Liikunta- ja liikuntapalveluala
Liikunta- ja liikuntapalveluala
Työsuhteen ehdot yksityiselle sektorille 1.5.2024–31.5.2025
Liikunta- ja liikuntapalvelualan palkka- ja muut työsuhteen ehdot
Akavan Erityisalat AE ry ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry ovat laatineet tämän suosituksen vähimmäispalkoista ja muista työsuhteen ehdoista yksityiselle liikunta- ja liikuntapalvelualalle. Suositus koskee yksi- tyisen liikunta- ja liikuntapalvelualan yritysten, paikallisten urheilu- ja liikunta- järjestöjen, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa olevien työn- tekijöiden vähimmäispalkkoja ja työsuhteen ehtoja.
Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakottavaan lain- säädäntöön kuten työsopimus- (L 26.1.2005/55), työaika- (L 9.8.1996/605) ja vuosilomalakiin (L 18.3.2005/162) tai työmarkkinakäytäntöön.
Suosituksen mukaisia palkkoja korotetaan 1.5.2024 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 4 prosenttia. Korotuksessa on huomioitu suosituksen vuoden 2023 korotus (2 %) verrattuna vuosien 2023–24 yleisten työmarkkina- ratkaisujen korotusten kustannusvaikutukseen (6-7 %).
Suositus on annettu ajalle 1.5.2024–31.5.2025 Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2024.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
NUORISO- JA LIIKUNTA-ALAN ASIANTUNTIJAT RY – UNGDOMS OCH IDROTTSSEKTORNS EXPERTER RF
Suosituksen ulottuvuus
1 Soveltamisala
Tätä suositusta sovelletaan yksityis- ten liikunta- tai liikuntapalvelualan yritysten, paikallisten urheilu- ja liikuntajärjestöjen, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa oleviin kuukausi- ja tuntipalkkaisiin työntekijöihin.
Liikunta- tai liikuntapalvelualan yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka pääasiallisena toimialana on liikunta- palveluiden tuottaminen.
Työsuhde
2 Työsuhteen alkaminen
1. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista.
2. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos siihen on perusteltu syy. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee mainita määräaikaisuuden peruste.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta.
Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kahdeksan kuu- kautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kesto- ajasta.
4. Työsuhteen katsotaan työsuhde- etuuksien määräytymisen kannal- ta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättöminä tai vain lyhyt- aikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.
3 Työsuhteen päättyminen
1. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta
- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta
- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä. Määräaikaista työ- sopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen kirjallisesti sovittu.
4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- muksessa sovitaan irtisanomis- mahdollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Irtisanominen tehdään aina kirjal- lisesti tai muutoin todistettavasti.
Työaika
4 Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
2. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä varten tulee etukä- teen laatia työvuoroluettelo siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika
tasoittuu keskimäärään. Tasoittumisjakso on enintään 8 viikkoa. Säännöllinen vuoro-
kautinen työaika saa olla enintään 8 tuntia ja säännöllinen viikoittai- nen työaika enintään 48 tuntia.
3. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijällä on sen aikana oikeus poistua työpaikalta.
4. Pitkäperjantai, toinen pääsiäis- päivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapaninpäivä, uudenvuoden- päivä, loppiainen sekä joulu- ja juhannusaatto ovat palkallisia vapaapäiviä ja ne lyhentävät työaikaa.
Mikäli tuntipalkkaisen työn- tekijän säännöllinen työajan pituus vaihtelee, maksetaan palkka arkipyhiltä arkipyhää edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työntekijän kanssa saadaan sopia kokonaistyöajasta, mikäli työntekijä ei ole työaikalain piirissä. Tällöin työntekijän tehtävänä tulee olla yrityksen tai sen itsenäisen osan johtami- nen tai tällaiseen johtamiseen
välittömästi rinnastettava tehtävä.
5 Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun sään- nöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työ- ajan (8 tuntia) välisenä aikana.
Lisätyöstä maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.
2. Vuorokautista ylityötä on työ,
jota tehdään säännöllisen lainmu- kaisen enimmäistyöajan (8 tuntia) tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vuorokaudessa.
Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäis- työajan (40 tuntia) tai työvuorolu- etteloon merkityn työajan lisäksi viikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla korotet- tu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työs- tä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen tuntipalkka.
5. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan työntekijän suostumuksella korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana.
6. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.
7. Mikäli työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muita, voidaan hänen kanssaan sopia, että ylityökorvaus makse- taan kiinteänä kuukausikorvauk- sena.
6 Liukuva työaika
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päät- tää säännöllisen työajan alkamis- ja päättymiskohdan.
2. Liukuvassa työajassa on sovitta- va kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisista liukumarajoista, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Neljän kuukauden seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.
3. Työajan liukumaa ei saa käyttää ylitöiden tekemiseen.
7 Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa
35 tuntia kestävän keskeytymättö- män vapaa-ajan. Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.
Sairastuminen ja muut poissaolot
8 Työntekijän sairastuminen
1. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairaus- ajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Vaaditta- essa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhtey- dessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:
- Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.
4. Mikäli tuntipalkkaisen työn- tekijän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työnantajan maksaessa työn- tekijälle sairausajan palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutus- lain mukainen sairausvakuutus- korvaus.
9 Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän raskaus- ja vanhem- painvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien
40 arkipäivän osalta.
3. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan alusta lukien 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.
4. Mikäli tuntipalkkaisen työn- tekijän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan palkka raskaus- ja vanhempain- vapaa ajalta vapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on ennen välittö- mästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista kestänyt kuusi kuukautta.
6. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva raskauspäiväraha ja vanhempain- päiväraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
10 Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työ- päivää lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
Oikeus tilapäiseen hoitovapaa- seen on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työn- antajalle tilapäisestä hoito- vapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaadittaessa työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta neljältä työpäivältä.
11 Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle järjestetään mahdol- lisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapa- uksen johdosta. Tällaisen pois- saolon vuoksi työntekijän vuosi- lomaetuja ei vähennetä.
2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällai- sen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
Vuosiloma ja lomaraha
12 Vuosiloma
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta kaksi ja puoli arki- päivää, jos työsuhde lomanmää- räytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työ-suhde on lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kul-takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava kesälomakau- delle, joka on 1.5. – 30.9. välinen aika. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työnteki- jän välillä sopia toisin vuosiloma- lain säännösten mukaisesti.
4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuo- siloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Mikäli tämä ei ole mah- dollista, tulee loman ajankohdasta kuitenkin ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alka- mista.
5. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuo- silomalain säännösten mukaan.
6. Jos työntekijä on työssä niin harvoina päivinä, ettei hän an- saitse vuosilomaa, maksetaan hänelle lomakorvauksena 9 % työssäolon ajalta maksetusta
tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Mikäli työntekijän työ- suhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden, on loma- korvaus 11,5 %.
7. Työsuhteen päättyessä työnteki- jällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
13 Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilo- mansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöi- sesti loman pitämistä.
Mikäli vuosiloman pitäminen estyy sen vuoksi, että työntekijän työsuh- de päättyy työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, maksetaan loma- raha myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.
Palkkaa koskevat määräykset
14 Vaativuusryhmien kuvaukset
1. Ammattitehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti annettujen yleisohjeiden mukaisesti ja siinä edellytetään liikunta-alan ammattiopistoissa suoritettavaa perustutkintoa ja osaamista.
Tehtävän hoitamiseen liittyvät ratkai- sut toteutetaan eri osa-alueita ja
-tekijöitä yhdistellen ja ne perustuvat vankkaan ammatilliseen osaamiseen. Työnkuva koostuu asiakaspalvelusta ja ammatillisista ohjaustehtävistä.
2. Asiantuntijatehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti asiantuntija-asemaan perustuen ja siinä edellytetään liikunta-alalla
suoritettua vanhaa opistotutkintoa (ennen v. 2001) tai AMK -tasoista tutkintoa ja osaamista.
Tehtävät liittyvät määrätyn tehtävä- alueen hoitamiseen, jossa toiminnan suunnittelu, ohjaus ja päätöksenteko perustuvat teoreettiseen viitekehyk- seen ja työntekijän ammatilliseen asiantuntijuuteen. Työnkuvaan sisäl- tyy liikunnan pedagogista ohjaamista ja suunnittelua. Siihen voi liittyä myös taloudellista ja esimiesvastuuta.
3. Erityisasiantuntijatehtävät Tehtävä suoritetaan itsenäisesti toiminnan johtamiseen tai asian- tuntija-asemaan perustuen ja siinä edellytetään liikunta-alan alemman korkeakouluasteen (AMK, kandidaat- ti) tasoista tutkintoa ja osaamista.
Tehtävät liittyvät yksikön tai tehtävä- alueen kokonaistoiminnan hoitami- seen, suunnitteluun ja / tai kehittämi- seen, jossa toiminnanohjaus, suun- nittelu ja päätöksenteko perustuvat teoreettiseen viitekehykseen. Työn- kuvaan voi sisältyä myös projektien ja ohjelmien suunnittelua, koordi- nointia, ohjausta, toteutusta ja talous- hallintoa, kouluttamista, erityisryh- mien liikunnan pedagogista ohjaa- mista, terveysliikunta- ja urheilu- valmennusta.
Työnkuvaan voi liittyä oman vastuu- alueen työntekijöiden johtamista sekä toiminnallista ja taloudellista vastuuta.
4. Johtotason tehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun ja johtami- seen perustuen ja siinä edellytetään ylemmän korkeakouluasteen (ylempi AMK, maisteri) tasoista osaamista
ja tutkintoa.
Tehtävänä on johtaa toimintaa orga- nisaation tai yksikön tavoitteiden mu- kaisesti. Se edellyttää asioiden ja ko-
konaisuuksien erinomaista hallintaa ja / tai tavoitteellista vuorovaikutusta alaisten kanssa. Työnkuvaan sisältyy asia- ja / tai henkilöstöjohtamista ja / tai esihenkilö- ja johtovastuuta talou- desta, hallinnosta ja henkilöstöstä.
15 Kuukausipalkat
Palkkoja korotetaan 1.5.2024 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus
on 4,0 prosenttia.
Vähimmäispalkat 1.5.2024
Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Ammattitehtävät | 2 385 € – 2 780 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 882 € – 3 062 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 3 129 € – 3 530 € |
Johtotehtävät | 3 531 € – 4 681 € |
Ammattitehtävät | 2 266 € – 2 657 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 740 € – 2 904 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 972 € – 3 356 € |
Johtotehtävät | 3 357 € – 4 448 € |
Muu Suomi
16 Perustuntipalkat (tuntipalkkaan perustuva työsuhde)
Palkkoja korotetaan 1.5.2024 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 4,0 prosenttia.
Työsuhteen perustuessa pelkästään eri liikuntaryhmille vedettäviin ohjaus- tunteihin, huomioidaan korvauksen määrässä ohjaustuntien valmisteluun käytettävä aika.
Vaativuustaso 1
- Kehon hallinta (mm. venyttely, kiertoharjoitukset), aerobinen harjoittelu ja lihaskunto
Vaativuustaso 2
- Tanssi- ja rytmiliikunta, voimistelu, koreografiat, aerobic, step- ja askelsarjat
Vaativuustaso 3
- Erityisryhmien ohjaus ja lisenssiä edellyttävät erityisohjaukset, kuntovalmennus, terveysliikunta ja -valmennus, urheiluvalmennus
Ohjaustunnista maksetaan korvaus vedettyjen tuntien määrän ja alla olevan taulukon mukaisesti.
1.5.2025
Vaativuustaso 1 | Vaativuustaso 2 | Vaativuustaso 3 | |
Pääkaupunkiseutu | 37,89 € | 41,34 € | 44,00 € |
Muu Suomi | 34,31 € | 38,01 € | 40,08 € |
17 Muut palkkamääräykset
Palkanmaksu
Palkka maksetaan kunkin kuukauden viimeisenä päivänä, ellei toisin sovita. Mikäli tämä päivä on lauantai, sun- nuntai tai arkipyhä, palkka makse- taan tätä päivää lähinnä edeltävänä arkipäivänä.
Kokemuslisät
Työntekijälle maksetaan kokemus- lisää 2, 4, 7 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan vuoden jälkeen. Koke- muslisäprosentit ovat 5 %, 4 %, 3 % ja 3 % laskettuna edellisestä koke- muslisällä korotetusta vaativuus- ryhmän palkasta.
Kokemuslisään oikeuttavana aikana pidetään työssäoloaikaa, jonka työntekijä on ollut oman työnantajan työssä sekä sellaisessa aikaisem- massa muun työnantajan työssä, josta arvioidaan olevan hyötyä työ- tehtävän hoitamisessa ja jossa sään- nöllinen työaika on ollut vähintään 15 tuntia viikossa.
Päivä- ja tuntipalkan laskeminen
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 21 ja tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei toisin sovita.
Muut määräykset
18 Matkustaminen
1. Matkakustannusten korvaamises- sa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaiden matkakustannusten korvaamisesta.
2. Mikäli työntekijä työtehtävien hoitamisen vuoksi matkustaa säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella maksetaan hänelle matka- ajan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta matkusta- miseen käytetyltä tunnilta tai annetaan sitä vastaava vapaa, jos matka-ajan korvaamisesta
on erikseen sovittu.
19 Työvälinekorvaus
Jos työntekijä sopimuksen mukai- sesti käyttää omia työvälineitään työtehtävien hoitamiseen, on tästä maksettavasta korvauksesta sovitta- va erikseen.
20 Koulutus
Työnantajan tulee järjestää työnteki- jälle tarpeellinen koulutus työtehtä- vien muuttuessa ja kehittyessä.
Työaikana järjestettävä koulutus on työaikaa.
Voimassaolo
Tämä suositus on voimassa 1.5.2024–31.5.2025 välisen ajan. Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2024.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
NUORISO- JA LIIKUNTA-ALAN ASIANTUNTIJAT RY - UNGDOMS OCH IDROTTSSEKTORNS EXPERTER RF
__
_
__
__
__
__
____
__
_
__
TYÖSOPIMUS / LIIKUNTA- JA LIIKUNTAPALVELUALA
1. Työsopimuksen osapuolet
Työnantaja:
Y-tunnus
Työntekijä: Hetu
2. Työsopimuksen voimassaoloaika
Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus on voimassa
toistaiseksi määräajan, saakka. Määräaikaisen työsopimuksen peruste:
3. Tehtävänimike ja työtehtävät
4. Työntekopaikka
5. Työaika
Työaika on tuntia/vrk ja tuntia/ viikko. Keskimääräinen työaika tuntia/viikko.
6. Palkka ja palkanmaksukausi
Työsuhteen alkaessa rahapalkka on: Palkanmaksukausi on: Luontaisedut:
7. Työsopimuksen irtisanomisaika
Akavan Erityisalat AE ry:n ja NUOLI ry:n liikunta- ja liikuntapalvelualaa koskevan suosituksen mukainen.
8. Erikseen sovittavat asiat
Koeajasta on sovittu seuraavaa:
matka-aika korvataan Akavan Erityisalat AE ry:n ja NUOLI ry:n liikunta- ja liikuntapalvelualaa koskevan suosituksen mukaan rahana / vapaana.
Työvälinekorvauksesta on sovittu seuraavaa:
9. Muut ehdot
Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Akavan Eritysalat AE ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan liikunta- ja liikuntapalvelualaa koskevaa suositusta työsuhteen ehdoista.
10. Allekirjoitukset
Akavan Erityisalat
Maistraatinportti 4 A, 6. krs
00240 Helsinki
Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta p. 0800 135 350
Numero on maksuton. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Toiminnanjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxxx p. 0201 235 397