Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus
Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus
I luku Yleiset määräykset
1 § Soveltamisala
Tämä sopimus on luonteeltaan laissa kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista (669/70) 3
§:n 4 momentissa tarkoitettu neuvottelumenettelyä sekä työrauhan turvaamista tarkoittava tai muuta vastaavaa menettelyä koskeva sopimus (pääsopimus). Sopimusta sovelletaan kuntien, kuntayhty- mien, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jollei virka- tai työeh- tosopimuksessa ole toisin sovittu.
Neuvottelumenettely
2 § Neuvoteltavat ja sovittavat asiat
1 mom.
Keskustaso
1 Virka- ja työehtosopimuksia koskevat neuvottelut ja sopiminen (5 ja 6 §).
2 Valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tul- kintaa ja soveltamista koskevat keskusneuvottelut (9-10 §).
2 mom.
Paikallistaso
1 Paikallista sopimusta koskevat neuvottelut ja sopiminen sekä sitä koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut (12 §).
2 Virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja sovelta- miserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut (8 ja 10 §).
3 Virka- ja työehtosopimusten eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneu- vottelut (13 §).
3 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolet
1 mom.1) Keskustaso
Keskustason neuvottelu- ja sopijaosapuolet ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä toisaalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja So- siaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry (pääsopijajärjestöt).
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja asianomainen pääsopijajärjestö voivat erikseen so- pia, että neuvotteluja käy pääsopijajärjestön alayhdistys. Pääsopijajärjestö allekirjoittaa alayh- distyksensä neuvotteleman virkaehtosopimuksen ja kuukausipalkkaisia koskevan työehtosopi- muksen.
2 mom. Paikallistaso
Paikallistason neuvottelu- ja sopijapuolet ovat työnantaja sekä ne pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset, joita asia koskee. Alayhdistyksellä pitää olla epäselvissä tapauk- sissa pääsopijajärjestön valtuutus paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja paikallisen sopimuksen tekemiseen. Asianomaisen työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajat käyvät 2 §:n 2 mo- mentin 3 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut.
Soveltamisohje
Pääsopijajärjestön alayhdistyksellä tarkoitetaan tässä pääsopijajärjestön paikallisyhdistystä, valtakunnallista liittotason alayhdistystä tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistystä. Pääso- pijajärjestön puhevaltaa voi käyttää järjestön pääluottamusmies/luottamusmies.
3 mom. Eräät erityisalat
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT voi edellä mainittujen määräysten estämättä neu- votella ja tehdä työehtosopimuksia muidenkin kuin 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen kanssa sellaisilla erityisaloilla, joilla työntekijät ovat järjestäytyneet muihin kuin pääsopija- järjestöjen alayhdistyksiin.
4 § Keskustason työ- ja virkaehtosopimukset
Keskustasolla tehdään työ- ja virkaehtosopimukset
1) kunnille ja kuntayhtymille sekä
2) hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille.
Kuntien ja kuntayhtymien sopimuksia ovat:
- Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
- Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES)
- Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)
- Kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES)
Teknisen alan osalta ks. Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista 7§
Hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien sopimuksia ovat:
- Hyvinvointialueiden yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES), ks. myös virka- ja työehtosopi- mus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista 2 §.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus)
- Lääkärien työ- ja virkaehtosopimus (LS)
II luku Keskustason sopimusneuvottelut
5 § Neuvottelupyyntö ja neuvottelujen aloittaminen
Neuvottelupyyntö voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti ja samalla on esitettävä neuvoteltavat asiat pääkohdittain. Neuvottelut on aloitettava viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelu- pyynnön esittämisestä, jollei toisin sovita. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kutsuu koolle neu- votteluosapuolet.
6 § Neuvottelujen käyminen
1 mom. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja pääsopijajärjestöt asettavat pääneuvotteluryhmän johtamaan ja koordinoimaan neuvotteluja. Pääneuvotteluryhmä asettaa tarvittaessa muut neuvotteluryhmät.
2 mom. Jos asia koskee yksinomaan tai lähes yksinomaan vain jonkin pääsopijajärjestön tai joiden- kin pääsopijajärjestöjen jäseniä, neuvottelut käydään erillisneuvotteluna Kunta- ja hyvin- vointialuetyönantajat KT:n ja asianomaisen järjestön tai asianomaisten järjestöjen kesken, jollei erikseen toisin sovita.
III luku Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä
7 § Välitön neuvonpito
Työnantajan edustajan ja toisaalta viranhaltijan/työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen on pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräys- ten tulkintaa ja soveltamista koskevat kysymykset ja erimielisyydet.
8 § Paikallisneuvottelut
Työnantajan ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jom- mankumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä.
Soveltamisohje
Paikallisneuvottelun tulos ei sido ao. työnantajaa, esim. hallitusta tai lautakuntaa ennen kuin neuvotte- lutulos on hyväksytty ao. elimen kokouksessa. Ao. viranomaisen paikallisneuvotteluasiaa koskeva päätös tulee saattaa mahdollisimman pian tiedoksi toiselle neuvotteluosapuolelle.
Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta kunnan tai kuntainliiton paikallisneuvotteluasiassa tekemään päätökseen eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Viranhaltija ei saa valitta- malla hakea muutosta viranomaisen päätökseen, joka on tehty kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtoso- pimuksista annetun lain 29 §:n mukaan eikä viranomaisen päätökseen kunnan ja hyvinvointialueen vir- kaehtosopimuksista annetun lain 2 §:ssä tarkoitetussa asiassa taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on
jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa tai sen alayhdistyksessä.
9 § Keskusneuvottelut
1 mom. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunta- ja hyvinvointialuetyönan- tajat KT:n ja ao. pääsopijajärjestön kesken.
2 mom. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen ao. pääsopijajärjestö voi saattaa virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsitel- täväksi keskusneuvotteluissa.
10 § Neuvottelujen käyminen ja pöytäkirja
1 mom. Neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjal- linen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Asian- omaisen viranomaisen on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.
2 mom. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastus- päivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neu- vottelut omalta osaltaan päättyneiksi.
3 mom. Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvottelu- osapuolten sopimalla tavalla. Keskusneuvotteluissa ja niissä paikallisneuvotteluissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen, on pöytäkirjassa tai sen liitteissä selostettava erimie- lisyyden aiheena oleva asia sekä osapuolten kanta perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakirjat, joihin halutaan vedota. Pöytäkirja on laadittava viivytyksettä neuvottelun pää- tyttyä.
11 § Kanteen vireillepano
Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuk- sessa tarkoitetut keskusneuvottelut.
IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koske- vat paikalliset neuvottelut
12 § Paikallinen sopiminen
1 mom. Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolo- suhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuk- sessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa
virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykä- lässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.
2 mom. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos virka- tai työehtosopimuksessa on edellytetty paikallista sopimista tai se on virka- tai työehtosopimuksessa tehty mahdol- liseksi, asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti työnantajan ja niiden pääsopijajärjestö- jen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä
alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.
3 mom. Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden ku- luttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan asianomaisen valta- kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.
4 mom. Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- tai työehtosopimuksella, jollei 3 momentista muuta aiheudu.
Soveltamisohje
Paikallinen sopimus voi koskea työnantajan koko henkilöstöä, joitakin yksiköitä tai henki- löstöryhmiä taikka vain yksittäistä viranhaltijaa/työntekijää.
Myös määräajaksi tehty paikallinen sopimus on irtisanottavissa. Jos paikallinen sopimus on irtisanottu, sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät irtisanomisajan ku- luttua virka- tai työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos tällöin on sovellettavana harkinnanvaraiset sopimusmääräykset, palvelus- suhteen ehdot on irtisanomisajan kuluttua määrättävä sellaisiksi kuin ne olivat ennen paikalli- sen sopimuksen voimaantuloa, jollei toisin sovita tai asianomaisen valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen velvoittavista määräyksistä muuta aiheudu.
Tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimieli- syydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkais- tuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9–10 §:ssä mainitussa järjes- tyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.
13 § Eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut
1 mom. Asianomainen työnantajan ja pääsopijajärjestöt voivat paikallisesti sopia virka- ja työehto- sopimuksen harkinnanvaraisia palvelussuhteen ehtoja koskevasta paikallisesta neuvotte- lumenettelystä siten kuin edellä 12 §:ssä on todettu. Xxxxxx paikallisesti ole toisin sovittu, asianomainen viranomainen on velvollinen noudattamaan tämän pykälän määräyksiä.
2 mom. Ennen kuin työnantajan päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden kannalta merkittävistä virka- tai työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa pitää pyrkiä mahdollisuuk- sien mukaan yksimielisyyteen edellä mainittujen sopimusmääräysten täytäntöönpanoa kos- kevista yleisistä periaatteista ja perusteista. Neuvotteluista tulee, jos jokin neuvotteluosapuoli sitä vaatii, laatia pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perustelui- neen.
3 mom. Edellä tarkoitettu neuvotteluvelvoite ei koske työnantajan käytettäväksi tarkoitetun kannus- tavan palkkausperusteen käyttämistä.
Soveltamisohje
Neuvottelumenettelyllä pyritään käyttämään hyväksi paikallista asiantuntemusta ja li- säämään paikallistason vastuuta sopimusten soveltamisessa.
Neuvottelujen kohde
13 §:n mukaiset neuvottelut on käytävä mm. seuraavissa tapauksissa:
1) työnantajalla on valmisteltu merkittävä harkinnanvaraisten määräysten soveltamista
koskeva yleinen periaateratkaisu kuten harkinnanvaraisen virkavapaan myöntämistä, virkavapaa-ajan harkinnanvaraisia palkkoja, kielilisän myöntämistä, kokous- ja luento- palkkioita koskevat yleiset periaatteet.
2) useita viranhaltija/työntekijäryhmiä koskevissa palkantarkistuksissa noudatettavat peri- aatteet ja perusteet kuten kustannusraami, toimintayksiköt sekä tehtävät, virat ja toi- met, joita järjestely koskee.
Vaikka mm. kertapalkkion ja henkilökohtaisen palkanosan soveltaminen onkin jätetty neu- votteluvelvoitteen ulkopuolelle, niiden myöntämisessä noudatettavista yleisistä periaat- teista on kuitenkin tarkoituksenmukaista neuvotella 13 §:n mukaisesti, jollei niitä muutoin käsitellä henkilöstön kanssa. Henkilöstön osallistumisesta tulospalkkion käsittelyyn on an- nettu yhteiset ohjeet. Neuvotteluvelvoite ei koske esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan/työn- tekijän palkan määrittelyä eikä ei-sopimuksenvaraista asiaa.
Lähtökohtana on ollut, että asia käsitellään paikallisissa neuvotteluissa sopimusaloittain pääsopijajärjestön koko jäsenkunnan kannalta eikä erikseen eri henkilöstö/työntekijäryh- mien osalta.
Tässä pykälässä tarkoitettua harkinnanvaraista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun eikä työ- tuomioistuimen käsiteltäväksi.
V luku Työrauhan turvaaminen
14 § Alayhdistyksen työtaistelu
Pääsopijajärjestön alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ilman pääsopijajärjestön lupaa.
15 § Hakukielto ja saarto
1 mom. Yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sidotut eivät saa sen voimassaoloaikana toimeen- panna hakukieltoa tai saartoa, joka kohdistuu kunnan tai kuntayhtymän 1.11.1992 voi- massa olleeseen johtosääntöön tai muuhun päätökseen tai joka kohdistuu sopimukseen sidotun hyväksymän suositussopimuksen, suosituksen tai mallin mukaiseen sääntöön tai muuhun viranomaisen päätökseen.
2 mom. Muutoinkin pääsopijajärjestöjen on pyrittävä yleinen virka- ja työehtosopimusten voimas- saoloaikana niiden käytettävissä olevin keinoin estämään tai rajoittamaan niiden alayhdis- tysten muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvan hakukiellon tai saarron käyt- tämistä siten, että työnantajan tärkeät toiminnot eivät vakavasti häiriinny hakukiellon tai saarron vuoksi.
3 mom. Paikallisessa yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia, että siihen osallinen tai sen alayhdistys ei saa toimeenpanna muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvaa hakukieltoa tai saartoa sinä aikana, kun työnantaja noudattaa paikallista yhteistoimintaso- pimusta työnantajan ja sen henkilöstön välisestä yhteistoimintamenettelystä.
VI luku Erinäisiä määräyksiä
16 § Sopimuksen soveltamisalan rajoittaminen
Jos osa pääsopijajärjestöistä allekirjoittaa virka- tai työehtosopimuksen osan neuvotteluihin osal- listuneista järjestöistä jäädessä sopimuksen ulkopuolelle, sopimuksen ulkopuolelle jääneen järjes- tön ja sen alayhdistyksen jäseniin ei sovelleta edellä mainitun virka- tai työehtoehtosopimuksen määräyksiä, jollei erikseen toisin sovita.
17 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan x päivänä y kuuta 2022. Tämä sopimus korvaa 13. tammikuuta 1993 tehdyn kunnallisen pääsopimuksen.
Jos jokin osapuolista irtisanoo sopimuksen, koskee irtisanominen kaikkia osapuolia, kuitenkin niin, että 7–11 ja 13 §:ä on irtisanomisajan päätyttyäkin sovellettava niiden osapuolten välillä, jotka ovat sidottuja virka- ja työehtosopimuksiin. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Pääsopimuksen irtisanomisella katsotaan myös 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu paikallinen sopimus irtisanotuksi siitä lukien, kun irtisanomishetkellä voimassa olevan yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyy, kuitenkin aikaisintaan tämän pääsopimuk- sen voimassaoloajan päättyessä.
Helsingissä x. päivänä y kuuta 2022
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
SOSIAALI - JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY
Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista
1 §
Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät noudattavat kunta-alalle sovittuja SOTE-sopimusta ja Lääkärisopimusta niiden voimassaoloajan. Sopimuksia noudatetaan sekä liikkeenluovutuksella siirtyviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin että siihen henkilöstöön, joka palkataan hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin 1.5.2022 alkaen. Sopimuksia noudatetaan myös nyt jo hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöstöön.
Työ- ja virkaehtosopimuksilla on normaali jälkivaikutus.
2 §
Neuvottelut hyvinvointialueiden yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (HYVTES) aloitetaan viipymättä. HYVTES tulee voimaan 1.1.2023. Mikäli neuvotteluista ei päästä yksimielisyyteen 30.11.2022 mennessä HYVTES:n soveltamisalaan kuuluviin palkansaajiin noudatetaan sopimuskauden loppuun saakka KVTES- ja TS- sopimuksia, ellei muuta sovita.
Uudesta HYVTES:n palkkausjärjestelmästä on tarkoituksenmukaista sopia 29.2.2024 mennessä, jotta määräyksiä voidaan soveltaa HYVTES:n alaiseen henkilöstöön 1.3.2024 alkaen.
Hyvinvointialueen luottamusmiesjärjestelmästä sovitaan seuraavaa:
Paikallinen sopimus solmitaan joka hyvinvointialueelle ja hyvinvointiyhtymään
(vrt. KVTES VII luvun 13 §). Paikallinen sopimus on solmittava viimeistään 31.1.2023 mennessä.
Pääluottamusmiesten lukumäärä:
Pääsopijajärjestö asettaa hyvinvointialueelle pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä solmittavan paikallisen sopimuksen mukaisesti.
Mikäli paikallista sopimusta ei määräaikaan mennessä synny, pääsopijajärjestö saa asettaa hyvinvointialueelle yhden pääluottamusmiehen. Lisäksi noudatetaan kunta-alalle vuonna 2014 sovittua ns. Lonka-sopimusta.
Pääluottamusmiehelle annettava kiinteä vapautus on keskimäärin työpäivä viikossa 120 edustamaansa kohden, kuitenkin sopimuskauden loppuun 105 edustamaansa kohden.
Ajankäyttö muuten kuten KVTES VII luvun 8 §:ssä (esim. suositus 8 § 5 mom.)
Muilta osin noudatetaan KVTES VII luvun määräyksiä (ks. kuitenkin pääsopimuksen liitteenä olevan virka- ja työehtosopimuksen 2 §).
Hyvinvointialueella ja sen omistamilla yhtiöillä voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä. Edellytyksenä on, että asianomainen hyvinvointialue ja yhtiö ovat sopineet järjestelystä ja että asianomainen pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys nimeää edellä mainitun sopimuksen mukaisesti hyvinvointialueelle ja yhtiölle yhteisen pääluottamusmiehen ja/tai luottamusmiehen.
Mitä tässä pykälässä tarkoitetaan hyvinvointialueella, koskee myös tässä momentissa tarkoitettua yhtiötä.
3 §
Nyt teknisen sopimuksen piirissä olevat palo- ja pelastustoimen henkilöstö, sairaalatekninen henkilöstö ja muu ao. sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, joka siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialueiden palvelukseen, siirretään HYVTES: n piiriin.
Soveltamisohje: Henkilöstö siirtyy kuitenkin HYVTES:in piiriin 2 §:n mukaisesti.
4 §
Mitä 1 §:ssä luetelluissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on todettu kunnista ja kuntayhtymistä koskee myös hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä.
5 §
Helsingin kaupunki noudattaa sekä kunta- että hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia. Hyvinvointiyhtymät (esim. HUS-yhtymä) noudattavat ainoastaan hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia.
6 §
Kunta-ala: SOTE-sopimus ja LS ovat voimassa kunta-alalla sopimuskauden loppuun. Tämän jälkeen ko. sopimuksia ei sovelleta kunta-alalla (pääsopimus 4 §).
7 §
Kunta-alan teknisen alan työryhmän jatko:
Työryhmässä neuvotellaan teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Lopputulos voi sisältää siirtoja TS:n, TTES:n ja KVTES:n välillä. Tavoitteena on, että kunta-alalla on vain yksi teknisen alan sopimus. Työryhmän toimikausi on sopimuskauden mittainen. Neuvottelutulos voi sisältää siirtymäaikoja.
8 §
Varhaiskasvatuksen neuvotteluryhmät KVTES VAKA ja ns. yhteistyöryhmä jatkavat. Myös ryhmien toimeksiannot jatkuvat kesäkuussa 2020 sovitun mukaisina.
9 §
KT - Yritysjaoston sopimuksista sopimuskaudelle sovitaan erillisellä työehtosopimuksella. KT-Yritysjaostoon ei sovelleta pääsopimuksen määräyksiä.
10 §
Tämän sopimuksen voi irtisanoa päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä x. päivänä y kuuta 2022
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
SOSIAALI - JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY
TYÖEHTOSOPIMUS KT-YRITYSJAOSTON TYÖEHTOSOPIMUKSISTA
1 §
Tämä työehtosopimus on voimassa 1.5.2022 - 30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 §
Laissa kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (630/2021) 7 §:ssä todetun yritysjaostoon liittyvien yhteisöjen henkilöstöön sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), hyvinvointialueiden yleistä virka- ja työehtosopimusta (HYVTES), sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimusta (SOTE-sopimus) ja lääkärien virka- ja työehtosopimusta (LS).
Lisäksi noudatetaan kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS) ja kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta (TTES) niiden voimassaolomääräysten mukaisesti.
Oppilaitosten henkilöstöön noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Avaintyönantajat Avainta ry:n opetusalan työehtosopimusta (AVAINOTES) ja Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimusta (AVAINTES).
Mikäli muihin työehtosopimuksiin sidottuja työnantajayksiköitä siirtyy KT-Yritysjaoston piiriin, sovelletaan henkilöstöön edelleen ko. työehtosopimuksia 1 §:n mukaisen sopimuskauden loppuun saakka työehtosopimuslain mukaisesti.
3 § Neuvottelut KT-Yritysjaoston pysyvästä työehtosopimusrakenteesta käydään 28.2.2023 mennessä. Uusi sopimusrakenne tulee sopia viimeistään 1 §:n mukaisen sopimuskauden loppuun mennessä. Sovittu työehtosopimusrakenne tulee voimaan 2
§:n 2 momentin mukaisessa tilanteessa työehtosopimuslain mukaisesti ko. sopimuskauden lopussa.
Helsingissä . kuuta 2022
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY