TYÖEHTOSOPIMUS
ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:n
välinen
TYÖEHTOSOPIMUS
1.11.2016-31.10.2017
ISBN pdf: 978-952-238-184-2
Sisällysluettelo
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 39
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ 45
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS 45
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA 46
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS 47
8.2 Työkohtainen palkanosuus 51
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 52
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus 52
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET 53
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat
11.1 Työntekijän peruspalkka 54
11.2 Käytettävät palkkaustavat 54
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu 58
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT 59
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto 59
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa 59
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 59
14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa 59
14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 60
14.6 Ammattitutkintopalkkiot 63
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO 64
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen 64
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat 65
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet 65
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN 66
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄ- YKSET 66
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen 66
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja 66
19.1 Säännöllisen työajan pituus 68
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 70
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen 72
19.5 Työaikamuodon muutokset 74
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä 74
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien 75
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN
20.3 Ylityön enimmäismäärät 79
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)81 20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta 83
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen
20.11 Hälytysluontoinen työ 85
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 87
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka
ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia) 88
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus 90
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen 90
IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET 93
22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA 93
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä 93
22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen 93
22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 94
22.7 Työ ulkomailla 100
22.8 Eräät poikkeusmääräykset 100
22.9 Paikallinen sopiminen 100
23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA
KORVAUKSIA JA ETUJA 101
23.1 Korvattavat arkipyhät 101
23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset 101
23.3 Muita korvauksia ja etuja 102
V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 104
24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 104
25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS 105
26 TYÖTERVEYSHUOLTO 106
26.1 Tyky-toiminta 106
27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 106
27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen 106
27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet 107
27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät 107
27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen 108
28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELUASIAMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET 108
28.1 Vapautus työstä 108
28.2 Ansionmenetyksen korvaaminen ja kuukausikorvaus 111
28.3. Toimitilat 112
29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEHTÄVIIN JA PALKKAAN 112
30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN
TYÖSUHDETURVA 114
30.1. Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä 114
30.2 Työsopimuksen irtisanominen
työsuojeluvaltuutetun henkilöstä johtuvasta syystä 115
30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsitteleminen 115
30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja 115
30.5 Korvaukset 116
30.6 Varamiehet 116
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 116
31 TYÖKYVYTTÖMYYS, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA 117
31.1 Työkyvyttömyys 117
31.2 Äitiys- ja isyysvapaa 125
31.3 Lapsen sairastuminen 126
31.4 Sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta tehtävät vähennykset 128
32 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 129
32.1 Ansionmenetyksen korvaaminen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta 129
32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkärintarkastusten ajalta 130
32.3 Työhöntulotarkastus 133
32.4 Korvausperuste ja vähennykset 133
VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN 134
33 SOVELTAMISALA 134
34 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ 135
34.1 Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä 135
34.2 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet 135
34.3 Purkamisen ja purkautuneena käsittelemisen perusteet 135
35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ
JOHTUVISTA SYISTÄ 136
35.1 Irtisanomisen perusteet 136
35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 136
35.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus 136
35.4 Työntekijän takaisin ottaminen 137
36 TYÖLLISTYMISVAPAA 137
36.1 Työllistymisvapaan tarkoitus 137
36.2 Työllistymisvapaan pituus 138
36.3. Työllistymisvapaan käyttäminen 138
37 TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ
JOHTUVISTA SYISTÄ 139
37.1 Lomauttamisen perusteet 139
37.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 139
37.3 Lomautusilmoitusaika 140
37.4 Lyhennetty työaika 140
37.5 Paikallinen sopiminen 140
37.6 Xxxxxxxxxxx siirtäminen 140
37.7 Lomautuksen keskeyttäminen 140
37.8 Muu työ lomautusaikana 140
37.9 Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana 141
38 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT JA TYÖSUHTEEN KESTOAJAN MÄÄRÄYTYMINEN 142
38.1 Irtisanomisajat 142
38.2 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 143
38.3 Työsuhteen kestoajan määräytyminen 143
38.4 Määräajan laskeminen 144
39 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISMENETTELY 145
39.1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen 145
39.2 Työntekijän kuuleminen 145
39.3 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 145
39.4 Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen 146
39.5 Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoima- toimistolle 146
39.6 Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä 147
40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ 147
41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA 149
41.1 Korvausten määräytyminen 149
41.2 Yhden korvauksen periaate ja korvauksen suhde hyvityssakkoon 149
41.3 Menettelytapamääräysten rikkominen 150
42 TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN JA KANNEAIKA 150
VIII LUOTTAMUSMIEHET, PAIKALLINEN SOPIMINEN JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 151
43 LUOTTAMUSMIEHET 151
43.1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 151
43.2 Luottamusmiehen asema 152
43.3 Luottamusmieskelpoisuus ja luottamusmiehen valitseminen 152
43.4 Luottamusmiehen toimintaedellytykset 156
43.5 Luottamusmiestehtävän hoitamisen
vaikutukset työsuhteeseen, työtehtäviin ja palkkaan 165
43.6 Luottamusmiehen työsuhdeturva 166
44 PAIKALLINEN SOPIMINEN 169
44.1 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 169
44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet 169
44.3 Paikallisen sopimuksen sitovuus 170
44.4 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 170
44.5 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 170
45 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN171
45.1 Neuvotteluvelvollisuus ja painostuskielto 171
45.2 Paikallinen neuvottelujärjestys 171
45.3 Liittojen myötävaikutus 172
45.4 Erimielisyysmuistio ja työtuomioistuin 172
IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 173
46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 173
46.1 Alihankinta 173
46.2 Vuokratyövoima 173
46.3 Ulkopuolisesta työvoimasta tiedottaminen 175
46.4 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 176
46.5 Kokoontuminen työpaikalla 176
46.6 Tiedotustoiminta 177
46.7 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 177
47 KOULUTUS 178
47.1 Ammatillinen koulutus 178
47.2 Yhteinen koulutus 178
47.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja
ilmoitusajat 179
47.4 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen 181
PÖYTÄKIRJA TYÖMARKKINAKESKUS- JÄRJESTÖJEN VUONNA 2016 TEKEMÄN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTA VUOSITTAISEN TYÖAJAN PIDENTÄMISESTÄ
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISALALLA 183
1. Sopimuksen tarkoitus 183
2. Säännöllisen työajan pituus ja sen järjestäminen 183
3. Keskimääräinen viikkotyöaika 184
4. Paikallinen sopiminen työajan pidentämisestä 184
5. Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen
(TES 19.3) 187
6. Työtuntijärjestelmä (TES 19.4) 188
7. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien
(TES 19.7) 188
8. Sunnuntaityö (TES 20.8) 188
9. Arkipyhäkorvaus (TES 23.1) 188
10. Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidentämisen seuranta 188
11. Pöytäkirjan irtisanominen 189
OHJEITA PAIKALLISEN SOPIMISEN TUEKSI 190
ASIAHAKEMISTO
Aattopäivä 69, 73, 78, 83
Adoptio 125
Aikapalkka .................................................................. 55-56, 57
— aikapalkkaosuus 56
— aikapalkkojen kehitys 58
— henkilökohtainen aikapalkka 56, 62, 65, 66, 78-79,
................................. 91, 96, 120-122, 137, 142, 175, 195
— kuukausipalkka 49, 50, 51, 62, 66-67, 72,
................................ 78-79, 83, 90-91, 120, 137, 178, 180
Ajankohtaista 35-38
Alihankinta 173, 176
Allekirjoituspöytäkirja (TES) 39-44
—palkkojen tarkistaminen 40
—selviytymislauseke 40-42
—työehtosopimuksen allekirjoittaminen 39-40
—työehtosopimuksen liitepöytäkirjan allekirjoittaminen 43
—työryhmät 43
Ammattiosasto 151, 152-153, 155-156, 168,
.............................................................................177, 178
Ammattitutkintopalkkiot 63
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 177
Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausi- palkkatyössä 66
Arkipyhäkorvaus........................................... 101-102, 183, 188
Arkipyhäviikot 70, 73, 80, 188
Asevelvollisuus 65, 92, 144
Asunnon hankkiminen 97-98
Ateriakorvaus .. 96-97, 178, 181, 192
Eläkkeelle siirtyminen 92
Erikoisammattitutkintopalkkio 63
Erilliset lisät 35, 59-62
—palvelusvuosilisä........................................... 61-63, 191, 195
—poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 60
—tilapäinen poikkeama työskentely-
olosuhteissa 59
—tulospalkkiolisä 59, 88, 191
—vuorotyö, ilta- ja yötyö 41, 60-61
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 152, 171-172
—neuvotteluvelvollisuus 171
—paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 171-172
—työtuomioistuin 172
Erimielisyysmuistio 172
Hammassairaus 132
Harjoittelijat/työharjoittelijat ..................... 53-54, 160, 181-182 Hautauspäivä 102
Helatorstai 73, 101
Henkilökohtainen palkan osuus ............................ 47, 52-,53 54
—ammatinhallinta 52
—huolellisuus 52
—mittausjärjestelmä 52
—monitaitoisuus 52
—määrä 52-53
—porrastusryhmät 53
—työtulos 52
Henkilönsuojaimet 105
Henkilöstöryhmän edustaja
(yt-lain mukainen) 169, 180
Hinnoitteluperuste..................................................... 56-57, 160
Hyvityssakko 149-150
Hälytysluontoinen työ 85-86
Hälytysraha 66, 85
Hätätyö 61, 74, 88
Hääpäivä 102
Ikääntyneet työntekijät 63, 124-125
Iltatyö 61
Isyysvapaa 102, 116, 125, 128
Isyysvapaan palkka 125, 128
Itsenäisyyspäivä 73, 102, 144
Joulu 70, 73, 83, 99, 101, 144
Juhannus ....................................... 74-75, 78, 88, 104, 106, 150
Karenssipäivä......................................... 120-123, 126-127, 130
Karkearyhmittely 48, 50, 191
Keskituntiansio 57, 62-63, 64-,65,
................................72, 78-79, 83, 85-86, 88-90, 96, 101,
.....................................103, 111, 120-123, 125, 128, 137,
.............................................................143, 162, 178, 180
—keskituntiansion laskeminen 64-65
—käyttöajanjaksot 65
Kokoontuminen työpaikoilla 173, 176-177
Kolmivuorotyö 38, 60, 69-70, 72-73, 75, 83-84,
........................................................... 87-88, 183-187,192
—keskeytymätön 60, 69-70, 83-84, 183-187,
—keskeytyvä .............................................................. 69-70, 72
Komennuspaikka 86, 94, 97-98
Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 169
Korvaava työ 123-124
Korvauksia ja etuja 93, 101-103
—hautauspäivä 102
—hääpäivä 102
—kutsunta 103
—merkkipäivät 102
—reservin harjoitukset 103
—väestönsuojelu 103
Kotimatkat 99
Koulutus 49, 58, 67, 72, 81, 84,
.............. 108, 114, 124, 153, 157, 164-166, 173, 178-182
— ammatillinen koulutus 54, 67, 134, 178, 181
— ay-koulutus 81, 173, 179-180
— koulutusaineisto 49
— koulutustyöryhmä 43, 81, 180
— suunnitelma 181
— yhteinen koulutus....................................... 81, 178-179, 194
Kuormitus 48
Kutsunta 67, 103
Kuukausipalkka 49, 50, 51, 62, 66-67, 72,
................................ 78-79, 83, 90-91, 120, 137, 178, 180
Laboratoriotutkimukset 132, 133
Lapsen sairastuminen 72, 81, 84, 102, 126-128
Lauantai ............................ 41, 60, 64, 73, 78, 83, 101-102, 144
Lepoaika ........................................................ 75-76, 84-85, 192
Lomanmääräytymisvuosi...................................... 62, 87-92, 92
Lomaraha ...................................................... 41, 68, 91-92, 193
Lomautus 71, 81, 102,
............................................ 114, 116, 123, 134-142, 145,
.................................................... 147-150, 158, 164, 166,
............................................. 169, 174-175, 181, 193, 196
— erimielisyystapaukset 150
— kanneaika 150
— keskeyttäminen 140
— korvaukset (perusteen rikkominen) 149-150
— lomautusilmoitus/-aika 123, 135, 140, 145
— lyhennetty työaika 140
— muu työ 140
— neuvottelumenettely (yt) 147-148
— paikallinen sopiminen 140
— perusteet 139
— siirtäminen 134, 140
— työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus 141-142
— työvoiman vähentämisjärjestys 139
Loppiainen 73, 101
Luottamusmies 55, 58-59, 66, 71-72, 76, 82, 100, 112,114,
............................................ 119, 145, 151-170, 171-172,
........................................175-176,179-180, 185, 190-196
—ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 165
—ammattiosasto 152-155
—ansiokehitys 165
—ansionmenetyksen korvaaminen 162-164
—asema 114, 152, 154, 155, 165-168
— asemaan liittyvät ongelmatilanteet 167-168
—ehdokassuoja 168
—ilmoitusvelvollisuus 155
—jälkisuoja 168
—kelpoisuus 152-153
—korvaus työsopimuksen laittomasta
lakkauttamisesta 169
—koulutus 164, 180
—kuukausikorvaus 35, 162-164
—liikkeen luovutus 154
—lomautus 166-167
—luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 151-152
—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien
yhdistäminen 154, 162
—muun työn järjestämisvelvollisuus 165
—paikallinen neuvottelujärjestys 171-172
—pääluottamusmies 55, 58-59, 63,
........................................66, 71-72, 76, 82, 100, 112,114,
............................................ 119, 145, 151-170, 171-172,
........................................175-176,179-180, 185, 190-196
—pääluottamusmiehelle
annettavat tiedot ......................................... 157-161, 175-176
— pääluottamusmiehen palkka
(kokonaan työstä vapautettu) 35, 112, 161
— siirto 113
—tehtävät 155-156
— perustehtävät 155-156
— työpaikalla sovittavat tehtävät 156
— tietojen luottamuksellisuus 157, 161
— tiettyä tehtävää varten asettaminen 154, 155, 193
— toimialue ja lukumäärä 153, 155, 162, 165,
.....................................................................170, 190, 193
— toimitila 164
— työsopimuksen irtisanominen 166-167
— työsopimuksen purku 167
— työsuhde 165
— vaali 155, 162, 168
— vapautus työstä 161-162
— vastuualue 153
—varaluottamusmies 153, 167, 180
—varapääluottamusmies 159, 155, 164, 167, 180
—yhtiöittäminen,
toimintojen yhdistäminen 154
—ylityökorvaus 163, 196
Lyhennetty työaika/-viikko 81, 140
Lähetetyt työntekijät 43
Lääkärintarkastus 103, 116, 129-133
—aikaisemmin todettu sairaus 131
—ansionmenetyksen korvaaminen 129-133
—hammassairaus 132
—hoidon määritteleminen 131
—ilmoitusvelvollisuus 130
—korvausvelvollisuuden ulkopuolelle
jäävät tapaukset 130-131
—laboratorio- ja röntgentutkimukset 132
—lakisääteiset tarkastukset 129
—matkakustannukset ja päiväraha 129, 13
—raskauden aikaiset tarkastukset ja tutkimukset 132
—syöpäsairaus 131
—työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 130
—työhöntulotarkastus 133
—uusi sairaus 131
Lääkärintodistus.............................................117-118, 124, 132
—epäselvyydet 118
—taannehtiva 118
—työterveyslääkäri................................................117-118, 124
Maanantai 74
Majoittumiskustannukset 98
Makuupaikka 97
Malmikaivokset 45
Matkatyö ................................................................. 93-100, 193
—aiheeton poissaolo 99
—asunnon hankkiminen 97-98
—ateriakorvaus......................................................... 96-97, 193
—ilmoitusvelvollisuus 93
—kiireellinen työkomennus 93
—komennuspaikka 86, 94, 97-98
—kotimatkat juhlapyhien yhteydessä 99
—lepoaika 99
—matka-ajan korvaus 98
— komennuspaikkakunnalla 98
—matkakustannukset ................................................. 94-95, 98
— ammatillisessa koulutuksessa 178
— komennuspaikkakunnalla 92
—matkan alkaminen ja päättyminen 94
—matkavuorokausi 94
—matkustamisvelvollisuus 93
—oman auton käyttö .......................................... 94-95, 98, 196
—paikallinen sopiminen 100, 195
—päiväraha................................................. 95-97, 99, 100, 133
—rajanpintatyöt 100
—Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 100
—ulkomailla suoritettava matkatyö 100, 196
—varsinainen työpaikka 93
—yöpymiskustannukset 97
Metallityöväen Liitto ry:n hallintoelimien kokoukset 103
Monitaitoisuus 52
MTHL ry 45
Määräajan laskeminen 144-145
Määräaikainen työsopimus 136
Neuvottelujärjestys 38, 73, 151, 153, 155, 157, 171, 172, 190
— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 169-170
— paikallinen neuvottelujärjestys
erimielisyysasioissa 171-172
Neuvotteluvelvollisuus 171
Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 45
Nuoret työntekijät 53-54
Oman auton käyttö.............................................. 94-95, 98, 196
Opintovapaa 144
Opiskelijat................................................. 53-54, 181, 191, 195
Oppisopimus 54, 134, 191
Osa-aikatyö 62, 67, 90, 101, 160, 184, 185
Osa-ajan palkka 67
Paikallinen sopiminen (käsite) 151, 169-170
—paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys ........ 169-170, 190
—sopimuksen jälkivaikutus 170
—tavoitteet 151-152
—työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saava
paikalliset sopimukset 190-194
—työsopimustasoinen paikallinen sopiminen 195-196
Palkanmaksu/-kausi (tilikausi) 67, 72, 80,
.....................................................................141, 178, 190
Palkanmääritysjakso ................................. 66-67, 183, 186, 191
Palkkaperusteet
—harjoittelijat . 53-54, 160, 181-182
—henkilökohtainen palkan
osuus 52-53
—hinnoitteluperuste 56, 57, 160
—karkearyhmittely ............................................. 48, 50-51, 191
—muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden
määrittämistapa ..................................................... 51-52, 191
—nuoret työntekijät 53-54
—palkkaryhmät 49, 50, 51, 53, 158, 159
—peruspalkka ..................................... 47, 52, 54, 56-57, 65, 66
— työkohtainen kuukausipalkka 49, 51
— työkohtainen tuntipalkka 49, 50
— töiden vaativuusryhmittely 48-49
Palkkaryhmät 53
Palkkaustavat 54-55
Palvelusvuosilisä......................................... 61-62, 63, 191, 195
— vaihtaminen vapaaseen 63, 195
Perusoikeudet 46
Peruspalkka......................................... 47, 52, 54, 56-57, 65, 66
Pitkäperjantai 101
Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 60
Poissaolo 72, 80-81, 87, 93, 99, 102, 116,
......................................118, 119, 120, 124, 126-128, 135
Päiväraha.......................95-97, 99-100, 121-122, 129, 133, 178
Pääluottamusmies 55, 58-59, 63,
........................................66, 71-72, 76, 82, 100, 112,114,
............................................ 119, 145, 151-170, 171-172,
........................................175-176,179-180, 185, 190-196
Pääluottamusmiehen varamies 153, 155, 164,
..................................................................... 167-168, 180
Pääsiäinen 73, 83, 99, 101
Rajanpintatyöt 100
Raskaus 132
Rationalisointi 58
Reservin harjoitukset 81, 103
Ryhmähenkivakuutus 104
Röntgentutkimukset 132
Sairaus...................................... 99, 102, 117-124, 128, 131-133
Sairauspoissaolojen hallinta 118-119
Sairausajan palkka 77, 104, 107, 117-124, 126,
..................................................................... 130-131, 133
—epidemiat 118
—epääminen 122
—ilmoitusvelvollisuus 117
—karenssipäivä ............................. 120-122, 123, 126-127, 130
—korvausajanjaksot 120-122
—korvausperuste 120
—lapsen sairaus 126-128
—xxxxxxxxxxxxxx 122
—oma ilmoitus ......................................................118-119, 193
—palkkaetujen väärinkäyttö 119
—sairastuminen kesken työpäivän 121
—saman sairauden uusiutuminen 122
—työtapaturma 105, 109, 121
—työterveyslääkäri................................................117-118, 124
—vähennykset 128-129
Sairausvakuutuslaki .............................. 121-122, 125, 129, 132
Selviytymislauseke 40-42
Siviilipalvelus 92, 103, 127, 144
Sopimuksen sitovuus (TES:n) 45
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 144
Soveltamisala (TES:n) 45
Sunnuntaityö 74, 78, 83
— sunnuntaityölisä ... 41, 64, 82, 83, 85, 88, 158-159, 162, 188
Suojavaatetus 105
Suorituspalkka(työ)............................................. 54, 56-57, 195
—hinnoitteluperuste ................................................. 56-57, 160
—keskeytyminen 57
—palkkatakuu 56
—suoran urakan keskeyttäminen 57
—tietojen saantioikeus 57
—yksikköhinnan pysyvyys 57
—yksikköhinnasta sopiminen 57
Takaisinottovelvollisuus 137, 182, 196
Tavanomainen työvaatetus 105
TES-ylityö 68, 80-81
Tiedotustoiminta
—henkilöstön keskinäinen 177
—kokoontuminen työpaikoilla 176-177
Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 59-60
Tulospalkkio/-lisä 59, 88, 191
Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 66
Tutkintopalkkio 63
Tyky-toiminta 106
Työaika 68-86
—järjestäminen......................................................... 75-76, 183
—keskimääräinen viikkotyöaika ........................ 69-72, 77, 184
—lepoaika...................................................... 75-76, 84-85, 192
—lyhentäminen 69-73
—pidentäminen 183-189
—ruokailu 75
—sunnuntaityö 74, 78, 83
—säännöllinen 35, 37-38, 42, 60, 62, 65-86, 90, 94, 96,
.....................................101, 103, 111, 120-121, 128, 129,
....................................... 133, 163, 178-179, 183-188,192
—tasaaminen ................................... 69-72, 80, 87-88, 103, 184
—tasaamislisä .................. 38, 64, 71-72, 88, 183, 186-187, 191
—tasoittumisjakso 73, 75, 77, 192
—työaikalaki ............................................ 68, 73, 76-80, 82, 84
—työaikapankki ................................................. 76-78, 87, 192
—työtuntijärjestelmä 37, 67, 69-74, 76, 78-81, 83,
.......................................................... 84, 90, 96, 101-103,
...................................... 120-121, 125, 138, 185-188, 192
—työtuntijärjestelmän muutokset .............. 73-74, 76, 186, 192
—työviikko 74, 81, 142, 192
—työvuorokausi 60, 68, 74, 76, 78, 80, 84, 86,
................................................................... 94, 96-97, 192
—vapaapäivät ............................. 70, 73, 80-81, 85, 96, 99, 127
—virvokkeiden nauttiminen 75
—ylityö 64, 68, 78-86, 88, 111,
..................................................... 158-160, 163, 192, 196
—allekirjoituspöytäkirja 39-44
—noudattamisvelvollisuus 45
—sitovuus 45-46
—soveltamisala 43
—voimassaolo 39
Työhöntulotarkastus 133
Työkohtainen kuukausipalkka 49, 51
Työkohtainen palkan osuus 47-51
Työkohtainen tuntipalkka 49, 50
Työkomennus .. 98-106, 195
—ilmoitusvelvollisuus 93
—kiireellinen työkomennus 93
Työkyvyn johtaminen 124
Työllistymisvapaa ................................................. 137-138, 196
Työmatka .......................................................... 94-97, 127, 196
Työnjohto-oikeus 46, 68
Työntutkimukset 58-59
Työn vaativuuden määritys 47-51
—karkearyhmittely ............................................. 48, 50-51, 191
—töiden vaativuusryhmittely 48-49
Työnvaativuustyöryhmä 49
Työpaikkakäynnit 177
Työpalkat 47-58
Työrajoitteiset 54
Työrauhavelvoite ............................. 46, 151, 155-156, 167-168
Työsopimuksen irtisanominen . 114-116, 134-139, 142-150, 196
— erimielisyystapaukset 150
— ilmoitus 145-146
— irtisanomisajat 142-145
— irtisanomisajan noudattamatta
jättäminen 143
— irtisanoutuminen 134, 141-145
— kanneaika 150
— korvaukset (perusteen rikkominen) 149
— neuvottelumenettely (yt) 147-148
— perusteet 136, 145
— perusteiden ilmoittaminen 146
— toimittamisaika 145
— työntekijän kuuleminen 145
— työvoiman vähentämisjärjestys 136, 139
—luottamusmiehen 166-169
—työsuojeluvaltuutetun 114-115
—varoitus 157
Työsopimuksen purkaminen 115, 134, 141, 167
Työsopimuksen purkautuminen.............115, 134-135, 149, 167
Työssäoppiminen ................................... 137-138, 181-182, 194
Työsuhteen kestojan määräytyminen 142-145
Työsuojelu 104-108
Työsuojeluasiamies ..107-108, 111-113, 154,
..................................................................... 179-180, 193
Työsuojelupäällikkö 107-108
Työsuojelutoimikunta 105, 107, 115, 179-180
Työsuojeluvaltuutettu 35, 72, 104, 106-116, 154, 160,
.....................................................168, 175, 179, 180, 193
—ammattitaidon ylläpitäminen 114
—ansiokehitys 112
—ansionmenetyksen korvaaminen 111-112
—kuukausikorvaus 111-112
—liikkeen luovutus 113
—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien
yhdistäminen 154, 162
—palkka- ja siirtosuoja 113
—tehtävät 107
—toimitilat 112
—työsuhde 112-113
—työsuhdeturva 114-116
—vapautus työstä 108-109
—varavaltuutettu ...................................106-108, 114, 168, 179
—varavaltuutetun työsuhdeturva 114
—ylityökorvaus 111
Työtaistelutoimenpide 46, 156
Työtapaturma 105, 109, 121
Työterveyshoitaja 118
Työterveyshuolto 106, 118, 124, 129
Työterveyslääkäri...................................................117-118, 124
Työtuntijärjestelmä 71, 72-74, 76, 78-81, 83,
.......................................................... 84, 90, 96, 101-103,
.............................. 120-121, 125, 138, 185-186, 188, 192
— muutokset....................................................... 73-74, 76, 192
Työtuomioistuin 150, 172
Työturvallisuus 104-105
—henkilönsuojaimet 105
—ilmoitusvelvollisuus 104
—pidättäytyminen työstä 105
—suojavaatetus 105
—yleiset velvollisuudet 104-105
Työuran pidentäminen 124-125
Työviikko 74, 81, 142, 192
Työvoiman vuokraus 173-175
Työvuorokausi 60, 68, 74, 76, 78, 80, 84, 86,
................................................................... 94, 96-97, 192
Töiden vaativuusryhmittely 48-49
—koulutus 49
—oppimisaika 48
—työkohtaiset tuntipalkat 49, 50, 51
—työnvaativuusryhmä ....................... 49-53, 54, 158, 159, 191
—työolosuhteet 48-49
—työryhmä 49
—vastuu 48
Ulkomaan päiväraha 100
Ulkomailla suoritettava matkatyö 100, 196
—matkustamisvelvollisuus 100
—poikkeukset Ruotsin osalta 100
—rajanpintatyöt 100
—sovittavat asiat 100
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 173-176
—alihankinta 173
—tiedottaminen henkilöstön edustajille 175-176
—tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 176
—vuokratyövoiman käyttö ................................... 173-176, 194
Uudenvuodenpäivä 73, 101
Vajaavuorokausi 95
Vapaapäivät................................. 70, 73, 80-81, 85, 96, 99, 127
— vapaapäivänä tehty työ 80-81
Vapunpäivä 73, 101, 144
Varallaolo 67, 86, 196
Varoitus 157
Varsinainen työpaikka 93
—varsinaisen työpaikan ulkopuolella
työskentely 93-100
Viikkovapaa ............................................... 66, 74-75, 82, 84-85
— viikkovapaakorvaus 66, 74, 82, 84, 88, 196
Viikoittainen ylityö 78-79
Virvokkeiden nauttiminen 75
Voimassaoloaika (TES:n) 46
Vuorokautinen ylityö 78
Vuorotyö 38, 41, 60, 69-73, 76-78, 80, 88-89,
....................................... 92-93, 95-96, 112, 133, 164-166
—iltavuorolisä 60
—keskeytymättömän sekä jatkuvan
vuorotyön lisä 60
—keskeytymätön kolmivuorotyö 60, 69-70, 83-84, 183-187
—keskeytyvä kolmivuorotyö ..................................... 69-70, 72
—päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva
työajan tasaaminen 70-72
—työvuoro 75
—vuorotyölisä ylityön ajalta 83
—yövuorolisä 60
Vuokratyövoiman käyttö ...................................... 173-176, 194
Vuosiloma 59, 63, 68, 70, 81,
................................................. 87-92, 102, 128, 141-143,
.............................................................146, 164, 181, 192
—lomakorvaus 59, 88-90, 92, 141-143,
—lomanmääräytymisvuosi................................... 62, 87-92, 92
—lomaraha ......................................................... 68, 91-92, 193
—työssäolopäivien veroiset päivät 87, 128
—vuosilomalaki 61, 68, 87, 90, 128, 141-142
—vuosilomapalkka ....................................... 59, 68, 88-92, 192
— vuorotyölisien maksaminen loma-ajalta kuukausipalkkatyössä 90
Väestönsuojelu 103
Yhdistymisvapaus 46
Yhteinen työpaikka 107, 109
Yhteistoiminta
—kehittämistoiminta 106
—toteuttaminen ............................................. 151-152, 181-182
—tyky-toiminta 106
—työn- ja aikatutkimukset 58-59
—työsuojeluyhteistoiminta....................104, 106-108, 111, 114
—yhteistoimintaelin 107, 111, 115, 179
—yt-menettely 40, 147-148
Yhteystiedot 161
Yleiskorotus 36
Ylityö 64, 68, 78-86, 88, 111,
..................................................... 158-160, 163, 192, 196
— enimmäismäärän tarkastelujakso 79-80
— korvaus/lisä ................. 64, 78-79, 81-86, 111, 163, 192, 196
— TES-ylityö 68, 80-81
— viikoittainen 78-79
— vuorokautinen 78
— yksi ylityökäsite 81-83
Yömatkaraha 97
Yöpymiskustannukset 97
Yötyö ............................................................ 61, 75-76, 88, 192
— teettämisen edellytykset 76
Äitiysvapaa 102, 125, 128-129
—äitiysvapaan palkka 125, 128-129
Asiahakemisto
AJANKOHTAISTA
Teknologiateollisuuden työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 alle- kirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopi- mus astuu voimaan 1.11.2016 ja se on voimassa 31.10.2017 asti.
Työehtosopimusratkaisu ei sisällä muutoksia palkkoihin tai mui- hin kustannusvaikutteisiin työehtoihin. Varsinaisen työehtosopi- muksen ainoa muutos rajoittuu yhteen virkkeeseen, joka on lisät- ty säännöllisen työajan pituutta koskevaan 19.1. kohtaan.
Uusi työehtosopimus vahvistaa paikallista sopimista, sillä kaikki liittojen sopimat asiakohdat
• palkkojen tarkistaminen
• kriisisopiminen
• vuosittaisen työajan pidentäminen
pannaan työpaikalla täytäntöön ensisijaisesti paikallisin, yhtei- sesti sovituin ratkaisuin.
Uutta työehtosopimusta ei tällä kertaa toimiteta painettuna ver- siona. Kirjallisessa muodossa on saatavilla vihkonen, johon si- sältyvät
• työehtosopimusratkaisussa sovitut menettelytavat ja muu- tokset alan työehtoihin sekä
• 23.10.2013 allekirjoitetun työehtosopimuksen 3. vuoden palkantarkistuksia koskevassa pöytäkirjassa 18.6.2015 sovi- tut, 1.11.2015 voimaantulleet – ja uudella työehtosopimus- kaudella voimassaolevat - palkkaluvut, erilliset lisät sekä työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen kuukausikor- vaukset.
Uusi työehtosopimus kokonaisuudessaan löytyy liittojen koti- sivuilta.
1
Palkkojen tarkistaminen
Työehtosopimuksessa (allekirjoituspöytäkirja) jatketaan aiem- min käytössä ollutta sopimusperusteista palkantarkistusmallia. Työehtosopimus ei sisällä palkkojen yleiskorotusta.
Palkkojen tarkistaminen toteutetaan työpaikoilla yritysten omista lähtökohdista käsin yrityksen palkkapolitiikan mukaisesti. Työn- tekijää palkitaan ja kannustetaan työn vaativuuden, pätevyyden ja tulosten perusteella.
Paikallisesti käydään neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perus- teista marraskuun 2016 aikana, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, työnantaja toteuttaa mahdolliset palkkojen tarkistukset oman palkkapoli- tiikkansa mukaisesti.
2
Selviytymislauseke
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on kirjattu me- nettelytapa, jonka mukaisesti työpaikalla voidaan työantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti sopia työehtojen määrä- aikaisesta sopeuttamisesta työnantajaa kohdanneessa vakavassa taloudellisessa tai äkillisesti toteutuneessa tuotannollisessa krii- sissä.
Palkka- tai muita sopimusmääräyksessä erikseen lueteltuja ta- loudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisella pyri- tään kriisin vaikutuksia ehkäisemään tai rajoittamaan sekä näin turvaamaan yrityksen ja työpaikkojen tulevaisuus. Työntekijälle maksettavan palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen peruspalkkansa suuruinen.
Selviytymislausekkeessa on tarkasti määritelty miten kriisitilan- ne todetaan, tiedottaminen liitoille ja suunnitelma, jossa selos- tetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet.
Työnantajan kriisiä vakauttavien työehtojen sopeutusten tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Lisäksi leikkausten tulee olla suhteessa niillä saavutet- taviin etuihin nähden. Osapuolet on velvoitettu säännöllisesti arvioimaan työvoimakulujen säästön vaikutus työnantajan talo- udelliseen tilanteeseen.
3
Vuosittaisen työajan pidentäminen
Työehtosopimuksen 19.1. kohdassa todetuin tavoin kilpailuky- kysopimuksen mukaisesta vuosittaisen säännöllisen työajan pi- dentämisestä 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen on tehty työehtosopimuksen osana noudatettava erillispöytäkirja. Työajan pidentämismallista sovitaan paikallisesti. Ellei sopimus- ta synny, työnantaja osoittaa työntekijöille käytössä olevan työ- tuntijärjestelmän lisäksi säännöllisen työajan pidennyksen siten kuin erillispöytäkirjassa on määrätty.
Paikallista sopimusta työajan pidentämisestä tehtäessä huomioi- daan
• työpaikan työt ja työaikamuodot
• tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä
• työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet.
Paikallinen sopimus tehdään vuosittain kirjallisesti marraskuun loppuun mennessä kalenterivuodeksi kerrallaan ja se voidaan irtisanoa syyskuun loppuun mennessä päättymään kyseisen vuo- den loppuessa. Työehtosopimuksen ohjaus paikalliseen sopimi-
seen antaa hyvän tilaisuuden samalla arvioida käytössä olevien työaikajärjestelyjen toimivuutta yleisemminkin ja sopia tarvitta- essa uusista, molemminpuolisiin tarpeisiin paremmin soveltuvis- ta työaikaratkaisuista.
Paikallinen sopimus tehdään paikallisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Työnantajan sopimusosapuolena on kuitenkin ensi- sijaisesti pääluottamusmies, jos työpaikalle on pääluottamusmies valittu. Osa-aikatyöntekijän täyteen työaikaan suhteutetusta sään- nöllisen työajan pidentämisestä sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään, jos osa-aikatyöjärjestely on toteutettu yksilöllisesti.
Perälautamääräyksien mukaan työnantaja kohdentaa työajan pi- dennyksen osoittamalla työntekijälle yhden lisätyöpäivän ja pi- dentämällä työvuoroja.
Työstä, jota tehdään työajan pidennyksen johdosta, maksetaan palkka. Vuotuisen ansiotason säilyttämiseksi ennallaan tunti- palkkaisen työntekijän arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja kolmivuorotyössä maksettavaa työajan tasaamislisää vähenne- tään.
Erillispöytäkirja sisältää myös eräitä poikkeuksia säännöllistä työaikaa ja sunnuntaityötä koskeviin työehtosopimusmääräyksiin niitä tilanteita varten, joissa säännöllistä työaikaa pidennetään paikallisesti sopien erillispöytäkirjan määräysten mukaisesti.
Liitot perustavat työryhmän arvioimaan työajan pidentämisen menettelytapojen toimivuutta ja seuraamaan työajan pidentämi- sen vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja työpaikkojen mää- rään. Työryhmän tehtävänä on myös edistää työajan pidentä- miseen liittyvän paikallisen sopimisen toteutumista sekä tehdä esityksiä järjestelmään liittyvistä mahdollisista muutostarpeista. Järjestelmän toimivuudesta työryhmä antaa yksilöidyn raportin tes-osapuolille 31.5.2019 mennessä.
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 15.6.2016
Paikka Teknologiateollisuus ry
Läsnä | Teknologiateollisuus ry Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx | Metallityöväen Liitto ry Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx |
1
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 3.6.2016 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Sa- malla todettiin, että voimassa oleva 23.10.2013 allekirjoitettu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 31.10.2016. Nyt alle- kirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2016.
2
Palkkojen tarkistaminen
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa 30.11.2016 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli paikallista palkka- ratkaisua ei saavuteta, työnantaja toteuttaa mahdolliset palkkojen tarkistukset oman palkkapolitiikkansa mukaisesti.
3
Selviytymislauseke
Taloudelliset ja muut vaikeudet sekä niiden toteaminen, tiedotta- minen liitoille ja suunnitelma
Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikal- la yhteisesti yhteistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan talo- udelliseen tai äkillisesti toteutuneeseen tuotannolliseen kriisiin,
jonka vaikutuksia – kuten työvoiman vähentämisen välttämistä
- toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.
Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Muilla taloudellisilla etuuksilla tarkoitetaan lauantailisää, sunnuntaityölisää, vuoro- työlisiä ja olosuhdelisiä sekä mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.
Työntekijän palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen pe- ruspalkkansa suuruinen. Palkkatakuu ei kuitenkaan koske tilan- netta, jossa sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Palkan tai muun rahaerän maksuajan- kohdan ja rahasumman siirtämisen on tapahduttava palkkaturva- säännösten puitteissa.
Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeut- taa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.
Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.
Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia tai tuotannol- lista kriisiä koskevaan toteamiseen liittyen. Pääluottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista ase- maa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoitta- nut tietojen olevan salassa pidettäviä.
Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää pääluottamusmiehelle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
Työnantajan on lisäksi neuvottelujen alkaessa esitettävä suun- nitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteu- tetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toimin- nassa johdonmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan sisällytetään paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä ta- voitteita ja kannanottoja sekä työnantajan mahdollisuus palauttaa säästyneitä palkkakuluja kriisin päätyttyä.
Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten vält- tämättömyys ja kohtuullisuus
Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeu- tusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoi- hin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen leikkausten tulee lisäksi olla suh- teessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on tarpeen säännöllisesti arvioida työvoimakulujen säästön vaikutus työan- tajan taloudelliseen tilanteeseen.
Toimenpiteiden tilapäisyys
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautu- van, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopi- mus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.
4
Työehtosopimuksen liitepöytäkirjan allekirjoittaminen
Todetaan, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu liittojen välisen työehtosopimuksen osana noudatettava pöytäkirja työ- markkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailukyky- sopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä tek- nologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla.
5
Työryhmät
Liitot asettavat seuraavat työryhmät:
• Koulutustyöryhmä
• Henkilöstöedustuksen toimivuus -työryhmä
• Työpaikkakohtaiset kokeilut -työryhmä
• Työehtosopimuksen edustavuus -työryhmä
• Palkkamääräyksien kehittäminen -työryhmä
• Työaikakysymykset –työryhmä
• Huolto- ja kunnossapitoasiat-työryhmä
• Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen –työryhmä
• Ulkopuolinen työvoima ja lähetetyt työntekijät –työryhmä
• Työkaari kantaa -hanke
6
Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi: Xxxxx Xxxxxxxxxx
Tarkastettu: Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ
1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoit- taa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiateollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Teknologiateolli- suus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikko- jen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.
Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta:
- Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuu- denharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennus- pelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työnteki- jöiden välisiin työsuhteisiin eikä
- allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopi- muksen soveltamisalalla.
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
3 TYÖRAUHAVELVOITE
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
5 PERUSOIKEUDET
Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.
6 TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 1.11.2016 lukien 31.10.2017 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolel- ta kirjallisesti irtisanottu.
Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx. Palkanko- rotusajankohdista ja -määräyksistä katso Allekirjoituspöytä- kirja.
Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuuspe- riaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:
- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enem- män palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja
- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enem- män palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.
Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
8.1 Työnvaativuus
Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaa- tivuus uudelleen.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.
8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat
Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:
1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
2. Karkearyhmittely (KR)
3. Muu työnvaativuuden määritystapa
Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajal- la.
8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:
Työn vaatima oppimisaika
Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.
Työn edellyttämä vastuu
Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.
Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.
Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.
Työnvaativuustyöryhmä
Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 882 | 1537 | C |
2 | 926 | 1614 | C |
3 | 972 | 1695 | C |
4 | 1021 | 1779 | B |
5 | 1072 | 1868 | B |
6 | 1126 | 1962 | B |
7 | 1182 | 2060 | A |
8 | 1241 | 2163 | A |
9 | 1303 | 2271 | A |
Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallises- ti toisin sovita. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käy- tetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.
8.1.3 Karkearyhmittely (KR)
Karkearyhmittelyn käyttämisestä on sovittava työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Vaativuusryhmät
Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:
I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.
II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja mel- koista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuh- teissa tehtävät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.
III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitai- toa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitai- toa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolosuhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuhteissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 882 | 1537 | C |
II | 1021 | 1779 | B |
III | 1182 | 2060 | A |
Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka
Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.
8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa
Työnvaativuusryhmät
Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 882 | 1537 |
yläraja | 1303 | 2271 |
8.2 Työkohtainen palkanosuus
Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.
Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
9.1 Pätevyys
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.
Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.
Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus
9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely
Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään henki- lökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.
Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.
9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus
Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.
Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastus- ryhmittäin on 11 – 17 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.
9.2.3 Porrastusryhmät
Vähintään 50 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käyte- tään palkkaryhmiä. Alle 20 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.
Alle 50 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuuluvat sa- maan porrastusryhmään.
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 762 | 1328 |
Porras 2 | 800 | 1394 |
Porras 3 | 840 | 1464 |
Porras 4 | 882 | 1537 |
Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.
Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.
Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, mikäli toisin ei sovita.
Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai- kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.
10.2 Työrajoitteiset
Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA
11.1 Työntekijän peruspalkka
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.
11.2 Käytettävät palkkaustavat
Käytettävät palkkaustavat ovat:
1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:
1.1 Aikapalkka
1.2 Suorituspalkka
• Palkkiopalkka
a) kiinteä osuus 85 % muuttuva osuus 15 %
b) kiinteä osuus 70 % muuttuva osuus 30 %
c) kiinteä osuus
suurempi kuin 90 %
• Osaurakka
a) kiinteä osuus 75 % muuttuva osuus 25 %
b) kiinteä osuus 50 % muuttuva osuus 50 %
• Suora urakka
2 Paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat
3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.
Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.
Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.
11.2.1 Aikapalkka
Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen ai- kapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspal- kan suuruinen.
Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
11.2.2 Suorituspalkka
Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.
Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu
Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeam- pi.
Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.
Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.
Työntekijälle annettavat tiedot
Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.
Yksikköhinnasta sopiminen
Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.
Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.
Yksikköhinnan pysyvyys
Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomi- na pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen pe- rusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
Suorituspalkkatyön keskeytyminen
Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.
Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu
Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytä- vissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.
12 TYÖNTUTKIMUKSET
Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantami- seksi.
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituk- sena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden ke- hittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.
Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaisel- le työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.
Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis-
tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyt- töönotto
Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirja- taan.
Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa
Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkio- lisän laskentaperuste ei näitä sisällä.
Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT
14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa
Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.
Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltä- essä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.
Lisä on enintään 57 senttiä tunnissa.
Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työ- olosuhteissa esiintyy.
14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus
Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta mää- riteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.
Lisä on vähintään 43 senttiä tunnissa.
Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.
14.3 Vuorotyölisät
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 115 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 212 senttiä/tunti |
Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hä- nen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään sään- nöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus on 212 senttiä/tunti.
14.4 Ilta- ja yötyölisät
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:
- klo 18 - 23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus
- klo 23 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus
14.5 Palvelusvuosilisä
Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.
14.5.1 Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.
14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä
KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tun- tipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelus- vuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pää- luottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.
Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.
14.5.4 Työsuhteen päättyminen
Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.
14.6 Ammattitutkintopalkkiot
Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun me- tallialan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, xxxxx- xxxx tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:
- ammattitutkinto 200 euroa
- erikoisammattitutkinto 300 euroa.
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen
Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon
• ylityölisiä
• sunnuntaityölisiä
• työajan tasaamislisiä
• lauantailisiä
• tulospalkkiolisiä.
Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosi- lisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion lasken- nassa.
Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat
Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:
- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,
- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljän- neksen keskituntiansiota,
- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.
Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljännek- selle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet
Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.
Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.
Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN
Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun määri- tysjakson käyttöönotosta sovitaan työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä ja se kirjataan.
Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.
Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.
Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen
Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan an- sionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja
Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:
• viikkovapaakorvaus
• hälytysraha
• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella
• ammatillinen koulutus
• varallaoloajan korvaus
• kutsuntapäivän korvaus.
17.3 Osa-ajan palkka
Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.
Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalkka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.
17.4 Osa-aikatyö
Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.
Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.
18 PALKAN MAKSAMINEN
Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole sovittu pal- kan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on
määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.
III TYÖAIKA JA VUOSILOMA
Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.
Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.
Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.
Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.
19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
19.1 Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailu- kykysopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä sopimusalalla on tehty työehtosopimuksen liitteenä oleva pöy- täkirja.
19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä
Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työ- viikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana
vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa
vuonna 2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan
19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle.
Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.
19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä
Säännöllinen työaika on
• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja
• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.
Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.
Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keskimää- räisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen
Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.
B. Tasaamisvapaan antaminen
Tasaamisvapaan ajankohta
• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,
• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai
• sovitaan paikallisesti.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt.
C. Tasaamisvapaan siirtäminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.
Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä makse- taan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan sopia toisin.
D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomaut- tamiseen.
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutu- va ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä kes- kituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös
• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,
• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi
• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.
Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.
19.4 Työtuntijärjestelmä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.
Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.
Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.
Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkova- paa), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauan- tait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjes- tetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan sopia toisin paikallisesti.
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.
Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
19.5 Työaikamuodon muutokset
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä
Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:
1. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maa- nantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakor- vauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työ- vuorokauden mukaan.
2. Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotan- non teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut muu- ta työaikaa.
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi pois- tua työpaikaltaan.
Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopi- vimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.
5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi
Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudate- taan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalente- rivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.
6. Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudat- taen.
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien
Paikallisesti voidaan sopia:
1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus
2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa
3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4. päivittäinen lepoaika
5. työtuntijärjestelmän muuttaminen
6. yötyön teettäminen työaikalain 26 §:stä poiketen.
19.8 Työaikapankki
19.8.1 Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin
1. keitä sopimus koskee
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäismäärät
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella
5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan
6. työajan tasoittumisjakson pituus
7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.
19.8.3 Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.
19.8.4 Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte- ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko ir- tisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ
20.1 Vuorokautinen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Korvaaminen
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.2 Viikoittainen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittai- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työ- viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
Korvaaminen
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäk- si ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.3 Ylityön enimmäismäärät
Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoituksin.
Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa
siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä ka- lenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
20.4 Lisätyö
Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvis- tetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa.
20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.
20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ
a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai
b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntun- tijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,
korvataan kuten viikoittainen ylityö.
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)
Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien
hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tun- tia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.
Hyväksyttävinä syinä pidetään:
• työntekijän vuosilomaa,
• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,
• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,
• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautus- ta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),
• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillis- ta tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta,
• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai
• reservin harjoitusta.
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)
Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihto- ehdoista valiten:
a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityöli- sään oikeuttavilta tunneilta.
b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100
%:n suuruisena.
c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seu- raavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:n suuruisena.
d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerk- kejä mukaillen.
Ylityölisästä sopiminen
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.
Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.
Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.
Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkovapaakorvaukseen.
Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa tois- taiseksi tai määräajan.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei muusta sovita.
Työpaikan keskimääräinen ylityölisä
Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55
%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.
Liittojen muu ohjeistus
Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla,
ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.
Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestel- män mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.
20.8 Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtun- nilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.
Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 mo- mentin mukaisin edellytyksin.
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen
Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena va- paa-aikanaan (viikkovapaan aikana) työhön, korvataan viikko- vapaan aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen säännöllistä työai- kaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkovapaa katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkovapaan aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.
Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.
20.10.1 Viikkovapaakorvauksen laskentaperuste
Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtun- nit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työ- vuorokausien aikana, jolloin viikkovapaa viimeistään olisi ollut annettava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatku- vassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeise- nä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.
20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen
Menetetyn viikkovapaan korvaava säännöllisen työajan lyhennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä, jollei toisin sovita.
20.10.3 Rahakorvaus
Menetetty viikkovapaa voidaan korvata myös siten, että työn- tekijälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % kes- kituntiansiosta.
20.11 Hälytysluontoinen työ
20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella
Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityö- lisä, jos työ on ylityötä.
Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.
20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla
Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1
a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.
20.12 Varallaolo
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapah- tua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.
Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tun- nin kuluessa kutsusta
b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta
c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.
Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
21 VUOSILOMA
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroise- na pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta mää- rättäessä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Metallityövä- en Liitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liitto- hallituksen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys koko- ukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Myös työajan tasaamispäivät ja työaikapankkivapaat ovat työssä- olopäivien veroisia päiviä.
21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.
Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lo- mapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty- misvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)
Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:
• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä
• vuorotyölisät
• ilta- ja yötyölisät
• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta
• sunnuntaityölisät
• viikkovapaakorvaukset
• erilaiset olosuhdelisät sekä
• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.
A. Kertoimet
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:
Lomapäivien luku- määrä | Kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
14 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
B. Osa-aikatyö
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus
Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.
Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpai- kan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tunti- palkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pitui- selta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.
Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäi-
vinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla ko- konaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
21.5 Lomaraha
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä
Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta muuta:
Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työ- suhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuh- teen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jäl- kimmäinen osa.
Xxx xxxxxxxxx maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu muuta, lomaraha tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavak-
si viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alka- mista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
21.5.2 Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhtey- dessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työnte- kijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden loma- korvauksesta.
Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy.
21.5.3 Eläkkeelle siirtyminen
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mah- dollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorva- uksesta.
21.5.4 Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus
Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuu- den suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astu- essaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelus- velvolliseen.
IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET
Työkomennuksia koskevat määräykset säätelevät työkomennuk- sista aiheutuvien kustannusten korvaamista.
Työntekijällä on tietyin jäljempänä määritellyin edellytyksin oi- keus erinäisiin muihin korvauksiin ja etuihin, jotka liittyvät muun muassa arkipyhiin ja luvallisiin poissaoloihin.
22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä
Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee.
Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhteydessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpai- kan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.
22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen
Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu enempää aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen vält- tämättä vaatii.
Työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kol- mantena matkaa edeltävänä päivänä. Tästä ilmoitusajasta voi- daan kuitenkin poiketa, jos kysymyksessä on kiireellinen työko- mennus. Vastaava poikkeaminen on mahdollista, jos työntekijän työsopimus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia.
22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen
Työmatka ja enintään 24 tunnin pituisen ajanjakson muodostama matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee komen- nuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpai- kalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Matkaan kuuluu myös se välttämätön odotus, joka julkisten lii- kennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toi- seen vaihdettaessa aiheutuu.
Työnantajan tulee matkustamiseen ja työntekoon yhdessä käytet- ty aika huomioon ottaen huolehtia siitä, että työntekijä saa työ- vuorokausittain riittävän levon.
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
22.4.1 Matkakustannukset
Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka synty- vät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takai- sin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippu- jen (yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen) hinnat toisessa luokassa sekä matkatavarakustannukset.
A. Oman auton käyttö työmatkoilla
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisä- korvausta suoritetaan työnantajan kanssa sovitusta muiden hen-
kilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
B. Matkustaminen kesken työpäivän
Jos työntekijä joutuu kulkemaan kesken työpäivän varsinaisen työpaikan ja työn tekemispaikan välillä, työntekijälle maksetaan kaikki tarpeelliset matkakustannukset sekä matka-ajan korvaus.
22.4.2 Päiväraha
Kun työ tehdään paikassa, joka yleisesti käytetyn kulkutien mu- kaisesti mitaten on yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän var- sinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kulta- kin matkavuorokaudelta seuraavasti:
• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.
• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden matka- vuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäi- väraha.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai mat- kalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähen- netään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
22.4.3 Matka-ajan korvaus työmatkoilla
Jos työntekijälle maksetaan työmatkalta päivärahaa, maksetaan matkatunneilta myös matka-ajan korvausta.
Matka-ajan korvausta maksetaan työntekijälle sekä työtuntijär- jestelmän mukaisena työpäivänä että työntekijän vapaapäivänä enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Korvattavaa mat- ka-aikaa vähentävät kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana tehdyt työtunnit.
Matka-ajan korvauksena maksetaan tuntipalkkaiselle työnteki- jälle henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus. Menetet- tyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan kuitenkin keskituntiansion mukainen korvaus.
Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei matka- ajan korvausta makseta klo 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta.
22.4.4 Ateriakorvaus
Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivära- hasta seuraavin edellytyksin:
• työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsi- naisesta työpaikasta ja asunnosta,
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan eikä
• työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.
Ateriakorvausta ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdollisuudet ja
-olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan.
Jos työntekijän työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan
syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa sa- man työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.
22.4.5 Yöpymiskustannukset
A. Majoittumiskustannukset
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustan- nukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Majoittumiskustannusten enimmäismäärät matkavuorokautta kohti ovat sopimuksen tekohetkellä seuraavat:
a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 141 euroa,
b) muissa kunnissa 100 euroa.
B. Yömatkaraha
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatka- raha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi ma- kuupaikkaa.
22.5 Asunnon hankkiminen
Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.
Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olo- suhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.
Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkoh- teessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän
tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olo- suhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.
Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enin- tään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m2.
Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppukotimatkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työkohteessa keskeytyk- sen jälkeenkin, tulee työnantajan järjestää hänelle asunto pää- säännön mukaisesti.
Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.
22.6 Erikoismääräyksiä
22.6.1 Matkakustannukset ja matka-ajan korvaus komen- nuspaikkakunnalla
Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli viiden kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta peri- män maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.
Mikäli työkohde komennuspaikkakunnalla sijaitsee yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyy- dellä työntekijän käyttämästä tilapäisestä asunnosta, maksetaan tältä matkalta hänelle matka-ajan korvausta edellä alakohdassa
22.4.3 sovitun mukaisesti.
22.6.2 Poissaolo komennuspaikalla ilman hyväksyttävää syytä
Mikäli työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä ilman hy- väksyttävää syytä, vähennetään päivärahan määrää poissaolopäi- vältä suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.
Jos poissaolo liittyy välittömästi työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltäväl- tä vapaapäivältä makseta.
22.6.3 Kotimatkat juhlapyhien yhteydessä
Työnantaja korvaa työntekijän matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, maksaa päivärahan sekä matkan ajalta matka-ajan korvauksen ja yömatkarahan tämän luvun mukaisin edellytyksin, jos työntekijä on ennen pääsiäis-, juhannus- tai jou- lupäivää työskennellyt komennuspaikkakunnalla yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa.
Työntekijällä ei ole edellä tarkoitetussa tilanteessa oikeutta kes- keyttää työkomennustaan, jos työn tekninen laatu tai muut pakot- tavat syyt sen estävät.
22.6.4 Kotimatka työkyvyttömyyden yhteydessä
Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapatur- man vuoksi komennuspaikkakunnalta kotiin, maksetaan kotimat- kasta aiheutuvat kustannukset tämän luvun mukaisesti. Matka- ajan korvausta maksetaan siltä kotimatkan ajalta, jolta ei makseta sairausajan palkkaa.