KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2018–

29.2.2020

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018–29.2.2020

Sisältö

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

1. Sopimuksen uudistaminen 1

2. Sopimuskausi 1

2.1. Palkankorotukset vuonna 2018 ja 2019 1

3. Tekstimuutokset 2

3 § Työhön ottaminen 2

7 § Työaikamääräykset 2

10 § Lomaltapaluuraha 3

14 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 3

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 4

1 § Soveltamisala 4

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 4

3 § Työhön ottaminen 4

4 § Työsuhteen päättyminen 4

5 § Työpalkat 5

1.5.2018 alkaen 6

1.4.2019 alkaen 6

6 § Päiväraha 7

7 § Työaikamääräykset 7

8 § Sairausajan palkka 11

8 a § Perhevapaat 14

9 § Vuosiloma 14

10 § Lomaltapaluuraha 15

11 § Palkanmaksu 16

12 § Muita määräyksiä 16

13 § Työsäännöt 16

14 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 17

15 § Ryhmähenkivakuutus 17

16 § Työpaikkakokoukset 17

17 § Tilapäinen poissaolo 18

18 § Keskusjärjestösopimukset 19

19 § Paikallinen sopiminen 19

20 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 20

21 § Työtaistelutoimenpiteet 20

22 § Sopimuksen voimassaoloaika 21

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja 22

4 § Vapaan antaminen 23

5 § Viikkoylityö 23

6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi 23

7 § Sopimuksen voimassaoloaika 24

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus 1.2.2018 – 29.2.2020

Aika 7.5.2018

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Läsnä Xxxxxx Xxxxx, Palta Xxxxx Xxxxxxxxx, XXX Xxxx Xxxxxxxx, Palta Xxxxx Xxxxxxx, PAM

1. Sopimuksen uudistaminen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen kuvanvalmistamoalan työehtosopimus uudistetaan seuraavin muutoksin

2. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1 2.2018 – 29.2.2020

2 1. Palkankorotukset vuonna 2018 ja 2019

Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,6 % suuruisella korotuksella.

Korotuksesta 0,5 % voidaan maksaa yrityskohtaisena eränä luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkaisten työn- tekijöiden peruskuukausi- ja tuntipalkoista, siten kuin paikallisesti sovitaan.

Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajia korotetaan 1.5.2018 alkaen 1,6 %:lla. Vuorotyölisiä korotetaan 1,6 %:lla 1.5.2018 alkaen.

Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,7 % suuruisella korotuksella.

Korotuksesta 0,5 % voidaan maksaa yrityskohtaisena eränä luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkaisten työn- tekijöiden peruskuukausi- ja tuntipalkoista, siten kuin paikallisesti sovitaan.

Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajia korotetaan 1.4.2019 alkaen 1,7 %:lla. Vuorotyölisiä korotetaan 1,7 %:lla 1.4.2019 alkaen.

Yrityskohtainen erä 2018 ja 2019

Erän tarkoituksena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kan- nustavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suo- riutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä korotusten jakamisessa.

Yrityskohtainen erä käytetään ensisijaisesti työntekijöiden mahdollisten palk- kaerojen tarkistuksiin ottaen huomioon työntekijän ammattitaito, erityis- osaaminen, monipuolisuus ja kokemus.

Yrityskohtaisen erän jakamiseksi luottamusmiehelle annetaan riittävät ja tarpeelliset tiedot jaettavana olevasta erästä sekä selvitetään erän määräyty- misperusteet ja suuruus.

Selvitys toteutuneesta jaosta annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa korotusajankohdasta.

3. Tekstimuutokset

3 § Työhön ottaminen

2 kohta

Kullakin tässä sopimuksessa tarkoitettuun työhön otetulla on työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työ- päivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

7 § Työaikamääräykset

1. xxxxxx toinen kappale

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään kuuden kuukauden pituise- na ajanjaksona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuo-

rokautinen työaika saa olla enintään 10 tuntia. Tämän työaikajärjestelmän käyttäminen edellyttää, että ennakolta laaditaan työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään 6 kuukauden aikana sanottuun keskimäärään. Työvuorolista on julkaistava mahdollisim- man hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

3 kohdan toinen kappale

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajanlyhennysvapaiden korvaamisesta myös rahana.

10 § Lomaltapaluuraha

7 kohta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena va- paana. Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säädöksiä

14 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Korvauksia korotetaan 1.5.2018 lukien 3,3 %:lla.

17 § Tilapäinen poissaolo

2 kohdan soveltamisohjeen toinen kappale

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteellisyyteen rinnastuu tilanne, jossa toinen huoltajista on estynyt osallis- tumasta lapsen hoitoon työttömyysturvalain mukaiseen ja työttömyystur- vaetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi.

Helsingissä 7.5.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tällä työehtosopimuksella määrätään Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuuluvien kuvavalmistusta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden palveluk- sessa olevien Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvien työntekijäin palkka- ja työehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotet- tu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutki- musta asiassa.

3 § Työhön ottaminen

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti.

2. Kullakin tässä sopimuksessa tarkoitettuun työhön otetulla on työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työ- päivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudattaa työnantaja seu- raavia työsuhteen keskeytymättömään kestoon nähden porrastettuja irtisanomisaikoja:

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta,

• 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta,

• 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

• 5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta ja

• 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Irtisanomisaika on työntekijän sanoessa työsopimuksen irti, ellei muusta ir- tisanomisajasta ole sovittu

• 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta,

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.

3. Tilapäistä tai määrättyä työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta.

5 § Työpalkat

1. Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Kuvavalmistamotyöntekijäin palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän vä- lisellä työsopimuksella. Mikäli syntyy erimielisyys työntekijän kokonaispal- kasta, on kummallakin osapuolella oikeus pyytää liitoilta neuvotteluapua.

Tehtävät kuvavalmistamoalalla ryhmitellään seuraavasti:

Taso A:	Taso B:
Tehtävät ovat alalle tyypillisiä pe- rus- tai ammattitehtäviä, jotka suoritetaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Tehtävät edellyt- tävät ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai ammattikokemukseen. Työn suorittamiseen liittyy seurantaa.	Tehtävät ovat laaja-alaisia tai erityis- tietämystä edellyttäviä alan erikois- ammattitehtäviä. Tehtävät edellyt- tävät ammattikoulutukseen tai hy- vään ammattikokemukseen perus- tuvaa tietojen ja taitojen hyvää hal- lintaa. Työ on luonteeltaan itsenäis- tä ja työtehtävät edellyttävät har- kintaa eri vaihtoehtojen puitteissa.

Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajat ovat seuraavat:

1.5.2018 alkaen

A. 1 627,30 euroa – 2 213,53 euroa

B. 1 734,99 euroa – 2 403,52 euroa

1.4.2019 alkaen

A. 1 654,96 euroa – 2 251,16 euroa

B. 1 764,48 euroa – 2 444,38 euroa

2. Työntekijä sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuus- ryhmään A tai B. Tämän jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteensa.

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huo- mioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominai- suuksien lisääntyminen työsuhteen aikana.

Huomiota on kiinnitettävä mm. työsuorituksen sujuvuuteen, työntekijän am- mattitaitoon, erityisosaamiseen, monipuolisuuteen ja kokemukseen. Harkinta on tehtävä kokonaisuus huomioon ottaen.

Kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin ominaisuuksiin:

1) Työsuoritus

• laatu

• tulos

2) Ammattitaito

• työn vaatima koulutus

• työkokemus

• monipuolisuus/käytettävyys

3) Tietotaito

• työn hallitseminen

• ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

• työn edellyttämä vastuu

Mikäli työtehtävien vaativuudessa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, tulee tämä huomioida työntekijän palkkauksessa. Tarkastelu suoritetaan vuosittain.

Jos työntekijän palkka sijoittuu edellä mainittujen ohjepalkkojen väliin, kat- sotaan sen olevan normaalitasoa. Mikäli palkka jää alemman ohjepalkan ala- puolelle, on sille oltava yhteisesti hyväksytty perusteltu syy.

3. Osa-aikatyöntekijöille sekä ns. sesonkiapulaisille enintään neljän kuukauden ajalta voidaan palkka maksaa tuntipalkkana.

Osa-aikatyöntekijän keskimääräinen viikkotyöaika on sovittava kirjallisessa työsopimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työsopimuksen mukais- ten työtuntien määrä on enintään 30 tuntia viikossa tai tämän työehtoso- pimuksen 7 §:n 1 kohdan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa enintään keskimäärin 30 tuntia viikossa.

4. Harjoittelijan palkka on 90 % taso A palkkatason alarajasta.

Harjoitteluajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä. Harjoitteluaika on enintään yhdeksän kuukautta ja sitä voidaan käyttää vain yhden kerran työ- suhteen alkaessa.

5. Vuorotyölisä

• Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron vuorotyötunneilta eri- tyistä vuorotyölisää. Lisän suuruus on 1.5.2018 alkaen 0,89 euroa tunnilta ja 1.4.2019 alkaen 0,91 euroa tunnilta.

• Mikäli työaika alkaa klo 10.00 tai sen jälkeen, eikä työ ole vuorotyötä makse- taan klo 14.00 jälkeen tehdyistä tunneista 1.5.2018 alkaen 0,89 euroa tunnilta ja 1.4.2019 alkaen 0,91 euroa tunnilta.

6 § Päiväraha

Päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen mukaisia määräyksiä.

7 § Työaikamääräykset

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään kuuden kuukauden pituisena

ajanjaksona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuoro-

kautinen työaika saa olla enintään kymmenen tuntia. Tämän työaikajärjes-

telmän käyttäminen edellyttää, että ennakolta laaditaan työtuntijärjestelmä,

jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuu-

den kuukauden aikana sanottuun keskimäärään. Työvuorolista on julkaista-

va mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen

voimaantuloa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellä mainitulla määräyksellä ei muuteta työpaikalla sopimuksen tekohet- kellä voimassa ollutta käytäntöä, mikäli 2-kohdassa mainittu työaikajärjes- telmä on jo käytössä.

Työntekijän ei tarvitse suostua 2-kappaleen mukaiseen työaikajärjestelmään, mikäli hänelle todistettavasti aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia esim. las- tenhoidon, kulkuyhteyksien aikataulujen tms. seikan perusteella.

Tasoitusvapaa pyritään antamaan täytenä työpäivänä. Jollei tämä ole tuotan- non kannalta mahdollista, annetaan se ensisijaisesti työvuoron viimeisinä tunteina.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Edellä mainittu tarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.

3. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.G.201G solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä las- ketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovi- tun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen piden- nyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

ESIMERKKEJÄ:

Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt amma- tillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettä- väksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pereh- dyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esi- merkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yhteensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mai- nitulla tavoilla:

Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa.

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työ- aikaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva kou- lutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajan- kohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehto- sopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoi- tettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Vapaapäivät

Työntekijälle annetaan, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, sunnuntain li- säksi viikon aikana toinenkin vapaapäivä, jonka on oltava lauantai.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajanlyhennysvapaiden korvaamisesta myös rahana.

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty 7 §:n 1 kohdan 2 kappa- leessa tarkoitetuin tavoin keskimääräiseksi, annetaan työntekijälle ajanjakson aikana yhtä monta vapaapäivää kuin mihin hän edellistä kappaletta soveltaen olisi ollut oikeutettu.

4. Työajan lyhennys

Työajan lyhentämisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa työajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa.

5. Arkipyhäviikot

Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

6. Tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kont- rollikelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

7.Lepoajan lyhentäminen

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi, työntekijälle anne- taan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan.

Milloin vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi tai työtä tehdään 7 §:n 1 momentin 2 kappaleen määrittelemän työaikajärjestelmän mukaisesti, ruokailutauko on enintään kaksikymmentä minuuttia ja se luetaan työaikaan.

Soveltamisohje:

Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet, että 2- kohdan mukainen järjestelmä on ensisijainen. Mikäli järjestelmän käyttöönotosta syntyy erimielisyyksiä, tulee ne saattaa mahdollisimman pikaisesti 20 §:n mukaisesti järjestöjen käsiteltäväksi.

Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aika- na, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskey- tystä aiheuttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa, jotka katsotaan työaikaan kuuluviksi. Nämä tauot koskevat työntekijöitä, joiden vuorokautinen työaika on vähintään viisi (5) tuntia ja ne on pyrittävä sijoittamaan työvuoron kummankin puoliskon keskivaiheille.

Paikallisesti tämän kohdan määräyksistä voidaan sopia toisinkin.

8. Yli- ja sunnuntaityökorvaus

Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään lainmukaisen säännöllisen työn enimmäis- määrän lisäksi. Siitä samoin kuin sunnuntaityöstä maksetaan työaikalaissa säädetty korotettu palkka.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona suoritettu työ korvataan samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

Yli- ja sunnuntaityötä tehdään vain edellyttäen, että asianomainen esimies on antanut sen tekemisestä nimenomaisen määräyksen.

Jaettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi, käytetään jakajana 21,5. Tuntipalkkaa kuukausipalkasta määrättäessä käytetään jakajana lukua 163.

9. Työaikojen järjestely

Vuorotyön järjestelyistä sekä päivätyön sijoittelun mahdollisesta muuttami- sesta on neuvoteltava ja pyrittävä molempia osapuolia tyydyttävään ratkai- suun paikallisen luottamusmiehen kanssa.

8 § Sairausajan palkka

1. Xxxxxxx työnantajan palvelukseen otettu työntekijä yhden kuukauden kulut- tua työsuhteen alkamisesta estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheut- tanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksolta. Jos työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on vastaava ajanjakso enintään 35 päivää sekä enintään 42 päivää jos työsuhde on edellä mainituin tavoin kestänyt vähintään 5 vuotta. Mikäli työsuhde on edellä mainituin tavoin kestänyt vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso enintään 56 päivää.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, suorittaa työnantaja työnteki- jälle työsuhteen jatkuessa palkkaa sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arki- päivältä 50 % palkasta.

2. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksamisen siten, että työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuu- tustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn joh- dosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivära- hana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perus- teella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

7. Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sai- raanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuoteinen sairaus ja

• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituk- sen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

8. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslää- käriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

9. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Lääkärintarkastukset

10. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Xxxxxxxxx toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkas- tukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoite- taan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen to- distuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisis- sä tutkimuksissa, jos aikaa niihin ei ole saatu työajan ulkopuolella.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtio- neuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitel- massa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kysei- nen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä koh- dassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

5) Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk- set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettavik- si siinä tapauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

8 a § Perhevapaat

Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan varsinainen palkka kolmelta kuukau- den ajalta. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhdeksän kuukautta ja työntekijä palaa perhevapaan jälkeen työhön. Isyysvapaan ajalta makse- taan palkkaa kuuden arkipäivän ajanjaksolta. Adoptoitaessa tai otettaessa alle 7-vuotias kasvattilapsi annetaan vastaava (äitiys/isyysvapaa) palkalli- nen vapaa. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan tai isyysrahaan ja että hän on noudattanut päivärahan nostamista koskevia säännöksiä.

9 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja sen korvaus määräytyvät työntekijäin vuosilomasta annetun lain mukaan.

2. Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oi- keus antaa 18 lomapäivää ylittävä kesäloman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja loma- kauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä työn- antajan on neuvoteltava asiasta asianomaisen työntekijän kanssa.

Jos 18 vuosilomapäivää ylittävä kesäloman osa (enintään 1 viikko) siirtyy tal- vikaudelle, on työntekijällä oikeus saada 3 työpäivää lisävapaata.

3. Vakinaisten työntekijöiden vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mu- kaan järjestämään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi, kuitenkin niin, että perustellut poikkeukset puolin ja toisin otetaan huomioon.

4. Niissä tapauksissa, joissa työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa on sovel- lettava työntekijäin vuosilomasta annetun lain 10 §:n 1 momenttia, lisätään arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun jaka- jaan. Kuitenkaan ei jakajaan saa lukea enempää kuin kuusi päivää viikossa.

10 § Lomaltapaluuraha

1. Lakisääteiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluu- rahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuo- siloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuh- teen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7§:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapa- luuraha, kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mai- nittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Xxxxxxxx maksetaan vapaaehtoista asepalvelusta suorittamaan lähtevälle kuten asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työ- hön, ei työntekijä tästä syystä menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena va- paana. Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säädöksiä

11 § Palkanmaksu

1. Työpalkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

2. Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiyhdistysten jäsen- maksut peritään työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden pää- tyttyä todistus pidätetystä summasta.

12 § Muita määräyksiä

1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta kaikissa työnantajan liiketoimin- taan liittyvissä asioissa.

2. Palvelualojen ammattiliiton toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan asiasta liikkeen toimitusjohtajan, konttoripäällikön tai heidän sijaisensa kans- sa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työntekijöitä edustavan luotta- musmiehen kanssa tutustumassa työolosuhteisiin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa työpaikoissa.

3. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin toimenpi- teisiin työntekijän terveyden suojelemiseksi. Työnantaja on velvollinen järjes- tämään ja kustantamaan työterveyshuoltolain edellyttämät tarkastukset.

4. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle nyt mak- setun normaalipalkan alenemista.

5. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppi- joita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

6. Työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua Palvelualojen ammattilii- ton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edustajiston koko- uksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvit- semastaan ajasta.

13 § Työsäännöt

Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevaa ohjesään- töä ja työjärjestystä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

14 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Palvelutyönantajien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä kul- loinkin voimassaolevaa luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työeh- tosopimuksen osana. Yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, työntekijöillä on oikeus valita pääluottamusmies.

2. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii työpaikan työn- tekijäin luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä missä he ovat tavattavissa.

Niissä kuvavalmistamoissa, joissa työntekijäin määrä on vähintään 20, suo- ritetaan luottamusmiehelle kuukausittain korvaus. Korvauksen suuruus on 1.5.2018 lukien 92,30 euroa kuukaudessa

Työsuojeluvaltuutetulle vuoritetaan samoin edellytyksin kuin luottamus- miehelle kuukausittain korvaus. Korvauksen suuruus on 1.5.2018 lukien 36,30 euroa kuukaudessa.

4. Osapuolten saatua tietää luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai näiden varamiehen työsuhteen päättämisestä, selvitetään osapuolten välillä viipy- mättä perusteet työsuhteen päättämiselle.

15 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

16 § Työpaikkakokoukset

Palvelualojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (en- nen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa pai- kassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää en- nen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmu- kaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiin- nitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturval-

lisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjär- jestöjen edustajia.

17 § Tilapäinen poissaolo

1. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta tai onnettomuudesta joh- tuvasta ennalta arvaamattomasta syystä. Tällaisen poissaolon takia ei työnte- kijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vastaavan ikäisen lapsen tai vammaisen hoitotukea saavan lapsen sairastues- sa äkillisesti maksetaan työntekijälle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen vanhemmalla, joka ei asu samassa taloudessa.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää kolmea päivää.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamis- ta koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso-, ja appivanhempia, lapsia, puoli- son ja avopuolison lapsia, veljiä, sisaria, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa suhteessa.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröintiä varten, mikäli tämä sattuu hänen työpäiväkseen.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkalli- sen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jä- senenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elin- ten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionme- netyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

18 § Keskusjärjestösopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

Yleissopimus

Yhteistoimintasopimus

Alkoholi- ja huumesuositus Työpaikkaruokailusopimus Hyvityssakkopöytäkirja

Luottamusmiessopimus, soveltamisohjeineen Koulutussopimus PALTA/PAM

19 § Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovi-

tusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityk- sen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämi- seen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti si- ten, että työehtosopimuksen vähimmäistaso säilyy. Paikallisella sopimuksella ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikal- linen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

20 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän luottamusmiehen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimieli- syyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toi- nen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä mo- lempien osapuolten kanta.

21 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

22 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018 alkaen 29.2.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvot- teluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 7. päivänä toukokuuta 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton väliseen kuvavalmistamoita koskevaan työehtosopimukseen.

1 §

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat työehtosopimuksen 7 § 3. kohdan mukaisesta työajanlyhentämisestä.

2 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuorotyö), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kir- kolliset juhlapäivät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta.

3 § Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	18 työpäivää		1 vapaa		tai	8	tuntia
”	36 ”		2 vapaata		”	16	”
”	54	”	3	”	”	24	”
”	72	”	4	”	”	32	”
”	90	”	5	”	”	40	”
”	108	”	6	”	”	48	”
”	126	”	7	”	”	56	”
”	144	”	8	”	”	64	”
”	162	”	9	”	”	72	”
”	179	”	10	”	”	80	”
”	196	”	11	”	”	88	”
”	208	”	12	”	”	96	”
”	213	”	12,5	”	”	100	”

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän työstä poissaolopäivät, joilta työantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetystä. Työajan lyhennys ei kuitenkaan kerry vuosiloman aikana. Työehtosopimuksen määrä- ykseen perustuva loman pidennys katsotaan kuitenkin säännöllisten työpäi- vien veroiseksi.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllistä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeis- tään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mah- dollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.

Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Ellei paikallisesti toisin sovita, annetaan vapaa työvuoro kerrallaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keski- tuntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnan- taja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5 § Viikkoylityö

Mikälityöntekijänsäännöllinentyöaikalyheneeannettavienvapaapäivienjoh- dosta, maksetaan vapaapäivinä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkir- jan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus.

Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1995

ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry TEKNISTEN JA ERIKOISAMMATTIEN LIITTO ry

Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko Voimassa 1.1.2017 lukien.

vähintään	18 työpäivää	6 tuntia vapaata
”	36 ”	12 ”
”	54 ”	18 ”
”	72 ”	24 ”
”	90 ”	30 ”
”	108 ”	36 ”
”	126 ”	42 ”
”	144 ”	48 ”
”	162 ”	54 ”
”	179 ”	60 ”
”	196 ”	66 ”
”	208 ”	72 ”
”	213 ”	78 ”

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM

Document Metadata

Table of Contents

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata