Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 lukien

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 lukien

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 2017

sekä erillissopimukset

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

KIRKON YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2017 SEKÄ ERILLISSOPIMUKSET

Sisällys

KirVESTES:ssä säädöksistä käytetyt lyhenteet 9

Keskeinen henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö 10

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (KirVESTES) 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 12

1 § Kilpailukykysopimuksen toteuttaminen 12

2 § Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen 12

3 § Sopimusmuutokset 1.2.2017 lukien 12

4 § Sopimus lomarahasta koskien vuosina 2017–2019 päättyviä lomanmääräytymisvuosia 13 5 § Matkakustannusten korvaus 13

6 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksujen perintä 13

7 § Neuvottelut sopimuskauden aikana 13

8 § Eräät erityistoimet 14

9 § Neuvottelumenettely ja työrauha 14

10 § Sopimuksen voimaantulo 14

KirVESTES 2017 15

JOHDANTO 15

I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 16

I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 16

1 § Soveltamisala 16

1a § Paikallinen sopiminen 16

2 § Palvelussuhteen alkaminen 16

3 § Terveydentilaa koskevat selvitykset 17

4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät 17

5 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus 18

6 § Irtisanomisajat 18

II OSA PALKKAUS 19

II OSA PALKKAUS 19

JOHDANTO 19

LUKU 2.1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 19

10 § Oikeus palkkaukseen 19

11 § Kokonaispalkkaus 19

12 § Varsinainen palkka 20

13 § Päätoimisuus 20

14 § Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus 21

15 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta 21

16 § Palkan maksaminen viranhaltijalle 21

17 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle 22

18 § Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä 23

LUKU 2.2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT 24

JOHDANTO 24

LUKU 2.2.1. KIRKON YLEINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 25

20 § Soveltamisala 25

21 § Yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet 26

22 § Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) 26

23 § Tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan 28

24 § Vuosisidonnainen palkanosa 29

25 § Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava aika 30

26 § Harkinnanvarainen palkanosa 31

27 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminen 32

LUKU 2.2.2. TUNTIPALKKAJÄRJESTELMÄ 33

30 § Soveltamisala 33

31 § Tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet 33

32 § Suorituspalkka 34

33 § Tuntipalkkahinnoittelu 34

34 § Kokemuslisät 34

35 § Henkilökohtainen lisä 35

36 § Työolosuhdelisä 36

37 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus 36

LUKU 2.3. VIRANHALTIJOIDEN JA KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 37

40 § Kertapalkkio 37

41 § Leirin johtajan palkkio (johtajalisä) 38

42 § Kokouspalkkio 38

43 § Eräät Kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot 39

III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA 40

III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA 40

JOHDANTO 40

50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta 40

LUKU 3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT 41

51 § Oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella 41

52 § Sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen 41

53 § Sairausajan palkka, yleiset perusteet 42

54 § Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräykset 43

55 § Kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan 44

56 § Sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde 44

57 § Sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde 44

58 § Työtapaturma ja ammattitauti 48

LUKU 3.2. PERHEVAPAAT 49

60 § Xxxxxx perhevapaaseen 49

61 § Perhevapaista ilmoittaminen 49

62 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana 50

63 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana 50

64 § Osittainen hoitovapaa työajattomassa työssä 52

LUKU 3.3. SAIRAUSPOISSAOLOJA JA PERHEVAPAITA KOSKEVIA MUITA .........................

MÄÄRÄYKSIÄ 52

70 § Edellytykset palkkaetujen saamiseksi 52

71 § Työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin 52

LUKU 3.4. ERÄÄT MUUT VIRKA-/TYÖVAPAAT JA KESKEYTYKSET 53

80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät 53

81 § Eräät terveydenhoidolliset poissaolot 53

82 § Kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika 54

83 § Koulutusaika 54

84 § Julkisen tehtävän hoitamisaika 55

85 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta 56

86 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajalta 56

87 § Työtaisteluajan palkkaus 57

88 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta 57

IV OSA VUOSILOMA 58

IV OSA VUOSILOMA 58

JOHDANTO 58

LUKU 4.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 59

90 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala 59

91 § Eräitä peruskäsitteitä 60

LUKU 4.2. VUOSILOMAN ANSAINTA JA PITUUS 60

92 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 60

93 § Työssäoloon rinnastettava poissaoloaika 63

94 § Vuosiloman määrä 64

LUKU 4.3. VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SÄÄSTÄMINEN 66

95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa 66

96 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen 69

97 § Vuosiloman säästäminen 71

98 § Vuosiloman siirto 72

LUKU 4.4. LOMAPALKKA 72

99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka 72

100 § Lomapalkan lisäys 75

101 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosilomasta 76

102 § Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymättömästä

vuosilomasta 78

LUKU 4.5. LOMAKORVAUS 78

103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä 78 104 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä 80

105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta 81

LUKU 4.6. XXXXXXXX 00

106 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–31.7.2019) 82

107 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–31.7.2019) 83

108 § Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (1.2.2017–31.7.2019) 84

LUKU 4.7. LOMAPALKAN, LOMAKORVAUKSEN JA LOMARAHAN MAKSAMINEN 85

109 § Lomapalkan maksaminen 85

110 § Lomarahan maksaminen 86

111 § Lomakorvauksen maksaminen 86

V OSA KORVAUKSET 87

V OSA KORVAUKSET 87

JOHDANTO 87

120 § Matkakustannusten korvaus 87

121 § Korvattavat matkustamiskustannukset 89

122 § Kotimaanpäiväraha 90

123 § Ulkomaanpäiväraha 91

124 § Alennettu päiväraha 91

125 § Leiripäiväraha 91

126 § Yömatkaraha 92

127 § Majoittumiskorvaus 93

128 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus 93

129 § Matkaennakko 93

130 § Matkalasku 94

131 § Viranhaltijan muuttokustannusten korvaus 94

132 § Työnantajan järjestämä työmatkakuljetus 94

VI OSA TYÖAIKA 95

VI OSA TYÖAIKA 95

JOHDANTO 95

LUKU 6A TYÖAJATTOMAT 96

Luku 6A 1 HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJAT 96

140 § Hengellisen työn viranhaltija, määritelmä 96

141 § Hengellisen työn viranhaltijan työajattomuus 96

142 § Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika 97

143 § Hengellisen työn viranhaltijoiden leirityö 98

Luku 6A 2 TYÖAJATTOMAT MUUTA KUIN HENGELLISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄT 99

144 § Työaikalain ulkopuolisten työajattomuus 99

LUKU 6B TYÖAJAN PIIRISSÄ OLEVAT 100

Luku 6B 1 YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT

YHTEISET MÄÄRÄYKSET 100

Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN 100

150 § Työajan määritelmä 100

151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen 101

152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä 101

153 § Työajan sijoittaminen 102

Luku 6B 1.2. LEPOAJAT 102

154 § Viikoittainen vapaa-aika 102

155 § Päivittäinen vapaa-aika 103

Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ PITKÄN

TYÖPÄIVÄN KORVAUS 104

156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus 104

157 § Ilta- ja yötyökorvaus 104

158 § Pitkän työpäivän korvaus 105

Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO 105

159 § Hälytysluonteinen työ 105

160 § Varallaolo 105

Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN 106

161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 106

162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana 107

163 § Työaikakorvausten rajoittaminen eräissä tehtävissä 107

164 § Korvaus leirityöstä työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle 107

165 § Työaikakorvausten laskeminen 108

166 § Työaikakorvausten suorittamisajankohta 108

Luku 6B 1.6. TYÖAIKAMUODOT JA SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT 109

167 § Työajan määräytyminen 109

168 § Työaikamuodot ja niiden työaika 109

169 § Säännöllinen työaika 110

170 § Liukuva työaika 110

171 § Arkipyhälyhennys 112

172 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus 112

Luku 6B 2 TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET 112

Luku 6B 2.1. YLEISTYÖAIKA 112

180 § Yleistyöajan soveltaminen 112

181 § Yleistyöaika, täysi jakso, täysi työaika 113

182 § Yleistyöaika, keskeytynyt työaikajakso 113

183 § Yleistyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 113

184 § Yleistyöaika, yllättävä keskeytys 115

185 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä 116

186 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen 117

187 § Yleistyöaika, ylityö 117

188 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 119

Luku 6B 2.2. TOIMISTOTYÖAIKA 119

190 § Toimistotyöajan soveltaminen 119

191 § Toimistotyöaika, säännöllinen täysi työaika ja sen järjestäminen 119

192 § Toimistotyöaika, keskeytyneen työviikon työaika 120

193 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä 120

194 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen 122

195 § Toimistotyöaika, ylityökynnys 122

196 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 122

Luku 6B 3 TYÖAIKA-ASIAKIRJAT 123

200 § Työvuoroluettelo 123

201 § Säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä 124

LUKU 6C MUUT MÄÄRÄYKSET 124

210 § Työaikapankki 124

211 § Puhelinpäivystyskorvaus 124

VII OSA ERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET 126

VII OSA ERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET 126

220 § Palkkaus osallistumisesta työntekijäjärjestöjen kokouksiin 126

221 § Ruokaraha 126

222 § Luottamusmiehelle maksettava korvaus 126

223 § Luottamusmiehelle maksettava palkka luottamusmieskoulutuksen ajalta 126

224 § Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus 126

LIITTEET

LIITTEET PALKKAUS- JA KORVAUSLIITTEET

LIITE 1 Euromääräiset palkat, palkkiot ja korvaukset 127

LIITE 2 Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän tehtävänkuvauslomake 132

LIITE 3 Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 136

LIITE 4 Suhteelliset palkkanormit 141

LIITE 5 Matkakustannusten korvaus 143

ERILLISET SOPIMUKSET JA SUOSITUKSET

LIITE 6 Sopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työntekijöiden palkkauksesta 146

LIITE 7 Sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta 148

LIITE 7a Kirkon työmarkkinalaitoksen virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta solmitun sopimuksen mukaisesti päättämät johtavien

virkojen K-/J-hinnoitteluryhmät 149

LIITE 8 Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seurakunnissa 155

LIITE 9 Virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta 161

LIITE 10 Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimus 163

LIITE 11 Kirkon yhteistoimintasopimus 170

LIITE 12 Kirkon luottamusmiessopimus 184

LIITE 13 Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus 191

LIITE 14 Virka- ja työehtosopimus työaikapankista, osa A 193

Malli työaikapankkia koskevasta päätöksestä, osa B 198

Täyttöohje työaikapankkia koskevan päätösmallin täydentämiseen, osa C 200

Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita, osa D 202

LIITE 15 Suositus sairaanhoidon järjestämisestä seurakunnassa 206

LIITE 16 Suositus suojavaatetuksesta seurakunnassa 208

LIITE 17 Suositus työpaikkaruokailun järjestämisestä seurakunnassa 210

LIITE 18 Virka- ja työehtosopimus seurakunnan palveluksessa olleen viranhaltijan/ työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta 212

LIITE 19 Suositus toimituspalkkioista 217

LIITE 20 Virka- ja työehtosopimus evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön

lomarahasta 222

LIITE 21 Virkaehtosopimus hengellisen työn viranhaltijoiden

moduulityöaikakokeilusta 224

KirVESTES:ssä säädöksistä käytetyt lyhenteet
Kirkkojärjestys (1055/1993)	KJ
Kirkkolaki (1054/1993)	KL
Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974)	KirVESL
Sairausvakuutuslaki (1224/2004)	SVL
Työaikalaki (605/1996)	TAL
Työsopimuslaki (55/2001)	TSL
Työturvallisuuslaki (738/2002)	TTL
Vuosilomalaki (162/2005)	VLL

Keskeinen henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö

Seuraavassa on lueteltu aiheryhmittäin tärkeimpiä seurakunnan henkilöstöhallintoon vaikuttavia lakeja. Lain nimen perässä on mainittu lain numero ja säätämisvuosi (esim. 1054/1993).

Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexissä ylläpidetään jatkuvasti ajan tasalla ole- vaa tietokantaa Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Finlexin Internet-osoite on xxx.xxxxxx.xx/ (ruotsinkieliset sivut ovat osoitteessa: xxx.xxxxxx.xx/xx/). Finlexistä voi hakea säädöksiä niiden numerolla. Lisäksi Finlexissä on asiasanahaku. Voimassa ole- van lain tai asetuksen saa haettua Finlexistä valitsemalla Finlexin etusivulta vaihtoehdon lainsäädäntö, sitten ”ajantasainen lainsäädäntö” ja syöttämällä avautuvassa ikkunassa olevaan tietokenttään lain numeron ja toiseen tietokenttään lain säätämisvuoden.

1. Työsopimus, yhteistoiminta, tasa-arvo ja yksityisyys

• Työsopimuslaki (55/2001)

• Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)

• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)

• Henkilötietolaki (523/1999)

• Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)

• Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytet- täessä (1233/2006)

2. Työaika ja työvapaat

• Työaikalaki (605/1996)

• Vuosilomalaki (162/2005)

• Kirkon työaika-asetus (33/1998)

• Vuorotteluvapaalaki (1305/2002)

• Opintovapaalaki (273/1979) ja –asetus (864/1979)

3. Työturvallisuus ja sen valvonta sekä työterveys

• Työturvallisuuslaki (738/2002)

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)

• Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)

• Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

• Tapaturmavakuutuslaki (608/1948)

• Ammattitautilaki (1343/1988) ja –asetus (1347/1988)

• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)

4. Nuoret työntekijät

• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)

• Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esi- merkkiluettelosta (188/2012)

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien töiden esi- merkkiluettelosta (189/2012)

5. Hallinnollinen lainsäädäntö

• Hallintolaki (434/2003)

• Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)

• Hallintolainkäyttölaki (586/1996)

• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

• Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)

6. Kirkon virkasuhde sekä virka- ja työehtolainsäädäntö

• Kirkkolaki (1054/1993); lain 5 ja 6 luku

• Kirkkojärjestys (1055/1993); kirkkojärjestyksen 5 ja 6 luku

• Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974)

• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista (829/2005)

• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta (827/2005)

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (KirVESTES) 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Kilpailukykysopimuksen toteuttaminen

Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta 29.2.2016 kilpailukykysopimukseksi kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla.

2 § Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

Tämän virka- ja työehtosopimuksen KirVESTES:n kodifiointiin liittyvät virka-

ja työehtosopimusmuutokset ovat voimassa 1.2.2017 lukien.

Jos kirkon yleistä virka- ja työehtosopimusta ei irtisanota päättymään 31.1.2018, sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden ker- rallaan, jollei allekirjoittanut osapuoli irtisano sitä kirjallisesti vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Jos sopimus irtisanotaan, irtisa- novan osapuolen on samalla tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopi- mukseksi, mikäli se haluaa uuden sopimuksen solmimista. Irtisanotun so- pimuksen määräyksiä noudatetaan irtisanomisajan päättymisen jälkeenkin, kunnes uusi sopimus on tehty, kuitenkin siten, että niiden noudattaminen lakkaa irtisanoneeseen osapuoleen nähden, kun se on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa osaltaan neuvottelut päättyneiksi.

3 § Sopimusmuutokset 1.2.2017 lukien

1. Kodifiointiin liittyvät sopimusmuutokset

Tällä virka- ja työehtosopimuksella otetaan käyttöön liitteenä olevat

KirVESTES:n kodifiointiin liittyvät sopimusmääräysmuutokset (liite).

2. Työaika

Kilpailukykysopimuksen rakenteellisten uudistusten kohdan 4.1 työajan pi- dentämisestä on sovittu KirVESTES:ssa siten kuin oheisesta liitteestä ilme- nee.

3. Paikallinen sopiminen

Kilpailukykysopimuksen paikallisen sopimisen kohdan 6 osalta

• paikallisesta sopimisesta on sovittu evankelis-luterilaisen kirkon pääsopi- muksessa ja KirVESTES:n I osan palvelussuhdetta koskevissa yleisissä määräyksissä siten kuin oheisesta liitteestä ilmenee

• yhteistoiminnan ja luottamusmiesten sopimusmääräysmuutoksista on so- vittu kirkon yhteistoimintasopimuksessa ja kirkon luottamusmiessopimuk- sessa siten kuin oheisesta liitteestä ilmenee

• työaikapankkijärjestelmän käyttöön otosta on sovittu KirVESTES 2014– 2016 liitteen 14 työaikapankista tehdyllä virka- ja työehtosopimuksella.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

4. Työaikakokeilut

• KirVESTES VI osan työaikamääräyksiä koskevaa kokeilua jatketaan si- ten, että KirVESTES:ssa 2014–2016 sovitut kokeilumääräykset ovat voi- massa 31.1.2018 asti

• Hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta on sovittu erilli- sellä virkaehtosopimuksella siten kuin oheisesta liitteestä ilmenee.

5. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilu

Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seurakunnissa sopimus- osapuolten 23.10.2013 tekemän virkaehtosopimuksen voimassaoloa jatke- taan 31.1.2018 asti.

4 § Sopimus lomarahasta koskien vuosina 2017–2019 päättyviä lomanmää- räytymisvuosia

Kilpailukykysopimuksen rakenteellisten muutosten kohdan 4.2 mukaan julki- sen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosentilla. Lomarahan vähentämi- sestä on sovittu erillisillä virka- ja työehtosopimuksella (liite).

5 § Matkakustannusten korvaus

Matkakustannusten korvausmääriä (KirVESTES liite 5, aiemmin liite 8) tar- kistetaan sopimuskauden aikana noudattaen soveltuvin osin verohallituksen em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.

6 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jä- senmaksujen perintä

Seurakunta pidättää, mikäli viranhaltija/työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, pääsopijajärjestön tai sen alayhdistyksen tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksun viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut seurakunta tilittää pääsopijajärjestön ilmoittamalle pankkitilille. Pääsopijajärjestö on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättä- mistä varten tarpeelliset tiedot.

7 § Neuvottelut sopimuskauden aikana

Sopimuskauden aikana voidaan tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osa- puolten välillä neuvotella ja sopia tarvittavista muutoksista palkkaukseen tai muihin palvelussuhteen ehtoihin kilpailukykysopimuksen puitteissa. Esityk- sen sopimuksen tekemisestä voi tehdä Kirkon työmarkkinalaitos, seurakunta tai tämän sopimuksen allekirjoittanut viranhaltijoita tai työntekijöitä edustava järjestö.

Sopimusosapuolet ovat perustaneet sopimuskauden mittaiseksi ajaksi seu- raavat osapuolten yhteiset työryhmät:

1) Työryhmä, joka neuvottelee tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämises- tä työaikajärjestelyjen avulla. Tavoitteena on työajan tehokkaampi käyttö hyödyntämällä toimintaa palvelevia joustavia työaikajärjestelyjä ja/tai toi- mivampia työaikamääräyksiä.

2) Työryhmä, joka selvittää leirityön vaativuutta ja siitä suoritettavien korva- usten mahdollista kehittämistä ottaen huomioon leiritoiminnan taloudelli- set toteuttamismahdollisuudet.

3) Työryhmä, joka hyödyntää sopimusosapuolten syksyllä 2015 toteuttamaa palkkausjärjestelmän arviointia tavoitteena selvittää mahdollisuutta yh- distää vuosisidonnainen palkanosa ja harkinnanvarainen palkanosa sekä ryhmäpalkitsemisen käyttämistä

4) Työryhmä, joka kehittää toimia, jotka edistävät tuloksellisuutta ja työelä- män laatua. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön ja heidän edusta- jiensa osallistumista edistäviin yhteistoiminnallisiin toimintatapoihin sekä osaamisen kehittämiseen liittyviin kysymyksiin ja rakennemuutoksen hy- vään toteuttamiseen.

8 § Eräät erityistoimet

Mikäli sopimusosapuolet yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, ne kokoontuvat neuvot- telemaan, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Tällöin sopijaosapuolet voivat sopia tämän virka- ja työehtosopimuksen muuttamisesta.

9 § Neuvottelumenettely ja työrauha

Neuvottelumenettelystä ja työrauhasta on voimassa, mitä Xxxxxx pääsopi- muksessa on määrätty.

10 § Sopimuksen voimaantulo

Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne il- moittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle.

Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt toteavat 31.5.2016 jälkeen, että kilpailuky- kysopimusta ei synny, tämä virka- ja työehtosopimus raukeaa, ja sen sijaan sovelletaan ajalle 1.4.2014–31.1.2017 voimassa olevaksi sovittua virka- ja työehtosopimusta.

Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 2016

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.

KIRKON ALAN UNIONI R.Y.

KIRKON ALAT RY

KirVESTES 2017

JOHDANTO

Tämä sopimus on sekä kirkon virkaehtosopimuslain (laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista 968/1974) tarkoittama virkaehtosopimus että työehtosopimuslain (työehtosopimuslaki 436/1946) tarkoittama työehtosopimus. Tämän sopimuksen määrä- ykset voivat koskea virkaa, viranhaltijaa tai työsopimussuhteista työntekijää. Mikäli jos- sakin sopimuksen määräyksessä ei ole nimenomaisesti mainittu rajoitusta, koskee se sekä viranhaltijaa että työntekijää. Kun sopimuksen määräys koskee vain viranhaltijaa, on säännös merkitty VES, ja kun se koskee vain työntekijää, on se merkitty TES.

KirVESTES jakautuu aihepiirittäisiin osiin (osat I-VII). Kullakin osalla on oma johdanton- sa, jossa kerrotaan pääpiirteet osan sisällöstä. Sopimuksen eri osat on eroteltu ylätunnis- teessa sekä sivun reunassa näkyvällä värillä.

Sopimuksen osat ovat seuraavat:

• I Osa Palvelussuhdetta koskevia yleisiä määräyksiä

• II Osa Palkkaus

• III Osa Poissaolot ja palkkaus poissaoloajoilta

• IV Osa Vuosiloma

• V Osa Korvaukset

• VI Osa Työaika

• VII Osa Eräät henkilöstön edustajien etuudet.

Sopimuskirjan liitteet 1-5 ovat myös sopimuksen osia. Lisäksi sopimuskirjassa on muka- na erillisiä virka- ja/tai työehtosopimuksia ja suosituksia (liitteet 6-21).

Sopimuskirjan reunassa ja yläviitteessä on käytetty värejä osoittamaan sopimuksen eri osia. Lisäksi kirjaan on merkitty vihreällä tekstillä ns. sopimuksen kodifiointityöstä johtu- neet lähinnä teknisluontoiset muutokset verrattuna edelliseen sopimukseen. Kilpailuky- kysopimuksesta aiheutuneet muutokset, joista osa on määräaikaisia, on merkitty sinisellä tekstillä. Eräistä sopimuskohdista on poistettu tekstiä. Tämä on merkitty kirjan marginaa- liin pystyviivalla.

Viranhaltijoita koskevia yleisiä säännöksiä on lisäksi kirkkolaissa (1054/1993) ja –järjes- tyksessä (1055/1993). Työntekijöitä koskevia yleisiä säännöksiä on työsopimuslaissa (55/2001). Työsopimuslaki sekä kirkkolain ja -järjestyksen viranhaltijoita koskevat sään- nökset (KL ja KJ 5 ja 6 luvut) ovat luettavissa internetistä osoitteesta xxx.xxxxxx.xx.

Lisäksi mukana on luettelo muusta keskeisestä henkilöstöhallintoa koskevasta lainsää- dännöstä. Lainsäädäntöä on seurattu 31.3.2014 asti. Tämän sopimuskirjan alussa on luettelo tässä sopimuskirjassa käytetyistä säädösten lyhenteistä. Lyhenteitä käytetään usein toistuvien säädösten yhteydessä.

OSA I PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Soveltamisala

1 mom. Kirkon virat, viranhaltijat ja työntekijät

Tätä sopimusta sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien virkoihin, viranhaltijoihin ja työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin.

2 mom. Työnantajan määritelmä

Tämän sopimuksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seurakuntayh- tymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia.

3 mom. Viittaukset lain säännöksiin

Jäljempänä tässä sopimuksessa on viittauksia lain säännöksiin. Näitä sään- nöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi.

1a § Paikallinen sopiminen

1 mom. Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutus KirVESTES:n soveltamiseen

Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 14 §:ssä tarkoitetulla paikallisella virka- ja työehtosopimuksella.

2 mom. Normaalilausekkeen mukaisen sopimuksen sopimisala

Pääsopimuksen 14 § 1 momentin normaalilausekkeen mukaisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia

• palkkausosan sopimusmääräyksistä alittamatta vaativuusryhmän alarajaa

• xxxxxxxxx vaihtamisesta joko osittain tai kokonaan vapaaksi henkilöstö- ryhmää tai koko seurakunnan henkilöstöä koskevana

• hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta siten kuin siitä on erillisellä virkaehtosopimuksella sovittu

• työaikaosan määräyksistä lukuun ottamatta säännöllisen työajan keski- määräistä pituutta

• luottamusmiessopimuksesta ja yhteistoimintasopimuksesta siltä osin kuin näissä sopimuksissa on määrätty

2 § Palvelussuhteen alkaminen

1 mom. Viranhaltijan palvelussuhteen alkaminen

VES Viranhaltijan palvelussuhteen alkamisesta on määrätty KL 6 ja KJ 6 luvuissa.

2 mom. Työsopimuksen tekeminen

TES Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käy- vät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.

Soveltamisohje:

Työsopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty TSL 1:3:ssa ja työnteon keskeisistä eh-

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ OSA I

doista annettavasta selvityksestä TSL 2:4:ssa. Työsopimukseen voidaan sisällyttää TSL 1:4:n mukainen koeaika.

TSL:n mukaan työsopimus tehdään pääsääntöisesti olemaan voimassa toistaiseksi. Mää- räaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä (esim. sijaisuus, työn kausiluonteisuus). Ilman perusteltua syytä määräajaksi tehtyä työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. TSL 1:3).

Työsopimus voidaan tehdä poikkeuksellisesti suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.

Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän osalta seurakunnassa on oltava päätös, onko hänet palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, vai sovitaanko kustakin työrupea- masta erikseen tehtävällä määräaikaisella työsopimuksella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä tietoja työsopimukseen tulee merkitä samoin kuin myös esim. velvollisuuteen maksaa lo- makorvaus työsuhteen päättymisen yhteydessä, jos työsuhde on määräaikainen.

3 mom. Työsuhteen alkaminen

TES Työsuhde alkaa siitä päivästä, jolloin työntekijä työsopimuksensa mukaises- ti tosiasiassa ryhtyy työhön. Jos kuitenkin kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, työntekijän oikeudet alkavat sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä sään- nönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.

3 § Terveydentilaa koskevat selvitykset

1 mom. Viranhaltijan velvollisuus esittää terveydentilaa koskeva selvitys

VES Viranhaltijan velvollisuudesta esittää terveydentilaa koskeva selvitys virka- suhteeseen otettaessa säädetään KL 6:16:ssa. Viranhaltijan velvollisuudesta antaa virkasuhteen aikana tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään säädetään KL 6:31:ssa.

2 mom. Työntekijän lääkärintodistus ennen työsuhteen alkamista

TES Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyt- tävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

3 mom. Työntekijän terveydentilaa koskeva selvitys työsuhteen aikana

TES Työntekijä on työsuhteen aikana velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen edellytyksien selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään. Työntekijä on myös velvollinen osallistumaan työnanta- jan määräyksestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvit- tämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Työnantajan määräämien tarkastusten ja tutkimusten kustan- nuksista vastaa työnantaja.

Soveltamisohje:

Palkkaus tässä momentissa tarkoitettujen tutkimusten ajalta, ks. 81 § 2 mom.

4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät

1 mom. Viranhaltijan tehtävät

VES Viranhaltijan tehtävistä määrätään KL:ssa ja KJ:ssä ja/tai viran johtosäännös- sä.

OSA I PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 mom. Työntekijän tehtävät

TES Työntekijä otetaan työsopimuksella sovittuihin tehtäviin, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen siirtymään tilapäisesti muihinkin tehtäviin, joita työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen perusteella voidaan pitää hänelle sopivina.

5 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus

1 mom. Virkasuhteen päättyminen ja lomauttaminen

VES Viranhaltijan virkasuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta on säädetty KL 6 luvussa.

2 mom. Työsopimuksen irtisanominen, purkaminen ja lomauttaminen

TES Työntekijän työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä lomauttami- sesta on säädetty TSL:ssa.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Lomauttaminen ks. TSL 5 luku, työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen ks. TSL 6-9 luvut.

Kun lomauttaminen tai irtisanominen perustuu tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin, on asia käsiteltävä kirkon yhteistoimintasopimuksen menettelytapoja ja määräaikoja noudattaen.

3 mom. Työsuhteen lakkaaminen täyden työkyvyttömyyseläkkeen johdosta

TES Kun työntekijälle on myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke, työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sinä päivänä, jona työntekijän oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on alkanut. Jos työnantaja on saanut eläkettä koskevasta päätöksestä tiedon myöhemmin, työsuhde lakkaa tie- doksisaantipäivästä alkaen.

4 mom. Palkaton virka-/työvapaa määräaikaisen kuntoutustuen aikana

VES+TES Kun viranhaltija/työntekijä jää kirkon eläkelain (261/2008) mukaan määräy- tyvälle määräaikaiselle kuntoutustuelle, on työstä poissaoloaika palkatonta virka-/työvapaata. Jos työnantaja on saanut kuntoutustukea koskevasta pää- töksestä tiedon myöhemmin, palkaton virka-/työvapaa alkaa tiedoksisaanti- päivästä alkaen.

Soveltamisohje 3-4 mom:

Työnantajan mahdollisuudesta saada kirkon keskusrahastolta takautuvasti korvausta vi- ranhaltijalle/työntekijälle maksamastaan (sairausajan) palkasta kirkkohallituksen työkyvyt- tömyyseläkettä tai kuntoutustukea koskevan päätöksen voimaantulon jälkeiseltä ajalta on annettu ohjeet kirkkohallituksen yleiskirjeessä 12/2004.

Määräaikaiselta kuntoutustuelta töihin palaavalle viranhaltijalle/työntekijälle tarjotaan hä- nen entisiä työtehtäviään. Jos sellaisia ei enää ole, hänelle on pyrittävä tarjoamaan muuta hänelle soveltuvaa työtä.

6 § Irtisanomisajat

1 mom. Viranhaltijan irtisanomisajat

VES Viranhaltijan irtisanomisajoista säädetään KL 6:55:ssä.

2 mom. Työntekijän irtisanomisajat

TES Työntekijän irtisanomisajoista säädetään TSL 6:3:ssa.

II OSA PALKKAUS

JOHDANTO

Osa II sisältää kolme lukua

• palkkaa ja palkan maksamista koskevat yleiset määräykset sisältyvät lukuun 2.1. Tässä luvussa on määräyksiä mm. viranhaltijan/työntekijän oikeudesta palkkaukseen, päätoimisuudesta ja osa-aikaisuudesta sekä palkan maksamisen ajankohdasta.

• seurakunnassa/seurakuntayhtymässä sovellettavia palkkausjärjestelmiä koskevat määräykset sisältyvät lukuun 2.2. Tämän luvun alussa on oma johdantonsa, jossa kuvataan käytössä olevia palkkausjärjestelmiä.

• palkkausjärjestelmiin kuulumattomia lisiä ja palkkioita koskevat määräyk- set ovat luvussa 2.3. Tähän lukuun sisältyy mm. määräykset leirin johtajan palkkiosta sekä kokouspalkkioista.

LUKU      2.1.        YLEISIÄ      MÄÄRÄYKSIÄ                  

10 § Oikeus palkkaukseen

1 mom. Palkkauksen alkaminen ja päättyminen

Viranhaltijan/työntekijän oikeus palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä tai mistä lukien hänen työssä ol- lessaan hänelle on myönnetty palkkauksellinen etuus. Oikeus palkkaukseen jatkuu siihen päivään, jolloin viran tai tehtävän hoitaminen päättyy tai viran- haltijalle/työntekijälle myönnetty palkkauksellinen etuus lakkaa.

Soveltamisohje:

Oikeus palkkaan alkaa normaalisti vasta, kun virantoimitus tai tehtävän hoitaminen on alkanut. Jos virka-/työsuhde kuitenkin alkaa viranhaltijan/työntekijän säännönmukaisena vapaapäivänä tai kuukauden ensimmäiseksi päiväksi sattuvana pyhä-, juhla- tai muuna vapaapäivänä, oikeus palkkaukseen alkaa virka-/työsuhteen alkamispäivästä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän pal- velussuhde alkaa kalenterikuukauden alusta ja kuukauden ensimmäiset päivät sijoittuvat viranhaltijan/työntekijän säännönmukaisille vapaapäiville. Edellytyksenä palkan maksami- selle on kuitenkin, että tehtävän hoitaminen tosiasiallisesti alkaa heti ensimmäisenä viran- haltijan/työntekijän säännönmukaisena työpäivänä em. vapaapäivän tai juhla- tai pyhäpäi- vän jälkeen.

2 mom. Viranhaltijan oikeus palkkaukseen erityistapauksessa

VES Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy kesken kalenterikuukauden sairauden tai vamman vuoksi siten, että hän tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa, tai hän kuolee, palkkaus suoritetaan hänelle tai hänen oikeuden- omistajilleen koko siltä kalenterikuukaudelta.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy muusta kuin sopimuskohdassa mainitusta syystä kes- ken kalenterikuukauden, liikaa maksettu palkka peritään takaisin.

11 § Kokonaispalkkaus

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkat ovat kokonaispalkkoja.

Kokonaispalkkaukseen ei kuulu minkäänlaisia kokonaan tai osittain ilman vastiketta annet- tavia luontoisetuja.

Jos viranhaltijalle/työntekijälle annetaan luontoisetu, sen verotusarvo on osa varsinaista palkkaa siten, ettei luontoisedun antaminen lisää tämän sopimuksen mukaan määritellyn kokonaispalkan määrää.

Luontoisetupalkkauksen evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (1990/391) perusteella säilyttäneeseen sovelletaan em. määräyksiä, jos työnantaja ei päätä toisin.

Yksityiseltä tai muulta maksuvelvolliselta perittävät maksut viranhaltijan suorittamista virka- toimista ja lunastukset toimituskirjoista kuuluvat seurakunnalle.

12 § Varsinainen palkka

Varsinaisella palkalla tarkoitetaan viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaan määräytyvää säännöllisesti palkanmaksukau- sittain maksettavaa palkkaa. Varsinaiseen palkkaan ei lueta:

1) työajan perusteella suoritettavaa korvausta,

2) erityisestä työolosuhteesta tai -ajankohdasta maksettavaa palkkiota tai korvausta,

3) kustannusten korvausta,

4) luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta

5) muuta palkkausjärjestelmään perustumatonta korvausta eikä

6) kertapalkkiota.

Soveltamisohje:

Yleinen palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 21 §. Johdon palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. liite 7, 2 §. Tuntipalkkajärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 31 §.

Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkanmaksukausi on kuukausi. Tuntipalk- kaisella työntekijällä on kuukaudessa kaksi tai useampia palkanmaksukausia, ks. 17 § 2 mom.

Varsinaisen palkan käsitteellä on merkitystä sovellettaessa mm. seuraavia virka- ja työeh- tosopimuksen kohtia:

1) osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus (14 §)

2) palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta (15 §),

3) palkanmaksuajankohta (16-17 §),

4) sairausajan palkkaus (53-58 §),

5) eräiden virka- ja työvapaiden palkkaus (63 §, 80-85 §, 88 §),

6) tuntipalkan laskeminen työaikakorvauksia suoritettaessa (165 §),

7) vuosilomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus (IV Osan luvut 4.4-4.6).

Varsinaiseen palkkaan luetaan kuuluvaksi myös vastikkeetta annettava asunto ja siihen liittyvä luontoisetu tai näiden sijaan annettava rahakorvaus ja ne otetaan huomioon mm. lomakorvauksen ja lomarahan laskennassa. Edun arvo on sama kuin sen ennakonpidä- tysarvo verotuksessa. Jos luontoisedun arvoa ei voida muuten todeta, pidetään sinä sitä määrää, josta verotusta varten suoritetaan ennakonpidätys. Luontoisetupalkkauksesta, ks. 11 §.

13 § Päätoimisuus

Virkasuhde/työsuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan/työntekijän määritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa eikä hän ole muussa päätoimiseksi katsottavassa työssä tai palvelussuhteessa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen silloin, kun tehtävämäärä on vä- hintään puolet kokoaikaisen viran täydestä tehtävämäärästä.

14 § Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus

Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy prosenttiosuutena kokoaikaiselle maksettavasta varsinaisesta palkasta siinä suhteessa kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä säännöllistä työai- kaa lyhyempi tai tehtävämääränsä asianomaista säännöllistä tehtävämäärää pienempi.

Soveltamisohje:

Osa-aikaisesti työskentelevän viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan määrit- täminen edellyttää, että hänelle ensin määritetään täydeltä työajalta maksettava palkka. Sen määrittämisessä noudatetaan samoja perusteita kuin kokoaikaisesti työskentelevän viranhaltijan/työntekijän palkkauksen määrittämisessä. Työaikamääräysten piirissä olevi- en viranhaltijoiden/työntekijöiden työaikaa vastaavat prosenttiosuudet täysiltä työtunneilta ovat liitteessä 4.

15 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom. Palkka osalta kalenterikuukautta

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osalta kalenterikuukautta siten, että jokaista virantoimituspäivää tai keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kalenterikuu- kauden varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä.

Soveltamisohje:

Päiväpalkka saadaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän varsinainen kuukausipalkka asi- anomaisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Palkka maksetaan osalta kalenterikuukautta päiväpalkkana silloin,

• kun viranhaltija/työntekijä on yhden tai useampia päiviä poissa virantoimituksesta/ työstä palkattomalla virka-/työvapaalla,

• kun määräaikaisen virka-/työsuhteen palkka on määritelty kuukausipalkkana, mutta palvelussuhde kestää vähemmän kuin kuukauden mutta enemmän kuin 12 kalente- ripäivää tai

• kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden.

Palkattomalla virka-/työvapaalla olevalta viranhaltijalta/työntekijältä pidätetään palkka kai- kilta niiltä päiviltä, joiksi virka-/työvapaa on myönnetty.

2 mom. Palkka 12 kalenteripäivää lyhyemmältä ajalta

Jos työaikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan määräaikainen virkasuh- de tai kuukausipalkkaisen työntekijän määräaikainen työsuhde kokonaisuu- dessaan kestää enintään 12 kalenteripäivää, palkka maksetaan 1 momentis- ta poiketen tehtyjen työtuntien mukaan. Tuntipalkka lasketaan käyttäen 165

§:n jakajalukuja.

Soveltamisohje:

Hengellisen työn viranhaltijoille palkka maksetaan aina päiväpalkkaperusteisesti.

16 § Palkan maksaminen viranhaltijalle VES

1 mom. Palkan maksamisen ajankohta

Viranhaltijan varsinainen palkka maksetaan kunkin kalenterikuukauden 15. päivänä. Jos maksupäiväksi määrätty päivä sattuu arkilauantaiksi, sunnun- taiksi tai muuksi juhlapäiväksi, palkka maksetaan sitä lähinnä edeltävänä sa- man kalenterikuukauden muuna arkipäivänä. Palkan tulee olla nostettavissa tässä momentissa tarkoitettuna palkanmaksupäivänä.

Palkanmaksuajankohta on sama sekä toistaisessa että määräaikaisessa virkasuhteessa oleville viranhaltijoille.

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa viranhaltijalle laskelma, jossa on selvitys palkan suuruudesta, mahdollisista lisistä sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin (KL 6:24).

2 mom. Muun kuin varsinaisen palkan tai palkkion maksaminen

Muu kuin varsinainen palkka tai palkkio maksetaan varsinaisen palkan mak- samisen yhteydessä, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos pal- kan tai palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suo- ritetuista toimenpiteistä, maksu suoritetaan viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

3 mom. Palkan maksamisen tapa

Viranhaltijan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.

17 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle TES

1 mom. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa jäl- kikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Jos kuukauden viimeinen arki- päivä on lauantai, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Maksu- tai siirto- määräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkka on erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.

Soveltamisohje:

Työntekijälle annetaan palkanmaksun yhteydessä laskelma josta käyvät ilmi palkan suu- ruus ja sen määräytymisen perusteet. Ks. TSL 2:16,2 mom.

2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken niin sovitaan, voidaan palkka mak- saa kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Palkka erääntyy maksettavaksi viimeistään kuudentenatoista kalenteripäivänä palkanmaksukauden päätyt- tyä.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan yleisimmin kaksi kertaa kuukaudessa. Tällöin työaikajaksot voivat olla esimerkiksi 1.-15. päivä sekä 16. päivästä kuukauden lop- puun. Ensimmäisen työaikajakson (1.-15. päivä) palkka maksetaan tällöin kuukauden vii- meisenä arkipäivänä saman aikataulun mukaan kuin kuukausipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle (ks. 1 mom.). Jälkimmäisen työaikajakson (16. päivästä kuukauden loppuun) palkka maksetaan viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä tai jos se on arkilauantai, sunnuntai tai muu juhlapäivä, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

3 mom. Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan viimeistään palvelussuhteen vii- meisenä päivänä, jollei maksuajankohdasta ole nimenomaisesti työsopimuk- sella toisin sovittu.

Soveltamisohje:

Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä muuna kuin työsuhteen päättymispäivänä, esi- merkiksi työsuhteessa noudatettuna tavanomaisena palkanmaksupäivänä, edellyttää, että

siitä on sovittu työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen aikana. Asiasta on aina nimen- omaisesti sovittava. Jos ehto on vakiolausekkeena työsopimuksessa, se on voimassa vain, jos asiasta on sovittu ja siitä on tehty merkintä työsopimukseen. Ks. myös TSL 2:13-14.

Muut kuin säännölliset palkkaerät, joista ei ole selvitystä työsuhteen päättymispäivänä (esi- merkiksi työaikakorvaukset), voidaan maksaa palkan tavanomaisena maksuajankohtana työsuhteen päättymisen jälkeen.

4 mom. Palkan erääntyminen erityistapauksissa

Jos työntekijän palkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erääntyy mak- settavaksi pyhäpäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannus- aattona tai arkilauantaina, pidetään erääntymispäivänä lähinnä edellistä ar- kipäivää.

5 mom. Palkan maksamisen tapa

Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.

18 § Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä TES

1 mom. Palkka muusta kuin säännönmukaisesta työstä

Xxxxxxx työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos työ, johon työntekijä on siirretty, on alemmin palkattua, maksetaan hänel- le omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka. Jos työ on korkeammin pal- kattua, työntekijälle maksetaan tilapäistä työtään vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.

Soveltamisohje:

Muun työn tulee olla työntekijälle hänen ammattiinsa ja työkokemukseensa nähden sopi- vaa.

Silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat muusta työstä sen sijaan, että työnantaja käyt- täisi TSL:n mukaista oikeuttaan lomauttaa tai irtisanoa työntekijä, palkkaus määräytyy momentissa sanotusta poiketen asianomaista työtä koskevien palkkausmääräysten mu- kaisesti. Esimerkiksi, jos työnantaja sopii lastenohjaajan kanssa hautausmaatyöstä sen sijaan, että lomauttaisi työntekijän, määräytyy työntekijän palkka hautausmaiden kesätyön- tekijän tehtävistä maksettavan kuukausi- tai tuntipalkan mukaisesti.

2 mom. Luonnonesteen aiheuttama töiden keskeytys

Xxxxxxx työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttaman töi- den keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä.

Soveltamisohje:

Jos kysymyksessä on tavanomainen luonnoneste, ei työntekijälle, joka on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, makseta palkkaa. Jos kysymyksessä taas on työpaikkaa koh- dannut tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu sen kaltainen työsopimuksen osapuolista riippumaton tapahtuma, maksetaan työntekijälle työnteon keskeytyksen ajalta varsinainen palkka, enintään kuitenkin 14 päivältä (ks. myös TSL 2:12, 2-3 mom.).

LUKU 2.2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT

JOHDANTO

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmät muodostavat seu- rakunta-/seurakuntayhtymäkohtaiselle palkkapolitiikalle yhteisen perustan ja tavoitteet. Palkkausjärjestelmiä on kaksi:

• kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja

• tuntipalkkajärjestelmä.

Palkkausjärjestelmissä on huomioitu tehtävistä, palkkaustavoista ja organi- saatiosta johtuvat tarpeet. Työnantaja harjoittaa omaa palkkapolitiikkaansa järjestelmien osoittamissa rajoissa.

Palkkausjärjestelmät sisältävät palkan eri osia, palkan tasoa sekä sen asetta- misen ja tarkistamisen käytäntöjä koskevia määräyksiä. Järjestelmien tavoit- teena on, että työnantajan palkkapolitiikka on kannustavaa, kilpailukykyistä ja tasa-arvoista sekä palkkauksen porrastus oikeudenmukainen. Tarkoituksena on, että palkkaukseen liittyvät käytännöt ja prosessit ovat avoimia, läpinäky- viä, objektiivisia ja joustavia.

Palkkausjärjestelmien tavoitteiden mukaista on, että johto ja esimiehet toimi- vat vastuullisesti, kannustavasti ja läpi organisaation yhtenevästi. Myös yh- teistyöstä henkilöstön edustajien kanssa on huolehdittava. Palkkausasioiden hyvien käytäntöjen mukaista on, että viranhaltijat/työntekijät tuntevat palkan määräytymisperusteet ja palkanasetannan prosessit sekä ymmärtävät, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen.

Kirkon palkkausjärjestelmissä palkkaustapa on joko kuukausi- tai tuntipalk- ka. Palkan suuruus määritellään etukäteen valittua aikayksikköä (kuukausi tai tunti) kohden.

Kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja tuntipalkkajärjestelmä perustuvat teh- tävän vaativuutta mittaavaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan sekä viranhal- tijan/työntekijän työkokemusta ja työsuoritusta mittaavaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Näistä tehtäväkohtainen palkanosa muodostaa pääosan pal- kasta.

Kuva 1. Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän palkanosat

Perusteena henkilön osaaminen ja työsuoritus

• arviointikriteerit

Harkinnanvarainen palkanosa

Perusteena henkilön

työkokemus

• palvelusaika

Vuosisidonnainen palkanosa

Perusteena

tehtävän vaativuus

• vaativuusryhmittely

• tehtävänkuvaus

Erityinen osa

Vaativuusosa

Vaativuusryhmän vähimmäispalkka

Tehtäväkohtainen palkanosa/ peruspalkka

Henkilökohtainen palkanosa

Varsinainen palkka

Kirkon työmarkkinalaitos ja kirkon pääsopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista poik- keuksista sovellettaviin palkkausjärjestelmiin:

• Työehtosopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työnte- kijöiden palkkauksesta (liite 6). Tämä sopimus sisältää palkkahinnoittelut, joiden soveltaminen ja taso poikkeavat kirkon yleisen palkkausjärjestel- män ja tuntipalkkajärjestelmän määräyksistä. Palkkahinnoitteluja voidaan soveltaa vain sopimuksessa tarkoitettuihin työntekijöihin ja tehtäviin. Vir- kasuhteisiin sopimusta ei voi soveltaa.

• Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seu- rakunnissa ja sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta (liitteet 7 ja 8) 1.8.2014 alkaen 1.4.2014 alkavan sopimuskauden loppuun saakka. Sopimukset koskevat kirkkoherran virkaa ja sen haltijaa sekä työnantajaa edustavaa johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Ylimmän johdon palkka on kokeilusopimuksen mukaan ko- konaisarvioinnilla määriteltävä peruspalkka, jonka suuruuden päättää työnantaja käyttämällä Kirkon työmarkkinalaitoksen viralle vahvistamaa hinnoitteluryhmän palkka-asteikkoa.

LUKU 2.2.1.     KIRKON YLEINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ        

20 § Soveltamisala

Tämän luvun määräykset koskevat viran ja viranhaltijan sekä täysin työkykyi- sen 17 vuotta täyttäneen kuukausipalkkaisen työntekijän palkkausta. Määrä- yksiä ei kuitenkaan sovelleta kirkkoherran eikä johtavan talous- ja henkilöstö- hallinnon viran ja sen haltijan palkkaukseen.

Soveltamisohje:

Kirkkoherran ja johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran ja sen haltijan palkkaus mää- räytyy liitteen 7 mukaisesti.

21 § Yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet

Yleisessä palkkausjärjestelmässä varsinainen palkka muodostuu

1) tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka; 22 §) ja

2) henkilökohtaisesta palkanosasta (vuosisidonnainen palkanosa ja harkin- nanvarainen palkanosa; 24-26 §).

Soveltamisohje:

Yleiseen palkkausjärjestelmään 1.10.2007 siirryttäessä viranhaltijalle/työntekijälle on voi- nut syntyä euromääräinen henkilökohtainen lisä, jota maksetaan vain niin kauan kuin lisä- palkkaa tai palkanlisää saava viranhaltija/työntekijä on nykyisessä tehtävässään. Tällainen lisä on poikkeuksellisesti osa tämän viranhaltijan/työntekijän varsinaista palkkaa.

22 § Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka)

1 mom. Tehtävän vaativuuden arviointi

Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritetään arvioimalla viranhal- tijan/työntekijän tehtävän vaativuutta virka- ja työehtosopimuksen vaativuus- ryhmittelyn kriteereiden ja tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen avulla.

2 mom. Tehtävän sijoittamien vaativuusryhmään ja viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen

Tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, johon se vaativuuden arvioinnin perusteella kuuluu. Vaativuusryhmillä on vähimmäispalkat. Viranhaltijan/työn- tekijän peruspalkka on tehtävälle määritetyn vaativuusryhmän vähimmäispal- kan suuruinen, jollei 3 ja 4 momentista muuta johdu.

3 mom. Peruspalkan vaativuusosa

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryh- män vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävänkuvaus ja sen vaativuus- kriteereitä koskevat merkinnät sitä edellyttävät. Tämä ylitys merkitään perus- palkan vaativuusosaksi.

4 mom. Peruspalkan erityinen osa

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuus- ryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävään liittyvä erityinen peruste sitä edellyttää. Erityisellä perusteella tarkoitetaan sellaisia tehtävään liittyviä vaatimuksia, jotka jäävät tehtävän vaativuutta kuvaavissa kriteereissä huomioon ottamatta. Tämä ylitys merkitään peruspalkan erityiseksi osaksi.

5 mom. Peruspalkan muodostuminen

Peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkan sekä mahdollisen vaativuusosan ja erityisen osan yhteismäärästä. Peruspalkka voi olla tehtävän vaativuusryhmää seuraavan vaativuusryhmän vähimmäispal- kan suuruinen tai sitä korkeampi vain, jos siinä on erityinen osa.

Soveltamisohje 1-5 mom:

Työnantaja määrittää peruspalkan palvelussuhteeseen otettaessa. Sen määrittäminen perustuu tehtävän vaativuuden arvioimiseen. Määrittämisen keskeinen väline on tehtä- vänkuvaus. Ilman sitä tehtäväkohtaista palkanosaa ei voida asettaa. Jos tehtävä on uusi, työnantaja laatii tehtävänkuvauksen (lomake, liite 2). Viranhaltijan/työntekijän vaihtuessa työnantaja tarkistaa tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen ajantasaisuuden ja tekee sii- hen tarvittavat muutokset. Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävään ei tehdä muutoksia.

Tehtävän vaativuuden arvioinnissa voidaan erottaa kaksi vaihetta:

1) tehtävän sijoittaminen vaativuusryhmään ja

2) viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen.

Tehtävää vaativuusryhmään sijoitettaessa vaativuuden arviointi tarkoittaa sitä, että tehtä- vänkuvauksen yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) ja vaativuuskriteereiden tasomer- kintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) sekä mahdollisia tarkentavia apumerkintöjä (esim. +) tarkastellaan vaativuusryhmittelyä vasten. Arvioinnissa tarkastellaan myös sellaisia piirteitä tehtävän vaativuudessa, jotka eivät tule vaativuuskriteereillä arvioiduiksi (lomakkeen kohta D). Tavoitteena on löytää ensin vaativuusryhmittelystä ryhmä, joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä.

Vaativuuden arvioinnin toisessa vaiheessa varmistetaan, edellyttääkö tehtävänkuvauksen yleiskuvaus, vaativuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkin- nät ja erityinen peruste, että viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Jos tällaisia seikkoja ei tehtävänkuva- uksesta ilmene, viranhaltijan/työntekijän peruspalkaksi määritetään sen vaativuusryhmän vähimmäispalkka, johon tehtävä on sijoitettu.

Peruspalkkaan on määritettävä vaativuusosa silloin, kun tehtävän yleiskuvaus ja vaati- vuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkinnät (esim. +) edel- lyttävät sitä. Vaativuusosan sisältävän peruspalkan on oltava tehtävän vaativuusryhmää seuraavan vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienempi. Samaan vaativuusryhmään si- joitettujen tehtävien vaativuusosien on oltava vaativuuden mukaisessa suhteessa toisiinsa. Yhtä vaativissa tehtävissä vaativuusosien on oltava yhtä suuret.

Peruspalkkaan määritetään erityinen osa, jos tehtävässä on nimettävissä erityinen peruste. Se mahdollistaa sellaisten tehtävän vaativuuden tai muiden tehtävään liittyvien piirteiden huomioon ottamisen, jotka jäävät vaativuusryhmittelyn kriteereissä (C1-C5) huomioon ot- tamatta. Erityinen peruste voi johtua esimerkiksi

1) työskentelypaikkakunnan olosuhteista ja alueellisesta sijainnista, niistä aiheutuvista rekrytointihaasteista;

2) tehtävän toimintaympäristöstä, sen laajuudesta, monialaisuudesta tai kuormittavuu- desta;

3) tehtävään liittyvistä muista vaatimuksista.

Jos erityinen peruste, esim. 1) –kohdassa tarkoitettu rekrytointihaaste, otetaan huomioon määräaikaisesti, on peruspalkan erityisen osan voimassaololle määriteltävä määräaika. Kun määräaika päättyy, erityisen osan maksaminen päättyy.

Peruspalkan erityiseksi osaksi merkitään myös se vaativuusryhmän vähimmäispalkan ylit- tävä peruspalkan osa, joka johtuu esim. sopimuskorotuksissa käytetyistä pyöristyssään- nöistä tai vastaavista sopimuskorotuksiin liittyvistä järjestelyistä. Sitä voidaan joutua käyt- tämään myös seurakuntaliitostilanteissa palkkoja harmonisoitaessa.

Peruspalkka voi ylittää tehtävän vaativuusryhmää ylemmän vaativuusryhmän peruspalkan vain, jos siihen sisältyy erityinen osa.

Peruspalkan vaativuusosa tai erityinen osa on aina ilmaistava palkkaa koskevassa työnan- tajan päätöksessä erillisinä. Jos peruspalkkaan ei sisälly vaativuusosaa eikä erityistä osaa, peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkasta.

Esimerkki 1:

Tehtävän A tehtävänkuvauslomake: Tehtävän osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty korkeakoulututkinto ja vuorovaikutus -kriteerin tasoksi 2.6, ohjaus -kriteerin tasoksi 3.3, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.3 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.3. Tehtävän vaativuuskriteerit vastaavat täsmälleen vaativuusryhmittelyssä olevan vaativuus- ryhmän 601 vaativuuskriteereiden tasoja. Tämän perusteella tehtävä sijoitetaan vaativuus- ryhmään 601. Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka määritetään vaativuusryhmän vähim- mäispalkan suuruiseksi, jolloin vaativuusosa on 0 euroa.

Tehtävässä B vaativuuskriteerit ovat muuten samat kuin tehtävässä A, mutta vastuukritee- rin taso on merkitty korkeammaksi, se on 5.5. Tehtävä sijoitetaan edelleenkin vaativuusryh- mään 601, koska se vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä. Vastuu–kriteerin korkeampi tasomerkintä otetaan huomioon viranhalti- jan/työntekijän peruspalkan vaativuusosana, jolloin peruspalkka määritetään vaativuusryh- män 601 vähimmäispalkkaa korkeammaksi.

Esimerkki 2:

Tehtävän C tehtävänkuvauslomake: Osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty ”tehtävään soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työko- kemus” ja vuorovaikutus -kriteerin tasoksi 2.3 +, ohjaus -kriteerin tasoksi 3.2, ongelmanrat- kaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.2 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.2 +. Tehtävän vaativuuskriteereiden tasomerkinnät vastaavat tehtävänkuvaukseen perustuvan arvion mukaan kokonaisuutena parhaiten vaativuusryhmän 401 vaativuuskriteereiden tasoja, jo- ten tehtävä sijoitetaan vaativuusryhmään 401. Kriteereiden 2.3 ja 5.2 plus-merkintöjen joh- dosta viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on kuitenkin määriteltävä vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Se tapahtuu määrittelemällä peruspalkkaan vaativuus- osa. Tehtävän C peruspalkka = vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkka + vaativuusosa (2 plusmerkintää). Plus-merkintöjen arvon kussakin vaativuusryhmässä määrittää seurakun- ta/seurakuntayhtymä.

23 § Tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan

1 mom. Peruspalkan tarkistaminen

Jos työnantaja päättää muuttaa tehtävää niin, että tehtävän vaativuus muut- tuu olennaisesti, se tarkistaa peruspalkan vaativuuden muutosta vastaavasti.

2 mom. Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen

Jos 1 momentissa tarkoitettu muutos on tilapäinen, peruspalkkaa tarkistetaan määräajaksi.

3 mom. Voimaantulo

Jollei asiasta erikseen toisin päätetä, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus aikaisempaa korkeampaan peruspalkkaan muutoksen todentamista seuraa- van kuukauden alusta lukien. Jos tehtävää muutetaan työnantajan toimesta niin, että sen vaativuus alentuu olennaisesti ja pysyvästi, tämä otetaan huo- mioon peruspalkassa viranhaltijaan/työntekijään sovellettavaa irtisanomis- aikaa noudattaen. Palkan muutosta koskeva irtisanomisaika alkaa päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

4 mom. Tehtävänkuvauksen päivittäminen

Työnantajan on pidettävä tehtävänkuvaukset ajantasaisena. Tehtävänku- vaus päivitetään, kun tehtävää muutetaan. Muutosta koskevan päätöksen tekee asiassa toimivaltainen viranomainen. Työnantajan on huolehdittava, että esimies käsittelee tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen viranhaltijan/ työntekijän kanssa vuosittain. Tehtävässä tapahtuneeseen muutokseen voi työnantajan huomion kiinnittää myös viranhaltija/työntekijä tai häntä edustava luottamusmies.

Soveltamisohje 1-4 mom:

Tehtävää muuttaessaan työnantajan on arvioitava tehtävän vaativuus uudelleen ja määri- tettävä peruspalkka tehtävän muuttuneen vaativuuden mukaiseksi. Peruspalkkaa korote- taan, jos tehtävä on olennaisesti aikaisempaa vaativampi. Sitä alennetaan, jos tehtävä on olennaisesti vähemmän vaativa. Peruspalkan määrittämisestä ks. 22 § ja sen soveltamis- ohje. Huomattavaa on, että kaikki peruspalkan tekijät (vaativuusryhmä ja sen vähimmäis- palkka, vaativuusosa ja erityinen osa) ovat tarkastelun kohteena. Muutos voi kohdistua niihin kaikkiin tai vain osaan niistä.

Olennainen mutta tilapäinen tehtävien vaativuuden muutos voi johtua esim. hankkeista tai projekteista, joiden johdosta tehtävän vuorovaikutuksen vaativuus tai vastuu lisääntyvät (määritellään peruspalkan vaativuusosa). Tällainen muutos voi liittyä myös toisen viran teh- tävien määräaikaiseen hoitamiseen ja ilmetä silloin esim. monialaisuuteen liittyvänä vaati- vuuden muutoksena (määritellään erityinen peruste/peruspalkan erityinen osa).

Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen edellyttää yleensä, että tehtävien tilapäinen muutos on voimassa ainakin kuukauden ajan. Päätökseen peruspalkan muuttamisesta määräajaksi on sisällytettävä voimassaoloaika tai päättymisen peruste, jos voimassaoloai- ka ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa. Määräajan päätyttyä peruspalkka palautuu entiseen tasoonsa.

Työnantajan on huolehdittava, että tehtävänkuvaukset pysyvät ajantasaisina. Esimies kä- sittelee siksi tehtävänkuvaukset viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa vuosittain. Se voi- daan tehdä esim. tavoite- ja kehityskeskustelussa. Esimiehen on saatettava työnantajan tietoon tehtävänkuvauksien käsittelyssä mahdollisesti havaitut tarpeet muuttaa olemassa olevia tehtävänkuvauksia. Tehtävänkuvauksen vahvistaa työnantaja.

Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävän sisällössä ei ole tapahtunut muutoksia, joiden johdosta tehtävän vaativuus on muuttunut olennaisesti. Tehtävänkuvauksen vaativuuskri- teereiden tasomerkintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) ei pidä myöskään muuttaa ilman, että yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) muutetaan.

Luottamusmiehillä on oikeus saada tarvittaessa nähtäväkseen edustamiensa jäsenten tehtävänkuvaukset. Työnantajan on perusteltua käsitellä luottamusmiesten kanssa tehtä- väkohtaista palkanosaa koskevia selvityksiä, jos työnantaja laatii niitä omaan käyttöönsä.

24 § Vuosisidonnainen palkanosa

1 mom. Vuosisidonnaisen palkanosan peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan peruspalkasta prosentuaalisesti mää- räytyvää vuosisidonnaista palkanosaa 25 §:n mukaisten palvelussuhteiden perusteella. Se lasketaan seuraavasti:

Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava aika	Vuosisidonnaisen palkanosan määrä peruspalkasta
6 vuotta	4 %
8 vuotta	8 %
10 vuotta	12 %
13 vuotta	15 %

2 mom. Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan alkaminen

Oikeus vuosisidonnaiseen palkanosaan alkaa siihen oikeuttavan palvelus- ajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

3 mom. Vuosisidonnaisen palkanosan maksamisen edellytykset

Työnantaja maksaa vuosisidonnaisen palkanosan sen erääntyessä. Muus- ta kuin nykyisen työnantajan palveluksesta kertyneestä ajasta viranhaltijan/ työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjallinen selvitys, jonka perus- teella työnantaja voi päättää palveluksessaoloajan hyväksymisestä. Takautu- vasti vuosisidonnaista palkanosaa maksetaan enintään sen kalenterivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.

Soveltamisohje:

Vuosisidonnaisen palkanosan maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka vuosisidon- naista palkanosaa maksaa. Palvelussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen pal- kanosaan oikeuttava aika otetaan huomioon vuosisidonnaisessa palkanosassa vain, jos viranhaltija/työntekijä esittää niitä koskevan riittävän selvityksen työnantajalle.

Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan kertymistä ja maksaa erääntyvät vuosisidonnaiset palkanosat.

4 mom. Vuosisidonnaisen palkanosan ennakointi

Työnantaja voi harkinnan mukaan päättää maksaa peruspalkasta 4, 8, 12 tai 15 prosentin mukaan laskettavaa vuosisidonnaista palkanosaa jo ennen kuin viranhaltijalle/työntekijälle on kertynyt sanottua prosenttiosuutta vastaavaa

palvelusaikaa. Vuosisidonnaisen palkanosan ennakoinnin perusteista on

käytävä Kirkon pääsopimuksen (liite 10) 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset

täytäntöönpanoneuvottelut.

Soveltamisohje:

Työnantaja voi päättää harkintansa mukaan maksaa vuosisidonnaista palkanosaa en- nakolta, vaikka viranhaltijalla/työntekijällä ei ole palkanosaan oikeuttavia palvelusvuosia. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten menetellään, kun maksettua prosenttiosuutta vastaava palvelusaika on täyttynyt. Edellytyksenä tällaiselle menettelylle on, että ennakoinnin perus- teista on käyty täytäntöönpanoneuvottelut.

Vuosisidonnaisen palkanosan ennakkoon maksaminen ei vaikuta palkanosaan oikeutta- vaan aikaan eikä siten vuosiloman määrään.

25 § Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava aika

1 mom. Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavat palvelussuhteet

Viranhaltijan/työntekijän 17 vuoden täyttämisen jälkeen voimassa olleet pal- velussuhteet oikeuttavat vuosisidonnaiseen palkanosaan seuraavasti:

1) seurakunnan päätoiminen palvelussuhde kokonaisuudessaan,

2) työnantajan harkinnan perusteella muu kuin 1-kohdan mukainen palve- lussuhde, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä.

Soveltamisohje:

Kohdan 1) mukainen palvelus hyväksytään aina kokonaisuudessaan eikä siitä vähennetä mahdollisia virka-/työvapaa- tai muita poissaoloaikoja, sillä edellytyksellä, että palvelussuh- de on ollut voimassa.

Kohdan 2) mukaisen palvelussuhteen hyväksyminen perustuu työnantajan harkintaan sii- tä, onko palvelussuhteesta olennaista hyötyä nykyisten tehtävien kannalta. Päätoimisesta palvelussuhteesta vastaavalla ammattialalla katsotaan olevan olennaista hyötyä siten, että se otetaan huomioon kokonaisuudessaan. Muunlaisen päätoimisen sekä sivutoimisen pal- velussuhteen osalta työnantaja harkitsee, hyväksytäänkö ja minkä verran siitä hyväksytään vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaksi ajaksi.

Asevelvollisuuslain mukainen palvelus ja toiminta itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinhar- joittajana hyväksytään työnantajan harkinnan perusteella vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaksi ajaksi, jos niistä on olennaista hyötyä nykyisen viran/työtehtävien hoidossa.

Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhteneväistä käytäntöä. Palvelussuhteen päätoimisuus, ks. 13 §.

2 mom. Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan määrittäminen

Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa määritettäessä otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Täydeksi kuukaudeksi luetaan myös vähin- tään 30 päivän yhtäjaksoinen palvelus. Viranhaltijan/työntekijän siirtyminen palvelussuhteesta toiseen ei katkaise palvelusajan yhtäjaksoisuutta, jos väliin jäävä aika ei ole kolmea kalenteripäivää pitempi.

Soveltamisohje:

Vuosisidonnaisen palkanosan määrittäminen perustuu voimassaolevaan palvelussuhtee- seen. Virka-/työvapaat tai lomautus eivät keskeytä palvelussuhdetta eivätkä vaikuta vähen- tävästi vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan kertymään.

Useasta samanaikaisesta palvelussuhteesta otetaan huomioon enintään yhtä päätoimista palvelussuhdetta vastaava määrä.

26 § Harkinnanvarainen palkanosa

1 mom. Harkinnanvaraisen palkanosan peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa euromääräistä harkinnanvarais- ta palkanosaa viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen perusteella siten kuin työnantaja on päättänyt palkanosan perusteista ja palkanosaan osoitettavista varoista.

2 mom. Työsuorituksen arviointi

Työnantajan on arvioitava viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta arviointikri- teereillä ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja laatu sekä toimintaympäristön hallinta. Arvioinnissa käytettävistä suoritustasoista päättää työnantaja. Tasoja on vähintään kolme ja enintään viisi.

3 mom. Arviointijakso ja siihen liittyvät keskustelut

Työnantajan on päätettävä arviointijakso, jonka aikaisen työsuorituksen ar- viointiin harkinnanvaraisen palkanosan maksaminen perustuu. Se on vä- hintään kuusi kuukautta ja enintään yksi vuosi, jollei erityisestä syystä ole tarpeen päättää kuutta kuukautta lyhemmästä tai vuotta pidemmästä arvi- ointijaksosta. Arviointijaksoa edeltää esimiehen ja viranhaltija/työntekijän vä- linen keskustelu, jossa täsmennetään viranhaltijan/työntekijän työtä koskevia tavoitteita. Arviointijakson päättyessä esimies ja viranhaltija/työntekijä käyvät keskustelun, jossa käsitellään viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta arviointi- jakson aikana.

4 mom. Tasapuolisen kohtelun vaatimus

Harkinnanvaraista palkanosaa maksettaessa on eri viranhaltija-/työntekijä- ryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.

5 mom. Muutos harkinnanvaraisen palkanosan maksamisessa

Viranhaltijalle/työntekijälle maksettavaa harkinnanvaraista palkanosaa voi- daan alentaa silloin, kun viranhaltija/työntekijä ei kahden peräkkäisen arvi- ointijakson jälkeen yllä siihenastiselle suoritustasolleen. Harkinnanvaraisen palkanosan maksamista on arvioitava uudelleen, kun peruspalkkaa tarkiste- taan tehtävää koskevan olennaisen muutoksen johdosta. Harkinnanvarainen palkanosa maksetaan muutosta edeltävän suoritustason mukaisena siihen saakka, kunnes viranhaltijan/työntekijän suoriutumista muutetuissa tehtävis- sä on voitu arvioida.

6 mom. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto

Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotosta seurakunnassa/seurakun- tayhtymässä ja palkanosan maksamisen perusteista on käytävä pääsopimuk- sen (liite 10) 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut.

Soveltamisohje 1-6 mom:

Harkinnanvaraisen palkanosan maksaminen viranhaltijoille/työntekijöille perustuu seu- rakunnan/seurakuntayhtymän palkanosan käyttöönottoa koskevaan päätökseen ja sitä edeltäviin valmisteluihin. Tavoitteena on, että samassa seurakunnassa ja seurakuntayhty- mässä harkinnanvarainen palkanosa otetaan käyttöön yhtäaikaisesti. Harkinnanvarainen palkanosa myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen palkanosa voi olla mahdollinen.

Harkinnanvaraisen palkanosan suuruus määritetään euromääräisenä. Maksettavasta euromäärästä/suoritustaso ja niiden tarkistamisesta päätetään seurakunnassa/seurakun- tayhtymässä. Palkanosaa ei koroteta yleiskorotuksella.

Harkinnanvaraisen palkanosan maksaminen perustuu työnantajan tekemään arviointiin vi- ranhaltijan/työntekijän työssä suoriutumisesta päätetyn arviointijakson aikana. Arvioinnin suorittaa käytännössä viranhaltijan/työntekijän esimies. Seurakunnan/seurakuntayhtymän johto valmistelee viranhaltija-/työntekijäkohtaisen palkanosan maksamista koskevan pää- töksen asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle esimiesten tekemien arviointien perusteella. Johto koordinoi esimiesten työtä ja huolehtii, että eri esimiesten arvioinnit ovat yhteismitalli- sia. Johto voi myös tarvittaessa pyytää esimieheltä viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen uudelleenarviointia.

Arviointijakso voi olla alle kuusi kuukautta tai yli vuosi esim. silloin, kun kyse on uudesta tai määräaikaisesta viranhaltijasta/työntekijästä tai viranhaltijasta/työntekijästä, joka on ollut pitkällä virka-/työvapaalla tai kun kyse on seurakuntarakenteen muuttamisesta. Jos kah- tena viimeksi kuluneena vuonna kausiluontoisesti seurakunnan puisto- ja puutarhatyös- sä yhteensä vähintään 6 kuukautta olleen työntekijän työsopimus uusitaan seuraavana kasvukautena, voidaan hänen oikeutensa harkinnanvaraiseen palkanosaan määrittää, kun kulumassa oleva työsuhde on jatkunut 14 kalenteripäivää.

Esimies muodostaa kunkin työyksikkönsä viranhaltijan/työntekijän työssä suoriutumisesta kokonaisnäkemyksen arviointikriteereittäin, joita ovat ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja laatu sekä toimintaympäristön hallinta.

Arviointikriteeri	Mitä arvioidaan?
Ammatinhallinta	Miten työntekijä hallitsee tehtäväalueensa koko- naisuuden?
Työn tuloksellisuus ja laatu	Miten työntekijä toimii asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi?
Toimintaympäristön hallinta	Miten työntekijä omalta osaltaan edistää töiden sujuvuutta?

Työsuoritusta arvioidaan asteikolla, jossa on vähintään 3 ja enintään 5 tasoa. Jos työ- suoritus kokonaisuudessaan jää alimmalle mahdolliselle tasolle, työnantajan on yhdessä viranhaltijan/työntekijän kanssa selvitettävä tukitoimet, joita työsuorituksen kehittäminen edellyttää.

Arviointikriteereiden kuvaus asteikon eri tasoilla on seurakunta-/seurakuntayhtymäkohtai- nen. Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viran- haltijoille/työntekijöille. Kirkon pääsopijaosapuolten laatima mallikuvaus ks. xxxxxxx.xxx.xx/ palvelussuhde.

Esimies ja viranhaltija/työntekijä keskustelevat ennen arviointijakson alkua työtä koskevis- ta tavoitteista ja työsuorituksen arvioinnissa käytettävistä arviointikriteereistä ja tasoista. Arviointijakson päätyttyä he käyvät keskustelun, jossa käsitellään viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta arviointijakson aikana. Viranhaltija/työntekijä voi esittää silloin oman arvion suoriutumisestaan arviointijakson aikana. Tavoite- ja arviointikeskustelut voidaan myös yh- distää.

Seurakunnassa/seurakuntayhtymässä on oltava yhtenäinen käytäntö arviointiaineiston kokoamisessa. Arviointiaineistoa voivat käsitellä vain ne henkilöt, joille se tehtäviensä puo- lesta kuuluu. Aineistoa on säilytettävä niin, etteivät ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Vi- ranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada itseään koskevat tiedot. Muille henkilöille, kuten esimerkiksi luottamusmiehelle, tietoja voidaan antaa vain viranhaltijan/työntekijän luvalla.

27 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminen VES

1 mom. Määräaikaisen viranhaltijan varsinainen palkka

Viranhaltijan palkasta 22-26 §:ssä sanottu koskee myös määräaikaista vi- ranhaltijaa, jos hän hoitaa viran kaikki tehtävät ja täyttää viran kelpoisuus-

ehdot. Jos määräaikainen viranhaltija hoitaa viran tehtävät, mutta hänellä ei ole virassa edellytettyä kelpoisuutta, hänen peruspalkkansa voidaan määrätä enintään 15 % alemmaksi kuin 22 §:n mukaan määritellyn vaativuusryhmän vähimmäispalkka on.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen viranhaltijan (esim. sijaisen tai avoimen viran hoitajan) palkan määrittämi- nen tapahtuu samalla tavalla kuin virkaan toistaiseksi määrättävän. Jos määräaikaiselta vi- ranhaltijalta puuttuu tehtävässä edellytetty kelpoisuus, hänen peruspalkkaansa määritettä- essä voidaan alittaa tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Vähimmäispalkasta teh- tävä vähennys voi olla enintään 15 %. Vähentämiseen oikeuttaa sellaisen kelpoisuusehdon puuttuminen, joka on asetettu KJ:ssä, viran johtosäännössä tai virkaa perustettaessa.

2 mom. Papille maksettava korvaus toisen viran tehtävien hoitamisesta

Papille, joka määrätään hoitamaan määräaikaisesti oman virkatehtävän ohel- la toisen viran tehtäviä, voidaan maksaa tuomiokapitulin päättämä kohtuulli- nen korvaus.

Soveltamisohje:

Korvaus määritetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Muut viranhaltijat kuin papit ks. 23 §.

Korvausta voidaan maksaa myös kirkkoherran virkaa oman virkatehtävän ohella hoitavalle.

3 mom. Palkkion maksaminen eläkettä saavalle papin tai kanttorin viran määräaikaiselle hoitajalle

Papin ja kanttorin viran määräaikaiselle hoitajalle, joka saa eläkettä kirkon eläkelain perusteella, voidaan 1 momentissa sanotun asemasta maksaa hoi- detun viran tehtävistä palkkiota seurakunnassa voimassa olevan toimitus- palkkiotaksan mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tämän momentin mukaista toimituspalkkiotaksaa voidaan maksaa myös kirkkoherran vi- ran hoidosta.

LUKU 2.2.2. TUNTIPALKKAJÄRJESTELMÄ

30 § Soveltamisala TES

Tämän luvun (Luku 2.2.2.) määräykset koskevat täysin työkykyistä 17 vuotta

täyttänyttä tuntipalkkaista työntekijää.

31 § Tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet TES

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka aikatyössä muodostuu

1) tehtäväkohtaisesta tuntipalkkahinnoittelun mukaisesta perustuntipalkasta (33 §) tai muusta perustuntipalkasta,

2) kokemuslisästä, jos perustuntipalkka määräytyy tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti (34 §),

3) henkilökohtaisesta lisästä (35 §) ja

4) muusta kaikilta työtunneilta maksettavasta lisästä.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaa voidaan pitää perusteltuna niissä tehtävissä, jotka sisältyvät tuntipalkkahin- noitteluun sekä silloin, kun palvelussuhde on lyhyt tai kun säännöllistä työaikaa ei ole voitu vahvistaa työtehtävien satunnaisuuden vuoksi (ns. tarvittaessa tuleva työntekijä).

32 § Suorituspalkka TES

Tuntipalkkaisen työntekijän urakka- tai muista suorituspalkoista on sovittava

ennen työn aloittamista. Tuntipalkkaisen työntekijän ansio urakka- tai muus- sa suorituspalkkaisessa työssä ei saa olla alempi kuin aikapalkan mukaan laskettu ansio.

33 § Tuntipalkkahinnoittelu TES

Perustuntipalkka määritetään tehtäväkohtaisen tuntipalkkahinnoittelun hin-

noitteluryhmien T1, T2 tai T3 asteikolta (liite 1, kohta 2) ottaen huomioon työntekijän työtehtävien laatu, laaja-alaisuus ja vastuullisuus sekä tehtävässä edellytettävä koulutus ja ammattitaito. Jos tuntipalkkahinnoittelun hinnoitte- luryhmät eivät tehtävien osalta sovellu tuntipalkan määrittämiseen, sovitaan muusta perustuntipalkasta.

Hinnoitteluryhmä T1

Emännän, keittäjän, haudankaivajan, kiinteistötyöntekijän, kirvesmiehen, kuorma-autonkuljettajan, laattamiehen, maalarin, muurarin, putkiasentajan, puusepän, sähköasentajan, traktorinkuljettajan sekä muut erityisammattimie- hen tehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatillista tutkintoa tai käytän- nön tehtävissä hankittua ammattitaitoa.

Hinnoitteluryhmä T2

Hautausmaan-, kasvihuone- ja puistotyöntekijän tehtävät sekä siivousalan tehtävät ja avustavat keittiötehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatil- lista tutkintoa, käytännön tehtävissä hankittua ammattitaitoa tai muuta osaa- mista.

Hinnoitteluryhmä T3

Kausiluontoiset hautausmaan tehtävät.

34 § Kokemuslisät TES

1 mom. Kokemuslisän määräytyminen ja määrä

Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jonka perustuntipalkka määräytyy tuntipalkka- hinnoittelun mukaisesti, maksetaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromää- räistä kokemuslisää kahden, neljän, kuuden ja kahdeksan vuoden palveluk- sesta liitteen 1 kohdassa 2 mainittu määrä. Kokemuslisään oikeuttava palve- lusaika määräytyy ja sitä lasketaan niin kuin 25 §:ssä on vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavasta ajasta määrätty.

Soveltamisohje:

Kokemuslisää ei makseta, jos perustuntipalkka ei määräydy hinnoitteluryhmän T1, T2 tai T3 perusteella.

2 mom. Kokemuslisäoikeuden alkaminen

Oikeus kokemuslisään alkaa lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukauden alus- ta lukien, jona lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. Työnantaja maksaa kokemuslisän sen erääntyessä. Muusta kuin nykyisen työnantajan palveluk- sesta kertyneestä ajasta työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjal- linen selvitys, jonka perusteella työnantaja voi päättää palveluksessaoloajan

hyväksymisestä. Takautuvasti kokemuslisää maksetaan enintään sen kalen- terivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.

Soveltamisohje:

Kokemuslisän maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka kokemuslisää maksaa. Palvelussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen kokemuslisään oikeuttava aika otetaan huomioon kokemuslisässä vain, jos työntekijä esittää niitä koskevan riittävän sel- vityksen työnantajalle.

Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa kokemuslisäajan kertymistä ja maksaa erään- tyvät kokemuslisät.

3 mom. Kokemuslisä kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä

Jos hinnoitteluryhmässä T3 olevan tuntipalkkaisen työntekijän työsopimus uusitaan seuraavana kasvukautena, otetaan hänen peräkkäisten edellisten vuosien työssäoloaikansa täydet kuukaudet 2 momentissa sanotusta poike- ten huomioon siten, että

• vähintään kahden täyden kuukauden työssäolo vastaa seuraavana kesä- nä kolmen kuukauden työssäoloa,

• vähintään neljän kuukauden työssäolo kuuden kuukauden työssäoloa,

• vähintään kuuden kuukauden työssäolo yhdeksän kuukauden työssäoloa ja

• vähintään kahdeksan kuukauden työssäolo kahdentoista kuukauden työs- säoloa.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan sellaiseen hinnoitteluryhmässä T3 olevaan työntekijään, joka kes- keytymättä joka kasvukausi on saman seurakunnan/seurakuntayhtymän kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä. Jos työntekijä ei jonain kasvukautena ole sanotun hinnoitteluryh- män mukaisessa työssä, hänen kokemuslisäajakseen luetaan aikaisempien kasvukausien todelliset työssäolokuukaudet korottamattomina, jos hänet myöhemmin palkataan tämän ryhmän mukaiseen työhön.

Kun jonkun työssäolovuoden työssäolokuukaudet lasketaan seuraavana kasvukautena korotettuina, myöhempinä vuosina korotusta ei samaan työssäolojaksoon enää tehdä. Ko- rotus tehdään samaan työssäolojaksoon vain kerran. Jos työsuhde myöhempinä peräk- käisinä vuosina uudistetaan, käytetään edellisten vuosien työssäolokuukausien määränä kerran korotettuja työssäolokuukausia.

35 § Henkilökohtainen lisä TES

1 mom. Henkilökohtaisen lisän peruste

Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa työnantajan harkinnan mu- kaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromääräistä henkilökohtaista lisää työn- tekijän työtaidon, työtehon tai tehtävien asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Henkilökohtaisen lisän enimmäismäärä on liitteen 1 kohdassa 2.

2 mom. Henkilökohtaisen lisän maksaminen

Henkilökohtaista lisää maksetaan määräajan, jos tehtävien asettamat vaati- mukset lisääntyvät tilapäisesti. Henkilökohtaisen lisän maksamista arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Mikäli uudelleen arvioinnin yhteydessä päädytään li- sän määrän alentamiseen tai sen poistamiseen, siihen tulee olla perusteltu syy.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää muun muassa työntekijän työtaidon tai työsuorituksen arviointia. Arvioinnin perusteet ja tulokset perusteluineen selvitetään asian- omaisen henkilön kanssa esimerkiksi vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa.

Tehtävien asettamat vaatimukset voivat lisääntyä tilapäisesti esimerkiksi hautausmaatyön- tekijällä, joka toimii määräajan kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä työskentelevien ryhmän vetäjänä.

Jos henkilökohtaisen lisän maksamisen uudelleen arvioinnin yhteydessä päätetään lisän muutoksesta, tulee muutos voimaan päätöstä seuraavan palkanmaksukauden alusta luki- en.

36 § Työolosuhdelisä TES

Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa euromääräistä työolosuhde-

lisää niiltä työtunneilta, joina työolosuhteet ovat erityisen epämukavat. Siitä, minkälaisissa olosuhteissa työskenneltäessä ja minkä suuruisena lisää mil- loinkin maksetaan, sovitaan paikallisesti etukäteen laadittavassa luettelossa. Työolosuhdelisän enimmäismäärä on liitteen 1 kohdassa 2.

Soveltamisohje:

Työolosuhteiden epämukavuus voi johtua muun muassa työn

1) likaisuudesta,

2) hajuhaitoista,

3) työskentelypaikan poikkeuksellisesta lämpötilasta tai

4) erityisten olosuhteiden vaatimista työskentelytavoista.

Lisän suuruutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon työolosuhteisiin haitallisesti vaikutta- vien tekijöiden painoarvo.

37 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus TES

1 mom. Arkipyhäkorvauksen pääsääntö

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena

1) pitkäperjantailta

2) toiselta pääsiäispäivältä

3) helatorstailta

4) juhannusaatolta

5) muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäiväl- tä ja tapaninpäivältä

5 tunnin 9 minuutin palkka edellisen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainittuina päivinä työs- sä tai vapaana.

Soveltamisohje:

Edellisellä palkanmaksukaudella tarkoitetaan arkipyhää edeltänyttä pääsääntöisesti kah- den viikon pituista palkanmaksukautta. Mikäli tämän palkanmaksukauden työaika on ollut sairauspoissaolon tai muun satunnaisen syyn vuoksi vajaa, lasketaan keskituntiansio tätä palkanmaksukautta lähinnä edellisen täyden palkanmaksukauden palkkakertymän mu- kaan.

Työaikakorvauksen suorittamisajankohta, ks. 166 §. Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt muiden kuin tuntipalkkaisten osalta, ks. 171 §.

2 mom. Arkipyhäkorvauksen maksamisen työssäoloedellytys Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle,

1) joka on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä sekä viimeisenä arki-

pyhää edeltäneenä että myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivä- nään; tai

2) joka on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä joko arkipyhää edeltä- neenä tai sen jälkeisenä työpäivänään, ja poissaolo toisena näistä työpäi- vistä on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, palkattomasta työ- vapaasta, reservin kertausharjoituksesta tai muusta näihin verrattavasta syystä; tai

3) jonka poissaolo työstä sekä arkipyhää edeltäneenä että sen jälkeisenä työpäivänä on johtunut vuosilomasta, sairauspoissaolosta tai muusta pal- kallisesta työvapaasta.

Soveltamisohje:

Jos palvelussuhde alkaa välittömästi arkipyhän jälkeen tai päättyy välittömästi ennen arki- pyhää, arkipyhäkorvausta ei makseta.

3 mom. Arkipyhäkorvaus osa-aikaiselle työntekijälle

Jos työntekijä työsopimuksensa mukaan työskentelee säännöllisesti kes- kimäärin vähemmän kuin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa, arkipyhäkorvaus maksetaan siltä tuntimäärältä, joka saadaan, kun työntekijän säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika jaetaan viidellä. Keskimääräinen viikoittainen työaika lasketaan kolmelta edelliseltä kalenterikuukaudelta.

4 mom. Arkipyhäkorvaus tarvittaessa tulevalle työntekijälle

Tarvittaessa työhön tulevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos hän on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä seuraavana päivänä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan se osa 7 tunnin 45 minuutin pal- kasta, joka saadaan, kun työntekijän kolmen edellisen kalenterikuukauden keskimääräinen viikoittainen työaika jaetaan luvulla 38,75.

Esimerkki:

Työntekijä on ollut työssä helatorstaita edeltävänä päivänä. Hän on ollut helatorstaita edel- tävän kolmen kalenterikuukauden aikana työssä yhteensä 78 tuntia. Keskimääräinen viik- kotyöaika on tuona aikana ollut 6 tuntia (78 tuntia jaettuna 13 viikolla). Arkipyhäkorvauksen laskennassa käytettävä kerroin saadaan jakamalla 6 tuntia luvulla 38,75. Kertoimeksi saa- daan 0,155. Arkipyhäkorvauksen suuruus saadaan kertomalla 7 tunnin 45 minuutin palkka näin saadulla kertoimella. Arkipyhäkorvauksen määrä on tässä tapauksessa 72 minuutin eli yhden tunnin ja 12 minuutin palkka.

LUKU 2.3. VIRANHALTIJOIDEN JA KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

40 § Kertapalkkio

Luvussa 2.2.1. tarkoitetulle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, jos työnantaja harkitsee sen suorittamisen pe- rustelluksi.

Soveltamisohje:

Kertapalkkio mahdollistaa nopean palkitsemisen. Työnantaja voi maksaa kertapalkkion esim. yksilölle tai ryhmälle silloin, kun se pitää palkitsemista tarkoituksenmukaisena. Ker- tapalkkio on kertasuoritus eli sitä ei makseta säännöllisesti eikä se ole varsinaista palkkaa.

Työnantajalla on päätäntävalta kertapalkkioiden suuruudesta ja periaatteista. Xxx xxxxx-

palkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön edustajien kanssa.

41 § Leirin johtajan palkkio (johtajalisä)

1 mom. Johtajalisän peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on määrätty ohjelma- ja turvallisuusvastuus- sa olevaksi leirin johtajaksi, maksetaan johtajalisää jokaiselta yhdenjaksoisel- ta leirivuorokaudelta liitteen 1 kohdassa 4 mainittu määrä.

2 mom. Johtajalisän maksamisen edellytykset

Johtajalisän maksamisen edellytyksenä on, että leirille osallistuvien lukumää- rä on vähintään 18 henkilöä. Erityisestä syystä johtajalisää voidaan maksaa, jos leirille osallistuvien lukumäärä on vähintään 10 henkilöä. Lukumäärään ei lasketa leirillä järjestelyihin osallistuvia viranhaltijoita, työntekijöitä tai muita leirille palkattuja tai palkkiotoimisia ohjaajia. Johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viranhaltija/työntekijä. Jollei ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaa leirin johtajaa ole määrätty, johtajalisää ei makseta. Enintään 12 tuntia kestävältä leiriltä johtajalisää ei makseta.

Soveltamisohje 1-2mom:

Päätös johtajalisän maksamisesta on tehtävä etukäteen, esimerkiksi leirisuunnitelman vah- vistamisen yhteydessä. Erityisenä syynä maksaa johtajalisää osallistujamäärän alittaes- sa 18 henkilöä voidaan pitää mm. erityisryhmille järjestettävää leiriä, jonka johtaminen on olennaisesti vaativampaa kuin seurakunnan muiden leirien vetäminen. Isosia ei lasketa lei- riläisiksi, jos he saavat palkkiota. Johtajalisää maksetaan myös seurakunnan järjestämältä retkeltä, jos lisän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.

42 § Kokouspalkkio VES

1 mom. Kokouspalkkion peruste

Viranhaltijalle, joka on työajaton, voidaan maksaa kokouspalkkiota enintään liitteen 1 kohdassa 4 mainittu määrä seuraavista kokouksista:

1) kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston, seurakun- taneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston kokous;

2) kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston asettaman johtokunnan ko- kous;

3) kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kokous;

4) yhteisen kirkkoneuvoston jaoston kokous;

5) kirkkoneuvoston taloushallinnollisia asioita varten asettaman toimikun- nan kokous;

6) yhteisen kirkkoneuvoston asettaman toimikunnan kokous;

7) kirkkolain 8 luvussa tarkoitetun papin- tai seurakuntavaalin vaalilautakun- nan kokous; ja

8) kappelineuvoston kokous.

Soveltamisohje:

Kokouspalkkiomääräykset koskevat vain hengellisen työn viranhaltijaa ja johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijaa, joka ei ole työaikalain alainen (osa VI, luku 6 A). Työ- aikamääräysten piirissä olevia viranhaltijoita/työntekijöitä määräykset eivät koske. Heille kokousaika voi olla säännönmukaista työaikaa tai lisä- ja ylityötä, josta suoritetaan työaika- korvausta.

Kokouspalkkiomääräykset eivät koske myöskään luottamushenkilön asemassa olevaa kokoukseen osallistujaa. Luottamushenkilö saa kokouspalkkiota sen mukaisesti kuin kirk-

kovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto erikseen päättää. Viranhaltija voi olla luottamus- henkilön asemassa silloin, kun hänet valitaan toisen seurakunnan/seurakuntayhtymän luottamushenkilöksi.

Maksettavan kokouspalkkion määrän päättää seurakunta/seurakuntayhtymä. Se ei voi päättää liitteen 1 kohdassa 4 mainittua määrää suuremmasta palkkiosta. Asia kuuluu ta- lousarviokysymyksenä yleensä kirkkovaltuustolle/yhteiselle kirkkovaltuustolle.

Luettelo toimielimistä, joiden kokouksista voidaan maksaa kokouspalkkio, on tyhjentävä.

Kohdassa 5 tarkoitettua toimikuntaa asetettaessa tulisi selkeästi todeta, onko toimikunta asetettu taloushallinnollisia vai toiminnallisia tai muita asioita varten. Vain ensiksi mainit- tua tarkoitusta varten asetetun toimikunnan kokouksista voidaan maksaa kokouspalkkio. Taloushallinnollisia toimikuntia ovat esim. it- ja rakennushankkeita, virkojen järjestelyjä, yhteistoimintaa seurakunnassa, hautausmaasuunnittelua tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten asetetut toimikunnat. Sen sijaan esim. jumalanpalvelus-, diakonia-, pyhäkoulutyö-, nuorisotyö-, kirkkomusiikki- tms. toimikuntien kokouksista ei voida maksaa kokouspalkki- ota.

2 mom. Kokouspalkkion maksamisen edellytykset

Kokouspalkkion maksamisen edellytyksenä on, että viranhaltija on muulloin kuin kello 8.00 – 16.00 välisenä aikana vähintään puolen tunnin ajan saapu- villa 1 momentissa mainitussa kokouksessa sihteerinä, esittelijänä, asiantun- tijana taikka muutoin lain, asetuksen tai ohje- tai johtosäännön nojalla.

Soveltamisohje:

Viranhaltijalle voidaan maksaa kokouspalkkiota vain, jos hän on velvollinen olemaan läs- nä kokouksessa. Läsnäolovelvollisuuteen voidaan rinnastaa tilanne, jossa viranhaltija on läsnä kokouksessa toimielimen nimenomaisesta ja kokouksen pöytäkirjaan merkittävästä pyynnöstä. Lisäksi kirkkoherralle voidaan maksaa kokouspalkkio kirkkoneuvoston taloudel- lisen jaoston kokouksesta, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta olla läsnä kokouksessa vaan ainoastaan läsnäolo-oikeus.

3 mom. Kokouspalkkion maksamista koskevat rajoitukset

Kokouspalkkio maksetaan yhteensä enintään kahdelta saman vuorokauden aikana pidetyltä kokoukselta. Jos samana kalenterivuorokautena pidetään useampi kuin yksi saman toimielimen kokous, ne katsotaan kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, jollei kokousten välinen aika ole yli kuusi tuntia.

4 mom. Kokouspalkkion korottaminen

Kokouspalkkiota korotetaan

1) 50 %:lla kokouksen puheenjohtajana enimmän ajan toimineelle,

2) 50 %:lla kokouksen sihteerinä toimineelle ja

3) 25 %:lla jokaista yli kolmen tunnin jälkeen kertyvää täyttä tuntia kohden.

Soveltamisohje:

Jos kokouksen kesto on enemmän kuin kolme tuntia, maksetaan kokouspalkkioon 25 %:n korotus jokaiselta yli kolmen tunnin jälkeen kertyvältä täydeltä tunnilta. Esimerkiksi, jos ko- kouspalkkion suuruudeksi on vahvistettu 20 euroa, on korotuksen suuruus 5 euroa tunnilta. Jos kokouksen pituus on 4 tuntia, maksetaan kokouspalkkiona 25 euroa. Puheenjohtajan ja sihteerin kokouspalkkio on tällöin 37,50 euroa.

43 § Eräät Kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot VES

Kirkon keskusrahaston varoista suoritetaan lääninrovastille (KL 19:11), pap-

pisasessorille (KL19:3) ja tuomiorovastille (KL 19:2) näiden tehtävien hoitoon perustuva liitteen 1 kohdassa 4 mainittu kuukausipalkkio.

III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

JOHDANTO

Tässä osassa käsitellään viranhaltijoille/työntekijöille sairauden tai perheva- paan perusteella myönnettäviä virka-/työvapaita, eräitä muita vapaita sekä palkkausta vapaiden ajalta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä vir- ka-/työvapaasta käytetään myös ilmaisuja sairausaika tai sairauspoissaolo.

Oikeus vapaaseen:

Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus saada virka-/työva- paata. Viranhaltijan/työntekijän oikeus vapaaseen perustuu joko lakiin tai täs- sä luvussa sanottuihin virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällöin työn- antajalla ei ole lainkaan tai on vain rajoitetusti harkintavaltaa vapaan myön- tämisessä. Jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole vapaaseen nimenomaista oikeutta, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, myönnetäänkö virka-/ työvapaa vai ei.

Useat virka-/työvapaat perustuvat lakiin. Joistain lakiin perustuvista vapaista on lisäksi sovittu tässä luvussa (esim. perhevapaat), jolloin vapaa perustuu sekä lakiin että virka- ja työehtosopimukseen. Pelkästään lakiin perustuvia virka-/työvapaita ovat esim. opintovapaa ja vuorotteluvapaa. Oikeudesta nii- hin ei ole virka- ja työehtosopimusmääräyksiä. Oikeudesta tällaisten vapaiden saamiseen sekä vapaita koskevista muista edellytyksistä säädetään kyseisis- sä laeissa (mm. opintovapaalaki 273/1979 ja opintovapaa-asetus 864/1979 sekä vuorotteluvapaalaki 1305/2002). Osa vapaista perustuu ainoastaan vir- ka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällaisia ovat esim. oikeus saada vir- ka-/työvapaata avioliittoon vihkimispäiväksi tai 50- ja 60-vuotispäiväksi.

Kaikkia virka-/työvapaita on haettava. Myönteinen virka-/työvapaapäätös an- taa viranhaltijalle/työntekijälle vapautuksen työstä virka-/työvapaan ajaksi.

Palkkaus vapaiden ajalta:

Virka-/työvapaa on palkallista vain, jos palkallisuudesta on tässä sopimuk- sessa sovittu. Jos palkkaa ei sopimuksen perusteella makseta, laki voi kui- tenkin antaa viranhaltijalle/työntekijälle oikeuden saada viranomaisilta päivä- rahaa tai muuta korvausta vapaan ajalta. Jos työnantaja maksaa virka- ja työehtosopimuksen määräyksen perusteella palkkaa virka-/työvapaan ajalta, työnantajalla on yleensä oikeus saada viranhaltijalle/työntekijälle maksettava päiväraha tai korvaus itselleen.

50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta

1 mom. Palkan maksamisen ja pidättämisen pääsääntö poissaoloajalta

Virka-/työvapaan ajalta maksetaan palkkaa siten kuin tässä osassa (III osa) on sovittu. Jos palkan maksamisesta virka-/työvapaan ajalta ei ole tässä osassa sovittu, virka-/työvapaan ajalta pidätetään koko palkkaus.

2 mom. Palkan maksaminen virka-/työvapaan ajalta työnantajan harkinnan perusteella

Palkan maksamisesta työnantajan harkinnan perusteella muissa kuin 1 mo- mentissa tarkoitetuissa tilanteissa määrätään 88 §:ssä.

3 mom. Palkan pidättäminen alle viikon mittaiselta palkattomalta harkinnanvaraiselta virka-/työvapaalta

Jos kuukausipalkkainen viranhaltija/työntekijä hakee palkatonta harkinnanva- raista virka-/työvapaata alle viikon mittaiseksi jaksoksi ja työnantaja hyväksyy hakemuksen perusteet, virka-/työvapaa myönnetään ja palkka pidätetään seuraavasti:

• Jos virka-/työvapaa kestää 1 tai 2 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään täksi ajaksi ja palkka pidätetään myönnetyltä 1 tai 2 työpäivältä.

• Jos virka-/työvapaa kestää 3 tai 4 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään siten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi yksi vapaapäivä ja palkka pidätetään myönnettyjen 3 tai 4 työpäivän lisäk- si yhdeltä vapaapäivältä.

• Jos virka-/työvapaa kestää 5 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään si- ten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi kaksi vapaapäivää ja palkka pidätetään 7 kalenteripäivältä.

Soveltamisohje:

Momentti koskee vain kuukausipalkkaisia viranhaltijoita/työntekijöitä. Tuntipalkkaisilla työn- tekijöillä palkan pidätys toteutetaan siten, että palkattoman työvapaan ajan työtuntien palk- kaa ei makseta.

4 mom. Poissaolo virantoimituksesta/työstä ilman pätevää syytä

Jos viranhaltija/työntekijä on ilman pätevää syytä jäänyt pois viran- toimituksesta/työstä, ei palkkaetuja suoriteta.

LUKU 3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT

51 § Oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella

Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtuvan työky- vyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata.

Soveltamisohje:

Osasairauspäivärahalla olevaan viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan osa-aikatyötä kos- kevia määräyksiä. Hänen tulee hakea osittaista virka-/työvapaata. Jos hänelle myönne- tään osittainen virka-/työvapaa osasairauspäivärahan perusteella, hän työskentelee osa- aikaisesti ja saa osa-aikatyön mukaisen palkan. Lisäksi hän saa osasairauspäivärahan itselleen. Tällöin hän on työnantajan näkökulmasta osa-aikatyössä eikä sairauden vuoksi virka-/työvapaalla. Osasairauspäiväraha-ajalta viranhaltijalle/työntekijälle ei voida maksaa tehtyä osa-aikatyötä suurempaa palkkaa, ja toisaalta osasairauspäivärahaa ei voida mak- saa työnantajalle.

52 § Sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen

1 mom. Sairastumisesta ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Soveltamisohje:

Ilmoitus sairastumisesta tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Ilmoitus tehdään seurakun- nassa päätetyllä tavalla, ensisijaisesti lähimmälle esimiehelle. Suositeltavaa on henkilökoh- tainen yhteydenotto esimerkiksi puhelimitse. Kullekin viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tiedoksi, miten työnantaja edellyttää ilmoituksen tehtäväksi.

Sairaudesta ilmoittaminen työnantajalle välittömästi sairauden alettua on tärkeää muun muassa sijaisjärjestelyjen hoitamiseksi. Perusteeton ilmoittamatta jättäminen voi aiheuttaa

palkan pidätyksen. Palkkaa ei pidätetä, jos ilmoittamisen viivästys johtuu laillisesta estees- tä ja ilmoitus tehdään välittömästi esteen loputtua.

2 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen

Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävää virka-/työvapaata varten on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Virka-/työvapaata voidaan myöntää lääkärintodistusta vaatimatta enintään kolme kalenteripäivää, jos työkyvyttö- myydestä esitetään työnantajan hyväksymä muu luotettava selvitys.

Soveltamisohje:

Työkyvyttömyys osoitetaan normaalisti lääkärintodistuksella. Lääkärintodistus on asian- tuntijalausunto virka-/työvapaan myöntämistä varten. Poikkeaminen lääkärintodistuksessa esitetystä edellyttää perusteltua syytä.

Jos lääkärintodistus on annettu taannehtivasti koskemaan ennen lääkärille menemistä kos- kevaa aikaa, todistuksesta tulee ilmetä perusteet, miksi todistus on annettu taannehtivasti.

Työkyvyn arvioimiseksi työnantaja voi kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastettavaksi.

3 mom. Lääkärintodistuksen esittämisestä poikkeaminen määräajaksi

Erityisestä syystä työnantaja voi määräajaksi päättää, että virka-/työvapaa voidaan myöntää lääkärintodistusta vaatimatta myös kolmea kalenteripäivää pidemmäksi ajaksi, jos työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä muu luotettava selvitys.

Soveltamisohje:

Jos virka-/työvapaata myönnetään vaatimatta lääkärintodistusta, sairastumisesta tulee olla työnantajan hyväksymä muu luotettava selvitys, esimerkiksi työterveyshoitajan lausunto. Virka-/työvapaan myöntäminen pidemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kalenteripäiväksi lääkä- rintodistusta vaatimatta edellyttää poikkeuksellista olosuhdetta. Tällainen voi olla esimer- kiksi yleinen terveydellinen uhka laajan epidemian tai pandemian vuoksi.

53 § Sairausajan palkka, yleiset perusteet

1 mom. Sairausajan palkan peruste

Sairausajalta maksetaan varsinaista palkkaa 56-58 §:n mukaisesti, jollei 3-4 momentista tai 70 §:stä muuta johdu.

Soveltamisohje:

Varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä. Jos palkkaukseen kuuluu luontoisetuja, ne on oikeus saada vähentämättöminä niin kauan kuin sairausajalta maksetaan palkkaetuja; ks. 11 §.

Jäljempänä 70 §:ssä on määräykset siitä, miten viranhaltijan/työntekijän tulee toimia, jotta hänellä on oikeus sairausajan palkkaetuihin. Samassa pykälässä on myös määräyksiä sii- tä, mihin esim. SVL:n perusteella maksettaviin korvauksiin työnantajalla on oikeus.

2 mom. Sairauden alkaminen kesken työpäivän

Jos viranhaltija/työntekijä sairastuu työpäivän kuluessa, ja joutuu poistumaan ennenaikaisesti työpaikalta, sairastumispäivä ei kuluta niitä päiviä, joilta sai- rausajan palkkaa maksetaan.

3 mom. Osallisuus sairauden aiheuttamiseen

Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole oikeutta 56-58 §:n mukaiseen palkkaukseen, jos hän on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut sairauden tai vamman tai estänyt sen parantumisen.

4 mom. Eläkepäätöksen tai määräaikaisen kuntoutustuen vaikutus sairausajan palkkaukseen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaukseen enintään sii- hen asti, kun hän alkaa saada kirkon eläkelain (261/2008)mukaista eläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea.

Soveltamisohje:

Viranhaltija/työntekijä ei voi saada yhtä aikaa sekä sairausajan palkkaa että kirkon eläke- lain mukaista eläkettä. Oikeus sairausajan palkkaan loppuu sen kuukauden alusta lukien, jona eläkkeen maksaminen alkaa. Työnantajan mahdollisuudesta saada korvausta mak- samastaan sairausajan palkasta takautuvasti myönnetyn eläkkeen yhteydessä katso 5 § 4 mom:n soveltamisohje.

Osa-aikaeläkkeellä oleva on samanaikaisesti edelleen osa-aikatyössä. Hänellä on oikeus saada sairausajalta palkkaa 56-58 §:n mukaisesti. Sairauden perusteella myönnetty virka-/ työvapaa ei keskeytä osa-aikaeläkkeen maksamista.

Työkokeilussa oleva viranhaltija/työntekijä saa työkokeilun ajalta eläkelaitoksen maksamaa kuntoutusetuutta. Hänelle ei makseta tältä ajalta palkkaa eikä sairausajan palkkaa.

54 § Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräykset TES

1 mom. Sairausajan palkan määrittämisen pääsääntö

Sairausajan palkkana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle se säännölli- sen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Säännöllisen työajan mukaan lasketulla palkalla tar- koitetaan työntekijän varsinaista palkkaa ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 56–58 §:ssä määritellyiltä ajan- jaksoilta ja näissä pykälissä sanotut määrät. Tässä momentissa määrätään siitä, miten tunti- palkkaisen työntekijän sairausajan palkan perusteena olevan palkan suuruus lasketaan. Palk- kaperusteena on varsinainen palkka. Tuntipalkkaisen palkkaan voi sisältyä sellaisia lisiä, jotka sisältyvät varsinaiseen palkkaan ja jotka otetaan huomioon sairausajan palkassa. Tällaisia ovat tuntipalkkajärjestelmän (osa II Luku 2.2.2) tarkoittama kokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työolosuhdelisä. Sen sijaan työaikamääräyksiin perustuvia korvauksia ei oteta huomioon saira- usajan palkkaa määritettäessä.

2 mom. Sairausajan palkan määrittäminen keskituntiansion avulla

Jollei tuntipalkkaisen työntekijän palkkaa voida todeta 1 momentissa tarkoite- tulla tavalla, käytetään sairausajan palkan laskentaperusteena keskituntian- siota, joka saadaan siten, että työntekijän edellisen palkanmaksukauden ai- kana saamansa ansio ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaika- korvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä, jaetaan saman palkanmaksukauden aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Soveltamisohje:

Edellisellä palkanmaksukaudella tarkoitetaan sairautta edeltäneen kahden palkanmaksupäi- vän välistä, pääsääntöisesti kahden viikon pituista ajanjaksoa. Mikäli tämän palkanmaksukau- den työaika on ollut satunnaisen syyn vuoksi vajaa, lasketaan keskituntiansio tätä palkanmak- sukautta lähinnä edellisen täyden palkanmaksukauden palkkakertymän ja työajan mukaan.

3 mom. Palkantarkistuksen vaikutus keskituntiansioon

Jos edellä tarkoitetun keskituntiansion laskemisen jälkeen palkkoja on tar- kistettu yleiskorotuksella, eikä uutta keskituntiansiota sen jälkeen ole vielä laskettu, keskituntiansiota korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

4 mom. Keskimääräisen työajan määrittäminen sairausajan palkkaa varten

Jollei tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ole sovittu eikä sitä voida selvittää sairausajalta, sairausajan palkka määräytyy laskennallisen päivittäisen työajan perusteella. Työntekijän laskennallinen päivittäinen työ- aika määritetään siten, että sairautta edeltävän 12 viikon jaksona tehty työ- aika jaetaan luvulla 60.

Soveltamisohje:

Laskennallinen työaika joudutaan määrittämään erityisesti ns. tarvittaessa tuleville työnte- kijöille, joiden säännöllisestä työajasta ei ole sovittu. Keskimääräinen päivittäinen työaika saadaan jakamalla 12 edellisen viikon työaika luvulla 60, koska 12 viikon jaksoon sisältyy normaalisti 60 työpäivää (12 x 5 = 60).

55 § Kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan

TES Kausiluontoisessa seurakunnan puisto- ja puutarhatyössä kolmantena peräk- käisenä kasvukautena työskentelevän työntekijän kahden edellisen vuoden työssäolon täydet kuukaudet otetaan huomioon sairausajan palkkaa määri- tettäessä. Edellytyksenä on, että kulumassa oleva työsuhde on jatkunut 14 kalenteripäivää.

56 § Sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

1 mom. Sairausajan palkka, 1-29 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamis- ta kestänyt 1-29 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta puolet varsinaisesta palkasta yhteensä 14 kalenteripäivältä.

2 mom. Sairausajan palkka, 30-59 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt 30–59 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta varsinainen palkka yhteensä 14 kalenteripäivältä.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Oikeus tämän määräyksen mukaiseen sairausajan palkkaan edellyttää, että viran tai tehtä- vän hoitaminen on alkanut (ks. 10 § 1 mom.).

Jos palvelussuhteen kesto ylittää sairauspoissaolon aikana 29 kalenteripäivän rajan, sai- rausajalta maksetaan puolet varsinaisesta palkasta sairausajan loppuun asti, kuitenkin yhteensä enintään 14 kalenteripäivältä. Vastaavaa periaatetta sovelletaan silloin, kun pal- velussuhteen kesto ylittää sairauspoissaolon aikana 2 momentissa sanotun 59 kalenteri- päivän rajan. Varsinainen palkka maksetaan tällöin yhteensä enintään 14 kalenteripäivältä. Oikeus saada varsinaista palkkaa 60 sairauspoissaolon kalenteripäivältä edellyttää, että palvelussuhde on kestänyt sairauden alkaessa vähintään 60 kalenteripäivää (57 §).

Jos viranhaltija/työntekijä on saanut hyväkseen sairausajan palkkaa tämän pykälän perus- teella, nämä sairausajan palkalliset päivät vähentävät oikeutta saada sairausajan palkkaa 57 §:n perusteella.

57 § Sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

1 mom. Sairausajan palkan määrä ja kesto

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa kalenterivuoden aikana seuraavasti:

1) varsinainen palkka yhteensä 60 ensimmäiseltä kalenteripäivältä;

2) sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän ajan;

3) tämän jälkeen palkanmaksu päättyy, jollei harkinnan perusteella pääte- tä jatkaa palkanmaksua. Harkinnan perusteella palkanmaksua voidaan maksaa enintään puolet (1/2) varsinaisesta palkasta enintään 185 kalen- teripäivän ajalta.

Soveltamisohje:

Sairausaika voi olla yhdenjaksoista tai sairausjaksoja voi olla vuodessa useita erillisiä. Mo- lemmissa tapauksissa kalenterivuoden järjestyksessään ensimmäiseltä 60 sairauspäivältä maksetaan varsinainen palkka ja sen jälkeen 2/3 palkka enintään 120 kalenteripäivältä. Tämän jälkeen sairausajan palkan maksaminen lakkaa, jollei työnantaja päätä harkinnan perusteella jatkaa enintään 185 päivän määräajaksi 1/2 palkan maksamista.

Silloin, kun sairaus jatkuu keskeytyksittä vuoden vaihteen yli toisen kalenterivuoden puo- lelle, palkan suuruus määritellään kummankin vuoden puolella erikseen. Jos ensimmäisen vuoden puolella sairausajan palkka on jo maksettu vähennettynä tai palkanmaksu on eh- tinyt keskeytyä kokonaan, toisen vuoden alusta palkka maksetaan jälleen täyden palkan mukaisesti 60 kalenteripäivältä ja sen jälkeen 2/3 palkkaa enintään 120 kalenteripäivää.

Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä palkanmaksu voi keskeytyä sairauden toisena vuotena edellä sanottua aiemmin, jos sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteri- päivää. Tästä on määräys 2 momentissa.

Esimerkeissä käytettyjen värien selitykset:

sairausaika, jolta maksetaan varsinainen palkka (1 momentin 1 kohta) sairausaika, jolta maksetaan 2/3 varsinaisesta palkasta (1 momentin 2 kohta) sairausaika, jolta ei makseta palkkaa (1 momentin 3 kohta)

työssäoloaika tai vuosiloma-aika

Esimerkki 1: Useita sairauspoissaoloja saman vuoden aikana Sairausajat:

1.2.-11.3. 5.5.-21.5. 11.7.-20.11.

39 pv 12 pv 9 pv 120 pv 14 pv

palkka 100 %

palkka 100 %

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

Sairauspoissaoloja on kolmessa jaksossa yhteensä 194 päivää. Kun kolmatta jaksoa on kestänyt 9 päivää, kalenterivuoden aikana oleva oikeus saada täyttä palkkaa 60 päivältä tulee täyteen (39+12+9=60). Tämän jälkeen palkkaa maksetaan kaksi kolmasosaa täydes- tä palkasta 120 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen oikeus palkkaan päättyy.

Esimerkki 2: Sairauspoissaoloja kahden eri kalenterivuoden aikana

Sairausajat: Vuodenvaihde

1.2.-11.3. 5.5.-.31.12. 1.1.-.20.3.

39 pv 21 pv 120 pv 61 pv 60 pv 19 pv

palkka 100 %

työ palkka

100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

palkka 100 %

palkka 2/3

työssäolo jatkuu

Ensimmäisenä vuonna on yhteensä 241 päivää sairauspoissaoloa, josta palkallista on yh- teensä 180 päivää (yhteensä 60 päivää täyttä palkkaa ja 120 päivää 2/3 palkkaa). Tämän jälkeen vuotuinen palkanmaksu päättyy loppuvuodeksi. Toisena vuonna vuotuinen sairaus- ajan palkanmaksu alkaa uudestaan vuoden alusta ja kestää sairausajan loppuun 20.3. asti.

2 mom. Palkanmaksun päättyminen, yli 365 kalenteripäivää kestävät sairaus-poissaolot

Sairausajan palkanmaksu päättyy, kun sairauspoissaolo on kestänyt yhden- jaksoisesti 365 kalenteripäivää. Virka-/työvapaa katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos viranhaltija/työntekijä ei ole palannut virantoimitukseen/työhön vähintään 30 kalenteripäivän ajaksi sairauspoissaolon jälkeen. Erityisestä syystä voi- xxxx xxxxxxxxx mukaan 365 kalenteripäivän yli menevältä ajalta maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enin- tään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Soveltamisohje:

Pykälän 2 momentti tulee käytännössä sovellettavaksi silloin, kun sairaus on pitkäkestoi- nen ja ulottuu vähintään kahdelle kalenterivuodelle. Momentti rajoittaa sitä 1 momentin mukaista vuosittaisen sairausajan palkan maksamisen pääsääntöä, että kunkin kalente- rivuoden aikana maksetaan varsinainen palkka 60 kalenteripäivältä ja osittaista palkkaa 120 kalenteripäivän ajalta. Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä joudutaan seuraamaan samanaikaisesti kahta periaatetta, joiden kummankin perusteella palkanmaksu voi lakata:

1) vuosittainen sairausajan palkan laskenta sekä 2) yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän sairauspoissaolon laskenta. Palkanmaksu päättyy viimeistään silloin, kun sairaus on kestä- nyt 365 kalenteripäivää, vaikka pelkästään 1 momentin perusteella palkkaa voitaisiin vielä maksaa. Joissain tilanteissa palkanmaksu ehtii päättyä 1 momentin perusteella jo ennen kuin se päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella.

Esimerkki 1: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; sovelletaan 365 kalenteripäivän ra- joitusta

Sairausaika: Vuodenvaihde

5.5.-.31.12. 1.1.-.30.10.

60 pv 120 pv 61 pv 60 pv 64 pv

365 pv (4.5.)

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

5.5. lukien

Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.5. ensimmäisenä vuonna. Ensimmäisenä vuonna makse- taan 60 päivältä täyttä palkkaa ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Toisena vuonna 4.5. sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Palkan maksu päättyy 4.5., vaikka vuotui- sen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla palkanmaksu jatkuisi 29.6. asti (60+120 pv). Palkkaa maksetaan toisena vuonna 60 kalenteripäivää täyden palkan mukaan ja 2/3 palkkaa 64 kalenteripäivää 4.5. asti, jolloin sairausajan yhdenjaksoinen 365 kalenteripäi- vän kesto keskeyttää palkanmaksun.

Esimerkki 2: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; palkanmaksu päättyy jo ennen 365 kalenteripäivän täyttymistä

Sairausaika: Vuodenvaihde

5.10.-31.12. 1.1.-30.10.

60 pv 28 pv 60 pv 120 pv

124 pv

60+120 pv (29.6.)

palkka 100 %

palkka 2/3

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

29.6. lukien

Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.10. ensimmäisenä vuonna (5 kuukautta myöhemmin kuin esimerkissä 1). Xxxxxxx on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää 4.10. toisena

vuonna. Palkan maksu päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella 4.10., mutta koska oikeus vuotuiseen sairausajan palkkaan (60+120 kalenteripäivää) toisena vuonna päättyy jo 29.6., palkanmaksu keskeytetään 29.6. Tässä esimerkissä 365 kalenteripäivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ei ehdi toteutua ennen kuin palkanmaksu päättyy vuotuisen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla. Jos sairaus jatkuisi yhden- jaksoisena vielä kolmannen kalenterivuoden puolelle, palkkaa ei enää maksettaisi kolman- tena vuonna 365 päivän täyttymisen vuoksi.

Sairausajan teknisen yhdenjaksoisuuden soveltaminen

Momentti sisältää teknisen yhdenjaksoisen sairauden käsitteen. Sairaus katsotaan yhden- jaksoiseksi, jos erillisinä jaksoina myönnettyjen sairausaikojen välillä ei ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen ja kestoon silloin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosilomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomautetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaisemaan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen sairausaika uudeksi sairauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palk- kaa toisena vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta.

Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairaudeksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustuvatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/ työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairausajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden saira- uspoissaolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä.

Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustuva virka-/ työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoisuutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalente- ripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteen.

Esimerkki 3:

Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloa. Ensimmäinen sairausaika on 1.3.–

8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairauden vuoksi työvapaal- la 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönnetään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson.

Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalen- teripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuonna lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vä- hintään 30 päiväksi.

Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin perusperiaat- teen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ja sen jälkeen 120 kalenteripäivää 2/3 palkkaa. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippuu siitä, milloin sairauspois- saolo on kestänyt 365 kalenteripäivää. Laskenta aloitetaan ensimmäisenä vuonna 1.3. lu- kien, koska työhön ei missään vaiheessa palattu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Laskenta jatkuu, vaikka työntekijä on sairausaikojen välillä lyhyen aikaa työssä ja vuoden vaihteessa myös pitkällä vuosilomalla. Alle 30 päivän mittainen työssäoloaika ja vuosiloma eivät ole sellaista työhön paluuta, joka katkaisee 365 päivän laskennan. Työssäolo ja vuosiloma kuitenkin lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä kestonsa verran.

Työssäolo kestää sairausjaksojen välissä 26 kalenteripäivää (9.4.–4.5.) ja vuosiloma 47 kalenteripäivää (1.12.–16.1.); yhteensä nämä kestävät 73 kalenteripäivää. Normaalisti yh- denjaksoinen 365 kalenteripäivän laskenta, joka alkaa ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, täyttyisi toisena vuonna jo 28.2. Kuitenkaan työssäoloa ja vuosilomaa ei oteta huomioon 365 päivän seurannassa, joten ne lykkäävät palkanmaksun päättymistä yhteensä 73 kalen- teripäivän verran 12.5. asti. Tämän vuoksi työntekijä saa sairauspoissaolon ajalta toisena vuonna 60 kalenteripäivältä täyttä palkkaa (17.1.–17.3.) ja 2/3 palkkaa 365 päivän täytty- miseen asti (18.3.–12.5.). Tällöin 365 päivän täyttyminen katkaisee vuotuisen sairausajan palkanmaksun. Toisena vuonna 2/3 palkkaa maksetaan täyden vuotuisen määrän eli 120 päivän sijasta 56 päivältä 18.3.–12.5.

Sairausajat:

1.3-8.4. 5.5.-30.11. 17.1.-31.10.

39 pv 21 pv 120 pv 69 pv 60 pv 56 pv 172 pv

palkka 100 %

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

Vuoden- vaihde

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

Työ 26 pv

Vuosiloma 47 pv

palkka 100 %

palkka 100 %

365 pv (12.5.)

58 § Työtapaturma ja ammattitauti

1 mom. Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuneen sairausajan palkka

Jos työkyvyttömyys johtuu työssä sattuneesta tapaturmasta (työtapaturma) tai ammattitaudista, maksetaan tällaisen syyn perusteella myönnetyn virka-/ työvapaan ajalta palkkaa seuraavasti:

1) varsinainen palkka enintään 120 kalenteripäivältä;

2) sen jälkeen yhdellä kolmasosalla vähennetty palkka enintään 120 kalen- teripäivän ajan;

3) tämän jälkeen maksetaan puolet palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan;

4) tämän jälkeen voidaan erityisestä syystä harkinnan mukaan maksaa enintään puolet palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enintään kol- meksi kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Soveltamisohje:

Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan ei sovelleta 56-57 §:ssä asetettuja edel- lytyksiä palvelussuhteen kestolle.

Jos työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetty sairauspoissaolo jatkuu vuo- denvaihteen yli seuraavan kalenterivuoden puolelle, sairausajan palkkaan noudatetaan vain tämän momentin mukaisia palkkaetuja. Toisin kuin 57 §:n sairausajan palkanmaksun yhteydessä, palkanmaksu ei työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetyn sai- rausajan jatkuessa vuodenvaihteen yli ala vuodenvaihteen jälkeen täytenä palkkana, jos se on ehtinyt pienentyä yhdellä kolmasosalla vähennetyksi tai puoleksi palkaksi. Ks. myös 4 mom:n soveltamisohje.

2 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin toteaminen

Palkan maksaminen 1 momentin mukaisesti edellyttää, että sairaus tai am- mattitauti katsotaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan työtapatur- maksi tai ammattitautilain (1343/1988) mukaan ammattitaudiksi.

Soveltamisohje:

Jos sairauden ei todeta aiheutuneen työtapaturmasta tai olevan ammattitauti, sairauspois- saoloon sovelletaan, mitä 56–57 §:ssä on määrätty.

3 mom. Osittainen tapaturmakorvaus

Jos tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, sairausajan palkka maksetaan 56–57 §:n mukaisesti.

4 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin vaikutus muun sairausajan palkkaukseen

Tämän pykälän mukaista oikeutta saada sairausajalta palkkaetuja työtapatur- man ja ammattitaudin perusteella ei vähennä se, että viranhaltijalle/työnteki- jälle on maksettu saman kalenterivuoden aikana sairausajan palkkaa muun sairauden perusteella. Työtapaturman ja ammattitaudin perusteella maksettu sairausajan palkka ei puolestaan vähennä viranhaltijan/työntekijän oikeutta saada sairausajan palkkaa 56–57 §:n mukaisesti muun sairauden perusteel- la.

Soveltamisohje:

Työtapaturmasta ja ammattitaudista johtuvaa sairausaikaa käsitellään erillään tavallisesta syystä johtuneesta sairausajasta. Tavallinen sairausaika ei vähennä miltään osin oikeutta saada työtapaturman tai ammattitaudin nojalla myönnetyltä sairausajalta palkkaa. Toisaal- ta jos viranhaltija/työntekijä on saanut työtapaturman tai ammattitaudin perusteella saira- usajalta palkkaa, hänellä säilyy sen lisäksi oikeus saada muusta sairaudesta johtuneelta sairausajalta kunkin kalenterivuoden aikana 56–57 §:n mukaiset palkkaedut vähentämät- töminä.

Sairausajan palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erik- seen tässä pykälässä sanotut ajat.

LUKU 3.2. PERHEVAPAAT

60 § Xxxxxx perhevapaaseen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada perhevapaata TSL 4 luvun mukai- sesti. Lain 4 luvussa tarkoitettuja perhevapaita ovat

• äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa;

• osittainen ja tilapäinen hoitovapaa;

• poissaolo pakottavista perhesyistä ja poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

TSL 4 lukua sovelletaan tämän pykälän määräyksen perusteella työntekijöiden lisäksi vi- ranhaltijoihin.

TSL 4:1 mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä SVL:ssa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Kausien pituudesta ja niiden ajalta makset- tavista päivärahaetuuksista ks. SVL 9 luku. Kausien ajalta maksettavasta palkasta ks. 63 §.

TSL 4:7 (poissaolo pakottavista perhesyistä) antaa työntekijälle oikeuden tilapäiseen pois- saoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdan- neen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

TSL 4:7a mukaan (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) työntekijä voi jäädä pois työstä määräajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Vapaas- ta ja sen kestosta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

61 § Perhevapaista ilmoittaminen

Määräajat ja perusteet perhevapaiden hakemiselle ja mahdolliselle muutta- miselle on säädetty TSL 4 luvussa. Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan perhevapaita haettaessa kokonaissuunnitelma niiden käyttämisestä, alkami- sesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

Soveltamisohje:

Kokonaissuunnitelma perhevapaiden käytöstä ei ole sitova, mutta sen esittäminen on tär- keää mm. sijaisjärjestelyjen vuoksi.

Xxxxxx XxxXXXXXX:n mukaisiin perhevapaiden palkkaetuihin edellyttää, että vapaita hae- taan TSL 4 luvussa säädettyjä määräaikoja noudattaen.

62 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana

1 mom. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan peruste

VES+TES Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapaiden ajalta varsinainen palkka 63 §:ssä sanotuilta ajanjaksoilta.

Soveltamisohje:

Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä.

2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan peruste

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapaiden ajalta palkkaa 63

§:n mukaisesti sellaisilta kalenteripäiviltä, jotka muutoin olisivat olleet hänen työpäiviään.

Soveltamisohje:

Jos 63 §:ssä tarkoitettuihin kalenteripäiviin sisältyy arkipyhä, jolta työntekijä olisi saanut arkipyhäkorvauksen, jos hän olisi ollut työssä, saa hän sen myös 63 §:ssä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyvältä tällaiselta arkipyhältä. Arkipyhäkorvauksesta ks. 37 §.

3 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan laskeminen perhevapaiden ajalta

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan 63 §:ssä tarkoitettuna palkkana se säännöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Palkan laskemisesta on voimassa, mitä 54

§:ssä on määrätty tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan laskemises- ta.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 ja 31 §:ssä.

63 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana

1 mom. Xxxxxxxx äitiysvapaan ajalta

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkka ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen äi- tiysvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.

2 mom. Palkkaus ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainvapaan ajalta

Ottolapsen hoitamiseksi myönnetyltä vanhempainvapaalta maksetaan varsi- nainen palkka siltä ajalta, jolta SVL:n perusteella suoritetaan vanhempain- rahaa, enintään kuitenkin 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson ajalta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi se, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen vanhempa-invapaata kestänyt vähintään 60 kalenteri- päivää.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Edellä 1-2 momenteissa mainittu 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson laskenta alkaa äitiys- rahakauden tai ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainrahakauden alkamispäi- västä. Laskenta alkaa sanotusta päivästä myös siinä tapauksessa, että viranhaltijalla/työn- tekijällä on tällöin jo muulla perusteella myönnetty virka-/työvapaa. Jo myönnettyä muuta virka-/työvapaata ei muuteta äitiysvapaaksi, vaikka oikeus uuteen äitiys- tai vanhempain- rahaan alkaisikin aiemmin myönnetyn virkavapaan/työvapaan aikana (ns. aikaprioriteetti- periaate). Äitiys- tai vanhempainvapaan palkkaa ei siksi makseta äitiys- tai vanhempain- rahakauden siltä osalta, joka kuluu samanaikaisesti aikaisemmin myönnetyn muun virka-/ työvapaan kanssa.

Viranhaltijalla/työntekijällä on aikaprioriteettiperiaatteesta poiketen oikeus keskeyttää ai- emmin myönnetty hoitovapaa uuden raskauden johdosta siitä ajankohdasta lukien, jolloin viranhaltijan/työntekijän oikeus TSL 4 luvussa tarkoitettuun äitiysvapaaseen alkaa. Uusi äitiysvapaa on palkallinen tämän pykälän mukaisesti 72 ensimmäistä arkipäivää sisältävän ajanjakson ajan.

Äitiysvapaa ja vanhempainvapaa ottolapsen hoitamiseksi ovat palkallisia ajanjakson, joka sisältää vapaan alusta lukien 72 arkipäivää. Tämä ajanjakso on kokonaiskestoltaan pi- dempi kuin 72 kalenteripäivää, koska 72 kalenteripäivään sisältyy arkipäivien lisäksi sun- nuntaipäiviä sekä mahdollisesti myös arkipyhiä. Palkalliseksi luetaan koko 72 ensimmäistä arkipäivää sisältävä ajanjakso riippumatta siitä, olisiko viranhaltija/työntekijä kaikkina näinä päivinä ollut työssä. Vapaat ovat palkattomia 72 arkipäivää sisältävän jakson jälkeen.

Arkipäiviä ovat maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai, jolleivät ne ole arkipyhiä. Eräitä juhlapäiviä pidetään arkipäivinä perhevapaita koskevan laskennan yhtey- dessä (osittain toisin kuin vuosiloma- ja työaikalaskennassa). Tällaisia ovat pääsiäislauan- tai ja juhannusaatto sekä lisäksi jouluaatto, mikäli se sijoittuu arkipäiväksi.

Jos palkkaa on maksettava kalenterikuukauden osalta, sen laskemisessa noudatetaan 15

§:n määräyksiä.

3 mom. Palkkaus isyysvapaan ajalta

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkka ajanjaksolta, johon sisältyy isyysvapaan 6 ensimmäistä arkipäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen isyysvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:

Isyysvapaata on haettava TSL:n mukaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vapaata on haettava vä- hintään kuukautta ennen vapaan alkamista. Synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan saa muuttaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

4 mom. Palkkaus tilapäisen hoitovapaan ajalta

Viranhaltijalla/työntekijällä, jolle myönnetään tilapäistä hoitovapaata alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tämän sairastuessa äkillisesti, on oikeus saada varsinainen palkkansa tilapäisen hoitovapaan alusta lukien, enintään kuitenkin kahdelta työpäivältä.

Soveltamisohje:

Tilapäisen hoitovapaan enimmäismäärä on TSL 4:6 mukaan neljä päivää, joista tämän so- pimuksen mukaan palkallisia ovat kaksi työpäivää. Jos tilapäiseen hoitovapaaseen sisältyy tavanmukaisia tai vapaapäiväsuunnitelman mukaisia palkallisia vapaapäiviä, niitä ei oteta huomioon kahta palkallista työpäivää laskettaessa. Jos tällaisia vapaapäiviä on enemmän kuin kaksi, tämän määrän ylittävät vapaapäivät vähentävät palkallisia virka/työvapaapäiviä. Jos lapsi sairastuu kesken työpäivän, tätä päivää ei lueta mukaan tilapäiseen hoitovapaa- seen. Jos lapsen sairaus kestää enemmän kuin neljä työpäivää, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai hänellä voi olla oikeus 60 §:ssä tarkoitettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä.

5 mom. Palkkaus osittaisen hoitovapaan ajalta

Myönnettäessä osittaista hoitovapaata viranhaltijalle/työntekijälle, vähenne- tään viranhaltijan/työntekijän varsinaista palkkaa tältä ajalta samassa suh- teessa, jossa lyhentynyt työaika on täyteen säännölliseen työaikaan tai työ- velvollisuus hoitovapaan aikana on täydestä työvelvollisuudesta.

Soveltamisohje:

Palkan laskemisesta ks. 14 § ja liite 4. Osittaisen hoitovapaan myöntämisestä työajattomassa työssä, ks. 64 §.

6 mom. Palkkaus muun perhevapaan ajalta

Viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa muun kuin tässä pykälässä mainitun perhevapaan ajalta.

64 § Osittainen hoitovapaa työajattomassa työssä

VES Viranhaltijoille, joiden työaikaa ei määritellä tunteina, annetaan osittaista hoi- tovapaata myöntämällä virkavapaata siinä suhteessa kuin osittaisen hoitova- paan aikainen työvelvollisuus on täydestä työvelvollisuudesta. Työnantajan ja viranhaltijan ollessa erimielisiä työvelvollisuuden määrästä osittaisen hoitova- paan aikana, osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla viranhaltijalle vir- kavapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palkkaansa 20 prosentilla. Osittaisen hoitovapaan muusta yksityiskohtai- sesta järjestämisestä on voimassa, mitä TSL 4:4:ssä on säädetty.

Soveltamisohje:

Tätä pykälää sovelletaan luvussa 6 A tarkoitettuihin työajattomiin viranhaltijoihin.

LUKU 3.3. SAIRAUSPOISSAOLOJA JA PERHEVAPAITA KOSKEVIA MUITA

                        MÄÄRÄYKSIÄ                     

70 § Edellytykset palkkaetujen saamiseksi

Xxxxxx sairausajan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan palkkaetuihin edellyttää, että viranhaltija/työntekijä noudattaa, mitä SVL:ssa on määrätty päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamisesta. Jos työnantaja me- nettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteen johdosta sille kuuluvan etuuden, viranhaltijan/työntekijän palkkaetuja vähennetään mene- tystä vastaavalla rahamäärällä.

Soveltamisohje:

Jotta työnantaja voi hakea SVL:n mukaista päivärahaetuutta, viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä SVL:ssa määrätään päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saami- sesta ja toimitettava lain edellyttämät tiedot ja selvitykset ajoissa työnantajalle.

71 § Työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin

1 mom. Työnantajan oikeus päivärahoihin

Työnantajalla on oikeus saada sairausajalta sekä äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osuus SVL:n mukaisista päi- vä- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista.

Soveltamisohje:

Jos päiväraha on suurempi kuin viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka, päivärahan ja palkan erotus kuuluu viranhaltijalle/työntekijälle.

2 mom. Työnantajan oikeus muihin korvauksiin

Jos viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan muun pakollisen vakuutuksen kuin sairausvakuutuksen perusteella tapaturma- tai muuta korvausta tai jos hänel- lä olisi oikeus sellaista saada, tämä korvaus kuuluu palkkausta vastaavalta

osalta työnantajalle siltä sairausajalta, jolta viranhaltijalle/työntekijälle on suo- ritettu palkkaetuja. Korvaukseksi katsotaan tällöin suoritettu tapaturmaeläke, päiväraha ja elinkorko, mutta ei hoitoa eikä siihen verrattavia kustannuksia eikä elinkoron sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta, haittarahaa eikä Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaista tapaturmaeläkettä eikä elinkor- koa, joka ei ole kysymyksessä olevan sairauden aiheuttajana.

Soveltamisohje:

Viranhaltijan/työntekijän itsensä maksaman vakuutuksen perusteella tulevat korvaukset ei- vät kuulu työnantajalle, vaikka työnantaja maksaisikin sairausajan palkkaa.

Momentin viimeinen lause tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työnte- kijä on loukkaantunut oman tai entisen työnantajan työssä ja saa sen johdosta jatkuvaa tapaturmakorvausta.

LUKU 3.4. ERÄÄT MUUT VIRKA-/TYÖVAPAAT JA KESKEYTYKSET     

80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkallista virka-/työvapaata, jos hänen

1) avioliittoon vihkimispäivänsä

2) 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä

3) muuttopäivänsä

4) asevelvollisuuslain mukaisiin kutsuntoihin osallistumispäivänsä

5) lähiomaisen kuolinpäivä

6) lähiomaisen hautaan siunaamisen päivä sattuu työpäiväksi.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän puolisoa, lapsia ja vanhempia sekä hä- nen puolisonsa lapsia ja vanhempia sekä viranhaltijan/työntekijän veljiä ja sisaria. Veljellä ja sisarella tarkoitetaan myös veli- ja sisarpuolta, samoin ottoveljeä ja ottosisarta. Luettelo on tyhjentävä. Jos viranhaltija/työntekijä osallistuu esim. entisen puolisonsa tai tämän van- hempien hautajaisiin, tämä päivä ei ole palkallinen virka-/työvapaapäivä.

Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa viranhaltija/työntekijä on avioliitossa tai re- kisteröidyssä parisuhteessa. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa viranhal- tija/työntekijä avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisis- sa olosuhteissa ja jonka kanssa hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi taikka jonka kanssa hänellä on viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat pykälässä mainitut päivät eivät oi- keuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

Pykälässä tarkoitettua virka-/työvapaata on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin.

81 § Eräät terveydenhoidolliset poissaolot

1 mom. Raskausajan lääketieteelliset tutkimukset

Raskaana olevalla on oikeus ilman palkanmenetystä käydä työaikaan ajoittu- vissa synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

Soveltamisohje:

Äitiysneuvolassa käynneistä ja raskauden aikaisista muista tutkimuksista tulee ilmoittaa työnantajalle välittömästi, kun viranhaltija/työntekijä saa niiden ajankohdan tietoonsa. Jos työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, työvuoroja voidaan järjestää siten, että työ sijoittuu muuhun kuin äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynnin aikaan. Jos

äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynti sijoittuu työajalle, täksi ajaksi annetaan vapautus työstä. Työstä vapautusaikaa ei lueta työajaksi työaikakorvauksia laskettaessa.

2 mom. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada tarpeellinen vapautus työstä työnantajan määräämää terveydenhoidollista tutkimusta, jatkotutkimusta tai tarkastusta sekä siihen välttämätöntä matkustamista varten. Sanotulta ajalta viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan varsinainen palkka sekä matkakustan- nusten korvausta 120-130 §:n mukaisesti. Viranhoidon/työn edellyttämä la- kimääräinen sekä ohje- ja johtosäännössä määrätty tarkastus rinnastetaan edellä mainittuihin tarkastuksiin.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun terveydenhoidollisen tutkimuksen ja tarkastuk- sessa käynnin osalta työnantaja harkitsee kussakin tapauksessa erikseen, annetaanko viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisuus käydä siinä antamalla tähän palkatonta virka-/työ- vapaata ja/tai teettämällä siihen mahdollisesti kulunut työaika takaisin.

82 § Kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika

Reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille, siviilipalveluslain (1446/2007) mukaiseen täydennyspalvelukseen tai pelastuslain (379/2011) 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen kutsutulle viranhaltijalle/työnteki- jälle suoritetaan kertausharjoitusten, maanpuolustuskurssin tai väestönsuoje- lukoulutuksen ajalta hänen varsinainen palkkansa vähennettynä asianomai- sella reserviläispalkalla tai sitä vastaavan korvauksen määrällä.

Soveltamisohje:

Kutsua vapaaehtoiseen harjoitukseen (laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 566/2007, 18 §) ei rinnasteta kertausharjoitukseen saatuun kutsuun eikä sen ajalta mak- seta palkkaa.

Viranhaltija/työntekijä ei saa asevelvollisuuden suorittamisajalta palkkaetuja seurakunnal- ta. Sama koskee myös palvelusaikaa aseettomana ja siviilipalvelusaikaa.

83 § Koulutusaika

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on määrätty tämän pykälän 1–2 momentissa. Luottamusmiehen palkasta luottamusmies- koulutuksen ajalta on määräys Kirkon luottamusmiessopimuksen 10 §:ssä ja työsuojeluvaltuutetun palkasta työsuojelukoulutuksen ajalta Kirkon yhteistoi- mintasopimuksen 17 §:ssä.

1 mom. Välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen

Kun työnantaja on määrännyt viranhaltijan/työntekijän osallistumaan työteh- tävien hoidon kannalta välttämättömään ammatillisen osaamisen kehittä- miseen, osallistumisen ajalta viranhaltija/työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan KirVESTES:n mukaisesti matkakustannukset ja muut osallistumisesta välittömästi aiheutuneet kohtuul- liset kustannukset.

Soveltamisohje:

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan koulutusaikakorvausta niiltä koulutustunneilta, jotka ylittävät työvuoroluetteloon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työajan. Korvaus suorite- taan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää koulutustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava palkallinen vapaa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon mat- kustamista eikä koulutuspäivän tai –päivien sisältämiä lepoaikoja. Korvattavien koulutus-

tuntien yhteenlaskettu määrä tasoitetaan KirVESTES:n 165 §:n mukaisesti lähimpään puoleen tuntiin. Työaikakorvauksia, esim. lisätyö-, ylityö-, ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttämättömän henkilöstökoulutuksen ajalta suoriteta.

Hengellisen työn viranhaltijalle suoritetaan koulutusaikakorvausta, kun tämän vapaapäivän saaminen estyy välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistumisen vuoksi. Menete- tyn vapaapäivän tilalle annetaan silloin ensisijaisesti uusi vapaapäivä. Mahdollinen raha- korvaus lasketaan KirVESTES:n 142 §:n 2 momentin mukaisesti.

Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään osaamisen kehittämiseen osallistumis- ta varten anneta viranhaltijan/työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työaikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa ylitetä koulutukseen osallistumisen vuoksi. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, viranhaltijalle/työntekijälle suorite- taan koulutusaikakorvausta.

Ks. KirVESTES 12 § (varsinainen palkka) ja 120-130 § (matkakustannukset).

2 mom. Muu tarpeellinen ammatillisen osaamisen kehittäminen

Kun työnantaja on myöntänyt viranhaltijalle/työntekijälle hakemuksesta vir- ka-/työvapaata työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen ammatillisen osaa- misen kehittämiseen, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa virka-/työ- vapaan ajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Erityisestä syystä 30 kalenteripäivän enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan koh- tuullisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuk- sia.

Soveltamisohje:

Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös koulutukseen, jonka työnantaja hyväksyy henkilöstökoulutukseksi ja johon viranhaltija/työntekijä osallistuu vuosilomallaan tai muun palkallisen tai palkattoman työstä poissaolon aikana.

Tarpeellinen osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa työnantajan ehdotuksesta tai viran- haltijan/työntekijän hakemuksella/suostumuksella. Osallistuminen edellyttää aina

1) viranhaltijan/työntekijän hakemusta,

2) virka-/työvapaan myöntämistä koulutusta varten sekä

3) etukäteen tehtävää päätöstä koulutuksen ajalta maksettavista etuuksista.

Työnantaja voi harkintansa mukaan päättää maksaa palkkaa ammatillisen osaamisen ke- hittämistä varten myönnettävän virka-/työvapaan ajalta. Tämän momentin mukaisen kor- vauksen enimmäismäärä voidaan ylittää vain erityisestä syystä. Virka-/työvapaan palkal- lisuuden enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki saman kalenterivuoden aikana myönnetty 2 momentin mukaiseksi tulkittu osaamisen kehittäminen, jonka ajalta on maksettu palkkaa. Erityinen syy voi olla kysymyksessä muun muassa silloin, kun kokonais- kirkon koulutukselliset tarpeet edellyttävät työnantajan toimenpiteitä samanaikaisesti sen omien kehittämistarpeiden kanssa. Erityinen syy on päätöksessä perusteltava.

Myös kustannuksia voidaan työnantajan harkinnan mukaan kohtuullisessa määrin korva- ta, jos ne liittyvät välittömästi kehittämiseen. Korvattavaksi voivat muun muassa tulla mat- kakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä esimerkiksi kurssi- ja osanottajamaksut ja työnantajan omistukseen ja hallintaan jäävän kurssimateriaalin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

84 § Julkisen tehtävän hoitamisaika

1 mom. Poistettu

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta virkaansa/työtään jul- kisen luottamustoimen hoitamisen vuoksi, ei suoriteta palkkaetuja tältä ajalta.

Soveltamisohje:

Momenttia sovelletaan silloin, kun on kysymys kunnallisesta luottamustoimesta tai valtion luottamustoimesta, johon kunnan toimielin on valinnut edustajan.

Oikeudesta saada vapaata kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten ks. KL 6:40 ja TSL 2:18.

85 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta

Jos viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty virka-/työvapaata

1) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustamiseksi ulkomailla tai koti- maassa tai

2) kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallistumiseksi,

työnantaja voi päättää, että virka-/työvapaan ajalta maksetaan viranhaltijan/ työntekijän varsinainen palkka yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä kalen- terivuodessa.

Soveltamisohje:

Kirkon ulkomaisella edustamisella tarkoitetaan Kirkon ulkoasiain neuvoston päätöksen mukaisesti tapahtuvaa kirkon edustamista ulkomaisessa kokouksessa, konferenssissa tai vastaavassa tilaisuudessa. Kirkon kotimaisella edustamisella tarkoitetaan kirkolliskokouk- sen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen tai tuomiokapitulin aloitteesta tapahtuvaa kirkon edustamista kotimaisessa kokouksessa, konferenssissa tai vastaavassa tilaisuudessa.

Kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osal- listumisella tarkoitetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen, tuomio- kapitulin tai näiden asettaman valiokunnan, pysyväisluonteisen toimikunnan, komitean, työryhmän tai muun vastaavan toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallistumista.

86 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajalta VES

1 mom. Palkkauksen pidättäminen

Jos viranhaltija on KL 6:63 nojalla pidätetty virantoimituksesta, häneltä pidä- tetään tältä ajalta koko palkkaus.

2 mom. Palkkauksen maksaminen jälkikäteen pidätysperusteen kumouduttua

Jos lainvoimaisella päätöksellä viranhaltijalle ei tuomioistuimessa tuomita sakkoa tai vankeusrangaistusta tai jos viranhaltijaa koskeva virantoimituk- sesta pidättämispäätös tai irtisanomispäätös kumotaan, maksetaan pidätetty palkka hänelle. Pidätetystä palkasta vähennetään KL 6:61:ssä sanotut muut tulot.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltija on virantoimituksen ollessa keskeytyneenä saanut palkkaa muusta palve- lussuhteesta tai sosiaalietuuksia, nämä vähennetään pidätetyn palkan määrästä siten kuin KL 6:61:ssä säädetään.

3 mom. Palkkauksen maksaminen, jos virkasuhde päättyy virantoimituksesta pidättämisen aikana

Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta rauennut, ei väliaikaisesti pidätettyä palkkaa makseta takaisin, jos viranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon, käyttäytymiseen tai laiminlyöntiin, että hä- nelle olisi voitu siitä tuomita sakko tai vankeusrangaistus.

87 § Työtaisteluajan palkkaus

VES Viranhaltijan palkkaus ja muut taloudelliset edut lakon tai työsulun aikana määräytyvät KirVESL 18 §:n perusteella.

88 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta

Työnantaja voi harkinnan perusteella maksaa viranhaltijalle/työntekijälle palk- kaa osittain tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa sellaisen virka-/työvapaan ajalta, joka muutoin olisi tämän sopimuksen mu- kaan palkaton.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltija/työntekijä saa virka-/työvapaan ajalta kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa etuutta, voidaan palkkana maksaa enintään viranhaltijan/työntekijän varsinaisen palkan ja etuuden välinen erotus.

IV OSA VUOSILOMA

JOHDANTO

KirVESTES:llä on sovittu kattavasti vuosilomamääräyksistä. Sen vuoksi vuo- silomalain määräyksiä ei sovelleta kirkon palvelussuhteissa, jollei KirVES- TES toisin määrää.

KirVESTES:n vuosilomamääräykset sisältävät määräykset

• vuosiloman ansainnasta ja loman määrästä,

• vuosiloman antamisesta ja säästämisestä,

• lomapalkasta,

• lomakorvauksesta,

• lomarahasta ja

• lomaan liittyvien etujen maksamisesta viranhaltijalle/työntekijälle.

Vuosiloman ansainta perustuu KirVESTES:ssä työpäiväperiaatteelle. Lo- manmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3., jolloin loma erääntyy pidettäväksi. Lomaa ansaitaan ja se kuluu työpäivien mukaan laskettuna. Koko julkisen sektorin palvelussuhteissa on käytössä samankal- tainen lomajärjestelmä. Vuosilomalaissa ansainta on puolestaan arkipäivä- perusteinen. Kirkon työrytmiin työpäiväperusteinen lomajärjestelmä soveltuu arkipäiväperustetta paremmin, koska työtä tehdään usein viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Vuosilomaa kerryttää sellainen kalenterikuukausi, ns. täysi lomanmääräyty- miskuukausi, jonka aikana tehdään sopimuksessa edellytetty määrä työtä (35 työtuntia tai 14 työpäivää). Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde on ollut voimassa vähintään puolet kuukauden kestosta eli 16 kalenteripäivää.

Osa työstä poissaoloista rinnastetaan lomaan oikeuttavaksi ajaksi. Työstä poissaolot, joiden ajalta on maksettu palkkaa tai Kelan päivärahaa, kerryttä- vät vuosilomaa. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, palkallinen tai päivära- haan oikeuttava sairauspoissaolo sekä useimmat perhevapaat. Lisäksi pal- kattomat poissaolot, kuten opintovapaa tai lomautus, kerryttävät joltain osin vuosilomaa.

Vuosiloman määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka monta täyttä lomanmää- räytymiskuukautta lomanmääräytymisvuoden aikana on kertynyt ja mitä kol- mesta lomataulukosta viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan. Vuosiloman määrään vaikuttaa palvelussuhteen kesto sekä työkokemuksen perusteella hyväksytty ns. vuosisidonnainen aika. Loman määrä täydeltä lomanmääräy- tymisvuodelta vaihtelee viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan lomataulu- kon mukaan ja on 23-38 työpäivää eli noin 4,5-7,5 viikkoa.

Vuosiloma annetaan pääosin kesäaikaan lomakaudella, joka alkaa 1.5. ja päättyy 30.9. Lomasta jätetään myös yleensä osa pidettäväksi talvilomana. Kesällä pidettävän ja talvilomana pidettävän loman suhdetta voidaan muuttaa työn tarpeiden vuoksi tai jos työnantaja ja viranhaltija/työntekijä siitä sopivat. Ennen kesäloman ajankohdan vahvistamista ns. lomajärjestyksellä työnan- tajan tulee tiedustella viranhaltijoiden/työntekijöiden toiveita loman ajankoh- dasta. Sopimuksessa on myös sovittu siitä, millä edellytyksillä vahvistetun vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää esimerkiksi sairastumistapauksissa.

Viranhaltija/työntekijä voi ennen lomajärjestyksen vahvistamista säästää

osan ansaitsemastaan vuosilomasta annettavaksi myöhempänä vuonna säästövapaana.

Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkka. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka on säännöllisen palkan suuruinen. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisena osuutena kuluneen lo- manmääräytymisvuoden palkasta.

Lomapalkan lisäksi maksetaan kesäkuussa lomaraha, jonka suuruus vaihte- lee palkkausmuodosta (kuukausi- vai tuntipalkka) ja sovellettavasta lomatau- lukosta riippuen. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan pitämättä jäävästä lomasta loma- korvaus. Yleisimmin lomakorvaus tulee maksettavaksi määräaikaisen pal- velussuhteen päättyessä (sijaisuudet ja kausityöntekijät). Lomakorvauksen suuruus määräytyy korvattavien lomapäivien määrän sekä palkkausmuodon mukaan.

LUKU 4.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

90 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala

1 mom. Yleismääräys vuosiloman määräytymisestä

Viranhaltijan/työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy tämän osan mukai- sesti.

Soveltamisohje:

Tämän osan (IV osa) määräykset korvaavat VLL:n säännökset, jollei jäljempänä xxx xxxx- seen toisin määrätty.

2 mom. Loman määräytyminen useassa yhtäaikaisessa palvelussuhteessa

Jos viranhaltija/työntekijä on seurakunnassa samanaikaisesti useassa pal- velussuhteessa, hänen vuosilomaetuutensa määritellään siten kuin palvelus- suhteita olisi vain yksi. Vastaavasti menetellään myös silloin, kun viranhaltija/ työntekijä on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakun- tayhtymän seurakunnassa tai seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvan seura- kunnan palveluksessa.

Soveltamisohje:

Jos henkilö on seurakunnassa samanaikaisesti kahdella eri perusteella palkatussa työssä (esim. lastenohjaaja ja vahtimestari), vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuh- teitaan käsitellään yhtenä palvelussuhteena. Vastaavasti, jos henkilö on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakunnassa, jotka kuuluvat samaan seurakuntayhty- mään, vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuhteitaan käsitellään yhtenä palve- lussuhteena. Lomapalkka ja lomaraha lasketaan erikseen kustakin työstä ko. työn palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, mutta kohdistetaan samaan loman ajankohtaan.

3 mom. Seurakuntapastorin vuosilomaa koskeva poikkeusmääräys

VES Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin mää- räyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, on oikeus saada ansait- semansa vuosiloma siinä seurakunnassa, jossa hän vuosiloman antamis- ajankohtana palvelee.

Soveltamisohje:

Jos seurakuntapastori, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin määräyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, haluaa siirtää aiemmassa seurakunnassa an-

saitsemansa lomapäivät uuteen seurakuntaan, hänen tulee itse ilmoittaa siitä aiemmalle ja uudelle työnantajalle sekä tuomiokapitulille. Muussa tapauksessa lomapäivät maksetaan lomakorvauksena aiemmasta seurakunnasta.

91 § Eräitä peruskäsitteitä

Tässä sopimuksessa vuosilomaan liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan seuraavaa:

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päät- tyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Lomakorvaus on palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneiltä lomapäivil- tä maksettava rahakorvaus.

Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.

Lomaraha on kesäkuussa maksettava erillinen palkanlisä, jonka suuruus pe- rustuu ansaitun loman määrään.

Lomataulukossa on valmiiksi laskettuna vuosiloman määrä sen mukaan kuinka monelta kuukaudelta lomaa on ansaittu (ks. 94 §). Lomataulukossa lomapäivien määrä ilmaistaan työpäivien lukumääränä, ei arki- tai kalenteri- päivinä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri- kuukausi (ks. 92-93 §).

Vuosilomapäiviä ovat 94 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kulu- vat annettaessa vuosilomaa 95 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosilomaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuo- xxxxxxx kuluttavien vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä, esimerkiksi va- paapäiviä tai arkipyhiä.

Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: Vuosiloma erääntyy pidettäväksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän ajankohdan jälkeen an- nettava vuosiloma on erääntynyttä vuosilomaa. Xxxxx voidaan antaa ennen sen erääntymistä vain poikkeuksellisesti perustellusta syystä.

LUKU 4.2. VUOSILOMAN ANSAINTA JA PITUUS

92 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

1 mom. Työajan piirissä olevat viranhaltijat/työntekijät

Työajan piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymiskuu- kausi on sellainen kalenterikuukausi,

1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja

2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteri- päivää.

Soveltamisohje:

Xxxxxxxxxx tutkitaan erikseen kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaoikeuden edellytyksenä on kaksi ehtoa, työssäoloehto ja palvelussuhteen kestoa koskeva ehto, joi- den tulee täyttyä yhtä aikaa. Ensiksi tutkitaan työssäoloehto, jossa on kaksi vaihtoehtoa: täyttyykö kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta jompikumpi ehdoista, 35 työtuntia tai 14

työpäivää. Erityisesti osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä voi eri kuukausina olla eri määrä työtä ja siten täyttyä eri työssäoloehto. Toisena ehtona lomaoikeuden syntymiselle on lisäksi aina se, että palvelussuhde on kunakin kalenterikuukautena ollut voimassa vähin- tään 16 kalenteripäivää. Tällä on merkitystä palvelussuhteiden alkamis- ja päättymiskuu- kausina. Tämän ehdon tarkoituksena on se, että palvelussuhteen on tullut olla voimassa yli puolet kuukaudesta (16 kalenteripäivää). Virka-/työvapaa ei keskeytä palvelussuhteen voimassaoloa. Vajaan alkamis- ja päättymiskuukauden päivien yhteen laskemisesta ks. 3 momentti.

Esimerkki:

Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 6.6.-14.8. Lo- maoikeus syntyy kesä- ja heinäkuulta. Molempina kuukausina täyttyvät molemmat vaaditut ehdot: työsuhde kestää vähintään 16 kalenteripäivää ja työtunteja on molempina kuukausi- na vähintään 35 tai työpäiviä vähintään 14. Elokuulta ei lomaoikeutta synny, vaikka työtun- teja on yli 35, koska työsuhde ei elokuussa kestä vähintään vaadittua 16 kalenteripäivää (ks. myös 3 momentin esimerkki).

2 mom. Työajattomat viranhaltijat/työntekijät

Työajattoman viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi,

1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 14 työpäivä- nä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään ja

2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteri- päivää.

Soveltamisohje:

Tämä momentti koskee hengellisen työn viranhaltijoita eli pappeja, kanttoreita sekä kirkon työaika-asetuksessa mainituissa tehtävissä olevia viranhaltijoita eli välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita (ks. 140 §). Se koskee myös TAL:n perusteella työajan ulkopuolella olevia muita viranhaltijoita/työntekijöitä (ks. 144 §).

Esimerkki 1:

Kokoaikaisen seurakuntapastorin virkasuhde päättyy 18.7. Hän on työskennellyt päätty- miskuukautena 12 päivänä ja vapaapäiviä on ollut 6. Lomaoikeuden ehtona oleva palve- lussuhteen 16 kalenteripäivän kesto täyttyy. Sen sijaan työpäiviä ei kerry 14. Kun seura- kuntapastori kuitenkin on työskennellyt kaikkina säännöllisinä työpäivinään (tai ollut työstä poissa 93 §:n mukaisina työhön rinnastettavina päivinä, esim. vuosilomalla), hänelle syntyy palvelussuhteen päättymiskuukaudelta lomaoikeus, koska hän on ollut työssä heinäkuussa kaikkina niinä 12 työpäivänään, jotka edeltävät virkasuhteen päättymistä. Xxxxxxxxxxxx syntymiseen olisi tämän esimerkin tilanteessa riittänyt se, että hän olisi ollut työssä vain 9 työpäivänä (3/4 säännöllisistä työpäivistä).

Esimerkki 2:

Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työmäärä ja palkkaus on 70 % kokoaikaisen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka toinen viikko 4 työpäivää ja joka toinen viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on joka kuukausi vähintään 14 ja lomaoikeus syntyy tällä perusteella.

Esimerkki 3:

Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työn määrä ja palkkaus on 60 % kokoaikaisen vi- ran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on keskimäärin (laskennallisesti) noin 12,5 kuukaudessa ja käytännössä kalenterikuukaudesta ja vapaapäivien sijoittumisesta riippuen 12-14 kuukau- dessa. Työpäiviä ei tule joka kuukaudelle 14, joten sovelletaan 3/4-sääntöä. Laskennalli- sesti työpäiviä on oltava 3/4 * 12,5 = 9,4, joka pyöristetään ylöspäin lukuun 10. Lomaoike- us syntyy sellaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta, jona työpäiviä on vähintään 10. Jos työpäiviä on jonain kuukautena vähemmän kuin 10 ja työstä poissaolopäivät eivät rinnastu 93 §:n perusteella työssäolopäivien veroisiksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuu- kausi.

Esimerkki 4 (osa-aikaeläke/osa-aikalisä): säännöllisten työpäivien määrä on pienempi kuin 14 kuukaudessa ja työn määrä vaihtelee eri kuukausina:

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen kappalaisen palkkausprosentti on 50 % ja työ on määrätty jaksotettavaksi siten, että työtä tehdään kokoaikaisesti kolme viikkoa kerrallaan ja vas- taavasti työstä poissaoloaikaa on kolme viikkoa kerrallaan. Laskennallisesti työpäiviä on tällöin keskimäärin 2,5 viikossa, mutta työn sijoittamisen vuoksi työpäivien määrä kuukau- dessa vaihtelee käytännössä siten, että toisina kuukausina se on keskimäärin 15 ja toisina keskimäärin noin 6. Työpäiviä on 15, kun kalenterikuukaudelle osuu koko kolmen viikon työjakso. Vastaavasti työpäiviä on noin 6, kun kalenterikuukauden aikana on kolmen viikon poissaolojakso ja työtä runsas viikko. Keskimäärin työpäiviä on kuukautta kohti noin 11.

Jotta kyseessä olisi täysi lomanmääräytymiskuukausi, työpäiviä tulee olla vähintään 3/4 täydestä määrästä eli työn jaksotuksen mukaan vuorokuukausin 3/4 * 15 = 12 tai 3/4 * 6

= 5. Desimaalit pyöristetään ylöspäin, tässä tapauksessa lukuun 12 ja 5. Jos työpäiviä on jonain kuukautena vähemmän kuin mainitut 12 tai 5 ja työstä poissaolopäivät eivät rinnastu 93 §:n perusteella työssäolopäivien veroisiksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuu- kausi.

Virantoimituksesta poissaolot luetaan hyväksi 93 §:n mukaisesti, kuitenkin vain siinä mää- rin kuin poissaolot 93 §:n mukaan ovat sisältäneet sellaisia työssäolopäivien veroisia päi- viä, jotka olisivat olleet osa-aikaisen viranhaltijan työpäiviä.

Esimerkki 5 (osa-aikaeläke/osa-aikalisä): työ on järjestetty tehtäväksi vuorokuukausin:

Osa-aikaeläkkeellä olevan kappalaisen työvelvollisuus on 50 % viran täydestä työvelvolli- suudesta. Jos 50 %:n työ on poikkeuksellisesti järjestetty tehtäväksi vuorokuukausin, vuo- silomaoikeuden katsotaan syntyvän myös sellaiselta kuukaudelta, jona viranhaltija ei osa- aikaisuuden vuoksi lainkaan työskentele. On kuitenkin huomattava, että lomaa annettaes- sa lomaa tulee sijoittaa 50 %:n osa-aika-eläketilanteessa yhtä paljon työssäolokuukausille kuin työstä poissaolokuukausille (ks. 95 § 4 mom.).

3 mom. Ns. hännät yhteen –periaate

Kun palvelussuhde on alkanut samana tai edellisenä kalenterivuonna, jona palvelussuhde päättyy ja jos ne kalenterikuukaudet, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi,

1) ovat kumpikin vajaita lomanmääräytymiskuukausia,

2) viranhaltija/työntekijä on ollut työssä niiden aikana yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja

3) yhtäjaksoinen palvelussuhde on alkamis- ja päättymiskuukauden aikana jatkunut yhteensä vähintään 16 kalenteripäivää ilman muita kuin 93 §:ssä tarkoitettuja keskeytysaikoja,

luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Soveltamisohje:

Palvelussuhde voi alkaa ja/tai päättyä kesken kalenterikuukauden, siten että alkamis- ja päättymiskuukausi ovat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Vastaavasti palvelussuhde voi olla niin lyhyt, ettei se kestä yhtäkään täyttä kuukautta, mutta ulottuu kahdelle kalente- rikuukaudelle. Näissä tapauksissa lasketaan alkamis- ja päättymiskuukauden työtunnit tai työpäivät yhteen lomaoikeuden määrittämistä varten (ns. hännät yhteen -periaate).

Hännät yhteen -periaatetta noudatetaan myös 2 momentissa tarkoitettuun työajattomaan viranhaltijaan/työntekijään, jonka palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat molemmat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Kohdan 2 mukainen edellytys täyttyy, jos hän on näinä kuukausina ollut työssä yhteensä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään.

Esimerkki (ks. myös 103 § 3 momentin esimerkkejä):

Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 26.6.-14.8. Lo- maoikeus syntyy ensinnäkin koko kalenterikuukauden kestäneeltä heinäkuulta. Lomaoike- us syntyy myös kesä- ja elokuun yhteenlasketuilta päiviltä. Kesäkuussa työsuhde kesti 5 kalenteripäivää ja elokuussa 14 kalenteripäivää, yhteensä 19 kalenteripäivää. Tänä aikana on väistämättä tehty myös vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Lomakorvaus ja loma- raha maksetaan kahdelta kuukaudelta.

93 § Työssäoloon rinnastettava poissaoloaika

Täyttä lomanmääräytymiskuukautta määritettäessä työssäolopäivien ja työs- säolotuntien veroisia ovat ne työpäivät ja työtunnit, joina viranhaltija/työnte- kijä on ollut

1) vuosilomalla tai säästövapaalla;

2) poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, jos viranhaltijalle/työnteki- jälle on virka-/työvapaan ajalta suoritettu palkkaetuja virka- tai työehtoso- pimuksen perusteella;

3) poissa työstä

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi (TSL 4:1),

• tilapäisen hoitovapaan vuoksi (TSL 4:6),

• pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi (TSL 4:7);

Soveltamisohje:

Määräys ei koske hoitovapaata. Hoitovapaan ajasta on työssäolopäivien veroisia enin- tään 30 kalenteripäivää kohdan 9 mukaisesti.

4) poissa työstä opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, kuitenkin yhteensä enintään 60 kalenteripäivää lomanmääräyty- misvuoden aikana;

5) poissa työstä

• työn edellyttämässä koulutuksessa tai

• ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa enintään 60 kalenteripäivää kerrallaan;

6) poissa työstä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 42 kalenteripäi- vää kerrallaan;

7) poissa työstä lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntoutuslaitokses- sa tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä kuitenkin enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuo- den aikana. Jos tällainen poissaolo jatkuu keskeytyksittä lomanmääräy- tymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta virantoi- mituspäivien veroisina yhteensä enintään 105 kalenteripäivää;

8) poissa työstä, mikäli

• poissaolo on johtunut työnantajasta,

• poissaolo on johtunut julkisen viranomaisen antamasta velvoittavasta määräyksestä tai

• seurakunta on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan viranhaltijal- le/työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan sekä

9) poissa työstä muusta kuin edellä mainitusta syystä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos

• viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut asi- anomaisessa seurakunnassa työssä vähintään 22 työpäivää ja

• viranhaltija/työntekijä ei ansaitse vuosilomaa samanaikaisesti muun palvelun perusteella.

Jos tämän kohdan mukainen virkavapaus/työvapaa jatkuu keskeytyksittä lomanmääräytymisvuoden jälkeen, otetaan virantoimituspäivien/työpäi- vien veroisina päivinä huomioon yhteensä enintään 30 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:

Tämän pykälän luettelemien poissaolojen rinnasteisuus vaihtelee poissaoloperusteen mu- kaan:

1) osa poissaoloista rinnastuu kokonaan (kohdat 1-3 ja 8); osa vain luettelossa määrätyn rajoitetun ajan (muut kohdat),

2) rajoitetun ajan rinnastuvista poissaoloista

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan vain kerran, jos poissaolo jatkuisi loman- määräytymisvuoden yli seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle (kohdat 7 ja 9),

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan lomanmääräytymisvuosittain (kohta 4) ja

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan kutakin poissaolokertaa kohti, vaikka pois- saolokertoja olisi useita saman lomamääräytymisvuoden aikana (kohdat 5 ja 6).

Kohdan 9 mukaista rinnastusta voidaan soveltaa vain sellaisiin poissaoloihin, jotka johtuvat muista kuin kohdissa 1-8 mainituista syistä.

94 § Vuosiloman määrä

1 mom. Vuosiloman määrän peruste

Vuosiloma määräytyy 92-93 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymis- kuukausien lukumäärän perusteella siten kuin tässä pykälässä jäljempänä määrätään.

2 mom. Lomataulukot: vuosiloman määrä

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä määräytyy lomataulukon 1, 2 tai 3 mukaan seuraavasti:

Lomataulukko 1

Täydet loman- määräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33	38

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 1 mukainen, kun

1) viranhaltijalla/työntekijällä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä kertynyt vuosisidonnaiseen palkanosaan oi- keuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta;

2) kyseessä on vakinainen kirkkoherranviran haltija.

Lomataulukko 2

Täydet loman- määräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	29

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 2 mukainen, kun

1) vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa on kertynyt loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään 3 vuotta tai

2) palvelussuhde asianomaisessa seurakunnassa on lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden. Tutkittaessa sitä, onko palvelussuhde jatkunut seurakunnassa yhtäjak- soisesti vähintään 1 vuoden ajan, ei palveluaikana oteta huomioon varus- mies- tai siviilipalveluksessa oltua aikaa.

Soveltamisohje:

Lomataulukon 2 soveltamiseksi riittää, että jompikumpi vaihtoehdosta 1 tai 2 täyttyy.

Lomataulukko 3

Täydet loman- määräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23

Muissa kuin lomataulukon 1 ja 2 tapauksissa viranhaltijan/työntekijän vuosilo- man pituus määräytyy lomataulukon 3 mukaisesti.

3 mom. Vuosilomalain soveltaminen loman määrään

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on aina vähintään VLL:n mukai- nen.

4 mom. Oikeus vapaaseen, kun vuosilomaa ei ansaita

Sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä, joka ei säännöllisen työaikansa tai työmääränsä perusteella ansaitse lomaa yhdeltäkään lomanmääräytymis- kuukaudelta, on oikeus saada vapaata lomataulukon 3 mukaisesti. Vapaan ajalle maksetaan lomakorvaus 105 §:n 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Momentissa tarkoitetulla sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada VLL:n 8

§:ää vastaava vapaa lomataulukon 3 mukaisesti. Määräys koskee käytännössä sivutoimi- sia, alle 7 tuntia viikossa säännöllisesti työskenteleviä viranhaltijoita/työntekijöitä. Heidän säännöllinen työaikansa on niin vähäinen, että sen perusteella lomaa ei ansaita lainkaan. Määräyksellä toteutetaan VLL:n ja EU:n työaikadirektiivin velvoite antaa kaikille viranhalti- joille/työntekijöille oikeus neljän viikon vapaaseen. Vapaan ajalta ei makseta lomapalkkaa, koska lomaa ei lainkaan ansaita. Sen sijaan maksetaan 105 § 1 momentin mukainen lo- makorvaus.

Vapaan pituus määräytyy lomataulukko 3:n perusteella sen mukaisesti, monenako kuu- kautena viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on ollut voimassa päättyneen lomanmää- räytymisvuoden aikana. Vapaan määrä ei ole sidottu lainkaan loman ansaitsemiseen, vaan työssäolon kestoon. Vapaan pitäminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä ilmoittaa työn- antajalle halustaan pitää vapaata. Vapaan antamiseen ja pitämiseen sovelletaan muutoin, mitä vuosilomasta on tässä sopimuksessa sanottu.

5 mom. Lomaoikeuden määräytyminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden viranhaltijan/ työntekijän lomaoikeus määräytyy kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta

1) edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuden mukaan tai

2) jos hän ei edellisen lomanmääräytymisvuoden päättyessä ollut vielä seu- rakunnan palveluksessa, palvelussuhteen alkamishetken vuosisidonnai- seen palkanosaan oikeuttavan ajan mukaan.

Soveltamisohje:

Lomaoikeuden määräytymisen yleisperiaatteena on, että xxxxxxxxxx ei vaihdu kesken lomanmääräytymisvuoden ja että palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräyty- misvuoden lomaoikeus todetaan päättymistä edeltävän täyden lomanmääräytymisvuoden päättymishetken mukaisesti. Seurakunnan kausityössä tai muussa määräaikaisessa työs- sä on tavanomaista, että palvelussuhde alkaa ja päättyy kesken lomanmääräytymisvuotta. Näissä tapauksissa lomaoikeus määräytyy palvelussuhteen alkamishetken vuosisidonnai- seen palkanosaan oikeuttavan ajan mukaan.

LUKU 4.3.   VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SÄÄSTÄMINEN        

95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa

1 mom. Lomapäivien kulumisen pääsääntö

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä kuluttavat kaikki vuosiloma-aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät, jollei 2-5 momentista muuta johdu. Täydellä kalenteriviikolla tai sitä vastaavana viikon mittaisena ajanjaksona vuosiloma- päiviä voi kulua enintään 5.

Soveltamisohje:

Normaalisti viranhaltijalla/työntekijällä olisi lomaviikolla 5 työpäivää ja 2 vapaapäivää, jois- ta työpäivät kuluttavat lomaa. Kuitenkin 2-5 momentissa sanotuissa poikkeustapauksissa lomapäiviä voi kulua vähemmän kuin 5. Jos viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on poikkeuksellisesti jaettu tehtäväksi kuutena päivänä viikossa, myös tällaiselta viikolta kuluu 5 lomapäivää. On huomattava, että loman kulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, sijoittuvatko työ- ja vapaapäivät arki- vai pyhäpäiviksi.

Jos vuosiloma-ajalle on merkitty työaikakorvauksena annettavia vapaapäiviä, nämä eivät kuluta vuosilomapäiviä. Vastaavasti, jos hengellisen työn viranhaltijalle on merkitty vuosilo- ma-ajalle siirrettyjä vapaapäiviä (142 § 2-3 mom.) tai leirityöaikahyvityspäiviä (143 §), nämä eivät kuluta vuosilomapäiviä.

2 mom. Eräiden arkipyhien vaikutus loman kulumiseen

Vahvistetulla lomajaksolla vuosilomapäiviä eivät kuluta seuraavat arkipyhä- päivät:

1) pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto (ns. kiin- teät arkipyhät)

2) maanantain ja perjantain välille nämä päivät mukaan lukien sijoittuvat (ns. liikkuvat arkipyhät)

• uudenvuodenpäivä,

• xxxxxxxxxx,

• vapunpäivä,

• itsenäisyyspäivä,

• jouluaatto,

• joulupäivä ja

• tapaninpäivä.

Soveltamisohje:

Tässä sopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan kohdassa 1-2 lueteltuja päiviä. Arkipyhiksi katsottavien päivien luettelo vastaa työaikamääräyksissä omaksuttua arkipyhien työai- kaa lyhentävää käytäntöä (171 §). Lainsäädännössä arkipyhillä tarkoitetaan yleisesti KL 4:3:ssa mainittuja kirkollisia juhlapäiviä. Lisäksi arkipyhällä tarkoitetaan usein myös muita juhlapäiviä, esim. vappua sekä myös juhannusaattoa ja jouluaattoa, jotka ovat arkipäiviä. Juhannusaatto ja jouluaatto rinnastetaan arkipäiväluonteestaan huolimatta virka- ja työeh- tosopimuksessa arkipyhiin.

Yllä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan vahvistetun lomajakson sisäl- le. Kohdassa 2 mainitut arkipyhät ovat ns. liikkuvia arkipyhiä. Niistä on sovittu, että ne eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan maanantain ja perjantain välille. Sen sijaan ne kuluttavat vuosilomaa, jos ne sijoittuvat viikonloppuun lauantaiksi tai sunnuntaiksi ja olisivat ilman vuosilomaa viranhaltijan/työntekijän työpäiviä.

Silloin, kun loma-ajaksi vahvistetaan viikkoa lyhyempi jakso ja arkipyhä (ma-pe) jää tällai- sen jakson sisälle, se ei kuluta vuosilomapäiviä. Viikkoa lyhyempien lomajaksojen yhtey- dessä arkipyhiä ei kuitenkaan tulisi vahvistaa lomajakson ensimmäiseksi tai viimeiseksi päiväksi.

On huomattava, että pääsiäislauantai sekä lisäksi pyhäpäiväluonteestaan huolimatta myös

juhannuslauantai kuluttavat vuosilomaa, jos ne ilman vuosilomaa olisivat viranhaltijan/työn- tekijän työpäiviä. Tämä johtuu siitä, että ne sijoittuvat viikonloppuun eivätkä työaikamäärä- yksissä omaksutun periaatteen mukaisesti lyhennä viikon työaikaa.

Vuosiloma-ajaksi vahvistetaan aina tietty kalenteripäivinä määritelty ajanjakso, johon voi sisältyä työpäivien lisäksi vapaapäiviä. Työpäivät kuluttavat vuosilomapäiviä, vapaapäivät eivät. Vuosiloman kuluminen lauantai- ja sunnuntaipäiviltä riippuu kokonaan siitä, olisivatko nämä päivät normaalilla työviikolla työpäiviä vai ei.

Jos yllä sanottu arkipyhä on vahvistetun lomajakson sisälle, se ei kuluta vuosilomapäiviä. Se, olisiko tällainen maanantain ja perjantain välille sijoittuva arkipyhäpäivä normaalisti vi- ranhaltijan/työntekijän vapaapäivä vai työpäivä, ei vaikuta asiaan. Arkipyhän loman kulu- mista vähentävä vaikutus toteutetaan laskennallisesti (ks. esim. 1 ja 2).

Esimerkki 1:

Työntekijän vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai. Hänelle vahvistetaan loma-ajaksi koko it- senäisyyspäiväviikko (ma-su). Itsenäisyyspäivä sijoittuu työntekijän vapaapäivälle tiistaiksi eli ma-pe väliselle ajalle. Itsenäisyyspäivä ei kuluta lomaa, mikä todetaan laskennallisesti: 5-1=4. Viikolta kuluu 4 lomapäivää.

Esimerkki 2:

Kuten edellinen esimerkki, mutta työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Työ- ja vapaapäivien sijoittuminen ei vaikuta kokonaisten lomaviikkojen lomalaskentaan. Kun lomajakson sisällä oleva arkipyhä sijoittuu ma-pe väliselle ajalle, myös tässä tapauksessa kuluu 4 lomapäivää.

Esimerkki 3:

Vapunpäivä sijoittuu lauantaiksi (ei siis maanantain ja perjantain välille). Se ei vaikuta vuosilomalaskentaan millään tavalla. Lomaa kuluu kokonaisella lomaviikolla normaalit 5 päivää. (Arkipyhän sijoittuminen lauantaiksi tai sunnuntaiksi ei vaikuta myöskään viikon työaikaa lyhentävästi työaikamääräysten piirissä oleville työntekijöille; vrt. esim. 4)

Esimerkki 4:

Työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Vapunpäivä sijoittuu keskiviikoksi. Työntekijälle myönnetään lomaa maanantaiksi ja tiistaiksi. Vuosilomaa kuluu kaksi päivää. Vapunpäivä ei tässä tapauksessa vaikuta vuosilomalaskentaan millään tavalla, koska se jää vahvistetun loma-ajan ulkopuolelle.

Kokonaan eri asia on se, että vapunpäivä vähentää yleistyöajan piirissä olevien työnteki- jöiden viikoittaista työaikaa 7 tuntia 45 minuuttia, kun sitä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan. Vastaavasti toimistotyöaikaa noudattavilla vapunpäivä olisi palkallinen vapaapäivä. Hen- gellisen työn viranhaltijoilla vapunpäivä (arkipyhä) ei sen sijaan vaikuta vähentävästi viikon työvelvollisuuteen.

3 mom. Vuosilomapäivien kuluminen yleistyöajassa

Jos työaikajakso on yleistyöajassa suunniteltu keskeytyväksi vuosiloman vuoksi, vuosilomapäivät kuluvat seuraavien määräysten mukaisesti:

1) Kun vuosiloma kestää täyden kalenteriviikon, vuosiloma-aikaan sisälty- vällä täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää. Jos vuosiloma-ai- kaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilomapäivien kulumista edellä 2 momentissa sanotulla tavalla.

2) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon ja päivittäi- set työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vuosilomapäiviä kuluttavat kaikki vuosiloma-aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät. Jos vuosiloma-aikaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilomapäivien ku- lumista edellä 2 momentissa sanotulla tavalla.

3) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon ja työaika ei ole 2) –kohdassa tarkoitetulla tavalla kiinteä, vuosiloma-aikaan sisältyväl- lä vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluu ja keskeytyneen viikon työaika on seuraava:

Vuosiloma-aika kalenteripäivinä	Vuosilomapäiviä kuluu	Viikon työaika tunteina (ks. 183 §)
1	1	31 tuntia 00 min
2	2	23 tuntia 15 min
3	2	23 tuntia 15 min
4	3	15 tuntia 30 min
5	3	15 tuntia 30 min
6	4	7 tuntia 45 min

Soveltamisohje:

Taulukkoa sovellettaessa edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät eivät kuluta vuosilo- maa, jos ne sijoittuvat vuosiloma-ajalle. Tällöin vuosilomapäiviä kuluu vähemmän kuin tau- lukossa on sanottu.

4 mom. Vuosiloman kuluminen osa-aikaisessa palvelussuhteessa

Mikäli osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työ on järjestet- ty siten, että kalenteriviikossa työpäiviä on keskimäärin vähemmän kuin 5, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä sekä työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Tällöin vuosilomaa kuluttaviksi päiviksi katsotaan vuosiloma-aikaan sisältyvät muut päivät kuin

1) säännölliset viikoittaiset vapaapäivät ja

2) edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät.

Soveltamisohje:

Normaalilla lomaviikolla osa-aikaisella työntekijällä kuluu 5 päivää lomaa siitä riippumatta, miten monena päivänä viikossa osa-aikatyö on järjestetty tehtäväksi. Viikossa katsotaan lomalaskennan kannalta olevan 5 työpäivää ja 2 säännöllistä vapaapäivää, vaikka työ olisi järjestetty tehtäväksi harvemmin kuin 5 työpäivänä.

Esimerkki 1:

Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Lomaa kuluu kuten kokoaikaisella työntekijällä 5 päivää viikossa. Vastaa- vasti jos lomaa myönnetään yksittäisille työpäiville, ne kaikki kuluttavat lomaa.

Esimerkki 2:

Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti kolmena päi- vänä (ma, ti ja ke). Tällöin vuosilomaa myönnettäessä yhdeltä viikolta kuluu 5 vuosiloma- päivää (ma-pe). Myös torstai ja perjantai katsotaan tässä tapauksessa lomaa kuluttaviksi päiviksi, koska työ olisi voitu järjestää myös tasaiseksi niin, että työtä olisi ollut viitenä päi- vänä viikossa. Työajan sijoittaminen työviikon työpäiville keskimääräisestä poikkeavasti ei vaikuta loman kulumiseen. Vuosiloma-ajaksi merkitään koko kalenteriviikko (ma-su), jolloin vapaapäivät lauantai ja sunnuntai eivät kuluta vuosilomaa.

Jos vuosilomaa annetaan poikkeuksellisesti yksittäisinä päivinä tai muutaman päivän jak- soissa, tällöin on esimerkin tapauksessa huolehdittava siitä, että viimeistään silloin, kun on annettu kolme yksittäistä työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää, niiden lisäksi on merkitty kak- si lomapäivää työstä vapaille päiville eli torstaille ja perjantaille. Käytännössä on selvintä menetellä siten, että 5 irtolomapäivästä ensimmäinen merkitään työpäivälle, toinen työstä poissaolopäivälle, kolmas työpäivälle, neljäs työstä poissaolopäivälle ja viides jälleen työ- päivälle. Jos irtopäiviä myönnetään enemmän kuin 5, uusi 5 irtopäivän ”sarja” aloitetaan merkitsemällä ensimmäinen irtopäivä työpäivälle. Näin toteutetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäivää.

Soveltamisohje; työn sijoittaminen usean viikon jaksolle:

Osa-aikatyö voidaan jaksottaa tehtäväksi useamman viikon tasoittumisjaksolla. Tällöin on huolehdittava siitä, että lomaa kuluttavia päiviä sijoitetaan lomajaksolle tasasuhteisesti työ-

päiville ja työstä poissaolopäiville sen mukaan, mikä on osa-aikatyön määrä. Kun osa-aika- työn sijoittaminen on järjestetty viikkoa pidemmälle jaksolle, myös lomapäivien sijoittamista ja loman kulumista on tarkasteltava viikkoa pidemmissä jaksoissa.

Esimerkki 3:

Osa-aikaisen seurakuntamestarin työaika on 19 tuntia viikossa. Hän työskentelee vuorovii- koin siten, että joka toinen viikko on työviikko (työtä 38 tuntia) ja joka toinen viikko vapaa- viikko (työtä 0 työtuntia). Jos lomaa myönnetään koko työviikon ajaksi, vuosiloma-ajaksi on merkittävä sekä työ- että vapaaviikko. Tällöin kummaltakin viikolta kuluu 5 vuosiloma- päivää, yhteensä 10 vuosilomapäivää. Vuosilomaa ei voida myöntää pelkästään työ- tai vapaaviikolle.

Vastaavasti jos esimerkin mukaiselle työntekijälle myönnetään työviikolle vajaa viikko vuo- xxxxxxx, esim. 2 työpäivää vuosilomaa, tällöin merkitään työstä vapaalle viikolle sama mää- rä vuosilomapäiviä; tässä tapauksessa 2 ja vuosilomaa kuluu yhteensä 4 vuosilomapäivää.

Esimerkki 4:

Osa-aikaeläketapauksissa on tavallista, että jos työn määrä on 50 % ja eläkkeen määrä 50 %, työtä tehdään kokoaikaisena joka toinen viikko ja työstä ollaan poissa joka toinen viikko. Työn järjestely voi olla esimerkiksi myös sellainen, että työssä ollaan 2 viikkoa ja työstä poissa 2 viikkoa. Tällaisissa tapauksissa lomaa tulee sijoittaa työviikoille ja työstä poissaoloviikoille samassa suhteessa kuin työaika ja poissaoloaika ovat suhteessa toisiin- sa. Jos työmäärä on 50 % ja työ on jaksotettu tehtäväksi vuoroviikoin, jokaista työpäivälle sijoitettua lomapäivää kohti sijoitetaan lomapäivä työstä poissaoloviikolle.

Esimerkki 5:

Osa-aikaisen kanttorin työmäärä on 60 % viikossa. Tällöin työpäivien määrä on keskimää- rin 3 viikossa. Hän työskentelee säännöllisesti siten että joka toinen viikko työtä on 5 työ- päivänä ja joka toinen viikko 1 työpäivänä. Vuosilomaa myönnettäessä tulee huolehtia siitä, että lomaa merkitään työpäiville ja työstä poissaolopäiville suhteessa 3 : 2.

Jos lomaviikoiksi myönnetään 2 viikkoa, lomaa kuluttavat ensimmäisen viikon 5 työpäivän lisäksi toisen viikon 1 työpäivä sekä työstä vapaat 4 päivää; yhteensä 10 lomapäivää, joista 6 on työpäiviä ja 4 työstä vapaita päiviä. Mikäli lomaa myönnetään irtopäivinä, tulee huo- lehtia siitä, että lomaa kuluu työmäärän suhteessa: jokaista kolmea työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää kohden tulee merkitä lomaa kaksi päivää työstä poissaolopäiville. Näin toteu- tetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäi- vää.

5 mom. Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän vuosiloman kuluminen

TES Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva ns. tarvittaes- sa tuleva työsopimussuhteinen tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee vuosilo- maa, vuosiloman antamiseen ja vuosilomapäivien kulumiseen noudatetaan mitä 4 momentissa on määrätty.

Soveltamisohje:

Tätä momenttia sovelletaan sellaisiin työntekijöihin, joiden kanssa on solmittu toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mutta sopimuksessa ei ole määritelty säännöllistä työaikaa, vaan työ määräytyy seurakunnan toiminnan tarpeen mukaan (ns. “tarvittaessa tulevat työn- tekijät”).

Tämän momentin mukainen työntekijä saattaa osalta lomanmääräytymiskuukausista ansaita vuosilomaa. Tämä loma annetaan työntekijälle normaaliin tapaan merkitsemällä vuosiloman ajankohta lomajärjestykseen. Vuosiloma-ajan vahvistaminen osoittaa, milloin tarvittaessa tulevaa työntekijää ei kutsuta työhön. Lomapalkan sijasta tarvittaessa tulevalle työntekijälle maksetaan lomapalkkaa vastaava lomakorvaus 104 §:n 1 momentin mukai- sesti.

96 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen

1 mom. Pääsääntö vuosiloman ajankohdan määräämisestä

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lomavuoden lomakauteen (2.5.–30.9.) sijoitetaan vähintään 65 prosenttia lomanmääräyty-

misvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä ja loput lomakauden jälkeen. Vuosilomaa ei saa määrätä siten, että viranhaltijan/työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.

Soveltamisohje:

Vuosiloma-aika voidaan tämän sopimuksen mukaisessa järjestelmässä merkitä alkavaksi tai päättyväksi arkipäivien lisäksi myös sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä. Vuosiloma sellaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, jonka vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai, voidaan merkitä alkamaan maanantaista ja päättymään niin, että vuosiloma-ajan viimeinen päivä on sunnuntai. Vastaavasti jos esim. papin tai seurakuntamestarin säännölliset vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai, voidaan menetellä samalla tavalla. Vuosiloma voidaan aloittaa vapaapäivänä (ma) ja päättää se sunnuntaihin. Tällöin vuosiloma-aika tulee vahvistetuksi täysinä kalenteriviikkoina ja vuosilomaa seuraavan viikon maanantai ja tiistai ovat normaa- liin tapaan papin ja seurakuntamestarin vapaapäiviä. On huomattava, että vuosiloma-ajan vahvistamisella em. tavalla ei ole vaikutusta lomapäivien kulumiseen, vaan viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuteen vuosiloma-aikana. Vuosiloma-aikana viranhaltijalla ei ole vi- rantoimitusvelvollisuutta. Jos vapaapäiviä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan, virantoimitusvel- vollisuus voisi syntyä äkillisissä ja kiireellisissä tapauksissa (ks. KL 6:27). Tämän vuoksi yh- denjaksoiseksi tarkoitettuun lomajaksoon sisällytetään kokonaisten viikkojen vapaapäivät.

Silloin kun vapaapäivät sijoittuvat kalenteriviikon keskelle, vuosiloma-aika on tarkoituksen- mukaista merkitä alkamaan vapaapäivien jälkeisestä päivästä ja päättymään viimeisellä lomaviikolla vapaapäiviin. Esim. jos vapaapäivät ovat torstai ja perjantai, vuosiloma-aika alkaisi lauantaina ja päättyisi viimeisen lomaviikon perjantaina.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että jos vuosiloman pituus on vähintään 23 työpäivää, osa lomasta tulisi antaa talvilomana varsinaisen lomakauden ulkopuolella.

Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty pitkäaikainen virka-/työvapaa, vuosiloma voidaan antaa viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä virka-/työvapaan aikana. Tällöin virka-/ työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.

2 mom. Vuosiloman antaminen pääsäännöstä poikkeavasti

Vuosiloma voidaan määrätä annettavaksi 1 momentista poikkeavasti

1) työtehtävien kausiluonteisuuden tai muun vastaavan työtehtävien vuosit- taiseen sijoittumiseen vaikuttavan perustellun syyn vuoksi tai

2) jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan.

3 mom. Vuosiloman antamisen viimeisin ajankohta

Erääntynyt vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavan huhti- kuun loppuun mennessä tai perustellusta syystä syyskuun loppuun mennes- sä.

Soveltamisohje:

Erääntynyt vuosiloma tulee pääsääntöisesti antaa ennen uuden lomakauden alkamista (1.5). Poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä voidaan loma antaa vielä tämän jälkeen. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi loman antamisen estymistä pitkän virka-/työva- paan tai työtilanteen vuoksi. Vuosiloma on kuitenkin aina annettava lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä. Jos sitä ei voida antaa tähän mennessä, siitä maksetaan lomakorvaus, jollei lomapäivien säästämisestä ole yksimielisesti sovittu. Säästää voidaan enintään 97 §:n 1 momentissa sanottu määrä pitämättömistä lomapäivistä.

4 mom. Vuosiloman yhdenjaksoisuus

Lomakauteen ja lomakauden ulkopuolelle sijoitettavat vuosiloman osat an- netaan yhdenjaksoisena, jollei asianomaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.

5 mom. Viranhaltijan/työntekijän kuuleminen ja loman ajankohdasta ilmoittaminen Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/työntekijälle on varat-

tava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Loman ajankohta on ilmoitettava, mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen viran- haltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.

97 § Vuosiloman säästäminen

1 mom. Säästettävän vuosiloman määrä

Vuosilomasta on pidettävä vuosilomana vähintään 15 vuosilomapäivää. Sen ylittävästä vuosilomapäivien määrästä viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus säästää enintään 10 vuosilomapäivää pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Tämän lisäksi viranhaltija/työntekijä voi sääs- tää enintään 5 vuosilomapäivää, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/työnte- kijän ja työnantajan kesken.

Soveltamisohje:

Jos vuosilomaoikeus on vähemmän kuin 15 vuosilomapäivää, lomaa ei voida lainkaan säästää. Jos viranhaltija/työntekijä tahtoo säästää enemmän kuin 10 lomapäivää, tähän on saatava työnantajan suostumus lomajärjestyksen vahvistamisen yhteydessä.

2 mom. Säästämisestä ilmoittamisen ajankohta

Viranhaltijan/työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle keväällä vuosilomajär- jestyksen vahvistamisen yhteydessä, kuinka monta lomapäivää hän tahtoo säästää.

Soveltamisohje:

Lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen lomapäiviä ei pääsääntöisesti enää voida sääs- tää. Kuitenkin poikkeuksellisesti lomapäiviä voidaan säästää vielä lomakautta seuraavan kalenterivuoden syyskuun loppuun asti esim. pitkän sairauspoissaolon tai muun pitkäkes- toisen virka-/työvapaan vuoksi, jos osapuolet ovat asiasta yksimielisiä.

3 mom. Säästövapaan antaminen

Jollei toisin sovita, säästetyt vuosilomapäivät on annettava säästövapaa- na yhdellä kertaa viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan sopimana aikana. Säästövapaa on pidettävä viimeistään viidentenä kalenterivuotena sen ka- lenterivuoden päättymisestä, jona säästövapaan kerääminen alkoi.

Soveltamisohje:

Koko säästövapaa annetaan pääsääntöisesti yhdellä kertaa. Viranhaltija/työntekijä ja työn- antaja voivat kuitenkin sopia, että säästövapaa annetaan useammassa jaksossa. Tällöin- kin on suositeltavaa, että annettavat jaksot ovat riittävän pitkiä säästövapaan tarkoituksen eli pidemmän vapaan pitämisen toteuttamiseksi.

4 mom. Säästövapaan korvaaminen rahana

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästö- vapaapäivältä korvaus, joka lasketaan ennen muutosta voimassa olleen var- sinaisen palkan perusteella, jos

1) viranhaltijan/työntekijän työaika muuttuu olennaisesti tai

2) viranhaltija/työntekijä joutuu toistaiseksi lomautetuksi.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltija/työntekijä ja työnantaja niin sopivat, voidaan 1) -kohdan mukaisissa tapa- uksissa säästövapaa pitää vapaana työajan muutoksesta huolimatta. Tällöin säästövapaan ajalta maksetaan sen työajan mukainen palkka, mitä viranhaltija/työntekijä sai säästämisen ajankohtana.

98 § Vuosiloman siirto

1 mom. Oikeus vuosiloman siirtoon

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa tai sen osa tai säästövapaa myöhempään ajankohtaan, jos

1) hän on vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai aikana sairauden, syn- nytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja

2) hän ei ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallaan tai törkeällä huo- limattomuudella.

Siirto-oikeuden edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä viipymättä tai laillisen esteen lakattua ilman aiheetonta viivytystä nimenomaisesti pyytää vuosiloman siirtoa. Viranhaltijalla/työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työ- kyvytön.

Soveltamisohje:

Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta edellyttää, että viranhaltija/työntekijä nimen- omaisesti pyytää loman siirtoa ja että viranhaltija/työntekijä esittää lääkärintodistuksen työ- kyvyttömyydestään.

2 mom. Siirretyn vuosiloman antaminen

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty loma annetaan mahdollisuuksien mukaan saman lomakauden aikana. Loman uuden ajankohdan määräämisessä nou- datetaan vähintään 3 päivän ilmoitusaikaa ennen siirretyn loman alkamista. Xxxxx siirtämisessä annettavaksi lomakauden jälkeen noudatetaan, mitä 96

§:n 3 momentissa on loman antamisesta määrätty.

3 mom. Työnantajan aloitteesta johtuva vuosiloman siirtäminen

Mikäli loman ajankohtaa joudutaan työnantajan aloitteesta painavasta syystä muuttamaan, muutoksesta on pyrittävä ilmoittamaan viranhaltijalle/työnteki- jälle vähintään 2 viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Erityisen paina- vasta syystä vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää tai viranhaltijan/työnteki- jän vuosiloma keskeyttää 2 viikon ilmoitusaikaa noudattamatta. Molemmissa tapauksissa viranhaltijalle/työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen tällaisen päätöksen tekemistä.

LUKU         4.4.             LOMAPALKKA                     

99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka

1 mom. Lomapalkan pääsääntö

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan viranhaltijalle/kuukausipalk- kaiselle työntekijälle hänen varsinainen palkkansa.

Soveltamisohje:

Henkilöön sovelletaan kuukausipalkkaisia koskevia määräyksiä, jos hän vuosilomansa al- kaessa on kuukausipalkkainen. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkan maksamisesta on määräykset 101 ja 102 §:ssä.

2 mom. Keskimääräisen palkkausprosentin mukainen lomapalkka, kun työaika ja palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana

Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palk- ka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, määräytyy kyseiseltä loman- määräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka lomanmääräytymisvuoden aikana käytettyjen työajan mukaan määräytyneiden palkkausprosenttien kes- kiarvon perusteella (keskimääräinen palkkausprosentti).

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan sellaisiin tilanteisiin, joissa palvelussuhteen säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Tällöin viranhal- tijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomallelähtöhetken palkan sijasta lo- mapalkkaa, jonka perusteena on lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen palkkojen keskimääräinen palkkausprosentti. Lomapalkan määrässä tulee tällöin huomioon otetuksi työajan muuttuminen loman ansainta-aikana. Määräys tulee sovellettavaksi esim. silloin, kun täyttä työaikaa tekevä jää osa-aikaeläkkeelle tai osittaisella virka-/työvapaalla ollut pa- laa tekemään täyttä työaikaa.

Keskimääräinen palkkausprosentti määräytyy siten, että eri palkkausprosentit kerrotaan voimassaolokuukausiensa määrällä ja jaetaan lomanmääräytymiskuukausien yhteismää- rällä. Jos palkkausprosentti on vaihtunut kesken kalenterikuukauden, lasketaan ko. kuu- kauden palkka päiväpalkkaperusteisesti erikseen molempien palkkausprosenttien osalta.

Esimerkki:

Työntekijän työaika ja palkkausprosentti on lomanmääräytymisvuoden 1.4.2014–31.3.2015 kuuden kuukauden ajan 100 % ja osa-aikaeläkkeelle siirtymisen vuoksi kuuden kuukauden ajan 50 %. Tältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka määräytyy näi- den prosenttien keskimääränä: (6*100 % + 6*50 %)/12 = 75 %. Vastaavasti jos palkka- usprosentti on esim. ollut neljä kuukautta 60 % ja 8 kuukautta 100 %, on keskimääräinen palkkausprosentti 87 % (= 4*60 % + 8*100 %)/12.

Työntekijän ollessa vuosilomalla esim. 18.–31.8.2014 (14 kalenteripäivää) lasketaan lo- mapalkka tältä ajalta kuukausipalkasta, joka määräytyy em. tavalla määritellyn keskimää- räisen palkkausprosentin mukaan. Jos keskimääräinen palkkausprosentti on esim. 75 %, maksetaan loma-ajan palkka 75 %:n kuukausipalkan mukaan 14 kalenteripäivältä, ja lo- pulta 17 kalenteripäivältä palkka maksetaan sen palkkausprosentin mukaan, mikä työnte- kijällä sillä hetkellä työssä ollessa on. Jos työntekijä on lomalla koko kalenterikuukauden, maksetaan tällaisen kuukauden palkka kokonaisuudessaan em. tavalla määritellyn keski- määräisen palkkausprosentin mukaan.

3 mom. Lomapalkka, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyt- tyä ennen loman alkamista

Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palk- ka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, määräytyy kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka sen edellisen lomanmääräytymisvuoden palkkausprosen- tin mukaan, jota viranhaltijalle/työntekijälle on maksettu ennen työajassa ja palkassa tapahtunutta muutosta.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan tilanteisiin, joissa viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työ- aika ja palkka ovat muuttuneet loman eräännyttyä, mutta ennen loman tai sen osan alka- mista. Tällöin lomapalkkana maksetaan se varsinainen palkka, jota viranhaltijalle/työnteki- jälle maksettiin kyseisenä lomanmääräytymisvuonna eli vuosiloman ansainta-aikana.

Myös tämän momentin tapauksessa palkkaperusteena lomaa annettaessa käytetään lo- man antamishetken palkkatasoa samalla tavalla kuin 2 momentin tapauksessa keskimää- räistä palkkausprosenttia käytettäessä.

4 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, kun työaika on 7-8 tuntia viikossa

Sivutoimiselle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka säännölli- sen työaikansa perusteella työskentelee niin harvoina päivinä ja niin vähäisen

tuntimäärän, että jokaisen lomanmääräytymisvuoden aikana yksi tai useam- pi lomanmääräytymiskuukausi jää vajaaksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, maksetaan lomapalkkana 104 §:n mukaisesti laskettu prosenttiperusteinen lomapalkka.

Soveltamisohje:

Tämä momentti koskee palvelussuhteita, joissa säännöllinen työaika on 7-8 tuntia viikossa. Tällöin osalta kuukausista täyttyy lomaoikeuden edellytyksenä oleva 35 työtunnin määrä ja osalta ei. (Jos kuukausipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on vain 1-6 tuntia viikossa, noudatetaan pelkästään 105 §:n lomakorvausmääräyksiä, koska lomaoikeutta ei synny miltään kuukaudelta.)

Viranhaltijan/työntekijän täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ansaitsema vuosiloma an- netaan vuosilomana tavalliseen tapaan. On huomattava, että kun lomapalkka maksetaan 104 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuna prosenttiperusteisena lomapalkkana, sen suu- ruus määräytyy koko lomanmääräytymisvuoden palkan perusteella, siis myös niiden kuu- kausien palkan perusteella, joilta työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa.

Jos työaika on sellainen, että viranhaltija/työntekijä normaalisti työskennellessään ansait- sisi vuosilomaa joka kuukaudelta, mutta hän ei tilapäisestä syystä ansaitse vuosilomaa joka kuukaudelta (esim. sellaisen palkattoman virka-/työvapaan vuoksi, joka ei rinnastu työssäolon veroiseksi ajaksi), lomapalkka tai lomakorvaus maksetaan täysiltä lomanmää- räytymiskuukausilta normaaliin tapaan 1 momentin mukaisesti. Tällöin vajailta lomanmää- räytymiskuukausilta ei makseta mitään lomakorvausta.

Esimerkki:

Siivooja on ollut seurakunnan palveluksessa useita vuosia. Työaika on 8 tuntia viikossa ja kuukausipalkka 18 % vaativuusryhmän 303 mukaisesta palkasta. Hän ansaitsee vuosilo- maa 9 kuukaudelta eli noina kuukausina työtunteja kertyy vähintään 35. Häneen sovelle- taan lomataulukkoa 2, joten lomaoikeus on 22 päivää ja sovellettava lomakorvausprosentti 11,5 %. Siivooja on ansainnut palkkaa päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana (pois- lukien yli- ja hätätyötuntien palkka) 3.988, 90 €. Palkan kokonaismäärästä 3.005,45 € on ansaittu niinä 9 kuukautena, joilta on ansaittu vuosilomaa ja 983,45 € niinä 3 kuukautena, joilta lomaa ei ansaittu. Lomapalkka määräytyy 104 § 1 momentin lomakorvausprosenttien mukaan ja lomaraha 107 § 2 momentin mukaan seuraavasti:

Prosenttiperusteinen lomapalkka ja lomaraha 9 kuukaudelta

11,5 % * 3.005,45 € = 345,62 € (lomapalkka)

50 % * 345,62 € = 172,81 € (lomaraha)

Prosenttiperusteinen lomapalkka 3 kuukaudelta (lomarahaa ei makseta, koska lomaoikeus ei ole syntynyt)

11,5 % * 983,45 € = 113,09 €

5 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, jos työaika vaihtelee vuoden eri aikoina

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jonka työaika vaihtelee lo- manmääräytymisvuoden aikana, maksetaan lomapalkka seuraavasti:

1) kun viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika vaihtelee vuoden eri ai- koina pysyvän järjestelmän mukaan, lomapalkka maksetaan 2 momentin mukaisesti (keskimääräinen palkkausprosentti).

2) kun viranhaltijan/työntekijän työaika vaihtelee vuoden eri aikoina siten, että osan vuotta noudatetaan säännöllistä työaikaa ja osan vuotta työaika määräytyy kokonaan tai osittain tehtävien tarpeiden mukaan (tarvittaessa tuleva), lomapalkka määräytyy 104 §:n mukaan.

Soveltamisohje:

Lomapalkan laskemisesta katso 4 momentin esimerkkiä.

6 mom. Prosenttiperusteisen lomapalkan laskennallinen oikaiseminen

Jos edellä 4-5 momentissa tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän palkka täy-

deltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla virka-/työ- vapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, täl- laisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen viranhaltijan/työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jaka- malla se kolmella.

Esimerkki:

Työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Vaikka työssäoloaikana ei työtunteja olisi kertynyt 35, lomaoikeus syntyy myös maaliskuulta, koska poissaolo rinnastuu työssä- olon veroiseksi ajaksi (93 § kohta 9). Maaliskuun palkkana käytetään laskennallista palk- kaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huomattava, että joulu-helmikuun palkasta tulee poistaa yli- ja hätä- työajan palkka.

7 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan

TES Jos tuntipalkkaisen työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräytymis- vuoden aikana kuukausipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkkana mak- setaan loman alkamishetken mukainen varsinainen kuukausipalkka.

100 § Lomapalkan lisäys

1 mom. Oikeus lomapalkan lisäykseen

Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaan sisältyy säännöl- lisenä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä, lomapalkkaan lasketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lomapalkan lisäys.

2 mom. Lomapalkan lisäyksen laskeminen

Lomapalkan lisäyksen suuruus määritetään seuraavasti:

1) Ensiksi määritetään, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräyty- misvuonna säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntai-, ilta- ja yötyös- tä maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetusta varsinaisesta palkasta (lomapalkan lisäysprosentti).

2) Toiseksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen loman kesto kuukausina. Loman laskennallinen kesto kuukausina määritetään jaka- malla viranhaltijan/työntekijän ansaitsemien erääntyneiden lomapäivien määrä luvulla 21,5.

3) Kolmanneksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen loma- palkka. Laskennallinen lomapalkka saadaan kertomalla viranhaltijan/ työntekijän varsinainen kuukausipalkka laskennallisella loman kestolla.

4) Lomapalkan lisäyksen määrä saadaan kertomalla viranhaltijan/työnteki- jän laskennallinen lomapalkan määrä lomapalkan lisäysprosentilla.

3 mom. Lomapalkan lisäyksen enimmäismäärä

Lomapalkan lisäys on enintään 35 % laskennallisesta lomapalkasta.

4 mom. Lomapalkan lisäyksen maksaminen

Lomapalkan lisäys maksetaan kertasuorituksena lomarahan maksamisen yhteydessä kesäkuussa.

5 mom. Lomapalkan lisäys palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä maksettavaan lomakorvaukseen lomapalkan lisäys lasketaan käyttäen kyseisen lomanmääräytymisvuoden aikana mak- settuja työaikakorvauksia ja palvelussuhteen päättymishetken varsinaista palkkaa.

Soveltamisohje:

Lomapalkan lisäystä laskettaessa ei oteta huomioon vapaa-aikana annettuja työaikakor- vauksia.

Esimerkki:

Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk ja varsinainen palkka koko päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta 25.800 €. Hänelle on lisäksi makset- tu samana aikana 310 € pyhä-, ilta- ja yötyökorvauksia säännöllisenä työaikana tehdystä työstä. (Lisäksi on maksettu vastaavia korvauksia ylitöihin liittyen, mutta niitä ei tässä las- kelmassa oteta huomioon.) Lomapalkan lisäys lasketaan seuraavasti:

1) Korvausten määrä on 1,2 % varsinaisesta palkasta (310 € / 25.800 € * 100). Loma- palkkaa lisätään tällä prosenttimäärällä.

2) Lomaoikeus on 38 lomapäivää (lomataulukko 1). Kuukaudessa on keskimäärin n. 21,5 lomapäivää. Loman laskennallinen kesto on tällöin 1,77 kuukautta

3) (38 / 21,5 = 1,77).

4) Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk. Lasken- nallinen lomapalkka on 1,77 * 2.150 € = 3.805,50 €

5) Lisäyksen määrä on (1,2 % * 3.805,50 €) = 45,67 €.

101 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosilomasta TES

1 mom. Lomapalkan suuruus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan erääntyneestä vuosilomasta pro- senttiperusteisesti määräytyvä lomapalkka, jos hän on

1) toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai

2) sellaisessa pitkäkestoisessa määräaikaisessa työsuhteessa, jossa erään- tynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makseta lomakorvauksena.

Lomapalkka määräytyy alla olevan taulukon mukaisena prosenttiosuutena lo- manmääräytymisvuoden aikana täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta mak- setusta palkasta. Palkkaan lasketaan mukaan maksetut lisät, lukuun ottamat- ta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.

Lomaoikeusvaihtoehto (94 § 2 mom.)	Täydet lomanmääräytymiskuukaudet
	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomataulukko 1	13,0	13,0	13,0	13,0	13,0	13,0	14,0	14,0	14,0	15,0	15,5	16,5
Lomataulukko 2	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	12,0	12,5
Lomataulukko 3	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,5

Soveltamisohje:

Yllä olevassa taulukossa olevat viittaukset lomataulukkoihin 1-3 tarkoittavat 94 § 2 momen- tissa olevaa kolmea eri lomaoikeusvaihtoehtoa. Sarakkeissa olevat luvut tarkoittavat lo- mapalkkaprosentin suuruutta sen mukaan, kuinka monelta lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa on ansaittu. Käytännössä sovellettavaksi tulevat lähinnä 12 täyden lomanmääräyty- miskuukausisarakkeen mukaiset lomapalkkaprosentit. Muiden sarakkeiden mukaiset palk- kausprosentit tulevat sovellettavaksi silloin, jos työntekijä ei ole joltain/joiltain kuukausilta ansainnut vuosilomaa. On huomattava, että vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palk- kaa ei oteta lainkaan huomioon määriteltäessä lomapalkan suuruutta prosenttiperusteises- ti. Vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaan ei makseta myöskään lomakorvausta.

Tämän momentin mukaista lomapalkkaa ei makseta, jos vuosilomaa annetaan kesken lo- manmääräytymisvuoden ennen sen erääntymistä. Tämä koskee erityisesti niitä tilanteita, jossa kausityöntekijälle annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä ansaitut erääntymät- tömät vuosilomapäivät lomana. Ks. 102 § soveltamisohjeineen.

Esimerkki:

Tuntipalkkainen työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 kuukaudelta 38 työpäivää. Loman- määräytymisvuoden aikana ansaitun palkan määrä, johon lasketaan mukaan lomapalk- ka ja muilta poissaoloajoilta maksettu palkka (esim. sairausajan palkka) sekä ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukset, on ollut 22.000,00 €. Palkan määrästä on vähennetty ylitöiden ajalta maksettu palkka, lomaraha ja mahdollinen varallaolokorvaus, joita ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa.

Lomapalkan kokonaismäärä on 16,5 % * 22.000,00 € = 3.630,00 €. Yhden vuosilomapäi- vän (työpäivän) palkka on 3.630,00 € / 38 = 95,52 €. Lomapalkkaa maksetaan kullekin lomajaksolle sen mukaan, kuinka monta vuosilomaa kuluttavaa päivää (työpäivää) siihen sisältyy.

2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen

Jos 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työvapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuu- kauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa. Laskennallisen palkan suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kol- men edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jaka- malla se kolmella.

Esimerkki:

Kokoaikainen työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Työssäoloaikana työtun- teja on kuitenkin enemmän kuin 35, joten lomaoikeus syntyy. Maaliskuun palkkana käyte- tään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huomattava, että joulukuun-helmikuun palkasta tulee 1 momentin mukaisesti poistaa yli- ja hätätyöajan palkka.

3 mom. Ns. tarvittaessa töihin tulevan tuntipalkkaisen lomapalkka

Jos tuntipalkkainen työntekijä on palkattu työhön toistaiseksi voimassa ole- vaan työsuhteeseen, mutta täsmällistä työaikaa ei ole sovittu työmäärän vaih- telujen vuoksi (ns. tarvittaessa työhön tulevat), hänen lomapalkkansa määri- tetään 104 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Lomapalkan ja lomarahan määrittämisestä ks. esimerkkiä 99 § 4 momentista.

4 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan

Jos työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausipalkkaisesta tuntipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkka las- ketaan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta 1-2 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomanmääräytymisvuoden alkuosan työs- kennellyt kuukausipalkkaisena viranhaltijana/työntekijänä ja palkkausmuoto on kesken lo- manmääräytymisvuotta vaihtunut tuntipalkkaiseksi. Tällaisessa muutostilanteessa työaika on samalla voinut muuttua.

102 § Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymättömästä vuosilomasta

TES

Jos tuntipalkkaiselle työntekijälle myönnetään vuosilomaa ennen sen erään- tymistä, lomapalkka maksetaan tällaisen vuosiloman ajalta 104 §:n lomakor- vausta koskevan määräyksen mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tätä pykälää sovelletaan 101 §:n sijasta lähinnä silloin, jos kausityötekijälle annetaan ansaittua, mutta vielä erääntymätöntä vuosilomaa poikkeuksellisesti määräaikaisen työ- suhteen aikana. Tällainen tilanne voi syntyä myös silloin, jos tuntipalkkaiselle työntekijälle annetaan ansaittua erääntymätöntä vuosilomaa lomakorvauksen maksamisen sijasta pal- velussuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden esim. eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

LUKU 4.5. LOMAKORVAUS

103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä

1 mom. Lomakorvauksen pääsääntö

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus palvelussuhteen päättyessä saada lo- makorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jaka- malla palvelussuhteen päättymisajankohdan varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se 94 §:n 2 momentin mukaisten lomataulukoiden vuosilomapäivien lukumäärällä, joista ensin vähennetään jo pidetyt lomapäi- vät.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 § 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan kalenterivuoden syys- kuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.

Lomakorvauksen maksaminen on yleisintä seurakunnan kausiluontoisissa töissä määräai- kaisen työsuhteen päättyessä, mutta se tulee kyseeseen myös toistaiseksi voimassa ole- van palvelussuhteen päättyessä.

Lomakorvausta ei makseta lähtökohtaisesti lainkaan sellaisten lomanmääräytymiskuu- kausien palkkaan, joilta ei synny lomaoikeutta. Tähän perusperiaatteeseen on kaksi poik- keusta:

1) kun lomaoikeus syntyy yhdistämällä kahden vajaan lomanmääräytymiskuukauden päivät 92 § 3 momentin mukaisesti (ns. hännät yhteen -periaate)

2) kun palvelussuhteen aikana ei ansaita sen lyhyyden tai työmäärän vähyyden vuoksi lainkaan vuosilomaa, jolloin maksetaan 105 §:n mukainen lomakorvaus.

Lomarahan maksamisesta lomakorvauksen maksamisen yhteydessä ks. 110 § 2 mom.

Esimerkki:

Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus on 38 vuosilomapäivää (94 §:n 2 mom. lomataulukko 1). Palvelussuhde päättyy 31.8. ja hän on pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden lo- masta (38 lomapäivää) 27 lomapäivää. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakor- vaus kaikkiaan 26 lomapäivältä: edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta jäljellä olevat 11 työpäivää ja kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta viideltä kuukaudelta ansaittu 15 työpäivää erääntymätöntä vuosilomaa. (Erääntyneestä lomasta lomaraha on maksettu jo kesäkuussa. Erääntymättömästä lomasta maksetaan lomarahaa 106 §:n 1 momentin mukaisesti 5 kuukaudelta yhteensä 30 % kuukausipalkasta (= 5 * 6 %).

2 mom. Lomakorvaus, kun työaika ja palkka on muuttunut tai muuttuu lomanmääräyty- misvuoden aikana

Jos viranhaltijan/työntekijän lomapalkka määräytyy 99 §:n 2 tai 3 momentin

mukaisesti, lasketaan myös lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä noudattaen 99 §:n 2 ja 3 momentin laskentasääntöjä.

3 mom. Lomakorvauksen suhteutus lyhyissä palvelussuhteissa

Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palvelussuhde ei kestä yh- tään täyttä kalenterikuukautta, mutta hän kuitenkin ansaitsee palvelussuhteen perusteella vuosilomaa, lomakorvausta maksetaan siinä suhteessa, montako kalenteripäivää palvelussuhde on kestänyt koko kalenterikuukauden kalen- teripäivien määrästä. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde kestää ko- konaisuudessaan yli kalenterikuukauden mittaisen jakson, lomakorvauksen määrä maksetaan täytenä jokaiselta lomaan oikeuttavalta kuukaudelta.

Soveltamisohje:

Lomaoikeus voi syntyä kahdessa tapauksessa silloinkin, kun palvelussuhde kestää vä- hemmän kuin täyden kalenterikuukauden:

1) Palvelussuhde kestää kalenterikuukauden aikana vähintään 16 kalenterivuorokautta ja sen aikana tehdään työtä vähintään 35 tuntia tai työskennellään vähintään 14 työ- päivänä (ks. 92 § 1-2 mom.).

2) Lomaoikeus syntyy ns. hännät yhteen -periaatteen nojalla (ks. 92 § 3 mom.)

Sen jälkeen kun palvelussuhde on kestänyt kokonaisen kalenterikuukauden, suhteutusta ei enää käytetä. Jos palvelussuhteen kesto kahtena sellaisena kuukautena, joihin suh- teutusta sovelletaan, on kestänyt yhteensä yli kuukauden mittaisen jakson, suhteutuksen perusteella ei kuitenkaan makseta enempää kuin yhden täyden kuukauden lomakorvaus (ks. esim. 3).

Esimerkki 1:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää 6.-24.7. eli 19 kalenterivuorokautta. Lomaoikeus syn- tyy: palvelussuhteen kesto on yli 16 kalenteripäivää ja työtä tehdään yli 35 työtuntia. Kun palvelussuhde ei kestä yhtään kokonaista kalenterikuukautta, lomakorvaus suhteutetaan palveluksessaoloaikaan. Lomakorvaus on 19/31-osaa täydestä lomakorvauksesta. Myös lomaraha suhteutetaan samalla suhdeluvulla

Esimerkki 2:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää 22.7.–9.8. eli 19 kalenterivuorokautta. Kumpikin lo- manmääräytymiskuukausi on vajaa, koska palvelussuhde ei kestä kumpanakaan kuukau- tena 16 kalenterivuorokautta. Kuitenkin 92 § 3 momentin perusteella heinä- ja elokuun päivät lasketaan yhteen, jolloin syntyy laskennallisesti esimerkkiä 1 vastaava lomaoikeus. Lomakorvaus ja lomaraha lasketaan samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Suhteutuksessa jakajana käytetään sen kuukauden kalenteripäiviä, jonka ajalle suurempi määrä työsuh- teen kestosta sijoittuu (heinäkuu).

Esimerkki 3:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää kokonaisuudessaan yli kuukauden, mutta ei yhtään täyttä kalenterikuukautta: 3.7.-10.8. Lomaoikeus syntyy heinäkuulta, mutta ei elokuulta. Kun koko palvelussuhteen kesto on pituudeltaan yli kuukauden mittainen, lomakorvaus ja lomaraha maksetaan yhden kuukauden osalta täytenä. Se osa elokuun puolelle jatkuvasta palvelussuhteesta, joka ylittää kuukauden kokonaiskeston, ei oikeuta muuhun lomakorva- ukseen.

Esimerkki 4:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää 3.7.-20.8. Molemmat työssäolokuukaudet ovat itses- sään täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Kun palvelussuhde ei kuitenkaan ole kestänyt yhtään kokonaista täyttä kalenterikuukautta, maksettava kahden kuukauden lomakorva- us ja lomaraha suhteutetaan kuukausien kalenteripäivien yhteenlaskettuun lukumäärään: (29+20)/(31+31).

Jos palvelussuhteeseen sisältyisi yksikin kokonainen kalenterikuukausi, esim. palvelus- suhde kestäisi 3.6.-20.8, suhteutusta ei tehtäisi, vaan kaikkien itsessään täysien loman- määräytymiskuukausien lomakorvaus maksettaisiin täytenä. Tällöin todettaisiin, mitkä kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia ja niiden lisäksi mahdollinen 92 § 3 momentin hännät yhteen -periaatteen perusteella muodostettu ”laskennallinen” täysi lo- manmääräytymiskuukausi. Näiltä maksetaan täysi lomakorvaus ja lomaraha. Vajailta lo- manmääräytymiskuukausilta ei tällaisessa tapauksessa lomakorvausta makseta.

4 mom. Lomakorvauksen maksaminen papin o.v.o-korvaukseeen

VES Edellä 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle papille, joka on tuomiokapitulin mää- räyksestä yhdenjaksoisesti hoitanut lomanmääräytymisvuoden aikana oman virkansa ohella toiseen virkaan kuuluvia tehtäviä kauemmin kuin kaksi kuu- kautta, suoritetaan lomakorvauksena 9,0 % hänelle maksetusta tai makset- tavaksi erääntyneestä korvauksesta tai palkkiosta. Lomakorvaus maksetaan viranhoitomääräyksen päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

5 mom. Lomakorvaus, kun lomaa ei lainkaan ansaita

Sellaisen palvelussuhteen ajalta, jolta viranhaltija/kuukausipalkkainen työn- tekijä ei ansaitse lainkaan vuosilomaa edes 92 §:n 3 momentin mukaisesti laskettuna, maksetaan lomakorvausta siten kuin 104 §:ssä määrätään.

104 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä TES

1 mom. Lomakorvauksen määrä

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä täysiltä lo- manmääräytymiskuukausilta maksetusta palkasta lisineen lomakorvausta seuraavan taulukon mukaisesti, jollei 2-3 momentista muuta johdu. Loma- korvauksen perusteena olevaan palkkaan ei lasketa mukaan yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.

Lomaoikeusvaihtoehto (94 § 2 mom.)	Lomapalkan/lomakorvauksen suuruus
Lomataulukko 1	13,0 %
Lomataulukko 2	11,5 %
Lomataulukko 3	9,0 %

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 §:n 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.

Lomakorvausta/lomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon vain niiden kuukausien palk- ka, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa. Vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palk- kaan ei makseta lomakorvausta, ellei 92 §:n 3 momentin hännät yhteen -periaatteesta muuta johdu.

Lomakorvausta laskettaessa otetaan huomioon kaikki palkkaerät lukuun ottamatta yli- ja hätätyötuntien palkkaa. Siten ylityötuntien peruspalkka ylityökorotuksineen ja mahdollisine muine lisineen samoin kuin varallaolokorvaus jää aina huomiotta lomakorvauksen suu- ruutta määriteltäessä. Sen sijaan muut säännölliseltä työajalta maksetut palkkaerät kuten sunnuntaityökorvaus, ilta- ja yötyökorvaus, lomapalkka ja sairausajan palkka otetaan ko- konaisuudessaan huomioon lomakorvauksen suuruutta määriteltäessä. Tämän pykälän 2 momentissa on poikkeusmääräys sitä tilannetta varten, että palkka joltain lomaan oikeutta- valta kuukaudelta on tilapäisesti ollut vähentynyt esim. palkattoman työvapaan tai pitkästä sairauspoissaolosta tehdyn palkan vähennyksen vuoksi. Lisäksi 92 §:n 3 momentissa on poikkeusmääräys siitä, milloin työsuhteen vajaan alkamis- ja päättymiskuukauden työpäi- vät tai työtunnit voidaan laskea yhteen yhden täyden lomanmääräytymiskuukauden mää- rittämiseksi.

Lomapalkan maksamisen ajankohdasta, kun loma annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, ks. 109 §:n 2 mom.

Tämän momentin mukaisia lomakorvausprosentteja sovelletaan poikkeuksellisesti myös

101 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa toistaiseksi voimassa oleviin tai pitkäkestoisiin mää- räaikaisiin työsuhteisiin. Kyseisissä poikkeustilanteissa lomapalkan sijasta maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan myös sellaisten lomanmääräytymiskuukausien palkkaan, joilta ei ole ansaittu vuosilomaa.

2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen

Jos edellä 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työvapaal- la tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palk- kaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Soveltamisohje:

Ks. esimerkkiä 101 § 2 momentista.

3 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomakorvaukseen

Jos työntekijän palkkausmuoto on vaihtunut kuukausipalkkaisesta tuntipalk- kaiseksi, lomakorvaus maksetaan koko korvattavalta ajanjaksolta 1 momen- tin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomakorvaukseen oikeuttavan ajanjakson alkuosan työskennellyt viranhaltijana/kuukausipalkkaisena työntekijänä ja palkkausmuoto on ennen työsuhteen päättymistä vaihtunut tuntipalkkaiseksi.

105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltä- kään lomanmääräytymiskuukaudelta

1 mom. Lomakorvauksen määrä, kun lomaoikeutta ei ole syntynyt

Jos viranhaltija/työntekijä ei ansaitse palvelussuhteen ajalta lainkaan vuosilo- maa, lomakorvauksena maksetaan 9,0 % kunkin kuukauden aikana makse- tusta palkasta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa lukuun ottamatta. Jos palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, korvausprosentti on 11,5 %.

2 mom. Xxxxxxxxxxxxxx suhde lomaan oikeuttavaan erilliseen palvelussuhteeseen

Määriteltäessä viranhaltijan/työntekijän oikeutta tämän pykälän mukaiseen lomakorvaukseen huomioon ei oteta niitä työpäiviä eikä työtunteja, joiden perusteella on syntynyt oikeus vuosilomaan ja sen mukaiseen lomakorvauk- seen. Lomakorvausta laskettaessa ei oteta huomioon näiden työpäivien eikä työtuntien palkkaa.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltija/työntekijä on useammassa erillisessä palvelussuhteessa, jotka sijoittuvat ajallisesti lähelle toisiaan, hänelle voi syntyä toisesta palvelussuhteesta lomaoikeus ja toi- sesta ei. Lomaan oikeuttavasta palvelussuhteesta lomakorvaus ja lomaraha maksetaan 103-104 §:n ja 106-107 §:n mukaan. Sen sijaan palvelussuhteesta, josta lomaoikeutta ei synny, maksetaan tämän pykälän mukainen lomakorvaus.

Esimerkki:

Tuntipalkkaisella työntekijällä on ollut seuraavat palvelussuhteet: 15.8.-3.9. kokoaikaisena sekä 18.9. (5 tuntia). Hänelle suoritetaan 15.8.-3.9. palvelussuhteesta lomakorvaus 104

§ 1 momentin mukaan sekä lomaraha 107 § 2 momentin mukaan. Yhtenä päivänä 18.9. tehdystä työstä maksetaan 9,0 %:n lomakorvaus ilman lomarahaa.

LUKU          4.6.             LOMARAHA                      

Sopimusmääräyksiä 106–108 § sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 1.4.2016–

31.3.2017, 1.4.2017–31.3.2018 ja 1.4.2018–31.3.2019 ansaittavan lomarahan osalta

106 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–

31.7.2019)

1 mom. Xxxxxxxxx laskemisen pääsääntö

Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lasketaan lomanmää- räytymisvuoden maaliskuun varsinaisesta kuukausipalkasta, jollei 2 momen- tista muuta johdu. Xxxxxxxx on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti

1) 4,2 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 1,

2) 3,5 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 2,

3) 2,8 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 3.

Soveltamisohje:

Lomataulukot ja niiden soveltamisperusteet ovat 94 §:n 2 momentissa.

Lomarahan laskentaperusteena on viranhaltijan/työntekijän maaliskuun varsinainen kuu- kausipalkka. Mikäli viranhaltija/työntekijä on esimerkiksi hoitanut osan maaliskuuta omaa virkaansa/työtään ja osan maaliskuuta yksinomaan muuta virkaa/työtä ja tämän vuoksi maaliskuulta hänelle on maksettu kahdenlaista palkkaa, lomaraha lasketaan kummankin tehtävän hoitamisesta maaliskuulta maksetun yhteenlasketun varsinaisen palkan perus- teella.

Jos viranhaltijan/työntekijän työaika tai hengellistä työtä tekevän viranhaltijan työmäärä on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomaraha lasketaan tällöin erikseen kunkin eri työaikaa tai työmäärää sisältävän jakson osalta (ks. esim. 3). Jos työaika tai työmäärä muuttuu kesken kuukauden, lomaraha maksetaan sen työajan tai työmäärän mukaan, jota kuukauden aikana on kauemmin noudatettu.

Jos viranhaltijan/työntekijän palkan määrä muuttuu kesken lomanmääräytymisvuoden ylei- sen palkantarkistuksen tai tehtävässä todetun vaativuuden muutoksen johdosta, lomaraha maksetaan pääsäännön mukaisesti maaliskuun palkkatason mukaan. Sen sijaan jos vi- ranhaltija/työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa kesken lomanmääräytymis- vuoden toiseen virkaan/työsuhteeseen, lomaraha lasketaan erikseen kummankin palve- lussuhteen ajalta.

Jos lomakorvaus on suhteutettu 103 § 3 momentin perusteella, vastaava suhteutus teh- dään lomarahaan.

Esimerkki 1:

Viranhaltijan lomaoikeus on lomataulukon 1 mukainen ja hän on ansainnut vuosilomaa kaikilta 12 lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin hänen lomarahansa suuruus saadaan kaavasta: 12 * 4,2 % * maaliskuun varsinainen palkka = 50,4 % maaliskuun varsinaisesta palkasta.

Esimerkki 2:

Viranhaltijan lomaoikeus on lomataulukon 2 mukainen ja hän on ansainnut vuosilomaa hoitovapaan vuoksi vain 8 lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin lomarahan suuruus on: 8 * 3,5 % * maaliskuun varsinainen palkka = 28 % maaliskuun varsinaisesta palkasta.

Esimerkki 3: osa-aikaiseksi siirtyminen

Kokoaikainen viranhaltija siirtyy osa-aikaeläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen työvelvol- lisuutensa ja palkkansa on 50 % kokoaikaisen palkasta 1.1. lukien. Lomanmääräytymis- vuoden aikana hän on kokoaikaisessa työssä 9 kuukautta ja osa-aikatyössä 3 kuukautta. Lomaoikeus on lomataulukon 1 mukainen. Lomaraha lasketaan kahdessa osassa:

1) 9 kk * 4,2 % * joulukuun palkka = 37,8 % joulukuun kokoaikaisesta varsinaisesta pal- kasta (laskelmassa käytetään joulukuun palkkaa, joka oli viimeinen kokoaikaisen työs- kentelyn kuukausi.)

2) 3 kk * 4,2 % * maaliskuun palkka = 12,6 % maaliskuun osa-aikapalkasta.

Lopuksi erikseen määritellyiltä jaksoilta saadut lomarahat lasketaan yhteen lomarahan ko- konaismäärän määrittämiseksi.

Esimerkki 4: palkan suuruuden muuttuminen

Työntekijän palkkaa tarkistetaan 1.5. KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan määräämällä yleiskorotuksella. Tämän lisäksi työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan vuoden vaihtuessa 50 euron suuruisella erityisellä osalla. Lomaraha lasketaan kokonaisuudessaan loman- määräytymisvuoden maaliskuun varsinaisen kuukausipalkan perusteella.

2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen

Jos maaliskuun aikana on palkaton virantoimituksen/työssäolon keskeytys tai palkka on alentunut sairaudesta johtuvan virka-/työvapaan vuoksi, edellä 1 momentissa tarkoitettu viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän loma- raha lasketaan sen varsinaisen kuukausipalkan mukaan, jonka viranhaltija/ työntekijä olisi koko maaliskuun virantoimituksessa/työssä ollessaan ansain- nut. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen maaliskuun palkanmaksuajan- kohtaa, lomaraha lasketaan palvelussuhteen päättymistä edeltävän viimei- sen täyden työssäolokuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta.

3 mom. Prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan viranhaltijan/työntekijän lomaraha

Edellä 99 §:n 4-5 momentissa tarkoitetun prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on 35 % edellä 104 §:n mukaan lasketusta lomakorvauksesta.

107 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha (1.2.2017–31.7.2019) TES

1 mom. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde

Edellä 101 §:n 1 momentin tarkoittamassa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha eräänty- neestä vuosilomasta lasketaan 101 §:n 1 momentin mukaan määritellystä palkasta. Lomaraha on

1) 4,55 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 1,

2) 3,78 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 2,

3) 3,01 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 3.

Soveltamisohje:

Lomataulukot ja niiden soveltamisperusteet ovat 94 §:n 2 momentissa.

Tätä momenttia sovelletaan myös sellaiseen pitkäkestoiseen määräaikaiseen työ- suhteeseen, jossa erääntynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makseta lomakorva- uksena.

Tässä momentissa tarkoitettujen tuntipalkkaisten työntekijöiden lomarahaprosentit poik- keavat viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomarahaprosenteista, kos- ka lomarahan laskentapohjana oleva palkka määritellään tunti- ja kuukausipalkkaisille eri palkkaperusteesta.

Esimerkki:

Tuntipalkkaisen työntekijän palkka työaikakorvauksineen ja lisineen lomanmääräytymis- vuoden ajalta (ilman yli- ja hätätyötuntien palkkaa) on ollut 22.000,- €. Lomaoikeus on määräytynyt lomataulukon 1 mukaan ja lomaoikeus on kertynyt kaikilta 12 kuukaudelta.

Lomapalkan suuruus on 101 § 1 momentin perusteella:

16,5 % * 22.000 € = 3.630,- €

Lomarahan suuruus on: 4,55 % * 22.000 € = 1.001,- €

On huomattava, että jos jokin työsuhteen kuukausi on poikkeuksellisesti vajaa lomanmää- räytymiskuukausi, tällaisen vajaan lomanmääräytymiskuukauden palkkaan ei makseta lo- makorvausta eikä lomarahaa.

2 mom. Muun tuntipalkkaisen lomaraha

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 35 % edellä 104 §:n mukaan lasketusta lomakorvauksesta.

Soveltamisohje:

Kausityöntekijöillä ja muilla määräaikaisilla tuntipalkkaisilla työntekijöillä lomarahan lasken- taperusteena on palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus, joka määräytyy 104 §:n mukaisesti.

Esimerkki:

Hautausmaan kausityöntekijän määräaikainen työsuhde kestää 6 kuukautta. Häneen so- vellettava lomataulukko on taulukko 2. Hänen ansionsa palvelussuhteen aikana on ollut

10.000 € (ilman yli- ja hätätyötuntien palkkaa). Lomakorvaus on 104 §:n mukaan 11,5 % tästä:

11,5 % * 10.000 € = 1.150,- €

Lomaraha on 50 % lomakorvauksen määrästä:

35 % * 1.150 € = 402,50 €

108 § Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi (1.2.2017–31.7.2019)

1 mom. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

Sen estämättä, mitä 106 ja 107 §:issä on määrätty lomarahasta, työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta lomarahavapaaksi.

2 mom. Aikataulu lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi tulee sopia kyseisen lomarahan maksu- vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

3 mom. Lomarahavapaan laskenta

Lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työn- tekijälle palkallista vapaata myönnetään siten, että kutakin lomarahavapaa- päivää kohden lomarahasta vähennetään 1/21 osa kuukausipalkasta (4,76

%). Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkallista vapaata myönnetään siten, että kutakin lomarahavapaapäivää kohden lomarahasta vähennetään yksi päivä- palkka eli 7,65 tunnin varsinainen palkka.

Esimerkki, kuukausipalkka:

Kuukausipalkkaisen henkilön varsinainen palkka on 2.500 €/kk. Jos lomanmääräytymis- kuukausia on 12, 2,8 % lomarahan mukainen lomaraha on 840 €, 3,5 %:n mukainen loma- raha on 1.050 € ja 4,2 %:n mukainen lomaraha on 1.260 €. Vähennys jokaista lomaraha- päivää kohti saadaan kertomalla palkka luvulla 4,76 % eli tässä tapauksessa 119 € (2.500 x 4,76 %). Jos henkilön lomarahaprosentti on 3,5, hänen kanssaan voidaan vaihtaa enintään 9 lomarahapäivää (1.050 : 119 = 8,82) lomarahavapaata. Jos kyseinen henkilö vaihtaa

lomarahavapaata 1 viikon (ma-pe), maksettavaa lomarahaa jää 455 € (1.050 – (119 x 5)).

Esimerkki, tuntipalkka:

Tuntipalkkaisen henkilön lomapalkan perusteena ollut palkka edelliseltä lomanmääräyty- misvuodelta on ollut 30.000 € ja varsinainen tuntipalkka 15,34 €/tunti. Lomarahan suuruus, kun lomaa on ansaittu 12 kuukaudelta, on 1.365 € lomataulukkoa 1 sovellettaessa, 1.134

€ lomataulukkoa 2 sovellettaessa ja 903 € lomataulukkoa 3 sovellettaessa (ks. 107 § 2 mom.). Yhden lomarahavapaapäivän aiheuttama vähennys lomapalkan kokonaismäärästä on 7,65 x 15,34 = 117,35 €. Tällöin lomataulukkoa 1 sovellettaessa lomarahaa voidaan vaihtaa enintään 12 päivää (1.365 : 117,35 = 11,63). Jos kyseinen henkilö vaihtaa lomara- havapaata 1 viikon (ma-pe), maksettavaa lomarahaa jää 778,25 € (1.365 – (117,35 x 5)).

Soveltamisohje:

Lomarahavapaata annettaessa lomarahavapaapäiviksi merkitään vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma-pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaata kuluu 5 päivää). Koko lomarahavapaa-ajalta maksetaan varsinainen palkka.

4 mom. Lomarahavapaan antaminen

Lomarahavapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan ka- lenterivuoden aikana. Myönnetty vapaa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä. Tällöin peruutettua vapaata vas- taava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana, jos vapaata ei ehditä antaa myöhempänä ajankohtana.

Soveltamisohje:

Painava syy on esimerkiksi viranhaltijan/työntekijän sairaus.

5 mom. Lomarahavapaapäivien käsittely vuosilomaoikeutta laskettaessa

Lomarahavapaata pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomaoi- keutta laskettaessa.

LUKU 4.7. LOMAPALKAN, LOMAKORVAUKSEN JA LOMARAHAN MAKSAMINEN

109 § Lomapalkan maksaminen

1 mom. Lomapalkan maksaminen viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle

Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä tai viranhaltijan/ työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.

2 mom. Lomapalkan maksaminen tuntipalkkaiselle työntekijälle

TES Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan ennen kunkin loman osan alkua, jollei työntekijän kanssa toisin sovita. Jos vuosiloma tai säästövapaa annetaan useassa jaksossa, kunkin lomajakson ajalta maksetaan loman kestoa vastaava osuus lomapalkan tai säästövapaa- ajan palkan kokonaismäärästä.

Esimerkki:

Tuntipalkkaisen työntekijän lomaoikeus on 29 työpäivää (lomataulukko 2). Hänen 101 § 1-2 ja 4 momentin mukaisen palkkansa suuruus edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana oli 22.000 €. Loma myönnetään pidettäväksi kolmessa jaksossa, kesällä 20 työpäivää (4 viikkoa) ja lomakauden jälkeen kaksi erillistä jaksoa (yksi kokonainen viikko ja yksi 4 työ- päivän jakso).

Ensin määritellään lomapalkan kokonaismäärä (101 § 1 mom.) ja toisaalta yhden lomapäi- vän palkka. Lomapalkan kokonaismäärä on 22.000 € * 12,5 % = 2.750 € ja yhden lomapäi- vän palkka 2.750 € /29 = 94,83 €. Kesän lomapalkan suuruus saadaan kertomalla yhden lomapäivän palkka pidettävien lomapäivien (20) määrällä. Kesällä pidettävän lomapalkan osuus on siten 94,83 € * 20 = 1.896,60 €. Ensimmäisen talviloman ajalta maksetaan 94,83

€ * 5 = 474,15 € ja toiselta jaksolta 94,83 € * 4 = 379,32 €.

3 mom. Lomapalkan maksaminen prosenttiperusteista lomapalkkaa saavalle

Lomapalkan sijasta 99 §:n 4-5 momentin tai 101 §:n 3 momentin mukaisesti maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka maksetaan ennen kunkin loman osan alkua, jollei viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita. Jos vuosiloma annetaan useassa jaksossa, kunkin lomajakson ajalta maksetaan loman kes- toa vastaava osuus lomapalkan kokonaismäärästä.

110 § Lomarahan maksaminen

1 mom. Lomarahan maksuajankohta palvelussuhteen jatkuessa

Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä, jollei työnantaja viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä päätä aikaistaa maksuajankohtaa.

2 mom. Lomarahan maksaminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä maksamatta oleva lomaraha maksetaan palve- lussuhteen päättymispäivänä.

3 mom. Lomarahan maksamatta jättäminen

Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija/työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut virantoimituksesta/työstä poissa ilman pätevää syytä. Lo- marahaa ei myöskään makseta, jos viranhaltija/työntekijä jättää irtisanomis- ajan noudattamatta, viranhaltija on pantu viralta, viranhaltija/työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai palvelussuh- de puretaan.

4 mom. Lomarahan maksaminen kuolinpesälle

Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomaraha maksetaan kuolin- pesälle.

111 § Lomakorvauksen maksaminen

1 mom. Lomakorvauksen maksaminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan palvelussuhteen päät- tymispäivänä.

2 mom. Lomakorvauksen maksuajankohta, kun lomaa ei lainkaan ansaita

Lomakorvaus 105 §:n 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa maksetaan pal- velussuhteen päättymispäivänä tai jos palvelussuhde on voimassa toistaisek- si, työntekijän kanssa sovitun mukaisesti, kuitenkin viimeistään lomakauden loppuun mennessä.

3 mom. Lomakorvauksen maksaminen kuolinpesälle

Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomakorvaus maksetaan kuo- linpesälle.

V OSA KORVAUKSET

JOHDANTO

Tässä osassa käsitellään viranhaltijalle/työntekijälle maksettavia matkakus- tannusten ja vastaavien kustannusten korvaamista. Periaatteena on, että viranhaltijalle/työntekijälle korvataan virkamatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Matkakustannusten korvauksena voidaan maksaa matkusta- misesta aiheutuneita kustannuksia, erilaisia päivärahoja, majoittumiskorva- usta ja muita virkamatkasta viranhaltijalle/työntekijälle aiheutuneita ylimääräi- siä kustannuksia. Kustannusten korvaamista koskevat määräykset sisältyvät tähän V osaan ja korvattavien kustannusten euromäärät ovat liitteessä 5.

120 § Matkakustannusten korvaus

1 mom. Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään virkamatkasta viranhaltijalle/työntekijälle ai- heutuneita ylimääräisiä menoja. Niiden korvauksena viranhaltijalle/työnteki- jälle maksetaan

1) matkustamiskustannusten korvausta,

2) koti- ja ulkomaanpäivärahaa,

3) yömatkarahaa,

4) leiripäivärahaa ja

5) majoittumiskorvausta.

2 mom. Virkapaikka

Virkapaikalla tarkoitetaan kiinteää toimipaikkaa,

1) jossa tai josta käsin viranhaltija/työntekijä säännönmukaisesti hoitaa työ- hönsä kuuluvia tehtäviä,

2) jossa hän säilyttää työssä käyttämänsä asusteet tai työvälineet tai

3) josta hän hakee työmääräykset.

Xxxxxx viranhaltijalla/työntekijällä työn liikkuvuudesta johtuen ole tällaista paik- kaa, virkapaikkana pidetään hänen asuntoaan, jos hän on velvollinen asu- maan hänelle määrätyssä virka-asunnossa, tai muuta kiinteää paikkaa.

Soveltamisohje:

Virkapaikan käsitettä ja sen sisältöä sovelletaan sekä viranhaltijaan että työntekijään. Työn- antajan tulee todeta virkapaikka kunkin viranhaltijan/työntekijän kohdalla erikseen.

Viranhaltijan/työntekijän virkapaikka määräytyy sen mukaan, missä seurakunnan toimipai- kassa viranhaltija/työntekijä tehtävänsä yleisimmin suorittaa. Jos sitä ei voida todeta, vir- kapaikaksi tulee todeta jokin niistä toimipaikoista, joissa viranhaltija/työntekijä joutuu aika ajoin hoitamaan tehtäviään.

Olosuhteiden muututtua pysyväisluonteisesti virkapaikka todetaan uudestaan. Siirtymistä pidetään pysyväisluonteisena, jos se kestää tai on tarkoitettu kestämään kauemmin kuin yhden kuukauden.

3 mom. Virkamatka

Virkamatka on sellainen matka, jonka viranhaltija/työntekijä työnantajan mää- räyksestä tekee hoitaakseen tehtäviään virkapaikan ulkopuolella. Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin vir-

kamatkan ja viranhaltijan/työntekijän tehtävien tarkoituksenmukaisen suorit- tamisen kannalta on mahdollista.

Soveltamisohje:

Virkamatkalla tarkoitetaan paitsi viranhaltijan virkamatkoja myös työntekijän vastaavia mat- koja.

Määräys virkamatkan tekemiseen voi olla esimiehen erikseen antama tai sisältyä nouda- tettavaan työjärjestykseen, johtosääntöön tai muuhun pysyväismääräykseen. Myös viran/ työn luonne sinänsä voi edellyttää matkustamista. Xxxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on tällöinkin, että esimies katsoo viranhoidon/työtehtävien edellyttäneen asianomaisen matkan tekemistä ja hyväksyy matkan virkamatkaksi. Asia on syytä varmistaa etukäteen, varsinkin jos matka ei ole selvästi tavanomainen.

Virkamatka alkaa yleensä virkapaikalta ja päättyy yleensä virkapaikalle. Se voi alkaa myös asunnosta ja myös päättyä asuntoon sen mukaisesti kuin tehtävien tarkoituksenmukainen hoito edellyttää. Tällöinkin viranhaltijan/työntekijän omalla autolla tekemästä virkamatkasta maksetaan korvaus ensisijaisesti virkapaikalta laskien. Vain jos virkamatka on lyhyempi asunnosta tehtynä kuin virkapaikalta tehtynä, korvataan matka tehdyn mukaisesti. Tämä koskee sekä asunnosta alkavaa matkaa että sinne päättyvää matkaa.

Virkamatkat tulee tehdä työnantajalle edullisimmalla tavalla eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan suurempia kustannuksia. Viranhaltijan/työntekijän on tarvittaessa syytä var- mistaa etukäteen työnantajalta virkamatkan korvaamisperusteet. Virkamatkan kokonais- kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, myös päiväraha ja majoittumis- tai hotellikorvaus sekä muut matkakustannusten korvauk- set. Työnantaja voi virkamatkasta aiheutuvien erilaisten kustannusten korvausten maksa- mista harkitessaan päättää kokonaisharkinnan perusteella, että se maksaa matkustamis- kustannusten korvausta muun kuin halvimman kulkuneuvon perusteella. Tällainen tilanne voi olla esim. se, että viranhaltija/työntekijä ei käytä matkustamiseen halvinta kulkuneuvoa, mutta tällä järjestelyllä säästetään työaikaa tai majoitus- ja päivärahakustannuksia.

4 mom. Korvauksen maksaminen virkamatkasta

Virkamatkasta maksetaan matkakustannusten korvausta, jollei 5 momentista muuta johdu. Matkaa asunnosta virkapaikalle ja takaisin ei korvata, jollei 6 momentista muuta johdu.

5 mom. Korvauksen maksaminen lastenohjaajille

TES Mitä edellä 1-3 momenteissa on määrätty, koskee lastenohjaajia vain siltä osin, kun lastenohjaaja joutuu työpäivänsä kuluessa siirtymään työskentely- paikasta toiseen. Matkasta lastenohjaajan asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin ei suoriteta korvausta.

Soveltamisohje:

Momenttia sovelletaan sellaiseen lastenohjaajaan, joka työskentelee säännöllisesti kah- dessa tai useammassa työskentelypaikassa. Jos tällainen lastenohjaaja tekee virkamatkan poikkeukselliseen työskentelypaikkaan tai jos lastenohjaajalla on säännöllisiä työskentely- paikkoja vain yksi, tällöin lastenohjaajan virkamatkaan sovelletaan, mitä 1-4 momentissa on määrätty.

Lastenohjaajalle suoritetaan matkakustannusten korvausta työpäivän kuluessa tehdyistä työskentelypaikkojen välisistä matkoista. Tällaisiin työpäivän kuluessa tapahtuviin välittö- miin siirtymisiin käytetty aika lasketaan lastenohjaajan työajaksi.

Matkasta asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin ei suoriteta korvausta. Korvausta ei suoriteta myöskään silloin, kun paluu asunnolle tapahtuu eri työskentelypaikasta, johon asunnosta on tultu. Jos lastenohjaaja tekee useita matkoja samana päivänä asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin, ne kaikki ovat korvaamatta jääviä työmatkoja.

Jos lastenohjaajan työskentelypaikka on syrjäisellä seudulla tai muuten poikkeuksellisten vaikeitten kulkuyhteyksien takana eikä siellä ole tehtävään sopivaa lastenohjaajaa, tällai- seen paikkaan voidaan järjestää seurakunnan asianomaisen viranomaisen päätöksellä seurakunnan kustantama työmatkakuljetus. Sellaisen sijasta voi myös tulla kysymykseen

korvaus yleisen kulkuneuvon käyttämisestä tai muu kohtuullinen korvaus. Tällaiseen työ- matkaan käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi.

Esimerkki:

asunto työskentelypaikka

työskentelypaikka

matka on työmatka, josta ei makseta korvausta

välitön siirtyminen työskentelypaikasta toiseen korvataan

6 mom. Korvauksen maksaminen hälytysluonteisen tapahtuman vuoksi

Jos viranhaltija/työntekijä joutuu matkustamaan virkapaikalle tai virantoimitus- paikalle hälytysluonteisen tai muun vastaavan yllättävän tapahtuman vuoksi, tällaisesta matkasta maksetaan matkakorvausta asunnosta virkapaikalle tai virantoimituspaikalle ja takaisin asunnolle.

Soveltamisohje:

Hälytysluonteisella tai muulla vastaavalla yllättävällä tapahtumalla tarkoitetaan sellaista ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, joka edellyttää viranhaltijan/työntekijän välitöntä mat- kustamista virkapaikalle tai virantoimituspaikalle esim. kiinteistöltä saadun palo- tai murto- hälytyksen vuoksi tai kiireellisen sielunhoitotilanteen vuoksi.

Tämän momentin mukainen matka-aika lasketaan työajaksi. Hengellisen työn viranhaltijan oikeudesta siirtää vapaapäivä välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi on mää- rätty 142 §:n 3 momentissa.

7 mom. Oikeus työnantajan järjestämään kuljetukseen

Jos viranhaltija/työntekijä työskentelee sellaisella virkapaikalla, johon on jär- jestetty kuljetus työnantajan toimesta, on viranhaltijalla/työntekijällä oikeus käyttää tällaista kuljetusta.

121 § Korvattavat matkustamiskustannukset

1 mom. Korvaus julkisen kulkuvälineen käyttämisestä

Matkustamiskustannusten korvausta maksetaan virkamatkasta aiheutuneista

1) matka-, paikka- ja makuupaikkalippukustannuksista;

2) kuljetuskustannuksista sekä

3) välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista kustannuksis- ta.

2 mom. Kilometrikorvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on tehnyt virkamatkan omalla tai hallitsemal- laan kulkuneuvolla, maksetaan matkustamiskustannusten korvausta liitteen 5 mukaisesti.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Välttämättömiä kustannuksia ovat viranhaltijan/työntekijän maksamat sellaiset maksut, jot-

ka liittyvät välittömästi matkan tekemiseen. Korvattavia maksuja sen sijaan eivät ole esim. viranhaltijan/työntekijän ottamien vakuutusten vakuutusmaksut. Ajoneuvon pysäköintimak- su korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin virkamatkaa kohti.

Viranhaltija/työntekijä on velvollinen esittämään maksutositteet tai muun selvityksen teh- dystä virkamatkasta ja siitä aiheutuneista kustannuksista, esim. paikkalipun tai luotettavan selvityksen pysäköintikuluista. Jos viranhoito/työtehtävät edellyttää virkamatkojen tekemis- tä päivittäin tai muuten säännönmukaisesti, viranhaltijan/työntekijän tulee käyttää ajokilo- metrien tarkistamista varten ajopäiväkirjaa. Oikeus saada korvausta oman kulkuneuvon käyttämisestä virkamatkaan edellyttää, että työnantaja on antanut tällaiseen käyttämiseen luvan. Autolla ajettavien kilometrien laskenta aloitetaan alusta kalenterivuoden vaihtuessa.

122 § Kotimaanpäiväraha

1 mom. Kotimaanpäivärahan maksamisen yleiset edellytykset

Kotimaanpäivärahaa maksetaan virkamatkalta, joka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle viranhaltijan/työntekijän asunnosta tai virkapaikasta riippuen sii- tä, kummasta matka on tehty, ja joka samalla ulottuu yli 5 kilometrin etäisyy- delle sekä viranhaltijan/työntekijän asunnosta että virkapaikasta.

Soveltamisohje:

Päivärahaa ei makseta silloin, kun asunnosta alkaneen matkan pituus on ollut yli 15 kilo- metriä, jos virantoimituspaikka sijaitsee alle 5 kilometrin etäisyydellä virkapaikasta. Päivä- rahaa ei makseta myöskään, jos virkapaikalta alkanut menomatka on ollut alle viisi kilomet- riä, vaikka paluumatka suoraan asunnolle olisi yli 20 kilometriä. Edellytyksenä päivärahan maksamiselle on myös, että virkamatka on kestänyt 2 momentissa sanotun ajan.

2 mom. Kotimaanpäivärahan tuntirajat

Kotimaanpäiväraha määräytyy matkavuorokausittain

1) osapäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli kahdeksan tuntia;

2) osapäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli kuusi tuntia ja matkasta enemmän kuin kolme tuntia on tapahtunut kello 16.00 - 7.00 välisenä aikana ja

3) kokopäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia.

3 mom. Matkavuorokauden ylittyminen

Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tun- nilla, ylitys oikeuttaa uuteen osapäivärahaan. Kun ylitys on enemmän kuin 12 tuntia, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Soveltamisohje 2-3 mom:

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa viran- haltijan/työntekijän lähtemisestä virkapaikaltaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaami- seensa virkapaikalle tai asuntoonsa. Viranhaltijan/työntekijän lähtiessä virkamatkan päätty- misen jälkeen uudelle virkamatkalle, uusi matka aloittaa myös uuden matkavuorokauden.

Virkamatkan ei katsota vielä päättyneen, jos viranhaltija/työntekijä palaa virka-/työpaikal- leen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamis- ta tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista virka-/työtehtävien hoitamista varten ja jos hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa virkamatkaansa. Edellytyksenä virkamatkan jatkumiselle virkapaikalla käynnistä riippumatta on, että käynti tapahtuu työnantajan määräyksestä tai muusta työhön liittyvästä välttämättömästä syystä.

4 mom. Kotimaanpäivärahan määrä

Kotimaanpäivärahaa maksetaan liitteessä 5 vahvistettu määrä.

123 § Ulkomaanpäiväraha

1 mom. Ulkomaanpäivärahan maksamisen yleiset edellytykset

Ulkomaanpäivärahaa maksetaan ulkomaille tehtävästä virkamatkasta, joka kestää vähintään 10 tuntia. Jos ulkomaille tehtävään virkamatkaan käytettä- vä aika on alle kymmenen tuntia, päiväraha maksetaan kotimaanpäivärahaa koskevien säännösten ja euromäärien mukaisesti.

Soveltamisohje:

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä päiväraha maksetaan kotimaanpäi- värahaa koskevien säännösten ja euromäärien mukaisesti.

2 mom. Ulkomaanpäivärahan määrä

Ulkomaanpäiväraha määräytyy matkavuorokausittain ja sitä maksetaan kul- takin matkavuorokaudelta enintään liitteessä 5 vahvistettu määrä ja vähin- tään kotimaan päivärahan suuruinen päiväraha.

Soveltamisohje:

Työnantaja päättää ulkomaanpäivärahan suuruudesta samalla, kun päätetään viranhal- tijan/työntekijän matkasta ulkomaille. Ulkomaanpäivärahan suuruudesta voidaan tehdä myös yleispäätös, jota sovelletaan kaikkiin ulkomaan matkoihin, ellei erikseen toisin pääte- tä. Jos työnantaja ei ole tehnyt päätöstä ulkomaanpäivärahan suuruudesta ennen matkan tekemistä, ulkomaanpäiväraha maksetaan liitteen 8 suuruisena.

3 mom. Matkavuorokauden ylittyminen

Kun virkamatkaan käytetty aika ylittää Suomeen palattaessa viimeisen täy- den matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, viimeksi päättyneen matkavuo- rokauden mukaisesta ulkomaanpäivärahasta maksetaan puolet. Kun ylitys on enemmän kuin 10 tuntia, maksetaan täysi viimeksi päättyneen matkavuo- rokauden mukainen ulkomaanpäiväraha. Kotimaahan paluun jälkeen alka- neelta matkavuorokaudelta tai sen osalta päiväraha määräytyy kotimaanpäi- värahaa koskevien säännösten mukaisesti.

Soveltamisohje:

Ulkomaanpäiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ul- komailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päivä- raha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

124 § Alennettu päiväraha

Jos viranhaltija/työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai olisi voi- nut saada ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen muonituksen, koti- ja ulkomaanpäiväraha maksetaan tällaiselta matkavuorokaudelta 50 %:lla alen- nettuna.

Soveltamisohje:

Muonituksella tarkoitetaan matkavuorokauden aikana tarjottua kahta ilmaista ateriaa. Osa- päivärahaa alennetaan, jos saa yhden ilmaisen aterian. Ateriaksi ei katsota tavanomaista aamiaista, päiväkahvia tai iltapalaa. Päivärahaa ei alenneta, jos viranhaltija/työntekijä saa muonituksen omaiselta tai tuttavalta virkamatkaan liittymättömän syyn vuoksi.

125 § Leiripäiväraha

1 mom. Leiripäivärahan maksamisedellytykset

Leiripäivärahaa maksetaan koti- ja ulkomaanpäivärahan asemesta virkamat- kalta, joka toteutetaan leirinä tai retkenä ja joka kestää yli 12 tuntia.

Soveltamisohje:

Leiripäivärahaa maksetaan seurakunnan järjestämiltä leireiltä ja retkiltä, joihin viranhaltija/ työntekijä määrätään opetus-, valvonta- tai muihin tehtäviin. Sitä maksetaan myös leirimat- kan ajalta. Leiri voidaan pitää esim. kurssi- tai leirikeskuksessa tai maastossa asutustaaja- man ulkopuolella. Retket voivat suuntautua koti- tai ulkomaisiin kohteisiin.

Virkapaikalla tai asunnolla pidettävältä leiriltä päivärahaa ei makseta. Leiripäivärahaa ei makseta myöskään 12 tuntia ja sitä lyhyemmän ajan kestävältä leiriltä tai retkeltä. Tällaisel- ta leiriltä tai retkeltä ei makseta muutakaan päivärahaa.

2 mom. Leiripäivärahan määrä

Leiripäiväraha on kotimaan kokopäivärahan suuruinen ja sitä maksetaan jo- kaiselta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta.

Soveltamisohje:

Leirivuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa viran- haltijan/työntekijän lähtemisestä virkapaikaltaan tai asunnostaan ja päättyy, kun hän palaa virkapaikalleen tai asuntoonsa. Oikeus leiripäivärahan saamiseen ei riipu siitä, kuinka kau- kana viranhaltijan/työntekijän virkapaikasta tai asunnosta leiri pidetään tai kuinka kauaksi sieltä retki suuntautuu. Mikäli kotimaan päivärahaa koskevat välimatkaedellytykset eivät kuitenkaan täyty, on leiripäiväraha muista päivärahoista poiketen verotettavaa tuloa (väli- matkaedellytyksistä ks. 122 §:n soveltamisohje).

3 mom. Alennettu leiripäiväraha

Jos viranhaltija/työntekijä saa leirin ajalta ilmaisen muonituksen 124 §:n mu- kaisesti, päivärahaa pienennetään liitteen 1 kohdan 8 mukaisesti.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltija/työntekijä saa tai hänellä on mahdollisuus saada seurakunnan kustantama ruokailu leirin tai retken ajalta, seurakunta vähentää leiripäivärahasta verohallituksen pää- töksessä laitosruokailulle vahvistetun ravintoedun raha-arvon (4,80 euroa 1.1.2017 lukien) ateriaa kohden. Vähennettävien aterioiden määrä yhtä leirivuorokautta kohden on enintään kaksi. Leiripäivärahaan oikeuttavien leirivuorokausien ja vähennettävien aterioiden määrä eivät ole riippuvaisia toisistaan.

4 mom. Leirivuorokauden ylittyminen

Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden täyden leirivuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden leirivuorokauden yli 12 tunnilla, ylitys oikeuttaa uuteen leiripäivärahaan.

126 § Yömatkaraha

1 mom. Yömatkarahan maksamisedellytykset

Yömatkarahaa maksetaan päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta edellyttäen, että

1) virkamatkaan on käytetty yli 12 tuntia,

2) virkamatkan ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00- 7.00 väli- senä aikana ja

3) virkamatkan aikana viranhaltijalla/työntekijällä olisi ollut oikeus majoittua seurakunnan kustannuksella, mutta hän ei ole niin tehnyt.

Soveltamisohje:

Yömatkaraha maksetaan esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä yöpyy sukulaisten luona.

2 mom. Yömatkarahan määrä

Yömatkarahana maksetaan liitteessä 5 vahvistettu määrä.

3 mom. Yömatkarahan maksamatta jättäminen Yömatkarahaa ei makseta,

1) jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole seurakunnan järjestämän maksutto-

man majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia tai

2) jos viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvausta, korvaus- ta junan makuupaikasta tai korvausta laivan hyttipaikasta.

127 § Majoittumiskorvaus

1 mom. Majoittumiskorvauksen maksamisedellytykset

Majoittumiskorvausta maksetaan virkamatkasta, jonka aikana viranhaltija/ työntekijä on ollut muualla kuin kotipaikkakunnallaan vähintään neljä tuntia kello 21.00-7.00 välisenä aikana ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

2 mom. Majoittumiskorvauksen määrä

Majoittumiskorvauksena maksetaan kohtuullinen korvaus majoitusliikkeen käytöstä.

Soveltamisohje 1-2 mom:

Majoitusliikkeen valinnassa noudatetaan 120 §:n 3 momentissa määriteltyjä matkan te- kotapaa koskevia periaatteita, minkä lisäksi valintaan voivat vaikuttaa majoittumispaikan sijainnin tarkoituksenmukaisuus sekä erityiset paikalliset olosuhteet.

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän, majoitusliik- keen antaman tai muun luotettavan tositteen perusteella. Majoittumismaksuun sisältyviä aterioita ei korvata. Tavanomaista aamiaista ei katsota ateriaetuudeksi. Korvattaviin matka- kustannuksiin eivät kuulu myöskään maksulliset lisäpalvelut, jotka eivät ole välttämättömiä virkamatkan tekemisen kannalta.

Jos työnantaja järjestää kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, sitä on käytettävä. Jos viranhaltija/työntekijä ei käytä järjestettyä majoitusta, korvausta suoritetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi suorittanut majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.

128 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus

Ulkomaille tehdystä virkamatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mai- nittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) passi- ja viisumimaksut,

3) välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

4) matkatavaravakuutuksen ja matkustajavakuutuksen vakuutusmaksu liit- teen 5 mukaisesti,

5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

129 § Matkaennakko

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virkamatkaa varten matkaennak- koa.

130 § Matkalasku

1 mom. Matkalaskun esittäminen

Edellytyksenä tämän sopimuksen mukaisten korvausten saamiselle on, että lasku matkakustannusten korvauksista esitetään työnantajalle kahden kuu- kauden kuluessa matkan päättymisestä. Erityisestä syystä lasku voidaan määrätä esitettäväksi lyhyemmänkin ajan kuluessa.

2 mom. Korvausten maksaminen määräajan päätyttyä

Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan tämän sopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen, vaikka laskua ei ole esitetty määräajassa.

3 mom. Matkalaskun tositteet

Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä matkakustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

Soveltamisohje 1-3 mom:

Laskutukselle asetetun määräajan jälkeen viranhaltija/työntekijä menettää oikeutensa täs- sä luvussa tarkoitettuihin virka-/työehtosopimusperusteisiin matkakustannusten korvauk- siin. Oikeus saada korvaus osoitetuista todellisista kohtuullisista viranhoitokustannuksista vanhenee viranhaltijalla etuuksien vanhentumista koskevien KL:n säännösten mukaisesti (KL 6:70) ja työntekijällä työsuhteeseen perustuvista kustannuksista saatavien vanhene- mista koskevien säännösten mukaisesti (ks. TSL 13:9 ).

131 § Viranhaltijan muuttokustannusten korvaus VES

1 mom. Muuttokustannusten korvaaminen

Kun viranhaltija on velvollinen olosuhteiden niin vaatiessa siirtymään seu- rakunnan kustannuksella toiseen virka-asuntoon tai asuntoon, on hänellä oikeus saada työnantajalta korvaus tavaroiden siirrosta aiheutuneista todelli- sista kohtuullisista kustannuksista.

2 mom. Muuttokustannusten korvaaminen seurakuntapastorille

Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan tuomiokapitulin määrä- yksestä siirtyy toiseen seurakuntaan, on oikeus saada vastaanottavalta seu- rakunnalta korvaus henkilöiden ja tavaroiden siirrosta aiheutuneista todelli- sista kohtuullisista kustannuksista.

132 § Työnantajan järjestämä työmatkakuljetus

Milloin ylityö alkaa tai päättyy sellaisena aikana, jolloin viranhaltijalla/työnte- kijällä ei ole mahdollisuutta käyttää yleisiä kulkuneuvoja, työnantaja järjestää työhön- tai kotiinkuljetuksen tai korvaa todelliset matkakulut, jos sitä työmat- kan pituus huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.

VI OSA TYÖAIKA

Voimaantulo:

Tämän osan (osa VI) määräykset tulevat kokeiluna voimaan 1.1.2015. Siihen asti sovelletaan KirVESTES 2010-2012 määräyksiä. Kokeilumääräykset ovat voimassa 31.1.2017 asti.

JOHDANTO

Tämä osa (osa VI) sisältää määräykset työ- ja vapaa-ajoista. Osa on jaettu kolmeen päälukuun:

• luku 6A sisältää työajattomia koskevat määräykset

• luku 6B sisältää työajan piirissä olevia koskevat määräykset

• luku 6C sisältää muita työaikaan liittyviä määräyksiä ja ne koskevat sekä työajattomia että työajan piirissä olevia.

Luku 6A 1 koskee hengellisen työn työajattomia viranhaltijoita. Näitä ovat us- konnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat ja välittömästi julistus-, kasva- tus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät viranhaltijat. Heihin ei sovel- leta työaikalakia eikä työaikaa määritellä tunteina tai minuutteina. Heille on kuitenkin määritelty vapaapäivät ja periaatteet vapaapäivien siirrosta.

Luku 6A 2 koskee muuta kuin hengellistä työtä tekeviä työajattomia viranhalti- joita/työntekijöitä. Tähän ryhmään kuuluu suurempien seurakuntien ja seura- kuntayhtymien ylin johto. Myöskään heihin ei sovelleta työaikalakia.

Luku 6B koskee työajan piirissä olevia viranhaltijoita/työntekijöitä. Työaika- muotoja on kaksi: 1-4 viikon yleistyöaika, jossa täysi työaika tasoittuu 1-4 viikon jaksossa keskimäärään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa, ja toimisto- työaika, jossa täysi työaika on 36 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Luku 6B 1 si- sältää yleistyöajassa ja toimistotyöajassa sovellettavat yhteiset määräykset. Tällaisia ovat mm. määräykset työajan sijoittamisesta ja lepoajoista.

Luvussa 6B 2 on omina kokonaisuuksinaan yleistyöaikaa koskevat määrä- ykset (luku 6B 2.1) ja toimistotyöaikaa koskevat määräykset (luku 6B 2.2). Näissä luvuissa on määräykset yleistyöajan ja toimistotyöajan määrästä, keskeytysten vaikutuksesta työaikaan sekä lisä- ja ylityökorvausta koskevat määräykset. Luku 6B 3 koskee molempia työaikamuotoja ja se sisältää työ- aika-asiakirjoja koskevat määräykset.

Luku 6C koskee sekä työajattomia että työajan piirissä olevia viranhaltijoita/ työntekijöitä ja se sisältää määräykset työaikapankista ja puhelinpäivystys- korvauksesta.

Työ- ja vapaa-aikamääräyksiä sovellettaessa ja työ- ja vapaapäiviä sijoitet- taessa tulee toimia suunnitelmallisesti ja ottaa huomioon sekä seurakun- nan toiminnan että viranhaltijan/työntekijän tarpeet. Työajattomassa työssä on tärkeää rajata työn kokonaismäärä työpäivien määrään nähden oikein ja määritellä vapaapäivät suunnitelmallisesti. Työajan piirissä olevilla on työ- vuoroluettelolla olennainen merkitys työ- ja vapaa-ajan suunnitelmallisessa sijoittamisessa.

Tämän sopimuksen työaikaa koskevien määräysten lisäksi työajan piirissä oleviin sovelletaan työaikalakia siltä osin, kuin tällä sopimuksella ei ole sovittu työaikalain säännöksistä poikkeavasti.

LUKU 6A TYÖAJATTOMAT

Luku 6A 1 HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJAT

140 § Hengellisen työn viranhaltija, määritelmä VES

Hengellisen työn viranhaltijalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa uskonnol- lisia toimituksia suorittavia viranhaltijoita ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita.

Soveltamisohje:

Uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat eli papit ja kanttorit ovat TAL:n ulkopuolisia lain 2 §:n perusteella. Välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä te- kevät viranhaltijat ovat TAL:n ulkopuolella kirkon työaika-asetuksen (33/1998) perusteella.

Sen sijaan hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin sovelletaan työaikaa. Hei- hin sovelletaan tämän osan VI luvun 6B määräyksiä.

141 § Hengellisen työn viranhaltijan työajattomuus VES

1 mom. Työajattomuus

Hengellisen työn viranhaltijaan ei sovelleta työaikaa.

Soveltamisohje:

Hengellisen työn viranhaltijan työaikaa ei määritellä tunteina tai minuutteina. Heille on mää- ritelty vapaapäivät 142 §:n mukaisesti.

2 mom. Sovellettavat säännökset

Hengellisen työn viranhaltijan työtä ja vapaa-aikaa koskee, mitä tässä luvus- sa A1 (140-143 §) on määrätty. Muista tämän osan (osa VI) määräyksistä hengellisen työn viranhaltijaan sovelletaan vain työaikapankkia koskevaa 210

§:ää ja puhelinpäivystyskorvausta koskevaa 211 §:ää.

3 mom. Hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyö

Hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyössä kokonaistyömäärää vähenne- tään osa-aikaisuuden määräämässä suhteessa.

Soveltamisohje:

Samoin kuin hengellisen työn viranhaltijan kokoaikaisessa työssä, hengellisen työn viran- haltijan osa-aikatyössäkään työaikaa ei lasketa tunteina tai minuutteina. Osa-aikaisuus järjestetään siten, että kokonaistyömäärää vähennetään samassa suhteessa, kuin osa-ai- kaisuus on määritelty. Esimerkiksi, jos viranhaltija tekee 60% osa-aikaisuutta, tulee hänen kokonaistyömääränsä olla 60 % vastaavan kokoaikaisen viranhaltijan kokonaistyömääräs- tä. Tällöin työ voidaan järjestää esim. siten, että viranhaltija työskentelee kolmena päivänä viikossa yhteensä kolmen täyden työpäivän verran. Osa-aikaisuus voidaan toteuttaa myös esim. siten, että viranhaltija työskentelee viitenä päivänä viikossa tehden yhteensä 60 % kokoaikaisen viranhaltijan työmäärästä.

142 § Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika VES

1 mom. Viikoittainen vapaa-aika

Hengellisen työn viranhaltijalle, lukuun ottamatta seurakuntapappia, anne- taan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, jollei 2 tai 3 momentista muuta joh- du.

Hengellisen työn viranhaltijan työmäärää lisätään vuosittain 24 tunnilla 1.2.2017 lukien työnantajan määräämällä tavalla päivittäisiä työtehtäviä lisää- mällä. Tehtävistä voidaan koota suurempia kokonaisuuksia.

Soveltamisohje:

Työmäärän 24 tunnin lisäys voidaan toteuttaa myös koulutuksena, osaamisen kehittämise- nä tai työyhteisön kehittämisenä.

Seurakuntapappien vapaa-aika määritellään erillisessä virkaehtosopimuksessa seurakun- tapappien vapaa-ajasta (liite 9). Seurakuntapapilla tarkoitetaan sellaista pappia, joka on seurakunnan palveluksessa kaikkea KJ II osassa tarkoitettua seurakuntatyötä varten pe- rustetussa papinvirassa.

Seurakuntapappiin sovelletaan tämän osan (VI osa A 1) määräyksistä 142 §:n 2 momenttia (viikoittaisen vapaapäivän estyminen leirin vuoksi) ja 143 §:ää (hengellisen työn viranhalti- joiden leirityöaikahyvitys).

2 mom. Viikoittaisen vapaapäivän siirtäminen ennalta tiedetystä syystä

Mikäli viikoittaisen vapaapäivän antaminen estyy ennalta tiedettävästä syys- tä, vapaapäivä siirretään annettavaksi ensisijaisesti saman kalenteriviikon muuna päivänä. Jos tämä ei ole seurakunnan toiminnan kannalta mahdollis- ta, vapaapäivä annetaan viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon kulu- essa, ellei viranhaltijan kanssa toisin sovita. Leirin vuoksi siirtynyt vapaapäivä voidaan kuitenkin antaa leirin päättymistä seuraavan kahden kalenterikuu- kauden kuluessa. Jos menetettyä vapaapäivää ei voida tällä tavalla antaa, se korvataan rahana maksamalla jokaista pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje:

Viikoittaisen vapaapäivän antaminen voi estyä, mikäli viranhaltijaa tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaapäivänään. Vapaapäivän siirtyminen tämän momentin nojalla ei edellytä virkatehtävän kiireellisyyttä, toisin kuin 3 momentin tapauksissa.

Tämä momentti koskee myös leirityön vuoksi siirrettäviä viikoittaisia vapaapäiviä. Leirit ja vapaapäivien pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi pitää viikoittaiset vapaapäivänsä. Leirien jälkeen tulee huolehtia siitä, että viranhaltija saa siirretyt vapaapäivät palautumisen kannalta riittävän nopeasti. Vapaapäivien antamisajankohtaa päätettäessä tulee ottaa huo- mioon sekä työantajan että viranhaltijan tarpeet.

Menetetty vapaapäivä voidaan korvata rahana vain siinä tapauksessa, että sitä ei voida siirtää seurakunnan toiminnan vuoksi. Jos vapaapäivä on mahdollista siirtää, sitä ei voida korvata rahana.

Mikäli viranhaltija sairastuu siirretyn vapaapäivän antamisajankohtana, vapaapäivä siirtyy edelleen myöhemmin pidettäväksi, kuitenkin viimeistään sanotun ajanjakson kuluessa.

Vapaapäiviä ei voida pitää etukäteen jollakin muulla viikolla.

3 mom. Viikoittaisen vapaapäivän estyminen yllättäen

Mikäli vahvistetun vapaapäivän pitäminen yllättäen estyy välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, siirretään menetetty vapaapäivä pidettäväk-

si myöhemmin, viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon aikana. Yllättä- vän esteen vuoksi menetettyä vapaapäivää ei korvata rahana.

Soveltamisohje:

Vapaapäivän siirtämisen edellytyksenä on, että välttämätön ja kiireellinen virkatehtävä es- tää vapaapäivän pidon olennaisilta osin ja että tehtävä edellyttää välittömiä toimenpitei- tä vapaapäivän aikana. Välttämättömästä ja kiireellisestä virkatehtävästä on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian. Vapaapäivä voidaan siirtää, jos esimies toteaa siirron edellytysten täyttyneen.

Viikoittainen vapaapäivä voi siirtyä yllättäen myös hälytysluonteisen virkatehtävän vuoksi. Tällöin mahdollisia tästä aiheutuneita matkakustannuksia korvataan 120 §:n 6 momentin mukaisesti.

Mikäli viranhaltija sairastuu siirretyn vapaapäivän antamisajankohtana, vapaapäivä siirtyy edelleen myöhemmin pidettäväksi, kuitenkin viimeistään sanotun ajanjakson kuluessa.

143 § Hengellisen työn viranhaltijoiden leirityö VES

1 mom. Leirin alkaminen ja päättyminen

Leiri alkaa virka- tai virantoimituspaikasta tai asunnosta leirille lähdettäessä ja päättyy vastaavasti.

Soveltamisohje:

Mitä tässä pykälässä sanotaan leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan järjestämän retken osalta.

2 mom. Leirityöaikahyvitys

Yhdenjaksoisen leirityöskentelyn perusteella viranhaltijalle annetaan leirityö- aikahyvitystä seuraavasti:

Leirin kesto vähintään	Leirityöaikahyvitys
2 vuorokautta 12 tuntia	1 vapaapäivä
6 vuorokautta 12 tuntia	2 vapaapäivää
8 vuorokautta 12 tuntia	3 vapaapäivää
10 vuorokautta 12 tuntia	4 vapaapäivää
12 vuorokautta 12 tuntia	5 vapaapäivää

3 mom. Erityinen leirityöaikahyvitys viikonloppuleiriltä

Työnantaja voi myöntää erityisenä leirityöaikahyvityksenä yhden vapaapäi- vän, jos vähintään 36 tuntia yhdenjaksoisesti kestävän viikonloppuleirin olo- suhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat. Vapaapäivää ei voi korvata rahana.

Soveltamisohje:

Viikonloppuleirillä tarkoitetaan leiriä, joka ajoittuu perjantain ja sunnuntain väliselle ajalle.

Erityisen leirityöaikahyvityksen myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon viranhal- tijan mahdollisuus saada muutoin riittävä lepoaika viikonloppuleiriä ennen tai sen jälkeen säännönmukaisina työpäivinään.

4 mom. Leirityöaikahyvityksen saamisen edellytykset

Leirityöaikahyvityksen saaminen edellyttää yhtäjaksoista työskentelyä ja jat- kuvaa yöpymistä leirillä. Leiriltä poistuminen välttämättömän muun virkateh- tävän vuoksi ei katkaise yhdenjaksoisuutta, mikäli viranhaltija tämän tehtävän

suoritettuaan palaa välittömästi takaisin leirille. Jos hän yöpyy muualla kuin leirillä, leirityöaikahyvityksen ansainta katkeaa.

5 mom. Leirityöaikahyvityksen antaminen

Leirityöaikahyvityksenä annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymi- sen jälkeen niin pian kuin se on seurakunnan toiminnan kannalta mahdollista. Vapaapäivät tulee antaa leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalen- terikuukauden kuluessa. Jos vapaapäiviä ei voida seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä antaa tämän ajan kuluessa, ne korvataan rahana maksa- malla jokaista pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenes- osa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje:

Myös leirityöaikahyvitysvapaiden pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi ne leirin jälkeen pitää vapaana.

Mikäli viranhaltija sairastuu leirityöaikahyvityksen antamisajankohtana, siirtyy leirityöaika- hyvitys annettavaksi myöhemmin.

Luku 6A 2 TYÖAJATTOMAT MUUTA KUIN HENGELLISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄT

144 § Työaikalain ulkopuolisten työajattomuus

Niihin viranhaltijoihin/työntekijöihin, joita tarkoitetaan TAL:n 2 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdissa, ei sovelleta työaikaa eikä tämän osan (VI osa) määräyksiä.

Soveltamisohje:

TAL:n 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan TAL:a ja työaikaa ei sovelleta työhön, jota sii- hen kuuluvien tehtävien tai muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yhteisön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnas- tettavana itsenäisenä tehtävänä.

Tämän pykälän tarkoittamilla viranhaltijoilla/työntekijöillä ei ole työaikaa eikä erikseen mää- rättyjä työ- ja vapaapäiviä. Työ tulee kuitenkin pyrkiä järjestämään siten, että viranhaltija/ työntekijä saa pääsääntöisesti kaksi vapaapäivää viikossa.

Koska tämän pykälän tarkoittamilla viranhaltijoilla/työntekijöillä ei ole työaikaa, heille ei makseta mitään työaikakorvauksia.

Rajanvedossa sen suhteen, ketä on pidettävä työajan ulkopuolelle kuuluvana, on käytettä- vä lähinnä seuraavia kriteerejä:

• viranhaltijan/työntekijän tosiasialliset tehtävät ja niiden luonne

• viranhaltijan/työntekijän valtuudet

• tosiasiallinen asema organisaatiossa

• palvelussuhteen ehdot ja niiden suhde alaisten palvelussuhteen ehtoihin

• erityinen asiantuntemus ja työssä johtamiseen rinnastettava itsenäinen päätösvalta

• organisaation koko.

Rajanveto suoritetaan kokonaisarvion perusteella. On huomattava, ettei viranhaltijan/työn- tekijän nimikkeellä ole ratkaisevaa merkitystä.

Kirkon sektorilla työajan ulkopuolisia tällä perusteella ovat vain suurehkojen seurakuntayh- tymien ja seurakuntien ylin johto. Keskisuurten ja pienempien seurakuntien johto sen sijaan kuuluu työajan piiriin. Seurakunnissa ns. keskijohto kuuluu työajan piiriin kaikissa tapauk- sissa.

TAL:n 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan TAL:a ja työaikaa ei sovelleta työhön, jota vi- ranhaltija/työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työn- antajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä eikä työnantaja käytännössä valvontaa tee. Tämä säännös ns. kotityöstä tulee kirkon sektorilla harvoin sovellettavaksi.