SISÄLLYS
7.4.2016
Neuvotteluryhmä 7.4.2016
Kuntajohtajakokous 15.4.2016
Seutuhallitus 27.4.2016
SISÄLLYS
3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 4
4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI 4
5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET JA TOIMENPITEET 6
5.3.1.Monipuolinen asuntotuotanto ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy 10
5.3.2.Palvelujen saavutettavuus 11
1. SOPIJAOSAPUOLET
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Lii- kennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asu- misen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Tampere, Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkka- la, Vesilahti, Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi kuntien välistä yhteistyötä.
Neuvotteluista on informoitu Pirkanmaan liittoa. Valtiovarainministeriö on osallistunut so- pimusvalmisteluihin.
Sopimuskaudella selvitetään kaupunkiseudun lähikuntien roolia kuntayhteistyössä.
2. LÄHTÖKOHDAT
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman 29.5.2015 mukaisesti:
”Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin pe- rustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteis- työtä valtion kanssa.”
Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä todetaan, että:
”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infra- hankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatet- ta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen.”
Tämä sopimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisille maankäy- tön, asumisen ja liikenteen (MAL-) aiesopimuksille 2011-2012 ja 2013-2015.
Tampereen seudulla lähtökohtana on Rakennesuunnitelma 2040 ja sen toteutusohjelma, jotka Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi joulukuussa 2014 ja kuntien val- tuustot alkuvuodesta 2015. Lisäksi lähtökohtana huomioidaan valtion ja Tampereen kau- pungin välinen aiesopimus raitiotien rakentamisesta.
Sopimuksen sisältö ja työnjako on sovitettu yhteen Tampereen kaupungin kasvusopimus- hakemuksen kanssa. Sopimuksessa on huomioitu lisäksi Suomen kasvukäytävän hakemus.
3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Tampereen kaupunki- seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopijaosapuolet sitoutuvat edistämään tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimenpiteillä on huomattavia positiivisia työllisyyttä ja elinkeinoelämää tukevia vaikutuk- sia.
Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla.
Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikenne- vyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Tietoon perustuvien digitaalisten lii- kennepalvelujen syntymistä edistetään ja testataan erilaisilla kokeiluilla. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Osapuolet nostavat kestävien kulku- tapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henki- lö- ja tavaraliikenteessä.
Sopimusmenettelyllä vahvistetaan niin ikään Tampereen kaupunkiseudun Rakenne- suunnitelman 2040 sitovuutta ja konkretisointia. Painopiste on koko kaupunkiseudun taa- jama-alue huomioiden yhdyskuntarakennetta eheyttävissä, joukkoliikennettä tukevissa ja keskuksia kehittävissä toimenpiteissä sekä seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutta- misessa. Monimuotoisen asuntotuotannon edellytykset turvataan kuntien ja valtion toi- menpitein.
MAL-sopimuksiin sisällytetään vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä yhteensovittamista sekä kuntien ja valtion yhteisiä toimenpiteitä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet. MAL-sopimuksiin si- sällytetään myös yhteiset toimenpiteet liikenteen ja muiden digitaalisten palveluiden tar- vitseman tiedon keräämiseksi ja hyödyntämiseksi, samoin toimenpiteet näiden palveluiden tarvitseman infrastruktuurin kehittämiseksi.
4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI
Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudun kunnille kunnallistekniikka-avustuksia. Paino- piste kunnallistekniikka-avustusten kohdentamisessa on joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden täydennysrakentamisessa.
Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudun kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkai- siin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 miljoonaa euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. MAL-rahoitus kohdiste- taan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Valtio selvittää mahdollisuuksia kohdistaa pieniä kustannustehokkaita MAL-hankkeita kuntien ka- tuverkolle.
Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea noin 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaa- tiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syn- tymistä. Uusia liikennepalveluja koskevia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta tarkastellaan vuosittain.
Valtio osallistuu raitiotien toteuttamiskustannuksiin. Tampere päättää raitiotien rakenta- misesta syksyllä 2016 allianssin kehitysvaiheen päätyttyä.
Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena vai- kuttavuuden parantamiseksi. Ohjauksessa huomioidaan kaupunkiseudun liikennejärjestel- män tavoitekokonaisuus. Toimenpiteet ja rahoituskohteet täsmennetään sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua.
Valtio hakee suurten infrahankkeiden rahoittamiseksi innovatiivisia rahoitusmalleja ja ko- keiluhankkeita. Infrahankkeiden toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia selvitetään kokonai- suutena.
Valtio valmistelee seuraavia lainsäädäntöhankkeita ja sujuvoittaa säädöksiä: liikennekaari - markkinoiden toimivuuden varmistaminen ja alalle tulon esteiden poistaminen.
Valtio edistää bio- ja kiertotalouden investointeja ja vauhdittaa bio- ja kiertotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julki- silla hankinnoilla.
Valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiseksi valmistellaan lainsäädäntöhanke vuokra- asuntojen rakentamiseen tarkoitetusta uudesta 10 vuoden välimallista.
5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET JA TOIMENPITEET
5.1. ELINVOIMAINEN SEUTU
Tavoite: Kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä lisätään parantamalla alueen valta- kunnallista ja kansainvälistä saavutettavuutta. Kansallisesti tärkeät kytkeytymissuunnat ovat Suomen kasvun käytävä (HHT) sekä läntisen ja keskisen Suomen kaupunkien verkko. Kasvua ja työpaikkojen syntymistä tuetaan kasvuinvestoinneilla sekä maankäytön ja liiken- teen ratkaisuilla osaamiskeskuksissa ja yritysalueilla.
1. Tampereen kaupunkiseutu ja valtio edistävät Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittymistä ja sujuvia matkaketjuja ja matkustajapalveluita kaupunkien keskustoista lentoasemalle. Toimenpiteellä tuetaan kentän kehittymistä suoria kansainvälisiä ja laajoja jatkoyhteyksiä tarjoavana kenttänä läntisen ja keskisen Suomen väestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. AiRRport-vision toteuttaminen tuo aika- ja taloushyötyjä matkustajille.
Alustavia seurantakohteita:
– Lentoyhteyksien ja lentomatkustajien määrä
– Lentobussikokeilun edistyminen
2. Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytä- väkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana. Asemakeskus yhdistää kaupunkikeskus- tan osat ja synnyttää houkuttelevan asuin- ja yrityskohteen. Lisäraidekapasiteetin suunnit- telu välillä Tampere-Riihimäki etenee ja luo edellytyksiä seudullisille, kansallisille ja kan- sainvälisille matkaketjuille.
Alustavia seurantakohteita:
– Asemakeskuksen suunnittelun ja toteutuspäätöksen eteneminen
– Tampere-Helsinki -yhteysvälin junaliikenteen kehittämisedellytykset (kokonaisuus)
3. Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Se luo edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle ja kampuksia yhdistävälle tiede-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle. Tampereen kaupunki päättää raitiotien raken- tamisesta syksyllä 2016. Valtio osallistuu raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. eurol- la. Sopimuskaudella kunnat laativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä.
Alustavia seurantakohteita:
– Raitiotien päätöksenteon ja toteutuksen eteneminen
– Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun eteneminen
– Kaupunkikehittämishankkeet raitiotien vaikutusalueella
4. Tampere, Nokia ja Ylöjärvi kehittävät yhdessä Kolmenkulman aluetta cleantech- teollisuuden tarpeisiin. Kolmenkulman Eco Industrial Park soveltuu pilotti- ja demonstraa- tioalueeksi erityisesti cleantech-alan yrityksille. Seudullista kokonaisuutta täydentää Tam- pereen ja Kangasalan rajalle kasvava bio- ja kiertotalouden keskittymä Tarastenjärvi. Kun- nat sopivat raja-alueiden suunnittelu- ja toteutusyhteistyön käytännöistä. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöllä edistetään uusien cleantech-ratkaisujen syntymistä. Valtio edistää tavoitetta kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankkeilla.
Alustavia seurantakohteita:
– Cleantech- ja kiertotalousalueiden kehittämistilanne
– Valtion rahoitus klusterille
5. Kunnat sujuvoittavat yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja toiminnanharjoittajien kanssa cleantech- ja muiden yritysalueiden suunnitteluprosesseja. Sopijaosapuolet käynnistävät eteläisen kasvusuunnan osalta Pirkkalan ja Lempäälän alueille sijoittuvien tulevaisuuden työpaikka-alueiden ja liikenneyhteyksien suunnittelun. Valtio osallistuu kokonaisuuteen edistämällä vt:n 3 uuden linjauksen (Lempäälä-Pirkkala) ja 2-kehän (lentoasema-Lentola) suunnittelua.
Alustavia seurantakohteita:
– yritysalueiden suunnitteluprosessit
– Eteläisten työpaikka-alueiden suunnittelun eteneminen
– Vt:n 3 ja 2-kehän suunnittelun eteneminen
6. Sopijaosapuolet (Pirkkala, Tampere, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus) suunnittele- vat yhteistyössä Härmälän-Partolan-Lakalaivan alueen palvelujen, yritystoiminnan, asumi- sen ja liikenteen kokonaisuutta. Sopijaosapuolet toteuttavat alueelle laaditun liikenne- suunnitelman.
Alustavia seurantakohteita:
– Härmälä-Partola-Lakalaiva -alueen suunnittelun eteneminen
– Alueen liikennejärjestelyiden toteutuksen eteneminen
7. Sopijapuolet edistävät liikenteen digitalisaatioon ja uusiin teknologiaratkaisuihin perustu- van uuden liiketoiminnan syntymistä mm. mahdollistamalla kokeilut todellisessa fyysisessä ympäristössä ja lisäämällä palveluiden tarvitsemaa tietopohjaa.
Alustavia seurantakohteita:
– Liikenteen digitaaliset palvelut ja sovellukset
– Standardimuodossa olevat avoimet datalajit
8. MAL-sopimuksen kokonaisuudet ovat merkittäviä hankkeita ja julkisia hankintoja. Sopi- muksen toimeenpanolla sopimusosapuolet tarjoavat julkisten hankintojen alueellisen refe- renssiympäristön.
Alustavia seurantakohteita:
– Suurten infrahankkeiden määrä ja hankintatavat
5.2. VAHVAT YHDYSKUNNAT
Tavoite: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaik- koja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Jouk- koliikennejärjestelmää kehitetään monipuolisemmaksi ja edistetään kestävää liikkumista.
9. Kunnat laativat strategiset yleiskaavat valmistuvan maakuntakaavan mukaisen yhdyskunta- rakenteen ja infraratkaisujen edistämiseksi sekä päivittävät maankäytön toteuttamisohjel- mansa.
Alustavia seurantakohteita:
– Kuntien strategisten yleiskaavojen laadintatilanne ja maankäytön toteutusohjelmien ajantasaisuus
– Yleis- ja asemakaavavarannot
10. Kunnat ajantasaistavat maapoliittiset periaatteet rakennesuunnitelman toteuttamiseksi. Periaatteita suunnataan yhdyskuntarakenteen täydentämisen, hallitun kasvun ja kilpailun mahdollistamiseksi.
Alustavia seurantakohteita:
– Rakennesuunnitelman maapoliittisten toteutustapojen seudullinen päivittäminen
– Kuntien maapoliittisten ohjelmien ajantasaisuus
– Kuntien maanhankinta: raakamaa ja yhdyskuntarakenteen täydentämiskohteet
11. Kunnat monipuolistavat ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa sekä varmistavat riittävän asuntotuotannon olemassa olevassa yhdyskuntara- kenteessa. Kaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa varmistetaan sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Tampere asemakaavoittaa asuntoja raitiotiehen kytkeytyville alueille liit- teenä esitetyn mukaisesti. Liite: asumisen kaavoitus.
Alustavia seurantakohteita:
– Väestö- ja työpaikkamäärien kehitys keskuksissa. Toimialojen ja työpaikkojen sijainti ja muutokset
– Maankäytön suunnittelu keskuksissa ja joukkoliikennevyöhykkeillä
– Asemakaavoissa asumiselle kaavoitettu määrä eri vyöhykkeillä, ml. raitiotien vyöhykkeellä
– Valmistuneiden asuntojen sijoittuminen eri vyöhykkeille
– Kulkumuotojakauma vyöhykkeittäin (liikennetutkimus 2016)
– Kunnallistekniikka-avustukset yhdyskuntarakenteen täydentämisessä: kohteet, avustussummat
12. Asemanseutuja vahvistetaan asumisen, liikkumisen ja palveluiden keskittyminä. Tampe- reen asemakeskuksen yleissuunnitelma valmistuu ja sen toteutuksesta sovitaan yhteistyös- sä valtion ja Tampereen kaupungin kesken. Lempäälän ja Nokian keskustoja sekä Tampe- reen Tesomaa vahvistetaan asemanseutuina asemakaavoin ja rakennushankkein.
Alustavia seurantakohteita:
– Tampereen asemakeskuksen edistyminen
– Lempäälän ja Nokian keskustojen asemakaavoituksen edistyminen
– Tesoman asemakaavoituksen ja seisakesuunnittelun edistyminen
13. Autojen ja pyörien liityntäpysäköintiä lisätään. Kunnat ja valtio sopivat liityntäpysäköinnin toteutuskustannusten jakoperiaatteista.
Alustavia seurantakohteita:
– Liityntäpysäköintipaikkojen toteutuksen periaatteet
– Liityntäpysäköintialueiden ja -paikkojen määrä
– Liityntäpysäköinnin käyttäjämäärät (selvitettävä saadaanko jostain)
14. Osapuolet selvittävät yhteistyönä, miten sekä Tampereen tavaraliikenteen ratapihaa rata- verkon merkittävänä solmupisteenä että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä (ottaen huomioon mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät) voidaan kehittää yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla.
Alustavia seurantakohteita:
– Selvitystyön eteneminen
15. Kaupunkiseudulle laaditaan viherrakenteen yleissuunnitelma, joka kattaa virkistysalue- ja ekologiset verkostot. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selkeyttää luonnonsuojelulain poikkeamispäätösten käsittelyä alueilla, missä poikkeamilla on merkitystä yhdyskuntara- kenteen eheyttämisen, täydennysrakentamisen tai toimivan liikennejärjestelmän näkökul- masta. Luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamisedellytysten täyttyessä tullaan pilotoi- maan kompensaatiomenettelyjä, joilla voidaan turvata priorisoituja luonnonarvoja muut- tuvassa ympäristössä.
Alustavia seurantakohteita:
– Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinnan edistyminen
5.3. SUJUVA ARKI
5.3.1. Monipuolinen asuntotuotanto ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy
Tavoite: Kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksel- la ja tontinluovutuksella. Kokonaisasuntotuotantotavoite on keskimäärin 3 160 asuntoa vuodessa. Siitä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus on 25 %, sisältäen sekä ARA-rahoituksella toteutettavan että kuntien oman, ARA-vuokratasoa vastaavan, vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon. Tuotantotavoitteet jakautuvat yh- teisvastuullisesti liitetaulukon mukaisesti (% ja abs.-määrät/tontit). Asunnottomuutta eh- käistään valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein.
16. Kunnat edistävät asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuutta kehittämällä kaa- voitusta ja tontinluovutusta kumppanuuksin, kokeiluin ja kilpailuin sekä vahvistamalla ra- kentamisen laadunohjausta.
Alustavia seurantakohteita:
– Valmistuneet asunnot kaupunkiseudulla ja kunnittain
– Kaavoituksen ja tontinluovutuksen kehittäminen, esimerkkejä
– Luovutuskelpoiset tontit (AP kpl, AR k-m2, AK k-m2)
17. Kunnat asemakaavoittavat ja luovuttavat tavoitetta vastaavasti tontit useille eri toimijoille ARA-tonttihinnalla. Kunnat luovat asemakaavoituksellaan ja tontinluovutuksellaan edelly- tyksiä myös vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle.
Alustavia seurantakohteita:
– ARA-tuotannon varmistaminen kuntien tontinluovutuksessa, tonttitarjonnan riittävyys
– Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain
18. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksessaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat, asuntora- kentamiseen soveltuvat alueet luovutetaan kohtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille valtion kiinteistöstrategian mukaisia periaatteita noudattaen.
Alustavia seurantakohteita:
– Valtion kohtuuhintaan kunnille luovuttamat alueet ja niiden suunniteltu maankäyttö
19. Käynnistettävällä välivuokrauksella hankitaan olemassa olevasta asuntokannasta kiireelli- simmässä asunnon tarpeessa oleville vuokra-asuntoja, jotka täydentävät ARA-asuntojen tarjontaa. Menettelyssä yksityinen vuokranantaja saa vuokran välivuokraajataholta, joka perii vuokran vuokralaiselta. Välivuokraustoimintaa hoitava taho voi olla esimerkiksi kunta- omisteinen vuokra-asuntoyhteisö. Tampereen kaupunkiseutu varautuu liittymään mukaan Helsingin seudulla käynnistettävään vastaavanlaiseen toimintaan.
Alustavia seurantakohteita:
– Välivuokrausmenettelyn eteneminen kunnissa/seudullisesti
– Valtion osallistuminen välivuokrauksen kustannuksiin
20. Tampereen kaupunki ja valtio laativat asunnottomuuden ennaltaehkäisyä koskevan sopi- muksen, jossa käsitellään myös maahanmuuttajien asumista.
Alustavia seurantakohteita:
– Sopimuksen valmistelun ja toteutuksen eteneminen
5.3.2. Palvelujen saavutettavuus
Tavoite: Palvelujen saavutettavuutta parannetaan niiden kokoamisella keskustoihin, alue- keskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin sekä kehittämällä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräi- lyn edellytyksiä kaupallisten ja julkisten palvelujen käytössä. Palveluverkkotyössä huomioi- daan digitaaliset liikkumispalvelut ja matkaketjut sekä sähköinen asiointi.
21. Sopijaosapuolet kehittävät keskustojen ja keskusten kävely- ja pyöräilyolosuhteita ja jatka- vat pyöräilyn seudullisten pääreittien laadun parantamista.
Alustavia seurantakohteita:
– Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät
– Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 kärkitoimenpiteiden eteneminen
22. Kunnat sopivat pysäköintiä koskevista seudullisista periaatteista. Periaatteiden muodosta- misessa huomioidaan pysäköinnin erilaiset tarpeet yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä sekä pysäköintiperiaatteiden vaikutukset liikkumisvalintoihin ja täydennysrakentamiseen. Pyöräpysäköintiä edistetään sisällyttämällä pysäköintinormi kuntien rakennusjärjestyksiin.
Alustavia seurantakohteita:
– Seudullisten pysäköintiperiaatteiden muodostaminen
– Pyöräpysäköintinormin sisällyttäminen kuntien rakennusjärjestyksiin
23. Sopijaosapuolet edistävät uusien käyttövoimien käyttöönottoa liikenteessä.
Alustavia seurantakohteita:
– Sähköautojen julkisten latauspisteiden määrä
– Sähköbussien määrä kaupunkiseudun joukkoliikenteessä
24. Digitalisaation ja kokeilujen avulla parannetaan liikkumispalveluita mm. hyödyntämällä monipuolisesti yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia, edistämällä sähköpyörien, yhteiskäyt- töautojen ja muiden yhteisöllisten ratkaisujen käyttöä sekä kehittämällä ”palvelut pyörille”
-kokeiluja ja sähköisiä asiointipalveluja.
Alustavia seurantakohteita:
– Pirkanmaan henkilökuljetuksia koskevan toimintamallin (PIHKA) pilotointi ja mahdolliset innovatiivi- set hankinnat
– Työpäivän aikaisten kutsupohjaisten liikkumispalveluiden kehittäminen
– Kuntien sähköisten asiointipalvelujen kehittyminen
25. Kaupunkiseudulla toteutetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä edistäviä toimia. Sopijaosapuolet edistävät yhteiskäyttöisen tunnistepohjaisen lippu- ja maksujärjes- telmän käyttöönottoa.
Alustavia seurantakohteita:
– Kaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajamäärän kehitys
– Kaupunkiseudun joukkoliikennetuen kehitys
– Yhteiskäyttöisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittyminen
– VR+seutulipun käyttäjämäärät
– Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamisen toimenpiteet
26. Valtio mahdollistaa lähijunaliikenteen kokeiluja Lempäälän ja Nokian suunnilla. Oriveden suunnan joukkoliikenneratkaisu tarkastellaan kaupunkiseudun ja liikenneviraston yhteisen suunnitelman (2015–2016) tulosten pohjalta. Ratkaisussa huomioidaan raideliikenne, vt 9 kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä liikkumisen kehittyvät palvelut.
Alustavia seurantakohteita:
– Junatarjonta Tampereen kaupunkiseudulla
– Junamatkojen määrä Tampereen kaupunkiseudulla
– Oriveden joukkoliikennepalvelujen kehitys
27. Joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten roolit ja toimivalta-alueet selvitetään.
Alustavia seurantakohteita:
– Selvitystyön eteneminen
6. SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN
Seuranta perustuu sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikutta- vuutta kuvaaviin mittareihin. Alustavat seurantakohteet on esitetty toimenpiteiden yhtey- dessä luvussa 5. Seurantatiedot koostetaan vuosittain julkaistavaksi raportiksi. Ympäristö- ministeriö voi tarvittaessa kutsua koolle osapuolten välisen seurantakokouksen.
Tämä sopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Tavoitteena on vuonna 2019 valmistella uusi sopimus seu- raavalle kaudelle.
Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimukseen määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talousarvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttä- vät eduskunnan päätöstä.
Tampereen kaupunkiseudun kunnat ottavat huomioon talousarvioissaan ja yhdyskuntara- kenteen hankekokonaisuuden pohjalta laadittavissa toteutusohjelmissa tässä sopimukses- sa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen. Sopimuksen mukaisia toimen- piteitä edistetään vuosittaisissa tulosneuvotteluissa Liikenneviraston sekä Pirkanmaan ELY- keskuksen kanssa. Sopimusosapuolet edistävät sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Valtion omien inf- rahankkeiden toteuttaminen ja tuki kuntien infrastruktuurihankkeille kytketään kuntien asuntorakentamisen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.
7. ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä xx. päivänä toukokuuta 2016
Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö
Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
liikenne- ja viestintäministeri maatalous- ja ympäristöministeri
Työ- ja elinkeinoministeriö Liikennevirasto
Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
elinkeinoministeri pääjohtaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
ylijohtaja ylijohtaja
Kangasalan kunta Lempäälän kunta
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx
kunnanjohtaja kunnanjohtaja
Nokian kaupunki Oriveden kaupunki
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja
Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki
Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxx
pormestari pormestari
Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
kunnanjohtaja kaupunginjohtaja
LIITE 1: MAL-HANKKEET LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISEKSI
MAL-hankkeiden ohjelmointi
Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin lii- kennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kun- tien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Sopimuskauden alussa valtion rahoitus on kohdennettava valtion liikenneverkolle. Valtio selvittää mahdollisuuksia kohdistaa MAL- hankerahoitusta kuntien katuverkolle.
MAL-hankkeet ohjelmoidaan sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Työhön osallistuvat kaupunkiseudun liikennejärjestelmä- työryhmä (kuntien, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, liikenneviraston ja LVM:n edustajat), maankäytön- ja asumisen työryhmä, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryh- mä sekä joukkoliikennetyöryhmä. Sopimuksen allekirjoitusvaiheessa on sovittu sopimus- kauden alussa käynnistyvistä hankkeista (taulukko 1). Taulukko täydentyy sopimuskauden kuluessa. MAL-hankkeita koskevia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta tarkastellaan vuosit- tain.
Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle lisäksi joukkoliikennetukea 8,2 miljoonaa eu- roa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja infor- maatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikkumispalvelujen syntymistä.
MAL-hankkeiden kriteerit
MAL-hankkeiden valinnassa on käytetty seuraavia kriteereitä:
1. Hankkeen tulee toteuttaa Rakennesuunnitelmaa 2040 ja liittyä MAL-sopimuksessa esi- tettyyn tavoitteeseen tai toimenpiteeseen.
2. Hankkeen tulee edistää liikkumistapojen muutosta sekä kävelyn, pyöräilyn tai joukkolii- kenteen käyttöä.
3. Hankkeen tulee tukea maankäytön kehittymistä luomalla edellytyksiä sujuvalle ja turval- liselle liikkumiselle.
MAL-hankkeet
Taulukko 1. MAL-hankkeet tilanne 10.3.2016
Sopi- mus- kohta | Tavoite/teema | Hankekuvaus | Toteutus- vuosi | Kustannus- arvio |
6 | Alueen kehittäminen | Pirkkala, Tampere: Naistenmatkantien, Nuolialan- tien ja Ilmailunkadun liikennejärjestelyt | 2018–2019 | 1 800 000 € |
12 | Aseman seutujen kehittäminen | Tampere: Tesoman aseman suunnittelu ja raken- taminen | 2019 | 450 000 € |
13 | Liityntäpysäköinti | Pyörien liityntäpysäköintikokonaisuus, suunnittelu ja toteutus | 2018 | 100 000 € |
13 | Liityntäpysäköinti | Autojen liityntäpysäköintikokonaisuus, suunnittelu ja toteutus 2 korissa: sopimukset kauppojen kans- sa, rakentamiskohteet | 2017–2019 | 750 000 € |
13 | Liityntäpysäköinti | Ylöjärvi: Matkatien liityntäpysäköinti (auto + pyörä) | 2016 | 50 000 € |
23 | Uusien käyttövoimien edistäminen | Sähköautojen latauspisteverkoston suunnittelu ja latauspisteiden toteutus liityntäpysäköintien yh- teyteen | 2017–2019 | 20 000 € |
23 | Uusien käyttövoimien edistäminen | Sähköpolkupyörien lataaminen | 2017–2019 | 10 000 € |
21 | Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen | Lempäälä, Tampere: Tampere-Lempäälä pyöräilyn seudullisen pääreitin laadun parantaminen | 2018 | 800 000 € |
21 | Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen | Nokia, Tampere: Tampere-Nokia pyöräilyn seudul- lisen pääreitin laadun parantaminen | 2018 | 800 000 € |
21 | Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen | Ylöjärvi, Tampere: Tampere-Ylöjärvi pyöräilyn seu- dullisen pääreitin laadun parantaminen | 2018 | 800 000 € |
21 | Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen | Kangasala: Tampere-Kangasala pyöräilyn seudulli- sen pääreitin laadun parantamisen jatkaminen (Vatialan kohta) | 2016–2019 | 550 000 € |
21 | Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen | Tampere: Pyörätie Santalahti-Lielahti (2 km) | 2017 | 800 000 € |
21 | Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen | Pyöräilyn infopylväät kuntakeskuksiin | 2018 | 200 000 € |
25 | Joukkoliikenteen edistäminen | Tampere: Solmupysäkkien kohdemäärittely, RS ja toteutus | 2018 | 400 000 € |
25 | Joukkoliikenteen edistäminen | Tampere, Kangasala: Ruutanantielle (mt 3400) 2 pysäkkiparia Tarastejärvelle | 2016–2017 | 50 000 € |
25 | Joukkoliikenteen edistäminen | Tampere: Hatanpään valtatien joukkoliikennekais- ta: YS, RS ja toteutus. | 2018 | 200 000 € |
25 | Joukkoliikenteen edistäminen | Orivesi: Kiertoliittymä vt 9 rampin ja kt 66 liitty- mään, linja-autopysäkit ja liityntäpysäköinti | 2018 | 500 000 € |
25 | Joukkoliikenteen edistäminen | Lempäälä: Tampereentien (mt 3003) Hakkarin kohdan pysäkki- ja suojatiejärjestelyt | 2017 | 150 000 € |
Alueen kehittäminen | Orivesi: Kiertoliitymä kt 58 ja Opintien liittymään | 2017 | 400 000 € | |
Turvallisuuden paran- taminen | Nokia: Jkpp-alikulku vt:lle 12 Viholan kohdalle | 2018 | 500 000 € | |
Turvallisuuden paran- taminen | Vesilahti: Tievalaistus välillä Lempäälä-Vesilahti (3 km) | 2017 | 110 000 € |
Kategorian 1 alustava kustannusarvio on yhteensä 9,4 M€. Kustannuksista kohdentuu alus- tavasti 4,3 M€ valtiolle ja 5,1 M€ kunnille. Kustannusarvioiden ja toteutusratkaisujen täs- mennyttyä hankelistaa voidaan täydentää kategorioihin 2 ja 3 esitetyistä hankkeista.
Alustavia seurantakohteita:
– MAL-hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen eteneminen ja kustannukset
LIITE 2: ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET 2016–2019
Sopimuskaudella valmistuvat asunnot
Asuntoja kpl/v | Asuntoja kpl yhteensä | |
Kangasala | 210 | 840 |
Lempäälä | 310 | 1 240 |
Nokia | 230 | 920 |
Orivesi | 30 | 120 |
Pirkkala | 320 | 1 280 |
Tampere | 1 900 | 7 600 |
Vesilahti | 20 | 80 |
Ylöjärvi | 140 | 560 |
Seutu yht. | 3 160 | 12 640 |
Sopimuskaudella valmistuvien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoiteosuudet (ARA- rahoituksella toteutettavat ja kuntien kohtuuhintainen tuotanto)
Osuus kokonais- tuotannosta, % | Asuntoja kpl/v | Asuntoja kpl yhteensä | |
Kangasala | 17 | 36 | 143 |
Lempäälä | 17 | 53 | 211 |
Nokia | 17 | 39 | 156 |
Orivesi | 10 | 3 | 12 |
Pirkkala | 17 | 54 | 218 |
Tampere | 30 | 570 | 2 280 |
Vesilahti | 5 | 1 | 4 |
Ylöjärvi | 17 | 24 | 95 |
Seutu | 25 | 790 | 3 160 |
Taulukko: Asemakaavavaranto ja sopimuskaudella valmistuvat asemakaavat, asumisen k-m²
Kunta | Yhdyskuntarakennetta täydentävät alueet (ykr- taajaman sisällä), asemakaavojen asumisen kem2 | …josta Hervanta-keskusta- raitiotieväylän vaikutusalueella (800m), as.kaavatason kem2 2016-2019 (mitattu raitiotielinjasta) | …josta keskusta- Lentävänniemi - raitiotieväylän vaikutusalueella (800m), as.kaavatason kem2 2016- 2019 (mitattu raitiotielinjasta) | Yhdyskuntarakennetta laajentavat alueet (ykr- taajaman ulkopuolella olevat alueet), asemakaavojen asumisen kem2 | Yhteensä | |||||
Varanto 12/2015 | Arvio kem2 jaksolla 2016- 2019 | Varanto 12/2015 | Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 | Varanto 12/2015 | Arvio kem2 jaksolla 2016- 2019 | Varanto 12/2015 | Arvio kem2 jaksolla 2016- 2019 | Varanto 12/2015 | Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 | |
Kangasala | 220 000 | 150 000 | 40 000 | 60 000 | 000 000 | 210 000 | ||||
Lempäälä | 25 735 | 114 600 | 70 000 | 25 735 | 184 600 | |||||
Nokia | 199 300 | 83 000 | 78 400 | 0 | 277 700 | 83 000 | ||||
Orivesi | 51 100 | 8 000 | 11 700 | 10 000 | 62 800 | 18 000 | ||||
Pirkkala | 21 300 | 176 800 | 21 300 | 176 800 | ||||||
Tampere | 1 103 106 | 1 204 292 | 186 423 | 642 191 | 140 437 | 184 600 | 159 340 | 373 500 | 1 262 446 | 1 577 792 |
Vesilahti | 79 400 | 0 | 25 000 | 79 400 | 25 000 | |||||
Ylöjärvi | 121 342 | 105 500 | 1 190 | 1 360 | 122 532 | 106 860 | ||||
Yhteensä | 1 821 283 | 1 842 192 | 000 000 | 000 860 | 2 111 913 | 2 382 052 | ||||