KIRKON YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2018-2020 SEKÄ ERILLISSOPIMUKSET
Kirkon virka- ja työehtosopimus 2018-2020
sekä erillissopimukset
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KIRKON YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2018-2020 SEKÄ ERILLISSOPIMUKSET
Sisällys
KirVESTES:ssä säädöksistä käytetyt lyhenteet 9
Keskeinen henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö 10
KIRKON VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018–2020 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 12
1 § Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen 12
2 § Sopimustarkistukset vuonna 2018 12
3 § Sopimustarkistukset vuonna 2019 13
4 § Sopimustarkistukset vuonna 2020 15
5 § Tarkistetun palkan maksaminen 16
6 § Tekstimuutokset ja kokeilut 16
7 § Matkakustannusten korvaus 16
9 § Ruokaraha (221 §) 1.4.2018 lukien 16
10 § Pääluottamusmiehelle maksettava korvaus (222 §) 1.4.2018 lukien 16
11 § Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus (224 §) 1.4.2018 lukien 16
12 § Suorituslisäjärjestelmään siirtyminen yleisessä palkkausjärjestelmässä 17
13 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksujen perintä 17
14 § Neuvottelut sopimuskauden aikana 17
16 § Neuvottelumenettely ja työrauha 18
I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 19
2 § Palvelussuhteen alkaminen 19
3 § Terveydentilaa koskevat selvitykset 20
4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät 20
5 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus 21
LUKU 2.1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 22
14 § Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus 23
15 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta 24
16 § Palkan maksaminen viranhaltijalle 24
17 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle 25
18 § Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä 26
LUKU 2.2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT 26
LUKU 2.2.1. KIRKON YLEINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 28
21 § Yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet 28
22 § Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) 28
23 § Tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan 30
24 § Kokemuslisä (voimaan 1.1.2020, mihin asti sovelletaan KirVESTES 2017 määräyksiä). 31
25 § Kokemuslisään oikeuttava aika 32
26 § Suorituslisä (voimaan 1.1.2020, mihin asti sovelletaan KirVESTES 2017 määräyksiä) 33
27 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminen 34
LUKU 2.2.2. TUNTIPALKKAJÄRJESTELMÄ 35
31 § Tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet 35
33 § Tuntipalkkahinnoittelu 36
LUKU 2.3. VIRANHALTIJOIDEN JA KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ..........
ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 38
41 § Leirin johtajan palkkio (johtajalisä) (voimaan 1.4.2018) 38
43 § Eräät Kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot 40
44 § Mobiilitavoitettavuuskorvaus 40
III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA 42
50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta 42
LUKU 3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT 43
51 § Oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella 43
52 § Sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen 43
53 § Sairausajan palkka, yleiset perusteet 44
54 § Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräykset 45
55 § Kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan 46
56 § Sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde 46
57 § Sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde 47
58 § Työtapaturma ja ammattitauti 50
61 § Perhevapaista ilmoittaminen 52
62 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana 52
63 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana 52
64 § Osittainen hoitovapaa työajattomassa työssä 54
LUKU 3.3. SAIRAUSPOISSAOLOJA JA PERHEVAPAITA KOSKEVIA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 54
70 § Edellytykset palkkaetujen saamiseksi 54
71 § Työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin 55
LUKU 3.4. ERÄÄT MUUT VIRKA-/TYÖVAPAAT ja KESKEYTYKSET 55
80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät 55
81 § Eräät terveydenhoidolliset poissaolot 56
82 § Kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika 56
84 § Julkisen tehtävän hoitamisaika 58
85 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta 58
86 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajalta 58
87 § Työtaisteluajan palkkaus 59
88 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta 59
LUKU 4.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 61
90 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala 61
91 § Eräitä peruskäsitteitä 61
LUKU 4.2. VUOSILOMAN ANSAINTA JA PITUUS 62
92 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 62
93 § Työssäoloon rinnastettava poissaoloaika 64
LUKU 4.3. VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SÄÄSTÄMINEN 67
95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa 67
96 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen 71
97 § Vuosiloman säästäminen 72
99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka 74
101 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosilomasta 77
102 § Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymättömästä
103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä 79 104 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä 81
105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta 82
106 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha 83
107 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–31.7.2019) 84
108 § Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (1.2.2017–31.7.2019) 85
LUKU 4.7. LOMAPALKAN, LOMAKORVAUKSEN JA LOMARAHAN MAKSAMINEN 86
109 § Lomapalkan maksaminen 86
111 § Lomakorvauksen maksaminen 87
120 § Matkakustannusten korvaus 88
121 § Korvattavat matkustamiskustannukset 90
128 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus 94
131 § Viranhaltijan muuttokustannusten korvaus 95
132 § Työnantajan järjestämä työmatkakuljetus 95
Luku 6A 1 HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJAT 97
140 § Hengellisen työn viranhaltija, määritelmä 97
141 § Hengellisen työn viranhaltijan työajattomuus 97
142 § Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika 97
143 § Hengellisen työn viranhaltijoiden leirityö 99
Luku 6A 2 TYÖAJATTOMAT MUUTA KUIN HENGELLISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄT 100
144 § Työaikalain ulkopuolisten työajattomuus 100
LUKU 6B TYÖAJAN PIIRISSÄ OLEVAT 100
Luku 6B 1 YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT
YHTEISET MÄÄRÄYKSET 100
Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN 100
150 § Työajan määritelmä 100
151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen 102
152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä 102
153 § Työajan sijoittaminen 102
Luku 6B 1.2. LEPOAJAT 102
154 § Viikoittainen vapaa-aika 102
155 § Päivittäinen vapaa-aika 103
Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ
PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUS 104
156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus 104
157 § Ilta- ja yötyökorvaus 105
158 § Pitkän työpäivän korvaus 105
Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO 105
159 § Hälytysluonteinen työ 105
160 § Varallaolo 106
Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN 107
161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 107
162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana 107
163 § Työaikakorvausten rajoittaminen eräissä tehtävissä 107
164 § Korvaus leirityöstä työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle 108
165 § Työaikakorvausten laskeminen 108
166 § Työaikakorvausten suorittamisajankohta 109
Luku 6B 1.6. TYÖAIKAMUODOT JA SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT 109
167 § Työajan määräytyminen 109
168 § Työaikamuodot ja niiden työaika 109
169 § Säännöllinen työaika 110
170 § Liukuva työaika 111
171 § Arkipyhälyhennys 112
172 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus 113
Luku 6B 2 TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET 114
Luku 6B 2.1. YLEISTYÖAIKA 114
180 § Yleistyöajan soveltaminen 114
181 § Yleistyöaika, täysi jakso, täysi työaika 114
182 § Yleistyöaika, keskeytynyt työaikajakso 115
183 § Yleistyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 115
184 § Yleistyöaika, yllättävä keskeytys 117
185 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä 117
186 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen 119
187 § Yleistyöaika, ylityö 119
188 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 120
Luku 6B 2.2. TOIMISTOTYÖAIKA 121
190 § Toimistotyöajan soveltaminen 121
191 § Toimistotyöaika, säännöllinen täysi työaika ja sen järjestäminen 121
192 § Toimistotyöaika, keskeytyneen työviikon työaika 122
193 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä 122
194 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen 123
195 § Toimistotyöaika, ylityökynnys 123
196 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 124
Luku 6B 3 TYÖAIKA-ASIAKIRJAT 124
200 § Työvuoroluettelo 124
201 § Säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä 125
LUKU 6C MUUT MÄÄRÄYKSET 126
210 § Työaikapankki 126
211 § Puhelinpäivystyskorvaus 126
VII OSA ERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET 127
220 § Palkkaus osallistumisesta työntekijäjärjestöjen kokouksiin 127
221 § Ruokaraha 127
222 § Luottamusmiehelle maksettava korvaus 127
223 § Luottamusmiehelle maksettava palkka luottamusmieskoulutuksen ajalta 127
224 § Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus 127
LIITTEET
LIITE 1 Euromääräiset palkat, palkkiot ja korvaukset 128
LIITE 2 Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän tehtävänkuvauslomake 134
LIITE 3 Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 138
LIITE 4 Matkakustannusten korvaus 143
LIITE 5 Sopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työntekijöiden palkkauksesta 146
LIITE 6 Sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta 148
LIITE 6a Kirkon työmarkkinalaitoksen virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta solmitun sopimuksen mukaisesti päättämät johtavien
virkojen K-/J-hinnoitteluryhmät 149
LIITE 7 Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seurakunnissa 155
LIITE 8 Virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta 159
LIITE 9 Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimus 161
LIITE 10 Kirkon yhteistoimintasopimus 168
LIITE 11 Kirkon luottamusmiessopimus 182
LIITE 12 Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus 189
LIITE 13 Virka- ja työehtosopimus työaikapankista, osa A 191
Malli työaikapankkia koskevasta päätöksestä, osa B 196
Täyttöohje työaikapankkia koskevan päätösmallin täydentämiseen, osa C 198
Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita, osa D 200
LIITE 14 Suositus sairaanhoidon järjestämisestä seurakunnassa 204
LIITE 15 Suositus suojavaatetuksesta seurakunnassa 206
LIITE 16 Suositus työpaikkaruokailun järjestämisestä seurakunnassa 208
LIITE 17 Virka- ja työehtosopimus seurakunnan palveluksessa olleen viranhaltijan/ työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta 210
LIITE 18 Suositus toimituspalkkioista 215
LIITE 19 Virka- ja työehtosopimus evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön lomarahasta 220
LIITE 20 Virkaehtosopimus hengellisen työn viranhaltijoiden
moduulityöaikakokeilusta 222
KirVESTES:ssä säädöksistä käytetyt lyhenteet
Kirkkojärjestys (1055/1993) KJ
Kirkkolaki (1054/1993) KL
Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974) KirVESL Sairausvakuutuslaki (1224/2004) SVL
Työaikalaki (605/1996) TAL
Työsopimuslaki (55/2001) TSL
Työturvallisuuslaki (738/2002) TTL
Vuosilomalaki (162/2005) VLL
Keskeinen henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö
Seuraavassa on lueteltu aiheryhmittäin tärkeimpiä seurakunnan henkilöstöhallintoon vaikuttavia lakeja. Lain nimen perässä on mainittu lain numero ja säätämisvuosi (esim. 1054/1993).
Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexissä ylläpidetään jatkuvasti ajan tasalla ole- vaa tietokantaa Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Finlexin Internet-osoite on ▇▇▇.▇▇▇▇▇▇.▇▇/ (ruotsinkieliset sivut ovat osoitteessa: ▇▇▇.▇▇▇▇▇▇.▇▇/▇▇/). Finlexistä voi hakea säädöksiä niiden numerolla. Lisäksi Finlexissä on asiasanahaku. Voimassa ole- van lain tai asetuksen saa haettua Finlexistä valitsemalla Finlexin etusivulta vaihtoehdon lainsäädäntö, sitten ”ajantasainen lainsäädäntö” ja syöttämällä avautuvassa ikkunassa olevaan tietokenttään lain numeron ja toiseen tietokenttään lain säätämisvuoden.
1. Työsopimus, yhteistoiminta, tasa-arvo ja yksityisyys
• Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
• Henkilötietolaki (523/1999)
• Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)
• Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytet- täessä (1233/2006)
2. Työaika ja työvapaat
• Vuosilomalaki (162/2005)
• Kirkon työaika-asetus (33/1998)
• Vuorotteluvapaalaki (1305/2002)
• Opintovapaalaki (273/1979) ja –asetus (864/1979)
3. Työturvallisuus ja sen valvonta sekä työterveys
• Työturvallisuuslaki (738/2002)
• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
• Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)
• Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
• Tapaturmavakuutuslaki (608/1948)
• Ammattitautilaki (1343/1988) ja –asetus (1347/1988)
• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)
4. Nuoret työntekijät
• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)
• Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esi- merkkiluettelosta (188/2012)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien töiden esi- merkkiluettelosta (189/2012)
5. Hallinnollinen lainsäädäntö
• Hallintolaki (434/2003)
• Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
• Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
• Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)
6. Kirkon virkasuhde sekä virka- ja työehtolainsäädäntö
• Kirkkolaki (1054/1993); lain 5 ja 6 luku
• Kirkkojärjestys (1055/1993); kirkkojärjestyksen 5 ja 6 luku
• Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974)
• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista (829/2005)
• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta (827/2005)
KIRKON VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018– 2020 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 § Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.3.2020.
Jollei tätä virka- ja työehtosopimusta irtisanota päättymään 31.3.2020, so- pimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sopimusosapuoli irti- sano sitä kirjallisesti vähintään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Jos sopimus irtisanotaan, irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä ehdo- tus pääkohdittain uudeksi sopimukseksi, mikäli se haluaa uuden sopimuksen solmimista. Irtisanotun sopimuksen määräyksiä noudatetaan irtisanomisajan päättymisen jälkeenkin, kunnes uusi sopimus on tehty, kuitenkin siten, että niiden noudattaminen lakkaa irtisanoneeseen osapuoleen nähden, kun se on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa osaltaan neuvottelut päättyneiksi.
2 § Sopimustarkistukset vuonna 2018
2.1 Yleinen palkkausjärjestelmä Yleiskorotus huhtikuussa 2018
Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan ja kuu- kausipalkkai-sen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 1.4.2018 lukien yleis- korotuksella, jonka suuruus on 1,1 %.
Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite 1) tarkistetaan vastaavasti 1.4.2018 lukien yleiskorotuksella, jonka suu- ruus on 1,1 %. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 1.
Kertaerä kesäkuussa 2018
Vuoden 2018 lomarahan maksamisen yhteydessä maksetaan erillinen 108 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat seura- kunnan palveluksessa yhtäjaksoisesti 1.4.–31.10.2018 vähintään 5 kuukautta siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu kokonaisuudessaan. Kerta- erän maksaminen edellyttää edellä mainitun työssäoloehdon lisäksi, että vi- ranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkkaa kesäkuulta 2018.
Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä te- kevän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.
2.2 Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä Paikallinen järjestelyerä huhtikuussa 2018
Seurakunta päättää 1.4.2018 lukien 1,6 % suuruisen järjestelyerän käyttämi- sestä liitteen 8 mukaan määriteltävään J- ja/tai K-hinnoitteluryhmän viranhal- tijan peruspalkkaan.
Järjestelyerä lasketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien viranhaltijoiden vuoden 2018 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muo- dostetusta palkkasummasta.
Työnantajan tulee järjestelyerää käyttäessään ottaa huomioon, että johtoase- massa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrok- kiryhmien palkkaan nähden.
2.3 Tuntipalkkajärjestelmä
Yleiskorotus huhtikuussa 2018
Tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä tehtävä- kohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tun- tipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoittelua tarkistetaan vastaavasti 1.4.2018 lukien. Korotettu perustuntipalkkojen palkkahinnoittelu ilmenee liit- teestä 1 (tuntipalkkahinnoittelu 33 §).
Työntekijälle tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti maksettavaa kokemuslisää (34 §) ja mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaista lisää (35 §) tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten palkkahinnoittelun kokemuslisiä ja henkilökohtaista lisää tarkistetaan vastaavasti 1.4.2018 lukien (liite 1 34 ja 35 §).
Seurakunnassa tuntipalkkaisten työolosuhdelisistä laaditun luettelon lisiä tar- kistetaan 1,6 prosentilla 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien (liite 1 36 §).
Seurakunnan omien suorien urakoiden urakkahinnoitteluja tarkistetaan 1,6 prosentilla 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Muuta kuin edellä sanottua tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkahinnoittelun mukaan määräytyvää tuntipalkkaa tarkistetaan 1,6 prosentilla 1.4.2018 lähin- nä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
2.4 Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät
Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tar- kistetaan 1,1 prosentilla 1.4.2018 lukien.
Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhalti- jan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tar- kistamisen seurauksena.
Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa perus- palkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 1,1 prosen- tilla 1.4.2018 lukien.
3 § Sopimustarkistukset vuonna 2019
3.1 Yleinen palkkausjärjestelmä Yleiskorotus huhtikuussa 2019
Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan ja kuu- kausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 1.4.2019 lukien yleis- korotuksella, jonka suuruus on 1,0 %.
Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite1) tarkistetaan vastaavasti 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella, jonka suu- ruus on 1,0 %. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 1.
Kertaerä kesäkuussa 2019
Vuoden 2019 lomarahan maksamisen yhteydessä maksetaan erillinen 368 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat seura- kunnan palveluksessa yhtäjaksoisesti 1.4.–31.10.2019 vähintään 5 kuukautta siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu
kokonaisuudessaan. Kertaerän maksaminen edellyttää edellä mainitun työs- säoloehdon lisäksi, että viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkkaa kesä- kuulta 2019.
Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä te- kevän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.
3.2 Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä Paikallinen järjestelyerä huhtikuussa 2019
Seurakunta päättää 1.4.2019 lukien 1,6 % suuruisen järjestelyerän käyttämi- sestä liitteen 7 mukaan määriteltävään J- ja/tai K-hinnoitteluryhmän viranhal- tijan peruspalkkaan.
Järjestelyerä lasketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien viranhaltijoiden vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muo- dostetusta palkkasummasta.
Työnantajan tulee järjestelyerää käyttäessään ottaa huomioon, että johtoase- massa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrok- kiryhmien palkkaan nähden.
Järjestelyerän käyttäminen edellyttää, että työtehtävien vaativuuden, laaja- alaisuuden ja vastuullisuuden sekä viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen kokonaisuuden arvioimiseksi on asetettu / asetetaan tavoitteet, joiden pohjalta peruspalkka voidaan määritellä.
3.3 Tuntipalkkajärjestelmä
Työnantajalla on käytössään tuntipalkkaisen työntekijän henkilökohtaiseen li- sään (35 §) 1,6 prosentin suuruinen erä. Jos työnantaja ei ota käyttöön 1,6 prosentin suuruista erää kohdennettavaksi henkilökohtaiseen lisään, se on käytettävä yleiskorotukseen. Jos henkilökohtaiseen lisään käytetään vain osa 1,6 prosentin suuruisesta erästä, erotus on käytettävä yleiskorotukseen. Yleiskorotus toteutetaan tällöin alla olevan mukaisesti.
Yleiskorotus huhtikuussa 2019
Jos 1,6 %:n suuruista erää ei kohdenneta henkilökohtaiseen lisään, tuntipalk- kaisen työntekijän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on enintään 1,6 % 1.4.2019 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Jos 1,6 %:n suuruista erää ei kohdenneta henkilökohtaiseen lisään, tunti- palkkaiselle työnte-kijälle tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti maksettavaa ko- kemuslisää (34 §) ja mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaista lisää (35 §) tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % 1.4.2019 lähinnä seu- raavan palkanmaksukauden alusta lukien.
3.4 Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät
Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tar- kistetaan 1,0 prosentilla 1.4.2019 lukien.
Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhalti- jan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tar- kistamisen seurauksena.
Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa perus- palkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 1,0 prosen- tilla 1.4.2019 lukien.
4 § Sopimustarkistukset vuonna 2020
Paikallinen järjestelyerä yleisessä palkkausjärjestelmässä Seurakunnan tulee käyttää 1.1.2020 lukien
a) 0,5 % suuruinen järjestelyerä harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen pal-
kanosaan (suorituslisään) sekä
b) 0,6 %:n suuruinen järjestelyerä henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai teh- täväkohtaiseen palkanosaan.
Paikallista järjestelyerää (b) kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palk- kausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa ja verrokkiryhmien palkkaan nähden.
Soveltamisohje:
Paikallista palkkausjärjestelmän edelleen kehittämistä on esimerkiksi erän käyttäminen ko- konaan tai osittain henkilökohtaisen palkanosan suorituslisään.
Paikallisen järjestelyerän laskeminen:
Järjestelyerä lasketaan kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisen palkan- asetannan piiriin kuuluvien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöi- den vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta.
Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely:
Seurakunnan toimivaltainen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän (b-kohta) käyttämisestä. Neuvotte- luissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.
Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.
Jollei paikallisen järjestelyerän (b-kohta) kohdentamisesta henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai tehtäväkohtaiseen palkanosaan päästä yksimielisyyteen, seurakunnan toimivaltainen viranomainen päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai tehtäväkohtaiseen palka- nosaan tai vastaaviin korotuksiin.
5 § Tarkistetun palkan maksaminen
Tarkistetut palkat maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa tar- kistuksen voimaantulosta lukien, jollei ajankohdasta ole sovittu paikallisesti toisin. Niissä suurissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä, joissa lasken- tateknisistä syistä ei voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kulu- essa voimaantulosta lukien.
Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan yleistyö- aikajärjestelmän piirissä oleville tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.
6 § Tekstimuutokset ja kokeilut
Muuttuneet sopimusmääräykset löytyvät tämä sopimuksen liitteenä olevasta kirkon virka- ja työehtosopimuksesta 2018–2020.
Tällä sopimuksella jatketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilua, hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilua ja yleistyöaikakokei- lua siten kuin tämän sopimuksen liitteenä olevasta kirkon virka- ja työehtoso- pimuksesta 2018–2020 ja kyseisistä sopimuksista ilmenee.
7 § Matkakustannusten korvaus
Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana nou- dattaen soveltuvin osin verohallituksen kyseisten korvausten tarkistuksia kos- kevia päätöksiä.
8 § Eräät virkavapaudet
Viranhaltijalle ja työsopimussuhteiselle työntekijälle, jolle on myönnetty virka- vapautta tai työvapaata Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.:n, Kirkon alan unioni r.y.:n tai Kirkon alat ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin osallistumista varten, maksetaan sanotuilta virkavapaus tai työva- paa-ajoilta varsinainen/säännöllinen palkka, jos kokouksissa käsitellään virka tai työehtosopimusasioita.
Edellä tarkoitettuja ylimpiä päättäviä elimiä ovat Julkisalan koulutettujen neu- vottelujärjestö JUKO ry.:n kevät ja syysliittokokous, hallitus ja kirkon neuvotte- lukunta, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n hallitus ja edusta- jisto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n liittohallitus ja liittoval- tuusto sekä Kirkon alat ry:n työvaliokunta, hallitus ja edustajisto.
9 § Ruokaraha (221 §) 1.4.2018 lukien
Kirkon luottamusmiessopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuna ruokailukustannus- ten korvauksena suoritetaan sanotun sopimuksen 3 §:ssä mainitulle viranhal- tijalle/työntekijälle 25 euroa kultakin kurssipäivältä.
10 § Pääluottamusmiehelle maksettava korvaus (222 §) 1.4.2018 lukien
Pääluottamusmiehelle maksettavaa korvausta tarkistetaan 1.4.2018 lukien 3,2 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen.
11 § Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus (224 §) 1.4.2018 lukien
Työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta tarkistetaan 1.4.2018 lukien 3,2 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen.
12 § Suorituslisäjärjestelmään siirtyminen yleisessä palkkausjärjestelmässä
1 mom. Suorituslisä osa tuloksellisuutta
Suorituslisällä palkitaan hyvistä työsuorituksista siten kuin siitä on KirVESTES:n 26 §:ssä määrätty. Sillä tuetaan tuloksellista toimintaa, strategian toteuttamis- ta, toimintatapojen muutoksen edistämistä ja tavoitteellista johtamista. Suori- tuslisän käynnistämiseen on kohdennettu tuloksellisuuserää ja varoja vuosisi- donnaisen osan painoarvon vähentämisestä.
2 mom. Suorituslisäjärjestelmään siirtyminen ja harkinnanvarainen palkanosa (Hava)
Sellaisessa seurakunnassa, jossa on 31.1.2018 ollut käytössä harkinnanva- rainen palkanosa (jäljempänä Hava), jatketaan sen maksamista viranhaltijoil- le/työntekijöille seurakunnassa päätetyn mukaisesti 31.12.2019 asti, jonka jäl- keen seurakunnat siirtyvät käyttämään suorituslisää. Siirryttäessä käyttämään suorituslisää, seurakunnan on tehtävä päätös siitä, miten harkinnanvaraiseen palkanosaan käytetyt varat siirretään suorituslisien maksamiseen. Jos seu- rakunta on käyttänyt harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoon 1.4.2013 varattua paikallista järjestelyerää (0,5 %) kokonaan tai osittain, sen on käy- tettävä suorituslisiin 1.1.2020 lukien sama määrää ja sen lisäksi vähintään KirVESTES 26 §:n 1 momentin tarkoittama palkkaerä. Järjestelyerän perus- teella maksetun palkkaerän käyttö suorituslisiin on pysyvää samalla tavalla kuin KirVESTES 26 § 1 mom:n palkkaerä. Jos seurakunta on käyttänyt harkin- nanvaraiseen palkanosaan muita kuin järjestelyerään osoitettuja varoja, sen on päätettävä, käytetäänkö näitä varoja edelleen KirVESTES 26 § 1 mom:ssa sanottujen varojen lisäksi suorituslisiin.
13 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jäsen- maksujen perintä
Seurakunta pidättää, mikäli viranhaltija/työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, pääsopijajärjestön tai sen alayhdistyksen tai niiden jäsenliittojen jä- senmaksun viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut seurakunta tilittää pääsopijajärjestön ilmoittamalle pankkitilille. Pääsopijajärjestö on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättä- mistä varten tarpeelliset tiedot.
14 § Neuvottelut sopimuskauden aikana
Sopimuskauden aikana voidaan tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osa- puolten välillä neuvotella ja sopia tarvittavista muutoksista palkkaukseen tai muihin palvelussuhteen ehtoihin. Esityksen sopimuksen tekemisestä voi teh- dä Kirkon työmarkkinalaitos, seurakunta tai tämän sopimuksen allekirjoittanut viranhaltijoita tai työntekijöitä edustava järjestö.
Sopimusosapuolet ovat perustaneet sopimuskauden mittaiseksi ajaksi seu- raavat osapuolten yhteiset työryhmät, joiden tehtävänä on selvittää tuotta- vuus- ja työhyvinvointinäkökulmat huomioon ottaen:
1) yleistyöaikakokeilun toimivuutta. Ryhmän tehtävänä on laatia ohjeistus työvuorosuunnittelun tueksi 31.3.2018 mennessä. Ryhmän nimi on yleis- työaikaryhmä.
2) moduulityöaikakokeilun toimivuutta sekä valmistella hengellisessä työssä kokeiltavaa vuosityöaikamallia ja seurakuntapapiston erillisestä vapaa- aikasopimuksesta luopumista. Ryhmän nimi on hengellisen työn työaika- ryhmä.
3) leirityön nykytilaa 30.9.2018 mennessä. Ryhmän nimi on leirityöryhmä.
4) yleisen palkkausjärjestelmän kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden ja työn- tekijöiden palkkauksen määräytymistä kokonaispalkkauksena, tehtäväkoh- taisen palkan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja työnantajavaihdostilanteissa ja tuntipalkkajärjestelmän uudistamista siten, että tuntipalkat määräytyisivät yleisen palkkausjärjestelmän pohjalta. Ryhmä laatii ohjeistuksen palkkaus- järjestelmän kokemuslisän, suorituslisän ja kertapalkkion soveltamisen tu- eksi 31.3.2018 mennessä. Ryhmän nimi on palkkausryhmä.
5) johtajasopimuksen käyttöön ottoa seurakunnan ylimmän johdon osalta. Ryhmän nimi on johtajasopimusryhmä.
6) sekä työryhmän, joka toimialakohtaisen ohjelman avulla tukee työpaikko- jen toimia tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvoinnin edistämiseen, yhteistoiminnallisiin toimintatapoihin, seurakunnan työn tarpeista lähtevään osaamisen kehit- tämiseen ja rakennemuutoksen toteuttamiseen. Lisäksi työryhmä selvittää perhe- ja työelämän yhteensovittamisen esteitä sekä seuraa ammatillisen koulutuksen uudistuksen toteutumista kirkon työpaikoilla. Ryhmän nimi on työelämäryhmä.
Pääryhmä selvittää tarkoituksenmukaista sopimuskauden määräytymistä ot- taen huomioon mm. kirkon talouden kehitys.
15 § Eräät erityistoimet
Mikäli sopimusosapuolet yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, ne kokoontuvat neuvot- telemaan, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Tällöin sopijaosapuolet voivat sopia tämän virka- ja työehtosopimuksen muuttamisesta.
16 § Neuvottelumenettely ja työrauha
Neuvottelumenettelystä ja työrauhasta on voimassa, mitä ▇▇▇▇▇▇ pääsopimuk- sessa on määrätty.
Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2018
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY. KIRKON ALAN UNIONI R.Y.
KIRKON ALAT RY
I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 § Soveltamisala
1 mom. Kirkon virat, viranhaltijat ja työntekijät
Tätä sopimusta sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien virkoihin, viranhaltijoihin ja työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin.
2 mom. Työnantajan määritelmä
Tämän sopimuksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seurakuntayh- tymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia.
3 mom. Viittaukset lain säännöksiin
Jäljempänä tässä sopimuksessa on viittauksia lain säännöksiin. Näitä sään- nöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi.
1a § Paikallinen sopiminen
1 mom. Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutus KirVESTES:n soveltamiseen
Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 14 §:ssä tarkoitetulla paikallisella virka- ja työehtosopimuksella.
2 mom. Normaalilausekkeen mukaisen sopimuksen sopimisala
Pääsopimuksen 14 § 1 momentin normaalilausekkeen mukaisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia
• palkkausosan sopimusmääräyksistä alittamatta vaativuusryhmän alarajaa
• ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ vaihtamisesta joko osittain tai kokonaan vapaaksi henkilöstö- ryhmää tai koko seurakunnan henkilöstöä koskevana
• hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta siten kuin siitä on erillisellä virkaehtosopimuksella sovittu
• työaikaosan määräyksistä lukuun ottamatta säännöllisen työajan keski- määräistä pituutta
• luottamusmiessopimuksesta ja yhteistoimintasopimuksesta siltä osin kuin näissä sopimuksissa on määrätty
2 § Palvelussuhteen alkaminen
1 mom. Viranhaltijan palvelussuhteen alkaminen
VES Viranhaltijan palvelussuhteen alkamisesta on määrätty KL 6 ja KJ 6 luvuissa. 2 mom. Työsopimuksen tekeminen
TES Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käy- vät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.
Soveltamisohje:
Työsopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty TSL 1:3:ssa ja työnteon keskeisistä eh- doista annettavasta selvityksestä TSL 2:4:ssa. Työsopimukseen voidaan sisällyttää TSL 1:4:n mukainen koeaika.
TSL:n mukaan työsopimus tehdään pääsääntöisesti olemaan voimassa toistaiseksi. Mää-
I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
räaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä (esim. sijaisuus, työn kausiluonteisuus). Ilman perusteltua syytä määräajaksi tehtyä työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. TSL 1:3).
Työsopimus voidaan tehdä poikkeuksellisesti suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.
Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän osalta seurakunnassa on oltava päätös, onko hänet pal- kattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, vai sovitaanko kustakin työrupeamasta erikseen tehtävällä määräaikaisella työsopimuksella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä tietoja työ- sopimukseen tulee merkitä samoin kuin myös esim. velvollisuuteen maksaa lomakorvaus työsuhteen päättymisen yhteydessä, jos työsuhde on määräaikainen.
3 mom. Työsuhteen alkaminen
TES Työsuhde alkaa siitä päivästä, jolloin työntekijä työsopimuksensa mukaises- ti tosiasiassa ryhtyy työhön. Jos kuitenkin kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, työntekijän oikeudet alkavat sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä sään- nönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.
3 § Terveydentilaa koskevat selvitykset
1 mom. Viranhaltijan velvollisuus esittää terveydentilaa koskeva selvitys
VES Viranhaltijan velvollisuudesta esittää terveydentilaa koskeva selvitys virka- suhteeseen otettaessa säädetään KL 6:16:ssa. Viranhaltijan velvollisuudesta antaa virkasuhteen aikana tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään säädetään KL 6:31:ssa.
2 mom. Työntekijän lääkärintodistus ennen työsuhteen alkamista
TES Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyt- tävä lääkärintodistus terveydentilastaan.
3 mom. Työntekijän terveydentilaa koskeva selvitys työsuhteen aikana
TES Työntekijä on työsuhteen aikana velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen edellytyksien selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään. Työntekijä on myös velvollinen osallistumaan työnanta- jan määräyksestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvit- tämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Työnantajan määräämien tarkastusten ja tutkimusten kustan- nuksista vastaa työnantaja.
Soveltamisohje:
Palkkaus tässä momentissa tarkoitettujen tutkimusten ajalta, ks. 81 § 2 mom.
4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät
1 mom. Viranhaltijan tehtävät
VES Viranhaltijan tehtävistä määrätään KL:ssa ja KJ:ssä ja/tai viran johtosäännös- sä.
2 mom. Työntekijän tehtävät
TES Työntekijä otetaan työsopimuksella sovittuihin tehtäviin, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen siirtymään tilapäisesti muihinkin tehtäviin, joita työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen perusteella voidaan pitää hänelle sopivina.
I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
5 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus
1 mom. Virkasuhteen päättyminen ja lomauttaminen
VES Viranhaltijan virkasuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta on säädetty KL 6 luvussa.
2 mom. Työsopimuksen irtisanominen, purkaminen ja lomauttaminen
TES Työntekijän työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä lomauttami- sesta on säädetty TSL:ssa.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Lomauttaminen ks. TSL 5 luku, työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen ks. TSL 6-9 luvut.
Kun lomauttaminen tai irtisanominen perustuu tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin, on asia käsiteltävä kirkon yhteistoimintasopimuksen menettelytapoja ja määräaikoja noudattaen.
3 mom. Työsuhteen lakkaaminen täyden työkyvyttömyyseläkkeen johdosta
TES Kun työntekijälle on myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke, työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sinä päivänä, jona työntekijän oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on alkanut. Jos työnantaja on saanut elä- kettä koskevasta päätöksestä tiedon myöhemmin, työsuhde lakkaa tiedoksi- saantipäivästä alkaen.
4 mom. Palkaton virka-/työvapaa määräaikaisen kuntoutustuen aikana
VES+TES Kun viranhaltija/työntekijä jää kirkon eläkelain (261/2008) mukaan määräy- tyvälle määräaikaiselle kuntoutustuelle, on työstä poissaoloaika palkatonta virka-/työvapaata. Jos työnantaja on saanut kuntoutustukea koskevasta pää- töksestä tiedon myöhemmin, palkaton virka-/työvapaa alkaa tiedoksisaanti- päivästä alkaen.
Soveltamisohje 3-4 mom:
Työnantajan mahdollisuudesta saada kirkon keskusrahastolta takautuvasti korvausta vi- ranhaltijalle/työntekijälle maksamastaan (sairausajan) palkasta kirkkohallituksen työkyvyt- tömyyseläkettä tai kuntoutustukea koskevan päätöksen voimaantulon jälkeiseltä ajalta on annettu ohjeet kirkkohallituksen yleiskirjeessä 12/2004.
Määräaikaiselta kuntoutustuelta töihin palaavalle viranhaltijalle/työntekijälle tarjotaan hänen entisiä työtehtäviään. Jos sellaisia ei enää ole, hänelle on pyrittävä tarjoamaan muuta hä- nelle soveltuvaa työtä.
6 § Irtisanomisajat
1 mom. Viranhaltijan irtisanomisajat
VES Viranhaltijan irtisanomisajoista säädetään KL 6:55:ssä. 2 mom. Työntekijän irtisanomisajat
TES Työntekijän irtisanomisajoista säädetään TSL 6:3:ssa.
II OSA PALKKAUS
JOHDANTO
Osa II sisältää kolme lukua
• palkkaa ja palkan maksamista koskevat yleiset määräykset sisältyvät lu- kuun 2.1. Tässä luvussa on määräyksiä mm. viranhaltijan/työntekijän oi- keudesta palkkaukseen, päätoimisuudesta ja osa-aikaisuudesta sekä pal- kan maksamisen ajankohdasta.
• seurakunnassa/seurakuntayhtymässä sovellettavia palkkausjärjestelmiä koskevat määräykset sisältyvät lukuun 2.2. Tämän luvun alussa on oma johdantonsa, jossa kuvataan käytössä olevia palkkausjärjestelmiä.
• palkkausjärjestelmiin kuulumattomia lisiä ja palkkioita koskevat määräyk- set ovat luvussa 2.3. Tähän lukuun sisältyy mm. määräykset leirin johtajan palkkiosta sekä kokouspalkkioista.
LUKU 2.1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
10 § Oikeus palkkaukseen
1 mom. Palkkauksen alkaminen ja päättyminen
Viranhaltijan/työntekijän oikeus palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä tai mistä lukien hänen työssä ol- lessaan hänelle on myönnetty palkkauksellinen etuus. Oikeus palkkaukseen jatkuu siihen päivään, jolloin viran tai tehtävän hoitaminen päättyy tai viranhal- tijalle/työntekijälle myönnetty palkkauksellinen etuus lakkaa.
Soveltamisohje:
Oikeus palkkaan alkaa normaalisti vasta, kun virantoimitus tai tehtävän hoitaminen on alka- nut. Jos virka-/työsuhde kuitenkin alkaa viranhaltijan/työntekijän säännönmukaisena vapaa- päivänä tai kuukauden ensimmäiseksi päiväksi sattuvana pyhä-, juhla- tai muuna vapaapäi- vänä, oikeus palkkaukseen alkaa virka-/työsuhteen alkamispäivästä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palvelussuhde alkaa kalenterikuukauden alusta ja kuukauden ensimmäiset päivät sijoittuvat viranhaltijan/ työntekijän säännönmukaisille vapaapäiville. Edellytyksenä palkan maksamiselle on kuiten- kin, että tehtävän hoitaminen tosiasiallisesti alkaa heti ensimmäisenä viranhaltijan/työnteki- jän säännönmukaisena työpäivänä em. vapaapäivän tai juhla- tai pyhäpäivän jälkeen.
2 mom. Viranhaltijan oikeus palkkaukseen erityistapauksessa
VES Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy kesken kalenterikuukauden sairauden tai vamman vuoksi siten, että hän tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa, tai hän kuolee, palkkaus suoritetaan hänelle tai hänen oikeuden- omistajilleen koko siltä kalenterikuukaudelta.
Soveltamisohje:
Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy muusta kuin sopimuskohdassa mainitusta syystä kes- ken kalenterikuukauden, liikaa maksettu palkka peritään takaisin.
11 § Kokonaispalkkaus
Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkat ovat kokonaispalkkoja.
Soveltamisohje:
Kokonaispalkkaukseen ei kuulu minkäänlaisia kokonaan tai osittain ilman vastiketta annet- tavia luontoisetuja.
Jos viranhaltijalle/työntekijälle annetaan luontoisetu, sen verotusarvo on osa varsinaista
Luontoisetupalkkauksen evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (1990/391) perusteella säilyttäneeseen sovelletaan em. määräyksiä, jos työnantaja ei päätä toisin.
Yksityiseltä tai muulta maksuvelvolliselta perittävät maksut viranhaltijan suorittamista virka- toimista ja lunastukset toimituskirjoista kuuluvat seurakunnalle.
12 § Varsinainen palkka
Varsinaisella palkalla tarkoitetaan viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaan määräytyvää säännöllisesti palkanmaksukau- sittain maksettavaa palkkaa. Varsinaiseen palkkaan ei lueta:
1) työajan perusteella suoritettavaa korvausta,
2) erityisestä työolosuhteesta tai -ajankohdasta maksettavaa palkkiota tai korvausta,
3) kustannusten korvausta,
4) luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta
5) muuta palkkausjärjestelmään perustumatonta korvausta eikä
6) kertapalkkiota.
Soveltamisohje:
Yleinen palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 21 §. Johdon palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. liite 7, 2 §. Tuntipalkkajärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 31 §.
Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkanmaksukausi on kuukausi. Tuntipalk- kaisella työntekijällä on kuukaudessa kaksi tai useampia palkanmaksukausia, ks. 17 § 2 mom.
Varsinaisen palkan käsitteellä on merkitystä sovellettaessa mm. seuraavia virka- ja työeh- tosopimuksen kohtia:
1) osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus (14 §)
2) palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta (15 §),
3) palkanmaksuajankohta (16-17 §),
4) sairausajan palkkaus (53-58 §),
5) eräiden virka- ja työvapaiden palkkaus (63 §, 80-85 §, 88 §),
6) tuntipalkan laskeminen työaikakorvauksia suoritettaessa (165 §),
7) vuosilomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus (IV Osan luvut 4.4-4.6).
Varsinaiseen palkkaan luetaan kuuluvaksi myös vastikkeetta annettava asunto ja siihen liit- tyvä luontoisetu tai näiden sijaan annettava rahakorvaus ja ne otetaan huomioon mm. loma- korvauksen ja lomarahan laskennassa. Edun arvo on sama kuin sen ennakonpidätysarvo verotuksessa. Jos luontoisedun arvoa ei voida muuten todeta, pidetään sinä sitä määrää, josta verotusta varten suoritetaan ennakonpidätys. Luontoisetupalkkauksesta, ks. 11 §.
13 § Päätoimisuus
Virkasuhde/työsuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan/työntekijän määritel- ty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa eikä hän ole muussa päätoimiseksi katsottavassa työssä tai palvelussuhteessa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen silloin, kun tehtävämäärä on vä- hintään puolet kokoaikaisen viran täydestä tehtävämäärästä.
14 § Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus
Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy prosenttiosuutena kokoaikaiselle maksettavasta varsinaisesta palkasta siinä suhteessa kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä säännöllistä työai- kaa lyhyempi tai tehtävämääränsä asianomaista säännöllistä tehtävämäärää pienempi.
Soveltamisohje:
Osa-aikaisesti työskentelevän viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan määrittä- minen edellyttää, että hänelle ensin määritetään täydeltä työajalta maksettava palkka. Sen määrittämisessä noudatetaan samoja perusteita kuin kokoaikaisesti työskentelevän viran- haltijan/työntekijän palkkauksen määrittämisessä.
Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkausprosentti määritellään suorana osatyöajan ja täyden säännöllisen työajan suhteena. Pyöristyksenä käytetään yhtä desimaalia tai jos osa-aikapalkka määritellään palkanmaksuohjelman mukaisesti, noudate- taan sen pyöristystä. Esimerkiksi jos yleistyöajassa olevan työntekijän työaika on 20 tuntia viikossa, palkkausprosentti on 51,6 % (= 20,00 / 38,75). Tai jos työaika on 19 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa, palkkausprosentti on 49,7 % (= 19,25 / 38,75).
15 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
1 mom. Palkka osalta kalenterikuukautta
Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osalta ka- lenterikuukautta siten, että jokaista virantoimituspäivää tai keskeytyksen ulko- puolista kalenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kalenterikuukau- den varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä.
Soveltamisohje:
Päiväpalkka saadaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän varsinainen kuukausipalkka asian- omaisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.
Palkka maksetaan osalta kalenterikuukautta päiväpalkkana silloin,
• kun viranhaltija/työntekijä on yhden tai useampia päiviä poissa virantoimituksesta/työs- tä palkattomalla virka-/työvapaalla,
• kun määräaikaisen virka-/työsuhteen palkka on määritelty kuukausipalkkana, mutta pal- velussuhde kestää vähemmän kuin kuukauden mutta enemmän kuin 12 kalenteripäivää tai
• kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden.
Palkattomalla virka-/työvapaalla olevalta viranhaltijalta/työntekijältä pidätetään palkka kaikil- ta niiltä päiviltä, joiksi virka-/työvapaa on myönnetty.
2 mom. Palkka 12 kalenteripäivää lyhyemmältä ajalta
Jos työaikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan määräaikainen virkasuhde tai kuukausipalkkaisen työntekijän määräaikainen työsuhde kokonaisuudes- saan kestää enintään 12 kalenteripäivää, palkka maksetaan 1 momentista poiketen tehtyjen työtuntien mukaan. Tuntipalkka lasketaan käyttäen 165 §:n jakajalukuja.
Soveltamisohje:
Hengellisen työn viranhaltijoille palkka maksetaan aina päiväpalkkaperusteisesti.
16 § Palkan maksaminen viranhaltijalle VES
1 mom. Palkan maksamisen ajankohta
Viranhaltijan varsinainen palkka maksetaan kunkin kalenterikuukauden 15. päivänä. Jos maksupäiväksi määrätty päivä sattuu arkilauantaiksi, sunnun- taiksi tai muuksi juhlapäiväksi, palkka maksetaan sitä lähinnä edeltävänä sa- man kalenterikuukauden muuna arkipäivänä. Palkan tulee olla nostettavissa tässä momentissa tarkoitettuna palkanmaksupäivänä.
Soveltamisohje:
Palkanmaksuajankohta on sama sekä toistaisessa että määräaikaisessa virkasuhteessa oleville viranhaltijoille.
Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa viranhaltijalle laskelma, jossa on selvitys palkan suuruudesta, mahdollisista lisistä sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin (KL 6:24).
2 mom. Muun kuin varsinaisen palkan tai palkkion maksaminen
Muu kuin varsinainen palkka tai palkkio maksetaan varsinaisen palkan maksa- misen yhteydessä, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos palkan tai palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, maksu suoritetaan viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.
3 mom. Palkan maksamisen tapa
Viranhaltijan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.
17 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle TES
1 mom. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa jäl- kikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Jos kuukauden viimeinen arki- päivä on lauantai, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Maksu- tai siirto- määräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkka on erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.
Soveltamisohje:
Työntekijälle annetaan palkanmaksun yhteydessä laskelma josta käyvät ilmi palkan suu- ruus ja sen määräytymisen perusteet. Ks. TSL 2:16,2 mom.
2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken niin sovitaan, voidaan palkka maksaa kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Palkka erääntyy maksettavaksi vii- meistään kuudentenatoista kalenteripäivänä palkanmaksukauden päätyttyä.
Soveltamisohje:
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan yleisimmin kaksi kertaa kuukaudessa. Täl- löin työaikajaksot voivat olla esimerkiksi 1.-15. päivä sekä 16. päivästä kuukauden loppuun. Ensimmäisen työaikajakson (1.-15. päivä) palkka maksetaan tällöin kuukauden viimeisenä arkipäivänä saman aikataulun mukaan kuin kuukausipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle (ks. 1 mom.). Jälkimmäisen työaikajakson (16. päivästä kuukauden loppuun) palkka mak- setaan viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä tai jos se on arkilauantai, sunnuntai tai muu juhlapäivä, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.
3 mom. Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan viimeistään palvelussuhteen vii- meisenä päivänä, jollei maksuajankohdasta ole nimenomaisesti työsopimuk- sella toisin sovittu.
Soveltamisohje:
Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä muuna kuin työsuhteen päättymispäivänä, esi- merkiksi työsuhteessa noudatettuna tavanomaisena palkanmaksupäivänä, edellyttää, että siitä on sovittu työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen aikana. Asiasta on aina nimen- omaisesti sovittava. Jos ehto on vakiolausekkeena työsopimuksessa, se on voimassa vain, jos asiasta on sovittu ja siitä on tehty merkintä työsopimukseen. Ks. myös TSL 2:13-14.
Muut kuin säännölliset palkkaerät, joista ei ole selvitystä työsuhteen päättymispäivänä (esi- merkiksi työaikakorvaukset), voidaan maksaa palkan tavanomaisena maksuajankohtana työsuhteen päättymisen jälkeen.
4 mom. Palkan erääntyminen erityistapauksissa
Jos työntekijän palkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erääntyy makset-
5 mom. Palkan maksamisen tapa
Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.
18 § Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä TES
1 mom. Palkka muusta kuin säännönmukaisesta työstä
▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos työ, johon työntekijä on siirretty, on alemmin palkattua, maksetaan hänelle omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka. Jos työ on korkeammin palkat- tua, työntekijälle maksetaan tilapäistä työtään vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.
Soveltamisohje:
Muun työn tulee olla työntekijälle hänen ammattiinsa ja työkokemukseensa nähden sopivaa.
Silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat muusta työstä sen sijaan, että työnantaja käyt- täisi TSL:n mukaista oikeuttaan lomauttaa tai irtisanoa työntekijä, palkkaus määräytyy mo- mentissa sanotusta poiketen asianomaista työtä koskevien palkkausmääräysten mukaises- ti. Esimerkiksi, jos työnantaja sopii lastenohjaajan kanssa hautausmaatyöstä sen sijaan, että lomauttaisi työntekijän, määräytyy työntekijän palkka hautausmaiden kesätyöntekijän tehtävistä maksettavan kuukausi- tai tuntipalkan mukaisesti.
2 mom. Luonnonesteen aiheuttama töiden keskeytys
▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttaman töi- den keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä.
Soveltamisohje:
Jos kysymyksessä on tavanomainen luonnoneste, ei työntekijälle, joka on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, makseta palkkaa. Jos kysymyksessä taas on työpaikkaa koh- dannut tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu sen kaltainen työsopimuksen osapuolista riippumaton tapahtuma, maksetaan työntekijälle työnteon keskeytyksen ajalta varsinainen palkka, enintään kuitenkin 14 päivältä (ks. myös TSL 2:12, 2-3 mom.).
LUKU 2.2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT
JOHDANTO
Kirkon virka- ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmät muodostavat seu- rakunta-/seurakuntayhtymäkohtaiselle palkkapolitiikalle yhteisen perustan ja tavoitteet. Palkkausjärjestelmiä on kaksi:
• kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja
• tuntipalkkajärjestelmä.
Palkkausjärjestelmissä on huomioitu tehtävistä, palkkaustavoista ja organi- saatiosta johtuvat tarpeet. Työnantaja harjoittaa omaa palkkapolitiikkaansa järjestelmien osoittamissa rajoissa.
Palkkausjärjestelmät sisältävät palkan eri osia, palkan tasoa sekä sen asetta- misen ja tarkistamisen käytäntöjä koskevia määräyksiä. Järjestelmien tavoit- teena on, että työnantajan palkkapolitiikka on kannustavaa, kilpailukykyistä ja tasa-arvoista sekä palkkauksen porrastus oikeudenmukainen. Tarkoituksena on, että palkkaukseen liittyvät käytännöt ja prosessit ovat avoimia, läpinäky- viä, objektiivisia ja joustavia.
Palkkausjärjestelmien tavoitteiden mukaista on, että johto ja esimiehet toimi- vat vastuullisesti, kannustavasti ja läpi organisaation yhtenevästi. Myös yh- teistyöstä henkilöstön edustajien kanssa on huolehdittava. Palkkausasioiden hyvien käytäntöjen mukaista on, että viranhaltijat/työntekijät tuntevat palkan määräytymisperusteet ja palkanasetannan prosessit sekä ymmärtävät, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen.
Kirkon palkkausjärjestelmissä palkkaustapa on joko kuukausi- tai tuntipalk- ka. Palkan suuruus määritellään etukäteen valittua aikayksikköä (kuukausi tai tunti) kohden.
Kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja tuntipalkkajärjestelmä perustuvat tehtä- vän vaativuutta mittaavaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan sekä viranhaltijan/ työntekijän työkokemusta ja työsuoritusta mittaavaan henkilökohtaiseen pal- kanosaan. Näistä tehtäväkohtainen palkanosa muodostaa pääosan palkasta.
Kuva 1. Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän palkanosat
Perusteena henkilön osaaminen ja työsuoritus
• arviointikriteerit
Harkinnanvarainen palkanosa
Perusteena henkilön
työkokemus
• palvelusaika
Vuosisidonnainen palkanosa
Perusteena
tehtävän vaativuus
• vaativuusryhmittely
• tehtävänkuvaus
Erityinen osa
Vaativuusosa
Vaativuusryhmän vähimmäispalkka
Tehtäväkohtainen palkanosa/ peruspalkka
Henkilökohtainen palkanosa
Varsinainen palkka
Kirkon työmarkkinalaitos ja kirkon pääsopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista poik- keuksista sovellettaviin palkkausjärjestelmiin:
• Työehtosopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työnteki- jöiden palkkauksesta (liite 5). Tämä sopimus sisältää palkkahinnoittelut, joiden soveltaminen ja taso poikkeavat kirkon yleisen palkkausjärjestel- män ja tuntipalkkajärjestelmän määräyksistä. Palkkahinnoitteluja voidaan soveltaa vain sopimuksessa tarkoitettuihin työntekijöihin ja tehtäviin. Virka- suhteisiin sopimusta ei voi soveltaa.
• Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seu- rakunnissa ja sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta (liitteet 7 ja 8) 1.8.2014 alkaen 1.4.2014 alkavan sopimuskauden loppuun saakka. Sopimukset koskevat kirkkoherran virkaa ja sen haltijaa sekä työn- antajaa edustavaa johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Ylimmän johdon palkka on kokeilusopimuksen mukaan kokonais-
LUKU 2.2.1. KIRKON YLEINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
20 § Soveltamisala
Tämän luvun määräykset koskevat viran ja viranhaltijan sekä täysin työkykyi- sen 17 vuotta täyttäneen kuukausipalkkaisen työntekijän palkkausta. Määrä- yksiä ei kuitenkaan sovelleta kirkkoherran eikä johtavan talous- ja henkilöstö- hallinnon viran ja sen haltijan palkkaukseen.
Soveltamisohje:
Kirkkoherran ja johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran ja sen haltijan palkkaus mää- räytyy liitteen 7 mukaisesti.
21 § Yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet
Yleisessä palkkausjärjestelmässä varsinainen palkka muodostuu
1) tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka; 22 §) ja
2) henkilökohtaisesta palkanosasta (vuosisidonnainen palkanosa ja harkin- nanvarainen palkanosa; 24-26 §).
Soveltamisohje:
Yleiseen palkkausjärjestelmään 1.10.2007 siirryttäessä viranhaltijalle/työntekijälle on voinut syntyä euromääräinen henkilökohtainen lisä, jota maksetaan vain niin kauan kuin lisäpalk- kaa tai palkanlisää saava viranhaltija/työntekijä on nykyisessä tehtävässään. Tällainen lisä on poikkeuksellisesti osa tämän viranhaltijan/työntekijän varsinaista palkkaa.
22 § Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka)
1 mom. Tehtävän vaativuuden arviointi
Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritetään arvioimalla viranhal- tijan/työntekijän tehtävän vaativuutta virka- ja työehtosopimuksen vaativuus- ryhmittelyn kriteereiden ja tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen avulla.
2 mom. Tehtävän sijoittamien vaativuusryhmään ja viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen
Tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, johon se vaativuuden arvioinnin perusteella kuuluu. Vaativuusryhmillä on vähimmäispalkat. Viranhaltijan/työn- tekijän peruspalkka on tehtävälle määritetyn vaativuusryhmän vähimmäispal- kan suuruinen, jollei 3 ja 4 momentista muuta johdu.
3 mom. Peruspalkan vaativuusosa
Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryh- män vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävänkuvaus ja sen vaativuus- kriteereitä koskevat merkinnät sitä edellyttävät. Tämä ylitys merkitään perus- palkan vaativuusosaksi.
4 mom. Peruspalkan erityinen osa
Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryh- män vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävään liittyvä erityinen peruste sitä edellyttää. Erityisellä perusteella tarkoitetaan sellaisia tehtävään liittyviä vaatimuksia, jotka jäävät tehtävän vaativuutta kuvaavissa kriteereissä huomi- oon ottamatta. Tämä ylitys merkitään peruspalkan erityiseksi osaksi.
5 mom. Peruspalkan muodostuminen
Peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkan sekä mahdollisen vaativuusosan ja erityisen osan yhteismäärästä. Peruspalkka voi olla tehtävän vaativuusryhmää seuraavan vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruinen tai sitä korkeampi vain, jos siinä on erityinen osa.
Soveltamisohje 1-5 mom:
Työnantaja määrittää peruspalkan palvelussuhteeseen otettaessa. Sen määrittäminen perustuu tehtävän vaativuuden arvioimiseen. Määrittämisen keskeinen väline on tehtä- vänkuvaus. Ilman sitä tehtäväkohtaista palkanosaa ei voida asettaa. Jos tehtävä on uusi, työnantaja laatii tehtävänkuvauksen (lomake, liite 2). Viranhaltijan/työntekijän vaihtuessa työnantaja tarkistaa tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen ajantasaisuuden ja tekee siihen tarvittavat muutokset. Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävään ei tehdä muutoksia.
Tehtävän vaativuuden arvioinnissa voidaan erottaa kaksi vaihetta:
1) tehtävän sijoittaminen vaativuusryhmään ja
2) viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen.
Tehtävää vaativuusryhmään sijoitettaessa vaativuuden arviointi tarkoittaa sitä, että tehtä- vänkuvauksen yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) ja vaativuuskriteereiden tasomer- kintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) sekä mahdollisia tarkentavia apumerkintöjä (esim. +) tarkastellaan vaativuusryhmittelyä vasten. Arvioinnissa tarkastellaan myös sellaisia piirteitä tehtävän vaativuudessa, jotka eivät tule vaativuuskriteereillä arvioiduiksi (lomakkeen kohta D). Tavoitteena on löytää ensin vaativuusryhmittelystä ryhmä, joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä.
Vaativuuden arvioinnin toisessa vaiheessa varmistetaan, edellyttääkö tehtävänkuvauksen yleiskuvaus, vaativuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkin- nät ja erityinen peruste, että viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Jos tällaisia seikkoja ei tehtävänkuva- uksesta ilmene, viranhaltijan/työntekijän peruspalkaksi määritetään sen vaativuusryhmän vähimmäispalkka, johon tehtävä on sijoitettu.
Peruspalkkaan on määritettävä vaativuusosa silloin, kun tehtävän yleiskuvaus ja vaativuus- kriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkinnät (esim. +) edellyttä- vät sitä. Vaativuusosan sisältävän peruspalkan on oltava tehtävän vaativuusryhmää seu- raavan vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienempi. Samaan vaativuusryhmään sijoitet- tujen tehtävien vaativuusosien on oltava vaativuuden mukaisessa suhteessa toisiinsa. Yhtä vaativissa tehtävissä vaativuusosien on oltava yhtä suuret.
Peruspalkkaan määritetään erityinen osa, jos tehtävässä on nimettävissä erityinen peruste. Se mahdollistaa sellaisten tehtävän vaativuuden tai muiden tehtävään liittyvien piirteiden huomioon ottamisen, jotka jäävät vaativuusryhmittelyn kriteereissä (C1-C5) huomioon otta- matta. Erityinen peruste voi johtua esimerkiksi
1) työskentelypaikkakunnan olosuhteista ja alueellisesta sijainnista, niistä aiheutuvista rekrytointihaasteista;
2) tehtävän toimintaympäristöstä, sen laajuudesta, monialaisuudesta tai kuormittavuudes- ta;
3) tehtävään liittyvistä muista vaatimuksista.
Jos erityinen peruste, esim. 1) –kohdassa tarkoitettu rekrytointihaaste, otetaan huomioon määräaikaisesti, on peruspalkan erityisen osan voimassaololle määriteltävä määräaika. Kun määräaika päättyy, erityisen osan maksaminen päättyy.
Peruspalkan erityiseksi osaksi merkitään myös se vaativuusryhmän vähimmäispalkan ylittä- vä peruspalkan osa, joka johtuu esim. sopimuskorotuksissa käytetyistä pyöristyssäännöistä tai vastaavista sopimuskorotuksiin liittyvistä järjestelyistä. Sitä voidaan joutua käyttämään myös seurakuntaliitostilanteissa palkkoja harmonisoitaessa.
Peruspalkka voi ylittää tehtävän vaativuusryhmää ylemmän vaativuusryhmän peruspalkan vain, jos siihen sisältyy erityinen osa.
Peruspalkan vaativuusosa tai erityinen osa on aina ilmaistava palkkaa koskevassa työnan- tajan päätöksessä erillisinä. Jos peruspalkkaan ei sisälly vaativuusosaa eikä erityistä osaa, peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkasta.
Esimerkki 1:
Tehtävän A tehtävänkuvauslomake: Tehtävän osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty kor- keakoulututkinto ja vuorovaikutus -kriteerin tasoksi 2.6, ohjaus -kriteerin tasoksi 3.3, ongel- manratkaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.3 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.3. Tehtä- vän vaativuuskriteerit vastaavat täsmälleen vaativuusryhmittelyssä olevan vaativuusryhmän 601 vaativuuskriteereiden tasoja. Tämän perusteella tehtävä sijoitetaan vaativuusryhmään 601. Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka määritetään vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruiseksi, jolloin vaativuusosa on 0 euroa.
Tehtävässä B vaativuuskriteerit ovat muuten samat kuin tehtävässä A, mutta vastuukriteerin taso on merkitty korkeammaksi, se on 5.5. Tehtävä sijoitetaan edelleenkin vaativuusryh- mään 601, koska se vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä. Vastuu–kriteerin korkeampi tasomerkintä otetaan huomioon viranhalti- jan/työntekijän peruspalkan vaativuusosana, jolloin peruspalkka määritetään vaativuusryh- män 601 vähimmäispalkkaa korkeammaksi.
Esimerkki 2:
Tehtävän C tehtävänkuvauslomake: Osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty ”tehtävään soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työko- kemus” ja vuorovaikutus -kriteerin tasoksi 2.3 +, ohjaus -kriteerin tasoksi 3.2, ongelmanrat- kaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.2 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.2 +. Tehtävän vaativuuskriteereiden tasomerkinnät vastaavat tehtävänkuvaukseen perustuvan arvion mukaan kokonaisuutena parhaiten vaativuusryhmän 401 vaativuuskriteereiden tasoja, jo- ten tehtävä sijoitetaan vaativuusryhmään 401. Kriteereiden 2.3 ja 5.2 plus-merkintöjen joh- dosta viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on kuitenkin määriteltävä vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Se tapahtuu määrittelemällä peruspalkkaan vaativuus- osa. Tehtävän C peruspalkka = vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkka + vaativuusosa (2 plusmerkintää). Plus-merkintöjen arvon kussakin vaativuusryhmässä määrittää seurakunta/ seurakuntayhtymä.
23 § Tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan
1 mom. Peruspalkan tarkistaminen
Jos työnantaja päättää muuttaa tehtävää niin, että tehtävän vaativuus muut- tuu olennaisesti, se tarkistaa peruspalkan vaativuuden muutosta vastaavasti.
2 mom. Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen
Jos 1 momentissa tarkoitettu muutos on tilapäinen, peruspalkkaa tarkistetaan määräajaksi.
3 mom. Voimaantulo
Jollei asiasta erikseen toisin päätetä, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus ai- kaisempaa korkeampaan peruspalkkaan muutoksen todentamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Jos tehtävää muutetaan työnantajan toimesta niin, että sen vaativuus alentuu olennaisesti ja pysyvästi, tämä otetaan huomioon peruspalkassa viranhaltijaan/työntekijään sovellettavaa irtisanomisaikaa nou- dattaen. Palkan muutosta koskeva irtisanomisaika alkaa päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
4 mom. Tehtävänkuvauksen päivittäminen
Työnantajan on pidettävä tehtävänkuvaukset ajantasaisena. Tehtävänku- vaus päivitetään, kun tehtävää muutetaan. Muutosta koskevan päätöksen tekee asiassa toimivaltainen viranomainen. Työnantajan on huolehdittava, että esimies käsittelee tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen viranhaltijan/ työntekijän kanssa vuosittain. Tehtävässä tapahtuneeseen muutokseen voi työnantajan huomion kiinnittää myös viranhaltija/työntekijä tai häntä edustava luottamusmies.
Soveltamisohje 1-4 mom:
Tehtävää muuttaessaan työnantajan on arvioitava tehtävän vaativuus uudelleen ja määritet- tävä peruspalkka tehtävän muuttuneen vaativuuden mukaiseksi. Peruspalkkaa korotetaan, jos tehtävä on olennaisesti aikaisempaa vaativampi. Sitä alennetaan, jos tehtävä on olen- naisesti vähemmän vaativa. Peruspalkan määrittämisestä ks. 22 § ja sen soveltamisohje. Huomattavaa on, että kaikki peruspalkan tekijät (vaativuusryhmä ja sen vähimmäispalkka, vaativuusosa ja erityinen osa) ovat tarkastelun kohteena. Muutos voi kohdistua niihin kaik- kiin tai vain osaan niistä.
Olennainen mutta tilapäinen tehtävien vaativuuden muutos voi johtua esim. hankkeista tai projekteista, joiden johdosta tehtävän vuorovaikutuksen vaativuus tai vastuu lisääntyvät (määritellään peruspalkan vaativuusosa). Tällainen muutos voi liittyä myös toisen viran teh- tävien määräaikaiseen hoitamiseen ja ilmetä silloin esim. monialaisuuteen liittyvänä vaati- vuuden muutoksena (määritellään erityinen peruste/peruspalkan erityinen osa).
Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen edellyttää yleensä, että tehtävien tilapäinen muu- tos on voimassa ainakin kuukauden ajan. Päätökseen peruspalkan muuttamisesta määrä- ajaksi on sisällytettävä voimassaoloaika tai päättymisen peruste, jos voimassaoloaika ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa. Määräajan päätyttyä peruspalkka palautuu entiseen tasoonsa.
Työnantajan on huolehdittava, että tehtävänkuvaukset pysyvät ajantasaisina. Esimies käsit- telee siksi tehtävänkuvaukset viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa vuosittain. Se voidaan tehdä esim. tavoite- ja kehityskeskustelussa. Esimiehen on saatettava työnantajan tietoon tehtävänkuvauksien käsittelyssä mahdollisesti havaitut tarpeet muuttaa olemassa olevia tehtävänkuvauksia. Tehtävänkuvauksen vahvistaa työnantaja.
Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävän sisällössä ei ole tapahtunut muutoksia, joiden johdosta tehtävän vaativuus on muuttunut olennaisesti. Tehtävänkuvauksen vaativuuskri- teereiden tasomerkintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) ei pidä myöskään muuttaa ilman, että yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) muutetaan.
Luottamusmiehillä on oikeus saada tarvittaessa nähtäväkseen edustamiensa jäsenten tehtävänkuvaukset. Työnantajan on perusteltua käsitellä luottamusmiesten kanssa tehtä- väkohtaista palkanosaa koskevia selvityksiä, jos työnantaja laatii niitä omaan käyttöönsä.
24 § Kokemuslisä (voimaan 1.1.2020, mihin asti sovelletaan KirVESTES 2017 määräyksiä)
1 mom. Kokemuslisän peruste
Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan peruspalkan lisäksi euromääräistä ko- kemuslisää, kun hänellä on 25 §:n mukaisten palvelussuhteiden perusteella määräytyvää palvelusaikaa 5, 10 ja 15 vuotta. Vaativuusryhmien mukaiset ko- kemuslisien vähimmäiseuromäärät ovat liitteessä 1, kohdassa 1.1.
Siirtymämääräys:
Viranhaltijalle/työntekijälle 31.12.2019 maksettu vuosisidonnainen palkanosa muutetaan euromääräiseksi kokemuslisäksi 1.1.2020 lukien seuraavasti:
1) Jos viranhaltijan/työntekijän vuosisidonnainen palkanosa on euromäärältään pienempi tai yhtä suuri kuin hänen palvelusaikaansa vastaava, liitteen 1 kohdassa 1 b mainittu vaa- tivuusryhmän kokemuslisän euromäärä, viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan 1.1.2020 lukien liitteen 1 kohdassa 1 b mainittu vaativuusryhmän kokemuslisän euromäärä.
2) Jos viranhaltijan/työntekijän vuosisidonnainen palkanosa on euromäärältään suurempi kuin hänen palvelusaikaansa vastaava, tämän momentin mukaan määräytyvä kokemus- lisän euromäärä, viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan kokemuslisänä 1.1.2020 lukien hänen vuosisidonnaista palkanosaansa vastaava euromäärä.
2 mom. Kokemuslisään oikeuttavan ajan alkaminen
Oikeus kokemuslisään alkaa siihen oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seu- raavan kuukauden alusta lukien.
3 mom. Kokemuslisän maksamisen edellytykset
Työnantaja maksaa kokemuslisän sen erääntyessä. Muusta kuin nykyisen
Soveltamisohje:
Kokemuslisän maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka kokemuslisää maksaa. Palve- lussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen kokemuslisään oikeuttava aika otetaan huomioon kokemuslisässä vain, jos viranhaltija/työntekijä esittää niitä koskevan riittävän selvityksen työnantajalle.
Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa kokemuslisään oikeuttavan ajan kertymistä ja maksaa erääntyvät kokemuslisät.
25 § Kokemuslisään oikeuttava aika
1 mom. Kokemuslisään oikeuttavat palvelussuhteet
Viranhaltijan/työntekijän 17 vuoden täyttämisen jälkeen voimassa olleet pal- velussuhteet oikeuttavat kokemuslisään seuraavasti:
1) seurakunnan päätoiminen palvelussuhde kokonaisuudessaan,
2) työnantajan harkinnan perusteella muu kuin 1-kohdan mukainen palvelus- suhde, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä.
Soveltamisohje:
Kohdan 1) mukainen palvelus hyväksytään aina kokonaisuudessaan eikä siitä vähennetä mahdollisia virka-/työvapaa- tai muita poissaoloaikoja, sillä edellytyksellä, että palvelussuh- de on ollut voimassa.
Kohdan 2) mukaisen palvelussuhteen hyväksyminen perustuu työnantajan harkintaan sii- tä, onko palvelussuhteesta olennaista hyötyä nykyisten tehtävien kannalta. Päätoimisesta palvelussuhteesta vastaavalla ammattialalla katsotaan olevan olennaista hyötyä siten, että se otetaan huomioon kokonaisuudessaan. Muunlaisen päätoimisen sekä sivutoimisen pal- velussuhteen osalta työnantaja harkitsee, hyväksytäänkö ja minkä verran siitä hyväksytään vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaksi ajaksi.
Asevelvollisuuslain mukainen palvelus ja toiminta itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinhar- joittajana hyväksytään työnantajan harkinnan perusteella vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaksi ajaksi, jos niistä on olennaista hyötyä nykyisen viran/työtehtävien hoidossa.
Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhteneväistä käytäntöä. Palvelussuhteen päätoimisuus, ks. 13 §.
2 mom. Kokemuslisään oikeuttavan ajan määrittäminen
Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa määritettäessä otetaan huomioon vain täy- det kuukaudet. Täydeksi kuukaudeksi luetaan myös vähintään 30 päivän yh- täjaksoinen palvelussuhde. Viranhaltijan/työntekijän siirtyminen palvelussuh- teesta toiseen ei katkaise palvelusajan yhtäjaksoisuutta, jos väliin jäävä aika ei ole kolmea kalenteripäivää pitempi.
Soveltamisohje:
Kokemuslisän määrittäminen perustuu voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Virka-/työva- paat tai lomautus eivät keskeytä palvelussuhdetta eivätkä vaikuta kokemuslisään oikeutta- van ajan kertymään.
Useasta samanaikaisesta palvelussuhteesta otetaan huomioon enintään yhtä päätoimista palvelussuhdetta vastaava määrä.
26 § Suorituslisä (voimaan 1.1.2020, mihin asti sovelletaan KirVESTES 2017 määräyksiä)
1 mom. Suorituslisäjärjestelmä
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä suorituslisää. Suorituslisää maksetaan viranhaltijan/työnteki- jän työsuorituksen perusteella tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteissa. Suorituslisästä, sen arviointiperusteista, järjestelmän kirjallisesta kuvauksesta ja suorituslisän maksamisesta päättää työnantaja.
Soveltamisohje:
Työnantaja vahvistaa vuosittain suorituslisän määrän ja kenelle sitä maksetaan. Käytettyjen suorituslisien yhteismäärän tulee olla vuosittain vähintään 1,1 % yleisen palkkausjärjestel- män piirissä olevan henkilöstön peruspalkkojen yhteismäärästä.
2 mom. Suorituslisän arviointiperusteet
Suorituslisän arviointiperusteina käytetään vähintään kahta arviointikriteeriä ja vähintään kolmea suoritustasoa.
Soveltamisohje:
Suorituslisän käyttö perustuu arviointiperusteisiin, joiden tulee olla selkeitä ja riittävän yksin- kertaisia. Työnantaja tekee arviointiperusteista kirjallisen kuvauksen.
Arviointikriteereistä yhden tulee olla työssä suoriutuminen. Sen lisäksi arviointikriteerinä käytetään yhtä tai tarvittaessa useampaa kriteeriä, joina voidaan käyttää esimerkiksi seu- raavia kriteereitä:
• tuloksellisuus,
• monitaitoisuus,
• erityistiedot ja –taidot,
• yhteistyökyky,
• aloitteellisuus, kehityshakuisuus ja innovointikyky.
Työsuorituksen arvioinnissa käytetään vähintään kolmea suoritustasoa. Näitä ovat odotus- ten mukainen hyvä suoritustaso, sen ylittävällä suoritustaso ja odotusten mukaisen hyvän suoritustason alittava suoritustaso. Suoritustasot voidaan paikallisesti nimetä toisin. Jos käytetään neljää suoritustasoa, ylin suoritustaso voi olla esimerkiksi erinomainen työsuo- ritus.
3 mom. Työsuorituksen arviointi
Työnantaja arvioi viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta asettamillaan arvioin- tiperusteilla.
4 mom. Työsuorituksen arviointijakso
Työsuorituksen arviointijakso on pääsääntöisesti yksi vuosi. Alle vuoden mit- taisen palvelussuhteen arviointijaksona voidaan käyttää palvelussuhteen kes- toa.
Soveltamisohje:
Henkilöstön työsuoritukset arvioidaan esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelujen yhteydes- sä, jossa asetetaan seuraavan vuoden tavoitteet ja arvioidaan menneen kauden tavoittei- den saavuttamista ja työsuoritusta.
5 mom. Tasapuolisen kohtelun vaatimus
Suorituslisää maksettaessa on eri viranhaltija-/työntekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.
Soveltamisohje:
Suorituslisiin tämän momentin ja 1 momentin soveltamisohjeen mukaan vuosittain käytet- tävästä summasta, lisiin kesäkuussa käytetystä summasta ja jakaumasta annetaan luotta- musmiehelle selvitys.
6 mom. Päätös suorituslisästä ja suorituslisän maksaminen
Viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta suorituslisästä tehdään päätös arvi- ointijakson päätyttyä. Suorituslisää maksetaan arviointijaksoa seuraavan ka- lenterivuoden ajan kuukausittain. Arviointijaksoa lyhyemmässä, mutta vähin- tään 4 kuukautta kestävässä määräaikaisessa palvelussuhteessa suorituslisä maksetaan kertasuorituksena palvelussuhteen päättyessä.
Soveltamisohje:
Suorituslisä maksetaan vakinaiselle henkilöstölle kuukausittain. Niille viranhaltijoille ja kuu- kausipalkkaisille työntekijöille, joiden palvelussuhde kestää arviointijaksoa lyhyemmän ajan, mutta kuitenkin vähintään 4 kuukautta, suorituslisä maksetaan kertasuorituksena. Näin me- netellään esimerkiksi sijaisten ja kausityöntekijöiden osalta.
Päätös suorituslisän maksamisesta tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että suorituslisä voidaan maksaa arviointijaksoa seuraavan kalenterivuoden alusta.
7 mom. Täytäntöönpanoneuvottelut työsuorituksen arviointiperusteista
Työsuorituksen arviointiperusteista käydään pääsopimuksen 2 §:n 4 momen- tin ja 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut pääsopijajärjestöjen edusta- jien kanssa.
Soveltamisohje:
Ennen suorituslisän käyttöönottoa on lisän maksamisen perusteista käytävä pääsopimuk- sen (liite 10) 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut. Neuvottelut on käytävä myös arviointiperusteita muutettaessa. Menettelyn tavoitteena on, että suoritus- lisän arviointiperusteista olisi mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.
Työnantajan kirjallisesti vahvistamat arviointiperusteet ja järjestelmän käyttöönottoa ja työ- suorituksen arviointia koskeva aikataulu annetaan tiedoksi henkilöstölle.
Suorituslisä on osa kannustavaa palkkausta, jolla pyritään parantamaan tuloksellisuutta ja johtamaan työntekijöiden työsuoritusta. Parhaimmillaan sillä palkitaan tavoitteiden suuntai- sesta toiminnasta, johon työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omin toimin. Tästä syystä arviointiperusteiden tulisi olla henkilöstön tiedossa.
8 mom. Suorituslisän käyttöönotto (siirtymämääräys)
Seurakunnan on tehtävä päätös suorituslisän käyttöönotosta.
Soveltamisohje:
Suorituslisän maksaminen viranhaltijoille/työntekijöille edellyttää seurakunnassa/seurakun- tayhtymässä lisän käyttöönottoa koskevan päätöksen ja sitä edeltävän asian valmistelun täytäntöönpanoneuvotteluineen.
Päätös suorituslisän käyttöönotosta on tehtävä vuoden 2018 aikana siten, että ensimmäi- nen vuoden mittainen arviointijakso alkaa vuoden 2018 kuluessa. Arviointijakso tulee sijoit- taa siten, että arviointijakson päättyessä vuonna 2019 suorituksen arviointi, päätös siitä, keille ja minkä suuruisena suorituslisä maksetaan vuonna 2020, sekä päätöksen täytän- töönpano ehditään tehdä ajoissa. Suorituslisää ruvetaan maksamaan vuonna 2020.
Allekirjoituspöytäkirjassa on määrätty siirtymävaiheen palkantarkistuksista ennen suoritus- lisän käyttöönottoa eli ajalle 1.2.2018-31.12.2019. Suorituslisiin on siirtymävaiheen jälkeen käytettävä 1.1.2020 lukien vuosittain vähintään 1,1 % yleisen palkkausjärjestelmän piirissä
olevan henkilöstön peruspalkkojen yhteismäärästä.
27 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminen VES
1 mom. Määräaikaisen viranhaltijan varsinainen palkka
Viranhaltijan palkasta 22-26 §:ssä sanottu koskee myös määräaikaista vi- ranhaltijaa, jos hän hoitaa viran kaikki tehtävät ja täyttää viran kelpoisuus- ehdot. Jos määräaikainen viranhaltija hoitaa viran tehtävät, mutta hänellä ei
Soveltamisohje:
Määräaikaisen viranhaltijan (esim. sijaisen tai avoimen viran hoitajan) palkan määrittäminen tapahtuu samalla tavalla kuin virkaan toistaiseksi määrättävän. Jos määräaikaiselta viran- haltijalta puuttuu tehtävässä edellytetty kelpoisuus, hänen peruspalkkaansa määritettäessä voidaan alittaa tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Vähimmäispalkasta tehtävä vähennys voi olla enintään 15 %. Vähentämiseen oikeuttaa sellaisen kelpoisuusehdon puuttuminen, joka on asetettu KJ:ssä, viran johtosäännössä tai virkaa perustettaessa.
2 mom. Papille maksettava korvaus toisen viran tehtävien hoitamisesta
Papille, joka määrätään hoitamaan määräaikaisesti oman virkatehtävän ohel- la toisen viran tehtäviä, voidaan maksaa tuomiokapitulin päättämä kohtuulli- nen korvaus.
Soveltamisohje:
Korvaus määritetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Muut viranhaltijat kuin papit ks. 23
§.
Korvausta voidaan maksaa myös kirkkoherran virkaa oman virkatehtävän ohella hoitavalle.
3 mom. Palkkion maksaminen eläkettä saavalle papin tai kanttorin viran määräaikaiselle hoitajalle
Papin ja kanttorin viran määräaikaiselle hoitajalle, joka saa eläkettä kirkon eläkelain perusteella, voidaan 1 momentissa sanotun asemasta maksaa hoi- detun viran tehtävistä palkkiota seurakunnassa voimassa olevan toimituspalk- kiotaksan mukaisesti.
Soveltamisohje:
Tämän momentin mukaista toimituspalkkiotaksaa voidaan maksaa myös kirkkoherran viran hoidosta.
LUKU 2.2.2. TUNTIPALKKAJÄRJESTELMÄ
30 § Soveltamisala TES
Tämän luvun (Luku 2.2.2.) määräykset koskevat täysin työkykyistä 17 vuotta
täyttänyttä tuntipalkkaista työntekijää.
31 § Tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet TES
Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka aikatyössä muodostuu
1) tehtäväkohtaisesta tuntipalkkahinnoittelun mukaisesta perustuntipalkasta (33 §) tai muusta perustuntipalkasta,
2) kokemuslisästä, jos perustuntipalkka määräytyy tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti (34 §),
3) henkilökohtaisesta lisästä (35 §) ja
4) muusta kaikilta työtunneilta maksettavasta lisästä.
Soveltamisohje:
Tuntipalkkaa voidaan pitää perusteltuna niissä tehtävissä, jotka sisältyvät tuntipalkkahin- noitteluun sekä silloin, kun palvelussuhde on lyhyt tai kun säännöllistä työaikaa ei ole voitu vahvistaa työtehtävien satunnaisuuden vuoksi (ns. tarvittaessa tuleva työntekijä).
Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvauksesta on määräys 172 §:ssä.
32 § Suorituspalkka TES
Tuntipalkkaisen työntekijän urakka- tai muista suorituspalkoista on sovittava
ennen työn aloittamista. Tuntipalkkaisen työntekijän ansio urakka- tai muussa suorituspalkkaisessa työssä ei saa olla alempi kuin aikapalkan mukaan las- kettu ansio.
33 § Tuntipalkkahinnoittelu TES
Perustuntipalkka määritetään tehtäväkohtaisen tuntipalkkahinnoittelun hin-
noitteluryhmien T1, T2 tai T3 asteikolta (liite 1, kohta 2) ottaen huomioon työntekijän työtehtävien laatu, laaja-alaisuus ja vastuullisuus sekä tehtävässä edellytettävä koulutus ja ammattitaito. Jos tuntipalkkahinnoittelun hinnoitte- luryhmät eivät tehtävien osalta sovellu tuntipalkan määrittämiseen, sovitaan muusta perustuntipalkasta.
Hinnoitteluryhmä T1
Emännän, keittäjän, haudankaivajan, kiinteistötyöntekijän, kirvesmiehen, kuorma-autonkuljettajan, laattamiehen, maalarin, muurarin, putkiasentajan, puusepän, sähköasentajan, traktorinkuljettajan sekä muut erityisammattimie- hen tehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatillista tutkintoa tai käytän- nön tehtävissä hankittua ammattitaitoa.
Hinnoitteluryhmä T2
Hautausmaan-, kasvihuone- ja puistotyöntekijän tehtävät sekä siivousalan tehtävät ja avustavat keittiötehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatil- lista tutkintoa, käytännön tehtävissä hankittua ammattitaitoa tai muuta osaa- mista.
Hinnoitteluryhmä T3
Kausiluontoiset hautausmaan tehtävät.
34 § Kokemuslisät TES
1 mom. Kokemuslisän määräytyminen ja määrä
Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jonka perustuntipalkka määräytyy tuntipalkka- hinnoittelun mukaisesti, maksetaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromääräis- tä kokemuslisää kahden, neljän, kuuden ja kahdeksan vuoden palveluksesta liitteen 1 kohdassa 2 mainittu määrä. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika määräytyy ja sitä lasketaan niin kuin 25 §:ssä on vuosisidonnaiseen palka- nosaan oikeuttavasta ajasta määrätty.
Soveltamisohje:
Kokemuslisää ei makseta, jos perustuntipalkka ei määräydy hinnoitteluryhmän T1, T2 tai T3 perusteella.
2 mom. Kokemuslisäoikeuden alkaminen
Oikeus kokemuslisään alkaa lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukauden alus- ta lukien, jona lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. Työnantaja maksaa kokemuslisän sen erääntyessä. Muusta kuin nykyisen työnantajan palveluk- sesta kertyneestä ajasta työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjalli- nen selvitys, jonka perusteella työnantaja voi päättää palveluksessaoloajan hyväksymisestä. Takautuvasti kokemuslisää maksetaan enintään sen kalen- terivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.
Soveltamisohje:
Kokemuslisän maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka kokemuslisää maksaa. Palve- lussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen kokemuslisään oikeuttava aika otetaan huomioon kokemuslisässä vain, jos työntekijä esittää niitä koskevan riittävän selvityksen työnantajalle.
Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa kokemuslisäajan kertymistä ja maksaa eräänty- vät kokemuslisät.
3 mom. Kokemuslisä kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä
Jos hinnoitteluryhmässä T3 olevan tuntipalkkaisen työntekijän työsopimus uusitaan seuraavana kasvukautena, otetaan hänen peräkkäisten edellisten vuosien työssäoloaikansa täydet kuukaudet 2 momentissa sanotusta poiketen huomioon siten, että
• vähintään kahden täyden kuukauden työssäolo vastaa seuraavana kesä- nä kolmen kuukauden työssäoloa,
• vähintään neljän kuukauden työssäolo kuuden kuukauden työssäoloa,
• vähintään kuuden kuukauden työssäolo yhdeksän kuukauden työssäoloa ja
• vähintään kahdeksan kuukauden työssäolo kahdentoista kuukauden työs- säoloa.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan sellaiseen hinnoitteluryhmässä T3 olevaan työntekijään, joka kes- keytymättä joka kasvukausi on saman seurakunnan/seurakuntayhtymän kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä. Jos työntekijä ei jonain kasvukautena ole sanotun hinnoitteluryh- män mukaisessa työssä, hänen kokemuslisäajakseen luetaan aikaisempien kasvukausien todelliset työssäolokuukaudet korottamattomina, jos hänet myöhemmin palkataan tämän ryhmän mukaiseen työhön.
Kun jonkun työssäolovuoden työssäolokuukaudet lasketaan seuraavana kasvukautena ko- rotettuina, myöhempinä vuosina korotusta ei samaan työssäolojaksoon enää tehdä. Koro- tus tehdään samaan työssäolojaksoon vain kerran. Jos työsuhde myöhempinä peräkkäisi- nä vuosina uudistetaan, käytetään edellisten vuosien työssäolokuukausien määränä kerran korotettuja työssäolokuukausia.
35 § Henkilökohtainen lisä TES
1 mom. Henkilökohtaisen lisän peruste
Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa työnantajan harkinnan mukaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromääräistä henkilökohtaista lisää työntekijän työtaidon, työtehon tai tehtävien asettamien erityisten vaatimusten perusteel- la. Henkilökohtaisen lisän enimmäismäärä 31.3.2019 saakka on liitteen 1 koh- dassa 2.
Soveltamisohje:
Henkilökohtaiseen lisään voidaan 1.4.2019 käyttää 1,6 %:n suuruista järjestelyerää siten kuin 15. helmikuuta 2018 allekirjoitetun allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 3.3 on määrätty. Jos järjestelyerää käytetään henkilökohtaisen lisän tarkistamiseen, liitteen 1 kohdan 2 enim- mäiseuromäärä muuttuu seurakunnan päätöksen mukaisesti.
2 mom. Henkilökohtaisen lisän maksaminen
Henkilökohtaista lisää maksetaan määräajan, jos tehtävien asettamat vaati- mukset lisääntyvät tilapäisesti. Henkilökohtaisen lisän maksamista arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Mikäli uudelleen arvioinnin yhteydessä päädytään li- sän määrän alentamiseen tai sen poistamiseen, siihen tulee olla perusteltu syy.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää muun muassa työntekijän työtaidon tai työ- suorituksen arviointia. Arvioinnin perusteet ja tulokset perusteluineen selvitetään asian- omaisen henkilön kanssa esimerkiksi vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa.
Tehtävien asettamat vaatimukset voivat lisääntyä tilapäisesti esimerkiksi hautausmaatyön- tekijällä, joka toimii määräajan kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä työskentelevien ryhmän vetäjänä.
Jos henkilökohtaisen lisän maksamisen uudelleen arvioinnin yhteydessä päätetään lisän muutoksesta, tulee muutos voimaan päätöstä seuraavan palkanmaksukauden alusta luki- en.
36 § Työolosuhdelisä TES
Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa euromääräistä työolosuhdeli-
sää niiltä työtunneilta, joina työolosuhteet ovat erityisen epämukavat. Siitä, minkälaisissa olosuhteissa työskenneltäessä ja minkä suuruisena lisää mil- loinkin maksetaan, sovitaan paikallisesti etukäteen laadittavassa luettelossa. Työolosuhdelisän enimmäismäärä on liitteen 1 kohdassa 2.
Soveltamisohje:
Työolosuhteiden epämukavuus voi johtua muun muassa työn
1) likaisuudesta,
2) hajuhaitoista,
3) työskentelypaikan poikkeuksellisesta lämpötilasta tai
4) erityisten olosuhteiden vaatimista työskentelytavoista.
Lisän suuruutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon työolosuhteisiin haitallisesti vaikutta- vien tekijöiden painoarvo.
37 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus - Poistettu (siirretään 172 §)
LUKU 2.3. VIRANHALTIJOIDEN JA KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT
40 § Kertapalkkio
Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, jos työnantaja harkitsee sen suorittamisen perustelluksi.
Soveltamisohje:
Kertapalkkio mahdollistaa nopean palkitsemisen. Työnantaja voi maksaa kertapalkkion esim. yksilölle tai ryhmälle silloin, kun se pitää palkitsemista tarkoituksenmukaisena. Ker- tapalkkio on kertasuoritus eli sitä ei makseta säännöllisesti eikä se ole varsinaista palkkaa.
Työnantajalla on päätäntävalta kertapalkkioiden suuruudesta ja periaatteista. Jos kertapalk- kiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhtei- sesti henkilöstön edustajien kanssa.
Ylimmän johdon kertapalkkiosta määrätään ylimmän johdon palkkausjärjestelmästä tehdys- sä virkaehtosopimuksessa (liite 7).
41 § Leirin johtajan palkkio (johtajalisä) (voimaan 1.4.2018) 1 mom. Johtajalisän peruste
Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on määrätty ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi, maksetaan johtajalisää jokaiselta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta liitteen 1 kohdassa 4 mainittu määrä. Enintään 12 tuntia kestävältä leiriltä johtajalisää ei makseta.
Soveltamisohje:
Johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viranhaltija/työntekijä. Päätös johtajalisän
2 mom. Johtajalisän maksamisen edellytykset
Johtajalisän maksamisen edellytyksenä on, että leirille osallistuvien lukumää- rä on vähintään 18 henkilöä. Erityisestä syystä johtajalisää voidaan maksaa, jos leirille osallistuvien lukumäärä on vähintään 10 henkilöä. Lukumäärään ei lasketa leirillä järjestelyihin osallistuvia viranhaltijoita, työntekijöitä tai muita leirille palkattuja tai palkkiotoimisia ohjaajia. Johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viranhaltija/työntekijä. Jollei ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaa leirin johtajaa ole määrätty, johtajalisää ei makseta. Enintään 12 tuntia kestävältä leiriltä johtajalisää ei makseta.
Soveltamisohje 1-2mom:
Päätös johtajalisän maksamisesta on tehtävä etukäteen, esimerkiksi leirisuunnitelman vah- vistamisen yhteydessä. Erityisenä syynä maksaa johtajalisää osallistujamäärän alittaessa 18 henkilöä voidaan pitää mm. erityisryhmille järjestettävää leiriä, jonka johtaminen on olen- naisesti vaativampaa kuin seurakunnan muiden leirien vetäminen. Isosia ei lasketa leiri- läisiksi, jos he saavat palkkiota. Johtajalisää maksetaan myös seurakunnan järjestämältä retkeltä, jos lisän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
42 § Kokouspalkkio VES
1 mom. Kokouspalkkion peruste
Viranhaltijalle, joka on työajaton, voidaan maksaa kokouspalkkiota enintään liitteen 1 kohdassa 4 mainittu määrä seuraavista kokouksista:
1) kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston, seurakunta- neuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston kokous;
2) kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston asettaman johtokunnan ko- kous;
3) kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kokous;
4) yhteisen kirkkoneuvoston jaoston kokous;
5) kirkkoneuvoston taloushallinnollisia asioita varten asettaman toimikunnan kokous;
6) yhteisen kirkkoneuvoston asettaman toimikunnan kokous;
7) kirkkolain 8 luvussa tarkoitetun papin- tai seurakuntavaalin vaalilautakun- nan kokous; ja
8) kappelineuvoston kokous.
Soveltamisohje:
Kokouspalkkiomääräykset koskevat vain hengellisen työn viranhaltijaa ja johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijaa, joka ei ole työaikalain alainen (osa VI, luku 6 A). Työaika- määräysten piirissä olevia viranhaltijoita/työntekijöitä määräykset eivät koske. Heille koko- usaika voi olla säännönmukaista työaikaa tai lisä- ja ylityötä, josta suoritetaan työaikakor- vausta.
Kokouspalkkiomääräykset eivät koske myöskään luottamushenkilön asemassa olevaa ko- koukseen osallistujaa. Luottamushenkilö saa kokouspalkkiota sen mukaisesti kuin kirkko- valtuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto erikseen päättää. Viranhaltija voi olla luottamushen- kilön asemassa silloin, kun hänet valitaan toisen seurakunnan/seurakuntayhtymän luotta- mushenkilöksi.
Maksettavan kokouspalkkion määrän päättää seurakunta/seurakuntayhtymä. Se ei voi päättää liitteen 1 kohdassa 4 mainittua määrää suuremmasta palkkiosta. Asia kuuluu ta- lousarviokysymyksenä yleensä kirkkovaltuustolle/yhteiselle kirkkovaltuustolle.
Luettelo toimielimistä, joiden kokouksista voidaan maksaa kokouspalkkio, on tyhjentävä.
2 mom. Kokouspalkkion maksamisen edellytykset
Kokouspalkkion maksamisen edellytyksenä on, että viranhaltija on muulloin kuin kello 8.00 – 16.00 välisenä aikana vähintään puolen tunnin ajan saapuvil- la 1 momentissa mainitussa kokouksessa sihteerinä, esittelijänä, asiantuntija- na taikka muutoin lain, asetuksen tai ohje- tai johtosäännön nojalla.
Soveltamisohje:
Viranhaltijalle voidaan maksaa kokouspalkkiota vain, jos hän on velvollinen olemaan läsnä kokouksessa. Läsnäolovelvollisuuteen voidaan rinnastaa tilanne, jossa viranhaltija on läsnä kokouksessa toimielimen nimenomaisesta ja kokouksen pöytäkirjaan merkittävästä pyyn- nöstä. Lisäksi kirkkoherralle voidaan maksaa kokouspalkkio kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kokouksesta, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta olla läsnä kokouksessa vaan aino- astaan läsnäolo-oikeus.
3 mom. Kokouspalkkion maksamista koskevat rajoitukset
Kokouspalkkio maksetaan yhteensä enintään kahdelta saman vuorokauden aikana pidetyltä kokoukselta. Jos samana kalenterivuorokautena pidetään useampi kuin yksi saman toimielimen kokous, ne katsotaan kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, jollei kokousten välinen aika ole yli kuusi tuntia.
4 mom. Kokouspalkkion korottaminen Kokouspalkkiota korotetaan
1) 50 %:lla kokouksen puheenjohtajana enimmän ajan toimineelle,
2) 50 %:lla kokouksen sihteerinä toimineelle ja
3) 25 %:lla jokaista yli kolmen tunnin jälkeen kertyvää täyttä tuntia kohden.
Soveltamisohje:
Jos kokouksen kesto on enemmän kuin kolme tuntia, maksetaan kokouspalkkioon 25 %:n korotus jokaiselta yli kolmen tunnin jälkeen kertyvältä täydeltä tunnilta. Esimerkiksi, jos ko- kouspalkkion suuruudeksi on vahvistettu 20 euroa, on korotuksen suuruus 5 euroa tunnilta. Jos kokouksen pituus on 4 tuntia, maksetaan kokouspalkkiona 25 euroa. Puheenjohtajan ja sihteerin kokouspalkkio on tällöin 37,50 euroa.
43 § Eräät Kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot VES
Kirkon keskusrahaston varoista suoritetaan lääninrovastille (KL 19:11), pap-
pisasessorille (KL19:3) ja tuomiorovastille (KL 19:2) näiden tehtävien hoitoon perustuva liitteen 1 kohdassa 4 mainittu kuukausipalkkio.
44 § Mobiilitavoitettavuuskorvaus
Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että viranhaltija/ työntekijä on puhelimitse tavoitettavissa seurakunnassa hälytyksen aiheuttavan tapah- tuman vuoksi (mobiilitavoitettavuus). Tavoitettavuudesta maksetaan sen sito- vuuden, hälytyksen aiheuttaman toimenpidevelvollisuuden ja toimenpiteiden kiireellisyyden sekä muiden viranhaltijalle/työntekijälle aiheutuvien velvoittei- den mukaisesti korvausta, jonka suuruus on vähintään 44 euroa kuukaudes- sa.
Soveltamisohje:
Mobiilitavoitettavuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että viranhaltijan/työntekijän on oltava tavoitettavissa puhelimitse. Yleensä kysymyksessä on kiinteistöjen hälytyslaitteiden aiheuttamiin hälytyksiin tai hengelliseen työn hälytysluonteisiin tehtäviin liittyvä tavoitetta- vuus, jossa viranhaltijaan/työntekijään otetaan yhteyttä hälytyksen sattuessa puhelimitse.
Mobiilitavoitettavuuskorvaus maksetaan kuukausittain. Se ei ole osa varsinaista palkkaa. Jos viranhaltijalle/työntekijälle myönnetään vuosilomaa tai virkavapaata/työvapaata, joka kestää koko kalenterikuukauden, mobiilitavoitettavuuskorvausta ei tällaiselta kuukaudelta makseta.
Mobiilitavoitettavuus on ns. passiivista tavoitettavuutta. Se on löyhempää kuin 160 §:n mu- kainen varallaolo, josta annetaan kirjalliset ohjeet viranhaltijan/työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.
III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA
JOHDANTO
Tässä osassa käsitellään viranhaltijoille/työntekijöille sairauden tai perheva- paan perusteella myönnettäviä virka-/työvapaita, eräitä muita vapaita sekä palkkausta vapaiden ajalta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä vir- ka-/työvapaasta käytetään myös ilmaisuja sairausaika tai sairauspoissaolo.
Oikeus vapaaseen:
Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus saada virka-/työva- paata. Viranhaltijan/työntekijän oikeus vapaaseen perustuu joko lakiin tai täs- sä luvussa sanottuihin virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällöin työn- antajalla ei ole lainkaan tai on vain rajoitetusti harkintavaltaa vapaan myön- tämisessä. Jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole vapaaseen nimenomaista oikeutta, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, myönnetäänkö virka-/ työvapaa vai ei.
Useat virka-/työvapaat perustuvat lakiin. Joistain lakiin perustuvista vapaista on lisäksi sovittu tässä luvussa (esim. perhevapaat), jolloin vapaa perustuu sekä lakiin että virka- ja työehtosopimukseen. Pelkästään lakiin perustuvia vir- ka-/työvapaita ovat esim. opintovapaa ja vuorotteluvapaa. Oikeudesta niihin ei ole virka- ja työehtosopimusmääräyksiä. Oikeudesta tällaisten vapaiden saa- miseen sekä vapaita koskevista muista edellytyksistä säädetään kyseisissä laeissa (mm. opintovapaalaki 273/1979 ja opintovapaa-asetus 864/1979 sekä vuorotteluvapaalaki 1305/2002). Osa vapaista perustuu ainoastaan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällaisia ovat esim. oikeus saada virka-/työ- vapaata avioliittoon vihkimispäiväksi tai 50- ja 60-vuotispäiväksi.
Kaikkia virka-/työvapaita on haettava. Myönteinen virka-/työvapaapäätös an- taa viranhaltijalle/työntekijälle vapautuksen työstä virka-/työvapaan ajaksi.
Palkkaus vapaiden ajalta:
Virka-/työvapaa on palkallista vain, jos palkallisuudesta on tässä sopimukses- sa sovittu. Jos palkkaa ei sopimuksen perusteella makseta, laki voi kuitenkin antaa viranhaltijalle/työntekijälle oikeuden saada viranomaisilta päivärahaa tai muuta korvausta vapaan ajalta. Jos työnantaja maksaa virka- ja työehtosopi- muksen määräyksen perusteella palkkaa virka-/työvapaan ajalta, työnantajal- la on yleensä oikeus saada viranhaltijalle/työntekijälle maksettava päiväraha tai korvaus itselleen.
50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta
1 mom. Palkan maksamisen ja pidättämisen pääsääntö poissaoloajalta
Virka-/työvapaan ajalta maksetaan palkkaa siten kuin tässä osassa (III osa) on sovittu. Jos palkan maksamisesta virka-/työvapaan ajalta ei ole tässä osas- sa sovittu, virka-/työvapaan ajalta pidätetään koko palkkaus.
2 mom. Palkan maksaminen virka-/työvapaan ajalta työnantajan harkinnan perusteella
Palkan maksamisesta työnantajan harkinnan perusteella muissa kuin 1 mo- mentissa tarkoitetuissa tilanteissa määrätään 88 §:ssä.
Jos kuukausipalkkainen viranhaltija/työntekijä hakee palkatonta harkinnanva- raista virka-/työvapaata alle viikon mittaiseksi jaksoksi ja työnantaja hyväk- syy hakemuksen perusteet, virka-/työvapaa myönnetään ja palkka pidätetään seuraavasti:
• Jos virka-/työvapaa kestää 1 tai 2 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään täksi ajaksi ja palkka pidätetään myönnetyltä 1 tai 2 työpäivältä.
• Jos virka-/työvapaa kestää 3 tai 4 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään siten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi yksi vapaapäivä ja palkka pidätetään myönnettyjen 3 tai 4 työpäivän lisäksi yhdeltä vapaapäivältä.
• Jos virka-/työvapaa kestää 5 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään siten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi kaksi va- paapäivää ja palkka pidätetään 7 kalenteripäivältä.
Soveltamisohje:
Momentti koskee vain kuukausipalkkaisia viranhaltijoita/työntekijöitä. Tuntipalkkaisilla työn- tekijöillä palkan pidätys toteutetaan siten, että palkattoman työvapaan ajan työtuntien palk- kaa ei makseta.
4 mom. Poissaolo virantoimituksesta/työstä ilman pätevää syytä
Jos viranhaltija/työntekijä on ilman pätevää syytä jäänyt pois virantoimituksesta/ työstä, ei palkkaetuja suoriteta.
LUKU 3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT
51 § Oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella
Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtuvan työky- vyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata.
Soveltamisohje:
Osasairauspäivärahalla olevaan viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan osa-aikatyötä kos- kevia määräyksiä. Hänen tulee hakea osittaista virka-/työvapaata. Jos hänelle myönnetään osittainen virka-/työvapaa osasairauspäivärahan perusteella, hän työskentelee osa-aikai- sesti ja saa osa-aikatyön mukaisen palkan. Lisäksi hän saa osasairauspäivärahan itsel- leen. Tällöin hän on työnantajan näkökulmasta osa-aikatyössä eikä sairauden vuoksi virka-/ työvapaalla. Osasairauspäiväraha-ajalta viranhaltijalle/työntekijälle ei voida maksaa tehtyä osa-aikatyötä suurempaa palkkaa, ja toisaalta osasairauspäivärahaa ei voida maksaa työn- antajalle.
52 § Sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen
1 mom. Sairastumisesta ilmoittaminen
Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.
Soveltamisohje:
Ilmoitus sairastumisesta tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Ilmoitus tehdään seurakun- nassa päätetyllä tavalla, ensisijaisesti lähimmälle esimiehelle. Suositeltavaa on henkilökoh- tainen yhteydenotto esimerkiksi puhelimitse. Kullekin viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tiedoksi, miten työnantaja edellyttää ilmoituksen tehtäväksi.
2 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen
Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävää virka-/työvapaata varten on esi- tettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työnantaja voi myöntää virka-/työva-
Soveltamisohje:
Työkyvyttömyys osoitetaan normaalisti lääkärintodistuksella. Lääkärintodistus on asiantun- tijalausunto virka-/työvapaan myöntämistä varten. Poikkeaminen lääkärintodistuksessa esi- tetystä edellyttää perusteltua syytä.
Työkyvyn arvioimiseksi työnantaja voi kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastettavaksi.
Muu luotettava selvitys voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama to- distus. Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyissä virka-/työvapaissa ei tarvita edellä tarkoitettua todistusta, vaan esimiehen antama lupa riittää. Sairausvakuu- tuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuutetun on yleensä esitettävä kansaneläkelai- tokselle asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuun ottamatta ns. omavastuuai- kaa.
Vaikka työnantaja ei yleensä edellyttäisi lääkärintodistuksen esittämistä työkyvyttömyydes- tä, se voi sen tehdä, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.
Aikataulusyistä lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen voi toimittaa työnanta- jalle myös sähköisesti. Työntekijä/viranhaltija ei 2 momentin kolmannen virkkeen perusteel- la menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttä- västä syystä.
3 mom. Hakemus virka-/työvapaan perusteena
Työkyvyttömyyteen perustuva virka-/työvapaa myönnetään ilman eri hake- musta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla 2 momentissa mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi.
Soveltamisohje:
Saadakseen työkyvyttömyyteen perustuvaa virka-/työvapaata viranhaltijan/työntekijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Todistus esimerkiksi lääkärissä käyn- nistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole riittävä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.
Koska lääkärintodistus tai muu terveydenhuollon antama todistus on vain asiantuntijan lau- sunto, toimivaltainen viranomainen voi poiketa siitä perustellusta syystä. Mikäli lääkärin- todistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.
Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärin- tai muu 2 mo- mentissa tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Jos viran- haltijan/työntekijän sairauspoissaolo sijoittuu samalla vuosiloman ajalle ja hän haluaa siirtää vuosilomaansa sairauden perusteella (98 §), tätä koskeva nimenomainen vuosiloman siirto- pyyntö on myös viipymättä ilmoitettava työnantajalle.
Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työky- vytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen virka-/työvapaaseen.
Työnantajan tulee yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n mukaisesti nimetä ne henkilöt, jotka työnantajan puolesta saavat käsitellä työkyvyttömyyteen perustuvaa vir- ka-/työvapaata koskevia diagnoositietoja (viittausmääräys).
53 § Sairausajan palkka, yleiset perusteet
1 mom. Sairausajan palkan peruste
Sairausajalta maksetaan varsinaista palkkaa 56-58 §:n mukaisesti, jollei 3-4 momentista tai 70 §:stä muuta johdu.
Soveltamisohje:
Varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä. Jos palkkaukseen kuuluu luontoisetuja, ne on oikeus saada vähentämättöminä niin kauan kuin sairausajalta maksetaan palkkaetuja; ks. 11 §.
Jäljempänä 70 §:ssä on määräykset siitä, miten viranhaltijan/työntekijän tulee toimia, jotta hänellä on oikeus sairausajan palkkaetuihin. Samassa pykälässä on myös määräyksiä siitä, mihin esim. SVL:n perusteella maksettaviin korvauksiin työnantajalla on oikeus.
2 mom. Sairauden alkaminen kesken työpäivän
Jos viranhaltija/työntekijä sairastuu työpäivän kuluessa, ja joutuu poistumaan ennenaikaisesti työpaikalta, sairastumispäivä ei kuluta niitä päiviä, joilta saira- usajan palkkaa maksetaan.
3 mom. Osallisuus sairauden aiheuttamiseen
Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole oikeutta 56-58 §:n mukaiseen palkkaukseen, jos hän on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut sairauden tai vamman tai estänyt sen parantumisen.
4 mom. Eläkepäätöksen tai määräaikaisen kuntoutustuen vaikutus sairausajan palkkaukseen
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaukseen enintään sii- hen asti, kun hän alkaa saada kirkon eläkelain (261/2008)mukaista eläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea.
Soveltamisohje:
Viranhaltija/työntekijä ei voi saada yhtä aikaa sekä sairausajan palkkaa että kirkon eläkelain mukaista eläkettä. Oikeus sairausajan palkkaan loppuu sen kuukauden alusta lukien, jona eläkkeen maksaminen alkaa. Työnantajan mahdollisuudesta saada korvausta maksamas- taan sairausajan palkasta takautuvasti myönnetyn eläkkeen yhteydessä katso 5 § 4 mom:n soveltamisohje.
Osa-aikaeläkkeellä oleva on samanaikaisesti edelleen osa-aikatyössä. Hänellä on oikeus saada sairausajalta palkkaa 56-58 §:n mukaisesti. Sairauden perusteella myönnetty virka-/ työvapaa ei keskeytä osa-aikaeläkkeen maksamista.
Työkokeilussa oleva viranhaltija/työntekijä saa työkokeilun ajalta eläkelaitoksen maksamaa kuntoutusetuutta. Hänelle ei makseta tältä ajalta palkkaa eikä sairausajan palkkaa.
54 § Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräykset TES
1 mom. Sairausajan palkan määrittämisen pääsääntö
Sairausajan palkkana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle se säännölli- sen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Säännöllisen työajan mukaan lasketulla palkalla tar- koitetaan työntekijän varsinaista palkkaa ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä.
Soveltamisohje:
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 56–58 §:ssä määritellyiltä ajan- jaksoilta ja näissä pykälissä sanotut määrät. Tässä momentissa määrätään siitä, miten tunti- palkkaisen työntekijän sairausajan palkan perusteena olevan palkan suuruus lasketaan. Palk- kaperusteena on varsinainen palkka. Tuntipalkkaisen palkkaan voi sisältyä sellaisia lisiä, jotka sisältyvät varsinaiseen palkkaan ja jotka otetaan huomioon sairausajan palkassa. Tällaisia ovat tuntipalkkajärjestelmän (osa II Luku 2.2.2) tarkoittama kokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työ- olosuhdelisä. Sen sijaan työaikamääräyksiin perustuvia korvauksia ei oteta huomioon sairaus- ajan palkkaa määritettäessä.
2 mom. Sairausajan palkan määrittäminen keskituntiansion avulla
Jollei tuntipalkkaisen työntekijän palkkaa voida todeta 1 momentissa tarkoi- tetulla tavalla, käytetään sairausajan palkan laskentaperusteena keskitun- tiansiota, joka saadaan siten, että työntekijän edellisen palkanmaksukauden aikana saamansa ansio ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaika- korvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä, jaetaan saman palkanmaksukauden aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Soveltamisohje:
Edellisellä palkanmaksukaudella tarkoitetaan sairautta edeltäneen kahden palkanmaksupäivän välistä, pääsääntöisesti kahden viikon pituista ajanjaksoa. Mikäli tämän palkanmaksukauden työaika on ollut satunnaisen syyn vuoksi vajaa, lasketaan keskituntiansio tätä palkanmaksukaut- ta lähinnä edellisen täyden palkanmaksukauden palkkakertymän ja työajan mukaan.
3 mom. Palkantarkistuksen vaikutus keskituntiansioon
Jos edellä tarkoitetun keskituntiansion laskemisen jälkeen palkkoja on tarkis- tettu yleiskorotuksella, eikä uutta keskituntiansiota sen jälkeen ole vielä lasket- tu, keskituntiansiota korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
4 mom. Keskimääräisen työajan määrittäminen sairausajan palkkaa varten
Jollei tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ole sovittu eikä sitä voida selvittää sairausajalta, sairausajan palkka määräytyy laskennallisen päi- vittäisen työajan perusteella. Työntekijän laskennallinen päivittäinen työaika määritetään siten, että sairautta edeltävän 12 viikon jaksona tehty työaika jae- taan luvulla 60.
Soveltamisohje:
Laskennallinen työaika joudutaan määrittämään erityisesti ns. tarvittaessa tuleville työnte- kijöille, joiden säännöllisestä työajasta ei ole sovittu. Keskimääräinen päivittäinen työaika saadaan jakamalla 12 edellisen viikon työaika luvulla 60, koska 12 viikon jaksoon sisältyy normaalisti 60 työpäivää (12 x 5 = 60).
55 § Kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan
TES Kausiluontoisessa seurakunnan puisto- ja puutarhatyössä kolmantena peräk- käisenä kasvukautena työskentelevän työntekijän kahden edellisen vuoden työssäolon täydet kuukaudet otetaan huomioon sairausajan palkkaa määri- tettäessä. Edellytyksenä on, että kulumassa oleva työsuhde on jatkunut 14 kalenteripäivää.
56 § Sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde
1 mom. Sairausajan palkka, 1-29 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde
Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt 1-29 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sai- rausajalta puolet varsinaisesta palkasta yhteensä 14 kalenteripäivältä.
2 mom. Sairausajan palkka, 30-59 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde
Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt 30–59 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta varsinainen palkka yhteensä 14 kalenteripäivältä.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Oikeus tämän määräyksen mukaiseen sairausajan palkkaan edellyttää, että viran tai tehtä- vän hoitaminen on alkanut (ks. 10 § 1 mom.).
Jos viranhaltija/työntekijä on saanut hyväkseen sairausajan palkkaa tämän pykälän perus- teella, nämä sairausajan palkalliset päivät vähentävät oikeutta saada sairausajan palkkaa 57 §:n perusteella.
57 § Sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde
1 mom. Sairausajan palkan määrä ja kesto
Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa kalenterivuoden aikana seuraavasti:
1) varsinainen palkka yhteensä 60 ensimmäiseltä kalenteripäivältä;
2) sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän ajan;
3) tämän jälkeen palkanmaksu päättyy, jollei harkinnan perusteella päätetä jatkaa palkanmaksua. Harkinnan perusteella palkanmaksua voidaan mak- saa enintään puolet (1/2) varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäi- vän ajalta.
Soveltamisohje:
Sairausaika voi olla yhdenjaksoista tai sairausjaksoja voi olla vuodessa useita erillisiä. Mo- lemmissa tapauksissa kalenterivuoden järjestyksessään ensimmäiseltä 60 sairauspäivältä maksetaan varsinainen palkka ja sen jälkeen 2/3 palkka enintään 120 kalenteripäivältä. Tämän jälkeen sairausajan palkan maksaminen lakkaa, jollei työnantaja päätä harkinnan perusteella jatkaa enintään 185 päivän määräajaksi 1/2 palkan maksamista.
Silloin, kun sairaus jatkuu keskeytyksittä vuoden vaihteen yli toisen kalenterivuoden puo- lelle, palkan suuruus määritellään kummankin vuoden puolella erikseen. Jos ensimmäisen vuoden puolella sairausajan palkka on jo maksettu vähennettynä tai palkanmaksu on eh- tinyt keskeytyä kokonaan, toisen vuoden alusta palkka maksetaan jälleen täyden palkan mukaisesti 60 kalenteripäivältä ja sen jälkeen 2/3 palkkaa enintään 120 kalenteripäivää.
Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä palkanmaksu voi keskeytyä sairauden toisena vuo- tena edellä sanottua aiemmin, jos sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Tästä on määräys 2 momentissa.
Esimerkeissä käytettyjen värien selitykset:
sairausaika, jolta maksetaan varsinainen palkka (1 momentin 1 kohta) sairausaika, jolta maksetaan 2/3 varsinaisesta palkasta (1 momentin 2 kohta) sairausaika, jolta ei makseta palkkaa (1 momentin 3 kohta)
työssäoloaika tai vuosiloma-aika
Esimerkki 1: Useita sairauspoissaoloja saman vuoden aikana Sairausajat:
1.2.-11.3. 5.5.-21.5. 11.7.-20.11.
39 pv 12 pv 9 pv 120 pv 14 pv
palkka 100 %
palkka 100 %
palkka 100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
Sairauspoissaoloja on kolmessa jaksossa yhteensä 194 päivää. Kun kolmatta jaksoa on kestänyt 9 päivää, kalenterivuoden aikana oleva oikeus saada täyttä palkkaa 60 päivältä tulee täyteen (39+12+9=60). Tämän jälkeen palkkaa maksetaan kaksi kolmasosaa täydestä palkasta 120 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen oikeus palkkaan päättyy.
Esimerkki 2: Sairauspoissaoloja kahden eri kalenterivuoden aikana Sairausajat: Vuodenvaihde
1.2.-11.3. 5.5.-.31.12. 1.1.-.20.3.
39 pv 21 pv 120 pv 61 pv 60 pv 19 pv
palkka 100 %
työ palkka
100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
palkka 100 %
palkka 2/3
työssäolo jatkuu
Ensimmäisenä vuonna on yhteensä 241 päivää sairauspoissaoloa, josta palkallista on yh- teensä 180 päivää (yhteensä 60 päivää täyttä palkkaa ja 120 päivää 2/3 palkkaa). Tämän jälkeen vuotuinen palkanmaksu päättyy loppuvuodeksi. Toisena vuonna vuotuinen sairaus- ajan palkanmaksu alkaa uudestaan vuoden alusta ja kestää sairausajan loppuun 20.3. asti.
2 mom. Palkanmaksun päättyminen, yli 365 kalenteripäivää kestävät sairaus-poissaolot
Sairausajan palkanmaksu päättyy, kun sairauspoissaolo on kestänyt yhden- jaksoisesti 365 kalenteripäivää. Virka-/työvapaa katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos viranhaltija/työntekijä ei ole palannut virantoimitukseen/työhön vähintään 30 kalenteripäivän ajaksi sairauspoissaolon jälkeen. Erityisestä syystä voi- ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ mukaan 365 kalenteripäivän yli menevältä ajalta maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enin- tään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Soveltamisohje:
Pykälän 2 momentti tulee käytännössä sovellettavaksi silloin, kun sairaus on pitkäkestoinen ja ulottuu vähintään kahdelle kalenterivuodelle. Momentti rajoittaa sitä 1 momentin mukaista vuosittaisen sairausajan palkan maksamisen pääsääntöä, että kunkin kalenterivuoden aika- na maksetaan varsinainen palkka 60 kalenteripäivältä ja osittaista palkkaa 120 kalenteripäi- vän ajalta. Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä joudutaan seuraamaan samanaikaisesti kahta periaatetta, joiden kummankin perusteella palkanmaksu voi lakata: 1) vuosittainen sairausajan palkan laskenta sekä 2) yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän sairauspoissaolon laskenta. Palkanmaksu päättyy viimeistään silloin, kun sairaus on kestänyt 365 kalenteri- päivää, vaikka pelkästään 1 momentin perusteella palkkaa voitaisiin vielä maksaa. Joissain tilanteissa palkanmaksu ehtii päättyä 1 momentin perusteella jo ennen kuin se päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella.
Esimerkki 1: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; sovelletaan 365 kalenteripäivän rajoi- tusta
Sairausaika: Vuodenvaihde
5.5.-.31.12. 1.1.-.30.10.
60 pv 120 pv 61 pv 60 pv 64 pv
365 pv (4.5.)
palkka 100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
palkka 100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
5.5. lukien
Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.5. ensimmäisenä vuonna. Ensimmäisenä vuonna makse- taan 60 päivältä täyttä palkkaa ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Toisena vuonna 4.5. sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Palkan maksu päättyy 4.5., vaikka vuotui- sen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla palkanmaksu jatkuisi 29.6. asti (60+120 pv). Palkkaa maksetaan toisena vuonna 60 kalenteripäivää täyden palkan mukaan ja 2/3 palkkaa 64 kalenteripäivää 4.5. asti, jolloin sairausajan yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän kesto keskeyttää palkanmaksun.
Esimerkki 2: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; palkanmaksu päättyy jo ennen 365 kalenteripäivän täyttymistä
Sairausaika: Vuodenvaihde
5.10.-31.12. 1.1.-30.10.
60 pv 28 pv 60 pv 120 pv
124 pv
60+120 pv (29.6.)
palkka 100 %
palkka 2/3
palkka 100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
29.6. lukien
Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.10. ensimmäisenä vuonna (5 kuukautta myöhemmin kuin esimerkissä 1). ▇▇▇▇▇▇▇ on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää 4.10. toisena vuonna. Palkan maksu päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella 4.10., mutta koska oikeus vuotuiseen sairausajan palkkaan (60+120 kalenteripäivää) toisena vuonna päättyy jo 29.6., palkanmaksu keskeytetään 29.6. Tässä esimerkissä 365 kalenteripäivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ei ehdi toteutua ennen kuin palkanmaksu päättyy vuotuisen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla. Jos sairaus jatkuisi yhden- jaksoisena vielä kolmannen kalenterivuoden puolelle, palkkaa ei enää maksettaisi kolman- tena vuonna 365 päivän täyttymisen vuoksi.
Sairausajan teknisen yhdenjaksoisuuden soveltaminen
Momentti sisältää teknisen yhdenjaksoisen sairauden käsitteen. Sairaus katsotaan yhden- jaksoiseksi, jos erillisinä jaksoina myönnettyjen sairausaikojen välillä ei ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen ja kestoon sil- loin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myön- netään eri sairauspoissaolojen väliin vuosilomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomau- tetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaisemaan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen sairausaika uudeksi sairauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palkkaa toise- na vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta.
Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairaudeksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustuvatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työ- vapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairausajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden sairauspois- saolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkan- maksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä.
Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustuva virka-/ työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoisuutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalente- ripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteen.
Esimerkki 3:
Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloa. Ensimmäinen sairausaika on 1.3.–
8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairauden vuoksi työvapaal- la 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönnetään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson.
Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalen- teripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuonna lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vähin- tään 30 päiväksi.
Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin perusperiaat- teen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ja sen jälkeen 120 kalenteripäivää 2/3 palkkaa. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippuu siitä, milloin sairauspois- saolo on kestänyt 365 kalenteripäivää. Laskenta aloitetaan ensimmäisenä vuonna 1.3. lu- kien, koska työhön ei missään vaiheessa palattu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Laskenta jatkuu, vaikka työntekijä on sairausaikojen välillä lyhyen aikaa työssä ja vuoden vaihteessa myös pitkällä vuosilomalla. Alle 30 päivän mittainen työssäoloaika ja vuosiloma eivät ole sellaista työhön paluuta, joka katkaisee 365 päivän laskennan. Työssäolo ja vuosiloma kui- tenkin lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä kestonsa verran.
Työssäolo kestää sairausjaksojen välissä 26 kalenteripäivää (9.4.–4.5.) ja vuosiloma 47 kalenteripäivää (1.12.–16.1.); yhteensä nämä kestävät 73 kalenteripäivää. Normaalisti yh- denjaksoinen 365 kalenteripäivän laskenta, joka alkaa ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, täyttyisi toisena vuonna jo 28.2. Kuitenkaan työssäoloa ja vuosilomaa ei oteta huomioon 365 päivän seurannassa, joten ne lykkäävät palkanmaksun päättymistä yhteensä 73 kalen- teripäivän verran 12.5. asti. Tämän vuoksi työntekijä saa sairauspoissaolon ajalta toisena vuonna 60 kalenteripäivältä täyttä palkkaa (17.1.–17.3.) ja 2/3 palkkaa 365 päivän täytty- miseen asti (18.3.–12.5.). Tällöin 365 päivän täyttyminen katkaisee vuotuisen sairausajan palkanmaksun. Toisena vuonna 2/3 palkkaa maksetaan täyden vuotuisen määrän eli 120 päivän sijasta 56 päivältä 18.3.–12.5.
1.3-8.4. 5.5.-30.11. 17.1.-31.10.
39 pv 21 pv 120 pv 69 pv 60 pv 56 pv 172 pv
palkka 100 %
palkka 100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
Vuoden- vaihde
palkka 100 %
palkka 2/3
ei palkkaa
Työ 26 pv
Vuosiloma 47 pv
palkka 100 %
58 § Työtapaturma ja ammattitauti
palkka 100 %
365 pv (12.5.)
1 mom. Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuneen sairausajan palkka
Jos työkyvyttömyys johtuu työssä sattuneesta tapaturmasta (työtapaturma) tai ammattitaudista, maksetaan tällaisen syyn perusteella myönnetyn virka-/ työvapaan ajalta palkkaa seuraavasti:
1) varsinainen palkka enintään 120 kalenteripäivältä;
2) sen jälkeen yhdellä kolmasosalla vähennetty palkka enintään 120 kalen- teripäivän ajan;
3) tämän jälkeen maksetaan puolet palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan;
4) tämän jälkeen voidaan erityisestä syystä harkinnan mukaan maksaa enin- tään puolet palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enintään kolmeksi kalenterikuukaudeksi kerrallaan.
Soveltamisohje:
Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan ei sovelleta 56-57 §:ssä asetettuja edelly- tyksiä palvelussuhteen kestolle.
Jos työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetty sairauspoissaolo jatkuu vuo- denvaihteen yli seuraavan kalenterivuoden puolelle, sairausajan palkkaan noudatetaan vain tämän momentin mukaisia palkkaetuja. Toisin kuin 57 §:n sairausajan palkanmaksun yhteydessä, palkanmaksu ei työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetyn saira- usajan jatkuessa vuodenvaihteen yli ala vuodenvaihteen jälkeen täytenä palkkana, jos se on ehtinyt pienentyä yhdellä kolmasosalla vähennetyksi tai puoleksi palkaksi. Ks. myös 4 mom:n soveltamisohje.
2 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin toteaminen
Palkan maksaminen 1 momentin mukaisesti edellyttää, että sairaus tai am- mattitauti katsotaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan am- mattitaudiksi.
Soveltamisohje:
Jos sairauden ei todeta aiheutuneen työtapaturmasta tai olevan ammattitauti, sairauspois- saoloon sovelletaan, mitä 56–57 §:ssä on määrätty.
3 mom. Osittainen tapaturmakorvaus
Jos tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, sairausajan palkka maksetaan 56–57 §:n mukaisesti.
4 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin vaikutus muun sairausajan palkkaukseen
Tämän pykälän mukaista oikeutta saada sairausajalta palkkaetuja työtapatur- man ja ammattitaudin perusteella ei vähennä se, että viranhaltijalle/työnteki- jälle on maksettu saman kalenterivuoden aikana sairausajan palkkaa muun sairauden perusteella. Työtapaturman ja ammattitaudin perusteella maksettu sairausajan palkka ei puolestaan vähennä viranhaltijan/työntekijän oikeutta saada sairausajan palkkaa 56–57 §:n mukaisesti muun sairauden perusteella.
Soveltamisohje:
Työtapaturmasta ja ammattitaudista johtuvaa sairausaikaa käsitellään erillään tavallisesta syystä johtuneesta sairausajasta. Tavallinen sairausaika ei vähennä miltään osin oikeutta saada työtapaturman tai ammattitaudin nojalla myönnetyltä sairausajalta palkkaa. Toisaalta jos viranhaltija/työntekijä on saanut työtapaturman tai ammattitaudin perusteella sairaus- ajalta palkkaa, hänellä säilyy sen lisäksi oikeus saada muusta sairaudesta johtuneelta saira- usajalta kunkin kalenterivuoden aikana 56–57 §:n mukaiset palkkaedut vähentämättöminä.
Sairausajan palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erik- seen tässä pykälässä sanotut ajat.
LUKU 3.2. PERHEVAPAAT
60 § ▇▇▇▇▇▇ perhevapaaseen
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada perhevapaata TSL 4 luvun mukai- sesti. Lain 4 luvussa tarkoitettuja perhevapaita ovat
• äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa;
• osittainen ja tilapäinen hoitovapaa;
• poissaolo pakottavista perhesyistä ja poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
TSL 4 lukua sovelletaan tämän pykälän määräyksen perusteella työntekijöiden lisäksi vi- ranhaltijoihin.
TSL 4:1 mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä SVL:ssa tarkoitetut äitiys-,
TSL 4:7 (poissaolo pakottavista perhesyistä) antaa työntekijälle oikeuden tilapäiseen pois- saoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdan- neen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
TSL 4:7a mukaan (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) työntekijä voi jäädä pois työstä määräajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Vapaasta ja sen kestosta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.
61 § Perhevapaista ilmoittaminen
Määräajat ja perusteet perhevapaiden hakemiselle ja mahdolliselle muutta- miselle on säädetty TSL 4 luvussa. Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan perhevapaita haettaessa kokonaissuunnitelma niiden käyttämisestä, alkami- sesta, pituudesta ja jaksottamisesta.
Soveltamisohje:
Kokonaissuunnitelma perhevapaiden käytöstä ei ole sitova, mutta sen esittäminen on tärke- ää mm. sijaisjärjestelyjen vuoksi.
▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇:n mukaisiin perhevapaiden palkkaetuihin edellyttää, että vapaita hae- taan TSL 4 luvussa säädettyjä määräaikoja noudattaen.
62 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana
1 mom. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan peruste
VES+TES Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapaiden ajalta varsinainen palkka 63 §:ssä sanotuilta ajanjaksoilta.
Soveltamisohje:
Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä.
2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan peruste
TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapaiden ajalta palkkaa 63 §:n mukaisesti sellaisilta kalenteripäiviltä, jotka muutoin olisivat olleet hänen työ- päiviään.
Soveltamisohje:
Jos 63 §:ssä tarkoitettuihin kalenteripäiviin sisältyy arkipyhä, jolta työntekijä olisi saanut arkipyhäkorvauksen, jos hän olisi ollut työssä, saa hän sen myös 63 §:ssä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyvältä tällaiselta arkipyhältä. Arkipyhäkorvauksesta ks. 37 §.
3 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan laskeminen perhevapaiden ajalta
TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan 63 §:ssä tarkoitettuna palkkana se säännöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka hän olisi saa- nut, jos hän olisi ollut työssä. Palkan laskemisesta on voimassa, mitä 54 §:ssä on määrätty tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan laskemisesta.
Soveltamisohje:
Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 ja 31 §:ssä. 63 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana 1 mom. ▇▇▇▇▇▇▇▇ äitiysvapaan ajalta
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkka ajanjaksolta,
johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen äi- tiysvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.
2 mom. Palkkaus adoptiolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainvapaan ajalta
Adoptiolapsen hoitamiseksi myönnetyltä vanhempainvapaalta maksetaan varsinainen palkka siltä ajalta, jolta SVL:n perusteella suoritetaan vanhempai- nrahaa, enintään kuitenkin 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson ajalta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi se, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen vanhempa-invapaata kestänyt vähintään 60 kalenteripäi- vää.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Edellä 1-2 momenteissa mainittu 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson laskenta alkaa äitiys- rahakauden tai adoptiolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainrahakauden alkamispäi- västä. Laskenta alkaa sanotusta päivästä myös siinä tapauksessa, että viranhaltijalla/työn- tekijällä on tällöin jo muulla perusteella myönnetty virka-/työvapaa. Jo myönnettyä muuta virka-/työvapaata ei muuteta äitiysvapaaksi, vaikka oikeus uuteen äitiys- tai vanhempainra- haan alkaisikin aiemmin myönnetyn virkavapaan/työvapaan aikana (ns. aikaprioriteettipe- riaate). Äitiys- tai vanhempainvapaan palkkaa ei siksi makseta äitiys- tai vanhempainra- hakauden siltä osalta, joka kuluu samanaikaisesti aikaisemmin myönnetyn muun virka-/ työvapaan kanssa.
Viranhaltijalla/työntekijällä on aikaprioriteettiperiaatteesta poiketen oikeus keskeyttää ai- emmin myönnetty hoitovapaa uuden raskauden johdosta siitä ajankohdasta lukien, jolloin viranhaltijan/työntekijän oikeus TSL 4 luvussa tarkoitettuun äitiysvapaaseen alkaa. Uusi äi- tiysvapaa on palkallinen tämän pykälän mukaisesti 72 ensimmäistä arkipäivää sisältävän ajanjakson ajan.
Äitiysvapaa ja vanhempainvapaa adoptiolapsen hoitamiseksi ovat palkallisia ajanjakson, joka sisältää vapaan alusta lukien 72 arkipäivää. Tämä ajanjakso on kokonaiskestoltaan pidempi kuin 72 kalenteripäivää, koska 72 kalenteripäivään sisältyy arkipäivien lisäksi sun- nuntaipäiviä sekä mahdollisesti myös arkipyhiä. Palkalliseksi luetaan koko 72 ensimmäistä arkipäivää sisältävä ajanjakso riippumatta siitä, olisiko viranhaltija/työntekijä kaikkina näinä päivinä ollut työssä. Vapaat ovat palkattomia 72 arkipäivää sisältävän jakson jälkeen.
Arkipäiviä ovat maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai, jolleivät ne ole arkipyhiä. Eräitä juhlapäiviä pidetään arkipäivinä perhevapaita koskevan laskennan yhtey- dessä (osittain toisin kuin vuosiloma- ja työaikalaskennassa). Tällaisia ovat pääsiäislauantai ja juhannusaatto sekä lisäksi jouluaatto, mikäli se sijoittuu arkipäiväksi.
Jos palkkaa on maksettava kalenterikuukauden osalta, sen laskemisessa noudatetaan 15
§:n määräyksiä.
3 mom. Palkkaus isyysvapaan ajalta
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkka ajanjaksolta, johon sisältyy isyysvapaan 6 ensimmäistä arkipäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen isyysvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.
Soveltamisohje:
Isyysvapaata on haettava TSL:n mukaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vapaata on haettava vä- hintään kuukautta ennen vapaan alkamista. Synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan saa muuttaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
4 mom. Palkkaus tilapäisen hoitovapaan ajalta
Viranhaltijalla/työntekijällä, jolle myönnetään tilapäistä hoitovapaata alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tämän sairastuessa äkillisesti, on oikeus saada varsinainen palkkansa tilapäisen hoitovapaan alusta lukien, enintään kuitenkin kahdelta työpäivältä.
Soveltamisohje:
Tilapäisen hoitovapaan enimmäismäärä on TSL 4:6 mukaan neljä päivää, joista tämän so- pimuksen mukaan palkallisia ovat kaksi työpäivää. Jos tilapäiseen hoitovapaaseen sisältyy tavanmukaisia tai vapaapäiväsuunnitelman mukaisia palkallisia vapaapäiviä, niitä ei oteta huomioon kahta palkallista työpäivää laskettaessa. Jos tällaisia vapaapäiviä on enemmän kuin kaksi, tämän määrän ylittävät vapaapäivät vähentävät palkallisia virka/työvapaapäiviä. Jos lapsi sairastuu kesken työpäivän, tätä päivää ei lueta mukaan tilapäiseen hoitovapaa- seen. Jos lapsen sairaus kestää enemmän kuin neljä työpäivää, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai hänellä voi olla oikeus 60 §:ssä tarkoitettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä.
5 mom. Palkkaus osittaisen hoitovapaan ajalta
Myönnettäessä osittaista hoitovapaata viranhaltijalle/työntekijälle, vähenne- tään viranhaltijan/työntekijän varsinaista palkkaa tältä ajalta samassa suh- teessa, jossa lyhentynyt työaika on täyteen säännölliseen työaikaan tai työ- velvollisuus hoitovapaan aikana on täydestä työvelvollisuudesta.
Soveltamisohje:
Palkan laskemisesta ks. 14 §. Osittaisen hoitovapaan myöntämisestä työajattomassa työssä, ks. 64 §.
6 mom. Palkkaus muun perhevapaan ajalta
Viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa muun kuin tässä pykälässä mainitun perhevapaan ajalta.
64 § Osittainen hoitovapaa työajattomassa työssä
VES Viranhaltijoille, joiden työaikaa ei määritellä tunteina, annetaan osittaista hoi- tovapaata myöntämällä virkavapaata siinä suhteessa kuin osittaisen hoitova- paan aikainen työvelvollisuus on täydestä työvelvollisuudesta. Työnantajan ja viranhaltijan ollessa erimielisiä työvelvollisuuden määrästä osittaisen hoitova- paan aikana, osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla viranhaltijalle vir- kavapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palkkaansa 20 prosentilla. Osittaisen hoitovapaan muusta yksityiskohtaisesta järjestämisestä on voimassa, mitä TSL 4:4:ssä on säädetty.
Soveltamisohje:
Tätä pykälää sovelletaan luvussa 6 A tarkoitettuihin työajattomiin viranhaltijoihin.
LUKU 3.3. SAIRAUSPOISSAOLOJA JA PERHEVAPAITA KOSKEVIA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
70 § Edellytykset palkkaetujen saamiseksi
▇▇▇▇▇▇ sairausajan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan palkkaetuihin edellyttää, että viranhaltija/työntekijä noudattaa, mitä SVL:ssa on määrätty päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamisesta. Jos työnantaja menet- tää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteen johdosta sille kuu- luvan etuuden, viranhaltijan/työntekijän palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla rahamäärällä.
Soveltamisohje:
Jotta työnantaja voi hakea SVL:n mukaista päivärahaetuutta, viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä SVL:ssa määrätään päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saami- sesta ja toimitettava lain edellyttämät tiedot ja selvitykset ajoissa työnantajalle.
71 § Työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin
1 mom. Työnantajan oikeus päivärahoihin
Työnantajalla on oikeus saada sairausajalta sekä äitiys-, isyys- tai vanhempai- nvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osuus SVL:n mukaisista päivä- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista.
Soveltamisohje:
Jos päiväraha on suurempi kuin viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka, päivärahan ja palkan erotus kuuluu viranhaltijalle/työntekijälle.
2 mom. Työnantajan oikeus muihin korvauksiin
Jos viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan muun pakollisen vakuutuksen kuin sairausvakuutuksen perusteella tapaturma- tai muuta korvausta tai jos hänellä olisi oikeus sellaista saada, tämä korvaus kuuluu palkkausta vastaavalta osal- ta työnantajalle siltä sairausajalta, jolta viranhaltijalle/työntekijälle on suoritettu palkkaetuja. Korvaukseksi katsotaan tällöin suoritettu tapaturmaeläke, päivä- raha ja elinkorko, mutta ei hoitoa eikä siihen verrattavia kustannuksia eikä elinkoron sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta, haittarahaa eikä Ta- paturmavakuutuslain (608/1948) 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaista tapaturmaeläkettä eikä elinkorkoa, joka ei ole kysymyksessä olevan sairauden aiheuttajana.
Soveltamisohje:
Viranhaltijan/työntekijän itsensä maksaman vakuutuksen perusteella tulevat korvaukset ei- vät kuulu työnantajalle, vaikka työnantaja maksaisikin sairausajan palkkaa.
Momentin viimeinen lause tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä on loukkaantunut oman tai entisen työnantajan työssä ja saa sen johdosta jatkuvaa tapa- turmakorvausta.
LUKU 3.4. ERÄÄT MUUT VIRKA-/TYÖVAPAAT JA KESKEYTYKSET
80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkallista virka-/työvapaata, jos hänen
1) avioliittoon vihkimispäivänsä
2) 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä
3) muuttopäivänsä
4) asevelvollisuuslain mukaisiin kutsuntoihin osallistumispäivänsä
5) lähiomaisen kuolinpäivä
6) lähiomaisen hautaan siunaamisen päivä sattuu työpäiväksi.
Soveltamisohje:
Lähiomaisella tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän puolisoa, lapsia ja vanhempia sekä hä- nen puolisonsa lapsia ja vanhempia sekä viranhaltijan/työntekijän veljiä ja sisaria. Veljellä ja sisarella tarkoitetaan myös veli- ja sisarpuolta, samoin ottoveljeä ja ottosisarta. Luettelo on tyhjentävä. Jos viranhaltija/työntekijä osallistuu esim. entisen puolisonsa tai tämän vanhem- pien hautajaisiin, tämä päivä ei ole palkallinen virka-/työvapaapäivä.
Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa viranhaltija/työntekijä on avioliitossa tai rekis- teröidyssä parisuhteessa. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa viranhaltija/ työntekijä avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja jonka kanssa hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi taikka jonka kanssa hä- nellä on viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.
Pykälässä tarkoitettua virka-/työvapaata on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin.
81 § Eräät terveydenhoidolliset poissaolot
1 mom. Raskausajan lääketieteelliset tutkimukset
Raskaana olevalla on oikeus ilman palkanmenetystä käydä työaikaan ajoittu- vissa synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.
Soveltamisohje:
Äitiysneuvolassa käynneistä ja raskauden aikaisista muista tutkimuksista tulee ilmoittaa työnantajalle välittömästi, kun viranhaltija/työntekijä saa niiden ajankohdan tietoonsa. Jos työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, työvuoroja voidaan järjestää siten, että työ sijoittuu muuhun kuin äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynnin aikaan. Jos äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynti sijoittuu työajalle, täksi ajaksi annetaan vapautus työstä. Työstä vapautusaikaa ei lueta työajaksi työaikakorvauksia laskettaessa.
2 mom. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada tarpeellinen vapautus työstä työnantajan määräämää terveydenhoidollista tutkimusta, jatkotutkimusta tai tarkastusta sekä siihen välttämätöntä matkustamista varten. Sanotulta ajalta viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan varsinainen palkka sekä matkakustan- nusten korvausta 120-130 §:n mukaisesti. Viranhoidon/työn edellyttämä la- kimääräinen sekä ohje- ja johtosäännössä määrätty tarkastus rinnastetaan edellä mainittuihin tarkastuksiin.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun terveydenhoidollisen tutkimuksen ja tarkastukses- sa käynnin osalta työnantaja harkitsee kussakin tapauksessa erikseen, annetaanko viran- haltijalle/työntekijälle mahdollisuus käydä siinä antamalla tähän palkatonta virka-/työvapaa- ta ja/tai teettämällä siihen mahdollisesti kulunut työaika takaisin.
82 § Kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika
Reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille, siviilipalveluslain (1446/2007) mukaiseen täydennyspalvelukseen tai pelastuslain (379/2011) 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen kutsutulle viranhaltijalle/työnteki- jälle suoritetaan kertausharjoitusten, maanpuolustuskurssin tai väestönsuoje- lukoulutuksen ajalta hänen varsinainen palkkansa vähennettynä asianomai- sella reserviläispalkalla tai sitä vastaavan korvauksen määrällä.
Soveltamisohje:
Kutsua vapaaehtoiseen harjoitukseen (laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 566/2007, 18 §) ei rinnasteta kertausharjoitukseen saatuun kutsuun eikä sen ajalta makseta palkkaa.
Viranhaltija/työntekijä ei saa asevelvollisuuden suorittamisajalta palkkaetuja seurakunnalta. Sama koskee myös palvelusaikaa aseettomana ja siviilipalvelusaikaa.
83 § Koulutusaika
Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on määrätty tämän pykälän 1–2 momentissa. Luottamusmiehen palkasta luottamusmies- koulutuksen ajalta on määräys Kirkon luottamusmiessopimuksen 10 §:ssä ja työsuojeluvaltuutetun palkasta työsuojelukoulutuksen ajalta Kirkon yhteistoi- mintasopimuksen 17 §:ssä.
1 mom. Välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen
Kun työnantaja on määrännyt viranhaltijan/työntekijän osallistumaan työteh-
tävien hoidon kannalta välttämättömään ammatillisen osaamisen kehittämi- seen, osallistumisen ajalta viranhaltija/työntekijä on oikeutettu saamaan var- sinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan KirVESTES:n mukaisesti mat- kakustannukset ja muut osallistumisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
Soveltamisohje:
Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan koulutusaikakorvausta niiltä koulutustunneilta, jotka ylittävät työvuoroluetteloon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työajan. Korvaus suorite- taan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää koulutustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava palkallinen vapaa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon mat- kustamista eikä koulutuspäivän tai –päivien sisältämiä lepoaikoja. Korvattavien koulutustun- tien yhteenlaskettu määrä tasoitetaan KirVESTES:n 165 §:n mukaisesti lähimpään puoleen tuntiin. Työaikakorvauksia, esim. lisätyö-, ylityö-, ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttä- mättömän henkilöstökoulutuksen ajalta suoriteta.
Hengellisen työn viranhaltijalle suoritetaan koulutusaikakorvausta, kun tämän vapaapäivän saaminen estyy välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistumisen vuoksi. Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan silloin ensisijaisesti uusi vapaapäivä. Mahdollinen rahakorva- us lasketaan KirVESTES:n 142 §:n 2 momentin mukaisesti.
Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään osaamisen kehittämiseen osallistumis- ta varten anneta viranhaltijan/työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työaikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa ylitetä koulutukseen osallistumisen vuoksi. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta.
Ks. KirVESTES 12 § (varsinainen palkka) ja 120-130 § (matkakustannukset).
2 mom. Muu tarpeellinen ammatillisen osaamisen kehittäminen
Kun työnantaja on myöntänyt viranhaltijalle/työntekijälle hakemuksesta virka-/ työvapaata työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen ammatillisen osaami- sen kehittämiseen, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa virka-/työva- paan ajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yh- teensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Erityisestä syys- tä 30 kalenteripäivän enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan kohtuul- lisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia.
Soveltamisohje:
Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös koulutukseen, jonka työnantaja hyväksyy henkilöstökoulutukseksi ja johon viranhaltija/työntekijä osallistuu vuosilomallaan tai muun palkallisen tai palkattoman työstä poissaolon aikana.
Tarpeellinen osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa työnantajan ehdotuksesta tai viran- haltijan/työntekijän hakemuksella/suostumuksella. Osallistuminen edellyttää aina
1) viranhaltijan/työntekijän hakemusta,
2) virka-/työvapaan myöntämistä koulutusta varten sekä
3) etukäteen tehtävää päätöstä koulutuksen ajalta maksettavista etuuksista.
Työnantaja voi harkintansa mukaan päättää maksaa palkkaa ammatillisen osaamisen ke- hittämistä varten myönnettävän virka-/työvapaan ajalta. Tämän momentin mukaisen korva- uksen enimmäismäärä voidaan ylittää vain erityisestä syystä. Virka-/työvapaan palkallisuu- den enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki saman kalenterivuoden aikana myönnetty 2 momentin mukaiseksi tulkittu osaamisen kehittäminen, jonka ajalta on makset- tu palkkaa. Erityinen syy voi olla kysymyksessä muun muassa silloin, kun kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet edellyttävät työnantajan toimenpiteitä samanaikaisesti sen omien kehittämistarpeiden kanssa. Erityinen syy on päätöksessä perusteltava.
Myös kustannuksia voidaan työnantajan harkinnan mukaan kohtuullisessa määrin korva- ta, jos ne liittyvät välittömästi kehittämiseen. Korvattavaksi voivat muun muassa tulla mat- kakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä esimerkiksi kurssi- ja osanottajamaksut ja työnantajan omistukseen ja hallintaan jäävän kurssimateriaalin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
84 § Julkisen tehtävän hoitamisaika
Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta virkaansa/työtään jul- kisen luottamustoimen hoitamisen vuoksi, ei suoriteta palkkaetuja tältä ajalta.
Soveltamisohje:
Momenttia sovelletaan silloin, kun on kysymys kunnallisesta luottamustoimesta tai valtion luottamustoimesta, johon kunnan toimielin on valinnut edustajan.
Oikeudesta saada vapaata kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten ks. KL 6:40 ja TSL 2:18.
85 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta
Jos viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty virka-/työvapaata
1) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustamiseksi ulkomailla tai koti- maassa tai
2) kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työs- kentelyyn osallistumiseksi,
työnantaja voi päättää, että virka-/työvapaan ajalta maksetaan viranhaltijan/ työntekijän varsinainen palkka yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä kalen- terivuodessa.
Soveltamisohje:
Kirkon ulkomaisella edustamisella tarkoitetaan Kirkon ulkoasiain neuvoston päätöksen mu- kaisesti tapahtuvaa kirkon edustamista ulkomaisessa kokouksessa, konferenssissa tai vas- taavassa tilaisuudessa. Kirkon kotimaisella edustamisella tarkoitetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen tai tuomiokapitulin aloitteesta tapahtuvaa kirkon edus- tamista kotimaisessa kokouksessa, konferenssissa tai vastaavassa tilaisuudessa.
Kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallis- tumisella tarkoitetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen, tuomiokapi- tulin tai näiden asettaman valiokunnan, pysyväisluonteisen toimikunnan, komitean, työryh- män tai muun vastaavan toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallistumista.
86 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajalta VES
1 mom. Palkkauksen pidättäminen
Jos viranhaltija on KL 6:63 nojalla pidätetty virantoimituksesta, häneltä pidäte- tään tältä ajalta koko palkkaus.
2 mom. Palkkauksen maksaminen jälkikäteen pidätysperusteen kumouduttua
Jos lainvoimaisella päätöksellä viranhaltijalle ei tuomioistuimessa tuomita sak- koa tai vankeusrangaistusta tai jos viranhaltijaa koskeva virantoimituksesta pidättämispäätös tai irtisanomispäätös kumotaan, maksetaan pidätetty palkka hänelle. Pidätetystä palkasta vähennetään KL 6:61:ssä sanotut muut tulot.
Soveltamisohje:
Jos viranhaltija on virantoimituksen ollessa keskeytyneenä saanut palkkaa muusta palve- lussuhteesta tai sosiaalietuuksia, nämä vähennetään pidätetyn palkan määrästä siten kuin KL 6:61:ssä säädetään.
3 mom. Palkkauksen maksaminen, jos virkasuhde päättyy virantoimituksesta pidättämisen aikana
Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta rauennut, ei väliaikaisesti pidätettyä palkkaa makseta takaisin, jos viranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon, käyttäytymiseen tai laiminlyöntiin, että hänel- le olisi voitu siitä tuomita sakko tai vankeusrangaistus.
87 § Työtaisteluajan palkkaus
VES Viranhaltijan palkkaus ja muut taloudelliset edut lakon tai työsulun aikana määräytyvät KirVESL 18 §:n perusteella.
88 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta
Työnantaja voi harkinnan perusteella maksaa viranhaltijalle/työntekijälle palk- kaa osittain tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa sellaisen virka-/työvapaan ajalta, joka muutoin olisi tämän sopimuksen mu- kaan palkaton.
Soveltamisohje:
Jos viranhaltija/työntekijä saa virka-/työvapaan ajalta kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa etuutta, voidaan palkkana maksaa enintään viranhaltijan/työntekijän varsinaisen palkan ja etuuden välinen erotus.
IV OSA VUOSILOMA
JOHDANTO
KirVESTES:llä on sovittu kattavasti vuosilomamääräyksistä. Sen vuoksi vuo- silomalain määräyksiä ei sovelleta kirkon palvelussuhteissa, jollei KirVESTES toisin määrää.
KirVESTES:n vuosilomamääräykset sisältävät määräykset
• vuosiloman ansainnasta ja loman määrästä,
• vuosiloman antamisesta ja säästämisestä,
• lomapalkasta,
• lomakorvauksesta,
• lomarahasta ja
• lomaan liittyvien etujen maksamisesta viranhaltijalle/työntekijälle.
Vuosiloman ansainta perustuu KirVESTES:ssä työpäiväperiaatteelle. Loman- määräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3., jolloin loma erääntyy pidettäväksi. Lomaa ansaitaan ja se kuluu työpäivien mukaan lasket- tuna. Koko julkisen sektorin palvelussuhteissa on käytössä samankaltainen lo- majärjestelmä. Vuosilomalaissa ansainta on puolestaan arkipäiväperusteinen. Kirkon työrytmiin työpäiväperusteinen lomajärjestelmä soveltuu arkipäiväpe- rustetta paremmin, koska työtä tehdään usein viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
Vuosilomaa kerryttää sellainen kalenterikuukausi, ns. täysi lomanmääräyty- miskuukausi, jonka aikana tehdään sopimuksessa edellytetty määrä työtä (35 työtuntia tai 14 työpäivää). Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde on ollut voimassa vähintään puolet kuukauden kestosta eli 16 kalenteripäivää.
Osa työstä poissaoloista rinnastetaan lomaan oikeuttavaksi ajaksi. Työstä poissaolot, joiden ajalta on maksettu palkkaa tai Kelan päivärahaa, kerryttävät vuosilomaa. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, palkallinen sairauspoissa- olo sekä useimmat perhevapaat. Lisäksi palkattomat poissaolot, kuten opinto- vapaa tai lomautus, kerryttävät joltain osin vuosilomaa.
Vuosiloman määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka monta täyttä lomanmääräy- tymiskuukautta lomanmääräytymisvuoden aikana on kertynyt ja mitä kolmesta lomataulukosta viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan. Vuosiloman määrään vaikuttaa palvelussuhteen kesto sekä työkokemuksen perusteella hyväksytty ns. vuosisidonnainen aika. Loman määrä täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vaihtelee viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan lomataulukon mukaan ja on 23-38 työpäivää eli noin 4,5-7,5 viikkoa.
Vuosiloma annetaan pääosin kesäaikaan lomakaudella, joka alkaa 1.5. ja päättyy 30.9. Lomasta jätetään myös yleensä osa pidettäväksi talvilomana. Kesällä pidettävän ja talvilomana pidettävän loman suhdetta voidaan muuttaa työn tarpeiden vuoksi tai jos työnantaja ja viranhaltija/työntekijä siitä sopivat. Ennen kesäloman ajankohdan vahvistamista ns. lomajärjestyksellä työnanta- jan tulee tiedustella viranhaltijoiden/työntekijöiden toiveita loman ajankohdas- ta. Sopimuksessa on myös sovittu siitä, millä edellytyksillä vahvistetun vuosi- loman ajankohtaa voidaan siirtää esimerkiksi sairastumistapauksissa.
Viranhaltija/työntekijä voi ennen lomajärjestyksen vahvistamista säästää osan ansaitsemastaan vuosilomasta annettavaksi myöhempänä vuonna säästöva- paana.
Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkka. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen
Lomapalkan lisäksi maksetaan kesäkuussa lomaraha, jonka suuruus vaihte- lee palkkausmuodosta (kuukausi- vai tuntipalkka) ja sovellettavasta lomatau- lukosta riippuen. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan pitämättä jäävästä lomasta lomakor- vaus. Yleisimmin lomakorvaus tulee maksettavaksi määräaikaisen palvelus- suhteen päättyessä (sijaisuudet ja kausityöntekijät). Lomakorvauksen suuruus määräytyy korvattavien lomapäivien määrän sekä palkkausmuodon mukaan.
LUKU 4.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET
90 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala
1 mom. Yleismääräys vuosiloman määräytymisestä
Viranhaltijan/työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy tämän osan mukai- sesti.
Soveltamisohje:
Tämän osan (IV osa) määräykset korvaavat VLL:n säännökset, jollei jäljempänä ▇▇▇ ▇▇▇▇- seen toisin määrätty.
2 mom. Loman määräytyminen useassa yhtäaikaisessa palvelussuhteessa
Jos viranhaltija/työntekijä on seurakunnassa samanaikaisesti useassa pal- velussuhteessa, hänen vuosilomaetuutensa määritellään siten kuin palvelus- suhteita olisi vain yksi. Vastaavasti menetellään myös silloin, kun viranhaltija/ työntekijä on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakun- tayhtymän seurakunnassa tai seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvan seura- kunnan palveluksessa.
Soveltamisohje:
Jos henkilö on seurakunnassa samanaikaisesti kahdella eri perusteella palkatussa työssä (esim. lastenohjaaja ja vahtimestari), vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuh- teitaan käsitellään yhtenä palvelussuhteena. Vastaavasti, jos henkilö on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakunnassa, jotka kuuluvat samaan seurakuntayhty- mään, vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuhteitaan käsitellään yhtenä palve- lussuhteena. Lomapalkka ja lomaraha lasketaan erikseen kustakin työstä ko. työn palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, mutta kohdistetaan samaan loman ajankohtaan.
3 mom. Seurakuntapastorin vuosilomaa koskeva poikkeusmääräys
VES Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin mää- räyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, on oikeus saada ansait- semansa vuosiloma siinä seurakunnassa, jossa hän vuosiloman antamisajan- kohtana palvelee.
Soveltamisohje:
Jos seurakuntapastori, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin määräyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, haluaa siirtää aiemmassa seurakunnassa an- saitsemansa lomapäivät uuteen seurakuntaan, hänen tulee itse ilmoittaa siitä aiemmalle ja uudelle työnantajalle sekä tuomiokapitulille. Muussa tapauksessa lomapäivät maksetaan lomakorvauksena aiemmasta seurakunnasta.
91 § Eräitä peruskäsitteitä
Tässä sopimuksessa vuosilomaan liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan seuraavaa:
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
▇▇▇▇▇▇▇▇▇ on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päät- tyy.
Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
Lomakorvaus on palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneiltä lomapäivil- tä maksettava rahakorvaus.
Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.
Lomaraha on kesäkuussa maksettava erillinen palkanlisä, jonka suuruus pe- rustuu ansaitun loman määrään.
Lomataulukossa on valmiiksi laskettuna vuosiloman määrä sen mukaan kuinka monelta kuukaudelta lomaa on ansaittu (ks. 94 §). Lomataulukossa lomapäivien määrä ilmaistaan työpäivien lukumääränä, ei arki- tai kalenteri- päivinä.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri- kuukausi (ks. 92-93 §).
Vuosilomapäiviä ovat 94 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat annettaessa vuosilomaa 95 §:n mukaan.
Vuosiloma-aika on vuosilomaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuo- ▇▇▇▇▇▇▇ kuluttavien vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä, esimerkiksi va- paapäiviä tai arkipyhiä.
Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: Vuosiloma erääntyy pidettäväksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän ajankohdan jälkeen an- nettava vuosiloma on erääntynyttä vuosilomaa. ▇▇▇▇▇ voidaan antaa ennen sen erääntymistä vain poikkeuksellisesti perustellusta syystä.
LUKU 4.2. VUOSILOMAN ANSAINTA JA PITUUS
92 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
1 mom. Työajan piirissä olevat viranhaltijat/työntekijät
Työajan piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymiskuu- kausi on sellainen kalenterikuukausi,
1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja
2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteri- päivää.
Soveltamisohje:
▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ tutkitaan erikseen kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaoikeuden edellytyksenä on kaksi ehtoa, työssäoloehto ja palvelussuhteen kestoa koskeva ehto, joi- den tulee täyttyä yhtä aikaa. Ensiksi tutkitaan työssäoloehto, jossa on kaksi vaihtoehtoa: täyttyykö kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta jompikumpi ehdoista, 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Erityisesti osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä voi eri kuukausina olla eri määrä työtä ja siten täyttyä eri työssäoloehto. Toisena ehtona lomaoikeuden syntymiselle on lisäksi aina se, että palvelussuhde on kunakin kalenterikuukautena ollut voimassa vähintään 16 kalenteripäivää. Tällä on merkitystä palvelussuhteiden alkamis- ja päättymiskuukausina. Tämän ehdon tarkoituksena on se, että palvelussuhteen on tullut olla voimassa yli puolet kuukaudesta (16 kalenteripäivää). Virka-/työvapaa ei keskeytä palvelussuhteen voimassa- oloa. Vajaan alkamis- ja päättymiskuukauden päivien yhteen laskemisesta ks. 3 momentti.
Esimerkki:
Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 6.6.-14.8. Lo- maoikeus syntyy kesä- ja heinäkuulta. Molempina kuukausina täyttyvät molemmat vaaditut ehdot: työsuhde kestää vähintään 16 kalenteripäivää ja työtunteja on molempina kuukausi- na vähintään 35 tai työpäiviä vähintään 14. Elokuulta ei lomaoikeutta synny, vaikka työtunte- ja on yli 35, koska työsuhde ei elokuussa kestä vähintään vaadittua 16 kalenteripäivää (ks. myös 3 momentin esimerkki).
2 mom. Työajattomat viranhaltijat/työntekijät
Työajattoman viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi,
1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään ja
2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteri- päivää.
Soveltamisohje:
Tämä momentti koskee hengellisen työn viranhaltijoita eli pappeja, kanttoreita sekä kirkon työaika-asetuksessa mainituissa tehtävissä olevia viranhaltijoita eli välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita (ks. 140 §). Se koskee myös TAL:n perusteella työajan ulkopuolella olevia muita viranhaltijoita/työntekijöitä (ks. 144
§).
Esimerkki 1:
Kokoaikaisen seurakuntapastorin virkasuhde päättyy 18.7. Hän on työskennellyt päätty- miskuukautena 12 päivänä ja vapaapäiviä on ollut 6. Lomaoikeuden ehtona oleva palve- lussuhteen 16 kalenteripäivän kesto täyttyy. Sen sijaan työpäiviä ei kerry 14. Kun seura- kuntapastori kuitenkin on työskennellyt kaikkina säännöllisinä työpäivinään (tai ollut työstä poissa 93 §:n mukaisina työhön rinnastettavina päivinä, esim. vuosilomalla), hänelle syntyy palvelussuhteen päättymiskuukaudelta lomaoikeus, koska hän on ollut työssä heinäkuussa kaikkina niinä 12 työpäivänään, jotka edeltävät virkasuhteen päättymistä. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ syntymiseen olisi tämän esimerkin tilanteessa riittänyt se, että hän olisi ollut työssä vain 9 työpäivänä (3/4 säännöllisistä työpäivistä).
Esimerkki 2:
Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työmäärä ja palkkaus on 70 % kokoaikaisen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka toinen viikko 4 työpäivää ja joka toinen viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on joka kuukausi vähintään 14 ja lomaoikeus syntyy tällä perusteella.
Esimerkki 3:
Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työn määrä ja palkkaus on 60 % kokoaikaisen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka viikko 3 työ- päivää. Tällöin työpäiviä on keskimäärin (laskennallisesti) noin 12,5 kuukaudessa ja käytän- nössä kalenterikuukaudesta ja vapaapäivien sijoittumisesta riippuen 12-14 kuukaudessa. Työpäiviä ei tule joka kuukaudelle 14, joten sovelletaan 3/4-sääntöä. Laskennallisesti työ- päiviä on oltava 3/4 * 12,5 = 9,4, joka pyöristetään ylöspäin lukuun 10. Lomaoikeus syntyy sellaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta, jona työpäiviä on vähintään 10. Jos työpäiviä on jonain kuukautena vähemmän kuin 10 ja työstä poissaolopäivät eivät rinnastu 93 §:n perus- teella työssäolopäivien veroisiksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuukausi.
Esimerkki 4 (osa-aikaeläke/osa-aikalisä): säännöllisten työpäivien määrä on pienempi kuin 14 kuukaudessa ja työn määrä vaihtelee eri kuukausina:
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen kappalaisen palkkausprosentti on 50 % ja työ on määrätty jaksotettavaksi siten, että työtä tehdään kokoaikaisesti kolme viikkoa kerrallaan ja vastaa- vasti työstä poissaoloaikaa on kolme viikkoa kerrallaan. Laskennallisesti työpäiviä on tällöin keskimäärin 2,5 viikossa, mutta työn sijoittamisen vuoksi työpäivien määrä kuukaudessa vaihtelee käytännössä siten, että toisina kuukausina se on keskimäärin 15 ja toisina keski- määrin noin 6. Työpäiviä on 15, kun kalenterikuukaudelle osuu koko kolmen viikon työjakso. Vastaavasti työpäiviä on noin 6, kun kalenterikuukauden aikana on kolmen viikon poissaolo- jakso ja työtä runsas viikko. Keskimäärin työpäiviä on kuukautta kohti noin 11.
§:n perusteella työssäolopäivien veroisiksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuukausi.
Virantoimituksesta poissaolot luetaan hyväksi 93 §:n mukaisesti, kuitenkin vain siinä määrin kuin poissaolot 93 §:n mukaan ovat sisältäneet sellaisia työssäolopäivien veroisia päiviä, jotka olisivat olleet osa-aikaisen viranhaltijan työpäiviä.
Esimerkki 5 (osa-aikaeläke/osa-aikalisä): työ on järjestetty tehtäväksi vuorokuukausin:
Osa-aikaeläkkeellä olevan kappalaisen työvelvollisuus on 50 % viran täydestä työvelvolli- suudesta. Jos 50 %:n työ on poikkeuksellisesti järjestetty tehtäväksi vuorokuukausin, vuo- silomaoikeuden katsotaan syntyvän myös sellaiselta kuukaudelta, jona viranhaltija ei osa- aikaisuuden vuoksi lainkaan työskentele. On kuitenkin huomattava, että lomaa annettaessa lomaa tulee sijoittaa 50 %:n osa-aika-eläketilanteessa yhtä paljon työssäolokuukausille kuin työstä poissaolokuukausille (ks. 95 § 4 mom.).
3 mom. Ns. hännät yhteen –periaate
Kun palvelussuhde on alkanut samana tai edellisenä kalenterivuonna, jona palvelussuhde päättyy ja jos ne kalenterikuukaudet, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi,
1) ovat kumpikin vajaita lomanmääräytymiskuukausia,
2) viranhaltija/työntekijä on ollut työssä niiden aikana yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja
3) yhtäjaksoinen palvelussuhde on alkamis- ja päättymiskuukauden aikana jatkunut yhteensä vähintään 16 kalenteripäivää ilman muita kuin 93 §:ssä tarkoitettuja keskeytysaikoja,
luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
Soveltamisohje:
Palvelussuhde voi alkaa ja/tai päättyä kesken kalenterikuukauden, siten että alkamis- ja päättymiskuukausi ovat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Vastaavasti palvelussuhde voi olla niin lyhyt, ettei se kestä yhtäkään täyttä kuukautta, mutta ulottuu kahdelle kalente- rikuukaudelle. Näissä tapauksissa lasketaan alkamis- ja päättymiskuukauden työtunnit tai työpäivät yhteen lomaoikeuden määrittämistä varten (ns. hännät yhteen -periaate).
Hännät yhteen -periaatetta noudatetaan myös 2 momentissa tarkoitettuun työajattomaan viranhaltijaan/työntekijään, jonka palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat mo- lemmat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Kohdan 2 mukainen edellytys täyttyy, jos hän on näinä kuukausina ollut työssä yhteensä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään.
Esimerkki (ks. myös 103 § 3 momentin esimerkkejä):
Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 26.6.-14.8. Lo- maoikeus syntyy ensinnäkin koko kalenterikuukauden kestäneeltä heinäkuulta. Lomaoike- us syntyy myös kesä- ja elokuun yhteenlasketuilta päiviltä. Kesäkuussa työsuhde kesti 5 kalenteripäivää ja elokuussa 14 kalenteripäivää, yhteensä 19 kalenteripäivää. Tänä aikana on väistämättä tehty myös vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Lomakorvaus ja lomara- ha maksetaan kahdelta kuukaudelta.
93 § Työssäoloon rinnastettava poissaoloaika
Täyttä lomanmääräytymiskuukautta määritettäessä työssäolopäivien ja työs- säolotuntien veroisia ovat ne työpäivät ja työtunnit, joina viranhaltija/työntekijä on ollut
1) vuosilomalla tai säästövapaalla;
2) poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, jos viranhaltijalle/työnteki- jälle on virka-/työvapaan ajalta suoritettu palkkaetuja virka- tai työehtoso- pimuksen perusteella;
3) poissa työstä
• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi (TSL 4:1),
• tilapäisen hoitovapaan vuoksi (TSL 4:6),
• pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi (TSL 4:7);
Soveltamisohje:
Määräys ei koske hoitovapaata. Hoitovapaan ajasta on työssäolopäivien veroisia enin- tään 30 kalenteripäivää kohdan 9 mukaisesti.
4) poissa työstä opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, kuitenkin yhteensä enintään 60 kalenteripäivää lomanmääräyty- misvuoden aikana;
5) poissa työstä
• työn edellyttämässä koulutuksessa tai
• ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa, voi- massa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulu- tuksessa enintään 60 kalenteripäivää kerrallaan;
6) poissa työstä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 42 kalenteripäivää kerrallaan;
7) poissa työstä lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntoutuslaitoksessa tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yh- teensä kuitenkin enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen poissaolo jatkuu keskeytyksittä lomanmääräytymis- vuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta virantoimitus- päivien veroisina yhteensä enintään 105 kalenteripäivää;
8) poissa työstä, mikäli
• poissaolo on johtunut työnantajasta,
• poissaolo on johtunut julkisen viranomaisen antamasta velvoittavasta määräyksestä tai
• seurakunta on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan viranhaltijalle/ työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan sekä
9) poissa työstä muusta kuin edellä mainitusta syystä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos
• viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut asian- omaisessa seurakunnassa työssä vähintään 22 työpäivää ja
• viranhaltija/työntekijä ei ansaitse vuosilomaa samanaikaisesti muun palvelun perusteella.
Jos tämän kohdan mukainen virkavapaus/työvapaa jatkuu keskeytyksittä lomanmääräytymisvuoden jälkeen, otetaan virantoimituspäivien/työpäivien veroisina päivinä huomioon yhteensä enintään 30 kalenteripäivää.
Soveltamisohje:
Tämän pykälän luettelemien poissaolojen rinnasteisuus vaihtelee poissaoloperusteen mu- kaan:
1) osa poissaoloista rinnastuu kokonaan (kohdat 1-3 ja 8); osa vain luettelossa määrätyn rajoitetun ajan (muut kohdat),
2) rajoitetun ajan rinnastuvista poissaoloista
• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan vain kerran, jos poissaolo jatkuisi lomanmää- räytymisvuoden yli seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle (kohdat 7 ja 9),
• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan lomanmääräytymisvuosittain (kohta 4) ja
• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan kutakin poissaolokertaa kohti, vaikka poissa- olokertoja olisi useita saman lomamääräytymisvuoden aikana (kohdat 5 ja 6).
Kohdan 9 mukaista rinnastusta voidaan soveltaa vain sellaisiin poissaoloihin, jotka johtuvat muista kuin kohdissa 1-8 mainituista syistä.
94 § Vuosiloman määrä
1 mom. Vuosiloman määrän peruste
Vuosiloma määräytyy 92-93 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymis- kuukausien lukumäärän perusteella siten kuin tässä pykälässä jäljempänä määrätään.
2 mom. Lomataulukot: vuosiloman määrä
Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä määräytyy lomataulukon 1, 2 tai 3 mukaan seuraavasti:
Lomataulukko 1
Täydet loman- määräytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ määrä | 3 | 6 | 9 | 12 | 15 | 18 | 21 | 24 | 27 | 30 | 33 | 38 |
Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 1 mukainen, kun
1) viranhaltijalla/työntekijällä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä kertynyt vuosisidonnaiseen palkanosaan oi- keuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta;
2) kyseessä on vakinainen kirkkoherranviran haltija.
Lomataulukko 2
Täydet loman- määräytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ määrä | 3 | 5 | 7 | 9 | 12 | 15 | 18 | 20 | 22 | 24 | 26 | 29 |
Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 2 mukainen, kun
1) vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa on kertynyt lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä vähintään 3 vuotta tai
2) palvelussuhde asianomaisessa seurakunnassa on lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden. Tutkittaessa sitä, onko palvelussuhde jatkunut seurakunnassa yhtäjaksoi- sesti vähintään 1 vuoden ajan, ei palveluaikana oteta huomioon varus- mies- tai siviilipalveluksessa oltua aikaa.
Soveltamisohje:
Lomataulukon 2 soveltamiseksi riittää, että jompikumpi vaihtoehdosta 1 tai 2 täyttyy.
Lomataulukko 3
Täydet loman- määräytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ määrä | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 |
Muissa kuin lomataulukon 1 ja 2 tapauksissa viranhaltijan/työntekijän vuosilo- man pituus määräytyy lomataulukon 3 mukaisesti.
3 mom. Vuosilomalain soveltaminen loman määrään
Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on aina vähintään VLL:n mukai- nen.
4 mom. Oikeus vapaaseen, kun vuosilomaa ei ansaita
Sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä, joka ei säännöllisen työaikansa tai työmääränsä perusteella ansaitse lomaa yhdeltäkään lomanmääräytymiskuu- kaudelta, on oikeus saada vapaata lomataulukon 3 mukaisesti. Vapaan ajalle maksetaan lomakorvaus 105 §:n 1 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje:
Momentissa tarkoitetulla sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada VLL:n 8
§:ää vastaava vapaa lomataulukon 3 mukaisesti. Määräys koskee käytännössä sivutoimi- sia, alle 7 tuntia viikossa säännöllisesti työskenteleviä viranhaltijoita/työntekijöitä. Heidän säännöllinen työaikansa on niin vähäinen, että sen perusteella lomaa ei ansaita lainkaan. Määräyksellä toteutetaan VLL:n ja EU:n työaikadirektiivin velvoite antaa kaikille viranhalti- joille/työntekijöille oikeus neljän viikon vapaaseen. Vapaan ajalta ei makseta lomapalkkaa, koska lomaa ei lainkaan ansaita. Sen sijaan maksetaan 105 § 1 momentin mukainen loma- korvaus.
Vapaan pituus määräytyy lomataulukko 3:n perusteella sen mukaisesti, monenako kuukau- tena viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on ollut voimassa päättyneen lomanmääräy- tymisvuoden aikana. Vapaan määrä ei ole sidottu lainkaan loman ansaitsemiseen, vaan työssäolon kestoon. Vapaan pitäminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä ilmoittaa työn- antajalle halustaan pitää vapaata. Vapaan antamiseen ja pitämiseen sovelletaan muutoin, mitä vuosilomasta on tässä sopimuksessa sanottu.
5 mom. Lomaoikeuden määräytyminen palvelussuhteen päättyessä
Palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden viranhaltijan/ työntekijän lomaoikeus määräytyy kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta
1) edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuden mukaan tai
2) jos hän ei edellisen lomanmääräytymisvuoden päättyessä ollut vielä seu- rakunnan palveluksessa, palvelussuhteen alkamishetken vuosisidonnai- seen palkanosaan oikeuttavan ajan mukaan.
Soveltamisohje:
Lomaoikeuden määräytymisen yleisperiaatteena on, että ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ei vaihdu kesken lomanmääräytymisvuoden ja että palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräyty- misvuoden lomaoikeus todetaan päättymistä edeltävän täyden lomanmääräytymisvuoden päättymishetken mukaisesti. Seurakunnan kausityössä tai muussa määräaikaisessa työs- sä on tavanomaista, että palvelussuhde alkaa ja päättyy kesken lomanmääräytymisvuotta. Näissä tapauksissa lomaoikeus määräytyy palvelussuhteen alkamishetken vuosisidonnai- seen palkanosaan oikeuttavan ajan mukaan.
LUKU 4.3. VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SÄÄSTÄMINEN
95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa
1 mom. Lomapäivien kulumisen pääsääntö
Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä kuluttavat kaikki vuosiloma-aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät, jollei 2-5 momentista muuta johdu. Täydellä kalenteriviikolla tai sitä vastaavana viikon mittaisena ajanjaksona vuosiloma- päiviä voi kulua enintään 5.
Soveltamisohje:
Normaalisti viranhaltijalla/työntekijällä olisi lomaviikolla 5 työpäivää ja 2 vapaapäivää, joista työpäivät kuluttavat lomaa. Kuitenkin 2-5 momentissa sanotuissa poikkeustapauksissa lo- mapäiviä voi kulua vähemmän kuin 5. Jos viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on poikkeuksellisesti jaettu tehtäväksi kuutena päivänä viikossa, myös tällaiselta viikolta kuluu 5 lomapäivää. On huomattava, että loman kulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, sijoit- tuvatko työ- ja vapaapäivät arki- vai pyhäpäiviksi.
Jos vuosiloma-ajalle on merkitty työaikakorvauksena annettavia vapaapäiviä, nämä eivät
kuluta vuosilomapäiviä. Vastaavasti, jos hengellisen työn viranhaltijalle on merkitty vuosilo- ma-ajalle siirrettyjä vapaapäiviä (142 § 2-3 mom.) tai leirityöaikahyvityspäiviä (143 §), nämä eivät kuluta vuosilomapäiviä.
2 mom. Eräiden arkipyhien vaikutus loman kulumiseen
Vahvistetulla lomajaksolla vuosilomapäiviä eivät kuluta seuraavat arkipyhä- päivät:
1) pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto (ns. kiin- teät arkipyhät)
2) maanantain ja perjantain välille nämä päivät mukaan lukien sijoittuvat (ns. liikkuvat arkipyhät)
• uudenvuodenpäivä,
• ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇,
• vapunpäivä,
• itsenäisyyspäivä,
• jouluaatto,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan kohdassa 1-2 lueteltuja päiviä. Arkipyhiksi katsottavien päivien luettelo vastaa työaikamääräyksissä omaksuttua arkipyhien työaikaa lyhentävää käytäntöä (171 §). Lainsäädännössä arkipyhillä tarkoitetaan yleisesti KL 4:3:ssa mainittuja kirkollisia juhlapäiviä. Lisäksi arkipyhällä tarkoitetaan usein myös muita juhlapäi- viä, esim. vappua sekä myös juhannusaattoa ja jouluaattoa, jotka ovat arkipäiviä. ▇▇▇▇▇- ▇▇▇▇▇▇▇▇ ja jouluaatto rinnastetaan arkipäiväluonteestaan huolimatta virka- ja työehtosopi- muksessa arkipyhiin.
Yllä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan vahvistetun lomajakson sisäl- le. Kohdassa 2 mainitut arkipyhät ovat ns. liikkuvia arkipyhiä. Niistä on sovittu, että ne eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan maanantain ja perjantain välille. Sen sijaan ne kuluttavat vuosilomaa, jos ne sijoittuvat viikonloppuun lauantaiksi tai sunnuntaiksi ja olisivat ilman vuo- ▇▇▇▇▇▇▇ viranhaltijan/työntekijän työpäiviä.
Silloin, kun loma-ajaksi vahvistetaan viikkoa lyhyempi jakso ja arkipyhä (ma-pe) jää tällaisen jakson sisälle, se ei kuluta vuosilomapäiviä. Viikkoa lyhyempien lomajaksojen yhteydessä arkipyhiä ei kuitenkaan tulisi vahvistaa lomajakson ensimmäiseksi tai viimeiseksi päiväksi.
On huomattava, että pääsiäislauantai sekä lisäksi pyhäpäiväluonteestaan huolimatta myös juhannuslauantai kuluttavat vuosilomaa, jos ne ilman vuosilomaa olisivat viranhaltijan/työn- tekijän työpäiviä. Tämä johtuu siitä, että ne sijoittuvat viikonloppuun eivätkä työaikamäärä- yksissä omaksutun periaatteen mukaisesti lyhennä viikon työaikaa.
Vuosiloma-ajaksi vahvistetaan aina tietty kalenteripäivinä määritelty ajanjakso, johon voi sisältyä työpäivien lisäksi vapaapäiviä. Työpäivät kuluttavat vuosilomapäiviä, vapaapäivät eivät. Vuosiloman kuluminen lauantai- ja sunnuntaipäiviltä riippuu kokonaan siitä, olisivatko nämä päivät normaalilla työviikolla työpäiviä vai ei.
Jos yllä sanottu arkipyhä on vahvistetun lomajakson sisälle, se ei kuluta vuosilomapäiviä. Se, olisiko tällainen maanantain ja perjantain välille sijoittuva arkipyhäpäivä normaalisti vi- ranhaltijan/työntekijän vapaapäivä vai työpäivä, ei vaikuta asiaan. Arkipyhän loman kulumis- ta vähentävä vaikutus toteutetaan laskennallisesti (ks. esim. 1 ja 2).
Esimerkki 1:
Työntekijän vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai. Hänelle vahvistetaan loma-ajaksi koko itsenäisyyspäiväviikko (ma-su). Itsenäisyyspäivä sijoittuu työntekijän vapaapäivälle tiistaiksi eli ma-pe väliselle ajalle. Itsenäisyyspäivä ei kuluta lomaa, mikä todetaan laskennallisesti: 5-1=4. Viikolta kuluu 4 lomapäivää.
Esimerkki 2:
Kuten edellinen esimerkki, mutta työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Työ- ja vapaapäivien sijoittuminen ei vaikuta kokonaisten lomaviikkojen lomalaskentaan. Kun loma- jakson sisällä oleva arkipyhä sijoittuu ma-pe väliselle ajalle, myös tässä tapauksessa kuluu 4 lomapäivää.
Esimerkki 3:
Vapunpäivä sijoittuu lauantaiksi (ei siis maanantain ja perjantain välille). Se ei vaikuta vuosi- lomalaskentaan millään tavalla. Lomaa kuluu kokonaisella lomaviikolla normaalit 5 päivää. (Arkipyhän sijoittuminen lauantaiksi tai sunnuntaiksi ei vaikuta myöskään viikon työaikaa lyhentävästi työaikamääräysten piirissä oleville työntekijöille; vrt. esim. 4)
Esimerkki 4:
Työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Vapunpäivä sijoittuu keskiviikoksi. Työn- tekijälle myönnetään lomaa maanantaiksi ja tiistaiksi. Vuosilomaa kuluu kaksi päivää. Va- punpäivä ei tässä tapauksessa vaikuta vuosilomalaskentaan millään tavalla, koska se jää vahvistetun loma-ajan ulkopuolelle.
Kokonaan eri asia on se, että vapunpäivä vähentää yleistyöajan piirissä olevien työnteki- jöiden viikoittaista työaikaa 7 tuntia 45 minuuttia, kun sitä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan. Vastaavasti toimistotyöaikaa noudattavilla vapunpäivä olisi palkallinen vapaapäivä. Hengel- lisen työn viranhaltijoilla vapunpäivä (arkipyhä) ei sen sijaan vaikuta vähentävästi viikon työvelvollisuuteen.
3 mom. Vuosilomapäivien kuluminen yleistyöajassa
Jos työaikajakso on yleistyöajassa suunniteltu keskeytyväksi vuosiloman vuoksi, vuosilomapäivät kuluvat seuraavien määräysten mukaisesti:
1) Kun vuosiloma kestää täyden kalenteriviikon, vuosiloma-aikaan sisältyväl- lä täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää. Jos vuosiloma-aikaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilomapäivien kulumista edellä 2 mo- mentissa sanotulla tavalla.
2) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon ja päivittäi- set työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vuosilomapäiviä kuluttavat kaikki vuosiloma-aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät. Jos vuosiloma-aikaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilomapäivien ku- lumista edellä 2 momentissa sanotulla tavalla.
3) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon ja työaika ei ole 2) –kohdassa tarkoitetulla tavalla kiinteä, vuosiloma-aikaan sisältyvällä vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluu ja keskeytyneen viikon työ- aika on seuraava:
Vuosiloma-aika kalenteripäivinä | Vuosilomapäiviä kuluu | Viikon työaika tunteina (ks. 183 §) |
1 | 1 | 31 tuntia 00 min |
2 | 2 | 23 tuntia 15 min |
3 | 2 | 23 tuntia 15 min |
4 | 3 | 15 tuntia 30 min |
5 | 3 | 15 tuntia 30 min |
6 | 4 | 7 tuntia 45 min |
Soveltamisohje:
Taulukkoa sovellettaessa edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa, jos ne sijoittuvat vuosiloma-ajalle. Tällöin vuosilomapäiviä kuluu vähemmän kuin taulukossa on sanottu.
4 mom. Vuosiloman kuluminen osa-aikaisessa palvelussuhteessa
Mikäli osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työ on järjestet- ty siten, että kalenteriviikossa työpäiviä on keskimäärin vähemmän kuin 5, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä sekä työ- ja vapaa-aikaa
samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Tällöin vuosilomaa kuluttaviksi päiviksi katsotaan vuosiloma-aikaan sisältyvät muut päivät kuin
1) säännölliset viikoittaiset vapaapäivät ja
2) edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät.
Soveltamisohje:
Normaalilla lomaviikolla osa-aikaisella työntekijällä kuluu 5 päivää lomaa siitä riippumatta, miten monena päivänä viikossa osa-aikatyö on järjestetty tehtäväksi. Viikossa katsotaan lomalaskennan kannalta olevan 5 työpäivää ja 2 säännöllistä vapaapäivää, vaikka työ olisi järjestetty tehtäväksi harvemmin kuin 5 työpäivänä.
Esimerkki 1:
Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Lomaa kuluu kuten kokoaikaisella työntekijällä 5 päivää viikossa. Vastaa- vasti jos lomaa myönnetään yksittäisille työpäiville, ne kaikki kuluttavat lomaa.
Esimerkki 2:
Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti kolmena päi- vänä (ma, ti ja ke). Tällöin vuosilomaa myönnettäessä yhdeltä viikolta kuluu 5 vuosiloma- päivää (ma-pe). Myös torstai ja perjantai katsotaan tässä tapauksessa lomaa kuluttaviksi päiviksi, koska työ olisi voitu järjestää myös tasaiseksi niin, että työtä olisi ollut viitenä päi- vänä viikossa. Työajan sijoittaminen työviikon työpäiville keskimääräisestä poikkeavasti ei vaikuta loman kulumiseen. Vuosiloma-ajaksi merkitään koko kalenteriviikko (ma-su), jolloin vapaapäivät lauantai ja sunnuntai eivät kuluta vuosilomaa.
Jos vuosilomaa annetaan poikkeuksellisesti yksittäisinä päivinä tai muutaman päivän jak- soissa, tällöin on esimerkin tapauksessa huolehdittava siitä, että viimeistään silloin, kun on annettu kolme yksittäistä työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää, niiden lisäksi on merkitty kaksi lomapäivää työstä vapaille päiville eli torstaille ja perjantaille. Käytännössä on selvintä menetellä siten, että 5 irtolomapäivästä ensimmäinen merkitään työpäivälle, toinen työstä poissaolopäivälle, kolmas työpäivälle, neljäs työstä poissaolopäivälle ja viides jälleen työ- päivälle. Jos irtopäiviä myönnetään enemmän kuin 5, uusi 5 irtopäivän ”sarja” aloitetaan merkitsemällä ensimmäinen irtopäivä työpäivälle. Näin toteutetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäivää.
Soveltamisohje; työn sijoittaminen usean viikon jaksolle:
Osa-aikatyö voidaan jaksottaa tehtäväksi useamman viikon tasoittumisjaksolla. Tällöin on huolehdittava siitä, että lomaa kuluttavia päiviä sijoitetaan lomajaksolle tasasuhteisesti työ- päiville ja työstä poissaolopäiville sen mukaan, mikä on osa-aikatyön määrä. Kun osa-aika- työn sijoittaminen on järjestetty viikkoa pidemmälle jaksolle, myös lomapäivien sijoittamista ja loman kulumista on tarkasteltava viikkoa pidemmissä jaksoissa.
Esimerkki 3:
Osa-aikaisen seurakuntamestarin työaika on 19 tuntia viikossa. Hän työskentelee vuorovii- koin siten, että joka toinen viikko on työviikko (työtä 38 tuntia) ja joka toinen viikko vapaa- viikko (työtä 0 työtuntia). Jos lomaa myönnetään koko työviikon ajaksi, vuosiloma-ajaksi on merkittävä sekä työ- että vapaaviikko. Tällöin kummaltakin viikolta kuluu 5 vuosilomapäivää, yhteensä 10 vuosilomapäivää. Vuosilomaa ei voida myöntää pelkästään työ- tai vapaavii- kolle.
Vastaavasti jos esimerkin mukaiselle työntekijälle myönnetään työviikolle vajaa viikko vuosi- lomaa, esim. 2 työpäivää vuosilomaa, tällöin merkitään työstä vapaalle viikolle sama määrä vuosilomapäiviä; tässä tapauksessa 2 ja vuosilomaa kuluu yhteensä 4 vuosilomapäivää.
Esimerkki 4:
Osa-aikaeläketapauksissa on tavallista, että jos työn määrä on 50 % ja eläkkeen määrä 50
%, työtä tehdään kokoaikaisena joka toinen viikko ja työstä ollaan poissa joka toinen viikko. Työn järjestely voi olla esimerkiksi myös sellainen, että työssä ollaan 2 viikkoa ja työstä poissa 2 viikkoa. Tällaisissa tapauksissa lomaa tulee sijoittaa työviikoille ja työstä poissa- oloviikoille samassa suhteessa kuin työaika ja poissaoloaika ovat suhteessa toisiinsa. Jos työmäärä on 50 % ja työ on jaksotettu tehtäväksi vuoroviikoin, jokaista työpäivälle sijoitettua lomapäivää kohti sijoitetaan lomapäivä työstä poissaoloviikolle.
Esimerkki 5:
Osa-aikaisen kanttorin työmäärä on 60 % viikossa. Tällöin työpäivien määrä on keskimäärin
Jos lomaviikoiksi myönnetään 2 viikkoa, lomaa kuluttavat ensimmäisen viikon 5 työpäivän lisäksi toisen viikon 1 työpäivä sekä työstä vapaat 4 päivää; yhteensä 10 lomapäivää, joista 6 on työpäiviä ja 4 työstä vapaita päiviä. Mikäli lomaa myönnetään irtopäivinä, tulee huo- lehtia siitä, että lomaa kuluu työmäärän suhteessa: jokaista kolmea työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää kohden tulee merkitä lomaa kaksi päivää työstä poissaolopäiville. Näin toteute- taan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäivää.
5 mom. Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän vuosiloman kuluminen
TES Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva ns. tarvittaes- sa tuleva työsopimussuhteinen tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee vuosilo- maa, vuosiloman antamiseen ja vuosilomapäivien kulumiseen noudatetaan mitä 4 momentissa on määrätty.
Soveltamisohje:
Tätä momenttia sovelletaan sellaisiin työntekijöihin, joiden kanssa on solmittu toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mutta sopimuksessa ei ole määritelty säännöllistä työaikaa, vaan työ määräytyy seurakunnan toiminnan tarpeen mukaan (ns. “tarvittaessa tulevat työn- tekijät”).
Tämän momentin mukainen työntekijä saattaa osalta lomanmääräytymiskuukausista ansai- ta vuosilomaa. Tämä loma annetaan työntekijälle normaaliin tapaan merkitsemällä vuosilo- man ajankohta lomajärjestykseen. Vuosiloma-ajan vahvistaminen osoittaa, milloin tarvitta- essa tulevaa työntekijää ei kutsuta työhön. Lomapalkan sijasta tarvittaessa tulevalle työn- tekijälle maksetaan lomapalkkaa vastaava lomakorvaus 104 §:n 1 momentin mukaisesti.
96 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen
1 mom. Pääsääntö vuosiloman ajankohdan määräämisestä
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lomavuoden lomakauteen (2.5.–30.9.) sijoitetaan vähintään 65 prosenttia lomanmääräyty- misvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä ja loput lomakauden jälkeen. Vuosilomaa ei saa määrätä siten, että viranhaltijan/työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.
Soveltamisohje:
Vuosiloma-aika voidaan tämän sopimuksen mukaisessa järjestelmässä merkitä alkavak- si tai päättyväksi arkipäivien lisäksi myös sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä. Vuosiloma sellaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, jonka vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai, voidaan merkitä alkamaan maanantaista ja päättymään niin, että vuosiloma-ajan viimeinen päivä on sunnuntai. Vastaavasti jos esim. papin tai seurakuntamestarin säännölliset vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai, voidaan menetellä samalla tavalla. Vuosiloma voidaan aloittaa vapaapäivänä (ma) ja päättää se sunnuntaihin. Tällöin vuosiloma-aika tulee vahvistetuksi täysinä kalenteriviikkoina ja vuosilomaa seuraavan viikon maanantai ja tiistai ovat normaa- liin tapaan papin ja seurakuntamestarin vapaapäiviä. On huomattava, että vuosiloma-ajan vahvistamisella em. tavalla ei ole vaikutusta lomapäivien kulumiseen, vaan viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuteen vuosiloma-aikana. Vuosiloma-aikana viranhaltijalla ei ole viran- toimitusvelvollisuutta. Jos vapaapäiviä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan, virantoimitusvelvol- lisuus voisi syntyä äkillisissä ja kiireellisissä tapauksissa (ks. KL 6:27). Tämän vuoksi yh- denjaksoiseksi tarkoitettuun lomajaksoon sisällytetään kokonaisten viikkojen vapaapäivät.
Silloin kun vapaapäivät sijoittuvat kalenteriviikon keskelle, vuosiloma-aika on tarkoituksen- mukaista merkitä alkamaan vapaapäivien jälkeisestä päivästä ja päättymään viimeisellä lomaviikolla vapaapäiviin. Esim. jos vapaapäivät ovat torstai ja perjantai, vuosiloma-aika alkaisi lauantaina ja päättyisi viimeisen lomaviikon perjantaina.
Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että jos vuosiloman pituus on vähintään 23 työpäivää, osa lomasta tulisi antaa talvilomana varsinaisen lomakauden ulkopuolella.
2 mom. Vuosiloman antaminen pääsäännöstä poikkeavasti
Vuosiloma voidaan määrätä annettavaksi 1 momentista poikkeavasti
1) työtehtävien kausiluonteisuuden tai muun vastaavan työtehtävien vuosit- taiseen sijoittumiseen vaikuttavan perustellun syyn vuoksi tai
2) jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan. 3 mom. Vuosiloman antamisen viimeisin ajankohta
Erääntynyt vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavan huhti- kuun loppuun mennessä tai perustellusta syystä syyskuun loppuun mennes- sä.
Soveltamisohje:
Erääntynyt vuosiloma tulee pääsääntöisesti antaa ennen uuden lomakauden alkamista (1.5). Poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä voidaan loma antaa vielä tämän jälkeen. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi loman antamisen estymistä pitkän virka-/työva- paan tai työtilanteen vuoksi. Vuosiloma on kuitenkin aina annettava lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä. Jos sitä ei voida antaa tähän mennessä, siitä maksetaan lomakorvaus, jollei lomapäivien säästämisestä ole yksimielisesti sovittu. Säästää voidaan enintään 97 §:n 1 momentissa sanottu määrä pitämättömistä lomapäivistä.
4 mom. Vuosiloman yhdenjaksoisuus
Lomakauteen ja lomakauden ulkopuolelle sijoitettavat vuosiloman osat an- netaan yhdenjaksoisena, jollei asianomaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.
5 mom. Viranhaltijan/työntekijän kuuleminen ja loman ajankohdasta ilmoittaminen
Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/työntekijälle on varatta- va tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Loman ajankohta on il- moitettava, mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen viranhaltijan/ työntekijän kanssa toisin sovita.
97 § Vuosiloman säästäminen
1 mom. Säästettävän vuosiloman määrä
Vuosilomasta on pidettävä vuosilomana vähintään 15 vuosilomapäivää. Sen ylittävästä vuosilomapäivien määrästä viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus säästää enintään 10 vuosilomapäivää pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Tämän lisäksi viranhaltija/työntekijä voi sääs- tää enintään 5 vuosilomapäivää, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/työnteki- jän ja työnantajan kesken.
Soveltamisohje:
Jos vuosilomaoikeus on vähemmän kuin 15 vuosilomapäivää, lomaa ei voida lainkaan säästää. Jos viranhaltija/työntekijä tahtoo säästää enemmän kuin 10 lomapäivää, tähän on saatava työnantajan suostumus lomajärjestyksen vahvistamisen yhteydessä.
2 mom. Säästämisestä ilmoittamisen ajankohta
Viranhaltijan/työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle keväällä vuosilomajär- jestyksen vahvistamisen yhteydessä, kuinka monta lomapäivää hän tahtoo säästää.
Soveltamisohje:
Lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen lomapäiviä ei pääsääntöisesti enää voida säästää. Kuitenkin poikkeuksellisesti lomapäiviä voidaan säästää vielä lomakautta seuraavan kalen- terivuoden syyskuun loppuun asti esim. pitkän sairauspoissaolon tai muun pitkäkestoisen virka-/työvapaan vuoksi, jos osapuolet ovat asiasta yksimielisiä.
3 mom. Säästövapaan antaminen
Jollei toisin sovita, säästetyt vuosilomapäivät on annettava säästövapaana yhdellä kertaa viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan sopimana aikana. Sääs- tövapaa on pidettävä viimeistään viidentenä kalenterivuotena sen kalenteri- vuoden päättymisestä, jona säästövapaan kerääminen alkoi.
Soveltamisohje:
Koko säästövapaa annetaan pääsääntöisesti yhdellä kertaa. Viranhaltija/työntekijä ja työn- antaja voivat kuitenkin sopia, että säästövapaa annetaan useammassa jaksossa. Tällöinkin on suositeltavaa, että annettavat jaksot ovat riittävän pitkiä säästövapaan tarkoituksen eli pidemmän vapaan pitämisen toteuttamiseksi.
4 mom. Säästövapaan korvaaminen rahana
Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästöva- paapäivältä korvaus, joka lasketaan ennen muutosta voimassa olleen varsi- naisen palkan perusteella, jos
1) viranhaltijan/työntekijän työaika muuttuu olennaisesti tai
2) viranhaltija/työntekijä joutuu toistaiseksi lomautetuksi.
Soveltamisohje:
Jos viranhaltija/työntekijä ja työnantaja niin sopivat, voidaan 1) -kohdan mukaisissa tapa- uksissa säästövapaa pitää vapaana työajan muutoksesta huolimatta. Tällöin säästövapaan ajalta maksetaan sen työajan mukainen palkka, mitä viranhaltija/työntekijä sai säästämisen ajankohtana.
98 § Vuosiloman siirto
1 mom. Oikeus vuosiloman siirtoon
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa tai sen osa tai sääs- tövapaa myöhempään ajankohtaan, jos
1) hän on vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai aikana sairauden, syn- nytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja
2) hän ei ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallaan tai törkeällä huo- limattomuudella.
Siirto-oikeuden edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä viipymättä tai laillisen esteen lakattua ilman aiheetonta viivytystä nimenomaisesti pyytää vuosiloman siirtoa. Viranhaltijalla/työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työ- kyvytön.
Soveltamisohje:
Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta edellyttää, että viranhaltija/työntekijä nimen- omaisesti pyytää loman siirtoa ja että viranhaltija/työntekijä esittää lääkärintodistuksen työ- kyvyttömyydestään (52 §).
2 mom. Siirretyn vuosiloman antaminen
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty loma annetaan mahdollisuuksien mukaan saman lomakauden aikana. Loman uuden ajankohdan määräämisessä nou- datetaan vähintään 3 päivän ilmoitusaikaa ennen siirretyn loman alkamista.
▇▇▇▇▇ siirtämisessä annettavaksi lomakauden jälkeen noudatetaan, mitä 96
§:n 3 momentissa on loman antamisesta määrätty.
3 mom. Työnantajan aloitteesta johtuva vuosiloman siirtäminen
Mikäli loman ajankohtaa joudutaan työnantajan aloitteesta painavasta syystä muuttamaan, muutoksesta on pyrittävä ilmoittamaan viranhaltijalle/työntekijäl- le vähintään 2 viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Erityisen paina- vasta syystä vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää tai viranhaltijan/työnteki- jän vuosiloma keskeyttää 2 viikon ilmoitusaikaa noudattamatta. Molemmissa tapauksissa viranhaltijalle/työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen tällaisen päätöksen tekemistä.
LUKU 4.4. LOMAPALKKA
99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka
1 mom. Lomapalkan pääsääntö
Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan viranhaltijalle/kuukausipalkkai- selle työntekijälle hänen varsinainen palkkansa.
Soveltamisohje:
Henkilöön sovelletaan kuukausipalkkaisia koskevia määräyksiä, jos hän vuosilomansa al- kaessa on kuukausipalkkainen. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkan maksamisesta on määräykset 101 ja 102 §:ssä.
2 mom. Keskimääräisen palkkausprosentin mukainen lomapalkka, kun työaika ja palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana
Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palk- ka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, määräytyy kyseiseltä loman- määräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka lomanmääräytymisvuoden aikana käytettyjen työajan mukaan määräytyneiden palkkausprosenttien kes- kiarvon perusteella (keskimääräinen palkkausprosentti).
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan sellaisiin tilanteisiin, joissa palvelussuhteen säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Tällöin viranhal- tijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomallelähtöhetken palkan sijasta lo- mapalkkaa, jonka perusteena on lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen palkkojen keskimääräinen palkkausprosentti. Lomapalkan määrässä tulee tällöin huomioon otetuksi työajan muuttuminen loman ansainta-aikana. Määräys tulee sovellettavaksi esim. silloin, kun täyttä työaikaa tekevä jää osa-aikaeläkkeelle tai osittaisella virka-/työvapaalla ollut pa- laa tekemään täyttä työaikaa.
Keskimääräinen palkkausprosentti määräytyy siten, että eri palkkausprosentit kerrotaan voimassaolokuukausiensa määrällä ja jaetaan lomanmääräytymiskuukausien yhteismää- rällä. Jos palkkausprosentti on vaihtunut kesken kalenterikuukauden, lasketaan ko. kuu- kauden palkka päiväpalkkaperusteisesti erikseen molempien palkkausprosenttien osalta.
Esimerkki:
Työntekijän työaika ja palkkausprosentti on lomanmääräytymisvuoden 1.4.2014–31.3.2015 kuuden kuukauden ajan 100 % ja osa-aikaeläkkeelle siirtymisen vuoksi kuuden kuukauden ajan 50 %. Tältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka määräytyy näiden prosenttien keskimääränä: (6*100 % + 6*50 %)/12 = 75 %. Vastaavasti jos palkkausprosent- ti on esim. ollut neljä kuukautta 60 % ja 8 kuukautta 100 %, on keskimääräinen palkkauspro- sentti 87 % (= 4*60 % + 8*100 %)/12.
Työntekijän ollessa vuosilomalla esim. 18.–31.8.2014 (14 kalenteripäivää) lasketaan loma- palkka tältä ajalta kuukausipalkasta, joka määräytyy em. tavalla määritellyn keskimääräisen palkkausprosentin mukaan. Jos keskimääräinen palkkausprosentti on esim. 75 %, makse-
taan loma-ajan palkka 75 %:n kuukausipalkan mukaan 14 kalenteripäivältä, ja lopulta 17 kalenteripäivältä palkka maksetaan sen palkkausprosentin mukaan, mikä työntekijällä sillä hetkellä työssä ollessa on. Jos työntekijä on lomalla koko kalenterikuukauden, maksetaan tällaisen kuukauden palkka kokonaisuudessaan em. tavalla määritellyn keskimääräisen palkkausprosentin mukaan.
3 mom. Lomapalkka, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyt- tyä ennen loman alkamista
Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palk- ka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, määräytyy kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka sen edellisen lomanmääräytymisvuoden palkkausprosen- tin mukaan, jota viranhaltijalle/työntekijälle on maksettu ennen työajassa ja palkassa tapahtunutta muutosta.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan tilanteisiin, joissa viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työ- aika ja palkka ovat muuttuneet loman eräännyttyä, mutta ennen loman tai sen osan alkamis- ta. Tällöin lomapalkkana maksetaan se varsinainen palkka, jota viranhaltijalle/työntekijälle maksettiin kyseisenä lomanmääräytymisvuonna eli vuosiloman ansainta-aikana.
Myös tämän momentin tapauksessa palkkaperusteena lomaa annettaessa käytetään loman antamishetken palkkatasoa samalla tavalla kuin 2 momentin tapauksessa keskimääräistä palkkausprosenttia käytettäessä.
4 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, kun työaika on 7-8 tuntia viikossa
Sivutoimiselle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka säännölli- sen työaikansa perusteella työskentelee niin harvoina päivinä ja niin vähäisen tuntimäärän, että jokaisen lomanmääräytymisvuoden aikana yksi tai useam- pi lomanmääräytymiskuukausi jää vajaaksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, maksetaan lomapalkkana 104 §:n mukaisesti laskettu prosenttiperusteinen lomapalkka.
Soveltamisohje:
Tämä momentti koskee palvelussuhteita, joissa säännöllinen työaika on 7-8 tuntia viikossa. Tällöin osalta kuukausista täyttyy lomaoikeuden edellytyksenä oleva 35 työtunnin määrä ja osalta ei. (Jos kuukausipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on vain 1-6 tuntia viikossa, noudatetaan pelkästään 105 §:n lomakorvausmääräyksiä, koska lomaoikeutta ei synny miltään kuukaudelta.)
Viranhaltijan/työntekijän täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ansaitsema vuosiloma an- netaan vuosilomana tavalliseen tapaan. On huomattava, että kun lomapalkka maksetaan 104 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuna prosenttiperusteisena lomapalkkana, sen suu- ruus määräytyy koko lomanmääräytymisvuoden palkan perusteella, siis myös niiden kuu- kausien palkan perusteella, joilta työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa.
Jos työaika on sellainen, että viranhaltija/työntekijä normaalisti työskennellessään ansaitsisi vuosilomaa joka kuukaudelta, mutta hän ei tilapäisestä syystä ansaitse vuosilomaa joka kuukaudelta (esim. sellaisen palkattoman virka-/työvapaan vuoksi, joka ei rinnastu työssä- olon veroiseksi ajaksi), lomapalkka tai lomakorvaus maksetaan täysiltä lomanmääräytymis- kuukausilta normaaliin tapaan 1 momentin mukaisesti. Tällöin vajailta lomanmääräytymis- kuukausilta ei makseta mitään lomakorvausta.
Esimerkki:
Siivooja on ollut seurakunnan palveluksessa useita vuosia. Työaika on 8 tuntia viikossa ja kuukausipalkka 18 % vaativuusryhmän 303 mukaisesta palkasta. Hän ansaitsee vuosilo- maa 9 kuukaudelta eli noina kuukausina työtunteja kertyy vähintään 35. Häneen sovelle- taan lomataulukkoa 2, joten lomaoikeus on 22 päivää ja sovellettava lomakorvausprosentti 11,5 %. Siivooja on ansainnut palkkaa päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana (pois- lukien yli- ja hätätyötuntien palkka) 3.988, 90 €. Palkan kokonaismäärästä 3.005,45 € on ansaittu niinä 9 kuukautena, joilta on ansaittu vuosilomaa ja 983,45 € niinä 3 kuukautena,
Prosenttiperusteinen lomapalkka ja lomaraha 9 kuukaudelta
11,5 % * 3.005,45 € = 345,62 € (lomapalkka)
50 % * 345,62 € = 172,81 € (lomaraha)
Prosenttiperusteinen lomapalkka 3 kuukaudelta (lomarahaa ei makseta, koska lomaoikeus ei ole syntynyt)
11,5 % * 983,45 € = 113,09 €
5 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, jos työaika vaihtelee vuoden eri aikoina
Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jonka työaika vaihtelee lo- manmääräytymisvuoden aikana, maksetaan lomapalkka seuraavasti:
1) kun viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika vaihtelee vuoden eri ai- koina pysyvän järjestelmän mukaan, lomapalkka maksetaan 2 momentin mukaisesti (keskimääräinen palkkausprosentti).
2) kun viranhaltijan/työntekijän työaika vaihtelee vuoden eri aikoina siten, että osan vuotta noudatetaan säännöllistä työaikaa ja osan vuotta työaika määräytyy kokonaan tai osittain tehtävien tarpeiden mukaan (tarvittaessa tuleva), lomapalkka määräytyy 104 §:n mukaan.
Soveltamisohje:
Lomapalkan laskemisesta katso 4 momentin esimerkkiä.
6 mom. Prosenttiperusteisen lomapalkan laskennallinen oikaiseminen
Jos edellä 4-5 momentissa tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän palkka täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla virka-/työvapaal- la tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen viranhaltijan/työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.
Esimerkki:
Työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Vaikka työssäoloaikana ei työtunteja olisi kertynyt 35, lomaoikeus syntyy myös maaliskuulta, koska poissaolo rinnastuu työssä- olon veroiseksi ajaksi (93 § kohta 9). Maaliskuun palkkana käytetään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla
3. Lisäksi on huomattava, että joulu-helmikuun palkasta tulee poistaa yli- ja hätätyöajan palkka.
7 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan
TES Jos tuntipalkkaisen työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräytymis- vuoden aikana kuukausipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkkana mak- setaan loman alkamishetken mukainen varsinainen kuukausipalkka.
100 § Lomapalkan lisäys
1 mom. Oikeus lomapalkan lisäykseen
Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaan sisältyy säännöl- lisenä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä, lomapalkkaan lasketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lomapalkan lisäys.
2 mom. Lomapalkan lisäyksen laskeminen
Lomapalkan lisäyksen suuruus määritetään seuraavasti:
1) Ensiksi määritetään, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräyty- misvuonna säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntai-, ilta- ja yötyöstä maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna mak- setusta varsinaisesta palkasta (lomapalkan lisäysprosentti).
2) Toiseksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen loman kesto kuukausina. Loman laskennallinen kesto kuukausina määritetään jakamal- la viranhaltijan/työntekijän ansaitsemien erääntyneiden lomapäivien mää- rä luvulla 21,5.
3) Kolmanneksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen loma- palkka. Laskennallinen lomapalkka saadaan kertomalla viranhaltijan/työn- tekijän varsinainen kuukausipalkka laskennallisella loman kestolla.
4) Lomapalkan lisäyksen määrä saadaan kertomalla viranhaltijan/työntekijän laskennallinen lomapalkan määrä lomapalkan lisäysprosentilla.
3 mom. Lomapalkan lisäyksen enimmäismäärä
Lomapalkan lisäys on enintään 35 % laskennallisesta lomapalkasta.
4 mom. Lomapalkan lisäyksen maksaminen
Lomapalkan lisäys maksetaan kertasuorituksena lomarahan maksamisen yh- teydessä kesäkuussa.
5 mom. Lomapalkan lisäys palvelussuhteen päättyessä
Palvelussuhteen päättyessä maksettavaan lomakorvaukseen lomapalkan li- säys lasketaan käyttäen kyseisen lomanmääräytymisvuoden aikana makset- tuja työaikakorvauksia ja palvelussuhteen päättymishetken varsinaista palk- kaa.
Soveltamisohje:
Lomapalkan lisäystä laskettaessa ei oteta huomioon vapaa-aikana annettuja työaikakorva- uksia.
Esimerkki:
Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk ja varsinainen palkka koko päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta 25.800 €. Hänelle on lisäksi maksettu samana aikana 310 € pyhä-, ilta- ja yötyökorvauksia säännöllisenä työaikana tehdystä työs- tä. (Lisäksi on maksettu vastaavia korvauksia ylitöihin liittyen, mutta niitä ei tässä laskelmas- sa oteta huomioon.) Lomapalkan lisäys lasketaan seuraavasti:
1) Korvausten määrä on 1,2 % varsinaisesta palkasta (310 € / 25.800 € * 100). Lomapalk- kaa lisätään tällä prosenttimäärällä.
2) Lomaoikeus on 38 lomapäivää (lomataulukko 1). Kuukaudessa on keskimäärin n. 21,5 lomapäivää. Loman laskennallinen kesto on tällöin 1,77 kuukautta
3) (38 / 21,5 = 1,77).
4) Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk. Lasken- nallinen lomapalkka on 1,77 * 2.150 € = 3.805,50 €
5) Lisäyksen määrä on (1,2 % * 3.805,50 €) = 45,67 €.
101 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosilomasta TES
1 mom. Lomapalkan suuruus
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan erääntyneestä vuosilomasta pro- senttiperusteisesti määräytyvä lomapalkka, jos hän on
1) toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai
2) sellaisessa pitkäkestoisessa määräaikaisessa työsuhteessa, jossa erään- tynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makseta lomakorvauksena.
Lomapalkka määräytyy alla olevan taulukon mukaisena prosenttiosuutena lo- manmääräytymisvuoden aikana täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta mak- setusta palkasta. Palkkaan lasketaan mukaan maksetut lisät, lukuun ottamat- ta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.
Lomaoikeusvaihtoehto (94 § 2 mom.) | Täydet lomanmääräytymiskuukaudet | |||||||||||
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Lomataulukko 1 | 13,0 | 13,0 | 13,0 | 13,0 | 13,0 | 13,0 | 14,0 | 14,0 | 14,0 | 15,0 | 15,5 | 16,5 |
Lomataulukko 2 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 11,5 | 12,0 | 12,5 |
Lomataulukko 3 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,0 | 9,5 |
Soveltamisohje:
Yllä olevassa taulukossa olevat viittaukset lomataulukkoihin 1-3 tarkoittavat 94 § 2 momen- tissa olevaa kolmea eri lomaoikeusvaihtoehtoa. Sarakkeissa olevat luvut tarkoittavat loma- palkkaprosentin suuruutta sen mukaan, kuinka monelta lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa on ansaittu. Käytännössä sovellettavaksi tulevat lähinnä 12 täyden lomanmääräyty- miskuukausisarakkeen mukaiset lomapalkkaprosentit. Muiden sarakkeiden mukaiset palk- kausprosentit tulevat sovellettavaksi silloin, jos työntekijä ei ole joltain/joiltain kuukausilta ansainnut vuosilomaa. On huomattava, että vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palk- kaa ei oteta lainkaan huomioon määriteltäessä lomapalkan suuruutta prosenttiperusteisesti. Vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaan ei makseta myöskään lomakorvausta.
Tämän momentin mukaista lomapalkkaa ei makseta, jos vuosilomaa annetaan kesken lo- manmääräytymisvuoden ennen sen erääntymistä. Tämä koskee erityisesti niitä tilanteita, jossa kausityöntekijälle annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä ansaitut erääntymät- tömät vuosilomapäivät lomana. Ks. 102 § soveltamisohjeineen.
Esimerkki:
Tuntipalkkainen työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 kuukaudelta 38 työpäivää. Loman- määräytymisvuoden aikana ansaitun palkan määrä, johon lasketaan mukaan lomapalkka ja muilta poissaoloajoilta maksettu palkka (esim. sairausajan palkka) sekä ilta-, yö-, pitkän työpäivän ja sunnuntaityökorvaukset, on ollut 22.000,00 €. Palkan määrästä on vähennetty ylitöiden ajalta maksettu palkka, lomaraha ja mahdollinen varallaolokorvaus, joita ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa.
Lomapalkan kokonaismäärä on 16,5 % * 22.000,00 € = 3.630,00 €. Yhden vuosilomapäivän (työpäivän) palkka on 3.630,00 € / 38 = 95,52 €. Lomapalkkaa maksetaan kullekin lomajak- solle sen mukaan, kuinka monta vuosilomaa kuluttavaa päivää (työpäivää) siihen sisältyy.
2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen
Jos 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työvapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa. Laskennal- lisen palkan suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.
Esimerkki:
Kokoaikainen työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Työssäoloaikana työ- tunteja on kuitenkin enemmän kuin 35, joten lomaoikeus syntyy. Maaliskuun palkkana käy- tetään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huomattava, että joulukuun-helmikuun palkasta tulee 1 momentin mukaisesti poistaa yli- ja hätätyöajan palkka.
3 mom. Ns. tarvittaessa töihin tulevan tuntipalkkaisen lomapalkka
Jos tuntipalkkainen työntekijä on palkattu työhön toistaiseksi voimassa ole- vaan työsuhteeseen, mutta täsmällistä työaikaa ei ole sovittu työmäärän vaih- telujen vuoksi (ns. tarvittaessa työhön tulevat), hänen lomapalkkansa määri- tetään 104 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje:
Lomapalkan ja lomarahan määrittämisestä ks. esimerkkiä 99 § 4 momentista.
4 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan
Jos työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausipalkkaisesta tuntipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkka las- ketaan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta 1-2 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje:
Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomanmääräytymisvuoden alkuosan työs- kennellyt kuukausipalkkaisena viranhaltijana/työntekijänä ja palkkausmuoto on kesken lo- manmääräytymisvuotta vaihtunut tuntipalkkaiseksi. Tällaisessa muutostilanteessa työaika on samalla voinut muuttua.
102 § Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymättömästä vuosilomasta
TES
Jos tuntipalkkaiselle työntekijälle myönnetään vuosilomaa ennen sen eräänty- mistä, lomapalkka maksetaan tällaisen vuosiloman ajalta 104 §:n lomakorva- usta koskevan määräyksen mukaisesti.
Soveltamisohje:
Tätä pykälää sovelletaan 101 §:n sijasta lähinnä silloin, jos kausityötekijälle annetaan an- saittua, mutta vielä erääntymätöntä vuosilomaa poikkeuksellisesti määräaikaisen työsuh- teen aikana. Tällainen tilanne voi syntyä myös silloin, jos tuntipalkkaiselle työntekijälle ▇▇▇▇- ▇▇▇▇ ansaittua erääntymätöntä vuosilomaa lomakorvauksen maksamisen sijasta palvelus- suhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden esim. eläkkeelle siirtymisen vuoksi.
LUKU 4.5. LOMAKORVAUS
103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä
1 mom. Lomakorvauksen pääsääntö
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus palvelussuhteen päättyessä saada loma- korvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jakamalla palvelussuhteen päättymisajankohdan varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se 94 §:n 2 momentin mukaisten lomataulukoiden vuo- silomapäivien lukumäärällä, joista ensin vähennetään jo pidetyt lomapäivät.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 § 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan kalenterivuoden syys- kuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.
Lomakorvauksen maksaminen on yleisintä seurakunnan kausiluontoisissa töissä määräai- kaisen työsuhteen päättyessä, mutta se tulee kyseeseen myös toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen päättyessä.
Lomakorvausta ei makseta lähtökohtaisesti lainkaan sellaisten lomanmääräytymiskuukausi- en palkkaan, joilta ei synny lomaoikeutta. Tähän perusperiaatteeseen on kaksi poikkeusta:
1) kun lomaoikeus syntyy yhdistämällä kahden vajaan lomanmääräytymiskuukauden päi- vät 92 § 3 momentin mukaisesti (ns. hännät yhteen -periaate)
2) kun palvelussuhteen aikana ei ansaita sen lyhyyden tai työmäärän vähyyden vuoksi lainkaan vuosilomaa, jolloin maksetaan 105 §:n mukainen lomakorvaus.
Lomarahan maksamisesta lomakorvauksen maksamisen yhteydessä ks. 110 § 2 mom.
Esimerkki:
Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus on 38 vuosilomapäivää (94 §:n 2 mom. lomatauluk- ko 1). Palvelussuhde päättyy 31.8. ja hän on pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden lomasta (38 lomapäivää) 27 lomapäivää. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan loma- korvaus kaikkiaan 26 lomapäivältä: edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta jäljellä olevat 11 työpäivää ja kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta viideltä kuukaudelta ansaittu 15 työpäivää erääntymätöntä vuosilomaa. (Erääntyneestä lomasta lomaraha on maksettu jo kesäkuussa. Erääntymättömästä lomasta maksetaan lomarahaa 106 §:n 1 momentin mukaisesti 5 kuukaudelta yhteensä 30 % kuukausipalkasta (= 5 * 6 %).
2 mom. Lomakorvaus, kun työaika ja palkka on muuttunut tai muuttuu lomanmääräyty- misvuoden aikana
Jos viranhaltijan/työntekijän lomapalkka määräytyy 99 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti, lasketaan myös lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä noudattaen 99 §:n 2 ja 3 momentin laskentasääntöjä.
3 mom. Lomakorvauksen suhteutus lyhyissä palvelussuhteissa
Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palvelussuhde ei kestä yh- tään täyttä kalenterikuukautta, mutta hän kuitenkin ansaitsee palvelussuhteen perusteella vuosilomaa, lomakorvausta maksetaan siinä suhteessa, montako kalenteripäivää palvelussuhde on kestänyt koko kalenterikuukauden kalen- teripäivien määrästä. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde kestää ko- konaisuudessaan yli kalenterikuukauden mittaisen jakson, lomakorvauksen määrä maksetaan täytenä jokaiselta lomaan oikeuttavalta kuukaudelta.
Soveltamisohje:
Lomaoikeus voi syntyä kahdessa tapauksessa silloinkin, kun palvelussuhde kestää vähem- män kuin täyden kalenterikuukauden:
1) Palvelussuhde kestää kalenterikuukauden aikana vähintään 16 kalenterivuorokautta ja sen aikana tehdään työtä vähintään 35 tuntia tai työskennellään vähintään 14 työpäivä- nä (ks. 92 § 1-2 mom.).
2) Lomaoikeus syntyy ns. hännät yhteen -periaatteen nojalla (ks. 92 § 3 mom.)
Sen jälkeen kun palvelussuhde on kestänyt kokonaisen kalenterikuukauden, suhteutusta ei enää käytetä. Jos palvelussuhteen kesto kahtena sellaisena kuukautena, joihin suhteutusta sovelletaan, on kestänyt yhteensä yli kuukauden mittaisen jakson, suhteutuksen perusteella ei kuitenkaan makseta enempää kuin yhden täyden kuukauden lomakorvaus (ks. esim. 3).
Esimerkki 1:
Kokoaikainen palvelussuhde kestää 6.-24.7. eli 19 kalenterivuorokautta. Lomaoikeus syn- tyy: palvelussuhteen kesto on yli 16 kalenteripäivää ja työtä tehdään yli 35 työtuntia. Kun palvelussuhde ei kestä yhtään kokonaista kalenterikuukautta, lomakorvaus suhteutetaan palveluksessaoloaikaan. Lomakorvaus on 19/31-osaa täydestä lomakorvauksesta. Myös lomaraha suhteutetaan samalla suhdeluvulla
Esimerkki 2:
Kokoaikainen palvelussuhde kestää 22.7.–9.8. eli 19 kalenterivuorokautta. Kumpikin lo- manmääräytymiskuukausi on vajaa, koska palvelussuhde ei kestä kumpanakaan kuukaute- na 16 kalenterivuorokautta. Kuitenkin 92 § 3 momentin perusteella heinä- ja elokuun päivät lasketaan yhteen, jolloin syntyy laskennallisesti esimerkkiä 1 vastaava lomaoikeus. Loma- korvaus ja lomaraha lasketaan samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Suhteutuksessa jakajana käytetään sen kuukauden kalenteripäiviä, jonka ajalle suurempi määrä työsuhteen kestosta sijoittuu (heinäkuu).
Esimerkki 3:
Kokoaikainen palvelussuhde kestää kokonaisuudessaan yli kuukauden, mutta ei yhtään täyttä kalenterikuukautta: 3.7.-10.8. Lomaoikeus syntyy heinäkuulta, mutta ei elokuulta. Kun koko palvelussuhteen kesto on pituudeltaan yli kuukauden mittainen, lomakorvaus ja lo-
Esimerkki 4:
Kokoaikainen palvelussuhde kestää 3.7.-20.8. Molemmat työssäolokuukaudet ovat itses- sään täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Kun palvelussuhde ei kuitenkaan ole kestänyt yhtään kokonaista täyttä kalenterikuukautta, maksettava kahden kuukauden lomakorva- us ja lomaraha suhteutetaan kuukausien kalenteripäivien yhteenlaskettuun lukumäärään: (29+20)/(31+31).
Jos palvelussuhteeseen sisältyisi yksikin kokonainen kalenterikuukausi, esim. palvelussuh- de kestäisi 3.6.-20.8, suhteutusta ei tehtäisi, vaan kaikkien itsessään täysien lomanmääräy- tymiskuukausien lomakorvaus maksettaisiin täytenä. Tällöin todettaisiin, mitkä kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia ja niiden lisäksi mahdollinen 92 § 3 momentin hännät yhteen -periaatteen perusteella muodostettu ”laskennallinen” täysi lomanmääräyty- miskuukausi. Näiltä maksetaan täysi lomakorvaus ja lomaraha. Vajailta lomanmääräytymis- kuukausilta ei tällaisessa tapauksessa lomakorvausta makseta.
4 mom. Lomakorvauksen maksaminen papin o.v.o-korvaukseeen
VES Edellä 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle papille, joka on tuomiokapitulin mää- räyksestä yhdenjaksoisesti hoitanut lomanmääräytymisvuoden aikana oman virkansa ohella toiseen virkaan kuuluvia tehtäviä kauemmin kuin kaksi kuu- kautta, suoritetaan lomakorvauksena 9,0 % hänelle maksetusta tai makset- tavaksi erääntyneestä korvauksesta tai palkkiosta. Lomakorvaus maksetaan viranhoitomääräyksen päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
5 mom. Lomakorvaus, kun lomaa ei lainkaan ansaita
Sellaisen palvelussuhteen ajalta, jolta viranhaltija/kuukausipalkkainen työnte- kijä ei ansaitse lainkaan vuosilomaa edes 92 §:n 3 momentin mukaisesti las- kettuna, maksetaan lomakorvausta siten kuin 104 §:ssä määrätään.
104 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä TES
1 mom. Lomakorvauksen määrä
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä täysiltä lo- manmääräytymiskuukausilta maksetusta palkasta lisineen lomakorvausta seuraavan taulukon mukaisesti, jollei 2-3 momentista muuta johdu. Lomakor- vauksen perusteena olevaan palkkaan ei lasketa mukaan yli- ja hätätyön ajal- ta maksettua palkkaa.
Lomaoikeusvaihtoehto (94 § 2 mom.) | Lomapalkan/lomakorvauksen suuruus |
Lomataulukko 1 | 13,0 % |
Lomataulukko 2 | 11,5 % |
Lomataulukko 3 | 9,0 % |
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 §:n 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.
Lomakorvausta/lomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon vain niiden kuukausien palk- ka, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa. Vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palk- kaan ei makseta lomakorvausta, ellei 92 §:n 3 momentin hännät yhteen -periaatteesta muu- ta johdu.
Lomapalkan maksamisen ajankohdasta, kun loma annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, ks. 109 §:n 2 mom.
Tämän momentin mukaisia lomakorvausprosentteja sovelletaan poikkeuksellisesti myös 101 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa toistaiseksi voimassa oleviin tai pitkäkestoisiin mää- räaikaisiin työsuhteisiin. Kyseisissä poikkeustilanteissa lomapalkan sijasta maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan myös sellaisten lomanmääräytymiskuukausien palkkaan, joilta ei ole ansaittu vuosilomaa.
2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen
Jos edellä 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työvapaal- la tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kolmen edellisen, pal- kan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.
Soveltamisohje:
Ks. esimerkkiä 101 § 2 momentista.
3 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomakorvaukseen
Jos työntekijän palkkausmuoto on vaihtunut kuukausipalkkaisesta tuntipalk- kaiseksi, lomakorvaus maksetaan koko korvattavalta ajanjaksolta 1 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje:
Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomakorvaukseen oikeuttavan ajanjakson alkuosan työskennellyt viranhaltijana/kuukausipalkkaisena työntekijänä ja palkkausmuoto on ennen työsuhteen päättymistä vaihtunut tuntipalkkaiseksi.
105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltä- kään lomanmääräytymiskuukaudelta
1 mom. Lomakorvauksen määrä, kun lomaoikeutta ei ole syntynyt
Jos viranhaltija/työntekijä ei ansaitse palvelussuhteen ajalta lainkaan vuosi- lomaa, lomakorvauksena maksetaan 9,0 % kunkin kuukauden aikana mak- setusta palkasta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa lukuun ottamatta. Jos palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, korvausprosentti on 11,5 %.
2 mom. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ suhde lomaan oikeuttavaan erilliseen palvelussuhteeseen
Määriteltäessä viranhaltijan/työntekijän oikeutta tämän pykälän mukaiseen lomakorvaukseen huomioon ei oteta niitä työpäiviä eikä työtunteja, joiden perusteella on syntynyt oikeus vuosilomaan ja sen mukaiseen lomakorvauk-
seen. Lomakorvausta laskettaessa ei oteta huomioon näiden työpäivien eikä työtuntien palkkaa.
Soveltamisohje:
Jos viranhaltija/työntekijä on useammassa erillisessä palvelussuhteessa, jotka sijoittuvat ajallisesti lähelle toisiaan, hänelle voi syntyä toisesta palvelussuhteesta lomaoikeus ja toi- sesta ei. Lomaan oikeuttavasta palvelussuhteesta lomakorvaus ja lomaraha maksetaan 103-104 §:n ja 106-107 §:n mukaan. Sen sijaan palvelussuhteesta, josta lomaoikeutta ei synny, maksetaan tämän pykälän mukainen lomakorvaus.
Esimerkki:
Tuntipalkkaisella työntekijällä on ollut seuraavat palvelussuhteet: 15.8.-3.9. kokoaikaisena sekä 18.9. (5 tuntia). Hänelle suoritetaan 15.8.-3.9. palvelussuhteesta lomakorvaus 104
§ 1 momentin mukaan sekä lomaraha 107 § 2 momentin mukaan. Yhtenä päivänä 18.9. tehdystä työstä maksetaan 9,0 %:n lomakorvaus ilman lomarahaa.
LUKU 4.6. LOMARAHA
Sopimusmääräyksiä 106–108 § sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 1.4.2016–
31.3.2017, 1.4.2017–31.3.2018 ja 1.4.2018–31.3.2019 ansaittavan lomarahan osalta
106 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–
31.7.2019)
1 mom. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ laskemisen pääsääntö
Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lasketaan lomanmää- räytymisvuoden maaliskuun varsinaisesta kuukausipalkasta, jollei 2 momen- tista muuta johdu. ▇▇▇▇▇▇▇▇ on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti
1) 4,2 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 1,
2) 3,5 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 2,
3) 2,8 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 3.
Soveltamisohje:
Lomataulukot ja niiden soveltamisperusteet ovat 94 §:n 2 momentissa.
Lomarahan laskentaperusteena on viranhaltijan/työntekijän maaliskuun varsinainen kuu- kausipalkka. Mikäli viranhaltija/työntekijä on esimerkiksi hoitanut osan maaliskuuta omaa virkaansa/työtään ja osan maaliskuuta yksinomaan muuta virkaa/työtä ja tämän vuoksi maaliskuulta hänelle on maksettu kahdenlaista palkkaa, lomaraha lasketaan kummankin tehtävän hoitamisesta maaliskuulta maksetun yhteenlasketun varsinaisen palkan perusteel- la.
Jos viranhaltijan/työntekijän työaika tai hengellistä työtä tekevän viranhaltijan työmäärä on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomaraha lasketaan tällöin erikseen kunkin eri työaikaa tai työmäärää sisältävän jakson osalta (ks. esim. 3). Jos työaika tai työmäärä muuttuu kesken kuukauden, lomaraha maksetaan sen työajan tai työmäärän mukaan, jota kuukauden aikana on kauemmin noudatettu.
Jos viranhaltijan/työntekijän palkan määrä muuttuu kesken lomanmääräytymisvuoden ylei- sen palkantarkistuksen tai tehtävässä todetun vaativuuden muutoksen johdosta, lomaraha maksetaan pääsäännön mukaisesti maaliskuun palkkatason mukaan. Sen sijaan jos viran- haltija/työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa kesken lomanmääräytymisvuo- den toiseen virkaan/työsuhteeseen, lomaraha lasketaan erikseen kummankin palvelussuh- teen ajalta.
Jos lomakorvaus on suhteutettu 103 § 3 momentin perusteella, vastaava suhteutus tehdään lomarahaan.
Esimerkki 1:
Viranhaltijan lomaoikeus on lomataulukon 1 mukainen ja hän on ansainnut vuosilomaa kaikilta 12 lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin hänen lomarahansa suuruus saadaan kaavasta: 12 * 4,2 % * maaliskuun varsinainen palkka = 50,4 % maaliskuun varsinaisesta palkasta.
Esimerkki 2:
Viranhaltijan lomaoikeus on lomataulukon 2 mukainen ja hän on ansainnut vuosilomaa hoi- tovapaan vuoksi vain 8 lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin lomarahan suuruus on: 8 * 3,5 % * maaliskuun varsinainen palkka = 28 % maaliskuun varsinaisesta palkasta.
Esimerkki 3: osa-aikaiseksi siirtyminen
Kokoaikainen viranhaltija siirtyy osa-aikaeläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen työvelvol- lisuutensa ja palkkansa on 50 % kokoaikaisen palkasta 1.1. lukien. Lomanmääräytymis- vuoden aikana hän on kokoaikaisessa työssä 9 kuukautta ja osa-aikatyössä 3 kuukautta. Lomaoikeus on lomataulukon 1 mukainen. Lomaraha lasketaan kahdessa osassa:
1) 9 kk * 4,2 % * joulukuun palkka = 37,8 % joulukuun kokoaikaisesta varsinaisesta pal- kasta (laskelmassa käytetään joulukuun palkkaa, joka oli viimeinen kokoaikaisen työs- kentelyn kuukausi.)
2) 3 kk * 4,2 % * maaliskuun palkka = 12,6 % maaliskuun osa-aikapalkasta.
Lopuksi erikseen määritellyiltä jaksoilta saadut lomarahat lasketaan yhteen lomarahan ko- konaismäärän määrittämiseksi.
Esimerkki 4: palkan suuruuden muuttuminen
Työntekijän palkkaa tarkistetaan 1.5. KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan määräämällä yleiskorotuksella. Tämän lisäksi työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan vuoden vaihtuessa 50 euron suuruisella erityisellä osalla. Lomaraha lasketaan kokonaisuudessaan lomanmää- räytymisvuoden maaliskuun varsinaisen kuukausipalkan perusteella.
2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen
Jos maaliskuun aikana on palkaton virantoimituksen/työssäolon keskeytys tai palkka on alentunut sairaudesta johtuvan virka-/työvapaan vuoksi, edellä 1 momentissa tarkoitettu viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukausipalkan mukaan, jonka viranhaltija/työnte- kijä olisi koko maaliskuun virantoimituksessa/työssä ollessaan ansainnut. Mi- käli palvelussuhde on päättynyt ennen maaliskuun palkanmaksuajankohtaa, lomaraha lasketaan palvelussuhteen päättymistä edeltävän viimeisen täyden työssäolokuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta.
3 mom. Prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan viranhaltijan/työntekijän lomaraha
Edellä 99 §:n 4-5 momentissa tarkoitetun prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on 35 % edellä 104 §:n mukaan lasketusta lomakorvauksesta.
107 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–31.7.2019) TES
1 mom. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde
Edellä 101 §:n 1 momentin tarkoittamassa toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa työskentelevän tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha erääntynees- tä vuosilomasta lasketaan 101 §:n 1 momentin mukaan määritellystä palkas- ta. Lomaraha on
1) 4,55 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 1,
2) 3,78 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 2,
3) 3,01 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 3.
Soveltamisohje:
Lomataulukot ja niiden soveltamisperusteet ovat 94 §:n 2 momentissa.
Tätä momenttia sovelletaan myös sellaiseen pitkäkestoiseen määräaikaiseen työ-
suhteeseen, jossa erääntynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makseta lomakorva- uksena.
Tässä momentissa tarkoitettujen tuntipalkkaisten työntekijöiden lomarahaprosentit poik- keavat viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomarahaprosenteista, koska lomarahan laskentapohjana oleva palkka määritellään tunti- ja kuukausipalkkaisille eri palk- kaperusteesta.
Esimerkki:
Tuntipalkkaisen työntekijän palkka työaikakorvauksineen ja lisineen lomanmääräytymisvuo- den ajalta (ilman yli- ja hätätyötuntien palkkaa) on ollut 22.000,- €. Lomaoikeus on määräy- tynyt lomataulukon 1 mukaan ja lomaoikeus on kertynyt kaikilta 12 kuukaudelta.
Lomapalkan suuruus on 101 § 1 momentin perusteella:
16,5 % * 22.000 € = 3.630,- €
Lomarahan suuruus on: 4,55 % * 22.000 € = 1.001,- €
On huomattava, että jos jokin työsuhteen kuukausi on poikkeuksellisesti vajaa lomanmää- räytymiskuukausi, tällaisen vajaan lomanmääräytymiskuukauden palkkaan ei makseta lo- makorvausta eikä lomarahaa.
2 mom. Muun tuntipalkkaisen lomaraha
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 35 % edellä 104 §:n mukaan lasketusta lomakorvauksesta.
Soveltamisohje:
Kausityöntekijöillä ja muilla määräaikaisilla tuntipalkkaisilla työntekijöillä lomarahan lasken- taperusteena on palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus, joka määräytyy 104
§:n mukaisesti.
Esimerkki:
Hautausmaan kausityöntekijän määräaikainen työsuhde kestää 6 kuukautta. Häneen sovel- lettava lomataulukko on taulukko 2. Hänen ansionsa palvelussuhteen aikana on ollut 10.000
€ (ilman yli- ja hätätyötuntien palkkaa). Lomakorvaus on 104 §:n mukaan 11,5 % tästä: 11,5 % * 10.000 € = 1.150,- €
Lomaraha on 50 % lomakorvauksen määrästä:
35 % * 1.150 € = 402,50 €
108 § ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ vaihtaminen vapaaksi (1.2.2017–31.7.2019)
1 mom. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi
Sen estämättä, mitä 106 ja 107 §:issä on määrätty lomarahasta, työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta lomarahavapaaksi.
2 mom. Aikataulu lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa
Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi tulee sopia kyseisen lomarahan maksu- vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
3 mom. Lomarahavapaan laskenta
Lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työn- tekijälle palkallista vapaata myönnetään siten, että kutakin lomarahavapaa- päivää kohden lomarahasta vähennetään 1/21 osa kuukausipalkasta (4,76
%). Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkallista vapaata myönnetään siten, että kutakin lomarahavapaapäivää kohden lomarahasta vähennetään yksi päivä- palkka eli 7,65 tunnin varsinainen palkka.
Esimerkki, kuukausipalkka:
Kuukausipalkkaisen henkilön varsinainen palkka on 2.500 €/kk. Jos lomanmääräytymiskuu- kausia on 12, 2,8 % lomarahan mukainen lomaraha on 840 €, 3,5 %:n mukainen lomaraha
%). Jos henkilön lomarahaprosentti on 3,5, hänen kanssaan voidaan vaihtaa enintään 9 lomarahapäivää (1.050 : 119 = 8,82) lomarahavapaata. Jos kyseinen henkilö vaihtaa loma- rahavapaata 1 viikon (ma-pe), maksettavaa lomarahaa jää 455 € (1.050 – (119 x 5)).
Esimerkki, tuntipalkka:
Tuntipalkkaisen henkilön lomapalkan perusteena ollut palkka edelliseltä lomanmääräyty- misvuodelta on ollut 30.000 € ja varsinainen tuntipalkka 15,34 €/tunti. Lomarahan suuruus, kun lomaa on ansaittu 12 kuukaudelta, on 1.365 € lomataulukkoa 1 sovellettaessa, 1.134 € lomataulukkoa 2 sovellettaessa ja 903 € lomataulukkoa 3 sovellettaessa (ks. 107 § 2 mom.). Yhden lomarahavapaapäivän aiheuttama vähennys lomapalkan kokonaismäärästä on 7,65 x 15,34 = 117,35 €. Tällöin lomataulukkoa 1 sovellettaessa lomarahaa voidaan vaihtaa enin- tään 12 päivää (1.365 : 117,35 = 11,63). Jos kyseinen henkilö vaihtaa lomarahavapaata 1
viikon (ma-pe), maksettavaa lomarahaa jää 778,25 € (1.365 – (117,35 x 5)).
Soveltamisohje:
Lomarahavapaata annettaessa lomarahavapaapäiviksi merkitään vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma-pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaata kuluu 5 päivää). Koko lomarahavapaa-ajalta maksetaan varsinainen palkka.
4 mom. Lomarahavapaan antaminen
Lomarahavapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalen- terivuoden aikana. Myönnetty vapaa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä. Tällöin peruutettua vapaata vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana, jos vapaata ei ehditä antaa myö- hempänä ajankohtana.
Soveltamisohje:
Painava syy on esimerkiksi viranhaltijan/työntekijän sairaus.
5 mom. Lomarahavapaapäivien käsittely vuosilomaoikeutta laskettaessa
Lomarahavapaata pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomaoi- keutta laskettaessa.
LUKU 4.7. LOMAPALKAN, LOMAKORVAUKSEN JA LOMARAHAN MAKSAMINEN
109 § Lomapalkan maksaminen
1 mom. Lomapalkan maksaminen viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle
Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä tai viranhaltijan/ työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.
2 mom. Lomapalkan maksaminen tuntipalkkaiselle työntekijälle
TES Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan ennen kunkin loman osan alkua, jollei työntekijän kanssa toisin sovita. Jos vuosiloma tai säästövapaa annetaan useassa jaksossa, kunkin lomajakson ajalta maksetaan loman kestoa vastaava osuus lomapalkan tai säästövapaa- ajan palkan kokonaismäärästä.
Esimerkki:
Tuntipalkkaisen työntekijän lomaoikeus on 29 työpäivää (lomataulukko 2). Hänen 101 § 1-2 ja 4 momentin mukaisen palkkansa suuruus edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana oli
22.000 €. Loma myönnetään pidettäväksi kolmessa jaksossa, kesällä 20 työpäivää (4 viik- koa) ja lomakauden jälkeen kaksi erillistä jaksoa (yksi kokonainen viikko ja yksi 4 työpäivän jakso).
€ * 5 = 474,15 € ja toiselta jaksolta 94,83 € * 4 = 379,32 €.
3 mom. Lomapalkan maksaminen prosenttiperusteista lomapalkkaa saavalle
Lomapalkan sijasta 99 §:n 4-5 momentin tai 101 §:n 3 momentin mukaisesti maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka maksetaan ennen kunkin loman osan alkua, jollei viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita. Jos vuosiloma annetaan useassa jaksossa, kunkin lomajakson ajalta maksetaan loman kes- toa vastaava osuus lomapalkan kokonaismäärästä.
110 § Lomarahan maksaminen
1 mom. Lomarahan maksuajankohta palvelussuhteen jatkuessa
Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä, jollei työnantaja viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä päätä aikaistaa maksuajankohtaa.
2 mom. Lomarahan maksaminen palvelussuhteen päättyessä
Palvelussuhteen päättyessä maksamatta oleva lomaraha maksetaan palve- lussuhteen päättymispäivänä.
3 mom. Lomarahan maksamatta jättäminen
Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija/työntekijä on vä- littömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut virantoimituksesta/työstä poissa ilman pätevää syytä. Lo- marahaa ei myöskään makseta, jos viranhaltija/työntekijä jättää irtisanomis- ajan noudattamatta, viranhaltija on pantu viralta, viranhaltija/työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai palvelussuh- de puretaan.
4 mom. Lomarahan maksaminen kuolinpesälle
Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomaraha maksetaan kuolinpe- sälle.
111 § Lomakorvauksen maksaminen
1 mom. Lomakorvauksen maksaminen palvelussuhteen päättyessä
Palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan palvelussuhteen päät- tymispäivänä.
2 mom. Lomakorvauksen maksuajankohta, kun lomaa ei lainkaan ansaita
Lomakorvaus 105 §:n 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa maksetaan pal- velussuhteen päättymispäivänä tai jos palvelussuhde on voimassa toistaisek- si, työntekijän kanssa sovitun mukaisesti, kuitenkin viimeistään lomakauden loppuun mennessä.
3 mom. Lomakorvauksen maksaminen kuolinpesälle
Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomakorvaus maksetaan kuo- linpesälle.
V OSA KORVAUKSET
JOHDANTO
Tässä osassa käsitellään viranhaltijalle/työntekijälle maksettavia matkakus- tannusten ja vastaavien kustannusten korvaamista. Periaatteena on, että viranhaltijalle/työntekijälle korvataan virkamatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Matkakustannusten korvauksena voidaan maksaa matkusta- misesta aiheutuneita kustannuksia, erilaisia päivärahoja, majoittumiskorvaus- ta ja muita virkamatkasta viranhaltijalle/työntekijälle aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia. Kustannusten korvaamista koskevat määräykset sisältyvät tä- hän V osaan ja korvattavien kustannusten euromäärät ovat liitteessä 4.
120 § Matkakustannusten korvaus
1 mom. Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään virkamatkasta viranhaltijalle/työntekijälle aiheu- tuneita ylimääräisiä menoja. Niiden korvauksena viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan
1) matkustamiskustannusten korvausta,
2) koti- ja ulkomaanpäivärahaa,
3) yömatkarahaa,
4) leiripäivärahaa ja
5) majoittumiskorvausta. 2 mom. Virkapaikka
Virkapaikalla tarkoitetaan kiinteää toimipaikkaa,
1) jossa tai josta käsin viranhaltija/työntekijä säännönmukaisesti hoitaa työ- hönsä kuuluvia tehtäviä,
2) jossa hän säilyttää työssä käyttämänsä asusteet tai työvälineet tai
3) josta hän hakee työmääräykset.
▇▇▇▇▇▇ viranhaltijalla/työntekijällä työn liikkuvuudesta johtuen ole tällaista paik- kaa, virkapaikkana pidetään hänen asuntoaan, jos hän on velvollinen asu- maan hänelle määrätyssä virka-asunnossa, tai muuta kiinteää paikkaa.
Soveltamisohje:
Virkapaikan käsitettä ja sen sisältöä sovelletaan sekä viranhaltijaan että työntekijään. Työn- antajan tulee todeta virkapaikka kunkin viranhaltijan/työntekijän kohdalla erikseen.
Viranhaltijan/työntekijän virkapaikka määräytyy sen mukaan, missä seurakunnan toimipai- kassa viranhaltija/työntekijä tehtävänsä yleisimmin suorittaa. Jos sitä ei voida todeta, virka- paikaksi tulee todeta jokin niistä toimipaikoista, joissa viranhaltija/työntekijä joutuu aika ajoin hoitamaan tehtäviään.
Olosuhteiden muututtua pysyväisluonteisesti virkapaikka todetaan uudestaan. Siirtymistä pidetään pysyväisluonteisena, jos se kestää tai on tarkoitettu kestämään kauemmin kuin yhden kuukauden.
3 mom. Virkamatka
Virkamatka on sellainen matka, jonka viranhaltija/työntekijä työnantajan mää- räyksestä tekee hoitaakseen tehtäviään virkapaikan ulkopuolella. Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin virka- matkan ja viranhaltijan/työntekijän tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittami- sen kannalta on mahdollista.
Soveltamisohje:
Virkamatkalla tarkoitetaan paitsi viranhaltijan virkamatkoja myös työntekijän vastaavia mat- koja.
Määräys virkamatkan tekemiseen voi olla esimiehen erikseen antama tai sisältyä nouda- tettavaan työjärjestykseen, johtosääntöön tai muuhun pysyväismääräykseen. Myös viran/ työn luonne sinänsä voi edellyttää matkustamista. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ saamisen edellytyksenä on tällöinkin, että esimies katsoo viranhoidon/työtehtävien edellyttäneen asianomaisen matkan tekemistä ja hyväksyy matkan virkamatkaksi. Asia on syytä varmistaa etukäteen, varsinkin jos matka ei ole selvästi tavanomainen.
Virkamatka alkaa yleensä virkapaikalta ja päättyy yleensä virkapaikalle. Se voi alkaa myös asunnosta ja myös päättyä asuntoon sen mukaisesti kuin tehtävien tarkoituksenmukainen hoito edellyttää. Tällöinkin viranhaltijan/työntekijän omalla autolla tekemästä virkamatkas- ta maksetaan korvaus ensisijaisesti virkapaikalta laskien. Vain jos virkamatka on lyhyempi asunnosta tehtynä kuin virkapaikalta tehtynä, korvataan matka tehdyn mukaisesti. Tämä koskee sekä asunnosta alkavaa matkaa että sinne päättyvää matkaa.
Virkamatkat tulee tehdä työnantajalle edullisimmalla tavalla eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan suurempia kustannuksia. Viranhaltijan/työntekijän on tarvittaessa syytä var- mistaa etukäteen työnantajalta virkamatkan korvaamisperusteet. Virkamatkan kokonais- kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, myös päiväraha ja majoittumis- tai hotellikorvaus sekä muut matkakustannusten korvauk- set. Työnantaja voi virkamatkasta aiheutuvien erilaisten kustannusten korvausten maksa- mista harkitessaan päättää kokonaisharkinnan perusteella, että se maksaa matkustamis- kustannusten korvausta muun kuin halvimman kulkuneuvon perusteella. Tällainen tilanne voi olla esim. se, että viranhaltija/työntekijä ei käytä matkustamiseen halvinta kulkuneuvoa, mutta tällä järjestelyllä säästetään työaikaa tai majoitus- ja päivärahakustannuksia.
4 mom. Korvauksen maksaminen virkamatkasta
Virkamatkasta maksetaan matkakustannusten korvausta, jollei 5 momentista muuta johdu. Matkaa asunnosta virkapaikalle ja takaisin ei korvata, jollei 6 momentista muuta johdu.
5 mom. Korvauksen maksaminen lastenohjaajille
TES Mitä edellä 1-3 momenteissa on määrätty, koskee lastenohjaajia vain siltä osin, kun lastenohjaaja joutuu työpäivänsä kuluessa siirtymään työskentely- paikasta toiseen. Matkasta lastenohjaajan asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin ei suoriteta korvausta.
Soveltamisohje:
Momenttia sovelletaan sellaiseen lastenohjaajaan, joka työskentelee säännöllisesti kah- dessa tai useammassa työskentelypaikassa. Jos tällainen lastenohjaaja tekee virkamatkan poikkeukselliseen työskentelypaikkaan tai jos lastenohjaajalla on säännöllisiä työskentely- paikkoja vain yksi, tällöin lastenohjaajan virkamatkaan sovelletaan, mitä 1-4 momentissa on määrätty.
Lastenohjaajalle suoritetaan matkakustannusten korvausta työpäivän kuluessa tehdyistä työskentelypaikkojen välisistä matkoista. Tällaisiin työpäivän kuluessa tapahtuviin välittö- miin siirtymisiin käytetty aika lasketaan lastenohjaajan työajaksi.
Matkasta asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin ei suoriteta korvausta. Korvausta ei suo- riteta myöskään silloin, kun paluu asunnolle tapahtuu eri työskentelypaikasta, johon asun- nosta on tultu. Jos lastenohjaaja tekee useita matkoja samana päivänä asunnosta työsken- telypaikalle ja takaisin, ne kaikki ovat korvaamatta jääviä työmatkoja.
Jos lastenohjaajan työskentelypaikka on syrjäisellä seudulla tai muuten poikkeuksellisten vaikeitten kulkuyhteyksien takana eikä siellä ole tehtävään sopivaa lastenohjaajaa, tällai- seen paikkaan voidaan järjestää seurakunnan asianomaisen viranomaisen päätöksellä seurakunnan kustantama työmatkakuljetus. Sellaisen sijasta voi myös tulla kysymykseen korvaus yleisen kulkuneuvon käyttämisestä tai muu kohtuullinen korvaus. Tällaiseen työ- matkaan käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi.
Esimerkki:
asunto työskentelypaikka
työskentelypaikka
matka on työmatka, josta ei makseta korvausta
välitön siirtyminen työskentelypaikasta toiseen korvataan
6 mom. Korvauksen maksaminen hälytysluonteisen tapahtuman vuoksi
Jos viranhaltija/työntekijä joutuu matkustamaan virkapaikalle tai virantoimitus- paikalle hälytysluonteisen tai muun vastaavan yllättävän tapahtuman vuoksi, tällaisesta matkasta maksetaan matkakorvausta asunnosta virkapaikalle tai virantoimituspaikalle ja takaisin asunnolle.
Soveltamisohje:
Hälytysluonteisella tai muulla vastaavalla yllättävällä tapahtumalla tarkoitetaan sellaista ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, joka edellyttää viranhaltijan/työntekijän välitöntä mat- kustamista virkapaikalle tai virantoimituspaikalle esim. kiinteistöltä saadun palo- tai murto- hälytyksen vuoksi tai kiireellisen sielunhoitotilanteen vuoksi.
Tämän momentin mukainen matka-aika lasketaan työajaksi. Hengellisen työn viranhaltijan oikeudesta siirtää vapaapäivä välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi on mää- rätty 142 §:n 3 momentissa.
7 mom. Oikeus työnantajan järjestämään kuljetukseen
Jos viranhaltija/työntekijä työskentelee sellaisella virkapaikalla, johon on jär- jestetty kuljetus työnantajan toimesta, on viranhaltijalla/työntekijällä oikeus käyttää tällaista kuljetusta.
121 § Korvattavat matkustamiskustannukset
1 mom. Korvaus julkisen kulkuvälineen käyttämisestä
Matkustamiskustannusten korvausta maksetaan virkamatkasta aiheutuneista
1) matka-, paikka- ja makuupaikkalippukustannuksista;
2) kuljetuskustannuksista sekä
3) välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista kustannuksista. 2 mom. Kilometrikorvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on tehnyt virkamatkan omalla tai hallitsemal- laan kulkuneuvolla, maksetaan matkustamiskustannusten korvausta liitteen 5 mukaisesti.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Välttämättömiä kustannuksia ovat viranhaltijan/työntekijän maksamat sellaiset maksut, jot- ka liittyvät välittömästi matkan tekemiseen. Korvattavia maksuja sen sijaan eivät ole esim. viranhaltijan/työntekijän ottamien vakuutusten vakuutusmaksut. Ajoneuvon pysäköintimak- su korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin virkamatkaa kohti.
122 § Kotimaanpäiväraha
1 mom. Kotimaanpäivärahan maksamisen yleiset edellytykset
Kotimaanpäivärahaa maksetaan virkamatkalta, joka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle viranhaltijan/työntekijän asunnosta tai virkapaikasta riippuen siitä, kummasta matka on tehty, ja joka samalla ulottuu yli 5 kilometrin etäisyydelle sekä viranhaltijan/työntekijän asunnosta että virkapaikasta.
Soveltamisohje:
Päivärahaa ei makseta silloin, kun asunnosta alkaneen matkan pituus on ollut yli 15 kilomet- riä, jos virantoimituspaikka sijaitsee alle 5 kilometrin etäisyydellä virkapaikasta. Päivärahaa ei makseta myöskään, jos virkapaikalta alkanut menomatka on ollut alle viisi kilometriä, vaikka paluumatka suoraan asunnolle olisi yli 20 kilometriä. Edellytyksenä päivärahan mak- samiselle on myös, että virkamatka on kestänyt 2 momentissa sanotun ajan.
2 mom. Kotimaanpäivärahan tuntirajat
Kotimaanpäiväraha määräytyy matkavuorokausittain
1) osapäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli kahdeksan tuntia;
2) osapäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli kuusi tuntia ja matkasta enemmän kuin kolme tuntia on tapahtunut kello 16.00 - 7.00 välisenä ai- kana ja
3) kokopäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia. 3 mom. Matkavuorokauden ylittyminen
Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tun- nilla, ylitys oikeuttaa uuteen osapäivärahaan. Kun ylitys on enemmän kuin 12 tuntia, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.
Soveltamisohje 2-3 mom:
Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa viran- haltijan/työntekijän lähtemisestä virkapaikaltaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaami- seensa virkapaikalle tai asuntoonsa. Viranhaltijan/työntekijän lähtiessä virkamatkan päätty- misen jälkeen uudelle virkamatkalle, uusi matka aloittaa myös uuden matkavuorokauden.
Virkamatkan ei katsota vielä päättyneen, jos viranhaltija/työntekijä palaa virka-/työpaikal- leen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamis- ta tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista virka-/työtehtävien hoitamista varten ja jos hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa virkamatkaansa. Edellytyksenä virkamatkan jatkumiselle virkapaikalla käynnistä riippumatta on, että käynti tapahtuu työnantajan määräyksestä tai muusta työhön liittyvästä välttämättömästä syystä.
4 mom. Kotimaanpäivärahan määrä
Kotimaanpäivärahaa maksetaan liitteessä 4 vahvistettu määrä.
123 § Ulkomaanpäiväraha
1 mom. Ulkomaanpäivärahan maksamisen yleiset edellytykset
Ulkomaanpäivärahaa maksetaan ulkomaille tehtävästä virkamatkasta, joka kestää vähintään 10 tuntia. Jos ulkomaille tehtävään virkamatkaan käytettävä
Soveltamisohje:
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä päiväraha maksetaan kotimaanpäi- värahaa koskevien säännösten ja euromäärien mukaisesti.
2 mom. Ulkomaanpäivärahan määrä
Ulkomaanpäiväraha määräytyy matkavuorokausittain ja sitä maksetaan kulta- kin matkavuorokaudelta enintään liitteessä 4 vahvistettu määrä ja vähintään kotimaan päivärahan suuruinen päiväraha.
Soveltamisohje:
Työnantaja päättää ulkomaanpäivärahan suuruudesta samalla, kun päätetään viranhaltijan/ työntekijän matkasta ulkomaille. Ulkomaanpäivärahan suuruudesta voidaan tehdä myös yleispäätös, jota sovelletaan kaikkiin ulkomaan matkoihin, ellei erikseen toisin päätetä. Jos työnantaja ei ole tehnyt päätöstä ulkomaanpäivärahan suuruudesta ennen matkan tekemis- tä, ulkomaanpäiväraha maksetaan liitteen 8 suuruisena.
3 mom. Matkavuorokauden ylittyminen
Kun virkamatkaan käytetty aika ylittää Suomeen palattaessa viimeisen täy- den matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, viimeksi päättyneen matkavuo- rokauden mukaisesta ulkomaanpäivärahasta maksetaan puolet. Kun ylitys on enemmän kuin 10 tuntia, maksetaan täysi viimeksi päättyneen matkavuoro- kauden mukainen ulkomaanpäiväraha. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta päiväraha määräytyy kotimaanpäivärahaa koskevien säännösten mukaisesti.
Soveltamisohje:
Ulkomaanpäiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulko- mailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päivära- ha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
124 § Alennettu päiväraha
Jos viranhaltija/työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai olisi voi- nut saada ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen muonituksen, koti- ja ulkomaanpäiväraha maksetaan tällaiselta matkavuorokaudelta 50 %:lla alen- nettuna.
Soveltamisohje:
Muonituksella tarkoitetaan matkavuorokauden aikana tarjottua kahta ilmaista ateriaa. Osa- päivärahaa alennetaan, jos saa yhden ilmaisen aterian. Ateriaksi ei katsota tavanomaista aamiaista, päiväkahvia tai iltapalaa. Päivärahaa ei alenneta, jos viranhaltija/työntekijä saa muonituksen omaiselta tai tuttavalta virkamatkaan liittymättömän syyn vuoksi.
125 § Leiripäiväraha
1 mom. Leiripäivärahan maksamisedellytykset
Leiripäivärahaa maksetaan koti- ja ulkomaanpäivärahan asemesta virkamat- kalta, joka toteutetaan leirinä tai retkenä ja joka kestää yli 12 tuntia.
Soveltamisohje:
Leiripäivärahaa maksetaan seurakunnan järjestämiltä leireiltä ja retkiltä, joihin viranhaltija/ työntekijä määrätään opetus-, valvonta- tai muihin tehtäviin. Sitä maksetaan myös leirimat- kan ajalta. Leiri voidaan pitää esim. kurssi- tai leirikeskuksessa tai maastossa asutustaaja- man ulkopuolella. Retket voivat suuntautua koti- tai ulkomaisiin kohteisiin.
Virkapaikalla tai asunnolla pidettävältä leiriltä päivärahaa ei makseta. Leiripäivärahaa ei
2 mom. Leiripäivärahan määrä
Leiripäiväraha on kotimaan kokopäivärahan suuruinen ja sitä maksetaan jo- kaiselta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta.
Soveltamisohje:
Leirivuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa viranhalti- jan/työntekijän lähtemisestä virkapaikaltaan tai asunnostaan ja päättyy, kun hän palaa virka- paikalleen tai asuntoonsa. Oikeus leiripäivärahan saamiseen ei riipu siitä, kuinka kaukana viranhaltijan/työntekijän virkapaikasta tai asunnosta leiri pidetään tai kuinka kauaksi sieltä retki suuntautuu. Mikäli kotimaan päivärahaa koskevat välimatkaedellytykset eivät kuiten- kaan täyty, on leiripäiväraha muista päivärahoista poiketen verotettavaa tuloa (välimatka- edellytyksistä ks. 122 §:n soveltamisohje).
3 mom. Alennettu leiripäiväraha
Jos viranhaltija/työntekijä saa leirin ajalta ilmaisen muonituksen 124 §:n mu- kaisesti, päivärahaa pienennetään liitteen 1 kohdan 8 mukaisesti.
Soveltamisohje:
Jos viranhaltija/työntekijä saa tai hänellä on mahdollisuus saada seurakunnan kustantama ruokailu leirin tai retken ajalta, seurakunta vähentää leiripäivärahasta verohallituksen pää- töksessä laitosruokailulle vahvistetun ravintoedun raha-arvon (4,87 euroa 1.1.2018 lukien) ateriaa kohden. Vähennettävien aterioiden määrä yhtä leirivuorokautta kohden on enintään kaksi. Leiripäivärahaan oikeuttavien leirivuorokausien ja vähennettävien aterioiden määrä eivät ole riippuvaisia toisistaan.
4 mom. Leirivuorokauden ylittyminen
Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden täyden leirivuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden leirivuorokauden yli 12 tunnilla, ylitys oikeuttaa uuteen leiripäivärahaan.
126 § Yömatkaraha
1 mom. Yömatkarahan maksamisedellytykset
Yömatkarahaa maksetaan päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta edellyttäen, että
1) virkamatkaan on käytetty yli 12 tuntia,
2) virkamatkan ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00- 7.00 välisenä aikana ja
3) virkamatkan aikana viranhaltijalla/työntekijällä olisi ollut oikeus majoittua seurakunnan kustannuksella, mutta hän ei ole niin tehnyt.
Soveltamisohje:
Yömatkaraha maksetaan esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä yöpyy sukulaisten luona.
2 mom. Yömatkarahan määrä
Yömatkarahana maksetaan liitteessä 4 vahvistettu määrä.
3 mom. Yömatkarahan maksamatta jättäminen Yömatkarahaa ei makseta,
1) jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole seurakunnan järjestämän maksutto-
man majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia tai
127 § Majoittumiskorvaus
1 mom. Majoittumiskorvauksen maksamisedellytykset
Majoittumiskorvausta maksetaan virkamatkasta, jonka aikana viranhaltija/ työntekijä on ollut muualla kuin kotipaikkakunnallaan vähintään neljä tuntia kello 21.00-7.00 välisenä aikana ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.
2 mom. Majoittumiskorvauksen määrä
Majoittumiskorvauksena maksetaan kohtuullinen korvaus majoitusliikkeen käytöstä.
Soveltamisohje 1-2 mom:
Majoitusliikkeen valinnassa noudatetaan 120 §:n 3 momentissa määriteltyjä matkan tekota- paa koskevia periaatteita, minkä lisäksi valintaan voivat vaikuttaa majoittumispaikan sijain- nin tarkoituksenmukaisuus sekä erityiset paikalliset olosuhteet.
Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän, majoitusliik- keen antaman tai muun luotettavan tositteen perusteella. Majoittumismaksuun sisältyviä aterioita ei korvata. Tavanomaista aamiaista ei katsota ateriaetuudeksi. Korvattaviin matka- kustannuksiin eivät kuulu myöskään maksulliset lisäpalvelut, jotka eivät ole välttämättömiä virkamatkan tekemisen kannalta.
Jos työnantaja järjestää kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, sitä on käytettä- vä. Jos viranhaltija/työntekijä ei käytä järjestettyä majoitusta, korvausta suoritetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi suorittanut majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.
128 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus
Ulkomaille tehdystä virkamatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mai- nittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:
1) lentokenttävero,
2) passi- ja viisumimaksut,
3) välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
4) matkatavaravakuutuksen ja matkustajavakuutuksen vakuutusmaksu liit- teen 5 mukaisesti,
5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
129 § Matkaennakko
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virkamatkaa varten matkaennak- koa.
130 § Matkalasku
1 mom. Matkalaskun esittäminen
Edellytyksenä tämän sopimuksen mukaisten korvausten saamiselle on, että lasku matkakustannusten korvauksista esitetään työnantajalle kahden kuu- kauden kuluessa matkan päättymisestä. Erityisestä syystä lasku voidaan määrätä esitettäväksi lyhyemmänkin ajan kuluessa.
2 mom. Korvausten maksaminen määräajan päätyttyä
Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan tämän sopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen, vaikka laskua ei ole esitetty määräajassa.
Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä matkakustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.
Soveltamisohje 1-3 mom:
Laskutukselle asetetun määräajan jälkeen viranhaltija/työntekijä menettää oikeutensa tässä luvussa tarkoitettuihin virka-/työehtosopimusperusteisiin matkakustannusten korvauksiin. Oikeus saada korvaus osoitetuista todellisista kohtuullisista viranhoitokustannuksista van- henee viranhaltijalla etuuksien vanhentumista koskevien KL:n säännösten mukaisesti (KL 6:70) ja työntekijällä työsuhteeseen perustuvista kustannuksista saatavien vanhenemista koskevien säännösten mukaisesti (ks. TSL 13:9 ).
131 § Viranhaltijan muuttokustannusten korvaus VES
1 mom. Muuttokustannusten korvaaminen
Kun viranhaltija on velvollinen olosuhteiden niin vaatiessa siirtymään seura- kunnan kustannuksella toiseen virka-asuntoon tai asuntoon, on hänellä oi- keus saada työnantajalta korvaus tavaroiden siirrosta aiheutuneista todellisis- ta kohtuullisista kustannuksista.
2 mom. Muuttokustannusten korvaaminen seurakuntapastorille
Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan tuomiokapitulin määrä- yksestä siirtyy toiseen seurakuntaan, on oikeus saada vastaanottavalta seu- rakunnalta korvaus henkilöiden ja tavaroiden siirrosta aiheutuneista todellisis- ta kohtuullisista kustannuksista.
132 § Työnantajan järjestämä työmatkakuljetus
Milloin ylityö alkaa tai päättyy sellaisena aikana, jolloin viranhaltijalla/työnte- kijällä ei ole mahdollisuutta käyttää yleisiä kulkuneuvoja, työnantaja järjestää työhön- tai kotiinkuljetuksen tai korvaa todelliset matkakulut, jos sitä työmat- kan pituus huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.
VI OSA TYÖAIKA
Voimaantulo:
Tämän osan (osa VI) määräykset tulevat kokeiluna voimaan 1.1.2015. Siihen asti sovelletaan KirVESTES 2010-2012 määräyksiä. Kokeilumääräykset ovat voimassa 31.1.2017 asti.
JOHDANTO
Tämä osa (osa VI) sisältää määräykset työ- ja vapaa-ajoista. Osa on jaettu kolmeen päälukuun:
• luku 6A sisältää työajattomia koskevat määräykset
• luku 6B sisältää työajan piirissä olevia koskevat määräykset
• luku 6C sisältää muita työaikaan liittyviä määräyksiä ja ne koskevat sekä työajattomia että työajan piirissä olevia.
Luku 6A 1 koskee hengellisen työn työajattomia viranhaltijoita. Näitä ovat us- konnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat ja välittömästi julistus-, kasva- tus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät viranhaltijat. Heihin ei sovelleta työaikalakia eikä työaikaa määritellä tunteina tai minuutteina. Heille on kuiten- kin määritelty vapaapäivät ja periaatteet vapaapäivien siirrosta.
Luku 6A 2 koskee muuta kuin hengellistä työtä tekeviä työajattomia viranhalti- joita/työntekijöitä. Tähän ryhmään kuuluu suurempien seurakuntien ja seura- kuntayhtymien ylin johto. Myöskään heihin ei sovelleta työaikalakia.
Luku 6B koskee työajan piirissä olevia viranhaltijoita/työntekijöitä. Työaika- muotoja on kaksi: 1-4 viikon yleistyöaika, jossa täysi työaika tasoittuu 1-4 viikon jaksossa keskimäärään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa, ja toimisto- työaika, jossa täysi työaika on 36 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Luku 6B 1 sisältää yleistyöajassa ja toimistotyöajassa sovellettavat yhteiset määräykset. Tällaisia ovat mm. määräykset työajan sijoittamisesta ja lepoajoista.
Luvussa 6B 2 on omina kokonaisuuksinaan yleistyöaikaa koskevat määrä- ykset (luku 6B 2.1) ja toimistotyöaikaa koskevat määräykset (luku 6B 2.2). Näissä luvuissa on määräykset yleistyöajan ja toimistotyöajan määrästä, kes- keytysten vaikutuksesta työaikaan sekä lisä- ja ylityökorvausta koskevat mää- räykset. Luku 6B 3 koskee molempia työaikamuotoja ja se sisältää työaika- asiakirjoja koskevat määräykset.
Luku 6C koskee sekä työajattomia että työajan piirissä olevia viranhaltijoita/ työntekijöitä ja se sisältää määräykset työaikapankista ja puhelinpäivystyskor- vauksesta.
Työ- ja vapaa-aikamääräyksiä sovellettaessa ja työ- ja vapaapäiviä sijoitetta- essa tulee toimia suunnitelmallisesti ja ottaa huomioon sekä seurakunnan toi- minnan että viranhaltijan/työntekijän tarpeet. Työajattomassa työssä on tärke- ää rajata työn kokonaismäärä työpäivien määrään nähden oikein ja määritellä vapaapäivät suunnitelmallisesti. Työajan piirissä olevilla on työvuoroluettelolla olennainen merkitys työ- ja vapaa-ajan suunnitelmallisessa sijoittamisessa.
Tämän sopimuksen työaikaa koskevien määräysten lisäksi työajan piirissä oleviin sovelletaan työaikalakia siltä osin, kuin tällä sopimuksella ei ole sovittu työaikalain säännöksistä poikkeavasti.
Luku 6A 1 HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJAT
140 § Hengellisen työn viranhaltija, määritelmä VES
Hengellisen työn viranhaltijalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa uskonnollisia
toimituksia suorittavia viranhaltijoita ja välittömästi julistus-, kasvatus-, ope- tus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita.
Soveltamisohje:
Uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat eli papit ja kanttorit ovat TAL:n ulkopuolisia lain 2 §:n perusteella. Välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät viranhaltijat ovat TAL:n ulkopuolella kirkon työaika-asetuksen (33/1998) perusteella.
Sen sijaan hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin sovelletaan työaikaa. Heihin sovelletaan tämän osan VI luvun 6B määräyksiä.
141 § Hengellisen työn viranhaltijan työajattomuus VES
1 mom. Työajattomuus
Hengellisen työn viranhaltijaan ei sovelleta työaikaa.
Soveltamisohje:
Hengellisen työn viranhaltijan työaikaa ei määritellä tunteina tai minuutteina. Heille on mää- ritelty vapaapäivät 142 §:n mukaisesti.
2 mom. Sovellettavat säännökset
Hengellisen työn viranhaltijan työtä ja vapaa-aikaa koskee, mitä tässä luvus- sa A1 (140-143 §) on määrätty. Muista tämän osan (osa VI) määräyksistä hengellisen työn viranhaltijaan sovelletaan vain työaikapankkia koskevaa 210
§:ää ja puhelinpäivystyskorvausta koskevaa 211 §:ää.
3 mom. Hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyö
Hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyössä kokonaistyömäärää vähenne- tään osa-aikaisuuden määräämässä suhteessa.
Soveltamisohje:
Samoin kuin hengellisen työn viranhaltijan kokoaikaisessa työssä, hengellisen työn viran- haltijan osa-aikatyössäkään työaikaa ei lasketa tunteina tai minuutteina. Osa-aikaisuus järjestetään siten, että kokonaistyömäärää vähennetään samassa suhteessa, kuin osa- aikaisuus on määritelty. Esimerkiksi, jos viranhaltija tekee 60% osa-aikaisuutta, tulee hänen kokonaistyömääränsä olla 60 % vastaavan kokoaikaisen viranhaltijan kokonaistyömääräs- tä. Tällöin työ voidaan järjestää esim. siten, että viranhaltija työskentelee kolmena päivänä viikossa yhteensä kolmen täyden työpäivän verran. Osa-aikaisuus voidaan toteuttaa myös esim. siten, että viranhaltija työskentelee viitenä päivänä viikossa tehden yhteensä 60 % kokoaikaisen viranhaltijan työmäärästä.
142 § Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika VES
1 mom. Viikoittainen vapaa-aika
Hengellisen työn viranhaltijalle, lukuun ottamatta seurakuntapappia, annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu.
Hengellisen työn viranhaltijan työmäärää lisätään vuosittain 24 tunnilla 1.2.2017 lukien työnantajan määräämällä tavalla päivittäisiä työtehtäviä lisää- mällä. Tehtävistä voidaan koota suurempia kokonaisuuksia.
Soveltamisohje:
Työmäärän 24 tunnin lisäys voidaan toteuttaa myös koulutuksena, osaamisen kehittämise- nä tai työyhteisön kehittämisenä.
Seurakuntapappien vapaa-aika määritellään erillisessä virkaehtosopimuksessa seurakun- tapappien vapaa-ajasta (liite 8). Seurakuntapapilla tarkoitetaan sellaista pappia, joka on seurakunnan palveluksessa kaikkea KJ II osassa tarkoitettua seurakuntatyötä varten pe- rustetussa papinvirassa.
Seurakuntapappiin sovelletaan tämän osan (VI osa A 1) määräyksistä 142 §:n 2 momenttia (viikoittaisen vapaapäivän estyminen leirin vuoksi) ja 143 §:ää (hengellisen työn viranhalti- joiden leirityöaikahyvitys).
2 mom. Viikoittaisen vapaapäivän siirtäminen ennalta tiedetystä syystä
Mikäli viikoittaisen vapaapäivän antaminen estyy ennalta tiedettävästä syystä, vapaapäivä siirretään annettavaksi ensisijaisesti saman kalenteriviikon muu- na päivänä. Jos tämä ei ole seurakunnan toiminnan kannalta mahdollista, va- paapäivä annetaan viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon kuluessa, ellei viranhaltijan kanssa toisin sovita. Leirin vuoksi siirtynyt vapaapäivä voi- daan kuitenkin antaa leirin päättymistä seuraavan kahden kalenterikuukauden kuluessa. Jos menetettyä vapaapäivää ei voida tällä tavalla antaa, se korva- taan rahana maksamalla jokaista pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta.
Soveltamisohje:
Viikoittaisen vapaapäivän antaminen voi estyä, mikäli viranhaltijaa tarvitaan tilapäisesti työ- hön hänen viikoittaisena vapaapäivänään. Vapaapäivän siirtyminen tämän momentin nojal- la ei edellytä virkatehtävän kiireellisyyttä, toisin kuin 3 momentin tapauksissa.
Tämä momentti koskee myös leirityön vuoksi siirrettäviä viikoittaisia vapaapäiviä. Leirit ja vapaapäivien pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi pitää viikoittaiset vapaapäivänsä. Leirien jälkeen tulee huolehtia siitä, että viranhaltija saa siirretyt vapaapäivät palautumisen kannalta riittävän nopeasti. Vapaapäivien antamisajankohtaa päätettäessä tulee ottaa huo- mioon sekä työantajan että viranhaltijan tarpeet.
Menetetty vapaapäivä voidaan korvata rahana vain siinä tapauksessa, että sitä ei voida siirtää seurakunnan toiminnan vuoksi. Jos vapaapäivä on mahdollista siirtää, sitä ei voida korvata rahana.
Mikäli viranhaltija sairastuu siirretyn vapaapäivän antamisajankohtana, vapaapäivä siirtyy edelleen myöhemmin pidettäväksi, kuitenkin viimeistään sanotun ajanjakson kuluessa.
Vapaapäiviä ei voida pitää etukäteen jollakin muulla viikolla.
3 mom. Viikoittaisen vapaapäivän estyminen yllättäen
Mikäli vahvistetun vapaapäivän pitäminen yllättäen estyy välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, siirretään menetetty vapaapäivä pidettäväksi myöhemmin, viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon aikana. Yllättävän esteen vuoksi menetettyä vapaapäivää ei korvata rahana.
Soveltamisohje:
Vapaapäivän siirtämisen edellytyksenä on, että välttämätön ja kiireellinen virkatehtävä es- tää vapaapäivän pidon olennaisilta osin ja että tehtävä edellyttää välittömiä toimenpitei- tä vapaapäivän aikana. Välttämättömästä ja kiireellisestä virkatehtävästä on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian. Vapaapäivä voidaan siirtää, jos esimies toteaa siirron edellytysten täyttyneen.
Viikoittainen vapaapäivä voi siirtyä yllättäen myös hälytysluonteisen virkatehtävän vuoksi. Tällöin mahdollisia tästä aiheutuneita matkakustannuksia korvataan 120 §:n 6 momentin mukaisesti.
Mikäli viranhaltija sairastuu siirretyn vapaapäivän antamisajankohtana, vapaapäivä siirtyy edelleen myöhemmin pidettäväksi, kuitenkin viimeistään sanotun ajanjakson kuluessa.
143 § Hengellisen työn viranhaltijoiden leirityö VES
1 mom. Leirin alkaminen ja päättyminen
Leiri alkaa virka- tai virantoimituspaikasta tai asunnosta leirille lähdettäessä ja päättyy vastaavasti.
Soveltamisohje:
Mitä tässä pykälässä sanotaan leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan järjestämän retken osalta.
2 mom. Leirityöaikahyvitys
Yhdenjaksoisen leirityöskentelyn perusteella viranhaltijalle annetaan leirityö- aikahyvitystä seuraavasti:
Leirin kesto vähintään | Leirityöaikahyvitys |
2 vuorokautta 12 tuntia | 1 vapaapäivä |
6 vuorokautta 12 tuntia | 2 vapaapäivää |
8 vuorokautta 12 tuntia | 3 vapaapäivää |
10 vuorokautta 12 tuntia | 4 vapaapäivää |
12 vuorokautta 12 tuntia | 5 vapaapäivää |
3 mom. Erityinen leirityöaikahyvitys
Työnantaja voi myöntää erityisenä leirityöaikahyvityksenä yhden vapaapäi- vän, jos vähintään 36 tuntia yhdenjaksoisesti kestävän leirin olosuhteet ja siel- lä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat. Vapaa- päivää ei voi korvata rahana.
Soveltamisohje:
Erityisen leirityöaikahyvityksen myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon viranhalti- jan mahdollisuus saada muutoin riittävä lepoaika leiriä ennen tai sen jälkeen säännönmu- kaisina työpäivinään.
4 mom. Leirityöaikahyvityksen saamisen edellytykset
Leirityöaikahyvityksen saaminen edellyttää yhtäjaksoista työskentelyä ja jat- kuvaa yöpymistä leirillä. Leiriltä poistuminen välttämättömän muun virkateh- tävän vuoksi ei katkaise yhdenjaksoisuutta, mikäli viranhaltija tämän tehtävän suoritettuaan palaa välittömästi takaisin leirille. Jos hän yöpyy muualla kuin leirillä, leirityöaikahyvityksen ansainta katkeaa.
5 mom. Leirityöaikahyvityksen antaminen
Leirityöaikahyvityksenä annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymi- sen jälkeen niin pian kuin se on seurakunnan toiminnan kannalta mahdollista. Vapaapäivät tulee antaa leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalen- terikuukauden kuluessa. Jos vapaapäiviä ei voida seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä antaa tämän ajan kuluessa, ne korvataan rahana ▇▇▇▇▇- ▇▇▇▇▇ jokaista pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta.
Soveltamisohje:
Myös leirityöaikahyvitysvapaiden pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi ne leirin jälkeen pitää vapaana.
Mikäli viranhaltija sairastuu leirityöaikahyvityksen antamisajankohtana, siirtyy leirityöaikahy- vitys annettavaksi myöhemmin.