ALIURAKOITSIJAVERKOSTON PUITESOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN VIHERRAKENTAMISEN PIENURAKOIHIN
ALIURAKOITSIJAVERKOSTON PUITESOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN VIHERRAKENTAMISEN PIENURAKOIHIN
Puuha Group Oy
Rakennetun ympäristön opinnäytetyö Hortonomi AMK Lepaa
kevät 2022 Xxxxx-Xxx Xxxxxxxxx
Tekijä Xxxxx-Xxx Xxxxxxxxx Vuosi 2022
Työn nimi Aliurakoitsijaverkoston puitesopimuksen kehittäminen viherrakentamisen pienurakoihin
Ohjaaja Xxxx Xxxxxxxx
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä pohjatyö kustannustehokkaan, luotettavan ja laadukkaan leikkivälineiden ja viherrakenteiden asennuspalvelun toteuttamiseksi aliurakoitsijaverkoston kautta. Työn tilasi Puuha Group Oy.
Puuhan aikaisempi pienten viherrakennusurakoiden hankintaprosessi on ollut yrityksen sisällä raskas ja työllistävä ja aliurakoitettujen projektien taloudellinen tuottavuus heikko. Laatu ja asiakastyytyväisyys ovat vaihdelleet runsaasti. Aliurakkahankinta on ollut reaktiivista ja siksi vaikeasti hallittavissa.
Opinnäytetyöprosessissa hahmoteltiin Puuhan vanha aliurakoittamisen toimintaprosessi avaamalla se vuokaavioon, ja selvitettiin haastattelemalla sekä tilaajan että aliurakoitsijoiden tarpeet yhteistyön kehittämiseksi. Opinnäytetyön tuloksena syntyi Puuhan pienasennusten alihankinnan uusi selkeytetty prosessikaavio ja ensimmäinen versio alihankinnan puitesopimuksesta.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että olemassa olevat yksityistä rakennusurakointia ohjaavat dokumentit eivät ole yksinään riittäviä aidosti vastavuoroiseen yhteistoimintaan perustuvaa aliurakkaverkostoa. Opinnäytetyöstä kävi myös ilmi rakennusurakoinnissa vallitsevan keskustelukulttuurin ja valtasuhteiden yksipuolisuus ja vanhanaikaisuus, joiden muuttamiseksi tarvitaan tilaajaorganisaation sisäistä arvokeskustelua ennen uusien sopimuskäytänteiden määrittelyä.
Kehitystyö jatkuu opinnäytetyössä kerätyn materiaalin ja tuotettujen dokumenttien sekä uudistettavan toimintamallin ensimmäisten käyttökokemusten pohjalta.
Avainsanat Aliurakointi, puitesopimus, rakennushankkeet, urakkasopimus, viherrakentaminen
Sivut 21 sivua ja liitteitä 1 sivua
Author Xxxxx-Xxx Xxxxxxxxx Year 20xx
Subject Development of the Framework Contract practice for Small-scale Landscaping Subcontracts
Supervisors Xxxx Xxxxxxxx
The objective of this thesis was to do the groundwork for a cost-effective, reliable and high- quality installation service of playground equipment and landscape structures implemented by a subcontractor network. The thesis was commissioned by Puuha Group Oy.
The earlier small landscaping contract acquisition process in Puuha was both heavy and exerting, and the economic productivity was poor. The quality of the implementations varied greatly, and so did the customer satisfaction. The subcontractor acquisition has been reactive and therefore difficult to execute.
The old subcontractor acquisition process was flowcharted during the thesis process. For developing the cooperation, needs of both the subcontractors and Puuha were determined and clarified by interwiews. The outputs of the thesis were the description of the new subcontractor acquisition process and the first version of the new subcontractor framework agreement.
As a conclusion it was found that the existing documents that guide the private sector construction contracts are not detailed enough, when the objective is to create an open, mutually beneficial subcontractor network. Also it was found that the discussion culture and power relations in the construction branch are unilateral and old-fashioned. To change this, value discussion is needed inside the purchasing organisations before defining any new agreement practices.
The development work continues based on the experiences from the produced documents and the new acquisition process.
Keywords Construction projects, framework agreement, landscaping, subcontracting Pages 21 pages and appendices 1 pagess
Sisällys
2 Lähtötilanne tilaajaorganisaatiossa 2
3 Yksityisen sektorin rakennusurakoiden sopimista ohjaavat dokumentit 3
4 Aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia 4
5 Toimittajien tarvekartoitus puitesopimusmalliin 8
5.2 Yhteenveto haastatteluista 9
6.1 Alihankintaprosessin selkeyttäminen 11
6.2 Uuden puitesopimusrungon ja sopimusehtojen laatiminen 14
6.2.1 Puuhan vaateet sopimusehtoihin 15
6.2.2 Tutkimustulosten vaikutus sopimusehtoihin 16
Liitteet
Liite 1 Haastattelurunko
Käsitteet
Alihankinta
Ulkopuolisen yrityksen palkkaaminen tarjoamaan jokin liiketoiminto osatekijöineen (Tilastokeskus, n.d.). Opinnäytetyössä alihankintana käsitellään Puuhan sopimuskumppaneiltaan ostamaa asennuspalvelua.
Aliurakointi
Urakoinnin osa, jonka varsinainen urakoitsija teettää toisella urakoitsijalla eli aliurakoitsijalla (Finto, n.d.). Puuha käyttää sopimuskumppaneitaan myös itse urakoimissaan suuremmissa kohteissa toteuttamaan pienempiä urakan osia.
Asennuspalvelu
Opinnäytetyössä: Puuhan oma liiketoiminta-alue, joka toteuttaa Puuhan valmistamien ja maahantuomien välineiden asennustyön, sekä asentaa myös kilpailijoiden tuotteita.
Liiketoiminta-alue on kasvanut kattamaan myös viherrakentamista, joten nimikettä voidaan tarkastella myös kriittisesti.
Puitesopimus
Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista § 42, 2016/1397). Puitejärjestelyt ovat yleisemmin käytössä julkisen alan hankinnoissa, mutta sovellettavissa myös yksityisille toimijoille.
Rakennettu ympäristö
Kulttuuriympäristön osa, joka sisältää ihmisen toiminnan tuloksena syntyneet rakennukset ja rakennelmat. Varsinaisten rakennusten lisäksi rakennettuun ympäristöön kuuluvat esimerkiksi tiet, sillat, rautatiet, kanavat, padot, puistot ja puutarhat (Sanastokeskus TSK, n.d.-a). Puuhan rakennetun ympäristön viherrakentamisen sisältöä ovat paitsi kasvillisuusrakenteet, leikki- ja liikuntavälineet ja ympäristökalusteet, myös kiveykset, muurit ja aidat.
Sopimuskumppani
Sopimuksessa osallisena olija, sopimuspuoli (XxxxxXxxxxxxxx.xx, 2021). Opinnäytetyön tavoitteena on luoda sopimusehdot, joiden avulla on mahdollista solmia pitkäaikaisia toimivia sopimuskumppanuuksia.
Tilaaja ja tuottaja
Alk. julkisten palvelujen organisoinnin malli, jossa palvelun tilaajan ja palvelun tuottajan roolit on erotettu toisistaan (Sanastokeskus TSK, n.d.-b). Tässä opinnäytetyössä käytetään myös tarkoittamaan Puuhan ja sopimuskumppani(e)n keskinäistä roolitusta.
Viherrakentaminen
Maarakentaminen, jossa rakennetun ympäristön viimeistelyyn käytetään istutuksia (Sanastokeskus TSK, n.d.-c). Huomataan, että termi sisältää maarakentamista, käytännössä paljonkin, ja lisäksi muita rakennetun ympäristön elementtejä.
1 Johdanto
Suomessa toimii useampia ulkoleikki- ja ulkokuntoiluvälineitä ja pihakalusteita joko omana tuotantona, välitystuotteina tai molempina myyviä yrityksiä. Näistä tunnetuimpia ovat Lappset Group Oy, LeikkiSet Oy, Finture Oy, Kompan Suomi, Leikkiturva Oy, J-Trading Oy ja Puuha Group Oy. Yritykset tarjoavat myös asennuspalvelua tuotteilleen. Asennuspalvelun tuotteistus ja markkinointi vaihtelee yrityskohtaisesti. Suurin osa yrityksistä tarjoaa asennuspalvelua matalahkolla profiililla tuotemyynnin tuki- ja lisäpalveluna. Pisimmälle asennuspalvelun on tuotteistanut Lappset Group, jonka PlayCare on tuotteiden ympärille kehitetty elinkaarikonsepti. Puuha Group on edellä mainituista toimijoista ainoa, joka kertoo tarjoavansa palvelunaan myös varsinaista viherrakentamista.
Opinnäytetyön laatija aloitti Puuha Group Oy:n (edempänä Puuha) palveluksessa maaliskuussa 2021, nimikkeellä rakennuttajahortonomi. Työnkuvan keskeiseksi osaksi muodostui yrityksen tarjoamien asennus- ja viherurakoiden alihankintaprosessin hallinnointi tarjouslaskennasta valmiin kohteen luovutukseen tilaajalle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä pohjatyö kustannustehokkaan, luotettavan ja laadukkaan asennuspalvelun toteuttamiseksi aliurakoitsijaverkoston kautta. Opinnäytetyön tuloksena syntyy Puuhan pienasennusten alihankinnan prosessikaavio ja ensimmäinen versio puitesopimuksesta. Kehitystyö jatkuu opinnäytetyössä kerätyn materiaalin ja tuotettujen dokumenttien, sekä uudistettavan toimintamallin ensimmäisten käyttökokemusten pohjalta.
Onnistunut opinnäytetyön lopputulos keventää Puuhan Asennus- ja viherpalvelun liiketoiminta-alueen työkuormaa alihankinnan ostossa ja valvonnassa ja sitouttaa pitkäaikaisempia yhtenäisiin käytäntöhin perustuvia yhteistyökumppaneita asennustyöhön. Tähän päästään selkeyttämällä Puuhan hankinta- ja ohjausprosesseja aliurakoitettavissa asennustöissä, ja laatimalla Puuhalle kattava puitesopimuspohja, joka palvelee sekä tilaajaa että palveluntuottajaa. Tavoitteena on proaktiivinen aliurakoiden hankintaprosessi, nykyisen reaktiivisen sijaan. Keskeinen saavutettava hyöty on alihankinnan rahavirtojen parempi ennustettavuus. Riittävän tarkalla sopimisella ja molempien osapuolien hyväksymillä
sopimusehdoilla saavutetaan myös parempi palvelutaso, nopeampi reagointi loppuasiakkaan suuntaan, ja laadukkaampi työn lopputulos.
2 Lähtötilanne tilaajaorganisaatiossa
Puuha on vuodesta 2012 tarjonnut tuotteidensa (leikki- ja liikuntavälineet, turva-alustat ja ympäristökalusteet) asennuspalvelua. Tuotteet ovat sekä omalla tehtaalla valmistettuja, että maahantuotuja välitystuotteita. Asennustyötä on myyty maanlaajuisesti. Asennuspalvelua tehtiin aluksi omana työnä, mutta melko nopeasti pelkän väline- ja kalusteasennuksen rinnalle tuli palveluvalikoimaan mukaan viherrakentaminen, ja myydyt urakat kasvoivat.
Oma työvoima keskitettiin suurimpiin hankkeisiin, ja pienempi asennustyö siirtyi aliurakoitsijoille.
Kaudella 2021 aliurakoitettuja pienurakoita valmistui noin 160 kpl. Käytettyjä aliurakoitsijoita oli 20. Alueellisesti aliurakoita tehtiin eniten pääkaupunkiseudulla (42 %), Turun alueella (24 %) ja Tampereen seudulla (12 %). Porin, Kuopion ja Lahden ympäristön aliurakat yhdessä kattoivat 12 %, ja loput 10 % jakaantuivat yksittäisillä paikkakunnilla tehtyihin satunnaisiin töihin.
Aliurakoiden ja -urakoitsijoiden määrän, ja urakoiden yleisen heterogeenisuuden myötä aliurakoiden laadukas hallinta osoittautui erittäin työlääksi. Aliurakkaprosessissa on havaittavissa useita taloudellisia, laadullisia ja työsuoritteisiin ajallisesti vaikuttavia riskejä. Vakiintumaton ja sitouttamaton aliurakoitsijakunta on myös jo itsessään riski; kauden aikana muun muassa päädyttiin purkamaan yhden aliurakoitsijan jo sovitut työt, urakoitsijan osoittauduttua epäluotettavaksi ja käyttäydyttyä työmaallaan epäasiallisesti Puuhan tilaajaa kohtaan. Toisaalta kauden aikana syntyneille xxxxxxx aliurakoitsijakontakteille ei toistaiseksi ole ollut myöskään mitään sitouttavia käytäntöjä.
Xxxxx Xxxxxx kannattaisi jatkossakin tarjota pienimuotoisempaa asennuspalvelua ja viherrakentamista, tulee kehittää toimitusvarma, tasalaatuinen ja taloudellisesti kannattava sopimuskumppaniverkosto. Tällä hetkellä toiminta on reaktiivista ja siksi epävarmaa. Sen sijaan, että myydään ensin työ ja vasta sitten etsitään sille tekijä, tulisi pyrkiä
proaktiivisuuteen ja siihen, että työlle on jo tarjousvaiheessa tiedossa luotettava toteuttaja jonka hinta- ja laatutasosta sekä osaamisesta on myös riittävästi tietoa.
Sopimuskumppaniverkoston kehittämiseen kuuluu oleellisena osana myös alueellinen harkinta. Kuten alueellisesta aliurakoiden toteumasta voi päätellä, ei koko Suomen kattava verkosto ole lähtökohtaisesti tarpeen. Tässä vaiheessa keskitytään suurimpien myyntialueiden verkostoimiseen. Mikäli Puuha jatkossa haluaa laajentaa pienasennustoiminnan alueitaan, tulee sen olle strategisen tason päätös. Silloinkin jo olemassa olevasta aliurakkaprosessin hallintamallista on suuri hyöty.
3 Yksityisen sektorin rakennusurakoiden sopimista ohjaavat dokumentit
Rakennusalan sopimuskäytäntöön löytyy useita ohjaavia ja ohjestavia julkaisuja. Julkisten hankintojen puitejärjestelyjen reunaehdot on esitetty laissa (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 2016/1397). Vaikka tämä opinnäytetyö ei käsittelekään julkisen alan toimijan hankintoja, voidaan lakia käyttää eräänä ohjaavana dokumenttina. Yleisesti on syytä todeta, että vaikka julkisen sektorin sopimuskäytännöt ovatkin tiukasti lailla ohjattuja, ovat yksityisen sektorin sopimuskäytännöt kirjavia ja pääosin tilaajaorganisaatioiden saneltavissa.
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista § 42, 2016/1397 määrittää puitesopimuksen yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan väliseksi sopimukseksi, joka vahvistaa hankintasopimuksia koskevat hinnat, määrät ja muut ehdot. Tyypillisesti puitesopimus solmitaan yhdeksi tai useammaksi kokonaiseksi kaudeksi kerrallaan, ja siihen voi sisältyä optiokausi(a).
Sopimuskumppanit voivat solmia puitesopimuskaudella myös erillisiä yksittäisiä hankintoja koskevia sopimuksia. Mikäli puitesopimusta tai jotain se ehtoa jostain syystä ei haluta soveltaa yksittäiseen sopimukseen, tulee siitä olla maininta kyseisessä sopimuksessa (Minilex, 2022).
Puitejärjestelyt liittyvät tänä päivänä usein rakentamisen elinkaarimalliin. Puuha Group haluaa olla alansa (leikki- ja lähiliikuntapaikat) asiantuntijaorganisaatio, joten elinkaarimallin tarjoaminen asiakkaille on (lähi)tulevaisuutta. Siihen voidaan varautua myös asennustöiden puitesopimuksessa, sovittamalla mukaan huolto- ja kunnossapitotyöt. RT Tietoväylästä löytyy muun muassa elinkaarimallin yleiskuvaus, ja ohjeita elinkaarihankkeen sopimusten laatimiseen. (Rakennustieto, 2020-a)
Erilaisia käytössä olevia sopimusmalleja etsittiin verkosta hakukoneella ja hakusanoilla: rakentamisen puitesopimus, viherrakentamisen puitesopimus ja puitejärjestely. Löytyneet sopimukset olivat pääsääntöisesti julkisten toimijoiden solmimia sopimuksia. Yleisesti ottaen laadittuja sopimuksia oli liikesalaisuussyistä haasteellista löytää, ja hakutuloksista karsittiin pois konsultti-, suunnittelu- ja tavaranhankintapalveluja koskevat sopimukset niiden tarkoitukseen soveltumattomuuden vuoksi. Käyttökelposiksi lähteiksi hakutuloksista jäivät Kankaanpään kaupungin puitesopimus konetyöpalveluista, ja Tampereen kaupungin puitesopimus katujen ja viheralueiden rakentamisesta 2019–2020. (Kankaanpään kaupunki, 2016; Tampereen kaupunki, 2018)
Puitesopimusta suunniteltaessa tutustuttiin myös rakennus- ja viheralan toimijoiden julkaisemiin urakka- ja puitesopimusten mallipohjiin. Näitä olivat Rakennustieto Oy:n verkkotietopalvelusta löytyvä malli elinkaarihankkeen puitesopimuspohjalle ja ohjeet sen laatimiseen, sekä Viherympäristöliiton Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin teemasivuilla oleva viherrakennushankkeen urakkasopimuspohja. Myös Rakennustiedon ylläpitämästä Xxxxxxxxxxxxx.xxx -palvelusta oli löydettävissä useita urakkaospimuksia, joista valittiin tarkasteluun alalla yleisesti käytetty Pienurakkasopimus RT 80265, sekä KVR- urakkasopimus RT 80278. Näistä kolme viimeistä on tarkoitettu yksittäisestä urakasta sopimiseen. (Rakennustieto 2020-a; Rakennustieto, 2020-b; Rakennustieto, 2001; Rakennustieto, 2009; Viherympäristöliitto, n.d.)
4 Aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia
Aliurakkaprosessien tehostamisesta, sopimuskumppanuuksista ja aliurakoiden laadunhallinnasta on tehty lukuisia opinnäytetöitä erityisesti rakennusalan
koulutusohjelmissa, mutta lähestymistapa on pääsääntöisesti yksisuuntainen ja kontrollihakuinen. Tutkimuksissa ja opinnäytetöissä on pääosin keskitytty tilaajan ja/tai pääurakoitsijan tarpeisiin. Tämän otsikon alle on koottu joitakin esimerkkejä aikaisemmista diplomi- ja opinnäytetöistä.
Xxxxx Xxxxxxxx diplomityö rakennusalan toimitusketjujen kehittämisestä ekosysteemiajattelun avulla lähestyy aihetta toimittajanäkökulmasta (Peltonen, 2018). Diplomityönssä tuodaan aluksi esille rakennusurakoiden hankintakäytännössä usein vallitseva toimintatapa: hankintatoiminta nähdään ensisijaisesti yrityksen tukitoimintona, jonka tehtävä on ainoastaan materiaalien ja työsuoritusten kustannusten urakkakohtainen minimoiminen. Vaikka hyvien toimittajasuhteiden hyötyjä on tutkittu runsaasti, ja tutkimuksista saadut tulokset puoltavat pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja jatkuvaan verkostoituneeseen hankintatoimintaan keskittymistä, eivät rakennusalan suuret toimijat juuri ole omaksuneet uusia toimintatapoja. Näin ollen hankinnat tähtäävät edelleen kertaluontoisten ostojen hintaoptimointiin.
Xxxxxxxx diplomityötä varten haastatellut rakennusalan materiaalintoimittajat ja aliurakoitsijat kuvaavat toimitusketjujen nykytilaa pirstaloituneeksi, mitä ei kuitenkaan niinkään koeta ongelmaksi vaan lähinnä alan kysyntä- ja kausivaihteluista johtuvaksi ominaispiirteeksi. Tilaajan asenne ja osaaminen urakan kokonaishallinnassa on määräävä tekijä toimittajien arvioidessa yhteistyön mielekkyyttä ja toimivuutta.
Toimitusketjujen yhdeksi ydinongelmaksi koetaan toimittajien keskuudessa hankintasuhteiden yksipuolisuus ja epätasa-arvoisuus: tilaajat asettavat aliurakoitsijoille lähinnä vaatimuksia ja velvollisuuksia, ja olettavat että toimittajalle riittää vastineeksi aliurakkasuorituksesta käteen jäävä taloudellinen kate. Haastattelujen perusteella aliurakoiden taloudellisesta kannattavuudesta syntyvä kuva on melko karu: toimittajat kertovat tilaajien "viimeisen euron vinguttamisesta", tilaajan omien kustannustavoitteiden ajamisesta toimittajia rankaisemalla, ja rahan käyttämisestä ainoana projektin onnistumisen mittarina laadun kustannuksella.
Toimittajien keskinäinen horisontaalinen yhteistyö toimitusketjun alapäässä on diplomityön tutkimustulosten mukaan hyvin vähäistä. Verkostoituneen toimittajaekosysteemin puute näkyy urakoissa erityisesti, kun urakkarajojen väliin syystä tai toisesta jää työvaiheita joita ei selkeästi ole osoitettu tiettyyn aliurakkaan kuuluviksi. Kun luonnollista verkostoituneen toiminnan sisäistä keskustelua ei ole, eikä tilaajan ja aliurakoitsijan välillä ole tasavertaista keskusteluyhteyttä, saattaa koko työmaan eteneminen pysähtyä.
Xxxxxxxx diplomityö osoittaa hyvin perustellun tarpeen luoda ekosysteemisiä toimitusketjuja ja -verkostoja, ja tarkastella tilaaja-toimittajasuhteita pitkäjänteisinä yhteistyöinvestointeina ennemmin, kuin kertaluontoisina hintaoptimoituina hankintoina. Myös Xxxxx Xxxxxxxx opinnäytetyö tarkastelee aliurakoitsijoita strategisena hankintana ja hankintaprosessin osana (Xxxxxxxx, 2016). Opinnäytetyö keskittyy työn tilaajayrityksen toimittajayhteistyön kehityskohteiden selvittämiseen. Xxxxxxxx on tutkinut tilaajaorganisaation hankintaa huomattavasti laajemmin kuin vain rakennusurakoiden alihankinnan ostamisen osalta, ja rakennusteollisuuden osuus tutkimuksesta on verraten suppea.
Xxxxxxxx opinnäytetyö toistaa Xxxxxxxx diplomityön kertomaa rakennusteollisuuden mielletystä yhteistyökyvyttömyydestä ja viestinnän autoritäärisestä yksisuuntaisuudesta. Opinnäytetyössä tuodaan esille teollisuuden ja rakennusalan välinen ero toimittajasuhteisiin suhtautumisessa. Tuotantoteollisuudessa hyvät toimittajasuhteet ovat perusedellytys, sen sijaan rakennusteollisuudessa toimittajasuhteiden kehittäminen on jäänyt lapsenkenkiin oletettavasti alan projektiluontoisuuden vuoksi.
Toimittajayhteistyön tärkeimmäksi kehityskohteeksi nousee Virtasen opinnäytetyössä tasavertaisen kommunikoinnin merkittävä lisääminen koko urakkaprosessin ajan, alkaen jo mahdollisesta ennakkotarjousvaiheesta jolloin aliurakoitsijan tietotaitoa on mahdollista käyttää hyödyksi ja luoda yhteinen toimintassuunnitelma urakan kotiuttamiseksi. Virtanen korostaa yhteistyön ja kommunikoinnin jatkamisen tärkeyttä myös urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, aina urakan jäkilaskentaan ja loppupalautteisiin asti. Palautteen annon ja suorituksien arvioinnin tulisi toimia kaksisuuntaisesti niin, että myös toimittajat arvioivat tilaajan suoriutumista urakan aikana.
Mielenkiintoisesti, Xxxxxxxx opinnäytetyössä haastatellut rakennusalan toimittajat eivät kokeneet tarpeelliseksi suoraa yhteistyötä kaikkien toimittajaketjun yritysten kanssa, vaan yhteistyö haluttiin ennemmin rajata toimittajan ja alitoimittajan väliseksi, mikä on ristiriidassa opinnäytetyön tulosten kanssa. Tämä myös poikkeaa Peltosen diplomityössä keskiössä olleesta verkostoituneesta ekosysteemimallista.
Xxxxxx Xxxxxxxxxx on toteuttanut opinnäytetyönään aliurakkasopimuspohjan laatimisen tilaajayritykselle (Holopainen, 2014). Opinnäytetyön tilaaja, tuotos ja aineistot ovat salattuja. Opinnäytetyöraportti keskittyy pitkälti dokumentoimaan aliurakkasopimuksiin liittyvää kirjallisuutta, sopimuskäytäntöjä ja muita yleisiä ehtoja. Konkreettisten tulosten ja tuotosten puuttuessa salauksen vuoksi, tästä opinnäytetyöstä jää käteen aliurakkasopimuksen räätälöimisen tarve tilaajayritykselle, sekä tieto, että pelkkä aiheesta julkaistu yleinen kirjallisuus ei riitä yksittäisen yrityksen tarpeiden mukaisen sopimusmallin luomiseen.
Xxxxxx Xxxxxx opinnäytetyössä käsitellään aliurakkasopimusprosessin ongelmia tarjouspyyntö-, urakkaneuvottelu- ja sopimuksentekovaiheissa (Teppo, 2018). Työn tavoitteena on ollut tunnistaa ja korjata aliurakoiden tarjouspyyntö- ja sopimusvaiheen epäselvyydet, jotka konkretisoituvat taloudellisina ja työajallisina menetyksinä urakan elinkaaren aikana. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla vain tilaajaorganisaation henkilöstöä, ja tutustumalla vanhoihin aliurakkasopimuksiin ja-asiakirjoihin. Myös Xxxxx tuo esille aliurakkasopimuksen ja sen liitteiden räätälöinnin merkityksen, jotta asiakirjat ja sopimiskäytäntö vastaisivat tilaajaorganisaation tarpeita.
Vaikka Xxxxxx opinnäytetyö käsitteleekin aliurakointia tilaajakeskeisesti, on sen tematiikassa havaittavissa samoja tarpeita kuin Xxxxxxxx diplomityössä. Esimerkiksi epämääräiset urakkarajaukset koetaan myös tässä rasitteina, ja yksi Teppon työn tuotos onkin urakkarajaliite aliurakkasopimukseen. Liitteiden salaamisen vuoksi jää epäselväksi, onko urakkarajakortissa huomioitu myös aliurakoitsijoiden väliset niin sanotut horisontaaliset urakkarajaukset.
Teppo korostaa aliurakan hankintaprosessin aikana tilaajan ja tuottajan välillä käytävien keskustelujen, ja niistä laadittavien pöytäkirjojen ja muiden kirjallisten dokumenttien
merkitystä, sekä tilaajan asiakirjojen yksityiskohtaista läpikäymistä aliurakoitsijoiden edustajien kanssa hyvissä ajoin ennen urakan alkua. Ennen aliurakkasopimuksen allekirjoittamista tehtävät selvitykset ja dokumentoinnit nähdään yhtä lailla merkityksellisinä. Teppon opinnäytetyön näkökulma on melko yksisuuntainen ja tiedottava, mutta siinä voidaan nähdä tilaa myös vastavuoroiselle keskustelulle.
5 Toimittajien tarvekartoitus puitesopimusmalliin
Opinnäytetyön tuotoksena syntyvän puitesopimuspohjan on tarkoitus paitsi selkiyttää asennus- ja vihertöiden aliurakoittamisen prosessia, myös hyödyttää ja sitouttaa aliurakointia tuottavia yhteistyökumppaneita. Tätä varten tarvittiin tietoa ja kokemuksia Puuhalle aikaisemmin aliurakoineilta toimijoilta.
Tiedon keruussa keskeisessä roolissa olivat asennuskumppaniverkoston edustajien teemahaastattelut. Haastatteluvastauksien perusteella koostettiin näkemys siitä, millaisen yhteistyömallin koetaan palvelevan asennuskumppaneita. Haastattelujen ja sisäisten palaverien yhteenvetojen pohjalta kirjoitetaan auki solmittavan puitesopimuksen ehdot.
5.1 Haastattelumuoto
Haastattelumuodoksi luonteva oli teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu, sen vapaamuotoisuuden ja joustavuuden vuoksi (Ojasalo ym., 2015, s. 108).
Haastattelutilainteista toivottiin ensisijaisesti keskustelevia. Haastatteluvälineenä oli Microsoft Teams.
Haastatteluun kutsuttiin seitsemän yrityksen edustajat. Haastateltavien valinnassa huomioitiin muun muassa pitkään jatkunut yhteistyö Puuhan kanssa, yhteisten toteutuneiden projektien lukumäärä, yhteistyön koettu toimivuus, yrityksen toimiminen maantieteellisesti relevanteilla alueilla ja toimijan ilmaisema halukkuus solmia Puuhan kanssa kiinteämpi yhteistyösopimus jatkossa.
Haastattelujen tavoite oli kartoittaa aliurakoitsijoiden yhteistyökuviossa kokemat suurimmat haasteet ja mahdolliset epäkohdat, sekä selvittää urakoitsijoiden toiveet ja ideat yhteistyön kehittämiseksi jatkossa. Haastattelun teemat ja apukysymykset muodostettiin tukemaan keskustelua siten, että tavoitteisiin oli mahdollista palata haastattelun eri vaiheissa uusien näkökulmien noustessa esiin. Haastattelurunko on esitetty liitteessä 1.
5.2 Yhteenveto haastatteluista
Haastatteluihin osallistui lopulta seitsemästä kutsutusta yrityksestä viisi: yksi Turun seudulta, yksi pääkaupunkiseudulta, yksi Kuopion alueelta ja kaksi Porista. Kaikki osallistujat suhtautuivat aiheeseen erittäin myönteisesti ja kehityshakuisesti. Lähtökohtaisesti ne yritykset, joille Xxxxx oli edellisellä kaudella ollut merkittävä työllistäjä, antoivat sekä enemmän kritiikkiä, että myös esittivät enemmän käytännön kehitysideoita.
Puuhan tuotteisiin oltiin asennettavuuden kannalta yleisellä tasolla tyytyväisiä. Eniten kritiikkiä tuli puuttuvista ja virheellisistä osista toimituksessa. Merkille pantavaa on, että ne haastatellut yritykset, joille Puuha ei ollut kovin merkittävä työllistäjä, kokivat toimitusten olleen pääosin kunnossa. Ne, joille Puuha oli merkittävämpi tilaaja, kritisoivat toimituksia enemmän. Välineiden kokoamisohjeisiin toivottiin myös parannuksia, toisaalta niihin oltiin kuitenkin tyytyväisiä kun verrattiin kilpailijoiden ohjeisiin.
Kritiikkiä annettiin myös asennustöiden myynnille. Vastauksissa painottui kohteiden ennakkokatselmoinnin tärkeys, jotta itse asennustyö sujuisi kustannustehokkaasti ja kitkattomasti. Xxxxxxxxx kertoivat hyvin yhdemukaisesti kokemuksistaan katselmoimatta myydyistä kohteista: kohteeseen ei ehkä pääse työkoneella, myyty väline tai sen turva-alue ei mahdu kohteeseen, asennustyön esteenä on rakenteita tai maan alla ilmeinen kookas maakivi tai kallio. Aliurakoitsija kokee olevansa vaikeassa välikädessä joutuessaan selvittämään tilaajalle, miksi Xxxxxx heille tiettyyn hintaan myymä asennustyö ei onnistukaan.
Kysyttäessä halukkuutta jatkossa sitoutua kiinteämmin Puuhan aliurakoitsijaksi puitesopimuksella, kaikki haastateltavat vastasivat myöntävästi. Ne toimijat, joille Puuha on
ollut merkittävä tilaaja, suhtautuivat ajatukseen varauksettomammin kuin ne, joille Puuhan tarjoama työ on ollut marginaalista. Eniten pohdintaa herättivät mahdolliset sopimukseen kirjattavat vasteajat. Odotetusti myös taloudellinen kannattavuus nousi keskustelun aiheeksi. Huomattavaa oli, että toimijoiden kesken oli suurta vaihtelua siinä, millaisella hinnoittelumallilla haluttiin edetä: osa koki toteumaperusteisen sopimuksen mielekkäämmäksi, toisille kiinteähintainen työkohtainen urakkamalli sopi paremmin.
Mahdollisina urakoitsijaa sitouttavina asioina tuotiin esiin muun muassa työmäärän lisääntyminen/vakioituminen, hankinnan priorisointi sopimuskumppaneille, asennus- ja tuotekoulutus, huolto-ohjelmat, jatkuvuus, aliurakoitsijaverkoston keskinäinen yhteistyö, elinkaarimalliajattelu ja toiminnan lisääminen hiljaisille kausille. Urakoitsijat olivat myös itse vaihtelevasti valmiita investoimaan ja kehittämään omaa toimintaansa puitesopimusta silmällä pitäen muun muassa henkilökunnan leikki- ja lähiliikuntapaikkojen turvallisuuskoulutuksella, kalustohankinnoilla ja lisärekrytoinnilla.
Rajaavista reunaehdoista kysyttäessä todettiin, että aliurakoitsijasta riippumattomista syistä johtuvat viivästymiset ja puutteet eivät saisi kaatua aliurakoitsijan niskaan, ja että tämä tulisi huomioida myös sopimustekstissä; esimerkiksi kuljetuksen viivästyminen, keräilypuutteet tehtaalla, tai työkohteessa toisen toimijan vastuulla olevien työvaiheiden virheet. Toivottiin myös, että sopimukseen kirjataan selkeät toimintaohjeet ja vastuut maan alta löytyvien ”yllätysten” kohdalla, kuten kiintokallio, kookkaat maakivet, ylisuuret betonivalut ja rakennusjätteet. Viikonlopputöihin ei oltu valmiita sitoutumaan.
6 Opinnäytetyön toteutus
Aikaisempien tutkimusten nojalla voidaan havaita, että tarkastellaanpa aliurakkaprosessia ja aliurakoista sopimista sitten tilaajan tai toimittajan taholta, päädytään pitkälti samoihin ongelmakohtiin ja kehitystarpeisiin. Keskeiset ratkaisut kiteytyvät a) mahdollisimman tarkkaan sopimiseen, ja b) kommunikoinnin lisäämiseen ja kehittämiseen urakkaorganisaation sisällä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti, koko urakkaprosessin ajan.
Opinnäytetyöprosessin tuotoksissa haluttiin saada näkyviin Puuhan ajatus aliurakoittamisen toteuttamiseksi tasavertaisen yhteistyöverkoston avulla sen sijaan, että asennustyön aliurakat nähtäisiin pelkkänä hankintatoimenpiteenä. Tämä edellytti myös palvelun toimittajien kuulemista opinnäytetyöprosessin aikana.
6.1 Alihankintaprosessin selkeyttäminen
Eräänä osana opinnäytetyötä syntyi kuvaaja Puuhan aliurakkaprosessin etenemisestä organisaatioiden välillä sekä Puuhan organisaation sisällä aikaisemmin, sekä tavoite aliurakkaprosessin etenemisestä tulevaisuudessa. Koska Puuhan organisaatiota ei suoraan voida verrata aikaisempien tutkimusten malleihin (muun muassa erillistä ostajan toimea ei ole), laadittiin uusi prosessi muokkaamalla vanhaa ja keskustelemalla toiminnasta sisäisissä palavereissa.
Prosessiin lähdettiin siis piirtämällä ensin auki vanha aliurakoittamisen prosessi. Syntyneen prosessikaavion perusteella voitiin nähdä, että aliurakoittamisen vanha prosessi on sangen monisäikeinen tapahtuma, ja sen varrella on monta eri toimijaa. Puuhan sisäisesti toimintaketju koskettaa sen eri vaiheissa neljää eri yksikköä (myynti, asennuspalvelu, tuotanto ja hallinto). Pääasiallinen vetovastuu prosessissa on Puuhan asennus- ja viherpalveluyksiköllä, jonka tehtävänä on selvittää työn osto- ja myyntihinnat, sopia työn toteuttamisesta aliurakoitsijan kanssa, aikatauluttaa tuotteet ja tekijät kohteeseen, tiedottaa työn etenemisestä sekä sisäisesti että tilaajalle ja urakoitsijalle, välittää työ eteenpäin laskutukseen, hyväksyä aliurakoitsijan toimittamat laskut ja vastata mahdollisten reklamaatioiden käsittelystä. Kaaviosta jätettiin pois harvemmin urakkaan liittyvät säikeet, kuten asiakkaan kohteiden loppukäyttäjien tiedottaminen (taloyhtiöiden asukkaat).
Prosessin keventämisen keskiössä oli vastuun uudelleen jakaminen myynnin, asennuspalvelun ja urakoitsijan kesken. Auki piirretty vanha alihankintaprosessi toi hyvin esille sen työllistävyyden nimenomaan asenuspalvelun vastuuhenkilölle. On huomioitava, että tyypillinen aliurakoitettava asennustyö on 1–3 leikkivälineen asennus, vanhojen välineiden purku ja turva-alustojen uusiminen. Puuhalle jäävän taloudellisen hyödyn suhde aliurakkatyöhön käytettyyn hallinnolliseen työaikaan on erittäin epäedullinen.
Vanhassa prosessissa havaittiin useita vastuukysymyksiä, joihin tuli ottaa kantaa prosessia kevennettäessä. Näitä kysymyksiä oli löydettävissä koko prosessin aikajanalta.
Harkittavaksi tuli, tarvitaanko myyjän ja urakoitsijan väliin edelleen vastuuhenkilö aliurakkaprosessia hallinnoimaan, ja sijoittuisiko tehtävä myynnin vai asennus- ja viherpalvelun liiketoiminta-alueeseen. Kuka tekee päätöksen siitä, tehdäänkö tarjouspyyntöön sisältyvä työ omana työnä vai aliurakkana, ja sovelletaanko toteutuksessa puitesopimusta vai ei? Tähän liittyen tuli pohtia, mitkä ovat aliurakoittamisen ja toisaalta puitesopimuksen soveltamisen kriteerit, ja voitaisiinko ne määritellä riittävän yksinkertaisiksi ja suoraviivaisiksi jotta päätöksen tekeminen ei säännöllisesti vaadi asiantuntijatyötä.
Asennustyön päätteeksi hallinnollisiin rutiineihin kuuluu aliurakoitsijan toimittaman laskun asiatarkastus, jolle tuli osoittaa vastuutaho.
Tiedonkulun pelisääntöjen sopiminen vaikutti myös prosessiin, esimerkiksi kenelle/keille kaikille tuotanto tiedottaa tuotteiden valmistumisaikataulusta ja lähetysvalmiudesta, kuka antaa tuotteille toimitusluvan kohteeseen ja mitkä kaikki tiedot kootaan jo tarjousvaiheessa myyntijärjestelmän tiedostoihin (muun muassa urakoitsijatiedot ja toimitettavien tuotteiden vastaanottaja kohteessa). Edelleen tiedonkulun vastuukysymyksiä olivat työn valmistumisesta tiedottaminen (kenelle urakoitsija ilmoittaa tiedon valmistuneesta työstä), kuka lähettää laskutusluvan, ja keille kaikille tieto kuuluu välittää. Prosessin sujuvoittamisen kannalta piti myös löytää ratkaisu siihen, missä määrin urakoitsija voi asioida suoraan Puuhan tilaajan kanssa.
Työn toteutukseen liittyvät uudelleen jaettavat vastuut olivat vastuu asennusvaiheessa mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkomisesta ja hinnoittelusta, asennustyöhön liittyvien reklamaatioiden käsittely, reklamaatiovastineiden laatiminen ja mahdollisen lisätyöhinnoittelun sopiminen.
Seurantakokouksessa (1. sisäinen ohjauskokous Puuhan ONT-ohjausryhmän kanssa 19.1.2022) todettiin, että vaihtoehtoisia linjoja uudeksi aliurakkaprosessin malliksi on kaksi. Esnimmäisessä vaihtoehdossa myyjä ottaa pääasiallisen vetovastuun omista aliurakoitetuista projekteistaan ja toimii Puuhan työnjohtajana, jolloin muun muassa tarvittavien tietojen
toimittaminen urakoitsijalle jo tarjousvaiheessa, tuotteiden toimituksesta sopiminen ja toimitusaikatauluista tiedottaminen, ja asennustyöreklamaatioiden vastineet ja käsittely ovat myyjän vastuulla.
Toisessa vaihtoehdossa on tarve erilliselle aliurakkakoordinaattorin tehtävälle, mutta se ei työllistäisi kokopäiväisesti ja voitaisiin sisällyttää esimerkiksi viherrakennuksen tarjouslaskijan tehtäviin. Tällöin myyjän vastuualue ei olennaisesti kasvaisi. Työnjohtovastuu, kuten tuoteaikatauluista keskustelu tuotannon kanssa ja reklamaatiovastineet, siirtyisivät urakoitsijalle. Aliurakkakoordinaattorin tehtävänä olisi aliurakkaprojekteihin liittyvästä tiedonkulusta ja -keruusta huolehtiminen, sekä hallinnollisensa työnjohtajana toimiminen.
Tavoitteena molemmissa vaihtoehdoissa on, että asennustyön asiantuntijuus saadaan aliurakoitsijalta, ja vain tarvittaessa konsultoidaan Puuhan sisällä viherrakentamisen työmaapäälliköitä ja muita omia asiantuntijoita.
Kokouksessa 19.1.2022 päätettiin, että on liian riskialtista jättää aliurakkaprosessia pelkästään myyjän ja aliurakoitsijan väliseksi. Näin ollen asennus- ja viherpalvelun toimiala tulee jatkossakin osallistumaan prosessiin sitä ohjaavana ja hallinnoivana tahona. Tämän päätöksen jälkeen oli mahdollista piirtää auki uusi aliurakointiprosessin tavoitemalli. Samoin prosessia tarkasteltaessa voitiin todeta, että nyt syntyvän puitesopimuksen soveltamisesta päättäminen on Puuhan vastuulla, ja päätös tehdään hankekohtaisesti ennen kuin työstä ollaan yhteydessä aliurakoitsijaan.
Uudessa prosessimallissa asennuspalvelun vastuuhenkilö hoitaa edelleen aliurakkaprosessin hallinnoimisen. Aliurakoitsija otetaan mukaan jo tarjouspyyntövaiheessa, mikäli Puuhalla todetaan että kyseessä on aliurakoitettava työ. Työn toteuttaja päätetään heti tarjouspyynnön saapuessa, maantieteellisillä perusteilla. Urakoitsija vastaa oman työnsä kohteen katselmoinnista ja työn hinnoittelusta, ja osallistuu aktiivisesti tarjousvaiheen keskusteluun myyjän, aliurakkakoordinaattorin ja asiakkaan kanssa. Puuhan asennuspalvelulle jäävä rooli on luonteeltaan aikaisempaa hallinnollisempi, ja tehtävään kuuluu lähinnä prosessin etenemisen ohjaaminen ja dokumentointi. Kaikki työhön liittyvä keskustelu käydään kaikille osapuolille avoimena, jolloin tiedonkulkuun ei synny katkoksia tai pullonkauloja. Myös tuotanto, tavaran valmistajan ja toimittajan roolissa, asioi urakoitsijan
kanssa suoraan. Ainoastaan laskutukseen liittyvät prosessit jäävät yrityksen sisäisiksi ja urakoitsijalta näkymättömiksi.
6.2 Uuden puitesopimusrungon ja sopimusehtojen laatiminen
Puuhaa ja Puuhan aliurakoitsijoita palvelevien sopimusehtojen määritteleminen oli oleellisin osa opinnäytetyötä. Opinnäytetyöprosessin aikana korostui Puuhan tarve pyrkiä irti yksisuuntaisesta, autoritäärisestä tilaajaroolista. Tarkkojen sopimusehtojen määritteleminen nähtiin edelleen perusteltuna, mutta samalla todelttiin että toimivaan alihankintayhteistyöhön kuuluu neuvottelu ja molemminpuolinen joustaminen sopimuksen solmimisvaiheessa. Tämä vastaa myös aikaisempien aiheesta tehtyjen tutkimusten ja opinnäytetöiden toteamaa. Näin ollen syntynyttä sopimusrunkoa tullaan käyttämään neuvottelun pohjana, ja siihen voidaan tehdä toimittajakohtaisia muutoksia yhdessä sopien.
Sopimuspohjaa laadittaessa tutustuttiin useampiin käytössä olleisiin puitesopimusmalleihin. Tarkastelussa pyrittiin löytämään sellaisia sopimusehtoja, - rakenteita ja -ratkaisuja, jotka soveltuisivat myös Puuhan tarpeisiin. Lopullinen sopimusrunko laadittiin räätälöitynä Puuhalle, joitakin muista sopimusmalleista hyviä käytänteitä ja sopimusdokumenttien rakenteita soveltaen. Puuhan aikaisemmat aliurakoitsijoiden kanssa laatimat urakkasopimukset, sekä sopimukset joita Xxxxx on solminut aliurakoitsijan roolissa toimivat lähtötasona sopimusmuodon hakemiselle ja syventämiselle.
Opinnäytetyötä varten tarkastelluista valmiista sopimuspohjista mikään ei yksinään ollut rakenteeltaan ja sisällöltään sellainen, että sitä olisi voitu käyttää pohjana Puuhan tarpeisiin. Suurin syy sopimattomuuteen oli, että valmiit sopimuspohjat on suunniteltu yksittäistä rakennusurakkaa koskeviksi, joten RT-kortiston KVR- ja Pienurakkasopimusmallit hylättiin.
RT-kortti 103165 on elinkaarihankkeen puitesopimuksen laatimista ohjaava, mutta sen rakenne soveltuu lähinnä erittäin suurten kokonaisvastuullisten urakoiden puitesopimuksiin, ja on näin ollen liian raskas Puuhan tarpeisiin. (Rakennustieto, 2020-b; Rakennustieto, 2001; Rakennustieto, 2009)
Prosessissa tarkasteltiin myös kahta verkosta löytynyttä julkisen toimijan puitesopimusta. Kankaanpään kaupungin puitesopimus konetyöpalveluista keskittyi liikaa pelkkään koneurakointiin. Parhaiten muokattavaksi sopimusrungon malliksi soveltui Tampereen kaupungin Katujen ja viheralueiden rakentamisen puitesopimus 2019-2020, jonka tapa ja järjestys esittää sopimusehdot vastasi eniten Puuhan ajatusta tulevasta sopimusrungosta. Myös tätä runkoa päädyttiin lopulta räätälöimään erittäin paljon. (Kankaanpään kaupunki, 2016; Tampereen kaupunki, 2018. Olemassa olevien sopimuspohjien räätälöinnin tarve oli jo opinnäytetyöhön ryhdyttäessä ilmeinen, ja se korostui taustatiedon hankintavaiheessa aikaisempiin opinnäytetöihin ja muihin tietolähteisiin tutustuttaessa.
6.2.1 Puuhan vaateet sopimusehtoihin
Puuhalle tärkeät sopimusehdot määriteltiin kahdessa sisäisessä ohjauskokouksessa. Ensimmäisessä listattiin ne oleelliset seikat, joihin puitesopimuksen tulee ottaa kantaa ja jotka tulee sopimusehdoissa määrittää, ja arvioitiin tausta-aineistoksi kerättyjä puite- ja urakkasopimuspohjia ja poimittiin niistä käyttökelpoisia ratkaisuja sovellettaviksi. Toisessa kokouksessa käytiin läpi puitesopimuspohjan ensimmäinen raakaversio, ja kirjattiin muutos- ja lisäystarpeet (1. sisäinen ohjauskokous Puuhan ONT-ohjausryhmän kanssa 19.1.2022; 2. sisäinen ohjauskokous Puuhan ONT-ohjausryhmän kanssa 28.1.2022).
Ensimmäisen ohjauskokouksen perusteella keskeisimmäksi puitesopimusta suunniteltaessa huomioitavaksi asiaksi nousi sopimisen pikkutarkkuus. Sopimukseen kirjattavien ehtojen haluttiin olevan mahdollisimman tarkkoja, jotta vältettäisiin riitelyä tulkinnanvaraisista asioista. Valmiit sopimuspohjat koettiin pääsääntöisesti liian ylimalkaisiksi. Työn sisältöjä ja toimintatapoja tulee kirjata sopimukseen mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Puitesopimukseen haluttiin kirjata ylös myös Puuhan vaateet urakoitsijalle, kuten työturvallisuus- ym. kortit, leikkipaikkojen turvallisuuskoulutus, ammattipätevyydet ja henkilöstön kokemus vastaavista töistä, sekä urakoitsijan velvollisuus ylläpitää näitä.
Hinnoitteluperiaatteet ja yksikköhinnat ovat luonnollinen osa puitesopimusta. Näiden lisäksi haluttiin sopimukseen mukaan määritelty aikaikkuna, milloin eri asiat toteutuvat: esimerkiksi kuinka nopeasti hintakyselyyn vastataan, kuinka nopeasti asennukset ja työt toteutetaan ja
missä ajassa lasku työstä toimitetaan Puuhalle, sekä puitesopimuksen velvoitus urakoitsijalle priorisoida Puuhan tilaukset.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ollaan valmistelemassa ympäristöministeriön johdolla. Eräs lainmuutoksen mahdollinen vaikutus on rakentamisen takuuajan pidentyminen 24 kuukaudesta 60 kuukauteen. Uuden lain arvioitu voimaanastumisvuosi on 2024. Puitesopimuksen osalta on syytä seurata lain valmistelun etenemistä, ja varautua sopimusehtojen muutokseen aliurakoitsijan takuuajan osalta. Lakiuudistusta suunniteltaessa on esitetty, että jatkossa rakennushankkeen vastuu kuuluisi päävastuulliselle toteuttajalle, joka tässä puitesopimusjärjestelyssä olisi Puuha. Koska Puuha on ulkoistanut koko aliurakan, tulee sopimuksessa olla huomioituna myös rakentamisen vastuun ulkoistuminen työn varsinaiselle toteuttajalle. (Ympäristöministeriö, n.d.)
Tilaajan vastuista ja sitouttamiskeinoista haluttiin kirjata sopimukseen muun muassa asennuskoulutus, työtapojen perehdytys ja viestintävelvollisuudet, esimerkiksi oikea- aikainen tiedottaminen tuotteiden valmistumisaikatauluista ja kuljetusliikkeiden saamat oikeat vastaanottajatiedot.
6.2.2 Tutkimustulosten vaikutus sopimusehtoihin
Aliurakoitsijoilta kerättiin tietoa aiemmin kuvatuin teemahaastatteluin.
Haastatteluvastausten perusteella muokattiin puitesopimuksen ehtoja
ja aliurakkaprosessia siten, että haastattelussa esille nousseet ongelmat olisi mahdollista ratkaista.
Osapuutteet toimituksissa vähenevät, kun sopimuskumppaneille toimitetaan sopimuskauden alussa riittävä määrä yleisimpiä kiinnikkeitä, suojahattuja ja muita pienosia. Urakoitsija seuraa omaa varastotilannettaan ja tilaa itse täydennystä Puuhalta tarvittaessa. Ensimmäisen kauden kokemusten perusteella voidaan jatkokausille muokata varaosasetin sisältöä varaosien menekin mukaan. Varaosapaketti vaatii jatkokeskustelua ennen sen käyttöön ottamisa, muun muassa kuinka varmistetaan että varaosat päätyvät Puuhan asiakkaille eikä aliurakoitsijan omille asiakkaille, ja miten asia kirjanpidollisesti hoidetaan.
Kohdekatselmointivastuu siirtyy uudessa aliurakkaprosessissa sopimuskumppanille. Kumppani otetaan mukaan prosessiin jo ennen kaupantekovaihetta, jolloin hän sekä katselmoi kohteen, että hinnoittelee oman työnsä tarjoukseen.
Vasteaikojen osalta, sopimuspohjaan kirjataan ehdotus aikaikkunoista. Sopimusneuvotteluissa keskustellaan aliurakoitsijan kanssa tarkemmin, ja painavista syistä voidaan kirjata aliurakoitsijakohtainen pidennys vasteaikoihin. Syy muutokseen merkitään sopimusurakkaneuvottelun pöytäkirjaan.
Hinnoittelun osalta Puuhan tahtotila on saada työkohtaiset kiinteät hinnat, mikäli työ itsessään on selkeä kokonaisuus. Urakoitsijoilta pyydetään myös yksikköhinnoittelu. Jokaisen työn kohdalla sovitaan kirjallisesti, onko kyseessä kiinteähintainen urakka vai toteumaperustainen tuntityö. Päätöksestä neuvotellaan, mutta viime kädessä päätöksen tekee Puuha.
Tulevan kauden työmäärän ennustaminen on haasteellista. Urakoitsijalle ohjattujen töiden määrä kuitenkin todennäköisesti lisääntyy, kun lähtökohtaisesti asennustyöt tarjotaan aina vain sopimuskumppaneille. Vasta, jos kumppanin työaikataulu täyttyy Puuhan töistä niin, että vasteajat sen vuoksi venyvät jatkuvasti yli, lähdetään asennustyötä hankkimaan sopimusverkoston ulkopuolelta.
Puuha ei toistaiseksi ole tarjonnut varsinaisia tuote- tai asennuskoulutuksia. Niiden kehittäminen kaudelle 2022 ei ole aikataulullisesti mahdollista, mutta jatkossa kun aliurakointitoiminta puitesopimuksen kautta vakiintuu, tulee asiaan palata. Puuhan välitystuotteista, kuten turva-alustoista, on mahdollista saada tuotekoulutusta. On todettu, että Xxxxxxxx ei ole riittävästi kokenutta asentajakuntaa valettavan turva-alustan laadukkaaseen toteuttamiseen. Tämä on hyvä huomioida tuotekoulutuksia suunniteltaessa. Ensimmäiseen puitesopimukseen tuotekoulutuksia ei toistaiseksi sisällytetä.
7 Johtopäätökset
Opinnäytetyöprosessi on tuonut hyvin esille yksityisen sektorin rakennusurakoista sopimisen käyntäntöjen hajanaisuuden. Kun sopimista ohjaava lainsäädäntö puuttuu tai on tulkinnanvarainen, päädytään nykyisen kaltaiseen tilanteeseen, jossa aliurakoitsijat ovat pääurakoitsijoiden asettaman määräysvallan (ja usein mielivallan) alla.
On paljolti tilaajaorganisaation asenteesta ja tahtotilasta kiinni, millaiseksi aliurakkaorganisaatio muodostuu. Aliurakoittamisen kehitystyö on organisaation strateginen valinta, ja lähtee siten tilaajaorganisaation sisäisestä arvokeskustelusta. Vasta, kun yrityksen sisäiset prioriteetit aliurakoittamisen suhteen on määritelty, päästään laatimaan alihankkijoille tarjottavia sopimusehtoja.
Yksityistä rakennusurakointia ohjaavat kortistot, mallit ja dokumentaatiot ovat laadukkaita ja huolella tehtyjä, mutta niiden on sellaisinaan mahdoton vastata toimijakentän hyvin vaihteleviin ja skaalautuviin tarpeisiin. Käytännössä aina tarvitaan joko sopimusehtojen urakka- tai yrityskohtaista räätälöintiä, tai tarkentavien ehtojen aukikirjoittamista, mikäli halutaan saada aikaan mahdollisimman aukoton ja molempia sopimusosapuolia tasapuolisesti palveleva sopimus. Näihin valmiisiin dokumentteihin olisikin hyvä suhtautua suuntaa antavina ja tarkennettavina ohjeina. Palataan jälleen tilaajaorganisaation sisäisen arvo- ja tarvekeskustelun oleelliseen merkitykseen, ennen sopimusehtojen määrittelyyn lähtemistä.
Rakennusurakan organisaation sisällä tapahtuva kommunikointi voi olla joko autoritääristä ylhäältä alaspäin suuntautuvaa sanelemista, tai verkostoitunutta keskustelua jossa korostuu toimijoiden keskinäinen tasavertaisuus perinteisen hierarkisen mallin sijaan. Käytännössä asia tuskin koskaan on näin mustavalkoinen, mutta tilaajaorganisaation osalta toimintatapa on lähtökohtaisesti jompikumpi. Aliurakoittamisen suhteen tilaajan toimintamallilla on ratkaiseva vaikutus siihen, millaiseksi toimintakulttuuri alihankkijoiden kanssa muodostuu. Opinnäytetyön aikana on noussut esiin toimittajien tarve nimenomaan tasavertaiseen ja verkostoituneeseen keskusteluun.
Tämän opinnäytetyön tuotokset implementoidaan kaudella 2022, ja niitä kehitetään aktiivisesti toimittajilta, loppuasiakkailta ja Puuhan sisältä kerättyjen palautteiden perusteella. Mahdollinen jatkotutkimuksen aihe on asiakas- ja toimittajatyytyväisyyden kehittyminen muutosten myötä.
Lähteet
Finto. (n.d.). YSA – Yleinen suomalainen asiasanasto. Aliurakointi. Haettu 2.1.2022 osoitteesta xxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xxx/X000000
Xxxxxxxxxx, X. (2014). Aliurakkasopimuspohja [Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu]. xxxxx://xxx.xx/XXX:XXX:xx:xxx-000000000000
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö. (2016.) Menettelytekniikat. Puitejärjestelyt. Haettu 3.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xx- hankinta/menettelytekniikat/puitejarjestelyt
Kankaanpään kaupunki. (2016). Kankaanpään kaupungin tarvitsemat konetyöpalvelut 2016- 2018 sekä optiovuodet 2019 ja 2020. Haettu 18.1.2020 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxx.xx/00000000-Xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- konetyopalvelut-seka-optiovuodet-2019-ja-2020.html
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2016/1397. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Minilex. (2022). Mitä ovat puitesopimus ja reaalisopimus? Haettu 28.1.2011 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/x/xxx%X0%X0-xxxx-xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxx
Xxxxxxx, K., Xxxxxxxx, T. & Xxxxxxxxx, X. (2015). Kehittämistyön menetelmät. Pro Sanoma.
Xxxxxxxx, X. (2018). Rakennusalan toimitusketjujen kehittäminen ekosysteemiajattelun avulla [Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto]. xxxxx://xxx.xx/XXX:XXX:xx:xxx- 201805221737
Rakennustieto. (2020-a). Xxxxxxxxxxxxx.xxx. Elinkaarimalli hankkeen toteutusmuotona.
Haettu 3.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxx/xx-000000 Rakennustieto. (2020-b). RT-Tietoväylä. Elinkaarihankkeen puitesopimuksen laatiminen.
Haettu 18.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/XX%00000000 Rakennustieto. (2001). Xxxxxxxxxxxxx.xxx. KVR-urakkasopimus. YSE 1998 asiakirja. Haettu
18.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxx/xx-00000
Rakennustieto. (2009). Xxxxxxxxxxxxx.xxx. Pienurakkasopimus. Haettu 18.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxx/xx-00000
Sanastokeskus TSK. (n.d.-a). TEPA-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Haettu 2.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xxxx/xx/xxxx/xxxxxxxxxx%00xxx%X0%X0xxxx%X0%X0
Sanastokeskus TSK. (n.d.-b). TEPA-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Haettu 2.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xxxx/xx/xxxx/xxxxxxx%X0%00%00xxxxxxxx-xxxxx
Sanastokeskus TSK. (n.d.-c). TEPA-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Haettu 2.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xxxx/xx/xxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx
XxxxxXxxxxxxxx.xx. (2021). Sopimuskumppani. Haettu 2.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx
Tampereen kaupunki. (2016). Katujen ja viheralueiden rakentamisen puitesopimus 2019- 2020. Haettu 18.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxx/%0X00xx00x0-000x-0xx0-0x00- c46b2261eaf4%7D/2843169
Xxxxx, X. (2018). Aliurakoiden tarjouspyyntö- ja sopimusvaiheen kehittäminen. [Opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu]. xxxxx://xxx.xx/XXX:XXX:xx:xxx-000000000000
Tilastokeskus. (n.d.). Käsitteet. Alihankinta. Haettu 2.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/xxx/xxxxxxxxxxx.xxxx#xxx0
Viherympäristöliitto. (n.d.). VYL03:31.10 Viherrakennushankkeen urakkasopimus. Haettu 18.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xxxxxx/xxxxx/0000/xxx00_00_00_xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xx akkasopimus.pdf
Ympäristöministeriö. (n.d.). Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu. Kysymyksiä ja vastauksia.
Haettu 30.1.2022 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx/ Xxxxxxxx, T. (2016). Toimittajayhteistyön kehittäminen rakennusliikkeessä [Opinnäytetyö,
Hämeen ammattikorkeakoulu]. xxxxx://xxx.xx/XXX:XXX:xx:xxx-000000000000
Liite 1: Haastattelurunko
1. Haastateltavan taustatiedot
a) Xxxxxxxxx nimi ja pääliiketoiminta-ala?
b) Xxxxxxxxx perustiedot: perustamisvuosi, henkilöstön määrä v. 2021, yrityksen organisaatio?
c) muut liiketoiminta-alueet?
d) Koneresurssit: kaivinkoneet, kuorma-autot, kuormaajat?
e) Pätevyydet: kortit, ammattipätevyydet, leikkipaikkojen turvallisuuskoulutus?
2. Toteutunut yhteistyö Xxxxxx kanssa
a) Miten yritys on päätynyt yhteistyöhön Puuhan kanssa? Milloin?
b) Xxxxxxxxx töitä yritys on Puuhalle toteuttanut yhteistyön alkuvaiheessa? Muutos nykyiseen?
c) Kuinka paljon Puuha on työllistänyt yritystä suhteessa muuhun tilauskantaan?
d) Xxxxxxxxx kokemuksia yrityksellä on yhteistyöstä Xxxxxx kanssa?
e) Onnistumiset ja epäonnistumiset, kehitysehdotukset?
3. Yhteistyö Xxxxxx kanssa tulevaisuudessa
a) Olisiko yrityksellä aikaa ja/tai resursseja tehdä enemmän töitä Puuhalle?
b) Mahdollisuus sitoutua yhdeksi tai useammaksi kaudeksi kerrallaan?
c) Olisiko yrityksellä mahdollista tarjota laaja-alaisemmin palvelujaan Puuhalle? Miten/millaisia, ja millä ehdoilla?
d) Näkökulma elinkaarimallin yhteistyöhön, toteutuksesta huoltoon ja ylläpitoon?
e) Mitkä seikat tai toimenpiteet sitouttaisivat yritystä yhteistyöhön Puuhan kanssa?
f) Millaisia lisäinvestointeja, resurssointeja tai lisäkoulutusta yritys olisi itse valmis hankkimaan yhteistyön kehittämiseksi?
g) Mitkä ovat reunaehdot, joihin yritys ei olisi valmis sitoutumaan?
4. Vapaa sana