YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 10 | 2008
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 10 | 2008
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus
Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2008-2010
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 10 | 2008
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus
Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2008-2010
Helsinki 2008
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
MILJÖMINISTERIET
MINISTRY OF THE ENVIRONMENT
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 10 | 2008
Ympäristöministeriö Hallintoyksikkö
Taitto: Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx
Julkaisu on saatavana vain internetistä: xxx.xxxxxxxxx.xx > Ympäristöministeriö
> Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja -sarja
ISBN 978-952-11-3059-5 (PDF)
ISSN 1796-170X (verkkoj.)
1 Tulossopimus 5
1.1 Toiminnan vaikuttavuus 5
1.1.1 Toiminnan painopisteet 2008-2010 5
1.1.2 Vaikuttavuuden arviointi 6
1.2 Tulokset ja laadun hallinta 7
1.2.1 Toiminnan keskeiset tavoitteet 7
1.2.1.1 Ilmastonmuutos ja ilmansuojelu 7
1.2.1.2 Luonnon monimuotoisuus 8
1.2.1.3 Kestävä kulutus ja tuotanto 9
1.2.1.4 Haitalliset aineet, kemikaalit ja GMOt 10
1.2.1.5 Vesiensuojelu ja vesivarat 12
1.2.1.6 Ympäristöpolitiikka 14
1.2.1.7 Laboratoriotoiminta 15
1.2.1.8 Geoinformatiikka ja alueiden käyttö 16
1.2.1.9 Ympäristön seuranta 16
1.2.1.10 Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 17
1.2.1.11 Tutkimuksen alueellistaminen 18
1.2.2 Tukipalveluiden keskeiset tehtävät 18
1.2.2.1 Hallintopalvelut 18
1.2.2.2 Tietohallinto 18
1.2.2.3 Viestintä ja verkkopalvelut 19
1.2.3 Laadun hallinta 20
1.2.4 Rahoitus ja toiminnallinen tehokkuus 21
1.2.4.1 Rahoitus 21
1.2.4.2 Toiminnallinen tehokkuus 21
1.2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 23
1.3 Toteuttamisen seuranta ja raportointi 24
2 Palvelusopimus 25
2.1 Yleiset periaatteet 25
2.2 Vesiensuojelu 25
2.2.1 Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät 25
2.2.2 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät 26
2.2.3 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 26
2.2.4 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle 27
2.3 Ilmastonmuutos ja ilmansuojelu 27
2.3.1 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät 27
2.3.2 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 28
2.3.3 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle 28
2.4 Kemikaalit ja geenitekniikka 28
2.4.1 Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät 28
2.4.2 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät* 30
2.4.3 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 30
2.4.4 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle* 30
2.4.5 Muut tehtävät* 30
2.5 Ympäristövahingot, pilaantuneet maat ja maaperän suojelu 31
2.5.1 Lainsäädännössä osoitetut erillistehtävät 31
2.5.2 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät 31
2.5.3 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 31
2.5.4 Palvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle 31
2.5.5 Muut tehtävät 32
2.6 Ekotehokkuus ja jätteet 32
2.6.1 Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät 32
2.6.2 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät 32
2.6.3 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 33
2.6.4 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle 33
2.6.5 Muut tehtävät 33
2.7 Ympäristöpolitiikan ja ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupa-asiat 33
2.7.1 Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät 33
2.7.2 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät 34
2.7.3 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 34
2.7.4 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle 34
2.8 Luonnonsuojelu 35
2.8.1 Lainsäädännössä SYKElle osoitetut erityistehtävät 35
2.8.2 Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät 35
2.8.3 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 35
2.8.4 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle 36
2.9 Alueidenkäytön seuranta 37
2.9.1 Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät 37
2.9.2 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle 37
2.10 Hallinto-, viestintä- ja tukipalvelut 38
2.10.1 Ympäristöhallinnon yhteiset koulutuspalvelut 38
2.10.2 Viestintä 38
2.10.3 Tietotekniset peruspalvelut 38
2.10.4 Muut sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät 39
2.10.5 Tietopalvelutehtävät 39
2.10.6 Muut tukipalvelut 39
2.11 Laboratoriotoiminta 40
2.11.1 Vertailulaboratoriotoiminta 40
2.11.2 Muut tehtävät 40
2.12 Voimavarat 40
2.13 Toteutumisen seuranta ja arviointi 41
Kuvailulehti 42
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat tehneet tämän sopimuksen Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2008 - 2010. Tavoitteet on jaoteltu yleisiin tavoitteisiin vuosille 2008-2010 ja niitä toteuttaviin tulostavoitteisiin vuodelle 2008.
Sopimus tarkentaa ja täydentää ympäristöministeriön vuoden 2008 talousarvion yhteydessä asettamia alustavia tulostavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus tekevät erikseen ao. ministeriön toimialaa koskevat tulossopimukset.
Tulossopimusta täydentää palvelusopimus vuosille 2008- 2010. Palvelusopimuk- sessa on sovittu SYKEn jatkuvaluonteisista tehtävistä. Palvelusopimus ja tulosso- pimus tarkistetaan vuosittain.
1.1
Toiminnan vaikuttavuus
1.1.1
Toiminnan painopisteet 2008-2010
Suomen ympäristökeskus tukee ympäristöpolitiikan tavoitteiden ja keinojen arvi- ointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanon valmistelua tuottamalla ympäristöongelmien ratkaisemisen ja ennakoinnin kannalta olennaista tutkimus- ja seurantatietoa sekä ympäristöhallinnon ja koko yhteiskunnan tarpeita vastaavia asiantuntija- ja viranomaispalveluja. Sopimuskaudella toiminnan painotuksissa ote- taan huomioon sektoritutkimusuudistuksen linjaukset.
SYKEn toiminnan kohteena ovat erityisesti:
• Kokoavat arvioinnit ja tutkimukset ympäristöpolitiikan ja sen keinojen vaikutta- vuudesta sekä ympäristönäkökulman integroinnista muihin politiikka-alueisiin,
• Ilmastonmuutoksen hillintää edistävä ennakoiva tutkimus, jossa yhdistetään kes- tävän kulutuksen ja tuotannon sekä yhdyskuntasuunnittelun tietämys. Energia- ja ilmastopolitiikan tueksi tuotetaan arviointeja eri politiikkatoimien ja ohjausme- kanismien vaikutuksista.
• Energian tuotannon ja kulutuksen päästöjen vaikutusten arviointi,
• Kansainvälisten velvoitteiden hoitaminen ilmastonmuutoksen hallinnassa, Kioton mekanismien hyödyntäminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten kokonaistarkas- telut ja sopeutumisen tutkimus sekä yhdennetyt arvioinnit kansallisten ilmasto- strategioiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta,
• Kestävän tuotannon ja kulutuksen tutkimus- ja asiantuntijapalvelut, kestävän kehityksen, kasvun ja kilpailukyvyn perustekijöiden välisen suhteen tutkimus, ekotehokkuusarvioinnit sekä tarvittavien ohjauskeinojen kokonaistarkastelut,
• Itämeren Stern-mallin kehittäminen,
• Yhdennetyn vesien käytön, hoidon ja suojelun tutkimus sekä asiantuntijapalvelut, joissa yhdistetään tietämys ekosysteemien toiminnasta ja säätelystä tietojärjestel- miin ja malleihin palvelemaan EU:n vesipolitiikan ja meristrategian toimeenpa- noa,
• REACH- ja GHS -asetusten sekä kasvinsuojeluaineasetuksen, torjunta-aineiden- puitedirektiivin ja tilastoasetuksen valmistelu sekä toimeenpano,
• Pysyvien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden (ns. PBT-aineet) ennakoiva riskin- arviointi ja hallinta sekä näitä tukeva tutkimus,
• Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tutkimus ja asiantunti- japalvelut erityisesti suhteessa maankäyttöön ja ilmastonmuutokseen,
• Tutkimus, joka tukee asumisen, maankäytön ja liikennejärjestelmien yhteensovit- tamista siten, että myös ympäristön tasapainoinen kehitys voidaan turvata, ja
• Luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien tietovarastojen ja –järjestelmien käytettävyyden parantaminen ja raportoinnin kehittäminen palvelemaan paremmin politiikkaa ja päätöksentekoa.
XXXX vahvistaa yhteistoimintaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa koordinoimalla ja edelleen kehittämällä Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuk- sen verkostoa (FinLTSER). Lisäksi SYKE osallistuu EU tutkimusinfrastruktuurihank- keeseen LIFE-WATCH, jossa luodaan toiminnan puitteet eurooppalaisella tasolla. Eri- tyistä huomiota kiinnitetään eri tieteen- ja ammattialojen osaamisen yhdistämiseen ja luonnontieteellis-teknisen ja yhteiskunnallisen näkökulman yhteensovittamiseen.
SYKEn toiminnan vaikuttavuutta pyritään määrätietoisesti lisäämään kohdenta- malla toimintaa entistä selkeämmin strategisesti tärkeiksi tunnistetuille alueille, pa- rantamalla tuotetun tiedon ja palvelujen käyttökelpoisuutta ja varmistamalla niiden saatavuus.
1.1.2
Vaikuttavuuden arviointi
SYKEn toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan sillä, kuinka hyvin tuotettu tieto ja palvelut vaikuttavat ympäristöä koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon, lain- säädännön valmisteluun ja toimeenpanoon. Onnistumista tiedon tuotannossa sekä tiedon ja palvelujen tarjoamisessa arvioidaan sektorikohtaisten tulostavoitteiden toteutumisen yhteydessä.
Tavoitteet strategisille mittareille:
Mediabarometri on SYKEstä riippumaton keino seurata SYKEn työn julkista näky- vyyttä ja yhteisökuvaa, jotka indikoivat vaikuttavuutta.
• Tavoitteena on SYKEn mediakuvan ja –palveluiden säilyttäminen vuoden 2005 tasolla, jolloin SYKE oli mediabarometrin menestynein julkisyhteisö. Mediakuvain- deksi oli vuonna 2005 3,5. Mediakuvaindeksiin vaikuttavat tunnettuus, yhteisö- kuvan myönteisyys ja viestinnän toimivuus.
2005 | 2007 | Tavoite 2009 | ||
Mediakuvaindeksi | 3,50 | 3,50 | 3,42 | 3,50 |
Julkisuusstrategia | 3,73 | 3,71 | 3,59 | 3,71 |
Mielikuvat johdosta ja työn- tekijöistä | 3,88 | 3,82 | 3,71 | 3,82 |
Julkaisujen määrä julkaisutyypeittäin: Tieteelliset julkaisut kertovat SYKEn osallistu- misesta tiedeyhteisöön ja teorioiden ja menetelmien kehitystyöhön. Ammatillisten julkaisujen määrä viestii puolestaan kyvystä tukea päätöksentekoa käytännön ky- symyksissä ja populaarijulkaisujen määrä kertoo osallistumisesta julkiseen keskus- teluun.
• Tavoitteena on väitöskirjojen, kansainvälisissä sarjoissa julkaistavien tieteellis- ten artikkelien sekä laajalevikkisten ammatillisten artikkelien määrän lisääminen T&K-toiminnan tulosten esittämisessä. Viimeksi mainittujen artikkelien julkaise- mista suunnataan nykyistä enemmän ammattilehtiin ja kansainvälisiin julkaisui- hin. Entistä enemmän tuloksia esitetään myös sähköisten verkkopalvelujen kaut- ta.
• Tavoite SYKEn julkaisutuotannon kehitykselle julkaisutyypeittäin on seuraava (julkaisua/vuosi):
Julkaisutyypit | Keskiarvo 2004-2006 Kpl/vuosi | Tavoite vuodelle 2008 Kpl/vuosi | Tavoitetaso 2008-2010 Kpl/vuosi |
Väitöskirjat | 4 | 10 | 10 |
Tieteelliset alkuperäisartikkelit kv. tieteellisissä kausijulkaisuissa | 121 | 150 | 160 |
Ammatilliset artikkelit | 92 | 110 | 120 |
Laajalle yleisölle tarkoitetut kirjoitukset | 83 | 100 | 110 |
1.2
Tulokset ja laadun hallinta
1.2.1
Toiminnan keskeiset tavoitteet
1.2.1.1
Ilmastonmuutos ja ilmansuojelu Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Tutkimustoiminnan painopiste siirtyy ilmastonmuutoksen ja ilman epäpuhtauksien
aiheuttamista ympäristövaikutuksista ilmastonmuutoksen riskien ja ilmastonmuu- toksen hillinnän ja sopeutumisen kokonaistarkasteluihin.
Asiantuntijapalvelut tukevat ympäristöpoliittista päätöksentekoa erityisesti kan- sainvälisen ilmastosopimuksen, ilmapäästöjen kaukokulkeutumissopimuksen sekä EU:n ilmansuojeludirektiivien valmistelussa ja toimeenpanossa.
Tulostavoitteet 2008:
• Parannetaan yhdennettyjä mallijärjestelmiä ilmastomuutos- ja ilmansuojeluongel- mien yhteisvaikutusten ja torjuntatoimenpiteiden tarkastelemiseksi. GAINS mal- liin luodaan Pohjoismainen mallikehys yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Norjan tutkijaryhmien kanssa ja FINESSI-mallijärjestelmää laajennetaan tutkimusohjelma ISTO:n tulosten integroimiseksi ja esittämiseksi sekä kaukokulkeutuvien ilman- saasteiden vaikutusten tarkastelemiseksi.
• Tuotetaan yhdennetyillä mallijärjestelmillä tietoa eri energia- ja päästöskenaa- rioiden merkityksestä ilman pienhiukkasten ja ekosysteemivaikutusten kannalta kansainvälisten ilmapäästörajoitusneuvottelujen käyttöön. Hiukkasarviointeja laajennetaan koskemaan niiden kemiallista koostumusta yhtenä painopisteenä raskasmetallit.
• Kehitetään Suomen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmässä käytettävää met- sien maaperän hiilitasemallia panostamalla erityisesti epävarmuustarkasteluun ja mallin käyttöön osana ilmastomallijärjestelmää yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen kanssa. Työ parantaa mallin käyttökelpoisuutta kansallisessa kasvihuonekaasuin- ventaariossa ja erilaisten tulevaisuuden kehityspolkujen tarkasteluissa.
1.2.1.2
Luonnon monimuotoisuus
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Tutkimustoiminta tukee vahvasti mm. maatalouden tukijärjestelmien vaikutusten arviointia, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja Etelä-Suomen metsien monimuo- toisuusohjelman arviointia.
Maankäytön ja maisemarakenteen muutosten vaikutusta biodiversiteettiin tutki- taan erityisesti maanpeiteaineistojen ja mallintamisen avulla. Oulun toimipisteessä tutkitaan erityisesti sisävesien ja Joensuun toimipisteessä metsien biodiversiteettiin liittyviä kysymyksiä.
Asiatuntijapalveluita ohjaa valtioneuvoston vahvistama Suomen luonnon moni- muotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja sitä tukeva toimintaohjelma 2006-2016.
Muita keskeisiä asiantuntijatehtäviä ovat valmistautuminen EU:n luontodirektiivin kolmanteen raportointiin ja luontodirektiivin liitteiden tarkistustyöhön, uuden ar- vion laatiminen Suomen uhanalaisista eliölajeista, lajistonsuojelun toteutusohjelman kokoaminen ja toimeenpano sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toisen vaiheen tehtäviin osallistuminen.
Tulostavoitteet 2008:
• Tuotetaan uutta tietoa:
• Ilmastonmuutoksen sekä nykyisen ja historiallisen maankäytön merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa ALARM ja COCONUT. Näissä hankkeissa tuotetaan laaja-alaisia arviointeja ilmaston- muutoksen ennustetuista vaikutuksista pohjoisille lintulajeille ja perhosla- jeille Euroopassa, sekä selvitetään, mitkä lajien ekologiset piirteet voimistavat elinympäristöjen pirstoutumisen haittavaikutuksia biodiversiteetille. Osal- listutaan eurooppalaisen biodiversiteettitutkimuksen huippuosaamisen ver- koston (ALTER-Net) toimintaan.
• Kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistojen ja alueellisten mallinnusmenetelmi- en hyödyntämisestä maatalousalueiden biodiversiteetin, erityisesti niitty- ja ketoympäristöjen lajiston analysoinnissa. Ketojen uhanalaista lajistoa ja op- timaalista hoitoa ja tuoreitten niittyjen hoitoa käsittelevät loppuraportit val- mistuvat vuonna 2008.
• Harjumetsien paisterinteiden nykytilaa ja luonnonhoitomenetelmiä selvittä- neen hankkeen tuloksista laaditaan loppuraportti vuonna 2008. Tuloksia käytetään paahdeympäristöjen luonnonhoidon suunnitteluun.
• Kehitetään monimuotoisuuden tilaa kuvaavaa mittaristoa yhdessä muiden tutki- muslaitosten kanssa. Vuoden 2008 aikana kehitetään biodiversiteetti-indikaatto- reita esittelevä internet-sivusto.
• Osallistutaan maatalouden ympäristötuen vaikutusten seurantatutkimukseen (MYTVAS3, rahoitus MMM) ja luonnoltaan arvokkaiden maatalousalueiden mää-- rittelyyn muiden tutkimuslaitosten kanssa. MYTVAS2-loppuraportti julkaistaan vuoden 2008 alussa.
• Osallistutaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toisen vaiheen toimeenpanoon ja seurantaan sekä ekologisten ja yhteiskunnallisten vai-- kutusten arviointiin.
• Julkaistaan luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LUTU) tulokset, ja toi- mitaan asiantuntijana tulosten jatkokäsittelyssä. Koordinoidaan puutteellisesti tunnettujen lajien tutkimusohjelmaa (PUTTE), tuotetaan raportti vuosien 2003-2007 tuloksista ja aloitetaan uhanalaisten ja taantuneiden lajien geneettisen diversiteetin tutkimus.
• Koordinoidaan vedenalaisen luonnon inventointiohjelman (VELMU) toteutusta.
1.2.1.3
Kestävä kulutus ja tuotanto Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Tutkimusta kohdennetaan entistä voimakkaammin tukemaan luonnonvarojen sääs-
tävää käyttöä ja ympäristövaikutusten vähentämistä tuotannossa. Erityisesti paneu- dutaan arviointi- ja ratkaisumalleihin kasvihuonepäästöjen vähentämisen näkökul- masta.
SYKE parantaa toiminnallaan tiedollisia ja menetelmällisiä valmiuksia myös kulu- tuksen ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä jätemateriaalien hyödyntämisen tehostamiseksi.
Elinkaariajatteluun perustuvissa kokonaistarkasteluissa parannetaan tietämystä toimenpiteiden kustannusvaikutuksista sekä erityisesti energian, liikenteen ja kaupan ympäristövaikutuksista. Vesihuollossa painottuvat riskien hallinta ja ekotehokkaat ratkaisut.
Tulostavoitteet 2008:
• Tuotetaan uutta tietoa:
• Suomen kansantalouden toimialojen ja tuoteryhmien materiaalivirroista ja niiden ympäristövaikutuksista sekä kotitalouksien kulutuksen, erityisesti erilaisten asumismuotojen elinkaariaikaisista ympäristövaikutuksista, arvi- oinnista ja havainnollistamisesta. Tutkitaan reaaliaikaisen sähkönkulutuksen seurantajärjestelmän vaikutuksia kuluttajien sähkön käyttöön.
• Tuotekohtaisista ympäristötavoitteista, energiatehokkuuden huomioon ot- tamisesta ja kestävyyden mittaustavoista julkisten hankintojen kestävyyden edistämiseksi.
• Mahdollisuuksista vähentää eri materiaaleista valmistettujen pakkausten ympäristövaikutuksia erilaisilla käyttö- ja jätehuoltoratkaisuilla ja polttokel- poisten jätteiden hyödyntämisskenaarioiden ympäristö- ja kustannusvaiku- tuksista sekä näihin vaikuttavista tekijöistä erilaisilla alueilla.
• Edistetään teollisuuden sivutuote- ja jätevirtojen hyötykäyttöä tutkimalla niiden ympäristökelpoisuuden tutkimusmenetelmien soveltuvuutta. Selvite- tään pilaantuneen maan ja maarakennukseen soveltuvien jäteperäisten ma- teriaalien hyötykäytön edellytyksiä TEKES-rahoitteisessa KaaPinta-projek- tissa 2008-2009. Väliraportti valmistuu 2008.
• Osallistutaan jätelainsäädännön kokonaisuudistukseen.
Parannetaan valmiuksia energialähteiden ja erityisesti bioenergian tuotannon ym- päristövaikutusten kokonaisarvioinneille. Tuotetaan uutta tietoa toisen sukupolven bioenergian tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja leväbiomassan hyödyntämisestä bioenergian tuotannossa kestävän bioenergiapolitiikan tueksi.
1.2.1.4
Haitalliset aineet, kemikaalit ja GMOt Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Haitallisten aineiden tutkimuksessa painottuvat maaperän suojelun sekä pohjave-
sivaikutusten yhdennetty tutkimus, haitallisten aineiden ympäristökäyttäytymisen arviointi mallien avulla, riskien arvioinnin ja hallinnan kokonaisvaltainen käsittely sekä haitallisten aineiden seurannan edelleen kehittäminen riskienhallinnan ja kan- sainvälisten velvoitteiden tarpeisiin. Erityisenä kohteena on haitallisten aineiden tutkimuksen kehittäminen Jyväskylään perustettavan alueellisen toimipaikan puit- teissa.
Maaperän tietojärjestelmää täydennetään ja ylläpidetään niin, että entistä tehok- kaammin tunnistetaan merkittävät pilaantuneet kohteet. Riskikohteiden kunnos- tusmenetelmien arvioinnissa ja käyttöönotossa edistetään innovatiivisten ja ekote- hokkaiden menetelmien käyttöönottoa sekä varmistetaan toteutusten laatu entistä paremmin. Sopimuskaudella osallistutaan EU:n valmistumassa olevan maaperän- suojeludirektiivin kansalliseen toimeenpanoon.
EU:n uudistuva kemikaali-, biosidi- ja kasvinsuojeluainelainsäädäntö sekä tor- junta-aineiden kestävää käyttöä koskeva strategia edellyttävät kemikaalivalvonnan menettelytapojen muuttamista. Käynnistetään REACH-asetuksen toimeenpanon val-
vonta ja hoidetaan valvojien ohjaamista ja koulutusta. SYKE osallistuu kansallisen kemikaaliohjelman suositusten toteuttamiseen.
Tulostavoitteet 2008:
• Tuotetaan uutta tietoa:
• Raportoidaan tulokset organotinayhdisteiden esiintymisestä sisä- ja rannik- kovesissä sekä organotinayhdisteiden biohajoamisesta pilaantuneissa sedi- menteissä yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa terveys- ja ympäristöriskien kartoittamiseksi.
• Nitraatin poistosta turkistarhojen pilaamasta maaperästä sekä valuma- ja pohjavesistä. Tulosten pohjalta laaditaan ohjeistus turkistarha-alueiden kun- nostuksesta.
• Reaktiivisten seinien käytöstä liuottimien pilaaman pohjaveden puhdistami- sessa. Luodaan valmiudet reaktiivisten seinämien hyödyntämiseksi yhtenä uutena pohjavesien kunnostuksen menetelmänä.
• BAT- ja BEP-periaatteiden soveltamisesta pilaantuneiden maiden käsittelys- sä. Tehdään ehdotus toissijaisten rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi pilaan- tuneen maa-alueen kunnostuksessa.
• Parannetaan riskinarviointia ja riskinhallintaa:
• Kehittämällä olemassa olevaa pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaan liittyvän päätöksenteon tukijärjestelmää siten, että voidaan arvioida erilaisten kunnostusratkaisujen ja maa-ainesten käsittelyvaihtoehtojen ekotehokkuutta alueellisella tasolla (PIRRE2). Raportti alueellisista (pk-seutu, Pirkanmaa) materiaalivirroista ja kunnostus- sekä käsittelyvaihtoehdoista ja tarpeista tulevaisuudessa valmistuu.
• Kehittämällä riskinarvioinnin metelmää tuottamalla tietoa Suomen kaivannais- ja metalliteollisuuden raskasmetallipäästöjen ekologisista riskeistä.
• Julkaistaan analyysi asiantuntijoiden riskikäsityksistä ja riskikommunikaatios- ta sekä näiden merkityksestä monimutkaisten riskien arvioinnissa ja –hallinnas- sa (EU_hanke NoMiracle).
• Selvittämällä voimassa olevien kansainvälisten pilaantuneiden maiden kenttä- tutkimusnormienja-ohjeidensoveltuvuus Suomenoloihin. Tuloksia hyödynne- tään pilaantuneiden alueiden riskinarvioinnissa.
• Osallistutaan EU:n prioriteettiainedirektiivin valmisteluun ja toimeenpanoon muun muassa selvittämällä ympäristölaatunormityössä metallien taustapitoisuuk- sia.
• Toimeenpannaan kansallisen kemikaaliohjelman suosituksia muun muassa jatka- malla selvitystä tiettyjen haitallisten aineiden, erityisesti POP-yhdisteiden, päästö- lähteistä, päästöjen merkittävyydestä ja vähentämiskeinoista. Selvitetään tuottei- den aiheuttamaa kemikaalikuormitusta.
• Selvitetään PFOS-yhdisteitä (perfluorioktaanisulfoni) käyttävät pintakäsittelylai- tokset, käyttömäärät ja päästöt sekä PFOS-yhdisteitä sisältävien sammutusvaahto- jen varastot (KEM) EU:n kielto- ja rajoitusdirektiivin mukaisesti. Luodaan valmi- udet kyseisten yhdisteiden analysointiin.
• Tehdään esiselvitys lääkeaineiden ja hygieniatuotteiden ympäristövaikutuksista.
• Tehdään selvitys pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista koskevista toissi- jaisista rahoitusmekanismeista.
• Lisätään muuntogeenisten eliöiden riskinarvioinnin ja –hallinnan vaikuttavuutta mm. osallistumalla EU:n muuntogeenisten eliöiden seurantaohjeistusten valmiste- luun ja kansainväliseen ympäristöriskien arviointityöhön sekä julkaisemalla Suo- men Akatemian ESGEMO-tutkimusohjelmassa kehitetyt ympäristöriskien arvi- oinnin viitekehykset.
• Vuoden 2008 aikana koordinoidaan SYKEn sisäisen ja ulkoisen yhteistyöverkoston muodostamista nanoteknologian alueella ja luodaan edellytyksiä alan valvonta- ja tutkimustoiminnalle sekä neuvotellaan elinkeinoelämän tarpeista ympäristö- vaikutusten hallitsemiseksi.
1.2.1.5
Vesiensuojelu ja vesivarat
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Itämeren suojelun tutkimuksessa painottuu politiikkavaihtoehtojen yhteiskunnallisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ja vertailu (Stern-malli). Myös tut- kimus vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoittamiseksi ja säilyttämiseksi on keskeisellä sijalla.
Vesiensuojelun ja vesivarojen tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden tavoitteena on tukea valtioneuvoston vesiensuojelun suuntaviivat 2015 -periaatepäätöksen, vesien- hoidon järjestämisestä annetun lain ja tulvadirektiivin toimeenpanoa.
Vesistöalueiden ja vesivarojen hoidon ja suojelun tutkimuksessa korostuvat kokonais- valtaiset tarkastelut, joilla etsitään yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja vesiensuo- jeluongelmiin sekä edistetään vesivarojen kestävää käyttöä.
Vesistöalueiden monitavoitteista hallintaa varten kehitetään keskenään vuorovaiku- tuksessa olevia mallijärjestelmiä, vuorovaikutteista suunnittelua tukevia käytäntöjä ja menetelmiä sekä vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden ja hyötyjen arviointia. Energia- ja ilmastokysymyksiin liittyvää vesienhoidon ja vesiensuojelun tutkimusta vahvistetaan.
Hydrologisessa palvelussa korostuvat yhä enemmän reaaliaikaisuus ja sen tuomat korkeat operatiiviset vaatimukset. Toiminnan suunnittelussa otetaan laajasti huo- mioon riskien hallinta, jonka avulla palvelut ja niiden laatu pyritään turvaamaan. Hydrologisia malleja ja aineistoja käytetään myös selvitettäessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kehitettäessä vesien käytössä ja vesihuollossa menetelmiä ilmaston- muutokseen sopeutumiseen.
Yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen painopiste on maan- käytön ja rakentamisen ohjauksessa ja kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn toi- mivuudessa. Pohjavesien suojelun painopisteitä ovat pohja- ja pintavesien väliset yhteydet, maa-ainesten käytön vaikutukset, seurantojen yhteensovittaminen ja ko- konaishallinta.
Tulostavoitteet 2008:
• Käynnistetään yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa laaja yhteishanke Itämeren Stern-mallin kehittämiseksi.
• Kuormituksen, vesistö- ja rannikkovesivaikutusten sekä vesiensuojelu- ja kun- nostustoimenpiteiden ja –ohjelmien toteutumisen arvioitiin tarkoitettuja malleja kehitetään ja muita työkaluja sekä niiden integrointia parannetaan mukaan lukien kustannuksia ja hyötyjä arvioivat mallit.
• Kehitetään hydrologiseen simulointiin ja paikkatietoaineistoihin perustuvaa koko Suomen kattavaa vesistöjenja Itämeren ravinnekuormitusmallia. Vuon- na 2008 tuotetaan ilmastonmuutosskenaario fosforikuormitukselle.
• Kehitetään ja testataan kolmen allasmallin (COHERENCE, MyLake, LakeSta- te) ravinne- ja rehevöitymiskuvauta ja testataan sitä Itämerellä ja Karhijär- vellä (COHERENCE).
• Vuosina 2008 – 2010 toteutetaan Karvianjoen vesistöalueella hanke, jossa arvi- oidaan erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden hyötyjä ja kustannuksia. Vuon- na 2008 sovelletaan arvottamismenetelmää toimenpiteiden hyötyjen arvi- ointiin Hiidenvedellä sekä tuotetaan laskentamalli vesistökunnostusmene- telmien kustannustehokkuuden arviointiin.
• Tutkitaan automaattisten vedenlaatumittausten soveltuvuutta ja käyttömahdol- lisuuksia hajakuormituksen ja veden laadun seurannassa. Vuonna 2008 kehitetään automaattisten vedenlaatumittausten laadunvarmistusjärjestelmää Karjaanjoen valuma-alueella sekä testataan tulosten hyötykäyttöä mallien syöttötietoina (MAA- SÄÄ- ja CATCH_LAKE-hankkeet). Mitattavaa muuttujavalikoimaa laajennetaan sekä kytketään kehitetty järjestelmä ympäristötietokanta HERTTAaan.
• Tuetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ja Vesiensuojelun suuntaviivat 2015-ohjelman täytäntöönpanoa:
• Viimeistellään luokitteluehdotus yhteistyössä alueellisten ympäristökeskus- ten kanssa vuonna 2008.
• Päivitetään vuosina 2006-2007 laadittua ohjeistoa vesienhoidonsuunnittelus- ta ja toimenpideohjelmien laatimisesta.
• Pohjavesiä koskevan tytärdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyen valmistuu vuonna 2008 pohjaveden hyvän tilan arviointimenettelyjen ja trenditarkastelun ohjeistus.
• Tuetaan ympäristöseurannan ja vaikutustarkkailun kehittämistä velvoite- tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2008 laaditaan ohje haitallisten aineiden velvoitetarkkailusta (ml. biotestien käyttö).
• Aloitetaan tutkimus lisäaineiden käytöstä fosforin huuhtoutumisen ehkäi- semisessä.
• Jatketaan vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineiden päästöjen hal- lintaa koskevaa EU/STREP-projektia (SOCOPSE).
• Saadaan valtakunnallista uomarekisteriä ja valuma-aluetietokannan tarkistamista koskeva työ valmiiksi vuonna 2008. Suunnitellaan ja toteutetaan tämän jälkeen uutta valuma-aluejakoa myöhemmin sovittavassa laajuudessa.
• Aloitetaan uuden maatalouden ympäristötukiohjelman vaikuttavuuden seuran- tatutkimus (MYTVAS 3).
• Laaditaan ehdotus yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesiin liittyvien riskien hallinnan parantamisesta maankäytössä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.
• Laaditaan vuosina 2008 – 2009 opas hulevesien hallinnasta yhteistyössä ministe- riöiden, Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa.
• Jatketaan loma- ja maaseutuasuntoja palvelevan pakkaskestävän vesihuoltojär- jestelmän kehittämistä osana ympäristöklusterirahoitteista tutkimushanketta (PA- VE-hanke). Vuosina 2008 – 2009 valmistuu opas lämpökaivojen suunnittelusta ja rakentamisesta pohjavesi- ja muut ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
• Toteutetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita (SCENES,THRESHOLDS)). Ensim- mäiset Euroopan laajuiset GEO-4 skenaarioihin perustuvat vesiskenaariot valmis- tuvat vuonna 2008 (SCENES).
• Arvioidaan ja kehitetään pohjaveden suojelun ohjauskeinoja, toimenpidesuosituk- sia ja riskinarviointia ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Vuonna 2008 tuotetaan tarkennetut pohjavesivarojen ilmastonmuutosskenaariot ja valta- kunnallinen selvitys soranoton ja suojelun tilasta harjujensuojeluohjelman alueilla. Tutkitaan myöhemmin mahdollisuuksia liittää veden laadun laskenta pohjavesi- malleihin.
Ympäristöpolitiikka
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Ympäristöpolitiikan tutkimuksessa painottuvat arviot ympäristöpolitiikan ja sen toimeenpanon käytäntöjen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi korostuvat tiedon tuottamisen, välittämisen ja hyödyntämisen sekä tietojärjestelmien kehittä- misen tutkimus sekä yhteiskunnallisen rakennemuutoksen ympäristöpoliittisista kysymyksistä analyysit erityisesti energian ja luonnonvarojen hyödyntämisen osalta. Tutkimustuloksia käytetään ympäristöpolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa, sekä suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa sekä laajemmassa ympäristöasioiden hallinnassa.
Ympäristöasioiden ohjauskeinoihin liittyvät palvelut kohdistuvat ympäristölu- pamenettelyjen keventämiseen ja tehostamiseen sekä seurantaan ja ohjeistukseen. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) kehittämistä laajennetaan kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin sekä integroidaan haitallisten päästöjen hallinnan vas- taaviin toimintasuunnitelmiin.
Tulostavoitteet 2008:
• Tuotetaan uutta tietoa:
• Millä edellytyksillä biodiversiteetin suojelua voidaan edistää lainsäädännön, metsäpolitiikan sekä metsätalouden käytäntöjen avulla .
• Miten maatalouden ympäristöpolitiikka näkyy maatila- ja aluetasoilla ja arvioidaan, millaisia haasteita maatalouden ympäristöongelmien hallinta asettaa maatalous- ja ympäristöpolitiikalle.
• Millaisten prosessien kautta kestävän kehityksen indikaattoreita tuotetaan, miten ne välittyvät ja missä määrin muuntuvat poliittisen päätöksenteon tueksi. Euroopan mittakaavassa käynnistetään analyysit kestävän kehityk- sen indikaattoreiden vaikuttavuudesta. Raportoidaan ekologisen jalanjäl- jen kansainvälisestä kehitystyöstä.
• Tuottajan vastuujärjestelmien toimivuudesta, ongelmista ja edelleen kehittä- mistarpeista ja siitä, miten tuotelähtöinen ympäristöpolitiikka on vaikutta- nut elektroniikkateollisuuteen ja miten yksittäinen yritys on pyrkinyt vaikut- tamaan ohjauksen sisältöön.
• Ympäristöpolitiikan vaikutusmekanismeista metsäsektorin teknologisten innovaatioiden osalta.
• Käynnistetään hanke, jossa tutkitaan yhteistoiminnallisen suunnittelun mahdol- lisuuksia ja rajoja Ylä-Lapin vanhoihin metsiin, tuulivoimaloihin ja metsien hoi- toon liittyvässä suunnittelussa.
• Laaditaan arviointi YVA -lainsäädännön toimivuudesta.
• Laaditaan raportit arviointien roolista kestävän kehityksen kansallisten strategi- oiden kehittämisessä ja politiikan vaikuttavuuden mittaamisesta.
• Edistetään yhteistyössä ympäristöministeriön ja ERA-Net yhteistyökumppanien kanssa maidenvälisten rahoitusohjelmien toimivuutta ja niissä tuotetun tutki- mustiedon hyödynnettävyyden edellytyksiä ympäristöasioiden hallinnassa.
Laboratoriotoiminta
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Kehitetään edelleen SYKEn valmiuksia toimia vesipolitiikan puitedirektiivin, maa- peränsuojelua koskevien säädösten sekä kansainvälisten sopimusten edellyttämien mittaus- ja tutkimusmenetelmien vertailulaboratoriona. Tärkeitä painopisteitä ovat edelleen biologisiin menetelmiin liittyvän vertailulaboratoriotoiminnan kehittämi- nen sekä yhteistyö Mittatekniikan keskuksen kanssa sopimuslaboratoriotoiminnan kehittämisestä kemian alueelle.
Uusia mittausmenetelmiä ja -tekniikoita kehitetään ja sovelletaan direktiivien kan- sallisen toimeenpanon tarpeisiin. Kehitystyö tukee myös valvontaa, tutkimusta ja vertailulaboratoriotoimintaa, kuten vertailumittausten järjestämistä alan toimijoille. Painopisteenä on edelleen haitallisten aineiden mittausmenetelmien ja asiantunti- juuden kehittäminen. Uutena painopisteenä on nanoteknologian laajoista tuoteso- velluksista aiheutuvien riskien ja hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen ja toimenpiteet ympäristösektorilla.
Ympäristöhallinnon laboratoriotoiminnan koordinointia jatketaan ja vahvistetaan edelleen taloudellisuuden ja kustannusten hallintaa. Valtiovarainministeriön asetta- ma kaikki hallinnonalat kattava hanke kemiallisen analytiikan tuottamisen tehos- tamisesta koskee myös ympäristösektoria. SYKEn laboratorio osallistuu hankkeen ehdotusten perusteella päätettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen.
Tulostavoitteet 2008:
• Aloitetaan pohjaeläinmenetelmiä koskeva vertailulaboratoriokehitystyö tavoittee- na liittää osaamisalue osaksi vertailulaboratoriota vuonna 2010. Vuoden 2008 ai- kana kehitetään toimintamalli ja kootaan asiantuntijaverkosto.
• Sovitaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa säännöllisten radonvertailujen jär- jestämisestä STUK:n säteilyvalvonnan tueksi sekä muusta mahdollisesta yhteis- työstä. Tavoitteena on saada sopimus ja suunnitelmat valmiiksi vuonna 2008. Yhteistyö alkaisi vuonna 2009.
• Jatketaan yhteistyötä Mittatekniikan keskuksen kanssa kemian alan sopimusla- boratoriotoiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2008 kehitetään ja testataan laitteis- toa ja menetelmiä sekä valmistellaan isotooppilaimennosmenetelmän akkreditoin- tia metalleille. Tavoitteena on että lupaa sopimuslaboratoriona toimimiselle voi- taisiin hakea vuonna 2010.
• Jatketaan prosessiohjautuvan toimintamallin kehittämistä palvelujen sujuvuuden ja laadukkuuden parantamiseksi myös vertailulaboratoriotoiminnan osalta. Ta- voitteena on siirtyä prosessimaiseen toimintaan vuonna 2010.
• Jatketaan valmiuksien luomista vesipolitiikan tytärdirektiivin luonnoksessa esitet- tyjen prioriteettiaineiden seurannan käynnistämiseksi. Vuoden 2008 aikana kehite- tään valmiudet bromattujen difenyylieettereiden (palonestoaineita) ja polyaro- maattisten hiilivetyjen (PAH) määrittämiseksi biologisesta materiaalista ja sedi- mentistä. Vuoden 2008 aikana kartoitetaan myös organotinayhdisteiden määrittä- misen tarve eri ympäristönäytteistä.
• Vuonna 2008 saatetaan loppuun hanke tuotekohtaisen kustannustiedon tuotta- misesta ympäristöhallinnon laboratorioverkossa ja otetaan kehitetty kustannuslas- kentamalli käyttöön. Aloitetaan edellä mainittuun hankkeeseen perustuen selvitys ympäristöhallinnon tuotannollisesta kilpailukyvystä muihin vastaavia palveluja tarjoaviin yrityksiin verrattuna.
Geoinformatiikka ja alueiden käyttö Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Geoinformatiikan ja alueidenkäytön tutkimus- ja kehittämistoiminta tähtää mene-
telmien kehittämiseen ympäristön operatiiviseen seurantaan (lumi, vesien laatu, maanpeite sekä öljyvahingot), luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien tietojen ja tietojärjestelmien täysimittaiseen hyödyntämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tiedon tuottamiseen politiikan ja päätöksenteon tueksi.
Kehittämistoiminnassa varmistetaan tietojen ja järjestelmien yhteensopivuus EU:n velvoitteiden (kuten Inspire-direktiivi) ja ohjelmien (kuten GMES-ohjelma) kanssa. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä ja elinympäristön seurannan tietojärjestel- mä yhdistetään käyttäjiä paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Alueidenkäytön keskeisinä haasteina ovat asumisen, maankäytön ja liikennejär- jestelmien yhteensovittaminen siten, että väestön, elinkeinojen ja ympäristön tasa- painoinen kehitys voidaan turvata. Tietojärjestelmien hyödyntämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota kaupunkiseutujen kehittämiseen liittyvään tutkimukseen.
Ympäristöhallinnon paikkatietoinfrastruktuuria, kaukokartoituksen operatiivista toimintaa ja alueidenkäytön tietojärjestelmiä sekä näiden käyttöä kehitetään osana yleistä tukipalveluprosessia sekä SYKEn omaa toimintaa.
Tulostavoitteet 2008:
• GMES (Global Monitoring for Environment and Security) Precursor maanpeitet- teen tulkintaprojekti Corine 2006 valmistuu vuonna 2008.
• Uusittu relaatiotietokantapohjainen paikkatietojärjestelmä otetaan käyttöön ympä- ristöhallinnossa vuonna 2008, kokonaisuudessaan uusi järjestelmä otetaan käyt- töön vuoden 2010 aikana.
• Numeerisista maakuntakaavoista lasketut tiedot ovat osana kaavoituksen seuran- tajärjestelmää vuonna 2008. Kaavoituksen kestotietojen vieminen osaksi kaavoi- tuksen seurantajärjestelmää valmistuu 2009, lähinnä aluekeskusten operatiivi- seen lupatoimintaan liittyvä uusittu GISalu-järjestelmä otetaan käyttöön viimeis- tään 2010.
• Yhdyskuntarakenteen rakentamattomien osien muutoksia tarkastellaan 33 suu- rimmalla kaupunkiseudulla ja analysoidaan vaikutuksia viherkäytävärakenteen toteutumiseen.
1.2.1.9
Ympäristön seuranta
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Ympäristön seurantaa kehitetään ja toteutetaan tuottavuuden näkökulmasta uudiste- tun seuranta-ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on aiempaa voimakkaampi seurannan tarvelähtöisyys, seuranta-tulosten hyödyntämisen ja vaikuttavuuden varmistaminen sekä kustannustehokkaiden toimintatapojen ja tekniikoiden laajentaminen.
Tulostavoitteet 2008:
• Laaditaan yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa uusi ympäristön seurannan ohjelma vuosille 2008-2010. Ohjelmassa yhdistetään aiemmin erillise- nä olleet valtakunnallinen ja alueellinen seuranta. Samalla luodaan seurannalle yhtenäiset tarvelähtöiset perusteet, jotka tukevat seurantaan käytettävien voima- varojen tarkoituksenmukaista jakautumista ympäristökeskusten välillä.
1.2.1.10
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Ympäristövahinkojen torjunnassa kehitetään erityisesti Suomenlahden torjuntaval-
miutta sekä riskien hallintaa ja hankitaan öljyntorjuntaan tarkoitettu monitoimialus puolustusvoimien kanssa.
Kovaan merenkäyntiin ja jääolosuhteisiin soveltuvia torjuntamenetelmiä sekä ke- mikaalivahinkojen torjuntaa kehitetään. Kehittämisessä korostuvat myös kansain- väliset T&K-projektit sekä yhteistyö IMO:n (International Maritime Organisation), EU:n ja HELCOMin kanssa samoin kuin yhteistyö Viron ja Venäjän viranomaisten kanssa.
Tulostavoitteet 2008:
• Rannikon ja sisämaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta tehostetaan alue- pelastuslaitosten ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Torjuntakaluston saatavuutta parannetaan valtion, kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien yh- teistyöllä. Valmistellaan uusi öljyntorjuntaohje, jossa määritellään tavoitteet pe- lastuslaitosten öljyntorjuntavalmiudelle.
• Avustetaan mahdollisen öljyntorjunnan osaamiskeskuksen käytännön suunnit- telussa.
• Tehostetaan päästöjen valvontaa Suomen aluemerellä ja talousvyöhykkeellä muun muassa uudistamalla valvontalentokoneiden öljypäästöjen valvontalait- teet ja jatkamalla öljypäästöjen satelliittivalvontaa sekä päästövalvonnan kan- sainvälistä yhteistyötä.
• Toteutetaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvan monitoimialuk- sen hankinta yhdessä merivoimien kanssa tavoitteena saada alus käyttöön vii- meistään v. 2010.
• Laaditaan kokonaisselvitys valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittä- misestä vastaamaan öljynkuljetusten kasvun aiheuttamaa riskin lisääntymistä ot- taen huomioon SYKEn laatima ehdotus valtion öljyntorjuntavalmiudesta merel- lä.
Tutkimuksen alueellistaminen Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Alueellistamisen yleistavoitteena on, että alueellisten toimipaikkojen toimintamen-
omomentilta palkatun henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2010 on hieman yli 20 htv. Kun tutkimustehtävissä ulkopuolisen rahoituksen arvioidaan olevan lähes yhtä suuri kuin omarahoitus, alueellisten toimipaikkojen kokonaishenkilöstön arvioidaan olevan vuonna 2010 yli 40 htv.
Tulostavoitteet 2008:
• Laaditaan Joensuun, Jyväskylän ja Oulun toimipaikkojen vuoteen 2011 ulottuvat kehittämissuunnitelmat, joissa esitetään myös kehittämisen linjaukset vuoteen 2015 saakka
• SYKEn Kuopion toiminnan suunnittelua jatketaan ekologisen riskinarvioinnin pohjalta
• Ystävyyden puiston tutkimuskeskukselle laaditaan yhteistyössä Kainuun ympä- ristökeskuksen kanssa tutkimusstrategia, joka muodostaa pohjan tutkimuskeskuk- sen tulosohjaukselle.
1.2.2
Tukipalveluiden keskeiset tehtävät
1.2.2.1
Hallintopalvelut
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Hallintopalveluja ja –tehtäviä tukevien sähköisten järjestelmien ja palveluiden sekä niihin liittyvien prosessien kehittämistä jatketaan. Hankinnoissa käytetään mahdolli- simman paljon Hanselin puite-sopimuksia sekä hallinnonalan yhteiskilpailutuksia.
Tulostavoitteet 2008:
• Otetaan käyttöön uusi projektinhallinta- sekä työajanseuranta- ja raportointijär- jestelmä vuonna 2008.
• Hallinnonalan sisäisten tukipalvelujen keskittäminen ympäristöhallinnon palve- luyksikköön saadaan valmiiksi vuonna 2008. SYKEn sisäisten tukiprosessien ke- hittämistä ja keskittä-mistä jatketaan.
• Laaditaan SYKEn alueellisten toimipaikkojen toimitilasuunnitelma vuonna 2008.
1.2.2.2
Tietohallinto
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Ympäristöhallinnon tiedon hallinnan strategian mukaisesti jatketaan siirtymistä pe- rusvalmiuksien rakentamisesta informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) käytön hyödyntämiseen. Hankkeet saadaan päätökseen vuonna 2008, jolloin tiedon hallinnan strategia uudistetaan. Uuden strategiakauden aikana korostetaan tuotta- vuutta ja palvelukykyä ja siirretään valtaosa toiminnasta sähköiseksi.
Ympäristöhallinnon kirjastotietopalveluja kehitetään vuonna 2007 sovittujen lin- jausten mukaisesti. SYKEn tietopalvelua kehitetään toimialansa osalta hallinnonalan erikoiskirjastona, joka koordinoi yhteistyötä, karsii päällekkäisiä tehtäviä, kehittää yhteisiä työvälineitä ja järjestelmiä sekä huolehtii yhteisten menettelyohjeiden laa- timisesta.
Tulostavoitteet 2008:
• Suunnitellaan uusi tietotekninen perusarkkitehtuuri, joka pitää sisällään tulevai- suuden työkaluohjelmistot, ryhmätyö-, sekä uudet viestintävälineet. Suunnitelma valmistuu vuonna 2008 ja sitä toteutetaan tiedon hallinnan johtoryhmän priori- soinnin mukaisesti.
• Toteutetaan ARAn tietotekniikan yhdenmukaistaminen muun hallinnon kanssa.
• Kehitetään tietojärjestelmiä raportointityön tehostamiseksi ja laadun parantami- seksi.
• Edistetään eri hallinnonaloilla käytettävien tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamista ja päällekkäisyyksien poistamista.
• Laajennetaan sähköistä asiointipalvelua kattamaan yleisimpiä asiointi- ja tietotar- peita toteuttamalla mm. asiakirjojen sähköinen julkaisujärjestelmä sekä tietojärjes- telmien suorakäyttö.
• Toteutetaan uusi ympäristötiedon internet-käyttöliittymä, jonka kautta tarjotaan käyttäjäystävällisesti sekä perus- että tulkittua ympäristötietoa. Samassa yhtey- dessä valitaan ja otetaan käyttöön uudet tietovarastointi- ja raportointiohjelmistot. Työ valmistuu 2009
• Toteutetaan ympäristöhallinnon kirjastotietopalveluita koskevan kehityshankkeen ehdotuksen mukaiset uudelleenjärjestelyt. Otetaan käyttöön uusi kirjastotietojär- jestelmä.
• ATK-ajokortin B-osion on suorittanut 80 % sykeläisistä vuoden 2010 loppuun mennessä.
1.2.2.3
Viestintä ja verkkopalvelut Yleislinjaukset 2008-2010
Sisäisten ja ulkoisten viestintäpalvelujen käyttökelpoisuutta lisätään muun
muassa kehittämällä ajankohtaisviestintää ja tehokkaita tietopaketteja sekä avaamalla sähköisiä palveluita tietovarantoihin. Sisäistä ja ulkoista verkko- palvelua lähennetään toiminnallisesti verkkopalvelu-uudistuksen yhteydes- sä. Kohdennetaan viestintää tietyille painopisteille vaikuttavuuden tehosta- miseksi. Sidosryhmäasioiden hoitoa parannetaan huomioimalla erityisesti kansainvälisiä yhteistyötahoja.
Tulostavoitteet 2008
• Käynnistetään SYKEn erityistilanteiden viestintäohjeiden uudistus ja saatetaan se päätökseen vuonna 2009.
• Osallistutaan perustettavaan ympäristöhallinnon ajankohtaisviestinnän kehittä- mistyöryhmään, jonka tehtävänä on selvittää uusia tehokkaita ajankohtaisviestin- nän keinoja ja palveluja käyttöönotettaviksi vuosina 2008-2009.
• Laaditaan intranetiin malli asiantuntijan viestintäohjeista.
• Laaditaan ympäristöhallinnon sisäisen viestinnän hyvien käytänteiden opas verk- koon.
• Analysoidaan SYKEn sidosryhmiä osana ympäristöhallinnossa tehtävää sidosryh- mäanalyysia, jotta voidaan kehittää viestintää vuosina 2009-2010.
• Käynnistetään ympäristöhallinnon verkkopalvelun uudistaminen osallistumalla esiselvityksiin, jotta voidaan tarkentaa SYKEn vastuualueita vuosina 2008-2010 tehtävässä verkkopalvelu-uudistuksessa.
• Avataan verkkopalvelu ympäristön tilaa koskeviin tietovarantoihin.
1.2.3
Laadun hallinta
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Sopimuskaudella erityisiä kehittämiskohteita ovat sisäinen yhteistyö, palvelunäkö- kulman lisääminen ja tiedon tarjoaminen asiakkaille ja sidosryhmille käyttökelpoi- sessa muodossa. Keskeiseksi kehittämistarpeeksi on noussut myös organisaation eri tasoilla toteutettavien, toiminnan ohjaukseen, laatuun, seurantaan ja suunnitteluun liittyvien hankkeiden kokoaminen yhteen sekä niiden parempi koordinointi.
Tuottavuusohjelmassa korostetaan prosessien kehittämisen tärkeyttä. Toiminnan prosessien yksinkertaistaminen ja käytäntöön vienti edellyttävät uutta osaamista ja uudenlaisia ratkaisuja. Tuottavuuden parantamisen kannalta resurssien joustavan käytön edistäminen yli osasto- ja yksikkörajojen on tärkeää. Strategisen ohjauksen vahvistamiseen liittyy tärkeänä osana strategisten mittareiden käyttöönotto.
Tulostavoitteet 2008:
• Vuonna 2008 saadaan valmiiksi Euroopan laatupalkinnon mukainen arviointi kevennettynä menettelynä. Samalla tuotetaan aineistoa vuonna 2008 toteutettavaa kansainvälistä arviointia varten. Molemmat arvioinnit tuottavat aineistoa tulevi- en kehittämishankkeiden määrittelyn ja toiminnan suuntaamisen tueksi.
• Tuetaan OECD:n Suomen ympäristöpolitiikan maatutkintaa tuottamalla asiaa kos- kevaa tietoa.
Tavoite strategiselle mittarille:
Asiakas-/sidosryhmiltä saadut arvioinnit: Tavoitteena on vuonna 2008 kehittää ja ottaa käyttöön www-pohjainen sähköpostikysely, joka antaa yleistietoa SYKEn asiakkaiden kokemuksista SYKEstä yhteistyökumppanina palvelujen tarjoajana ja kehittäjänä.
Tarkoitus on luoda joka toinen vuosi toistettava kysely, jonka perusteella voidaan asettaa tavoitteita ja tehdä johtopäätöksiä SYKEn tuloksista ja laadun hallinnasta.
Rahoitus ja toiminnallinen tehokkuus
1.2.4.1
Rahoitus
Tulossopimukseen kuuluvia tutkimus- ja kehityshankkeita tehdään merkittäviltä osin yhdistämällä SYKEn budjettirahoitusta ja ulkopuolista rahoitusta mahdollisimman hyvien kokonaisuuksien luomiseksi. Budjettirahoitusta käytetään rahoittajien edel- lyttämään omarahoitusosuuteen, joka useimmiten on vähintään puolet hankkeiden kokonaisrahoituksesta.
Milj.euroa | 2008 TAE | 2009 | 2010 |
Suora budjettirahoitus | 26,4 | 26,1 | 25,8 |
Ulkopuolinen rahoitus | 15,0 | 15,0 | 15,0 |
- ympäristöministeriö * | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
- muu julkisen sektorin rahoitus | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
- budjetin ulkopuolinen rahoitus | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
- maksullisen toiminnan tulot | 4,5 | 4,5 | 4,5 |
Yhteensä | 41,4 | 41,1 | 40,8 |
* Valtioneuvoston kehyspäätöksissä tutkimusrahoitukseen tehdyt leikkaukset heijastuvat todennä- köisesti SYKElle ympäristöministeriöstä tulevaan rahoitukseen. YM:n rahoitukseen vuonna 2008 sisältyy 0,28 M€ tutkimuksen alueellistamisen rahoitusta.
1.2.4.2
Toiminnallinen tehokkuus
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Toteutetaan vuonna 2007 uudistetun rahoitusstrategian linjauksia ja kehittämishank- keita, jotka sisältävät mm. tuottavuusohjelman toteuttamisen edellyttämät toimen- piteet.
Tulostavoitteet 2008:
Kannattavuus: Maksullisen sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuus vuonna 2008 on seuraava:
Vuosi 2008 | |
Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet | 101% |
Julkisoikeudelliset suoritteet | 90% |
Yhteisrahoitteiset hankkeet | 52% |
Vuosina 2009 ja 2010 kannattavuus pysyy samalla tasolla.
Henkilötyövuodet ja kustannukset: Henkilötyövuosien ja toiminnan kustannusten jakauma tehtäväalueittain vuonna 2008 on seuraava:
Vuosi 2008 | ||
Tehtäväalue | Henkilötyö- vuodet (htv) | Kustannuk- set yht. (M€) |
Tutkimus | 203 | 13,1 |
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoi- minta | 222 | 18,3 |
Ympäristön seuranta, tietojärjestelmät ja raportointi | 79 | 5,9 |
Xxxxx, sisäinen hallinto ja viestintä | 63 | 4,8 |
Hallinnonalan tukipalvelutehtävät | 34 | 3,6 |
Yhteensä | 601 | 45,7 |
Tavoitteet strategisille mittareille:
Rahoitusjouston määrä: Rahoitusjoustoa lisätään. Rahoitusjoustolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jota ei vuoden alussa ole sidottu toiminnan ylläpitoon. Se kuvaa SY- KEn mahdollisuuksia reagoida nopealla aikavälillä äkillisiin resurssitarpeisiin sekä suunnata toimintaa joustavasti. Rahoitusjousto indikoi toiminnallista tehokkuutta varmistamalla tarvittavien säästöjen syntymisen.
• Sitomatonta rahoitusosuutta pyritään lisäämään vuoden 2007 tasosta 900 000 euroa tasolle 1,5 M€ vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2008 rahoitusjousto on n. 1 M€.
Valikoitujen tuotteiden ja palveluiden yksikkökustannukset: Tarkoitus on laajentaa yksik- kökustannusten arviointia nykyistä kattavammaksi niin, että sillä voidaan seurata merkittäviä resurssikäytön alueita ja tarkastella kustannuskehitystä. Tällaisia alueita ovat seuranta, merkittävät viranomaistoiminnot ja hallintopalvelut. Seurantajärjes- telmä kehitetään vuonna 2008 ja se antaa mahdollisuuden seurata toiminnallisen tehokkuuden kehitystä.
Valikoitujen tuotteiden ja palveluiden tuottavuus: Tuottavuutta voidaan arvioida yk- sikkökustannustietojen tarkastelun yhteydessä. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia arvioida laajempien kokonaisuuksien kuten tutkimustoiminnan tuottavuutta. Seu- rantajärjestelmää kehitetään vuonna 2008.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Toiminnan yleiset tavoitteet 2008-2010:
Toteutetaan vuosien 2007-2011 henkilöstösuunnitelmaa ja vuonna 2007 uu- sittua henkilöstöstrategiaa.
Tulostavoitteet 2008:
• Henkilöstöstrategiaan liittyvät toimenpiteet ja hankkeet suunnitellaan ja toteu- tus aloitetaan v. 2008. Toteutuksessa huomiota kiinnitetään muutoksen hallintaan, osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmien toimivuuteen. Henkilöstön tilaa kuvaavaa raportointia parannetaan mm. henki- löstötilinpäätöstä ja palkkausjärjestelmän tilastointia kehittämällä.
• Numeeriset tavoitteet:
Toteuma 2006 | Arvio 2007 | Tavoite 2008 | 2009 | 2010 | |
Työyhteisön toimivuus* | 3,28 | - | 3,35 | - | 3,40 |
Henkilöstön määrä (htv) | 581 | 575 | 601 | 570 | 565 |
Määräaikaisten osuus (%) | 21 | 20 | 20 | 19 | 18 |
Korkeakoulututkintojen suorittanei- den osuus (%) | 71 | 71 | 71 | 72 | 72 |
Henkilöstökoulutus, työpäivää/htv | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 6,7 | 6,7 | 6,7 | 6,7 | 6,7 |
Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneiden määrä | 18 | - | - | 11 | - |
*Työyhteisön toimivuus: Työyhteisön toimivuudesta kerätään systemaattisesti tietoa joka toinen vuosi (2008 ja 2010) menetelmällä, joka mahdollistaa laajan vertailun valtionhallinnossa. Tulokset heijastavat SYKEn henkisten voimavarojen hallintaa. Vuoden 2006 kyselyn perusteella työtyyty- väisyysindeksi oli 3,28, mikä vastaa valtionhallinnon keskimääräistä tasoa. Tavoitteena on, että kyselyjen tulokset ovat vertailuaineistoon nähden parempia kuin valtionhallinnon organisaatioissa keskimäärin.
Toteuttamisen seuranta ja raportointi
Alustava, tiivis kokonaisarvio tulostavoitteiden toteutumisesta tehdään vuosittain
30.9. mennessä. Samalla raportoidaan keskeiset poikkeamat tulostavoitteiden to- teutumisessa. Lopulliset raportit tulostavoitteiden toteutumisesta ja voimavarojen käytöstä toimitetaan toimintakertomuksen yhteydessä vuosittain 15. maaliskuuta mennessä.
Helsinki, 11. päivänä helmikuuta 2008
Tähän Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön väliseen palveluso- pimukseen on kirjattu SYKEn jatkuvaluonteiset tehtävät ministeriölle, alueellisille ympäristökeskuksille ja muille tahoille vuosina 2008-2010.
2.1
Yleiset periaatteet
Suomen ympäristökeskus tukee ympäristöpolitiikan tavoitteiden ja keinojen arvi- ointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanon valmistelua tuottamalla ympäristöongelmien ratkaisemisen kannalta olennaista tutkimus- ja seurantatietoa sekä ympäristöhallinnon ja koko yhteiskunnan tarpeita vastaavia asiantuntija- ja viranomaispalveluja ympäristöhallinnosta 1995 annetun lain 6 § mukaisesti. Teh- tävissään SYKEn tulee varmistaa tuotettavan tiedon ja palvelun laatu, luotettavuus ja hyödynnettävyys. Erityistä huomiota sopimusta toimeenpantaessa kiinnitetään vuorovaikutukseen ministeriön sekä muiden sidostahojen kanssa. Nopea kehitys ym- päristöalalla edellyttää myös asiakkaiden tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten jatkuvaa tunnistamista, arviointia ja ennakointia. SYKE sitoutuu toiminnassaan py- syväisluonteisten tehtäviensä jatkuvaan kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Tämä sopimus kattaa SYKEn jatkuvaluonteiset asiantuntijapalvelut sekä niihin kiinteästi liittyvän pienimuotoisen kehittämistoiminnan. Palvelusopimuksen lisäksi laaditaan vuosittain tulossopimus, johon sisältyy osin myös palvelusopimuksessa kuvattuihin tehtäviin liittyviä tavoitteita. SYKEn yksiköiden vuosittain laatimissa toimintaohjelmissa voidaan tarkentaa palvelusopimuksen toimeenpanoa esimerkiksi
määrittämällä minä vuosina määräajoin toistuvia tehtäviä tehdään.
2.2
Vesiensuojelu
2.2.1
Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät
SYKE hoitaa seuraavat lainsäädäntöön perustuvat erityistehtävät:
• Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä: SYKE huolehtii asetuksen toimeenpa- non edellyttämien tietojärjestelmien tietosisällön ajantasaisuudesta, pitää ajan ta- salla asetuksen täytäntöönpanon seurantaohjelmat, seuraa niiden toteutusta sekä laatii tilannekatsaukset. Tehtävään sisältyvät raportoinnit ja selvitysten laatiminen EU:lle.
• Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkosto- jen ulkopuolisilla alueilla: SYKE kokoaa tietoutta yleisesti saatavilla olevista jäte- veden käsittelylaitteistoista ja menetelmistä. Lisäksi SYKE arvioi tietojen luotetta vuutta ja puolueettomuutta ja ylläpitää SYKEn puhdistamotiedostoa.
• Laki vesienhoidon järjestämisestä: SYKE hoitaa ministeriön määräämiä tehtäviä lain täytäntöön panemiseksi ja antaa alueellisille ympäristökeskuksille asiantuntija- apua sekä pitää rekisteriä suojeltavista alueista.
• Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle haitallisista aineista: SYKE valmistelee 12 §:n mukaisen suunnitelman aineiden valinnasta, ympäristölaatunormeista sekä päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamistoimista.
• Maa-aineslaki (23b §): SYKE ja alueelliset ympäristökeskukset ylläpitävät maa-ai- nesten ottamisen ja sen seurannan järjestämiseksi tietojärjestelmää lain mukaisis- ta luvista, ilmoituksista ja tilan seurannasta.
2.2.2
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät
SYKE hoitaa seuraavien kansainvälisten sopimusten ja ohjelmien toimeenpanossa tarvittavia asiantuntija-, koordinointi- ja raportointitehtäviä:
• Itämeren suojelusopimus
• Suomenlahtiyhteistyö
• Koillis-Atlantin suojelusopimus
• Yleissopimus jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä
• ECE:n rajavesistösopimus sekä vettä ja terveyttä koskeva pöytäkirja
• Suomen ja Venäjän välinen rajavesisopimus
• YK:n kestävän kehityksen komiteaan ja Johannesburgin toimintasuunnitelmaan liittyvät vesiasiat
• EUROSTAT- ja OECD-raportoinnin tietojen toimittaminen
• EEA:n Focal Point -tehtävät
2.2.3
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
SYKE vastaa ympäristöhallinnon kolmivuotisen seurantaohjelman kokoamisesta ja sen toimeenpanosta yhdessä aluehallinnon kanssa. Seurantaohjelmaan kuuluvat vesien tilaan, vesien kuormitukseen sekä vesivaroihin ja niiden käyttöön liittyvät operatiiviset seurannat, mukaan lukien vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa edellytetyt seurannat. Keskeiset seurannan osa-alueet ovat:
• hydrologinen seuranta,
• pohjavesien seurannat
• sisävesien seurannat, ja
• rannikkovesien seurannat.
SYKE huolehtii ajantasaisesta tiedon käsittelystä, päivityksestä ja tietopalveluista sekä vastuullaan olevista tietojärjestelmistä. Tietopalveluihin liittyen SYKE tuottaa ministeriön tarpeisiin valtakunnallisia selvityksiä. Keskeisiä tietojärjestelmiä ovat:
• Pintavesien tilan tietojärjestelmä
• Kasviplanktonrekisteri
• Levähaittarekisteri
• Pohjaeläinrekisteri
• Hydrologinen tietokanta
• Vesistömallijärjestelmä
• Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET)
• Pohjavesitietojärjestelmä
• Talousjätevesiasetuksen (542/2003) edellyttämä tiedosto
• Kuormituksen arviointijärjestelmä (VEPS)
2.2.4
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE hoitaa vesienhoidon järjestämiseen liittyen seuraavat tehtävät:
• tietojen hallintaan, EU –työryhmiin ja raportointiin liittyvät tehtävät,
• koulutustilaisuudet ja toimeenpanon asiantuntijapalvelut mm. seuraavissa tehtä- vissä: pinta- ja pohjavesien luokittelu, kuormituksen ja toimenpiteiden vesistö- vaikutusten arviointi, haitalliset aineet, taloudelliset vaikutukset sekä rakennetut vesistöt, ja
• toimeenpanon ohjeistuksen kehittäminen, ylläpito ja neuvonta.
SYKE tuottaa edellä olevan lisäksi asiantuntijapalveluita mm. koulutuksen, neuvon- nan ja ohjeistuksen avulla seuraavilla alueilla:
• vesiensuojelu ja vesihuolto,
• hydrologia,
• pohja- ja tekopohjavesien sekä maa-ainesten kestävän käytön edistäminen ml. seuranta ja ympäristöriskien hallinta,
• vesistöjen kunnostus ja luonnonmukainen vesirakentaminen, ja
• suunnittelu- ja rakentamistoiminta ja rakentamistoiminnan taloudellisuuden seu- ranta.
SYKE avustaa ministeriötä säädösvalmisteluissa sekä säädöksiin ja niiden toimeen- panoon liittyvässä tiedotus-, valistus- ja neuvontatoiminnassa sekä laatii arvioita vesiensuojelun tavoitteista ja niiden toteutumisesta.
SYKE hoitaa EU:n vesiensuojelua koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liitty- vät raportointitehtävät raportoinnista annetun direktiivin 91/692/ETY mukaisesti.
Lisäksi SYKE hoitaa vesien suojelua, hoitoa ja käyttöä koskevaa tiedotusta. Kes- keisiä tiedotettavia asioita ovat mm. levätiedotus, hydrologiset tiedotteet sekä hyd- rologiaan ja vesivaroihin liittyvistä erityistilanteista tiedottaminen.
2.3
Ilmastonmuutos ja ilmansuojelu
2.3.1
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät
Ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus ja sen pöytäkir- jat; Helsingin ja Oslon rikkipöytäkirjat, Sofian typpipöytäkirja, Geneven haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskeva pöytäkirja, Århusin raskasmetallipöytäkirja, Århusin hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskeva pöytäkirja ja Göteborgin moniyhdiste- monivaikutuspöytäkirja:
• SYKE toimii päästöinventaarioiden vastuuyksikkönä, joka kokoaa vuosittain ilman epäpuhtauksien päästötiedot ja valmistelee niitä koskevat raportit yhteis- työssä Tilastokeskuksen ja muiden asiantuntijalaitosten kanssa.
• SYKE toimii yhdennettyjen ja muiden seuranta-alueiden ylläpidon, tulosten kokoamisen ja raportoinnin ja yhdennettyjen arviointimallien kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä.
SYKE toimii asiantuntijalaitoksena ja osallistuu YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja sen alaisen Kioton pöytäkirjan edellyttämiin päästötietojen laskenta- ja kokoamis- tehtäviin sekä raportointiin ja muiden sopimuspuolten inventaarien tarkastuksiin Tilastokeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
SYKE avustaa ministeriötä EU:n ilmansuojeluohjelman toimeenpanossa sekä tuot- taa ohjelmaa varten päästöskenaarioita.
SYKE osallistuu päästötietojen tuottamiseen liittyvään kansainväliseen asiantun- tijatyöhön UNECE:n, IPCC:n, OECD:n ja PMN:n työryhmissä ja projekteissa.
2.3.2
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
SYKE toimii EEA:n sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkon perustamisesta annetussa EU:n asetuksessa (1210/90/ETY) määriteltynä kansallisena tietokeskuksena sekä hoitaa EEA:n kansallisen asiantuntijalaitoksen tehtävää neljällä ilmasektorilla (air and GHG emissions, climate change, climate change assessment, air pollution assessment).
SYKE ylläpitää ilmapäästötietojärjestelmää.
2.3.3
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE valmistelee seuraavien EY:n ilmapäästöjä koskevien direktiivien edellyttämät raportit ilman epäpuhtauksista ympäristöministeriölle EY:n komissiolle edelleen toimitettaviksi:
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista (2001/81/EY)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (2001/80/EY)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteenpoltosta (2000/76/EY)
• Neuvoston direktiivi orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittami- sesta (1999/13/EY)
SYKE tuottaa ja ylläpitää menetelmiä ja päästökertoimia mm. teollisuudesta, ener- gian tuotannosta sekä jätteiden käsittelystä syntyvien päästöjen määrittämiseksi ja pitää näitä tietoja saatavilla mm. kansainvälisten päästörekisterien (EPER ja PRTR) tarpeisiin.
SYKE hoitaa ilmastonmuutosta ja ilmansuojelua koskeviin tehtäviinsä liittyvää tiedotusta ja neuvontaa.
2.4
Kemikaalit ja geenitekniikka
2.4.1
Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät
Kemikaalilaki
SYKE vastaa seuraavista kemikaalilaissa osoitetuista kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyvistä valvontaviranomaisen tehtävistä:
• Suojauskemikaalien, antifoulingvalmisteiden, biosidisten torjunta-aineiden ja biosidivalmisteiden hyväksymismenettely yhteistyössä STTV:n kanssa. Tehtävät sisältävät ympäristövaikutusten arvioinnin, hakemusten hallinnollisen käsitte- lyn, päätösten valmistelun ja valvonnan, ohjeistuksen ja lomakkeiden laadinnan sekä biosididirektiiviin (1998/8/ETY) perustuvat toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja EY-yhteistyön. SYKE myös ylläpitää luetteloa sallituista valmisteista sekä tekee niitä koskevat myyntimääräselvitykset.
• REACH-asetukseen (1907/2006) liittyvät toimivaltaisen viranomaisen ja valvon- taviranomaisen tehtävät. SYKE hoitaa yhdessä STTV:n kanssa REACH-neuvon- tapalvelua.
• Olemassa olevien aineiden riskien arvioinnista annetun EY:n asetuksen (793/93) toimivaltaisen viranomaisen tehtävät yhteistyössä STTV:n kanssa. Tehtävät si- sältävät Suomen vastuulle osoitettujen aineiden ympäristöriskien arvioinnin, ris- kinvähennyssuositusten valmistelun, asetuksen toimeenpanon valvonnan sekä osallistumisen toimeenpanoon liittyvään EU-yhteistyöhön.
• Uusien aineiden ilmoitusmenettelyyn liittyvä ympäristöriskien arviointi
• EY:n POP-asetuksen (840/2004) toimeenpanon toimivaltaisen viranomaisen teh- tävät
• Vaarallisten kemikaalien tuonnista ja viennistä annetun EY:n asetuksen (304/2003) toimivaltaisen viranomaisen tehtävät
• EY:n pesuaineasetuksen (648/2004) toimivaltaisen viranomaisen tehtävät, mm. poikkeuslupamenettelyt
Kasvinsuojeluainelaki
• SYKE vastaa kasvinsuojeluaineiden kansalliseen hyväksymismenettelyyn liitty- västä kasvinsuojeluaineiden ympäristövaikutusten arvioinnista ja antaa tähän liittyviä lausuntoja EVIRA:lle.
• SYKE vastaa kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden EU-hyväksymismenettelyyn (direktiivi 91/414/ETY) liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista, antaa tä- hän liittyviä lausuntoja Eviralle ja osallistuu EU-yhteistyöhön.
Ympäristönsuojelulaki
• SYKE vastaa otsonikerrosta heikentävistä aineista annettuun EY:n asetukseen liittyvistä toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä.
• SYKE vastaa toimivaltaisena viranomaisena tuote-VOC –direktiivin (42/2004) poikkeuslupamenettelystä ja siihen liittyvästä valvonnasta.
• SYKE vastaa fluoratuista kasvihuonekaasuista annettuun EY:n asetukseen (842/2006) liittyvistä toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä.
Geenitekniikkalaki
• SYKE vastaa muuntogeenisten organismien ympäristövaikutusten arvioinnista (kotimaiset tuote-, kenttäkoe- ja kasvihuoneilmoitukset sekä EU:n kenttäkoe-, tuotelupahakemukset ja koeilmoitukset) ja osallistuu lainsäädännön toimeenpa- noon liittyvään EU-yhteistyöhön.
• SYKE osallistuu lain toimeenpanon valvontaan yhteistyössä STTV:n ja Eviran kanssa valvomalla muuntogeenisten organismien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön.
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät1*
SYKE hoitaa seuraaviin kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä tehtäviä:
Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman sopimus ja UNECE:n pöytäkirja, vaarallisten kemikaalien tuontia ja vientiä koskeva Rotterdamin sopimus (PIC-sopi- mus), otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin sopimus ja siihen liittyvä otsoniker- rosta heikentäviä aineita koskeva Montrealin pöytäkirja
• sopimusten toimeenpanoon liittyvät asiantuntija- ja raportointitehtävät sekä avus- taminen sopimusten muuttamista ja täydentämistä koskevissa neuvotteluissa
Haitallisiin aineisiin liittyvät mertensuojelusopimukset (HELCOM, OSPAR ja IMO:n ns. antifoulingsopimus)
• sopimusten toimeenpanoon liittyvät asiantuntija- ja raportointitehtävät
SYKE osallistuu lisäksi asiantuntijana muuhun kemikaaleihin sekä geenitekniikan ympäristövaikutuksiin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön, erityisesti UNEP:n kemikaalistrategian (SAICM) toimeenpanoon, OECD:n kemikaali- ja biotekniikkaoh- jelmiin, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan toimeenpanoon sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön.
2.4.3
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
XXXX suunnittelee, koordinoi ja omalta osaltaan toteuttaa haitallisten aineiden seu- rantaa osana ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa. Vuosina 2008-2010 toiminnan pääpaino on vesienhoidon järjestämisen edellyttämien seurantojen sekä haitallisten aineiden seurannan kehittämistä koskeneen HAASTE-projektin suositusten toimeen- panossa.
2.4.4
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle*
SYKE osallistuu asiantuntijana kansallisen ja EU:n kemikaali- ja kasvinsuojeluai- nelainsäädännön, haitallisia aineita koskevan muun ympäristölainsäädännön sekä geenitekniikkalainsäädännön valmisteluun, samoin kuin aihealuetta koskevien so- pimusten ja ohjelmien valmisteluun.
SYKE tarjoaa asiantuntijapalveluja, koulutusta ja neuvontaa aluehallinnolle kemi- kaaleihin liittyvissä tehtävissä mm. kemikaalilainsäädännön sekä haitallisiin aineisiin liittyvän ympäristölainsäädännön toimeenpanon ja valvonnan tukemiseksi.
2.4.5
Muut tehtävät*
SYKE hoitaa seuraavat kemikaaleihin ja geenitekniikkaan liittyvät tehtävät:
• ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristövaikutusten arviointi yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa,
• asiantuntijalausunnot geenitekniikan lautakunnalle Euroopan elintarviketurvalli- suusviranomaiselle tehdyistä ilmoituksista, jotka koskevat muuntogeenisiä orga- nismeja sisältäviä ravinto- ja rehukäyttöön tarkoitettuja tuotteita,
1 * Täysimääräinen toimeenpano ei mahdollista ilman lisävoimavaroja REACH-tehtäviin
• osallistuminen kemikaaleja, kasvinsuojeluaineita ja geenitekniikkaa koskevien neuvottelukuntien ja muiden pysyväisluontoisten yhteistyötoimielinten työhön, ja
• kemikaalien ja geenitekniikan ympäristövaikutuksiin liittyvä tiedotus, valistus ja tiedon jakaminen.
2.5
Ympäristövahingot, pilaantuneet maat ja maaperän suojelu
2.5.1
Lainsäädännössä osoitetut erillistehtävät
SYKE vastaa alusjätelain mukaisesti ympäristövahinkojen torjunnan organisoinnis- ta ja yleisestä kehittämisestä, ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden ylläpidosta ja operatiivisesta torjunnasta sekä lain noudattamisen valvonnasta. SYKE ohjaa ja valvoo maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjunnan yleistä järjestämistä ja kehittämistä.
2.5.2
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät
SYKE valmistelee pilaantuneita maita koskevat raportoinnit EEA:lle sekä tarvitta- essa HELCOM:n, OSPAR:n ja Lontoon sopimuksen edellyttämät ruoppausmassoja koskevat raportoinnit.
SYKE hoitaa toimivaltaisena viranomaisena seuraaviin sopimuksiin ja yhteistyö- ryhmiin liittyvät ympäristövahinkojen torjuntaa koskevat kansainväliset asiantuntija- ja raportointitehtävät:
• HELCOM:n Response-työryhmä,
• Pohjoismaiden välisen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan yhteistyötä käsitte- levän sopimus (ns. Kööpenhaminan sopimus),
• EMSA:n öljyntorjuntayhteistyötä käsittelevä komitea, sekä
• Suomen kahdenväliset sopimukset (Venäjä ja Viro) ja näiden maiden kolmikan- tayhteistyö.
2.5.3
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
SYKE vastaa maaperän tilan tietojärjestelmän tietosisällön ylläpidosta ja siihen liit- tyvästä raportoinnista.
2.5.4
Palvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE avustaa ympäristöministeriötä pilaantuneisiin maihin ja maaperänsuojeluun liittyvän kansallisen ja EU-lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa.
SYKE kokoaa vuosittain valtakunnallisen pilaantuneiden maiden kunnostusoh- jelman ja arvioi kunnostuskohteiden kiireellisyyttä.
SYKE antaa asiantuntijatukea ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle mm. an- tamalla lausuntoja pilaantuneista maista ja sedimenteistä sekä pohjaveden suojaus- rakenteista. SYKE osallistuu aluekeskusten ja ministeriön kanssa perustettuihin pi- laantuneita maita ja sedimenttejä käsitteleviin työryhmiin. SYKE koordinoi ja vetää
pilaantuneiden maiden arviointia koskevaa asiantuntijalaitosten edustajista xxxxxx- xxx arviointiryhmää. SYKE osallistuu kansallisen öljysuojarahaston hallitukseen ja antaa lausuntoja öljysuojarahastolle.
2.5.5
Muut tehtävät
SYKE osallistuu pilaantuneisiin maihin liittyvään EU- ja pohjoismaiseen yhteistyö- hön sekä kansallisiin pilaantuneita maita ja sedimenttejä koskeviin yhteistyöelimiin ja työryhmiin.
SYKE järjestää pilaantuneita maita ja sedimenttejä sekä ympäristövahinkojen tor- juntaa koskevaa koulutusta sekä tarjoaa niitä koskevaa neuvontaa ja tiedotusta.
SYKE vastaa öljyn, kemikaalien ja veden liikkeiden operatiivisten ennustemallien ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. SYKE vastaa osaltaan lento- ja satelliittihavaintoi- hin perustuvasta laittomien merellisten öljypäästöjen valvonnasta ja onnettomuuk- sien torjunnan apuvälineeksi kehityn tekniikan ylläpidosta. SYKE vastaa merellä tapahtuvien öljyonnettomuuksien yhteydessä öljyyntyneiden lintujen hoidon orga- nisoinnista.
SYKE ylläpitää öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan sekä muiden ympäristön erityistilanteiden, kuten luonnonvaraisten eläinten poikkeukselliset kuolemat, kas- villisuuden äkillinen vaurioituminen, poikkeukselliset leväkukinnat, edellyttämiä kiireellisiä toimenpiteitä varten ympäristövahinkopäivystystä.
2.6
Ekotehokkuus ja jätteet
2.6.1
Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät
SYKE hoitaa jätteiden kansainvälisistä siirroista annetun EY:n asetuksen sekä Base- lin sopimuksen mukaiset toimivaltaisen viranomaisen tehtävät. SYKE toimii lisäksi hyödynnettävien jätteiden siirtoja koskevan OECD:n päätöksen mukaisena toimival- taisena viranomaisena. SYKE osallistuu jätteensiirtoja koskevaan EY-maiden valvon- tayhteistyöhön (IMPEL/TFS).
SYKE osallistuu valtakunnallisen jätesuunnitelman ja jätelain nojalla annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun sekä ylläpitää jätetiedostojen yhteistiedostoa.
SYKE valmistelee jätealan asiantuntijalaitoksena lausunnot lähinnä hallinnon ul- kopuolisille tahoille.
2.6.2
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät
SYKE avustaa ministeriötä Baselin sopimukseen ja OECD-työhön liittyvissä teknisissä kysymyksissä ja hoitaa jätteisiin ja kaatopaikkoihin liittyvän HELCOM-raportoin- nin.
SYKE avustaa ministeriötä kansainvälisten kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjel- mien valmistelussa EU:ssa, UNEP:ssa ja YK:n kestävän kehityksen toimikunnassa.
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
SYKE pitää yllä ja kehittää jätealan kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita palvelevia seuranta- ja raportointijärjestelmiä ja huolehtii järjestelmien laadunvalvonnasta. Tarvittava tilastoaineisto tuotetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.
SYKE hoitaa EEA:n ja ETC/WMF:n (materiaalivirta-ainekeskus) edellyttämät jä- tealan kansalliset tehtävät. SYKE osallistuu ympäristöhallinnon edustajana pohjois- maiseen yhteistyöhön jätealalla sekä tuotepolitiikassa.
2.6.4
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE hoitaa seuraavat lainsäädäntöön perustuvat tietojen keruut ja raportoinnit:
• jäteöljydirektiivi 75/439/ETY
• jätedirektiivi 75/442/ETY
• puhdistamolietedirektiivi 86/278/ETY
• direktiivi vaarallisista jätteistä 91/689/ETY
• kaatopaikkadirektiivi 1999/31/EY
• jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY
• jätteensiirtoasetus 2006/1013/EY
SYKE avustaa ministeriötä jätealan ja tuotepolitiikan kansallisessa ja EY-säädös- ja ohjelmavalmistelussa sekä tukee asiantuntemuksellaan niiden toimeenpanoa anta- malla jätealan lausuntoja, neuvontaa ja tuottamalla selvityksiä.
SYKE vastaa jätealan yhteistyöryhmän sihteerin tehtävistä ja vastaa osaltaan hal- linnon jätealan sisäisten verkostojen toimivuudesta.
2.6.5
Muut tehtävät
SYKE tarjoaa ekotehokkuuteen ja jätehuoltoon liittyvää koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa.
SYKE on edustettuna ympäristömerkintälautakunnassa ja sen johtoryhmässä. SY- KE antaa lausuntoja tuotteiden ympäristömerkintöjen myöntämisperusteista.
SYKE osallistuu jätealan sekä ympäristöjohtamisen standardisointityöhön (ISO ja CEN) antamalla ympäristöhallinnon lausunnot.
2.7
Ympäristöpolitiikan ja ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupa-asiat
2.7.1
Lainsäädännössä osoitetut erityistehtävät
YVA-lakiin ja –asetukseen sekä SOVA-lakiin perustuen SYKE
• huolehtii ympäristövaikutusten arviointiin liittyvästä koulutuksesta ja tiedotuk- sesta,
• hoitaa arviointiin liittyviä asiantuntijatehtäviä,
• tallentaa ja pitää saatavilla laaditut arviointiohjelmat ja –selostukset sekä yhte- ysviranomaisen niistä antamat lausunnot samoin kuin suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarviointia koskevat asiakirjat, ja
• seuraa ja kerää kokemuksia YVA- ja SOVA-lainsäädännön toimeenpanosta ja laati seurantaa koskevat raportit.
Ympäristönsuojelulakiin ja –asetukseen perustuen SYKE huolehtii parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymisen seurannasta ja tiedottaa siitä. Tehtävään liittyen SYKE
• hoitaa BAT-tiedonvaihdon sihteeristön tehtävät,
• järjestää tarvittavan yhteistyön teollisuuden kanssa sekä tarjoaa koulutusta, neu- vontaa ja tiedotusta lupaviranomaisille ja teollisuudelle,
• valmistelee kansalliset kannat EU:n BAT-työtä varten ja osallistuu alan pohjois- maiseen yhteistyöhön.
SYKE toimii EY:n EMAS-asetuksen mukaisena toimivaltaisena toimielimenä. Tehtä- vään liittyen SYKE
• hoitaa järjestelmän toimeenpanoon ja EU-yhteistyöhön liittyvät tehtävät,
• huolehtii EMAS-järjestelmään liittyvistä rekisteröinti-, valvonta- ja raportointi- tehtävistä, ja
• hoitaa järjestelmään liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta.
2.7.2
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät
SYKE hoitaa kestävän kehityksen indikaattoreihin liittyvät YK- ja OECD-raportoin- nin sekä EEA:n Focal Point –tehtävät. SYKE hoitaa Suomi-Viro –YVA-komission sihteeritehtävät.
2.7.3
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
Syke hoitaa velvoitetarkkailun toimeenpanon koordinointia ja tiedonhallintaa. SYKE ylläpitää tietoa jätevesipäästöjen määrittämisessä käytettävistä kansallisista mene- telmistä. SYKE ylläpitää päästö- ja siirtopöytäkirjan (PRTR) edellyttämää www-si- vustoa.
2.7.4
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
Ympäristönsuojeluasetuksessa nimettynä asiantuntijalaitoksena SYKE edistää ym- päristönsuojelulain toimeenpanon ja valvonnan yhdenmukaisuutta
• laatimalla lain toimeenpanoon liittyviä selvityksiä ja ohjeistusta, järjestämällä kou- lutusta ja tarjoamalla neuvontaa ja tiedotusta,
• ylläpitämällä lain toimeenpanoon liittyviä lomakkeita, niiden täyttöohjeita ja mallipäätöksiä, ja
• seuraamalla ympäristölupapäätöksiä sekä lainsäädännön soveltamista lupame- nettelyssä ja laatimalla lupia koskevia seurantaraportteja.
SYKE valmistelee ministeriölle IPPC-direktiivin edellyttämiä raportointeja ympäris- töluvista ja niiden valvonnasta sekä lupavelvollisten toimintojen päästöistä (EPER).
SYKE avustaa ministeriötä lainsäädännön kehittämisessä sekä säädöksiin ja niiden toimeenpanoon liittyvässä tiedotus-, valistus- ja neuvontatoiminnassa.
SYKE huolehtii kestävän kehityksen indikaattoreiden päivityksestä ja julkaisemi- sesta sekä indikaattoreihin liittyvän kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön koor- dinoinnista. SYKE kokoaa tiedot ympäristönsuojelun vaikuttavuus–esitettä varten.
SYKE kerää tietoja Suomessa käytössä olevista taloudellisista ohjauskeinoista ja laatii niistä raportit.
2.8
Luonnonsuojelu
2.8.1
Lainsäädännössä SYKElle osoitetut erityistehtävät
SYKE vastaa seuraavista lakeihin ja asetuksiin perustuvista erityistehtävistä:
• Luonnonsuojelulaki (1096/1996): villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES-sopimus) mukaiset lupaviranomaisen tehtävät ja raportoinnit sekä osallistuminen yleissopimuksen mukaiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
• Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta (1181/1996): Lupaviranomainen tuontikiellosta poikkeamiseksi.
• Neuvoston asetus (3254/2001) (ns. jalkarauta-asetus) humaanista ansastuksesta: kansallisen koordinaattorin tehtävät.
2.8.2
Kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat tehtävät
SYKE
• vastaa Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (biodiver- siteettisopimus, CBD) Suomen tiedonvälitysjärjestelmän (CHM LUMONET) national focal point -tehtävistä ja ylläpidosta sekä avustaa ympäristöministeriötä yleissopimuksen osapuolikokouksissa ja asiantuntijaelinten kokouksissa sekä yleissopimuksen edellyttämässä raportoinnissa,
• avustaa ministeriötä Euroopan luonnonsuojelusopimuksen (Bernin sopimus), muuttavia eläinlajeja koskevan Bonnin sopimuksen ja alueellisten sopimusten (ASCOBANS, EUROBAT ja AEWA) raportoinnissa,
• vastaa HELCOM:n Habitat -ryhmän työhön liittyvistä asiantuntijapalveluista,
• osallistuu Suomen ja Venäjän ympäristönsuojelusopimukseen ja Suomen ja Venäjän sopimukseen Ystävyyden luonnonsuojelualueesta liittyvään Suomi-Ve- näjä -luonnonsuojeluyhteistyöhön sekä vastaa Ystävyyden puiston tutkimustoi- minnan sovittamisesta yhteen SYKE:n tutkimustoiminnan kanssa,
• avustaa ministeriötä Arktisen neuvoston pohjoisen napa-alueen biodiversiteetin seurantaohjelman ylläpidossa;
• osallistuu asiantuntijana Luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevan Kan- sainvälisen Liiton (IUCN) Suomen työryhmän toimintaan, sekä
• osallistuu asiantuntijana Pohjoismaiden ministerineuvoston luonnonsuojelutyö- ryhmien toimintaan.
2.8.3
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
SYKE
• vastaa osaltaan EU:n luontodirektiivin edellyttämien erityisseurantojen toimeen- panon ja tietojen ylläpidon koordinoinnista, ml. suotuisan suojelutason arviointi,
• vastaa osaltaan EU:n lintudirektiivin edellyttämien erityisseurantojen toimeen- panon ja tietojen ylläpidon koordinoinnista,
• vastaa Natura 2000 -alueiden valtakunnallisen tietojärjestelmän ylläpidosta ja tie- tojen päivityksestä,
• vastaa ympäristöhallinnon biodiversiteettiseurantojen toimeenpanon ja tietojen ylläpidon koordinoinnista,
• vastaa osaltaan uhanalaisten lajien seurannasta,
• osallistuu luonnonsuojelualuetietojärjestelmän ylläpitoon,
• vastaa kansallisen eliölajityöryhmäverkoston koordinaatiosta ja asiantuntijatues- ta yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa,
• vastaa ympäristöhallinnon eliölajitietojärjestelmän ylläpidosta,
• osallistuu maatalouden ympäristötukien biodiversiteettivaikutusten seurantaan, sekä
• vastaa Euroopan ympäristöviraston (EEA) ja Euroopan luonnonsuojelun teema- keskuksen toimintaan liittyvistä raportointitehtävistä.
2.8.4
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE
• vastaa osaltaan EU:n luonto- ja lintudirektiivien edellyttämien raportointien koordinoinnista ja tukitehtävistä (tiedon kokoaminen, tarkistaminen ja doku- mentointi)
• vastaa Natura 2000 -verkoston toimeenpanon tukitehtävistä,
• vastaa Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien hankkeiden ja suunnitelmien vaiku- tusten arvioinnin asiantuntijapalveluista ympäristöministeriölle ja aluehallin- nolle,
• vastaa Natura 2000 -verkon merellisiin luontotyyppeihin liittyvistä asiantuntija- tehtävistä,
• osallistuu ympäristövastuudirektiivin toimeenpanoon
• vastaa EU:n luontodirektiivin raportoinnissa tarvittavan tietoaineiston kokoami- sesta yhdessä muiden tiedontuottajien kanssa ja suotuisan suojelutason arvioin- nin koordinoinnista,
• vastaa osaltaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun ja hoitoon liitty- vistä neuvonta- ja tukipalveluista,
• vastaa luonnonsuojelulain luontotyyppien kartoituksen asiantuntijapalvelujen kansallisesta koordinoinnista,
• vastaa elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden asian- tuntijapalveluista ja niiden koordinoinnista,
• vastaa luontovaikutusten arvioinnin asiantuntijapalveluista,
• vastaa Suomen Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon liittyvistä luonnon monimuotoisuuden asiantuntijatehtävistä,
• vastaa arvokkaisiin geologisiin muodostumiin liittyvistä ekologisista asiantunti- japalveluista ja kartoitusaineistojen ylläpidosta, sekä
• tarjoaa luonnonsuojeluun liittyvää tiedotusta ja neuvontaa.
Alueidenkäytön seuranta
2.9.1
Seurannat ja tiedonhallintajärjestelmät
SYKE vastaa seuraavista tietojärjestelmiin liittyvistä tehtävistä:
• SYKE ylläpitää ja kehittää yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR), elinympäristön seurannan tietojärjestelmää (ELYSE), kaavoituksen seurannan tietojärjestelmää sekä kaavoituksen seurantalomakkeiden tietojärjestelmää,
• SYKE vastaa asemakaavan seurantalomakkeen TYVI-palvelun sisällöllisestä yl- läpidosta,
• SYKE ylläpitää alueellisten ympäristökeskusten operatiivisessa käytössä olevaa GISALU-järjestelmää ja huolehtii osaltaan siitä, että sen sisältämät erilaiset alueidenkäytön paikkatietoaineistot ja tietokannat ovat käytössä,
• SYKE ylläpitää valtakunnallista numeerista maakuntakaavapaikkatietokantaa ja huolehtii siitä, että vektori- ja rasterimuotoiset tiedot ovat seurannan käytössä, ja
• SYKE huolehtii siitä, että seurannassa voidaan hyödyntää valtakunnallisia paikkatieto-, rekisteri- ja tilastoaineistoja sekä muita tietoja mm. lisäten tietojär- jestelmien ja aineistojen yhteiskäyttöä.
SYKE huolehtii edellä kuvattujen tietojärjestelmiin hankittujen perusaineistojen datan tarkastuksesta, muokkauksesta ja viemisestä tietokantoihin.
SYKE hoitaa tietojärjestelmien ja aineistojen käytön koulutuksen ja tuen, tiedotuk- sen ja oppaiden laatimisen.
Tietojärjestelmien sisällöllisessä ylläpidossa SYKE järjestelmästä riippuen mm. laskee tarvittavat vuosittaiset indikaattoritiedot, huolehtii järjestelmien tietosisällön laajentamisesta, aluejakojen ylläpidosta, käyttöliittymien päivityksistä, käyttöliitty- mien ominaisuuksien kehittämisestä sekä metadatan kuten taustatietojen, kattavuus- tietojen ja opastustekstien päivityksistä.
2.9.2
Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE huolehtii alueidenkäytön aineistojen analysoinnista, tulosten raportoinnista sekä aihealueen www-sivujen ylläpidosta ja näihin liittyvästä tiedotuksesta. Kaavoi- tuksen seurannasta raportoidaan vuosittain.
Hallinto-, viestintä- ja tukipalvelut
2.10.1
Ympäristöhallinnon yhteiset koulutuspalvelut
SYKE hoitaa seuraavat tehtävät:
• ympäristöhallinnon yhteisen koulutusohjelman suunnittelu ja kokoaminen sekä tähän liittyvä tiedottaminen,
• tilaisuuksien koulutussihteeripalvelut,
• koulutuksen verkkosivujen (ulkoiset ja sisäiset) suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito,
• ympäristöhallinnon atk-ajokortin kehittäminen ja koulutusmateriaalin ylläpito, ja
• SYKEn vastuulle sovittujen koulutustilaisuuksien sisällön suunnittelu ja koulut- tajapalvelut.
2.10.2
Viestintä
SYKE hoitaa seuraavat tehtävät:
• ymparisto-fi -palvelun viestinnälliset toimitus- ja hallinnointitehtävät
o sovittujen osioiden toimittaminen ja ylläpito yhteistyössä muun hallinnon kanssa
o englanninkielisen palvelun toimittaminen yhteistyössä muun hallinnon kanssa ja englanninkielisen aineiston käännöstöistä huolehtiminen
o sisällöntuotannon ohjeistaminen sekä sisällöntuotantoon liittyvä koulutta- minen, neuvonta ja laadun valvonta
o palautejärjestelmän ylläpito, käytön seurannan tilastointi, johdannaisosoit- teiden käsittely ja julkaisujärjestelmän käyttöoikeuksien myöntäminen
o viestinnällisten verkkopalveluiden suunnitelmien ja kehittämisaloitteiden valmistelu ja esittäminen ohjaaville ryhmille
o xxxxx.xx -palvelun yhteistyötahona toimiminen.
• Intranetin viestinnälliset toimitustehtävät
o Sovittujen yhteisten osioiden sisällön tuottaminen ja ylläpito
• Ympäristö-aikakauslehden toimittaminen (8 nroa /vuosi) ja lehden hallinnollisista tehtävistä huolehtiminen
• osallistuminen ympäristöhallinnon viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen
• viestinnän ohjausryhmään osallistuminen
• valtakunnallisen levätiedotuksen koordinointi
o vastaaminen viikoittaisesta valtakunnallisesta levätiedotuksesta
2.10.3
Tietotekniset peruspalvelut
SYKE hoitaa seuraavat tehtävät:
• ympäristöhallinnon yhteisten tietotekniikkalaitteistojen, järjestelmien ja yhteisen tietoverkon ylläpito ja operointi (käyttöpalvelut) sekä puhelinasioiden tekninen hallinnointi yhdessä LSU:n kanssa,
• ministeriön tarvitsemien valtioneuvoston verkon palveluiden tekninen tuki,
• tietoteknisiin palveluihin liittyvät tietoturvallisuuspalvelut ylläpitotehtävineen,
• perusinfrastruktuurin kehittäminen, uusien peruspalvelujen suunnittelu ja käyt- töönotto, ja
• yhteisten tiedon hallinnan kehittämisprojektien toteuttaminen ja niihin osallistu- minen (asiantuntijatyö).
2.10.4
Muut sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät
SYKE huolehtii seuraavista tehtävistä:
• yhteisten tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen tekninen ylläpito,
• keskeisten paikka-, kaukokartoitus- ja muiden tietoaineistojen hankinta, tieto- kantojen toteutus, ylläpito ja tarjonta koko hallinnon käyttöön ja tähän liittyvät palvelut, asiantuntemus, käyttöliittymät ja tietojärjestelmät,
• sovelluskehitysmenetelmien ja standardien jatkuva kehittäminen ja ylläpito,
• tiedon hallintaan, tietojärjestelmiin ja sähköisiin palveluihin liittyvät järjestelmä-, ohjelmistokehitys- ja suunnittelutehtävät, ja
• yhteisten tiedon hallinnan kehittämisprojektien toteuttaminen ja niihin osallistu- minen (asiantuntijatyö).
2.10.5
Tietopalvelutehtävät
SYKE huolehtii seuraavista tehtävistä:
• Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelujen ulkopuolisen asiakaskunnan palvelusta vastaaminen.
• Toimiminen toimialansa osalta hallinnon erikoiskirjastona ja huolehtiminen osal- taan siitä, että ympäristöhallinnon julkaisut ovat hallinnonalan virastojen henki- lökunnan ja ulkopuolisten asiakkaiden saatavilla.
• Uuden kirjastojärjestelmään hankintaan, käyttöönottoon, koulutukseen ja käy- tön tukeen liittyvät tehtävät.
• Toimialaansa kuuluvien sähköisten aineistojen hankinta ja niihin liittyvä itse- näiskäytön tuki ja koulutus.
• Ympäristöhallinnon sarjajulkaisujen keskitetystä tallennuksesta vastaaminen.
• Ympäristöministeriön asettaman kirjastotietopalvelut -yhteistyöryhmän puheen- johtajana toimiminen.
• Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalveluverkoston toiminnan koordinointi.
• tietopalvelujen Intranet- ja www-sivujen koordinointi ja kehittämistehtävät,
• YK:n ympäristöohjelman, UNEP:n, kansainvälisen tietopalvelu INFOTERRA:n Suomea koskevat kyselyt,
2.10.6
Muut tukipalvelut
SYKE huolehtii seuraavista tehtävistä:
• ympäristöhallinnon julkaisujen keskitetty numerointipalvelu,
• ympäristöhallinnon toimintamallien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät asian- tuntija- ja koulutuspalvelut,
• hallinnon työllisyystyöohjelmakäytännöt valtioneuvoston asetuksen 1345/2002 mukaisesti, ja
• hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen kehittämishankkeiden ja yhteistyöryh- mien/verkostojen työhön osallistuminen.
Laboratoriotoiminta
2.11.1
Vertailulaboratoriotoiminta
SYKE toimii kansallisena ympäristöalan vertailulaboratoriona (YSL:n 24 §). Vertailu- laboratorion tehtävänä on tukea viranomaisille seuranta-, tutkimus- ja valvontatietoa tuottavia laboratorioita ja tutkimuslaitoksia niin, että tuotettu tieto on luotettavaa, vertailukelpoista ja laadullisesti tarkoitukseensa soveltuvaa. Keskeisiä asiakkaita ovat tiedontuottajien lisäksi ministeriöt sekä akkreditointielimet.
SYKEn järjestää vertailumittauksia ympäristönäytteitä tutkiville laboratorioille ja tutkimuslaitoksille sekä osallistuu ympäristöalan menetelmästandardisointiin. SYKE toimii Suomen standardoimisliiton (SFS) toimialayhteisönä ja vastaa Suomessa eurooppalaisesta (CEN) ja kansainvälisestä (ISO) ympäristöalan menetelmästandar- disoinnista. Työ koskee veden ja maan laadun tutkimista, hydrometrisiä mittauksia sekä maan ja lietteen karakterisointia.
SYKE tarjoaa ympäristöalan laboratoriosektorin asiantuntijoille koulutusta ja hoi- taa alueen tiedonvälitystä. SYKE antaa asiantuntija-apua ympäristöviranomaisille säädösten toimeenpanoon liittyvässä laboratoriomenetelmien valinnassa ja laadun- varmistuksessa.
2.11.2
Muut tehtävät
Suomen ympäristökeskuksen yhteydessä toimii kansallinen ympäristönäytteenot- tajien henkilösertifiointijärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden varmistaa pätevyytensä ja valmiutensa toimia ympäristönäytteenottajana sekä ym- päristömittaus- ja havainnointitoiminnassa. Tehtävän hoidosta vastaa intressitahoista koostuva sertifiointielin ja lautakunta.
SYKE toimii ympäristöhallinnon laboratorioverkon toiminnan koordinaattorina ja vastaa verkon ohjausryhmän puheenjohtajuudesta.
SYKE suorittaa rakennustuotedirektiivin tarkoittamana ilmoitettuna laitoksena CE-merkintään oikeuttavaa jätevesien pienpuhdistamoiden standardinmukaista toi- mivuuden ja vesitiiviyden tyyppitestausta Suomenojan tutkimusasemalla.
2.12
Voimavarat
Sopimukseen kuuluvat tehtävät ja tehtävien hoitamiseen liittyvät kulut rahoitetaan kunkin vuoden talousarvioesityksessä osoitetuilla määrärahoilla. Ministeriö ja SYKE ovat laatineet erillisen suunnitelman pysyvän rahoituksen osoittamisesta palvelus- opimukseen sisältyville tehtäville (17.12.2004). Sen mukaisesti XXXX käyttää omaan toimintamenorahoitukseensa perustuen sopimuksen toimeenpanoon vuonna 2008 noin 165 henkilötyövuotta. Ministeriö osoittaa SYKElle vuodelle 2008 sopimuksen toimeenpanoon erillisrahoitusta yhteensä 1 470 000 €.
Toteutumisen seuranta ja arviointi
Palvelusopimuksen toteutumaa ja päivitystarvetta tarkastellaan vuosittain tulosneu- vottelujen yhteydessä. Myös ympäristöministeriön ja SYKEn yhteistyöryhmä seuraa tarvittaessa sopimuksen toteutumista ja arvioi tarvetta sopimuksen täydentämiseen tai muuttamiseen mm. valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutukseen liittyen.
Helsinki, 11 päivänä helmikuuta 2008
Julkaisija | Ympäristöministeriö Hallintoyksikkö | Julkaisuaika Maaliskuu 2008 | ||
Tekijä(t) | ||||
Julkaisun nimi | Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen sopimus Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2008-2010 | |||
Julkaisusarjan nimi ja numero | Ympäristöministeriön raportteja 10/2008 | |||
Julkaisun teema | ||||
Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut | ||||
Tiivistelmä | Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskukselle tulostavoitteet, jotka täydentävät valtion talousar- viossa asetettuja tavoitteita.Tulostavoitteista on sovittu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen välisessä tulosneuvottelussa. Suomen ympäristökeskuksen kanssa on tehty erillinen tulossopimus ja palvelusopi- mus vuosille 2008-2010. | |||
Asiasanat | Tulossopimukset, tulostavoitteet, palvelusopimukset, Suomen ympäristökeskus | |||
Rahoittaja/ toimeksiantaja | ||||
ISBN (nid.) | ISBN 978-952-11-3059-5 (PDF) | ISSN (pain.) | ISSN 1796-170X (verkkoj.) | |
Sivuja 42 | Kieli Suomi | Luottamuksellisuus Xxxxxxxx | Xxxxx (sis.alv 8 %) | |
Julkaisun myynti/ jakaja | ||||
Julkaisun kustantaja | ||||
Painopaikka ja -aika | ||||
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TULOSSOPIMUS
Tähän julkaisuun on koottu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristö- keskuksen tulossopimus tulostavoitteista sekä palvelusopimus pysyväis- luonteisista tehtävistä vuosille 2008-2010.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
MILJÖMINISTERIET
MINISTRY OF THE ENVIRONMENT
ISBN 978-952-11-3059-5 (PDF)
ISSN 1796-170X (verkkoj.)