Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 Helsinki, PL 999, 00101 Helsinki
Suomen Yrittäjät
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen
Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx
Suomen Yrittäjät | Xxxxxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx, PL 999, 00101 Helsinki
puhelin 09 229 221 | xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx | xxx.xxxxxxxxx.xx | Y-tunnus 1030657-2
Sisällys
Semidispositiiviset säännökset 10
Semidispositiiviset säännökset 13
Semidispositiiviset säännökset 16
OSA II – TYÖEHTOSOPIMUSTEN SISÄLTÄMÄT SOPIMUSMAHDOLLISUUDET 18
Paikallisesti voidaan sopia 18
Työaika, ylityökorvaukset ja korotettu palkka 20
18 § Ruokailu- ja lepotauot 20
Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 2003 22
Työajan lyhentämisestä keskeytyvässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2005 22
Työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2003 23
3 § Työajan lyhentymisen korvaaminen 23
Työpaikkakohtainen sopiminen 26
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen 26
Paikallisesti sovittavia asioita 27
4 § Lyhennys paikallisesti sopien 30
Varastotyön suorituspalkkaus 32
KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 34
Paikallisesti sovittavia asioita 35
Keskimääräinen viikkotyöaika 35
Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja 38
7 § Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus 40
11 § Juhla- ja pyhäpäivälyhennys (JP) 41
12 § Kokoaikatyöntekijöiden erityiset työaikamuodot 42
19 § Vapaapäivänä tehty työ 42
20 § Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen 42
Palvelurahapalkkaa saavia vahtimestareita, järjestyksenvalvojia ja portieereja koskevat määräykset 43
Toimistotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja 44
Paikallisesti sovittavia asioita 47
11 § Paikallinen sopiminen työajoista 47
Sopimus rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta 50
6 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta 50
Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla 50
6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 51
Rakennusalan urakkahinnoittelu 2014-2016 51
Yleissäännös paikallisesta sopimisesta 54
Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 54
Paikallisen sopimisen osapuolet 54
Paikallisen sopimuksen sitovuus 55
Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 55
Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 55
Ohjeita paikallisen sopimisen tueksi 55
Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen 55
TYÖEHTOSOPIMUSTEN PAIKALLINEN SOPIMINEN
Tiivistelmä
Julkisuudessa väitellään siitä, ovatko Suomen työmarkkinat joustavat vai jäykät. Keskusteluissa kuulee usein väittämän, että työehtosopimukset antavat jo nykyisellään vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia yrityskohtai- selle eli paikalliselle sopimiselle; turha siis puhua, etteikö joustoja olisi käytettävissä. Jousto tarkoittaa työpaikan osapuolille annettua mahdolli- suutta poiketa yrityskohtaisella sopimuksella siitä, mitä laissa tai työehto- sopimuksessa on työntekijän suojaksi määrätty.
Tässä selvityksessä on käyty läpi pienten yritysten kannalta tavanomai- simmat työehtosopimukset, jotta saataisiin selville, onko työehtosopimuk- sissa joustoja vai ei. Sopimismahdollisuudethan määräytyvät lähinnä työ- ehtosopimusten perusteella, koska työlaeissa itsessään on vain vähän toi- sin sopimisen mahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan teknologiateol- lisuuden, kaupan, rakentamisen, matkailu- ja ravintola-alan, elintarvi- kealan ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksia.
Suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on työehtoso- pimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10– 20 paikallisen sopimisen mahdollistavaa määräystä. Työehtosopimukset ovat myös sisällöltään mutkikkaita. Sen tulkitseminen, milloin työehtoso- pimuksen määräyksestä poikkeaminen on yrityksessä mahdollista huomi- oon ottaen lisäksi yrityksen järjestäytymisratkaisu, edellyttää sellaista ju- ridista asiantuntemusta, jota ei työpaikan osapuolilta voida kohtuudella vaatia.
Yrityskohtaiset poikkeamismahdollisuudet ovat merkitykseltään vähäisiä, kun ajatellaan yrityksen kilpailuaseman parantamista. Sopimisen kohteita ovat tyypillisesti säännöllisen työajan määrittely, päivittäisen ruokatunnin kesto, palkanmaksupäivän määrittely, lomarahan muuttaminen vapaaksi tai työvuoroluettelon pitäminen. Sen sijaan vähimmäispalkoista ei saa missään tilanteessa poiketa ja myös lomaltapaluurahat ja xxxxxxxxxxxx ovat koskemattomia.
Vuoden 2013 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa alakohtaisia liittoja suosi- teltiin hakemaan työehtosopimuskeinoja työpaikkojen ja yritysten toimin- nan turvaamiseksi, kun yritys joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaike- uksiin. Tarkastelluissa työehtosopimuksissa ei ole toivotun kaltaisia kriisi- lausekkeita.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on suhteessa muihin tarkas- teltuihin työehtosopimuksiin enemmän paikallisen sopimisen piirissä ole- via asioita. Osassa niistä annetaan työpaikan osapuolille mahdollisuuksia joihinkin vaikuttavampiinkin poikkeamisiin. Esimerkiksi palkankorotukset voidaan teknologia-alalla toteuttaa TES:n mukaista pienempinä ja ylityö- korvauksista voidaan tietyissä rajoissa sopia työehtosopimuksesta poike- ten. Ylityökorvauksia ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa yrityksen krii- sitilanteissakaan. Vastaavasti, kuten muissakin työehtosopimuksissa, lo- maltapaluurahat ja xxxxxxxxxxxx ovat koskemattomia.
Mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat työehtosopimuksissa huomat- tavalta ja vaikuttavimmalta osin käytettävissä vain työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Tämä omituisuus seuraa työlainsäädännön yleissito- vuusopeista. Niinpä esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuk- sen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä vain ko. työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Ei sen si- jaan niissä tuhansissa muissa teknologia-alan yrityksissä, joissa kuitenkin joudutaan yleissitovuuden johdosta noudattamaan saman sopimuksen vel- voitteita. Tilanne on vastaava myös muilla sopimusaloilla.
Suomessa on yhteensä noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Yleissitovuuden piirissä on kaikilla toimialoilla tyypillisesti pieniä yrityksiä, joille paikallisen sopimisen tarjoamat sopeu- tumismahdollisuudet olisivat erityisen tarpeellisia.
Monet huomauttavat tässä kohdin, että työehtosopimusten joustot saa kä- tevästi käyttöönsä liittymällä työnantajajärjestöön. Suomen perustuslaki kuitenkin takaa jokaiselle yhdistymisvapauden, mikä pitää sisällään oi- keuden kuulua ja myös olla kuulumatta yhdistykseen. Suomen työlainsää- däntö asettaa sopeutumiskeinojen osalta heikompaan asemaan sellaiset yritykset, jotka ovat käyttäneet vapauttaan olla kuulumatta työnantaja- järjestöön. Tällaiset työnantajayritykset joutuvat kyllä täyttämään työeh- tosopimuksen velvoitteet, mutta eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja.
Työehtosopimuksen määräys saattaa johtaa myös siihen, ettei sopiminen ole järjestäytymättömässä kentässä mahdollista silloinkaan, vaikka lain nimenomainen tahdonvaltainen säännös sen mahdollistaisi. Tästä esi- merkkinä voidaan mainita työsopimuslain palkanmaksuaikaa ja –kautta koskeva säännös (2 luvun 13 §:n 1 momentti) sekä työaikalain ns. lounas- taukoa koskeva sääntely (28 §). Näitä on käsitelty jäljempänä. Tämä seu- raa yleissitovuuden vähimmäisehtoluonteesta: yleissitovan työehtosopi- muksen määräykset syrjäyttävät tahdonvaltaiset lainsäännökset sekä työ- sopimuksen vastaavat ehdot paitsi, jos työsopimuksen ehdot ovat työnte- kijän kannalta edullisempia.
Järjestelmämme on siten jäykkä, epäoikeudenmukainen ja perusoikeuksi- en kannalta kyseenalainen. Se tekee paikalliset sopimukset useimmiten mahdottomiksi silloinkin, kun työpaikoilla olisi molemminpuolinen valmius
tehdä järkeviksi koettuja ratkaisuja esimerkiksi työpaikkojen säilyttämi- seksi. Tällaiset sopimukset ovat suoraan lain nojalla mitättömiä.
Suomessa kaivataan vastaavan kaltaista laajaa työmarkkinauudistusta kuin Saksassa 2000-luvun alussa. Uuden hallituksen pitäisi ottaa tehtäväkseen uudistaa työehtojen sopimusjärjestelmä sallimalla työsuhteen osapuolten poiketa nykyistä huomattavasti laajemmin työlakien ja työehtosopimusten määräyksistä. Tällä parannettaisiin suomalaisen työn kilpailukykyä ja li- sättäisiin työpaikkoja Suomessa.
Selvityksen rakenne
Tämän muistion ensimmäisessä osassa käydään läpi keskeisten työlakien säännökset siltä osin kuin ne koskevat tai mahdollistavat säännöksistä poikkeamisen työsopimuksella tai työehtosopimuksella.
Toisessa osiossa tarkastellaan pienten yritysten kannalta tavanomaisimpia työehtosopimuksia sen selvittämiseksi, missä määrin työehtosopimuksessa on paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä. Lisäksi käydään läpi se, miltä osin paikallinen sopiminen on myös järjestäytymättömien työn- antajien käytössä. Mahdollisuudet poiketa yhtäältä työlainsäädännön ja toisaalta työehtosopimusten määräyksistä paikallisella sopimuksella vaih- televat nimittäin sen mukaan, noudattaako yritys työehtosopimusta nor- maalisitovana (järjestäytynyt työnantaja) ja vai yleissitovuuden perus- teella (järjestäytymätön työnantaja).
Muistiossa on keskitytty paikallista sopimista koskeviin säännöksiin nimen- omaan niiltä osin, kun kyse on yksittäistä työntekijää koskevista työsuh- teen ehdoista poikkeamisesta.
OSA I – KESKEISET TYÖLAIT
Työsopimuslaki (TSL) on laadittu niin, että vain säännösten tahdonvaltai- suudesta on säädetty nimenomaisesti. Muut säännökset ovat pakottavaa oikeutta TSL 13:6:ssä säädetyllä tavalla:
sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oi- keuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista johdu muuta.
Työntekijälle tulevilla oikeuksilla tarkoitetaan myös yleissitovaan työeh- tosopimukseen perustuvia oikeuksia ja etuja. TSL 2:7:n mukaan työnanta- jan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus)
määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työn- tekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan mää- räyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työsopimuslaissa on seuraavat säännökset, joissa on (ainakin osittain) tahdonvaltaisia elementtejä:
1) Koeaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittami- sesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta (1 luvun 4 §:n 1 momentti).
2) Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ol- lut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kui- tenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita (2 luvun 12 §:n 1 momentti).
3) Palkan maksuaika ja –kausi. Palkka on maksettava palkanmaksu- kauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita (2 luvun 13 §:n 1 momentti).
4) Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvalli- suutta (4 luvun 2 §:n 1 momentti). Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentissa säädetyn vanhempainrahakauden aikana (4 luvun 2 §:n 2 momentti). Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muut- tamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa (4 luvun 2 §:n 3 moment- ti).
5) Hoitovapaa. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta (4 luvun 3
§:n 2 momentti).
6) Osittainen hoitovapaa. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaises- ta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamal- laan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai an- tamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuulli- silla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista (4 luvun 4
§:n 2 momentti).
7) Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen. Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuu- kauden ilmoitusaikaa (4 luvun 5 §).
8) Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnanta- jan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä (4 luvun 7a §:n 1 momentti). Työ- hön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perus- tellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta (4 luvun 7a 1:n 2 momentti).
9) Lomauttamisen perusteet. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuh- teen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 §:ssä säädetyn es- tämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi (5 lu- vun 2 §:n 2 momentti).
10) Työhönpaluu lomautuksen jälkeen. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähin- tään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu (5 lu- vun 6 §:n 1 momentti).
11) Eroamisikä. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä so- vi työsuhteen jatkamisesta (6 luvun 1a §:n 1 momentti). Työnanta- ja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkami- sesta 1 luvun 3 §:n 2 momentin estämättä. (6 luvun 1a §:n 2 mo- mentti).
12) Yleiset säännökset irtisanomisajoista. Irtisanomisaika voidaan so- pia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisa- nomisaikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan so- pia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomis- aikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatetta- vaksi sovittua irtisanomisaikaa (6 luvun 2 §:n 2 momentti, myös 6 luvun 3 §).
13) Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen. Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työnteki- jällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisa-
nomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymissuunnitelman laatimi- seen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viran- omaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudel- leensijoitusvalmennukseen (7 luvun 12 §).
14) Luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot se- kä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava täs- tä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luot- tamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa (13 lu- vun 3 §:n 2 momentti).
Semidispositiiviset säännökset
Työsopimuslaissa on tahdonvaltaisten säännösten lisäksi niin sanottuja semidispositiivisia säännöksiä, joista on mahdollista poiketa valtakunnal- listen työmarkkinajärjestöjen välisillä työehtosopimuksilla. Asiasta on säännös TSL:n 13:7:ssä ja poikkeamismahdollisuus koskee seuraavia sään- nöksiä:
1) Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet (1 luvun 5 §)
2) Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle (2 lu- vun 5 §),
3) Sairausajan palkka (2 luvun 11 §)
4) Palkanmaksuaika ja –kausi (2 luvun 13 §)
5) Lomautuksen ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen (5 luvun 3
§)
6) Lomautusilmoitus (5 luvun 4 §)
7) Työnantajan oikeus vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisa- nomisajan palkasta (5 luvun 7 §:n 2 momentti)
8) Työntekijän takaisinottovelvollisuus (6 luvun 6 §)
9) Työsopimuksen päättämismenettely (9 luku)
10) Lomauttamisen perusteet (5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti), 90 päivän ns. määräaikaisen lomautuksen enimmäisai- kaa ei saa pidentää
11) Työn tarjoamisvelvollisuuden alueellisen laajuuden rajoittaminen on niin ikään työehtosopimuksella mahdollista (7 luvun 4 §).
Valtakunnalliset yhdistykset voivat oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytän- nön mukaan pätevästi siirtää sopimiskelpoisuuttaan työehtosopimuksessa paikallisille osapuolille ts. työpaikoille.
TSL 13:8:n mukaan työnantaja, jonka on noudatettava 2 luvun 7 §:ssä tar- koitettua yleissitovaa työehtosopimusta, saa noudattaa tämän työehtoso- pimuksen soveltamisalalla myös sen tämän luvun 7 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä (eli edellä oleva 11-kohtainen luettelo), jos niiden soveltami- nen ei edellytä paikallista sopimista.
Työsopimuslain mahdollistamat sopimuksella poikkeamiset lain säännök- sistä ovat vähäiset eikä niiden maksimaalisellakaan hyödyntämisellä pys- tytä juurikaan vaikuttamaan yrityksen kilpailukykyyn.
Lisäksi on huomattava, kuten edellä on todettu, että myös järjestäyty- mättömän työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työn- tekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovuuden myötä työsopimuslain pienetkin joustomahdollisuudet kaventuvat entises- tään (esimerkiksi koeajan pituus saattaa työehtosopimuksessa olla määri- telty maksimissaan 3 kuukaudeksi, irtisanomisajoista on määräykset työ- ehtosopimuksissa jne.).
Sen sijaan työehtosopimuksella voidaan työsopimusta laajemmin poiketa sellaisista työsopimuslain säännöksistä, joista poikkeaminen on laissa ni- menomaisesti sallittu (TSL 13:7). Näitä kutsutaan semidispositiivisiksi säännöksiksi. Muiden kuin mainitussa säännöksessä nimenomaisesti mai- nittujen pakottavien säännösten kanssa ristiriidassa oleva työehtosopi- muksen määräys on mitätön.
Mikäli työehtosopimuksessa on edellä mainittujen seikkojen osalta annet- tu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, järjestäytymätön työnantaja ei voi pätevästi tehdä työehtoso- pimuksen määräyksestä poikkeavaa sopimusta työntekijöiden kanssa.
Työehtosopimusten joustot ovat tällöin ainoastaan järjestäytyneiden työnantajien käytössä.
Erikseen on syytä kiinnittää huomiota TSL 2 luvun 13 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päi- vänä, jollei toisin sovita. Kyseessä on siten dispositiivinen säännös. TSL 2 luvun 13 § on kuitenkin myös semidispositiivinen säännös, joten edellä mainittu lakiin kirjattu sopimismahdollisuus järjestäytymättömissä yrityk- sissä poistuu työehtosopimuksen määräyksellä. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen 9 §, jonka mu- kaan työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava kuuden arkipäivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, ellei toisin sovita. Koska työehtoso- pimuksen määräys muunlaisesta loppupalkan maksuajankohdasta edellyt- tää paikallista sopimista, järjestäytymättömässä kentässä ei ole mahdol-
lista sopia asiasta työehtosopimuksen määräyksestä poiketen. Näin on siis siitä huolimatta, että työsopimuslain nimenomainen säännös mahdollistaa toisin sopimisen.
Toisaalta, jos työehtosopimuksessa mahdollistetaan paikallinen sopiminen muista kuin edellä mainituista seikoista (esim. palkankorotukset, matka- kustannusten korvaaminen, päivärahat, ateriakorvaukset jne.), koskee sopimismahdollisuus myös järjestäytymätöntä työnantajaa, sillä TSL 13:8:n mukainen paikallista sopimista järjestäytymättömässä kentässä koskeva rajoitus ulottuu ainoastaan TSL 13:7:ssä säädettyihin seikkoihin. Selvää on myös se, etteivät työehtosopimusosapuolet voi omilla työehto- sopimuskirjauksillaan rajoittaa sopimusvapautta järjestäytymättömässä kentässä koskemaan muita seikkoja kuin mitä lainsäädännössä on nimen- omaisesti mainittu (eli TSL 13.7).
Työaikalakia (TAL) sovelletaan työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuk- sen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin säädetä (TAL 1 §). TAL 39 §:n mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu. Lähtökohtana on siten se, että työaikalaki on pakottavaa oikeutta. Laissa on kuitenkin seuraavat säännökset, jotka mahdollistavat työaika- laista poikkeamisen työsopimuksella tai muutoin työnantajan ja työnteki- jän välisellä sopimuksella:
1) Varallaoloaika (5 §)
2) Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan järjestämistä koskevan sopimuksen yksityiskohtainen soveltaminen (10.2 §)
3) Vuorokautisen säännöllisen työajan pidentäminen tunnilla, jos TES:sta ei muuta johdu (12 §)
4) Liukuvan työajan päivittäinen alkamis- ja päättymisajankohta (13.1 §)
5) Liukuvan työajan ylitysten kertymän vähentäminen työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla (13.3 §)
6) Vuorokauden ja viikon vaihtuminen (16§)
7) Lisä- ja ylityön tekeminen laissa säädetyissä (lisä)rajoissa (19.2§)
8) lisä-/ylityöstä kertyneen vapaan yhdistäminen vuosilomalain (VLL) mukaiseen säästövapaaseen (23.3 §)
9) Päivittäisen lepoajan lyhentäminen puoleen tuntiin (28§)
10) Tilapäinen vuorokausilevon lyhentäminen, josta on sovittaja työn- tekijöiden edustajan kanssa (29 §)
11) Työvuoroluettelon laatimista koskevan vapautuksen jatkaminen edellyttäen, että XXX on alun perin myöntänyt vapautuksen (36.2§)
12) Aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettavan korvauksen maksa- minen palkanmaksukausittain erillisenä korvauksena (39.3§)
Semidispositiiviset säännökset
TAL 40 §:ssä on lisäksi annettu valtakunnallisille työehtosopimusosapuolil- le mahdollisuus poiketa TAL:n seuraavista säännöksistä:
1) Työajan käsite (4 §)
2) Varallaoloaika (5 §)
3) Liukuvan työajan xxxxxxx-xxxx, viikoittainen säännöllinen keski- määräinen työaika, liukuvan työajan enimmäiskertymä (13 §:n 2 momentti)
4) Lyhennetystä työajasta sopiminen (15 §:n 2 momentti)
5) Lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus (22)
6) Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana (23 §)
7) Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson (24 §)
8) Lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskeminen (25 §)
9) Yötyön tekemisedellytykset (26 §:n 1 momentti)
10) Vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä (27 §)
11) Päivittäiset lepoajat (28 §)
12) Vuorokausilepo (29 §)
13) Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo (30 §)
14) Viikoittainen vapaa-aika (31 §)
15) Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen (32 §)
16) Sunnuntaityö (33 §)
17) Työajan tasoittumisjärjestelmä (34 §)
18) Työvuoroluettelo (35 §)
Erikseen on syytä todeta, että TAL 10 §:n säännöksen mukaan työnantaja, jonka on noudatettava työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n no- jalla (järjestäytymätön työnantaja), ja työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmies tai, jollei tällaista ole valittu, työsopimuslain 13 luvun 3
§:ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai, jollei tällaista ole valittu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä, voivat sopia säännöllisen työajan järjestelyistä mainitussa työ- ehtosopimuksessa määrätyllä tavalla ja siinä määrätyissä rajoissa. Sopi- musta tehtäessä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työehtosopimuksen so- pijapuolten paikallisen sopimuksen hyväksyttämiseen liittyviä määräyk- siä.
Työaikalaissa on siten annettu myös järjestäytymättömälle työnantajalle sama mahdollisuus hyödyntää työehtosopimuksen säännöllisen työajan järjestämistä koskevia sopimismahdollisuuksia kuin järjestäytyneellekin työnantajalle. Sääntely tältä osin poikkeaa merkittävästi työsopimuslain 13:7 § säännöksestä, jossa nimenomaisesti estetään järjestäytymättömäl- tä työnantajalta työehtosopimuksen mahdollistamat poikkeamismahdolli- suudet TSL 13:6 §:ssä mainituista asioista silloin, kun ne edellyttävät pai- kallista sopimista.
Työaikalaissa on työsopimuslakia vastaava systematiikka siltä osin kuin ky- symys on mahdollisuudesta sopia toisin semidispositiivisista säännöksistä.
Näistä säännöksistä poikkeaminen ei ole mahdollista järjestäytymättö- mälle työnantajalle, jos poikkeaminen edellyttää työehtosopimuksessa paikallista sopimista (TAL 40 a §). Mikäli työehtosopimuksessa on edellä mainittujen seikkojen osalta annettu mahdollisuus paikalliseen sopimi- seen työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, järjestäytymätön työn- antaja ei voi pätevästi tehdä työehtosopimuksen määräyksestä poikkea- vaa sopimusta työntekijöiden kanssa. Työehtosopimusten joustot ovat täl- löin ainoastaan järjestäytyneiden työnantajien käytössä.
Erikseen on syytä kiinnittää huomiota TAL 28 §:ään, jonka toisen virkkeen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia (tuntia) lyhyemmästä, kui- tenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Kyseessä on siten dispositiivinen säännös, joka mahdollistaa ns. lounastauon lyhentämisen tunnista puoleen tuntiin. TAL 40 § on kuitenkin myös semidispositiivinen säännös, joten edellä mainittu lakiin kirjattu sopimismahdollisuus järjes- täytymättömissä yrityksissä poistuu työehtosopimuksen määräyksellä.
Useimmissa työehtosopimuksissa on määräys, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia lepoajan lyhentämisestä tai jopa poistamisesta.
Koska työehtosopimuksen määräys edellyttää paikallista sopimista, järjes- täytymättömässä kentässä ei ole mahdollista sopia asiasta työehtosopi-
muksen määräyksestä poiketen, vaan työntekijälle on annettava työehto- sopimuksen pääsäännön mukainen eli tyypillisesti yhden tunnin päivittäi- nen lepoaika (lounastauko). Näin on siis siitä huolimatta, että työsopimus- lain nimenomainen säännös mahdollistaa lounastauon lyhentämisen.
Lisäksi TAL 19 §:n 3 momentissa on säännös, jonka mukaan työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksella sopia 1 momentissa säädetystä ajanjaksosta toisin. Työehtosopimukseen perustuva ajanjakso saa kuitenkin olla enin- tään 12 kuukautta, ja ylityön vuosittaisen enimmäismäärän tulee vastata 1 ja 2 momentissa säädettyjä enimmäismääriä.
Tämän säännöksen osalta on huomattava, että sitä ei mainita TAL 40
§:ssä, mistä seuraa se, että työehtosopimuksessa oleva asiaa koskeva määräys on myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä, vaikka se edellyttäisikin paikallista sopimista.
Vuosilomalakia (VLL) sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Vuosilomalain 3 §:n mukaan sopimus, jolla vähenne- tään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön, jollei tästä laista johdu muuta. Lähtökohtana on siten se, että vuosilomalaki on pakottavaa oikeutta. Laissa on kuitenkin seuraavat säännökset, jotka mahdollistavat työaikalaista poikkeamisen työsopimuksella tai muutoin työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella:
1) Työssäolon veroinen aika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työ- päivää kerrallaan, kun kyse on työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisesta (7 §:n 2 momentin 6 kohta)
2) Lomapalkan laskentasäännön määräytyminen. Jos työntekijä on ennen loman alkua kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä saavat 1 momentin estämättä sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin loman ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (14 §:n 2 momentti)
3) Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä. Sopiessaan ennen työ- suhteen päättymistä uudesta työsuhteesta työnantaja ja työnteki- jä saavat sopia siitä, että työntekijän ennen työsuhteen päätty- mistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettaviksi seuraa- van työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (18 §:n 1 momentti)
4) Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä
pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa (21 §:n 1 momentti). Työnantaja ja työntekijä saavat so- pia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalen- terivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seu- raavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden ku- luessa lomakauden päättymisestä (21 §:n 2 momentti). Jos työnte- kijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työ- suhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämi- sestä työsuhteen kestäessä (21 §:n 3 momentti). Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylit- tävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopi- mus on tehtävä kirjallisesti (21 §:n 4 momentti).
5) Vuosiloman säästäminen. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakau- della tai sen jälkeen säästövapaana (27 §:n 1 momentti).
Semidispositiiviset säännökset
Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisten yhdistysten oikeudesta sopia työehtosopimuksella laista poiketen säädetään 30 §:ssä.
Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia toisin:
1) Lomakaudesta (4 §:n 1 momentin 2 kohta)
2) Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta (3 luku ja 4 luku)
3) talviloman sijoittamisesta muuhun keskenään sopimaansa työajan ly- hennykseen (20 §:n 2 momentti)
4) Säästövapaasta (27 §)
5) Toistuvilla määräaikaisilla työsopimuksilla työtä tehneen työntekijän oikeus vapaaseen (8 §:n 2 momentti)
6) 12 arkipäivää ylittävän vuosiloman jakamisesta pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa (20 §:n 2 momentti)
7) Työssäolon veroisesta ajasta siten, että sovittu järjestely turvaa työn- tekijöille tässä laissa säädettyjä vastaavan pituiset vuosilomat (7 §). Työsopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan aikaa pidetään kuitenkin aina työssäolon veroisena aikana ts. tästä ei myöskään saa työehtosopimuksin poiketa.
Vuosilomalaissa on työsopimus- ja työaikalakia vastaava systematiikka sil- tä osin kuin kysymys on mahdollisuudesta sopia toisin semidispositiivisista säännöksistä.
Näistä säännöksistä poikkeaminen ei ole mahdollista järjestäytymättö- mälle työnantajalle, jos poikkeaminen edellyttää työehtosopimuksessa paikallista sopimista (VLL 31 §).
OSA II – TYÖEHTOSOPIMUSTEN SISÄLTÄMÄT SOPIMUSMAHDOLLISUUDET
Tässä osiossa tarkastellaan kuuden eri alan työehtosopimusmääräyksiä sen selvittämiseksi, missä määrin työehtosopimuksissa on paikallisen sopimi- sen mahdollistavia määräyksiä. Lisäksi käydään läpi se, miltä osin paikal- linen sopiminen on myös järjestäytymättömien työnantajien käytössä.
Tarkastelussa on keskitytty paikallista sopimista koskeviin säännöksiin ni- menomaan niiltä osin, kun kyse on yksittäistä työntekijää koskevista työ- suhteen ehdoista poikkeamisesta. Erityisesti on lisäksi tarkasteltu sitä, mahdollistaako työehtosopimus paikallisen sopimisen koskien työajan ly- hennysvapaita (xx. xxxxxxxxxxxx), lomarahaa tai sovituista palkankoro- tuksista poikkeamista.
ELINTARVIKEALA
Elintarvikealalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 8840 työntekijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on 4750 työntekijää.
Koko alalla on elintarvikkeiden ja juomien valmistus mukaan luettuna 1726 yritystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 106 kappaletta.
Elintarvikealan työehtosopimus sisältää 50 pykälää sekä lisäksi sopimuskoko- naisuudessa on 4 erillistä pöytäkirjaa sekä 7 erillistä liitettä. Sivuja työehtoso- pimuskokonaisuudessa on yhteensä 107.
Työehtosopimuksen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevista määräyksistä 16 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä kahdeksan (8) mää- räystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnantajalle.
Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista, niin kutsu- tuista xxxxxxxxxxxxxx (työajan lyhennyksistä ja niistä maksettavista korvauk- sista) tai lomarahasta luopumista.
Ei yleistä työehtosopimusmääräystä paikallisesta sopimisesta.
Palkkaryhmittelyt, työpalkat ja erilliset lisät 11 § Keskituntiansion laskeminen
Tässä työehtosopimuksessa keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkkakautta edeltäneen normaalina pidettävän palkkakauden työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota vuorotyö- ja olosuhdelisineen mutta ilman ylityö- ja sunnuntaityökorotuksia sekä ns. aamutuntilisää. Paikalli- sesti voidaan sopia toisin keskituntiansion laskemisesta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Palkkiojärjestelmä
5. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. te- kijästä. Palkkiopalkkatyössä työ on hinnoiteltava siten, että ansio on vä- hintään 15 % korkeampi kuin ohjetuntipalkka.
6. Paikallisesti voidaan sopia myös muiden suorituspalkkausmuotojen käy- töstä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
15 § Palkanmaksu
1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sat- tuu sunnuntaiksi, juhlapäiväksi tai päiväksi, jolloin pankki on kiinni, palk- ka maksetaan edellisenä aukiolopäivänä. Palkan laskemista varten saa- daan jättää 7 työpäivän palkka sisään.
Paikallisesti voidaan sopia, että palkan laskenta suoritetaan kerran kuus- sa, ja palkka maksetaan kaksi kertaa kuussa. Sopimuksessa on sovittava palkanmaksupäivät sekä se, miten palkka jakautuu kummallekin maksu- päivälle. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena. Työnantajan on kerran kuussa annettava palkkalaskelma, josta käy ilmi maksetun ja maksettavan palkan määräytymisen perusteet. Virhe palkanmaksussa on oikaistava mahdollisimman pian ja viimeistään seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Jos paikallisesti sovitaan, palkka voidaan maksaa joka toinen viikko.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. (TSL 13:7, TSL 2:13)
Työaika, ylityökorvaukset ja korotettu palkka 16 § Säännöllinen työaika
Vuorotyö
4. Vuorotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua paikal- lisesti sovittavin, vähintään 1 viikon ja enintään 3 viikon pituisin ajanjak- soin. Työntekijää voidaan kuitenkin, jos paikallisesti niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 40 §, TAL 27 §)
Pääluottamusmiehen kanssa voidaan yrityksessä sopia työaikakokeiluista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen. Tällainen sopimus, jonka toteuttaminen edellyttää asianomaisten työntekijöiden suostumus- ta, on saatettava kirjallisesti liittojen asettaman yhteisen työaikatyöryh- män tietoon hyvissä ajoin ennen työaikakokeilun aiottua käyttöönottoa.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti ei ole, paitsi jos säännöllisen työajan järjestelyjen puitteis- sa.
1. Säännöllisessä päivätyössä työntekijällä on tunnin kestävä ruokailulo- ma, jolloin työntekijä saa vapaasti poistua ruokailemaan. Työsuojelupiirin poikkeuslupajaoston luvalla tai jos luottamusmiehen kanssa paikallisesti sovitaan, voidaan päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista lepoaikaa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Työaikalain 28§:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä.
Vuorotyö
2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailulomaa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työn aikana, ja hän ruokailee vuorotyön suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Ruokailuun käytetty aika ei tällöin saa olla 20 minuuttia pitempi.
3. Edellä sovitusta poiketen paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista ruo- kailutauoista työaikalain mukaisesti.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 28§)
Keskeytyvä- ja keskeytymätön 3-vuorotyö
8. Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä katsotaan viikoit- taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahviste- tun työtuntimäärän, ellei ole paikallisesti sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa ajalla.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 40 §, TAL 23 §).
Palkallinen poissaolo 28 § Sairausajan palkka
8. Sairausajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 11 §:n mukaisen keski- tuntiansion perusteella.
Edellä sovitusta poiketen voidaan paikallisesti sopia toisenlaisista maksa- mistavoista.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole.
9. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan kokonaisuudessaan normaalin palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnantaja nostaa samalta ajanjaksolta työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella maksettavan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen, enintään maksamansa pal- kan määrän. Paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista maksamistavoista.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti ei ole, ainakaan omavastuuajan (1+9 päivää) ajalta.
Vuosiloma ja poissaolot 34 § Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomaraha 50 % hänen lakisääteisestä vuosiloma- palkastaan.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palk-
ka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mi- käli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilo- mapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinai- sessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvolli- suutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lo- makorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astues- saan.
Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin. Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on, vuosilomalaissa ei säännöksiä lomarahasta.
Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 2003 Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohta- na. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ell- ei paikallisesti toisin sovita.
Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan ellei työnantajan ja työn- tekijän kesken toisin sovita.
Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esi- tyksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Työajan lyhentämisestä keskeytyvässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2005 10 §
Ansaitut lisät (10,5 %) maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua kos- kevan pykälän mukaisesti palkanmaksukausittain. Paikallisesti voidaan so-
pia, että ansaitut lisät (10,5 %) maksetaan käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon mm. ansion tasaisuus.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
14 §
7. Palkallisten tasausvapaiden antaminen
Vapaat annetaan viimeistään saman kalenterivuoden aikana. Vapaa anne- taan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa nouda- tetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Va- paa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei työnantajan ja työnte- kijän kesken toisin sovita. Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä, ellei toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2003 3 § Työajan lyhentymisen korvaaminen
Paikallisesti voidaan sopia, että ansaitut lisät maksetaan käytettävän vuo- rojärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon mm. an- sion tasaisuus.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Viisivuorojärjestelmää käytettäessä työntekijälle annetaan vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. väli- senä aikana.
Edellä olevan käytännön takia 24:n päivän loman osasta käyttämättä jää- vät lomapäivät annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa saman kalente- rivuoden aikana.
Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä anne- taan 24 lomapäivää ylittävä loman osa saman kalenterivuoden aikana tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.
Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikallisesti sopia, että vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (VLL 30 §).
Järjestäytyneen työnantajan sopimismahdollisuuksien piirissä ovat seu- raavia asiakokonaisuuksia koskevat TES-määräykset:
- keskituntiansion laskeminen
- suorituspalkkausmuotojen käyttö
- xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx
- jatkuvasti samassa vuorossa työskenteleminen
- työaikakokeilut työaikamääräyksistä poiketen
- ruokailu- ja lepotaukojen pituus
- ruokailuloma vuorotyössä
- ylityötuntien korvaaminen vapaa-ajalla
- sairausajan palkan maksutavat
- lomarahan maksamistapa
- työajan lyhentämisvapaan antamisessa noudatettava ilmoitusaika
- keskeytyvässä kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksuajankohta
- palkallisten tasausvapaiden antamisessa noudatettava ilmoitusaika
- keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ansaittujen xxxxxx xxxxxxxxx- kohta
- vuosiloman antaminen
Näistä myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä ovat:
- keskituntiansion laskeminen
- suorituspalkkausmuotojen käyttö
- lomarahan maksamistapa
- työajan lyhentämisvapaan antamisessa noudatettava ilmoitusaika
- keskeytyvässä kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksuajankohta
- palkallisten tasausvapaiden antamisessa noudatettava ilmoitusaika
- keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ansaittujen xxxxxx xxxxxxxxx- kohta
KAUPAN ALA
Kaupan alalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 170 000 työnte- kijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on 85 000 työntekijää. Koko alalla vähittäiskauppa mukaan luettuna on 45 712 yri- tystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 2240 kappaletta.
Kaupan alan työehtosopimus sisältää 17 lukuisiin pykäliin sekä alakohtiin jaettua erillistä lukua. Lisäksi sopimuskokonaisuudessa on kuusi (6) yksi- löityjä työntekijäryhmiä koskevaa osiota, kolme (3) erillissopimusta sekä palkkaliite. Työehtosopimuskokonaisuudessa on yhteensä 160 sivua.
Työehtosopimuksen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevista määrä- yksistä 13 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä kuusi (6) määräystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnantajalle.
Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista, niin kutsutuista pekkasvapaista (työajan lyhennyksistä ja niistä maksettavista korvauksista) tai lomarahasta luopumista.
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen
1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:
• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luot- tamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisa- noa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määrä- yksiä.
2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisa- nomisesta huolimatta jakson loppuun.
Paikallisesti sovittavia asioita
Säännöllisen työajan järjestäminen
2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovi- ta.
3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
a. Yhden viikon aikana
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamus- mies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
b. Usean viikon jaksossa
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamus- mies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on. (TAL 10 §)
6. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovi- ta:
• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhy- empi
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Mikäli työhönsidonnaisuusajalla tarkoitetaan työaikalain mukaiseen va- rallaoloaikaan (TAL 5§), ei ole.
8. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia. Työnantaja ja työnteki- jä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mukaan, s. 71). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole.
Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumisjärjestelmän aikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Konttorityöntekijän vapaapäivien yhdistäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaan, s. 71).
Vapaapäivien sijoittelu
Työpaikkakohtaisesti voidaan sopia (23 §:n mukaan, s. 71) viikonloppuva- paiden antamisesta muina arkipäivinä.
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaan, s. 71).
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ensimmäisen kohdan (vapaapäivien sijoittelu) ilmeisesti ei (TAL 31§), toinen kohta (arkipyhäviikon työajan lyhennys) kyllä, koska asiasta ei laissa ole säännöksiä.
2. Paikallisesti sopimalla voidaan ruokatauko:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Työaikalain 28 §:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä.
3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Lisät voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee it- selleen sairausvakuutuskorvauksen.
Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä mak- setaan täysi palkka.
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sai- rausvakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitys- tä päivärahan suuruudesta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on, TSL 2:11 koskee ainoastaan sairastumispäivää sekä sitä seu- raavaa yhdeksää arkipäivää.
Maksamisaika
7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaan, s. 71) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luot- tamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämises- tä vastaavana palkallisena vapaana.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on, vuosilomalaissa ei säädetä lomarahan maksamisesta tai va- paaksi vaihtamisesta.
1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopi- malla.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on, vuosilomalaissa ei säännöksiä lomarahasta.
2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat työaikaa lyhentävät:
• vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat
• lomat jotka perustuvat yli 2,5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuu- kaudessa.
Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kalenterivuosittain:
• lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti 37,5 tuntiin
• antamalla lyhennys vapaapäivinä
• tai sopimalla paikallisesti muusta lyhennystavasta.
4 § Lyhennys paikallisesti sopien
Paikallisessa sopimisessa:
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan
• sopimus voi koskea koko yritystä, yrityksen toimipaikkaa, osastoa tai muuta yksikköä
• sopimus on voimassa kalenterivuoden, ellei toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on – työaikojen lyhentämisestä ei säännöksiä työaikalaissa.
A. Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia
1. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) voidaan myyjien ja varastotyöntekijöiden säännöllinen työaika järjestää seuraavasti:
Työaika
2. Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka ai- kana viikkotyöaika tasoittuu enintään 36,25 tuntiin eli 36 tuntiin 15 mi- nuuttiin. Työajassa on otettu huomioon 7 §:n mukaiset arkipyhäviikkojen työajan lyhennykset. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuoro- kaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
3. Keskimäärin 36,25 tuntia viikossa ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Muuten korotetun palkan laskennassa noudatetaan työ- ehtosopimuksen määräyksiä.
4. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Alle 36,25 tuntia tekevät
6. Alle 36,25 tuntia tekevälle työntekijälle korvataan arkipyhät maksa- malla tehtyjen työtuntien lisäksi 2 päivän palkka kultakin vuosineljännek- seltä eli yhteensä 8 päivän palkka vuodessa. Päiväpalkka määräytyy työ- ehtosopimuksen 7 §:n 7. xxxxxx mukaan (s. 32). Palkka maksetaan kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Korvaus maksetaan suhteutettuna työntekijän ollessa palkatta poissa tai työsopi- muksen ollessa voimassa vain osan vuosineljännestä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on, A-kohta kokonaisuudessaan (TAL 10§).
B. Työaikapankki
1. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) voidaan tehtyjä työ- tunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla. Siirrettävät työtun- nit
2. Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:
• lisä- ja ylityötunteja
• sunnuntaityön korotustunteja
• tes-vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja
• työaikalain mukaisena vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• ns. pekkaspäivänä tehtyjä työtunteja
• liukuvan työajan plussaldotunteja työntekijän pyynnöstä.
3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työ- tunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina. Työnteki- jän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korottamatto- mina.
4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään 2 kertaa työsopimuksessa sovittu viikkotyö- aika.
Vapaan pitäminen
5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää va- paan antamisajankohdan. Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen.
6. Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Vapaa py- ritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä. Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aika- na, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pidetään työaikapank- kiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. Kyse on työajan tasaamisesta (TAL 34§)
5. Suorite otetaan huomioon sairausajan ja vuosiloma-ajan palkoissa, jos sitä ei muutoin makseta näiltä ajoilta. Maksettaessa lisä- ja ylityöltä suo- ritetta se otetaan huomioon lisä- ja ylityökorvauksissa.
Työpaikkakohtaisesti 23 §:n (s. 71) mukaan voidaan edellä esitetystä sopia toisin. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 25§).
Järjestäytyneen työnantajan sopimismahdollisuuksien piirissä ovat seu- raavia asiakokonaisuuksia koskevat TES-määräykset:
- säännöllisen työajan järjestelyt
- työhönsidonnaisuusaika
- vuorokausilepo
- vapaapäivien sijoittelu
- arkipyhäviikon työajan lyhennys
- ruokatauon lyhentäminen
- lisien sopiminen osaksi kokonaispalkkaa (vahtimestarit)
- sairausajan palkan maksutapa
- lomarahan maksuajankohta ja lomarahan vaihtaminen vapaaksi
- työajan lyhentäminen
- työaikapankki
- varastotyön suoritepalkkauksen huomioiminen lisä- ja ylityökorvauk- sissa
Näistä myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä ovat:
- säännöllisen työajan järjestelyt
- arkipyhäviikon työajan lyhennys
- lisien sopiminen osaksi kokonaispalkkaa (vahtimestarit)
- sairausajan palkan maksutapa
- lomarahan maksuajankohta ja lomarahan vaihtaminen vapaaksi
- työajan lyhentäminen
KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kiinteistöpalvelualalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 52 500 työntekijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on
43 000 työntekijää. Koko alalla kiinteistön- ja maisemanhoito mukaan lu- ettuna on 28 590 yritystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 400 kap- paletta.
Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus sisältää 28 pykälää, jotka jakautu- vat 11 eri lukuun. Lisäksi sopimuskokonaisuudessa on kahdeksan erillistä sopimusta / liitettä. Työehtosopimuskokonaisuudessa on yhteensä 80 si- vua.
Työehtosopimuksen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevista määrä- yksistä 11 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä kuusi (6) määräystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnantajalle.
Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista. Työ- ajan lyhennysvapaat voidaan paikallisesti sopia pidettäväksi sopimuksessa määritellystä poiketen tai ne voidaan sopia maksettavaksi rahassa. Koko- naan pekkasvapaista ei voida luopua. Työehtosopimus ei myöskään mah- dollista lomarahasta luopumista.
Paikallisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä:
• Sopijapuolia ovat työnantaja tai tämän edustaja ja luottamus- mies, työntekijät tai työntekijä.
• Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus sekä yli yhdeksän (9) kuukautta kes- tänyt määrä-aikainen sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa.
Jaksotyötä koskeva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukaudenir- tisanomisaikaa noudattaen 2 vuoden voimassaolon jälkeen.
Paikallinen sopimus velvoittaa kuten työehtosopimusmääräys. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Jos sovittu järjes- tely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.
Luottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen edustamiaan työnteki- jöitä koskevat paikalliset sopimukset.
Paikallisesti sovittavia asioita
Yleiset määräykset 8 § Työaika
Työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla tasoittumis- jakso voi olla enintään 26 viikkoa. Tällöin säännöllinen työaika ei saa il- man työntekijän suostumusta ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tun- tia viikossa.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. (TAL 40 §, TAL 34 §)
Työaika voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi työaikalain 7
§:ssä mainituissa työkohteissa.
Muissa kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa kohteissa työaika voidaan jär- jestää työ- aikalain mukaiseksi jaksotyöksi sopimalla siitä paikallisesti työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti. Jaksotyötä koskeva paikallinen so- pimus on voimassa työpaikkaa koskevan asiakassopimuksen ajan, ja se on poikkeuksellisesti irtisanottavissa 18 §:n mukaisesti kahden vuoden voi- massaoloajan jälkeen.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Jaksotyöstä säännellään pakottavasti työaikalain 7§:ssä, eikä asiasta ole mainintaa TAL 40 §:ssä. Näin ollen näyttäisi siltä, että yllä oleva TES-määräys on TAL:n pakottavan 7§:n vastainen.
Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyönä. Vuorotyöhön siirtymi- sestä on ilmoitettava työntekijöille viimeistään kaksi viikkoa ennen sen alkamista, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti on. Vuorotyötä sääntelevä TAL 27§ ei sääntele sitä, milloin vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava ja asia kuulunee normaalisti työnantajan direktion piiriin.
2. Työviikko- ja vuorokausi
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuusipäiväisestä työviikosta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti on, TAL:ssa ei rajoituksia työviikon pituuden osalta tässä suhteessa.
3. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä
Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä.
Työvuoroluettelo on laadittava vähintään viikoksi kerrallaan ja se on an- nettava työntekijöille tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.
Tasoittumisjaksoa käytettäessä työnantaja laatii etukäteen työajan ta- soittumisjärjestelmän, jonka aikana työaika tasoittuu enintään 37,5 tai 40 tuntiin. Tasoittumisjärjestelmästä on käytävä ilmi kunkin viikon työaika ja se on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voi- maantuloa.
Jaksotyötä käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava käytettävän jak- son ajaksi ja annettava työntekijän tietoon vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.
Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa sopimalla paikallisesti 18 §:n mukaisesti.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. (TAL 40 §, TAL 34 §, TAL 35 §)
Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.
4. Päivittäinen lepoaika
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lepoajan lyhentämisestä tai poista- misesta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Työaikalain 28§:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä.
5. Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, ellei kyse ole päivystys- tai varallaoloaikana tehdystä työstä tai työaikalaista muuta johdu. Vuorokausilepo voidaan tilapäisesti lyhentää tai siitä voidaan tila- päisesti poiketa työaikalain 29 §:n mukaisesti.
Vuorokausilepo voidaan lyhentää 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Työaikalain 29§:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n säännöksellä.
5. Palkanmaksu
Työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava kuuden arkipäivän ku- luessa työsuhteen päättymisestä, ellei toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. (TSL 2:13)
2. Vuosilomapalkan maksamisajankohdasta sopiminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosilomapalkan maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. (VLL 15§)
3. Lomarahan maksamisesta toisin sopiminen ja vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan maksamisesta toisin tai sen vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Xxxxxxxx on kuitenkin makset- tava tai vapaa annettava viimeistään ennen seuraavan lomanmääräyty- misvuoden alkua.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on, lomarahasta ei säännöksiä vuosilomalaissa.
Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, elleivät työnan- taja ja työntekijä toisin sovi. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.
Vapaa annetaan kokonaisina päivinä työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päivittäistä ja/tai viikoittaista työaikaa työnantajan määräämin tavoin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia muista antamistavoista tai siitä, et- tä vapaat korvataan rahassa. Tämä sopimus on syytä tehdä kirjallisesti.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on, laissa ei säännöksiä työajan lyhennysvapaista.
Järjestäytyneen työnantajan sopimismahdollisuuksien piirissä ovat seu- raavia asiakokonaisuuksia koskevat TES-määräykset:
- työajan tasoittumisjakson pituus
- vuorotyöhön siirtymisen ilmoitusaika
- kuusipäiväisestä työviikosta sopiminen
- työvuoroluettelon laatimisajankohta ja työajan tasoittumisjärjestel- mästä sopiminen
- päivittäisen lepoajan lyhentäminen
- vuorokausilevon lyhentäminen
- xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx työsuhteen päättyessä
- vuosilomapalkan maksuajankohdasta sopiminen
- lomarahan maksuajankohta ja vaihtaminen vapaaseen
- työajan lyhennysvapaan antaminen
Näistä myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä ovat:
- vuorotyöhön siirtymisen ilmoitusaika
- kuusipäiväisestä työviikosta sopiminen
- lomarahan maksuajankohta ja vaihtaminen vapaaseen
- työajan lyhennysvapaan antaminen
MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALA
Kiinteistöpalvelualalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 60 000 työntekijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on
50 000 työntekijää. Koko alalla on 11 617 yritystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 2175 kappaletta.
Matkailu- ravintola ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus sisäl- tää 11 lukua, jotka jakautuvat 43 pykälään sekä erillisiin alakohtiin. Li- säksi sopimuskokonaisuudessa on kuusi (6) erillistä pöytäkirjaa ja sopimus- ta sekä palkkaliitteet. Työehtosopimuskokonaisuudessa on yhteensä 158 sivua.
Työehtosopimuksen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevista määrä- yksistä 13 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä seitse- män (7) määräystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnan- tajalle.
Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista tai lo- marahasta luopumista. Työajan lyhennysvapaista ei matkailu- ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevassa työehtosopimuksessa ole sovittu.
Mahdollisuuden työpaikkakohtaiseen sopimiseen sisältävät seuraavat työ- ehtosopimuksen kohdat:
7 § Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus
2. Osa-aikatyöntekijän työaika
Työntekijä on osa-aikatyöntekijä, jos hänen työaikansa on vähemmän kuin keskimäärin 111 tuntia kolmessa viikossa. Työnantaja ja työntekijä sopi- vat A. kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta tai B. keskimää- räisestä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.
B. Keskimääräinen vähimmäistyöaika (määräys voimassa 1.1.2015 alkaen)
Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet keskimääräisestä kolmiviikkois- jakson työajasta, tulee sovitun työajan toteutua tarkastelujakson aikana. Työnantaja ja työntekijä tarkastelevat keskimääräisen vähimmäistyöajan toteutumista vuoden pituisena ajanjaksona, ellei lyhyemmästä tarkastelu- jaksosta työ- paikkakohtaisesti 30 §:n mukaan toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti on, koska TES:ssa kyseinen kohta on säännöllisen työajan järjestämistä koskevan kohdan alla (TAL 10 §).
2. Vapaapäivät
Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että per- jantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaa- päivinä.
Työpaikkakohtaisesti TES 30 § mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai–maanantai-yhdistelmänä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 40 §, TAL 31 §).
Työvuorolista on laadittava etukäteen niin, että se asetetaan työntekijöi- den nähtäville ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti 30
§:n mukaisesti toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 40 §, TAL 35 §).
11 § Juhla- ja pyhäpäivälyhennys (JP)
Tammi–kesäkuulle sijoittuvista JP-päivistä ansaitut JP-vapaat annetaan saman vuoden joulukuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita.
Heinä–joulukuulle sijoittuvista JP-päivistä ansaitut JP-vapaat annetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on. Työaikalaissa ei säännöksiä työajan lyhentämisestä.
3. Henkilöstöravintolat
Henkilöstöravintoloissa voidaan sopia noudatettavaksi JP- päiväjärjestelmän sijasta asianosaisen asiakasyhteisön arkipyhäviikkojen arkipyhä- ja työajanlyhennysjärjestelyä. Työaika voi olla tällöin esimer- kiksi 112,5 tuntia kolmessa viikossa ja vastaavasti annetaan vuoden aikana 11 tasoitusvapaata, jolloin päästään samaan vuosityöaikaan kuin JP- päiväjärjestelmässä. Asiasta on sovittava työpaikkakohtaisesti työehtoso- pimuksen 30 §:n mukaisesti.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti on. Laissa ei säännöksiä työajan lyhentämisestä, mutta poh- dittava, onko kohdassa toisaalta kyse työajan tasoittumisjärjestelmäs- tä? (TAL 34 §).
12 § Kokoaikatyöntekijöiden erityiset työaikamuodot
2. Paikalliseen sopimiseen perustuva työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi Kuukausipalkkaisen kokoaika- työntekijän työaika voidaan työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti paikalli- sesti sopia tasoitettavaksi 111 tuntiin enintään yhdeksän (9) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi).
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 34 §).
3. Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työ- aikapankki)
1. Järjestelmän käyttöönotto, liittyminen ja irtautuminen
1. Työaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 30 §:n mukaisesti luottamusmiehen kanssa.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Kyse työajan tasoittumisjärjestelmästä (TAL 34 §).
V- tai X-päivänä sekä JP-vapaana tehtävästä työstä on sovittava työnteki- jän ja työnantajan kesken.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ilmeisesti on. Laissa ei säännöksiä asian osalta.
20 § Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen
Lisä- ja ylityöstä tai V-, X- tai JP-vapaana tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan va- paa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa- ajan pituus lasketaan noudattaen mitä edellä on säädetty korotetusta palkasta. Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopi- maan. Jos sopimukseen ei päästä, määrää työnantaja vapaan ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvausta rahana.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Lisä- ja ylityön osalta ei, koska TAL 23§:n tahdonvaltaisuus on poistet- tu TAL:n 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä. Koska V-, X-, JP- vapaiden osalta ei ole laissa määräyksiä, joten näiden osalta sopimis- mahdollisuus on myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä.
Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa
• yrityksessä vakiintuneen käytännön
• monialayrityksen yleisen palkanmaksutavan tai
• työehtosopimuksen 30 §:n nojalla tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Paikallista sopimista koskevan kolmannen kohdan osalta ei ole.
Työpaikkakohtaisesti TES 30 §:n mukaisesti lomaltapaluuraha voidaan so- pia maksettavaksi muuna ajankohtana tai annettavaksi vastaavana palkal- lisena vapaa-aikana.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on. Laissa ei säännöksiä lomaltapaluurahasta.
Palvelurahapalkkaa saavia vahtimestareita, järjestyksenvalvojia ja portieereja koskevat määräykset
Portieerin palkka voidaan sopia myös niin, että se muodostuu majoitus- puolelta kertyvistä palvelurahoista, naulakkotuloista tai kiinteästä kuu- kausikorvauksesta tai näiden yhdistelmistä, jolloin työnantaja takaa por- tieerille kiinteäpalkkaisen portieerin palkkataulukossa olevaa kuukausi- palkkaa vastaavan ansion. Tarkastelu suoritetaan kahden kuukauden jak- soin.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Toimistotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja
2. Paikallisesti sopimalla voidaan ruokatauko:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Työaikalain 28§:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä.
Järjestäytyneen työnantajan sopimismahdollisuuksien piirissä ovat seu- raavia asiakokonaisuuksia koskevat TES-määräykset:
- säännöllisen työajan järjestäminen
- vapaan antaminen sunnuntai-maanantai –yhdistelmänä
- työvuorolistan laatimisajankohta
- työajan lyhentäminen
- työajan tasoittumisjärjestelmä
- työaikapankin käyttöönotto, liittyminen ja irtautuminen
- vapaapäivänä tehtävästä työstä sopiminen
- lisä- ja ylityön sekä vapaapäivinä tehdyn työn palkan vaihtaminen va- paaseen
- palkan maksaminen kerran kuukaudessa paikallisen sopimuksen mukai- sesti
- lomaltapaluurahan maksuajankohta ja vaihtaminen vapaaseen
- portieerin palkan määrittely
- ruoka- ja kahvitauon lyhentäminen
Näistä myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä ovat:
- säännöllisen työajan järjestäminen
- työajan lyhentäminen
- vapaapäivänä tehtävästä työstä sopiminen
- vapaapäivänä tehdyn työn palkan vaihtaminen vapaaseen (mutta ei li- sä- ja ylityön vaihtaminen vapaaseen)
- lomaltapaluurahan maksuajankohta ja vaihtaminen vapaaseen
- portieerin palkan määrittely
RAKENNUSALA
Rakennusalalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 33 470 työnte- kijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on noin 11 800 työntekijää. Rakennusalalla (talonrakentaminen) on 18 736 yritystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 322 kappaletta.
Rakennusalan työehtosopimuskokonaisuus koostuu 10 erillisestä sopimuk- sesta. Itse työehtosopimus sisältää 42 erillistä pykälää. Työehtosopimus- kokonaisuudessa on yhteensä 148 sivua.
Työehtosopimuskokonaisuuden työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevis- ta määräyksistä 17 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä seitsemän (7) määräystä mahdollistaa sopimisen osittain tai kokonaan vain järjestäytyneelle työnantajalle.
Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista. Työ- ehtosopimuksen mukaisista työajan lyhennysvapaista voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti. Työajan lyhennyk- seen liittyvästä erillisestä palkanosasta ei kuitenkaan voida sopia toisin. Työehtosopimus ei mahdollista lomarahasta luopumista.
1. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ellei sopimiseen valtuuttavassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja
työntekijän kesken taikka työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät henkilöstön edustajat.
2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen
osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
Paikallisesti sovittavia asioita
1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työ- ajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnan- tajan määräämänä aikana vapaapäivinä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on, laissa ei säännöksiä työajan lyhennyksistä.
Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruo- kailutauko. Tauko voidaan sijoittaa myös lomittain.
Paikallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Työaikalain 28§:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä.
11 § Paikallinen sopiminen työajoista
1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 4 §:n estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Viikoittainen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia. Sisällytettäessä työajan lyhennys työaikajärjestelmään työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa. Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työ- tä varten ennakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työ- aika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä). Työn- tekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sovittuun tuntimäärään. Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viik- kotyötunnin tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palk- ka.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on (TAL 10 §)
2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päätty- misajoista sekä työajasta johtuvista lisistä 8 ja 9 §:stä poikkeavalla taval- la.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on (TAL 10 §)
3. Jos työvuoron pituus poikkeaa 8 tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta 10 §:stä poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista sopia myös muilta osin 10 §:stä poiketen.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ei ole. Kyse ei ole enää säännöllisen työajan järjestelyistä, vaan päivit- täisistä lepoajoista, joita koskeva työaikalain 28§:n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40§:n mahdollistamalla TES-määräyksellä.
4. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin ja työkalukorvauksiin 31 ja 32 §:ien mukaisesti työvuorojen pituudesta riip- pumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionmenetyksen korvauksiin mää- räytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja it- senäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti. Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa voidaan paikallisesti sopia tasai- sesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan mukaista ansiota.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Ilmeisesti ei ole. Epäselvää on se, onko palkanmaksukautta koskeva osuus (viimeinen virke) järjestäytymättömän työnantajan käytössä.
Työpaikalle on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo, mikäli säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen taikka lepoaikojen ajankohdat määräy- tyvät 8 ja 10 §:stä poiketen.
Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työvuoroluettelo laaditta- va siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen.
Paikallisesti voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TAL 35 §).
3. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta ja neljää kuukautta, mikäli paikallisesti ei sovi- ta, että tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on (TAL 19 §:n 3 momentti). Kuitenkin huomattava, että TAL 19§ 3 momenttia ei ole mainittu TAL 40§ semidispositiivisten säännösten listassa.
1. Muiden alaikäisten kuin rakennusalan opiskelijoiden kohdalla edellä 19
§:ssä määritellyistä palkkaryhmistä ja ryhmiin perustuvista vähim- mäispalkoista voidaan sopia toisin.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Työkohtainen palkka koostuu työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä tai henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja palk- kiopalkkaosuudesta. Pääsääntöisesti työkohtainen palkka sovitaan kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole rajattu muutoin, se päättyy työntekijän siirtyessä toiseen työ- kohtee- seen.
1) Työkohtainen lisä
Työkohtainen lisä sovitaan ennen työn aloittamista. Työnantajan on työn- tekijän sitä pyytäessä selvitettävä, kuinka työkohtaiseen lisään vaikutta- vat vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työkohtaisen lisän suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijä on velvollinen vastaanotta- maan työtä työnantajan tarjoamalla työkohtaisella palkalla.
2) Palkkiopalkka
Palkkiopalkassa henkilökohtaisen tuntipalkan päälle on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tuotantopalk- kiopalkkaus on yksi palkkiopalkkauksen muoto. Palkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai työkunnan kesken.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on.
1. Kustannusten korvaukset voidaan maksaa kerran kuussa, jos siitä sovi- taan.
3. Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopien poiketa palkan maksu- ajankohdasta silloin, kun se vapaiden keskittämisen ja arkipyhien vuoksi on tarpeellista.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kohdan yksi osalta on, koska kyse ei ole palkasta vaan kustannusten korvaamisesta.
Kohdan kolme ensimmäisen virkkeen osalta ilmeisesti on, sillä määrä- yksen soveltaminen ei näytä edellyttävän paikallista sopimista. Toisen virkkeen osalta ei ole (TSL 13 §).
Sopimus rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta
6 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta
Liukuvalla työajalla tarkoitetaan menettelyä, jossa työntekijä voi sovi- tuissa rajoissa määrätä itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajan- kohdan. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on ilmettävä kiinteä työaika, päivittäisen työ- ajan liukumaraja eli työajan aikaisin alkamisajankohta ja myöhäisin päät- tymisajankohta sekä säännöllisen työajan ylityksen ja alituksen enimmäis- kertymät. Vuorokautista työaikaa voidaan tällaisella sopimuksella lyhen- tää tai pidentää enintään kaksi tuntia. Samoin säännöllisen työajan ylitys- ten enimmäiskertymä on enintään + 10 tuntia ja alitusten enimmäisker- tymän enintään – 10 tuntia. Lisäksi on otettava huomioon liukuvaa työ- aikaa koskevat työaikalain määräykset.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on (TAL 13 §).
Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla
4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautussopimuksia. Tällai- sella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa
lomautuksissa työsopimuslain ja tämän sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole. (TSL 13:7)
5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toi- meenpanon siirtämisestä.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä?
Kyllä on. Työsopimuslaissa ei säännöksiä irtisanomisen peruuttamises- ta.
6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana
1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon tilapäisen työn tarjoamisvelvollisuudesta.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Ei ole (TSL 2:5).
Rakennusalan urakkahinnoittelu 2014-2016
Yksikköhintaurakoiden urakkahinnat määräytyvät tähän sopimukseen liit- tyvien hinnoittelujen perusteella. Näillä vähimmäishinnoilla voidaan kor- vata yrityskohtainen käytössä oleva hinnoittelu kuitenkin vain siitä yrityk- sessä yhteisesti sovittaessa. Työntekijäpuolella sopijapuolena ovat urak- katyötä tekevät työkunnat. Urakkatyöstä sovittaessa on työnantajan ja työntekijöiden yhdessä todettava sopimuksen sisältöön vaikuttavat olen- naiset asiat. Sopimusta tehtäessä on nimenomaisesti todettava käytetty hinnoitteluperuste sekä esitettävä tarkoituksenmukaisella tarkkuudella mahdolliset poikkeamat lähtötilanteesta, työn sisällöstä sekä siitä, miten mahdolliset työolosuhteiden vaikutukset työsuoritukseen on otettu huo- mioon.
Onko järjestäytymättömän työnantajan käytössä? Kyllä on.
Järjestäytyneen työnantajan sopimismahdollisuuksien piirissä ovat seu- raavia asiakokonaisuuksia koskevat TES-määräykset:
- työajan lyhennyksen säästäminen tai pitämättä jättäminen
- ruokatauon lyhentäminen
- säännöllisen työajan järjestäminen
- tauoista toisin sopiminen
- tasainen palkanmaksu keskimääräistä työaikaa sovellettaessa
- työvuoroluettelon muuttaminen
- ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso
- alaikäisten vähimmäispalkkaus
- työkohtainen palkka
- kustannusten korvausten maksaminen kerran kuussa
- lopputilin maksaminen seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhtey- dessä (ei edellytä paikallista sopimista)
- xxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx sopiminen
- liukuva työaika
- lomautuksista toisin sopiminen
- irtisanomisen peruuttaminen
- työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana
- urakkahinnoittelut
Näistä myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä ovat:
- työajan lyhennyksen säästäminen tai pitämättä jättäminen
- säännöllisen työajan järjestäminen
- ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso
- alaikäisten vähimmäispalkkaus
- työkohtainen palkka
- kustannusten korvausten maksaminen kerran kuussa
- lopputilin maksaminen seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhtey- dessä (ei edellytä paikallista sopimista)
- liukuva työaika
- irtisanomisen peruuttaminen
- urakkahinnoittelut
TEKNOLOGIATEOLLISUUS
Teknologiateollisuuden alalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 91 500 työntekijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on noin 85 000 työntekijää. Teknologiateollisuuden alalla on 7961 yritys- tä, joista järjestäytyneitä työnantajia on noin 1600 kappaletta.
Teknologiateollisuuden työehtosopimus sisältää 47 erillistä lukua, jotka jakautuvat erillisiin alalukuihin sekä pykäliin. Työehtosopimuskokonaisuu- dessa on yhteensä 195 sivua.
Työehtosopimuskokonaisuuden työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevis- ta määräyksistä 48 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä 21 määräystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnantajalle.
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja mukaan palkkaratkaisusta neu- votellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, ti- lauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla.
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkankorotukset toteute- taan työehtosopimuksessa määritellyllä tavalla.
Työehtosopimus ei mahdollista sopimuksen mukaisista työajan lyhennys- vapaista kuin ei myöskään lomarahasta luopumista.
Yleissäännös paikallisesta sopimisesta Paikallinen sopiminen
Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen
Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilmenee kustakin työehtosopimus- määräyksestä (ks. myös työehtosopimuksen liite, s. 189).
Paikallisen sopimisen osapuolet
Paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisesta työehtosopi- musmääräyksestä johdu muuta:
• työntekijä ja esimies,
• luottamusmies ja työnantaja,
• pääluottamusmies ja työnantaja.
Sopimuksen osapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja, jos sopimuksen tarkoittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialu- een työntekijöitä yleisesti tai, jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olen- naisia vaikutuksia muiden työntekijöiden työskentelyyn.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös siten, että luottamusmiehen ja työnantajan kesken sovitaan asiasta yleisesti (kehyssopimus), ja jätetään mahdollisuus yksityiskohdista sopimiseen työntekijän ja työnantajan välil- lä.
Paikallisen sopimuksen sitovuus
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika
Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyy- tää. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuu- kauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta so- vittu.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuk- sen osa.
Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus
Paikallinen sopimus on voimassa työehtosopimuksen voimassaolon päät- tymisen jälkeenkin, ellei sitä asianmukaisesti irtisanota päättymään irti- sanomisajan kuluttua. Irtisanomisoikeus koskee sopimuksettoman tilan ai- kana myös määräajaksi solmittuja paikallisia sopimuksia. Irtisanomisaika on tällöin kolme kuukautta.
Ohjeita paikallisen sopimisen tueksi Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen voidaan jakaa kah- teen ryhmään:
1. työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saaviin sopimuksiin
2. työsopimustasoiseen sopimiseen.
Molemmissa on kyse toisin sopimisesta eli poikkeamisesta työ- ehtosopi- muksen määräyksistä tai työehtosopimuksen täydentämisestä.
Työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saavat paikalliset sopimukset
Näihin paikallisiin sopimuksiin sovelletaan työehtosopimuksen kohdan 44.2 mukaista paikallisen sopimisen neuvottelujärjestystä. Luottamusmies ja pääluottamusmies ovat suoraan asemansa nojalla kelpoisia solmimaan so- pimuksia, jotka sitovat kaikkia (pää) luottamusmiehen toimialueen työn- tekijöitä, myös ammattiliittoihin järjestäytymättömiä.
Työehtosopimus
Yksittäistä työntekijää koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä työnte- kijän ja hänen esimiehensä välillä, ellei kyse ole työntekijöitä yleisemmin koskevasta tai muiden työntekijöiden työhön olennaisesti vaikuttavasta järjestelystä.
Nämä sopimukset saavat työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. Tämä tar- koittaa, että paikallinen sopimus velvoittaa työnantajaa ja jokaista työn- tekijää samalla tavoin kuin valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyk- set. Toistaiseksi voimassa oleva työehtosopimuksen osaksi katsottava pai- kallinen sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, ellei asianomaisesta työehtosopimuksen määräyksestä muuta ilmene tai muusta ole sovittu. Irtisanomiselle ei vaadita erityisiä perusteita.
Työehtosopimuksen osa | Onko jär- jestäyty- mättömän työnantajan käytössä | |
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja | ||
s. 37 | Palkkojen korottaminen | Kyllä on |
Työehtosopimuksen osa | ||
8.1.1. | karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttöönotto | Kyllä on |
8.1.2 | työnvaativuusryhmien lukumäärä | Kyllä on |
8.1.4 | muu paikallisesti sovittu työnvaati- vuuden määrittämistapa, | Kyllä on |
10.1 | työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa olevan opiskelijapalkka | Kyllä on |
11.2 | käytettävät palkkaustavat, kohta 2 | Kyllä on |
13.1 | tulospalkkiolisän käyttöönotto | Kyllä on |
14.5 | palvelusvuosilisän maksuajankohta | Kyllä on |
16 | muun palkanmääritysjakson käyt- töönotto | Ei ole |
18 | palkanmaksu tuntipalkkalaisille ker- ran kuukaudessa | Ei ole |
19.2 | työajan tasaamisen toteuttamistapa | Kyllä on |
19.2 | työajan tasaamisvapaan ajankohdas- ta ilmoittaminen | Kyllä on |
19.3 | työajan tasaamislisän maksuajan- kohta | Ei ole |
19.4.1 | työtuntijärjestelmän muutoksesta ilmoittaminen | Ei ole |
19.7 | säännöllisen vuorokautisen ja vii- koittaisen enimmäistyöajan pituus | Ei ole |
19.7 20.1 | yli vuoden mittainen työajan tasoit- tumisjakso työaikapankkisopimuk- sissa | Ei ole |
19.7 | työvuorokauden ja työviikon alka- minen | Kyllä on |
19.7 | päivittäinen lepoaika | Ei ole |
19.7 | työtuntijärjestelmän muuttaminen | Ei ole |
19.7 | työtuntijärjestelmän muutoksesta ilmoittaminen | Ei ole |
19.7 | yötyön teettäminen | Ei ole |
19.8.2 | työaikapankin käyttöönotto | Ei ole |
19.8.4 | työaikapankkisaldot työsuhteen päättyessä | Ei ole |
19.8.4 | työaikapankkisopimuksen irtisano- misaika | Ei ole |
20.3 | ylityön enimmäismäärän tarkastelu- jakso | Kyllä on |
20.6 | yhden ylityökäsitteen käyttöönotto ja ylityölisän suuruus | Ei ole |
21.1.2 | vuosiloman järjestäminen 3- vuorotyössä | Ei ole |
21.4 | vuosilomapalkan maksamisen jak- sottaminen | Ei ole |
21.5.1 | lomarahan maksamisen ajankohta | Kyllä on |
22.4.4 | vähintään 12 tunnin matkatyön ate- riakorvauksen edellytykset | Kyllä on |
22.9 | toisin sopiminen 22 luvun 22.4 – 22.8 määräyksistä (matkustussään- tö) | Kyllä on |
31.1.3 D | työntekijän oma ilmoitus lyhytaikai- sesta sairauspoissaolosta | Kyllä on |
37.5 | lomauttaminen, sen perusteet ja lomautusilmoitusaika | Ei ole |
Työehtosopimuksen mukainen työsopimustasoinen paikallinen sopiminen
Nämä sopimukset solmitaan työntekijän tai työntekijöiden sekä työnanta- jan välillä. Luottamusmies ja pääluottamusmies voivat näissä asioissa tehdä paikallisen sopimuksen pääsääntöisesti vain, jos ovat saaneet siihen kaikilta asianomaisilta työntekijöiltä erillisen valtuutuksen.
Näihin sopimuksiin ei sovelleta työehtosopimuksen 44. luvun määräyksiä eivätkä nämä sopimukset tule työehtosopimuksen osaksi.
Työsopimustasoiset paikalliset sopimukset ovat usein luonteeltaan tilan- nekohtaisia tai määräaikaisia. Toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen ir- tisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita.
Työsopimustasoinen ehto | Onko jär- jestäyty- mättömän työnantajan käytössä | |
Työehtosopimus | ||
10.1 | opiskelijat ym., suorituspalkkatyön yksikköhinnat | Kyllä on |
11.2 | työkohtaisesti käytettävät palkkaus- tavat, kohta 3 | Kyllä on |
11.2.1 | henkilökohtaisen aikapalkan pysy- vyys | Kyllä on |
11.2.2 | suorituspalkkatyön yksikköhinta | Kyllä on |
14.5.3 | palvelusvuosilisän vaihtaminen va- paaseen | Kyllä on |
19.2 | työajan tasaamisvapaan siirtäminen seuraavalle vuodelle | Kyllä on |
19.6 | samassa vuorossa työskenteleminen | Ei ole |
20.10.2 20.10.3 | viikkovapaakorvaus: raha/vapaa | Ei ole |
20.12 | varallaolokorvaus | Ei ole |
22.4.1 | oman auton käyttö matkatyössä | Kyllä on |
22.7 | ulkomaan työehdot | Kyllä on |
35.4 | takaisinottovelvollisuus | Ei ole |
36.1 | oikeus työllistymisvapaaseen | Kyllä on |
37.7 | lomauttamisen keskeyttäminen | Kyllä on |
43.4.4 | ylityökorvaus pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolisista tehtävistä | Kyllä on |