LOSSEJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimus on voimassa 31.1.2022 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääse- vät 15.11.2020 mennessä yhteisymmärrykseen toisen sopimusvuoden palkkaratkaisusta ja työryhmistä. Mikäli ajanjakson 1.2.2021 - 31.1.2022 palkantarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2020 mennessä so- pimukseen, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.

Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

2. Palkantarkistukset vuonna 2020

1.6.2020

Palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella erällä, joka kohdennetaan työehto- sopimuksen soveltamisalan piirissä oleville.

Toisen sopimusvuoden 2021 palkantarkistukset

Sopimusosapuolet neuvottelevat vuoden 2021 palkantarkistusten tasosta ja mallista 15.11.2020 mennessä. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.

Palkkataulukot ja euromääräiset lisät

Taulukoita korotetaan 1.6.2020 lukien 1,3 %.

Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2020 lukien 1,3 %.

3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset

3.1. Työaika

3.1.1 Kilpailukykysopimukseen perustuva työehtosopimuksen 5 §:n 2a koh- ta Työajan pidentämisestä poistuu ja uusi 2a § on seuraavansisältöinen:

3.1.2 Työaikajoustot ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

Lossit:

- 8 tuntia osaamisen kehittämistä ja

- 4 tuntia työnantajan tai työnantajan ja lossihoitajan koollekut- sumia työpaikkapalavereita ja

- 8 tuntia palo- ja pelastusharjoituksia

Maaorganisaatio (toimisto ja asentajat)

- 8 tuntia osaamisen kehittämistä

- 12 tuntia lisätyötä

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän osaamisen taso, työn- tekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tar- peellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamisek- si työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehit- tämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaa- va korvaus. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kui- tenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkal- lista työajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilan- teissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatar- peet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kiel- täytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

3.1.3 Työajan enimmäismäärän seurantajakso on 12 kuukautta

3.1.4 Liukuvan työajan tasoittumisjakson pituus on 12 kuukautta

3.1.5 Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

3.1.6 Joustotyöajan tasoittumisjakson pituus on 26 viikkoa.

3.1.7 Vuorokautinen säännöllinen työaika

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää 10 tuntiin, pääluot- tamusmiehen kanssa paikallisesti sopien.

3.2. Hälytysluonteinen työ

Kutsuttaessa työntekijä hälytysluonteiseen työhön, meno- ja paluumatkois- ta maksetaan 2/3 verohallinnon päätösten mukaisesta kilometrikorvaukses- ta.

3.3. Harjoittelijan palkka

Lainsäädännön lossityönantajaa velvoittavasta työnhakijan koulutuksesta ennen varsinaisen työsuhteen alkamista sovitaan seuraavaa:

Harjoittelijalle maksetaan enintään 1 kuukauden pituisen määräaikaisen harjoittelusopimuksen mukaiselta toteutuneelta harjoitteluajalta harjoittelu- korvausta, jonka suuruus on 60 % ao. tehtävää vastaavan palkkataulukon mukaisesta vähimmäispalkasta ilman vuoro-, kokemus- tms. lisiä.

Harjoittelua ohjaavalle työnantajan nimeämälle työntekijälle suoritetaan oh- jauksen ajalta erillinen korvaus, jonka suuruus on 2,60 euroa/ tunti jokaisel- ta sellaiselta tunnilta, jonka aikana työntekijä ohjaa harjoittelijaa oman työ- vuoronsa aikana.

3.4 Työnantajan määräämä koulutus 11 §

Poistetaan tessin 5 §:n 22 kohta koulutuspäivistä ja uusi 11 § Henkilöstö- koulutus on jatkossa seuraava:

Työnantajan määräämään koulutukseen osallistuminen

1) Työvuorokauden aikana koulutuksesta johtuen säännöllisen työajan ylit- täviltä tunneilta maksetaan ylityökorvaus.

2) Mikäli koulutus korvaa suunnitellun työvuoron, maksetaan työntekijälle normaalin peruspalkan lisäksi 10 §:n mukainen sairauslisä.

3) Mikäli työntekijä osallistuu vapaapäivänään työnantajan määräämään koulutukseen, maksetaan hänelle normaalin kuukausipalkan lisäksi tunti- palkka koulutuksen todellisen pituuden mukaisesti tai menetetty vapaa-aika korvataan ensisijaisesti työntekijän esittämänä ajankohtana, mikäli työtilan- ne sen sallii ja se on muiden töiden kannalta tarkoituksenmukaista.

4) Työnantaja korvaa koulutukseen osallistuvan matkakustannukset siten, kuin niistä on sovittu Paltan erityisalojen (EPA) työehtosopimuksessa mat- kakustannusten korvaamisesta.

5) Koulutuspäivän pituus on todellisen koulutuspäivän mukainen.

3.5 Palkkaliite (liite 4)

3.5.1 Palkkahinnoitteluliitteiden 1 ja 2. henkilökohtaisten palkanosien taulu- kon:

Ryhmä 2: muuttuu

- Laatujärjestelmän taso 2 1-2 %

- Laatujärjestelmän taso 3 1-2 %

Ryhmä 3: poistetaan

- Arvio 2: 2 % + sitä koskevat tekstit

4. Jatkuvan neuvottelun periaate

Työehtosopimusosapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatetta, jonka kirjauksesta sovitaan tarkemmin työryhmässä.

5. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 1.6.2020 lukien

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien työn- tekijöiden lukumäärän perusteella 1.6.2020 lukien 1,3 %:lla korotettu palk- kio alla olevan taulukon mukaisesti:

Taulukko 1.6.2020 alkaen:

	Palkkio €/kk
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä	Pääluottamusmies	Luottamus- mies	Työsuojelu- valtuutettu
3 – 30	145	93	70
31 – 100	156	108	82
101 – 200	234	166	125
201 – 400	264	188	140
401 tai enemmän	308	233	162

Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

6. Työryhmät

1. Työaikatyöryhmä

Työehtosopimuksen työaikaa koskeva kohta järjestetään teknisesti uudel- leen työryhmässä siten, että kutakin työaikamuotoa (päivätyö, kaksivuoro- työ ja kolmivuorotyö) koskevat määräykset siirretään kutakin työaikamuo- toa koskevan väliotsikon alle 15.11.2020 mennessä. Samassa yhteydessä selvitetään uudistetun työaikalain vaikutus olemassa oleviin työaikaa kos- keviin määräyksiin sekä pyritään yhtenäiseen tulkintaan vuorotyön järjes- tämiseen liittyviin erityiskysymyksiin (mm. arkipyhien vaikutus vuosityöai- kaan, työajan lyhentämiseen liittyvät periaatteet mm. antaminen ja maksa- minen.)

7. Muuta

2. Tekninen työryhmä

- Jatkuvan neuvottelun kirjaukset

- Erimielisyyksien ratkaiseminen

Työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi sopimuskauden 1. vuoden lop- puun mennessä, paitsi ryhmän nro 1. määräaika on 15.11.2020.

- Työnantaja tarkentaa ohjeistusta virkistystaukojen pitämisestä

- Työsuojelutoimikunnissa laaditaan ikäohjelma.

Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET

SOVELTAMISALA

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n jäseninä olevien lossiliikennettä harjoittavien yritysten pal- veluksessa työ- tai oppisopimussuhteessa oleviin työntekijöihin lukuun ot- tamatta laivojen ja aluksien työntekijöitä.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Paltan erityisalojen työehtosopimuksen (EPA- tes) määräyksiä ml. yleissopimus ja irtisanomissuojasopimus (ns. Sininen kirja). Paltan eri- tyisalojen työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan sellaisina, kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa tai sen liit- teissä ole toisin sovittu.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Työsopimus

Työsopimuksessa on mainittava työn laatu ja kokoontumispaikka (lossi- paikka tai muu vakituinen työpaikka) sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Työsopimukseen merkittävän kokoontumispaikan tulee olla toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa kiinteä työpaikka, jossa pääsääntöisesti työskennellään. Määräaikaisesta työsopimuksesta tulee käydä selville määräaikaisuuden peruste.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesta koeajasta.

Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset.

3 § Yleiset velvollisuudet

Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tar- koin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänet tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omai- suutta.

Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta voi olla haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle.

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen

Lomauttamisen ja irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on sovittu kulloinkin voimassa olevassa Pal- tan erityisalojen työehtosopimuksessa (EPA-tes:n Irtisanomissuojasopi- mus, liite 6).

TYÖAIKA

5 § Työaikamääräykset

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työnteki- jöiden työaikoihin työaikalain (872/2019) 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukaisessa viikkotyössä.

Tämän sopimuksen piiriin kuuluviin työntekijöihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain säännöksiä siltä osin kuin näissä määräyksis- sä ei ole toisin sovittu.

2. Säännöllinen työaika

Lossinkuljettajilla ja lossinhoitajilla työaikalain 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukai- nen työaika voidaan järjestää keskeytymättömänä kolmivuorotyönä siten, että viikoittainen keskimääräinen työaika on 36 tuntia tasoittuen 52 viikon aikana.

Työaika voidaan myös järjestää työaikalain 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukaan kaksivuorotyönä. Kaksivuorotyössä työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää kymmeneen tuntiin, pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien ja työajan on tasoituttava 52 viikon ajanjakson aikana.

Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on viikkotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.

Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista henkilökohtaista tuntipalkkaansa.

Muiden työntekijöiden säännöllinen työaika työaikalain 3 luvun 5 §:n ja 6

§:n mukaisessa työssä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.

Säännöllinen työaika on:

– päivätyössä klo 07.00 - 16.00

– kaksivuorotyössä päivävuorossa klo 06.00 - 14.30 ja iltavuorossa klo 14.30 - 23.00

– kolmivuorotyössä yövuorossa klo 22.00 - 06.00 päivävuorossa klo 06.00 - 14.00

iltavuorossa klo 14.00 - 22.00 Toimistotyöaikaa koskevat määräykset ovat tämän sopimuksen liitteessä 5.

2 a. Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoittaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi kul- lekin työntekijälle:

Losseilla:

- 8 tuntia osaamisen kehittämistä ja

- 4 tuntia työnantajan tai työnantajan ja lossihoitajan koollekut- sumia työpaikkapalavereita ja

- 8 tuntia palo- ja pelastusharjoituksia

Maaorganisaatiossa (toimisto ja asentajat)

- 8 tuntia osaamisen kehittämistä

- 12 tuntia lisätyötä

Osaamisen vahvistaminen

Työnantajan osoituksella

3. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Määriteltäessä arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutusta työaikaan noudatetaan Paltan erityisalojen työehtosopimuksen määräyksiä.

Helatorstai

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon työaikaa em. työehtosopimuksen 4 §:n 3 kohdan 1 ja 2 momentin ja 4 kohdan mukaisista tuntimääristä viikkotyös- sä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavas- ti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa. Hela- torstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

4. Keskeytymätön kolmivuorotyö losseilla

Losseilla noudatetaan TAL 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukaista työaikaa (kes- keytymätön kolmivuorotyö).

5. Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuoro- ja kaksivuorotyössä

Työaikajärjestelyt työajan lyhentämiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuositasolla:

Työajan lyhennys toteutetaan siten, että työntekijälle järjestetään vapaaksi ensisijaisesti kokonaisia vapaapäiviä tai yhdenjaksoisia työvuoroja.

Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Ajantasausva- paat merkitään työvuoroluetteloon, jonka nähtävänä pitämisessä noudate- taan ao. työehtosopimuksessa sovittua menettelyä. Mikäli vapaata ei voida järjestää tai mikäli työntekijän kanssa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneilta 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Työaikalyhennykseen oikeuttavaksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työvuoroluettelon mukaiset tunnit, joilta maksetaan sairausajan palkkaa.

Ajantasausvapaata ei kerry vuosilomapäiviltä.

Lähtökohta työajan lyhentämiselle on, että ansiotasoa ei alenneta. Tämän vuoksi ansionmenetys korvataan seuraavasti:

Tuntipalkkaiset

Keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan seurantajakso on 12 viikkoa ja se alkaa työsuhteen alkaessa. Seurantajakson ajalta yhteenlasketut sään- nöllisen työajan työtunnit ovat yhteensä 432 tuntia. Kaksivuorotyön työajan seurantajakso on myös 12 viikkoa kuitenkin siten, että yhteenlasketut säännöllisen työajan tunnit ovat yhteensä 459 = 38 tuntia 15 minuuttia ker- taa 12 viikkoa (38.25 x 12). Seurantajakson säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 % korotettua tuntipalkkaa.

Alle 12 viikon palvelussuhteissa viikoittainen ylityöraja määräytyy palvelus- suhteen pituuden mukaan. Viikoittainen säännöllinen työaika on kaksivuo- rotyössä 38 tuntia 15 minuuttia ja kolmivuorotyössä 36 tuntia. Viikoittaisen työajan ylittävältä työajalta maksetaan tuntipalkka 50 % korotettuna.

Vuosiloma-aika ja sairausloma-aika katkaisevat 12 viikon seurantajakson. Seurantajakso jatkuu vuosiloman tai sairausloman päätyttyä.

Kuukausipalkkaiset

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ajantasausvapaapäiviltä päi- väpalkan lisäksi vuosilomalisällä korotettua palkkaa seuraavasti: Kuukausi- palkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomalisää. Li- sän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/300 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljem- pänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnun- taityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ei anneta ajantasausvapaita. Sa- ma koskee työntekijöitä, jotka siirtyvät muusta työaikamuodosta keskeyty- mättömään kolmivuorotyöhön. Ajantasausvapaita kuitenkin annetaan myös ensimmäisen kolmen kuukauden aikaisilta työvuoroilta, mikäli työsuhde jat- kuu yli 3 kuukautta.

Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuo- toon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pitä- mättä jääneen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Jos työntekijä joutuu työhön ajantasausvapaapäivänään, annetaan hänelle vastaava vapaa-aika myöhemmin, tai ellei sitä voida antaa tai mikäli työn- tekijän kanssa niin sovitaan, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertai- nen tuntipalkka.

Lossinkuljettaja tekee yleensä viisi työpäivää viikossa, josta työtunteja tulee 5 x 8 = 40 tuntia, eli joka viikosta tulee neljä tuntia enemmän kuin keski- määräinen viikkotyöaika edellyttäisi (40 – 36 = 4).

Kun näitä tunteja on kertynyt kahdeksan, voidaan vuorolistaan kirjata yksi ajantasausvapaapäivä. Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, pitämättömät ajantasausvapaapäivät pyritään antamaan ennen palvelus- suhteen päättymistä. Mikäli pitämättömiä vapaapäiviä ei voida antaa, mak- setaan korvauksena kahdeksan tunnin tuntipalkka kultakin pitämättömältä vapaapäivältä, vuosilomalisällä korotettuna.

Ajantasausvapaapäiviä voidaan pitää myös useampia peräkkäin, jos vuoro- lista on niin laadittu.

Lisä- ja ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta ei anneta vapaa- aikahyvitystä.

6. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi alkaa klo 00.00, paitsi kolmivuorotyötä tekevillä työntekijöil- lä, joilla se alkaa samaan aikaan kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön tai työnantajan määrätessä työntekijän tulemaan aiem- min työvuoroon kuin työvuorolistassa on sovittu.

Työviikko alkaa maanantaina.

7. Työvuoroluettelo ja työtuntijärjestelmä kaksi- ja kolmivuorotyössä

Työvuoroluettelo tehdään tasoittumisjakson pituuden mukaiseksi (pohjalis- ta)

Työvuoroluettelo vahvistetaan kolmeksi viikoksi kerrallaan ja työtuntijärjes- telmä on asetettava työntekijöiden nähtäville 7 pv ennen työvuoroluettelon käyttöön ottoa.

Vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Tästä on sovittava ennen edellisen työvuoron päättymistä.

Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantu- loa varattava tilaisuus tutustua työtuntijärjestelmäehdotukseen vähintään 7 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

Lossinhoitajien ja lossinkuljettajien työvuorolistat keskeytymättömässä kolmivuorotyössä:

Työvuorolistat ovat työnantajan vastuulla ja työnantajalla on oikeus päättää minkälaista vuorojärjestelmää toteutetaan. Kolmivuorolosseilla noudate- taan pääsääntöisesti myötäpäivään 2 + 2 + 2 vuorojärjestelmää. Vuorotte- lujärjestelmästä voidaan sopia toisin noudattaen mitä neuvottelujärjestel- mässä on sovittu.

8. Virkistystauko

Lossien tauot ovat 2x15 minuuttia sekä aamu- että iltavuorossa, mutta laut- tarantoihin merkitään tauon pituudeksi 20 minuuttia, mihin sisällytetään kuormaus- ja purkuajat, eli tauot lossien liikennöinnissä ovat enintään 20 minuuttia. Yövuorossa on mahdollisuus ruokailla työn ohessa. Nämä tauot eivät vähennä työaikaa.

8a. Viikoittainen vapaa-aika (viikkolepo)

Työntekijälle annettavan vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kah- delle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

9. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi

Aloitettu puolituntia lasketaan täydeksi puoleksi tunniksi ja puolituntia ylittä- vä aika täydeksi tunniksi.

10. Iltatyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta ilta- työlisää.

Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan iltatyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

11. Yötyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yö- työlisää.

Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työlisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enin- tään kello 12.00 saakka.

12. Iltavuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

13. Yövuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

14. Lauantaityökorvaus

Losseilla työskenteleville työntekijöille, jotka noudattavat työaikalain 6 §:n mukaista työaikaa, maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauan- taina klo 06.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauk- sena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava yli- työkorvaus laskettuna perustuntipalkasta.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aattopäivänkorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantai- työvuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaika- järjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

15. Aattopäivänlisä

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00–18.00 välise- nä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä tunnilta perustunti- palkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustun- tipalkasta.

16. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätä- työtä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkas- ta.

17. Lossihenkilöstön juhlapyhäkorvaus

Vapun aaton klo 18.00 ja vapunpäivän klo 24.00, juhannusaaton klo 00.00 ja juhannuspäivän klo 24.00, itsenäisyyspäivän aaton klo 18.00 ja itsenäi- syyspäivän klo 24.00 sekä jouluaaton klo 00.00 ja tapaninpäivän klo 24.00 väliseen aikaan sijoittuvilta työtunneilta maksetaan lossinkuljettajille ja los- sinhoitajille juhlapyhäkorvausta sunnuntaikorvauksen lisäksi tunnilta perus- tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Jos työ on yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus perus- tuntipalkasta laskettuna.

18. Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluontei- seen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilan- teeseen. Hälytysluonteisen työn tulee joka tapauksessa alkaa viimeistään 24 tunnin sisällä kutsusta. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyk- sessä ole hälytysluonteinen työ.

Jos viikko- tai jaksotyöajan alainen työsuhteinen työntekijä kutsutaan työ- hön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hä- lytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytys- luonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsi- naista työtään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan viikko- ja jaksotyöajan alaiselle työ- suhteiselle työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palk- ka mahdollisine ylityökorvauksineen. Jos kutsu työhön annetaan klo 18.00-

06.00 välisenä aikana tai työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan työajalta heti 100 %:lla korotettu palkka, kuitenkin enintään aa- mulla klo 06.00 saakka. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

Kutsuttaessa työntekijä hälytysluonteiseen työhön, meno- ja paluumatkois- ta maksetaan 2/3 verohallinnon päätösten mukaisesta kilometrikorvaukses- ta.

19. Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 §:ssä edellytetyin perustein ja siitä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.

Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 21 §:ssä määrätty ilmoitus asian- omaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle.

20. Ylityökorvausten määräytyminen

Vuorokautisen ylityön raja kaksivuorotyössä on 8 tai 9 tuntia riippuen siitä miten säännöllisen työajan työvuoroluettelo on suunniteltu.

Vuorokautisen ylityön raja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tun- tia.

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää suunnitellun työvuoroluettelon mu- kaisen viikkotuntimäärän. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa.

Kaksivuorotyössä arkipyhä lyhentää viikoittaista säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia jokaiselta arkipyhäpäivältä.

Ylityökorvaukset maksetaan rahana, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

21. Lossien kaksivuoro- ja tavoitettavissa olojärjestelmä

Lossien kaksivuoro- ja tavoitettavissa olojärjestelmästä on sovittu seuraa- vaa:

– Niillä losseilla, joilla on tarkoituksenmukaista siirtyä yöaikana tavoitetta- vissa olojärjestelmään sovitaan tästä työnantajan ja työntekijäyhdistyk- sen välisellä sopimuksella. Tällöin yöaikana ajetaan hälytysajot ja etukä- teen sovitut vuorot.

– Losseilla voidaan vuorokautinen säännöllinen työaika pidentää yhdek- sään tuntiin. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona.

– Säännöllisen työajan on sijoituttava klo 05.00 - 01.00 väliseen aikaan.

– Yöajan tavoitettavissa olosta maksetaan 25 % yksinkertaisesta tuntipal- kasta.

– Tavoitettavissa olossa on iltavuoron tehnyt työntekijä, joka hälytyksen saatuaan on velvollinen saapumaan työhön niin pian kuin se on mahdol- lista. Tavoitettavissa olevan työntekijän käytössä on matkapuhelin.

– Yöllä tavoitettavissa oloaikana tehty työ on sovittu työaikalain 6 §:n mu- kaiseksi työksi, josta ylityökorvaus maksetaan työaikalain 17 §:n mu- kaan.

– Työnantaja ei irtisano tämän järjestelmän käyttöönoton takia ketään.

– Päivittäisen lepoajan osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen mää- räyksiä.

22. Liukuva työaika

Liukuvassa työajassa tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoit- tua sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään 12 kuu- kauden pituisen jakson aikana.

23. Joustotyöaika

Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisessa joustotyöajassa tasoittumisjakson pituus on enintään 26 viikkoa.

24. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.

PALKAT JA PALKANMAKSU

6 § Palkkaperusteet

Työntekijän palkasta sovitaan henkilökohtaisessa työsopimuksessa palkka- liitteen mukaisesti.

Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Mikäli tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja työntekijällä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vastaava korkeampi palk- ka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.

Harjoittelijan korvaus: Lainsäädännön lossityönantajaa velvoit- tavasta työnhakijan koulutuksesta ennen varsinaisen työsuh- teen alkamista sovitaan seuraavaa:

Harjoittelijalle maksetaan enintään 1 kuukauden pituisen mää- räaikaisen harjoittelusopimuksen mukaiselta toteutuneelta har- joitteluajalta harjoittelukorvausta, jonka suuruus on 60 % ao. tehtävää vastaavan palkkataulukon mukaisesta vähimmäispal- kasta ilman vuoro-, kokemus- tms. lisiä.

Harjoittelua ohjaavalle työnantajan nimeämälle työntekijälle suoritetaan ohjauksen ajalta erillinen korvaus, jonka suuruus on 2,60 euroa/ tunti jokaiselta sellaiselta tunnilta, jonka aikana työntekijä ohjaa harjoittelijaa oman työvuoronsa aikana.

7 § Palkanmaksu

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu arkilauantaiksi tai juhlapäiväksi, makse- taan palkka edellisenä pankkien aukiolopäivänä.

Työntekijälle palkanmaksun yhteydessä annettavan palkkaerittelyn tulee ol- la yksityiskohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.

Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmak- supäivänä. Työntekijän vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa.

Lauttapaikkavastaavan tehtävä voidaan ottaa käyttöön niillä lauttapaikoilla, joilla on siihen valmius.

8 § Lisäkorvaus kahden lossin ajamisesta yövuorossa

Työnantaja maksaa palkkaliitteen mukaisen lisäkorvauksen kahden lossin ajamisesta yövuorossa

9 § Stand by-korvaus lossin siirrossa

Lossin siirrossa lossihenkilöstö, joka majoittuu lossilla siirron aikana, suori- tetaan stand by-korvauksena tältä ajalta 50 % perustuntipalkasta. Lossilla majoittumisesta ja stand by-korvauksesta tulee sopia etukäteen työnanta- jan kanssa.

POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO

SAIRAUSPOISSAOLOT

10 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai mak- settavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten 4 kohdan mukaiseen vuo- silomalisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.

Tuntipalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta mää- räytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT

11 § Henkilöstökoulutus

Työnantajan määräämään koulutukseen osallistuminen

1) Työvuorokauden aikana koulutuksesta johtuen säännöllisen työajan ylit- täviltä tunneilta maksetaan ylityökorvaus.

2) Mikäli koulutus korvaa suunnitellun työvuoron, maksetaan työntekijälle normaalin peruspalkan lisäksi 10 §:n mukainen sairauslisä.

4) Työnantaja korvaa koulutukseen osallistuvan matkakustannukset siten, kuin niistä on sovittu Paltan erityisalojen (EPA) työehtosopimuksessa mat- kakustannusten korvaamisesta.

5) Koulutuspäivän pituus on todellisen koulutuspäivän mukainen

VUOSILOMAT

12 § Vuosilomat

Vuosilomaa koskevat määräykset ovat liitteenä 1 ja 2.

KUSTANNUSTEN KORVAUS

13 § Matkakustannusten korvaaminen

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan tässä työehtosopimuk- sessa sovittujen määräysten lisäksi Paltan erityisalojen työehtosopimuksen määräyksiä.

Toimiessaan omalla työalueellaan lossinkuljettaja ei ole oikeutettu päivära- hoihin eikä ateriakorvauksiin.

Matkoilta oman työalueensa muille losseille suoritetaan matkustamiskus- tannusten korvaukset niiltä osin kuin ne ylittävät työsopimuksessa mainitun kokoontumispaikkalossin ja kodin väliset kustannukset.

Työskennellessään toiseen työalueeseen kuuluvalla lossilla, kuljettaja on oikeutettu matkustussäännöstön mukaisiin korvauksiin.

Työalueet:

1. Meri-Suomi

1.1 Kustavin työalue, johon kuuluu lautta: Vartsala

1.2 Naantalin työalue, johon kuuluvat lautat: Hämmärönsalmi, Palva ja Velkuanmaa

1.3 Paraisten työalue, johon kuuluvat lautat: Våno ja Högsar

1.4 Houtskarin työalue, johon kuuluvat lautat: Kivimo, Saverkeit ja Mossala

1.5 Kemiön työalue, johon kuuluvat lautat: Kokkila ja Högsåra

1.6 Närpiön työalue, johon kuuluvat lautat: Bergö ja Eskilsö

1.7 Raaseporin työalue, johon kuuluvat lautat: Skåldö ja Barosund

1.8 Porvoon työalue, johon kuuluu lautta: Pellinki

1.9 Iniön työalue, johon kuuluvat lautat: Keistiö ja Skagen

2. Järvi-Suomi

2.0 Räisälän työalue: Räisälä

2.1 Alassalmen työalue, johon kuuluu lautta: Alassalmi

2.2 Kuopion työalue, johon kuuluvat lautat: Kortesalmi ja Puutossalmi

2.3 Hirvisalmen työalue, johon kuuluu lautta: Hirvisalmi

2.4 Joensuun työalue, johon kuuluu lautta: Arvinsalmi

2.5 Savonlinnan työalue, johon kuuluvat lautat: Hanhivirta ja Tappuvirta

2.6 Sulkavan työalue, johon kuuluvat lautat: Koivukanta, Vekaransalmi, Kietävälä, Hätinvirta, Rongonsalmi ja Kuparonvirta

2.7 Lappeenrannan työalue, johon kuuluvat lautat: Lamposaari ja Kyläniemi

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

14 § Työturvallisuus ja suojavaatetus

Kaikissa niissä töissä, joissa raajoihin kohdistuvien tapaturmien vaara on suuri, varataan työntekijöiden käyttöön tarpeellinen määrä suojajalkineita ja turvakäsineitä. Suojajalkineet, turvakäsineet, kypärät, silmäsuojaimet ja hengityssuojaimet ovat jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja suojaimia.

Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön suojapuvun ja huolehtii sen pe- susta. Tarvittaessa varataan työntekijälle vedenpitävä suojavaatetus kumi- käsineineen ja -jalkineineen.

Työnantaja korvaa työntekijälle hitsaustyössä turmeltuneet silmälasien linssit.

15 § Korvaukset eräissä terveystarkastuksissa

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen valtioneuvoston asetuk- sen 1484/01 tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa se- kä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä työterveyshuolto- lain (1383/01) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siir- tymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärinto- distus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen,

suorittaa työnantaja korvauksen myös välttämättömistä matkustamiskus- tannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakun- nalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Nämä matkakustannusten kor- vaukset maksetaan työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta kul- loinkin voimassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

16 § Jäsenmaksujen perintä

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, alle- kirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut työntekijäl- tä, hänelle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilit- tää yhdistyksen ilmoittamalle palkkatilille

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.

17 § Koulutus

Työnantaja pyrkii edistämään pysyvän työvoimansa työsuhdeasiainkoulu- tusta sekä ammattikoulutusta niillä työaloilla, joilla työnantajan ammattityö- voiman tarve on jatkuva.

18 § Työpaikkakokoukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n paikallisella yhdistyksellä tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan tiloissa.

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokouksen järjestäjät.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n toimihenkilöitä sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN

19 § Luottamusmiehet ja ammattiyhdistyskoulutus

Luottamusmiesten asemasta, oikeuksista, korvauksista ja ammattiyhdis- tyskoulutuksesta on sovittu PALTA:n erityisalojen työehtosopimuksen Yleissopimuksessa ja Irtisanomissuojasopimuksessa erikseen.

Luottamusmiesorganisaatiosta sovitaan erillisellä yrityskohtaisella luotta- musmiessopimuksella.

20 § Asiamiehet

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on oi- keus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työmaan johdolle.

Asiamiehellä on oikeus saada työnantajan edustajalta ne asiatiedot, jotka ovat tarpeen työehtosopimuksen valvomiseksi.

21 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Erimielisyydet ratkaistaan Paltan erityisalojen työehtosopimuksen mukai- sessa järjestyksessä.

MUUT MÄÄRÄYKSET

22 § Jatkuva neuvottelumenettely

Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä sekä tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvassa yrityksessä työnanta- jan ja työntekijäyhdistyksen välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita

23 § Työrauhavelvollisuus

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sul- kuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tä- män sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

24 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2022 saakka seuraavin edellytyk- sin:

Sopimuskausi jatkuu 31.1.2022 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2020 mennessä yhteisymmärrykseen toisen sopimusvuoden palkka- ratkaisusta ja työryhmistä. Mikäli ajanjakson 1.2.2021 - 31.1.2022 palkan- tarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2020 mennessä sopimuk- seen, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.

Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä

LIITTEET

1. VUOSILOMA JA LOMARAHA lossien kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden osalta

2. VUOSILOMA JA XXXXXXXX muiden työntekijöiden kuin lossien kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden osalta

3. Suomen Lauttaliikenne Oy:n palveluksessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva sopimus

4. Palkkaliite

5. Soveltamisohjeet

LIITE 1: VUOSILOMA JA LOMARAHA LOSSIEN KAKSI- JA KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSALTA

1 § Vuosiloman määräytyminen

Työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain, PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.

2 § Työssäolon veroinen aika

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

2 a § Vuosiloman pituus

Vuosiloman pituus määräytyy siten, että työntekijällä on oikeus vuosiloma- lain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 arkipäivän tai 2½ arkipäivän lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

3 § Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 6 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.

Työntekijällä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteri- viikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäi- vien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.

4 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

5 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomalisä

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosiloma- lisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sun- nuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö tai työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännes- vuoden aikana.

Muilta osin noudatetaan Yleisen työehtosopimuksen määräyksiä kuitenkin siten, että Yleisen työehtosopimuksen 38 §:n 6 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vuosilomapalkan laskemisessa käytettävät prosentit ovat 9 pro- senttia ja 11,5 prosenttia sekä 13 prosenttia, jota käytetään silloin, kun asi- anomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaiseen 3 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

6 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakor- vauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle mak- settu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla kertoimilla.

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
1	2	16,0
2	4	31,0
3	6	44,5
4	8	57,6
5	10	72,0
6	12	86,4
7	14	101,6
8	16	116,0
9	18	131,2
10	20	146,4
11	22	162,4
12	24	192,8

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 ½ arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
1	3	23,41
2	5	37,98
3	8	58,45
4	10	71,28
5	13	93,11
6	15	107,95
7	18	130,16
8	20	145,31
9	23	167,90
10	25	183,37
11	28	206,34
12	30	222,11

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtosopi- muksen 1 §:n mukaiseen 3 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
1	3	23,41
2	6	45,57
3	9	65,76
4	12	85,53
5	15	107,43
6	18	129,54
7	21	151,86
8	24	174,38
9	27	197,11
10	30	220,04
11	33	243,18
12	36	266,53

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työai- ka on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskitun- tiansio luvulla, joka saadaan kun edellä tässä pykälässä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 tuntia osamäärällä.

7 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

8 § Lomapalkan maksaminen

9 § Vuosiloman säästäminen

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 mo- mentin mukaan määräytyvästä vuosilomasta 18 päivää ylittävä osa ja yri- tyskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaan määräytyvästä vuosilomas- ta 24 päivää ylittävä osa.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Lomavuosi on se ka- lenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

10 § Lomaraha

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtai- sesti ole toisin sovittu:

Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansain- nut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaa- vasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % loma- päivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla Yleisen työehto- sopimuksen 10 §:n mukainen kuukausipalkka luvulla 25. Kuukausipalkkai- silla työntekijöillä saatuun osamäärään lisätään myös 4 §:ssä tarkoitettujen lisäpalkkojen kolmassadasosa.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemastaan vuosilomapalkasta.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vas- taavalta osalta, jotka toimihenkilö tai työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhan- turvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaises- sa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälises- sä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan loma- raha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siir- tymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomara- ha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän loma- raha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopi- japuolten kesken sovittu.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suori- teta. Lisäksi voidaan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityk- sen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.

11 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2007 lukien siten, että sopimusta sovelle- taan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan, lomakor- vaukseen ja lomarahaan.

LIITE 2: VUOSILOMA JA LOMARAHA MUIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN KUIN LOSSIEN KAKSI- JA KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSALTA

1 § Vuosiloman määräytyminen

Toimihenkilöiden ja työntekijöiden vuosiloma, lukuun ottamatta merimies- ten vuosilomalain (433/84) alaisia henkilöitä ja lossien kaksi- ja kolmivuoro- työtä tekeviä työntekijöitä, määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilo- malain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.

2 § Työssäolon veroinen aika

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

3 § Vuosiloman pituus

Vuosiloman pituus määräytyy 2 ja 3 momentissa olevien taulukoiden mu- kaan. Vuosilomapäiviä ovat 2 ja 3 momentin mukaan ansaitut vuosiloma- päivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 4 §:n mukaan.

Kun toimihenkilön tai työntekijän työsuhde Suomen Lauttaliikenne Oy:n palveluksessa on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden, vuosilomaa ansai- taan A-taulukon mukaan. Edellä tarkoitettuun työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt toimihenkilön tai työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettua vakinaista pal- velusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviilipalvelusta.

Taulukko A

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Kun toimihenkilön tai työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa an- saitaan B-taulukon mukaan.

Taulukko B

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

4 § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa

Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisäl- tyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuulu- via työpäiviä.

Soveltamisohje

Esimerkki: Kun helatorstai ei ole työpäivä, helatorstaiviikolla vuosilomapäiviä kuluu yleensä neljä.

Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien li- säksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilo- mapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

5 § Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työn- antaja ja toimihenkilö tai työntekijä sovi loman pitämisestä 6 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräy- tymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talvilo- ma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lo- makauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja työntekijä tai toimihenkilö toisin sovi.

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pi- tämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

6 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä

Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että toimihenkilö tai työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alus- ta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lo- makauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuo- siloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päät- tymisestä.

Jos työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä tai työntekijällä on 5 §:n 2 ja 3 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 mo- mentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 5 työpäivän osuus pidetään ly- hennettynä työaikana.

7 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

8 § Kuukausipalkkaisen toimihenkilön ja työntekijän vuosilomapalkka ja vuosi- lomalisä

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan kuitenkin si- ten, että Yleisen työehtosopimuksen 38 §:n 6 momentissa tarkoitetussa ti- lanteessa vuosilomapalkan laskemisessa käytettävät prosentit ovat 9 pro- senttia (taulukko B) ja 11,5 prosenttia (taulukko A) sekä 13 prosenttia, jota käytetään silloin, kun asianomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtoso- pimuksen 1 §:n mukaiseen lomaan.

9 § Lomakorvaus (kuukausipalkkaiset)

Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus saada työ- suhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä 3 §:n 2 ja 3 momentin mu- kaisilta vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 8 §:ssä on sovittu vuosilomapalkasta.

10 § Lomaraha (kuukausipalkkaiset)

Kuukausipalkkainen toimihenkilö ja työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on:

1) 6 % yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaisessa tapauksessa

2) 5 % edellä 3 §:n 2 momentin mukaisessa tapauksessa,

3) 4 % edellä 3 §:n 3 momentin mukaisessa tapauksessa

lomanmääräytymisvuotta seuraavan kesäkuun kuukausipalkasta, johon on lisätty 8 §:n 3 momentin mukainen vuosilomalisä (21/250). Xxxxxxxxx pe- rusteena oleva kuukausipalkka määräytyy Yleisen työehtosopimuksen 47

§:n 2 momentin (toimihenkilöt) ja 10 §:n 2 momentin (työntekijät) mukaises- ti.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesä- kuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuus- sa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 4 ja 5 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 4 ja 5 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Toimihenkilölle ja työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai si- viilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellai- sessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on muka- na, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lo- marahaa.

Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle ja työntekijälle, jolle ei kerry ainoata- kaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kans- sa vaihtaa lomaraha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän lomaraha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

11 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja lomakorvaus

Tuntipalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen las- kentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai mak- settavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka lasketaan kertomalla edellä 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 1,5, jolloin korotus on lomarahaa vastaava osuus, ja näin korotettu keskituntiansio sillä tuntimäärällä, joka ilman vuosilomaa olisi ollut työntekijän työvuoroluettelon mukaista säännöllistä työaikaa.

Lomakorvaus lasketaan kertomalla edellä 2 momentissa tarkoitettu korotet- tu keskituntiansio lomapäivien lukumäärän ja keskimääräisen säännöllisen vuorokautisen työajan tulolla.

12 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

13 § Lomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmak- supäivänä. Toimihenkilön tai työntekijän vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapal- kan osa.

14 § Vuosiloman säästäminen

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

15 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2009 lukien siten, että sopimusta sovelle- taan 1.4.2008 lukien ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan, lomakorvauk- seen ja lomarahaan.

Vanhojen vuosilomamääräysten mukaan ansaittu säästövapaa ja lomara- havapaa muunnetaan uusien määräysten mukaiseksi säästövapaaksi ja lomarahavapaaksi käyttämällä kerrointa 5/6.

LIITE 3: TOIMIHENKILÖIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 §

Toimihenkilön ja työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukai- sessa viikkotyössä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa.

2 §

Työajan lyhennystä ansaitaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti viikko- työ ja kaksivuorotyö.

Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä ja työntekijällä on enintään 36 ar- kipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jou- luaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

3 §

Työajan lyhennystä kertyy 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työaikamuo- doissa jokaiselta sellaiselta vuosilomaan oikeuttavalta lomanmääräytymis- kuukaudelta, jolta työnantaja maksaa toimihenkilölle tai työntekijälle nor- maalin palkan, seuraavasti:

1) Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus enintään 30 arkipäi- vän vuosilomaan (on yhtä kuin vuosilomalain mukainen lomaoikeus), työ- ajan lyhennystä kertyy yhtä työpäivää vastaava vapaa (8 t) edellä tarkoite- tulta lomanmääräytymiskuukaudelta.

2) Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus vuosilomalain mu- kaista pitempään vuosilomaan, työajan lyhennystä kertyy 0,8 työpäivää vastaava vapaa (6 t 24 min) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuukau- delta. Jos työajan lyhennystä kertyy tällaiselle henkilölle tämän sopimuksen mukaisesti 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, työajan lyhennyk- sen määrä on yhteensä 10 työpäivää vastaava vapaa.

4 §

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava toimihenkilölle ja työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.

Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan, jolleivat työnantaja ja henkilö sovi vapaan antamisesta lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Annettaessa vapaata työvuoro kerral- laan noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.

Jos toimihenkilön tai työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä va- paata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka.

Jos vapaata ei ole pidetty seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennes- sä tai sovittu vapaan siirtämisestä pidettäväksi myöhemmin, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka.

Xxxxxx toimihenkilö tai työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt tämän sopimuksen tarkoittamaa vapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttä- nyt ja saanut palkan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilis- tä liikaa maksettu palkka.

5 §

Työajan lyhentäminen tapahtuu kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ja työn- tekijöillä ansiotasoa alentamatta. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tai työntekijän pyynnöstä työnantaja ja henkilö voivat työsuhteen aikana sopia, että vapaan antamisen sijasta maksetaan kertyneeltä vapaalta yksinkertai- nen perustuntipalkka.

6 §

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7 §

Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaa- vasti.

8 §

Lossien kaksivuorotyötä tekevien työntekijöiden työajasta on sovittu 15.12.2004 tehdyn työehtosopimuspöytäkirjan 9 §:ssä.

9 §

Toimihenkilöitä ja työntekijöitä koskevien työehtosopimusten viikkotyöaikaa koskevat tuntirajat ja ylityötä koskevat määräykset tarkistetaan tämän so- pimuksen mukaisiksi.

10 §

Tämä sopimus on voimassa 1.5.2007 lukien.

LIITE 4 PALKKALIITE

Palkkahinnoitteluliite 1: Kuukausipalkkaiset työntekijät

Nimike	Palkka- ryhmä	Palkka Euroa/ kuukausi	Palkka Euroa/kuukausi
		1.4.2019 alkaen	1.6.2020 alkaen
Lossinkuljettaja alle 130 t	1	1900,71	1925,42
Lossinkuljettaja yli 130 t ja Lossinhoitaja alle 130 t	2	2005,97	2032,05
Lossinhoitaja yli 130 t	3	2111,46	2138,91
Asentaja	4	2005,97	2032,05

Palkkahinnoitteluliite 2: Tuntipalkkaiset työntekijät (tuuraajat)

Nimike	Palkkaryhmä	Palkka euroa/tunti	Palkka euroa/tunti
		1.4.2019 alkaen	1.6.2020 alkaen
Lossinkuljettaja alle 130 t	1	11,64	11,79
Lossinkuljettaja yli 130 t	2	12,67	12,83

Palkkahinnoitteluliite 3: Toimisto

Toimihenkilön nykyistä kuukausipalkkaa korotetaan 1,3 prosentin yleiskoro- tuksella 1.6.2020 lukien.

Palkkahinnoitteluliite 1 ja 2: Henkilökohtaisten palkanosien määritelmät ja arvi- ointikriteerit 17.4.2020 alkaen

Kuukausipalkan tai tuntipalkan lisäksi losseilla työskenteleville työntekijöille maksetaan henkilökohtaiset palkanosat, jotka on esitelty seuraavassa tau- lukossa.

Henkilökohtainen palkanosa	% taulukko- palkasta	Kriteerit
Ryhmä 1		Hyväksyttyä palvelusaikaa
Kokemuslisä 1 vuosi	3 %	1 vuosi
Kokemuslisä 3 vuotta	3 %	3 vuottja
Kokemuslisä 5 vuotta	3 %	5 vuotta
Ryhmä 1 yhteensä	9 %
Ryhmä 2
Laatujärjestelmä taso 1 Laatujärjestelmä taso 2 Laatujärjestelmä taso 3	1 % 1-2 % 1-2 %	Taso 1: Laatujärjestelmän noudattaminen (LA) Taso 2: Huolto-osaaminen ja tekeminen (LH) Taso 3: Laatujärjestelmän erityistehtävät (LE)
Ryhmä 2 yhteensä	0-5 %
Ryhmä 3		Esimiehen arvion mukainen palkanosa, jolla palkitaan hyvästä suoriutumisesta
Arvio 1	2 %	Arvio 1: Erityisosaaminen
Arvio 2	4 %	Arvio 2: Muu työnantajan arvioon perustuva
Ryhmä 3 yhteensä	0- 6 %

Henkilökohtaisen palkanosa voi olla maksimissaan 20 %. Henkilökohtaiset palkanosat lasketaan kulloinkin maksettavasta kuukausipalkasta tai tunti- palkasta ilman muita lisiä.

Ryhmä 1 Kokemuslisä (0-9 %)

Kunkin kokemuslisän suuruus on 3 %. Kokemuslisän perusteena olevaan palvelusaikaan lasketaan losseilla palveltu aika. Työnantaja voi hyväksyä kokemuslisää kerryttäväksi palvelusajaksi myös vastaavan työn. Jos ko- kemuslisään oikeuttava palvelusaika täyttyy kesken kalenterikuukauden, työntekijän oikeus kokemuslisään alkaa ja lisää aletaan maksaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työntekijä on velvollinen toimittamaan työsuhteen alussa 30 päivän kulu- essa työnantajalle tiedot kokemuslisiin oikeuttavista palvelusajoista, minkä jälkeen lisien laskenta ja uusien lisien kertymisen seuranta suoritetaan työnantajan toimesta. Jos jälkikäteen ilmenee, että työntekijä ei ole toimit-

tanut työnantajalle tietoa kaikista kokemuslisiin oikeuttavista palvelusajois- ta, oikeus uusien tietojen perusteella laskettavaan korkeampaan kokemus- lisään alkaa aikaisintaan tietojen toimittamista seuraavan kalenterikuukau- den alusta.

Ryhmä 2 Laatujärjestelmä (0-5 %)

Korvaus yhtiön laatujärjestelmän noudattamisesta. Yhtiö voi jakaa laatujär- jestelmään perustuvan korvauksen kolmeen painoarvoltaan yhtä suureen osaan. Mikäli laatujärjestelmän noudattamisessa ja osaamisessa ilmenee puutteita auditointiin perustuen, korvausta ei makseta. Kaikki korvaustasot 1, 2 ja 3 yhteensä 3 % maksetaan automaattisesti, mikäli yhtiöllä ei ole käytössä minkäänlaista laatujärjestelmää.

Alla on esitetty lossinkuljettajan ja lossinhoitajan tehtävät (tasot 1 ja 2), joi- den suorittamista arvioidaan auditoinnin yhteydessä. Jos auditoinnin yh- teydessä ilmenee puutteita joissain alla mainituissa tason 1 ja 2 tehtävissä, menettää auditoitu henkilö kyseisten tasojen mukaiset henkilökohtaiset li- sät määräajaksi. Lisä menetetään auditointikuukauden jälkeisestä palkan- maksusta alkaen ja se on mahdollista saada takaisin, kun korjaavat toi- menpiteet on todistettavasti suoritettu ja auditoitu. Lisät maksetaan hyväk- synnän jälkeen seuraavasta kuukaudesta alkaen.

Lossinkuljettaja LA (taso 1)

- lossin kuljettaminen työvuorolistan mukaisesti

- lumityöt ja jään poistaminen rakenteista

- tarvittava liukkaudentorjunta

- alusturvallisuus

- turvallisuus

- työturvallisuus

- liikenneturvallisuus

- ympäristöasiat ja taloudellinen ajotapa

- uuden kuljettajan perehdyttäminen

- työilmoituksen teko

- poikkeamaraportointien teko ja ilmoittaminen

- vahinkoilmoitusten teko (sis. vahinkojen kuvaus)

- osallistuminen vuosittain pelastusharjoituksiin

- LTJ:n mukaisten ilmoitusten tekeminen

- rantalaitteiden kunnon seuranta ja tarvittaessa raportointi esimiehelle

- omasta ja toisten työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen

- polttoaineen riittävyydestä huolehtiminen

- ystävällinen toiminta asiakaspinnassa

- muut työnantajan määräämät tehtävät

Lossinhoitaja LA (taso 1)

- samat tehtävät kuin lossinkuljettajilla

- tilausrutiinit

- öljyjen ja polttoaineiden yms. nesteiden tilaukset

- telakointitarpeiden määrittäminen

- tarvittaessa osallistuminen telakointeihin

LH (taso 2)

Tason 1 tehtävien lisäksi seuraavat tekijät

- lossin ohjaamon siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen

- konehuoneen siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen

- autokannen puhtaanapidosta ja järjestyksestä ja huollosta huolehtiminen

- taukotuvan siisteys ja järjestys sekä pienkorjaus

- tekniikan määrittelemien huoltotoimien osaaminen ja toteutus

Taso 3 perustuu työntekijän erityistehtäviin liittyen laatujärjestelmään. Tä- mä voi olla laatujärjestelmän kehitystoiminta, kouluttaminen tai muu erik- seen sovittu erityistehtävä.

Ryhmä 3 Arvio (0-6 %)

Arvioon perustuva palkanosa, jolla työnantaja palkitsee hyvästä suoriutu- misesta. Arvio on jaettu kolmeen osaan. Arvion suorittaa esimies tai esi- miehen valtuuttama henkilö. Arvion hyväksyy esimies ja perusteet on kirjat- tava palkkakortin liitteeksi.

Arvio 1 (1-2 %) perustuu erityisosaamiseen, josta on arvoa työnantajalle. Arvio perustuu todistuksin tai näytöin todennettavaan osaamiseen ja teke- miseen. Erityisosaamista voi olla esimerkiksi konetekninen erityisosaami- nen tai mahdollinen pätevyys lossihenkilökunnan kouluttajana. Konetekni- sen erityisosaamisen arviossa johto huomioi myös teknisen osaston lau- sunnot.

Arvio 2 (1-4 %) perustuu muuhun työnantajan arvioon. Arvio 2 voi sisältää mm. palkkausjärjestelmän muutoksesta aiheutuvan takuupalkan osan.

Euromääräiset lisät

Työehtosopimuksen euromääräiset lisät ovat 1.6.2020 lukien seuraavat: Kahden lossin ajo yövuorossa

Kahden lossin ajo yövuorossa
	1.6.2020 alkaen
Korvaus € / yövuoro	6,51 €

LIITE 5 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET TOIMISTOTYÖSSÄ

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä

Säännöllinen työaika toimistotyössä on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudes- sa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa

Liukuvan työajan käytöstä sovitaan yhteistoimintamenettelyssä

Korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka on toimis- totyössä 1/153 kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mu- kaan lukien kuukausittain säännön mukaisesti toistuvat kiinteät lisät.

2. Lisä- ja ylityö määräykset toimistotyössä

Toimistotyössä lisä- ja ylityömääräysten osalta noudatetaan PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Poiketen edellä mainitusta viittauksesta on toimistotyöaika, ennen Destia Oy:ssä ja nyt Suomen Lauttaliikenne Oy:ssä työpäivää kohden 15 minuut- tia lyhyempi. Täten säännöllinen viikoittainen työaika on 36 tuntia 15 mi- nuuttia. Arkipyhä lyhentää viikoittaista työaikaa keskimääräistä työpäivän pituutta vastaavasti.

LIITE 6 SOVELTAMISOHJEITA

Vuosilomat kolmivuorotyössä

1. Loma ei voi alkaa vuorolistan mukaisena vapaapäivänä

2. Alkamis- ja päättymispäivän väliseltä jaksolta lomapäiviksi lasketaan kaikki muut päivät paitsi pyhäpäivät sekä työehtosopimuksen mukaiset päivät.

3. Työvuorolistalla olevien työvuorojen / vapaapäivien määrä ei vaikuta lomapäivien määrään, vaan lomajakson aikana olevat vapaapäivät vä- hentävät lomasaldoa.

4. Loma ei aiheuta miinussaldoa

5. Tuntipalkkalaisen lomapäivän arvo on 8 tuntia.

6. Irtopäiviä lasketaan siten, että viittä pidettyä ja lomasaldoista vähennet- tyä lomapäivää kohden vähennetään lomasaldoista yksi lomapäivä.

7. Loma- ja sairaslomapäivältä tai muulta vastaavalta poissaolopäivältä tullaan yövuoroon klo 22.00

8. Loma- ja sairaslomalle tai muulle vastaavalle poissaololle lähdetään niin, että edellisenä päivänä klo 22.00 alkavaa yövuoroa ei tehdä.

9. Kolmivuorotyössä työvuorokausi alkaa silloin kun työvuorolistassa on työvuoro merkitty alkavaksi, eli klo 06.00, klo 14.00 tai klo 22.00 tai sil- loin kun työvuoro työehtosopimuksen 5 §:n 6. kohdan mukaan työnanta- jan määräämänä alkaa.

Document Metadata

Table of Contents

LOSSEJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata