Kutilan kanavan toteuttamismuoto / investoinnin rahoitus / kuntien välinen sopimus / talousarviomuutokset
Kunnanhallitus § 27 08.02.2021
Kutilan kanavan toteuttamismuoto / investoinnin rahoitus / kuntien välinen sopimus / talousarviomuutokset
28/00.02.01/2021
Kh 08.02.2021 § 27
Valmistelija: Xxxx Xxxxxxxx, kunnanjohtaja p. 040 141 7758
Taustaa
Taipalsaaren kunnanvaltuusto päätti 7.10.2020 (39 §) Kutilan kanavayhtiön perustamisesta ja kanavainvestoinnin rahoittamisesta. Valtuusto päätti tuolloin osakeyhtiön perustamisesta kanavainvestoinnin toteuttamiseksi.
Tällöin päätettiin varata 225 000 euron investointimääräraha vuoden 2020 talousarvioon yhtiön osakepääomaa varten. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti varata 2 250 000 euron suuruisen investointimäärärahan vuosille
2022-2023 Kutilan kanavan rakentamisen rahoittamiseksi.
Kunnanvaltuuston päätökseen pohjautuen kunnanhallitus päätti 12.10.2020 (190 §) Kutilan kanava Oy:n perustamisesta. Tätä päätöstä ei toimeenpantu puuttuvien lisäselvitysten takia, joiden pyytämisestä sovittiin yhdessä Lappeenrannan kaupungin edustajien kanssa.
Kunnanvaltuusto päätti 21.12.2020 (69 §) talousarvion vahvistamisen yh- teydessä osakepääomaan tarkoitetun investointimäärärahan siirtämisestä vuodelle 2021.
Jatkoselvitykset
Taipalsaari ja Lappeenranta ovat yhdessä teettäneet asian valmistelun edellyttämää jatkoselvittelyä. Oy Tuokko Ltd:ltä on hankittu selvitystä kaavaillun yhtiön arvonlisäverovelvollisuudesta ja Lakimaa Oy:ltä tarkastelua kaavaillun yhtiön rahoittamisen lainmukaisuudesta valtiontukisäännösten näkökulmasta.
Jatkoselvittely on koskenut näkökohtia, joita ei aiemmassa valmistelussa ollut huomioitu ja selvitelty.
Jatkoselvitysten myötä on käynyt selväksi, että aiemmin valmistelussa ollut osakeyhtiömuoto kanavan toteuttamisen hallinnollisena muotona ei ole tarkoituksenmukainen seuraavista syistä:
Kanavahankkeen kustannusten on arvioitu olevan noin 15,5 milj. euroa alv 0%. Kuntien kustannusosuuksista muodostuvan arvonlisäveron määrä on
n. 1,3 milj euroa. Olennaisen tärkeää on, että arvonlisävero ei jää kanavahankkeen eli yhtiön kustannukseksi, vaan että yhtiö voi vähentää
sen. Jotta yhtiö voi vähentää arvonlisäveron osuuden, tulee yhtiön toiminnan olla arvonlisäverollista. Tämä puolestaan edellyttää, että yhtiön voidaan osoittaa harjoittavan paitsi toimintaa, jossa on kysymys kanavan rakennuttamisesta, operoinnista/operoinnin järjestämisestä ja ylläpidosta, merkittävästi myös varsinaista liiketoimintaa, jossa yhtiö tarjoaisi muun muassa satama- ja muita palveluita kanavan käyttäjille sekä muita matkailua ja vesiliikennettä tukevia palveluja. Tämän yhtiön varsinaisen liiketoiminnan osuuden arvioinnissa on jouduttu toteamaan, että sitä ei yhtiöllä juurikaan olisi, eikä yhtiölle ole näin ollen mahdollisuutta saada arvonlisäverollista statusta. Yhtiön ei siten todennäköisesti olisi mahdollista vähentää kanavan rakentamiskustannusten arvonlisäveroa, vaan kanavahankkeen kustannukset, eli kuntien rahoitettavat kustannukset kasvaisivat arvonlisäveron osuudella eli 1,3 milj. eurolla.
Yhtiön perustamiseen ja investointeihin tarkoitettu kuntien rahoitus sisältää tiettyä riskiä kielletystä valtiontuesta, mikäli yhtiö tarjoaisi palveluita markkinoilla, eikä yhtiön toiminnan tarkoitus olisi ainoastaan kanavan toteuttaminen. Arvonlisäveronäkökulma edellyttää edellä kerrotusti, että yhtiöllä tulisi olla merkittävästi sellaista varsinaista liiketoimintaa, jota yhtiö harjoittaa markkinoilla ja valtiontukinäkökulma puolestaan edellyttää, että tällaista toimintaa ei juurikaan olisi.
Edellä kuvatussa asiantilassa osakeyhtiömuodon edelleen valmistelemista kanavan toteuttamisen hallinnolliseksi muodoksi ei voida pitää enää tarkoituksenmukaisena.
Tarkoituksenmukainen kanavan toteuttamismuoto
Tarkoituksenmukaisin malli kanavan toteuttamisessa on kuntavetoinen malli. Tämä tarkoittaa sitä, että Taipalsaaren kunta rakentaa kanavan omistukseensa eli omaan taseeseensa ja että Lappeenranta sekä muut kunnat rahoittavat Taipalsaaren investointia rahoitusosuuksina aiempien päätöstensä mukaisilla euromäärillä. Vastaava kuntavetoinen malli on ollut käytössä myös esimerkiksi Kimolan kanavan toteuttamisessa.
Taipalsaaren kunnan taseeseen tulee kuntien bruttorahoitusosuus arviolta 5,21 miljoonaa euroa menopuolella ilman valtion investointiavustuksia (arvioituna valtio, ELY, MMM yhteensä 10 290 000 euroa) ja tulopuolella 2,605 miljoonaa euroa rahoitustulona muilta kunnilta. Nettovaikutus 2,605 miljoona euroa, josta on jo talousarvioon varattu 2 500 000 euroa. Edellä oleviin lukuihin sisältyvä osakepääomaosuus, yhteensä 500 000 euroa (250 000 euroa/kunta), käytetään suunnittelukustannuksiin.
Lappeenrannan kaupungin osalta toteuttamismuoto tarkoittaa, että kaupunki maksaa investoinnin rahoitusosuutena Taipalsaaren kunnalle Kutilan Kanava Oy:n perustamiseen ja investointiohjelmaan varatut määrärahat kuntien tarkemmin sopiman aikataulun mukaisesti.
Jatkovalmistelun aikana tarkennetaan, miten muilta kunnilta uupumaan jäävät rahoitusosuudet vaikuttavat kokonaisrahoituksen tarpeeseen ja voidaanko elvytys- ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätä.
Suunnittelukustannusten on arvioitu olevan yhteensä 872 000 euroa. Näi-
hin kustannuksiin on alustavasti luvattu ELY-keskukselta 200 000 euroa (silta- ja tiesuunnittelu), Maa- ja metsätalousministeriöltä 70 000 euroa Ko- pinsalmen pumppaamoon, sekä kanavan yleissuunnitteluun ja luvitukseen 20 000 euroa. Nämä ovat ns. vastinrahaa eli tarvitaan saman verran kun- nan omarahoitusta. Suunnittelutyön käynnistämisestä ja valtion rahoituk- sen osoittamisesta sopivat Taipalsaaren kunta ja Kaakkois-Suomen
ELY-keskus yhdessä. Nämä vastinrahat katetaan edellä kuvatuista määrärahavarauksista.
Tässä asian valmisteluvaiheessa on tarvetta periaatteellisesti päättää kanavahankkeen eteenpäin viemisestä edellä mainitulla kuntavetoisella mallilla. Kuntavetoisessa mallissa tulee kuntien välillä sopia muun muassa hankkeen toteutuksesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä.
Sopimusluonnos tuodaan toimielinkäsittelyyn erikseen, heti sen valmistuttua. Samalla toimielinkäsittelyyn tuodaan myös mahdolliset talousarviomuutokset. Asiakokonaisuus saatetaan siinä vaiheessa myös kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
Lappeenrannan kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 15.2.2021.
Kj Kunnanhallitus päättää, että Kutilan kanava -hankkeen valmistelua jatketaan edellä esittelytekstissä kuvatun kuntavetoisen mallin mukaisesti niin, että kanava toteutettaisiin Taipalsaaren kunnan omistukseen ja taseeseen. Kunnan kokonaiskustannukset hankkeessa pysyvät kunnanvaltuustossa 7.10.2020 § 39 päätetyn suuruisina. Osakepääomaan varattua rahoitusta voidaan osoittaa kanavan suunnittelukustannuksiin.
Sopimus, jolla sovitaan muun muassa hankkeen toteutuksesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä, tuodaan erikseen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asiakokonaisuus saatetaan siinä vaiheessa myös kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
Taipalsaaren kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan sopimaan suunnit- telutyön käynnistämisestä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Kj:n muutettu esitys kokouksessa
Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Kutilan kanava
-hankkeen valmistelua jatketaan edellä esittelytekstissä kuvatun kuntavetoisen mallin mukaisesti niin, että kanava toteutettaisiin Taipalsaaren kunnan omistukseen ja taseeseen. Kunnan kokonaiskustannukset hankkeessa pysyvät kunnanvaltuustossa 7.10.2020
§ 39 päätetyn suuruisina. Osakepääomaan varattua rahoitusta voidaan osoittaa kanavan suunnittelukustannuksiin.
Sopimus, jolla sovitaan muun muassa hankkeen toteutuksesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä, tuodaan erikseen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asiakokonaisuus saatetaan siinä vaiheessa myös kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
Taipalsaaren kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen sopimaan suunnittelutyön käynnistämisestä
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.