OIKEUSMINISTERIÖN JA ULOSOTTOLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2021–2024
TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VN/12036/2020
14.05.2020
OIKEUSMINISTERIÖN JA ULOSOTTOLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2021–2024
Oikeusministeriö ja Valtakunnanvoudinvirasto ovat neuvotelleet ja sopineet vuo- sien 2021–2024 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.
Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle ulosottolaitok- sen puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.
Tulosneuvottelu käytiin 4.5.2020 Skype-kokouksena.
Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI
Postiosoite
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO
Puhelin
02951 6001
Faksi
09 1606 7730
Sähköpostiosoite
SISÄLLYSLUETTELO
1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät 5
2 TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2021–2024 9
2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9
2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 11
3 VUOSIEN 2021–2024 VOIMAVARAT 16
LIITTEET
Liite 1 Yhteiset seurantamittarit, ulosotto Liite 2 Määrärahaliite, ulosotto
Liite 3 Tunnusluvut, ulosotto
1 STRATEGINEN KEHYS
1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet
Ulosottolaitoksen tavoitteena vuoteen 2025 on oikeudenmukainen, korkealaatuinen, teho- kas ja taloudellinen ulosotto. Tämän vision pohjalta on määritelty ulosottolaitoksen tärkeim- mät tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tehokkuudelle, henkilös- tölle ja taloudelle vuoteen 2024 saakka.
Ulosottolaitoksen kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:
o ”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.”
▪ Ulosoton rakenneuudistus on tulossopimuskauden keskeisin ponnistus ja toteuttaa hyvin hallitusohjelman kestävän talouden Suomi -tavoitetta, jo- hon kuuluu julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.
o ”Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulosottolaitoksen ja kon-
kurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoitusta.”
o ”Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan valvontaa rahan-
pesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi”
o ”Jatketaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa ja strategiaa myös
vuoden 2020 jälkeen.”
▪ Ulosottolaitoksessa huolehditaan harmaan talouden ja talousrikollisuu- den torjunnasta laajan täytäntöönpanon ammattitaitoa lisäämällä sekä erityistäytäntöönpanon riittävällä resursoinnilla ja toiminnan kehittämi- sellä. Laajan täytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon ammattitaito, työvälineet sekä oikea henkilöstömäärä antavat edellytykset huolehtia myös vaativista täytäntöönpanoon tulevista asioista. Erityistäytäntöön- pano jatkaa viranomaisyhteistyötä sekä tietojenvaihtoa ulosottomenette- lyn piiriin kuuluvissa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa koskevissa tilanteissa.
▪ Valtakunnanvoudinvirasto vastaa vuosille 2020-2023 laadittuun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaan kuulu- vasta hankkeesta, jossa parannetaan harmaan talouden ja talousrikolli- suuden toimijoiden tunnistamista täytäntöönpanovaiheessa analytiikan avulla.
o ”Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin. Poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kuten ulos- otosta talous- ja velkaneuvontaan, poliisilta päihdehuoltoon tai väkivallan katkaisuohjelmaan, vankilasta ja yhdyskuntaseuraamuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusoh- jelmiin. Oikeusministeriölle osoitetaan rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn te- hostamiseksi.”
o ”Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden avunsaantia tehostetaan viranomaisten vä- listä palveluun ohjaamista kehittämällä. Syrjäytymisriskin tunnistamista kehitetään ja mahdollistetaan varhaisen puuttumisen malli, kun useampi syrjäytymisindikaattori täyttyy.”
o ”Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantunei- den avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäi- semiseksi.”
▪ Näissä tavoitteissa keskeisenä keinona on ennakoivan talousneuvonnan hanke. Ulosottolaitos luo yhdessä oikeusaputoimistojen talous- ja velka- neuvonnan kanssa yhteistyöverkoston, joka alueellisesti tuottaa ulosotto- henkilöstölle tietoa palveluista, joiden piiriin avun tarpeessa olevia ulos- oton asiakkaita voidaan ohjata. Tällä toiminnalla voidaan useissa tilan- teissa ehkäistä kansalaisten syrjäytymistä. Ennakoivan talousneuvonnan koordinoimana ulosotto voi olla aktiivisesti lisäämässä kansalaisten ta- lousosaamista ja talouden hallintaa, kouluttamalla ja informoimalla sellai- sia kansalaisryhmiä, joilla on riski syrjäytyä tai ylivelkaantua. Ulosoton asiakkaat ohjataan entistä tehokkaammin heidän tarvitsemien muiden tuki– ja neuvontapalveluiden piiriin.
o Turvallinen oikeusvaltio
▪ Turvallista oikeusvaltiota ulosottolaitos rakentaa tuottamalla asiakasystä- vällisiä ja saavutettavia sähköisiä palveluita.
o ”Tuomioistuinverkko ja ulosottoviraston toimipisteverkko säilytetään nykyisellään.”
▪ Ulosottolaitoksen toimipaikkaverkosto säilytetään ja kansalaisten palve- lutarpeesta huolehditaan valtakunnallisesti.
Alla olevassa taulukossa esitetään Valtakunnanvoudinviraston visio, perusteh- tävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 20241.
Visio Oikeudenmukainen, korkealaatuinen, tehokas ja taloudellinen ulosotto. |
Perustehtävä Ulosottolaitoksen perustehtävänä on tuomioiden ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien täytäntöönpano. Täytäntöönpano hoidetaan osapuolten oikeudet ja vel- voitteet huomioon ottaen. |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla X 2. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä 3. Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva 4. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti (X) |
1 Oikeusministeriön strategisten tavoitteiden kanssa yhtenevät tavoitteet merkitty X-kirjaimella.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 5. Organisaatiorakenne ja toimipaikkaverkosto mahdollistavat tehokkaan toimin- nan X 6. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan 7. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti X 8. Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu Henkilöstötavoitteet 9. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia X 10. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä X 11. Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa (X) 12. Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta Taloutta koskevat tavoitteet 13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen X 14. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla X |
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät
Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2019 yhden prosentin. Useamman vuoden kestänyt paremman taloudellisen kasvun aika oli hiipumassa. Kansantalou- den ja myös ulosottolaitoksen toimintaympäristön näkymät siirtyivät suuren epävarmuuden tilaan koronaviruksen aiheuttaman shokin myötä vuoden 2020 alussa.
Kotitaloudet velkaantuivat ja maksuhäiriömerkinnät lisääntyivät myös suotuisamman talous- kasvun vuosina 2016-2018. Vuoden 2019 lopussa kotitalouksien velkaantumisaste oli noussut 129 prosenttiin. Lähes 390 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Myös ulosottovelallis- ten lukumäärä kasvoi. Vasta vuonna 2019 ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun – ensim- mäisen kerran sitten vuoden 2014.
Positiivinen käänne ulosottovelallisten määrässä voi kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi jäädä lyhytaikaiseksi. Koronaviruspandemia on aiheuttanut tuotannon supistumista maailmanlaajuisesti. Tähän pyritään vastaamaan keskuspankkien ja hallitusten tukipaketeilla, mm. helpottamalla yritysten ja kotitalouksien rahoitustilannetta. Kyseessä on kuitenkin mah- dollisesti ensimmäinen taantuma, joka perustuu voimakkaasti palvelualoihin. Tavallisesti yksi- tyinen kulutus on kannatellut talouksia aiempien matalasuhdanteiden aikana, jolloin vienti ja investointien taso on vähentynyt.
Kokonaisvaikutusten arviointi on tällä hetkellä vaikeaa, koska tilanne on uusi ja tukipakettien vaikutusta on vielä aikaista arvioida. Ensimmäisissä ennusteissaan Suomen Pankki on arvioinut Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuluvan vuoden aikana 1,5 - 4 %. Samansuuntaisia arvioita esitti mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Valtiovarainministeriön uudemman ja tar- kentuneen arvion mukaan BKT supistuu vuoden aikana 5 - 6%. Hetkellinen shokki voi olla tätä kovempi, mutta mahdollisesti kestoltaan lyhyempi vuoden 2009 finanssikriisiin verrattuna. Ly-
hyellä aikavälillä lomautukset kuitenkin lisääntyvät, keskipitkällä aikavälillä työttömyys toden- näköisesti kasvaa. Sekä yritysten että kotitalouksien maksuvaikeudet lisääntyvät, mikä toden- näköisesti johtaa ainakin viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun.
Osalla ulosottovelallisista maksukyky voi entisestään heikentyä, mikä vaikuttaisi ulosottolaitok- sen kannalta sekä perinnän onnistumiseen että perintätulokseen. Toistuvaistulon ulosmittauk- set voivat vähentyä, samoin maksusuunnitelmat. Asuntojen ja kiinteistöjen hintakehitys on jo vuosien ajan eriytynyt voimakkaasti taantuvien alueiden ja kasvukeskusten välillä. Mikäli poik- keustilanteen taloudelliset vaikutukset pitkittyvät, realisoitavan omaisuuden määrät voivat edelleen kasvaa.
Poikkeuksellisessa tilanteessa ulosottolaitoskin voi joutua voimavarojensa puitteissa priorisoi- maan tehtäviään ja mukauttamaan työtapojaan. Samalla kuitenkin oikeusvaltion toimivuu- desta myös täytäntöönpanomenettelyn osalta huolehditaan. Oikeusministeriössä on aloitettu nopeasti valmistelemaan useita hallituksen esityksiä, joiden avulla voidaan helpottaa koronavi- ruksen takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Pikavippien yleistyminen on näky- nyt ulosotossa yksityisoikeudellisten asioiden kasvuna. Pikavippien korkokattoa ollaan nyt alentamassa ja suoramarkkinointia kieltämässä. Lisäksi valmisteilla on esitys, jonka mukaan ulosottokaarta sovellettaisiin väliaikaisesti nykyistä joustavammin esimerkiksi pidempien mak- suaikojen ja lyhennysvapaiden kautta.
Myös ennen poikkeustilaa aloitetut uudistukset etenevät. Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt kotitalouden kaikkien luottojen enimmäismäärän sitomista kotitalouden tuloihin. Luotoissa huomioitaisiin myös taloyhtiölainat, joiden määrä ja osuus lainasummista on ollut kasvussa. Työryhmän esityksestä voitaisiin antaa hallituksen esitys kuluvana vuonna ja muu- tokset tulisivat voimaan aikaisintaan alkuvuodesta 2021. Lisäksi velkaantumiskehityksen hillit- semiksi on valmisteilla positiivinen luottorekisteri, josta luotonantajat voisivat nähdä luoton- hakijoiden reaaliaikaiset tulo- ja lainatiedot. Rekisterin vaiheittainen käyttöönotto on tämän hetken tiedon mukaan ajoittumassa vuoteen 2023.
Ulosottolaitos on aloittamassa uudella organisaatiolla 1.12.2020 alkaen. Organisaatiomuutos edellyttää merkittäviä muutoksia tieto- ja tilastointijärjestelmiin sekä mittavan HR-projektin toteuttamista varsin lyhyessä ajassa. Odotettavissa on, että osittain edellä sanotut tehtävät pystytään saattamaan loppuun ja vuodelle 2020 asetetut tavoitteet saavuttamaan vasta vuo- den 2021 puolella.
Alla olevassa riskianalyysissä kuvataan keskeiset riskit, jotka voivat toteutuessaan heikentää oikeudenhoidon laatua ja toiminnan tuloksellisuutta ulosottolaitoksessa.
Riski 1. URA-hankkeen aikana henkilöstön määrää on vähennetty ja merkittäviä säästöjä on saavu- tettu etupainotteisesti. Organisaatiomuutoksen jälkeiseen aikaan kohdistuu epävarmuutta, koska merkittävä osa palkkaratkaisuista on avoinna. Hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti toimipaikkojen määrää ei vähennetä. Riskinä on, etteivät määrärahat tulevaisuudessa riitä nykyisen laajuisen ulos- otto-organisaation ylläpitämiseen.
Ulosottolaitos varautuu tuleviin säästöpaineisiin kehittämällä toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestel- miä. Organisaatiouudistuksen myötä tuottavuus voi nousta, kun toimintoja keskitetään yhden joh- don alle (mm. kirjaaminen) ja asioiden käsittelyketjut määräytyvät niiden vaativuuden mukaan mah- dollistaen myös erikoistumisen. URA-hankkeen tuottamia säästöjä ja tuottavuuden kasvua on kuiten- kin vaikea yksiselitteisesti todentaa, koska hankkeen aikana toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet toiminnan ja talouden tunnuslukuihin. URA-hankkeen valmistuttua on syytä tehdä kokonaistarkastelu, jossa arvioidaan uudelleen ulosottolaitokseen koh- distuvia odotuksia sekä sen toiminnan ja talouden suhdetta.
Riski 2. HR-projektissa vakinaiset virkamiehet siirretään uuteen organisaatioon suoraan virkamieslain nojalla tai ilmoittautumismenettelyn kautta. Avoimet virat täytetään hakumenettelyllä ja kaikille vir- kamiehille huolehditaan tarvittavat käyttöoikeudet. Lisäksi henkilöstö koulutetaan kokonaan tai osit- tain uusiin tehtäviin ja toimenkuviin. HR-projektia ei ole voitu vuonna 2020 käynnistää riittävän ajoissa, koska uudistuksen edellyttämät asetukset puuttuivat. Projektin onnistuminen on riippuvai- nen myös töiden etenemisestä Valtorissa ja Palkeissa. On todennäköistä, ettei projektia saada täysin
valmiiksi ennen uuden organisaation aloittamista. Sen arvioidaan kuitenkin olevan siinä määrin val- mis, ettei osittaisella viivästymisellä ole suurta vaikutusta toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen so- pimuskaudella.
HR-projektiin liittyvää riskiä hallitaan huolehtimalla projektin riittävästä resurssoinnista ja projektiin liittyvien tehtävien priorisoinnista. Rekrytointivastuuta jaetaan Valtakunnanvoudinviraston ja ulosot- tovirastojen kesken. Rekrytointia hidastavia turvallisuusselvityksiä tehdään ainoastaan johtotehtäviin valittaville.
Riski 3. Organisaatiomuutos edellyttää laajoja muutoksia ulosoton tietojärjestelmään ja tietokantoi- hin. Koko ulosottoprosessi hoidetaan tietojärjestelmiä hyödyntäen ja niiden sisältämä tietomäärä on erittäin laaja ja toiminnallisuudet monimuotoiset. Mikäli organisaatiomuutoksesta aiheutuva tietojär- jestelmän käyttökatko pitenee selvästi odotetusta (n. viikko) tai järjestelmän toiminnassa ilmenee muuten vakavia häiriöitä, on näillä suoraa vaikuttavuutta toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen.
Tietojärjestelmään ja tietokantoihin liittyvää riskiä hallitaan muutosprojektin riittävällä resursoinnilla Valtakunnanvoudinvirastossa ja Oikeusrekisterikeskuksessa. Järjestelmämuutoksiin liittyvät vastuut on määritelty ja projektin etenemistä seurataan viikoittain.
Riski 4. Ulosottolaitos on ottamassa käyttöön uutta tietoalustaa ja sinne rakennettavia tilastoja nope- alla aikataululla. Tavoite on, että uuden tilastointijärjestelmän tulisi olla käytössä ennen organisaa- tiomuutosta, jotta organisaatiomuutoksen onnistumista kuvaavaa vertailutietoa olisi saatavissa. Ilman vertailukelpoista tietoa tarvittavia korjaustoimenpiteitä ei mahdollisesti tunnisteta tai ne tunnistetaan viiveellä. Tällä arvioidaan olevan vaikutusta ulosottolaitoksen tuloksellisuuteen, ei kuitenkaan lähes- kään samassa määrin kuin ulosoton tietojärjestelmiin liittyvän riskin 3 toteutumisella.
Tilastointiin liittyvää riskiä hallitaan riittävällä resursoinnilla Valtakunnanvoudinvirastossa ja Oikeusre- kisterikeskuksessa.
Riski 5. Henkilöstö on ulosottolaitoksen tärkein voimavara. Organisaatiomuutoksen toteuttaminen vä- hentää epävarmuutta, kun virkamiehet sijoitetaan uuteen organisaatioon ja he tulevat tietoisiksi itse- ään koskevista ratkaisuista. Kaikki nykyiset virkamiehet eivät kuitenkaan välttämättä saa toivomaansa tehtävää uudesta organisaatiosta ja tällä voi olla vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin ja motivaati- oon. Samoin voivat vaikuttaa mahdolliset palkkausjärjestelmän muutokset. Mikäli henkilöstöä hakeu- tuu töihin ulosottolaitoksen ulkopuolelle, vaarana on osaamisen heikkeneminen organisaatiossa. Ris- kiä ei arvioida erityisen todennäköiseksi, mutta toteutuessaan sillä olisi vaikutusta ulosottolaitoksen tuloksellisuuteen.
Henkilöstöön liittyvää riskiä hallitaan panostamalla työkyky- ja henkilöstöjohtamiseen.
Riski 6. Koronapandemia aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia yrityksille ja kansalaisille. Taloudellisten vaikeuksien odotetaan näkyvän viiveellä ulosotossa kasvaneina velallis- ja asiamäärinä. Täytäntöönpa- notoimien hoitaminen voi vaikeutua pandemian aikana, jolloin pandemian jälkeiseen aikaan voi ka- saantua käsittelyä odottavia asioita ja tehtäviä. Lisääntyvän työmäärän hoitamiseksi tulee olla riittävät resurssit, jotta oikeusturva toteutuu ulosottotoiminnassa vaaditulla tavalla.
Riskiä hallitaan sillä, että pandemiaan liittyvää resurssitarvetta seurataan ja siitä raportoidaan tarvit- taessa. Tehtäviä priorisoidaan niiden tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan.
2 TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2021–2024
2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla
2. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä
3. Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva
4. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähenty- neet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti
Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 1: Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Realisointeihin liittyvät tunnusluvut määritel- lään ja niiden mittaaminen mahdollistetaan tie- tojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta | Realisointitilastot |
2021 - 2022 | • Oikeusturva toteutuu rakenneuudistuksen jäl- keen yhtä hyvänä kuin aikaisemmin • Ulosottolaitoksen kantelu- ja vahingonkorvaus- asiat käsitellään ja ratkaistaan laadukkaasti ja kohtuullisessa ajassa | Useita seurantakoh- teita: - kanteluiden lop- putulokset ja nii- den käsittely- aika - ulosottovalitus- ten määrä - maksettavat korvaukset - tarkastustoimin- nan havainnot |
2022 | • Tarvittavat muutokset on suunniteltu seuran- nasta saatujen tietojen pohjalta ja oikeusturva parantunut laadukkaamman työskentelymallin avulla. | Useita seurantakoh- teita: - kanteluiden lop- putulokset - ulosottovalitus- ten määrä |
- maksettavat korvaukset - tarkastustoimin- nan havainnot | ||
2022 | • Raportoimme huomioista oikeusturvan toteutu- misessa lainsäädännön velvoittamalla tavalla ja teemme tarvittavat korjaukset | Raportit |
2022 - 2023 | • Realisointien käsittelyaika on lyhentynyt | Realisointitilastot |
Tulostavoite 2: Palvelut ovat asiakaslähtöisiä
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Asiakkaamme siirtyvät käyttämään sähköi- siä palveluita, koska ne tarjoavat vaivatto- man tavan asiointiin • Sähköiseen asiointipalveluun lisätään tie- tosisältöä/palveluja. | Sähköisen asioinnin käyttö |
- ULSA:n kävijämää- rätilasto - ULSA:ssa tehtyjen maksujen määrä (kpl/€) - Suomi.fi-palveluun lähetettyjen maksu- kehotusten määrä verrattuna maksu- kehotusten koko- naismäärään | ||
ULSA:n sisältämät tietosi- sällöt/palvelut | ||
2021 - 2024 | • Asiakkaamme saavat tarvittaessa henkilö- kohtaista palvelua tarpeisiinsa nähden tar- koituksenmukaisella tavalla | Käyntiasiakkaiden määrän seuranta toimipisteissä |
Puhelinpalvelun vastaa- | ||
misaikojen seuranta | ||
• Seurannan kautta tulleiden palautteiden mukaiset tarkoituksenmukaiset toimet asiakaspalvelun kehittämiseksi on tehty | Asiakaspalautteen seu- ranta ja toteutetut toimet |
Tulostavoite 3: Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Ennakoiva talousneuvonta toimii koko maassa. Toimintaa kehitetään paikallisesti ja valtakunnallisesti. | Ennakoivaa talousneuvon- taa koskeva raportointi |
2021 - 2024 | • Ulosottolaitos on kerännyt tietoa havaitse- mistaan ilmiöistä sekä toimintaympäristön kehittymisestä ja on aktiivisesti toimittanut havainnoista tietoa ministeriöille ja sidos- ryhmille | Toimitettujen raporttien ja tiedusteluihin annettujen vastausten määrä |
• Johtamisosaamisen kehittäminen tukee toiminnan tuloksellisuutta | Tulosmittarit |
Tulostavoite 4: Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 - 2022 | • Laajan täytäntöönpanon käynnistäminen on lisännyt yritysperinnän ammattitaitoa | Täytäntöönpanon onnistu- minen yritysperinnässä |
• Väärinkäytöstapausten tunnistamisen pa- rantamiseksi on hankittu ja otettu käyttöön analytiikkatyökalu. Työkalun käyttöä on koulutettu. | Tulosmittarit | |
Erityistäytäntöönpanon tu- losmittarin väärinkäytöksiin puuttumisen tehokkuutta kuvaava luku | ||
2021 | • Ulosottolaitos on jatkanut aktiivista yhteis- | Erityistäytäntöönpanon tu- |
- 2024 | työtä sidosryhmäviranomaisten kanssa | losmittarin viranomaisyh- teistyötä kuvaava luku |
2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2021 – 2024 ovat:
Toiminnallinen tuloksellisuus
5. Organisaatiorakenne ja toimipaikkaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan
6. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
7. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti
8. Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu
Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 5: Organisaatio- ja toimipaikkarakenne mahdollistavat tehokkaan toiminnan
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Henkilöstö ja toiminnot on sijoitettu asetusten mukaisiin toimipaikkoihin tarkoituksenmukai- sella tavalla • Toiminnan tarpeet on huomioitu sijoitettaessa henkilöstöä toimipaikkoihin | Toimitilakustannuk- set/htv Tuloksellisuutta, talou- dellisuutta ja tuotta- vuutta kuvaavat tun- nusluvut |
2022- 2024 | • Ulosottolaitoksen käytännöt ja toimintakulttuuri ovat yhtenäistyneet | Sisäisen tarkastuksen havainnot |
Tulostavoite 6: Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Työ ohjataan sen vaativuuden mukaan oike- alle henkilöstöryhmälle • Henkilöstö on koulutettu uuden organisaatiora- kenteen mukaisiin työtehtäviin | Perus- ja laajan täytän- töönpanon käynnistyk- sen onnistumisen arvi- ointi Tulosmittarit |
2021- 2022 | • Vaativien tapausten täytäntöönpano on teho- kasta ja laadukasta laajan täytäntöönpanon toimintayksiköissä • Perustäytäntöönpano huolehtii tuloksellisesti yksikölle kuuluvista perintätehtävistä | Perustäytäntöönpanon käsittelemien asioiden %-osuus Tulosmittarit |
2022 - 2024 | • Ulosottolaitos hyödyntää kunkin toimintayksi- kön parhaita käytäntöjä | Tarvittaessa ulkoinen arviointi |
Tulostavoite 7: Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti:
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Tietojärjestelmien kehittäminen on jatkunut URA-hankkeen jälkeen • Mahdollisuudet hyödyntää analytiikkaa, robo- tiikkaa tai tekoälyä ulosottolaitoksen toimin- nassa on kartoitettu. Kartoituksen tulokset on huomioitu kehittämistyössä. | Kehittämiskustannus- ten suhde ylläpidon ku- luihin |
2021 - 2024 | • Ulosotto on mukana hankkeissa, joissa mah- dollistetaan sähköinen tietojenvaihto järjestel- mien välillä tiedonhallintalain mukaisella ta- valla. o esimerkkeinä saatava-/positiivinen luot- torekisteri, o tulorekisteri ja o asunto-osakerekisteri | Xxxxxxx, miten säh- köisiä tiedonsiirtoja on saatu hyödynnettyä |
Tulostavoite 8: Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Asiakasneuvontaa on parannettu ennakoivan talousneuvonnan hankkeen puitteissa lisää- mällä velallisten ohjaamista avun piiriin | Ennakoivaa talousneu- vontaa koskeva rapor- tointi |
2021 - 2022 | • Ohjeistus on selkeää ja parantaa yhdenmukai- suutta samalla lainkäytön riippumattomuuden turvaten | Ohjeistuksen käytettä- vyyden arviointi |
2023 - 2024 | • Koulutustoiminta on strategista ja sillä on riittä- vät voimavarat | Koulutuksen toteuma Koulutusten palauteky- selyiden tulokset |
Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Henkilöstö
9. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia
10. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä
11. Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa
12. Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta
Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 9: Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Uuteen organisaatioon on asetettu yhteistoi- minnan ja työsuojelun yhteistoiminnan elimet • Yhteistoiminnan kokouskäytännöt ja vuosikello on vahvistettu | Sopimusosapuolten ar- viot kouluarvosanoin |
• Uuden organisaation pelisäännöt on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa | VMBaro | |
2022 - 2023 | • Henkilöstön työhyvinvointi on parantunut • Työkykyjohtamisen periaatteet on vahvistettu | VMBaro Sairauspoissaolot/ htv Tekemättömän työn kustannukset |
Tulostavoite 10: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 - 2022 | • Kiekun Osaava -toiminnallisuus on käytössä koko organisaatiossa • Tarvittavat tiedot henkilöstön osaamisesta ja sen kehittämistarpeista on koottu • Henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty uusiin työtehtäviin uudessa organisaatiossa | Raportti Tulosmittarit |
2023 | • Tulevaisuuden tarpeista lähtevä strateginen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittu • Osaamisen kehittäminen on osa esimiestyötä • Ulosottolaitoksen johtoryhmätyöskentely tukee strategista henkilöstön kehittämistä | Toteuma Itsearviointi/ Esimies- ten 360⁰ arvio Tarvittaessa ulkoinen arviointi |
Tulostavoite 11: Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Tavoitteita tukevan esimiestyön koulutusoh- jelma on laadittu ja koulutukset käynnistetty • Ulosottolaitoksen rekrytointiprosessit tukevat esimiestehtävän asettamia vaatimuksia • Johtoryhmätyöskentely tukee esimiehiä johta- mistehtävässä | URA-koulutusprojekti / koulutusten toteuma VMBaron johtajuusin- deksi/ Esimiesten 360° arvio |
2022 - 2023 | • Esimiesarvioinnin työvälineet on otettu käyt- töön • Esimiesarvioinnin tulosten analysoinnin ja hyö- dyntämisen toimintatavat ovat käytössä | Tulosmittarit VMBaron johtajuusin- deksi/ Esimiesten 360° arvio |
Tulostavoite 12: Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 - 2022 | • Rakenneuudistuksen henkilöstömuutokset on toimeenpantu ja uuden toimintatavan rekrytoin- nit on toteutettu • Henkilöstöllä on uuden rakenteen mukaiset jär- jestelmien käyttöoikeudet ja työvälineet • Henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty uusiin työtehtäviin uudessa organisaatiossa | VMBaro Tulosmittarit |
2023 | • Tulevaisuuden tarpeista lähtevä strateginen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittu • Koulutuksen suunnittelussa on otettu huomi- oon toiminnalliset tarpeet, seurannasta saadut havainnot sekä henkilöstön eläköityminen. | Htv-kehitys Osaamiskartoitus |
Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Talous
13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen
14. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla
Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 13: Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 | • Rakenneuudistus on toimeenpantu ja uudet toimintatavat vakiinnutettu | Tulosmittarit |
2022 - 2023 | • Uuden organisaation toimintamenojen seu- ranta on järjestelmällistä • Suunnitelma tarvittavista toiminnan lisäkehittä- mistarpeista ja/tai määrärahan uudelleen suuntaamisesta on laadittu | Kustannuskehitys |
2024 | • Siirtyvän rahoituksen taso on vähintään 8% vuotuisesta kehysrahoituksesta | Siirtyvien määrä % ke- hysrahoituksesta |
Tulostavoite 14: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla
VUOSI | KESKEINEN VÄLITAVOITE | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2021 - 2022 | • Rakenneuudistus on toimeenpantu ja uudet toi- mintatavat vakiinnutettu • Toimintayksiköiden tulosohjaus tukee toimin- nan tuottavuutta | Taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslu- vut |
2021 - 2023 | • Uusi raportointi- ja analyysitoiminto on käyt- töönotettu, arvioitu ja tarvittavat lisäkehittämis- toimenpiteet tehty • Uudistuksen vaikutusten seuranta toiminnan tuottavuuteen on järjestelmällistä • Tarvittavat lisäkehittämistoimenpiteet on suun- niteltu ja käynnistetty | Raporttien käytettävyy- den itsearviointi Sisäisen tarkastuksen arvioinnit raporttien si- sällöstä ja luotettavuu- desta |
3 VUOSIEN 2021–2024 VOIMAVARAT
Henkilötyövuodet | Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 |
Ulosottolaitos | 1 102 | 1 060 | 1 136 | 1 131 | 1 127 | 1 121 |
Määrärahat (1000 €) | Toteuma 2019 | Toteutuma- arvio 2020 | Tulossopimus 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 |
Käyttö | 104 204 | 107 459 | 104 210 | 102 451 | 101 921 | 101 493 |
Talousarvio määrärahat | 100 016 | 101 435 | 101 544 | 101 020* | 98 032* | 98 043* |
Siirtyvät määrä- rahat | 26 114 | 20 090 | 17 426 | 15 995 | 12 106 | 8 656 |
Siirtyvät määrä- rahat % | 26,1 | 19,8 | 17,2 | 15,8 | 12,3 | 8,8 |
*) Taulukossa vuosien 2021–2024 määrärahat ovat 8.4.2020 tilanteen mukaiset, joista on poistettu Konkurssiasiamiehen toimiston määrä- rahojen osuudet
4 VOIMASSAOLO JA SEURANTA
Valtakunnanvoudinvirasto seuraa ja edistää tulossopimuksen toteutumista.
Ulosottolaitoksen toiminnan, kirjanpidon ja maksuliikkeen tarkastukset toteutetaan tarkastus- suunnitelman mukaisesti.
Ulosottolaitoksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen toimintakerto- muksessa. Alustava raportointi tapahtuu vuosittain puolivuosikatsauksessa, joka sisältää ar- vion näköpiirissä olevista toimintaympäristön muutoksista ja riskeistä sekä keinoista niiden hallitsemiseksi.
Kestävän kehityksen edistämisessä otetaan huomioon syksyllä 2020 valmistuvat hallinnon- alan yhteiset tavoitteet.
Ulosottolaitoksen tulee ottaa huomioon meneillään oleva XXXXX- hanke ja varmistaa edelly- tykset toimintatapojen kehittämiselle ja huolehtia avainhenkilöstön osallistumisesta kehittä- mistoimenpiteisiin ja tuleviin koulutuksiin. Myös ulosottolaitoksen hallussa olevan arkistoita- van analogisen asiakirja-aineiston digitointiin valmistaudutaan suunnittelukaudella.
Oikeusministeriö tulee seuraamaan URA-hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Eduskunta edellytti ulosoton rakenneuudistushankkeen lainsäädäntömuutosten vahvistami- sen yhteydessä, että hallitus seuraa tarkoin ulosoton rakenneuudistukseen liittyvän ulosoton organisaatiomuutoksen ja täytäntöönpanon jakamisen toimivuutta ja vaikutuksia. Ulosottolai- toksen pitää antaa edellä mainituista seikoista selvitys 31.10.2022 mennessä oikeusministe- riölle.
5 ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä 14.5.2020
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Valtakunnanvouti Xxxxxx Xxxxxxx
Liite 1 Yhteiset seurantamittarit, ulosotto
Mittari | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 |
Henkilöstö | |||||||
Tekemättömän työn kus- tannukset (milj. €) | 3,06 | 3,3 | 3,3 | 3,2 | 3,1 | 3,0 | 3,0 |
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku | 3,49 | 3,58 | 3,5 | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Johtajuusindeksi VMBaro (JO) | 3,30 | 3,4 | 3,3 | 3,3 | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
Työtyytyväisyys työyhtei- sön toimintakulttuuriin VMBaro | 3,65 | 3,8 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
Talous | |||||||
käsiteltyä asiaa/htv | 3 007 | 3 322 | 3 176 | 2 900 | 3 128 | 3 128 | 3 146 |
€/työmäärä | 33 | 33 | 36 | 36 | 33 | 33 | 33 |
€/asiakas | 166 | 185 | 187 | 178 | 175 | 176 | 177 |
UO osuus momentin siir- tyvistä määrärahoista | 30 302 | 26 114 | 20 091 | 17 426 | 15 995 | 12 106 | 8 656 |
Toimitilat | |||||||
Toimitilatehokkuus2 | 26 | 25 | 23 | 23 | 22 | 22 | 22 |
Toimitilakustannukset/htv | 6 989 | 6 619 | 6 850 | 6 850 | 6 850 | 6 850 | 6 850 |
Sähköinen asiointi | |||||||
Suomi.fi-palveluun lähe- tettyjen maksukehotus- ten osuus | 5,4 % | 10 % | 13 % | 14 % | 15 % | 15 % | 16 % |
2 Käytetty toimistotilatehokkuuden lukua, jossa ei ole mukana irtaimen omaisuuden säilytystiloja eikä huutokauppa- saleja.
Liite 2
ULOSOTTOLAITOS TUSO 2021-2024 | TP 2017 | TP 2018 | TP 2019 | Budjetti 2020 | Arvio 2020 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 |
Keskushallinto | ||||||||
Palkat, lukema tulee henkilöstö -välilehdeltä | 2 285 046 | 4 159 831 | 4 591 667 | 5 200 000 | 5 200 000 | 5 056 949 | 5 056 949 | 5 056 949 |
Toimitilat | 183 533 | 184 370 | 185 315 | 200 000 | 220 000 | 235 000 | 240 000 | 250 000 |
Matkamenot | 81 084 | 98 559 | 111 614 | 130 000 | 110 000 | 100 000 | 100 000 | 100 000 |
Muut toimintamenot | 122 998 | 118 820 | 34 436 | 170 000 | 160 000 | 170 000 | 170 000 | 200 000 |
Keskushallinto yhteensä | 2 672 661 | 4 561 581 | 4 923 032 | 5 700 000 | 5 690 000 | 5 561 949 | 5 566 949 | 5 606 949 |
Täytäntöönpano | ||||||||
Palkat, lukema tulee henkilöstö -välilehdeltä | 70 296 643 | 67 459 453 | 71 418 512 | 72 607 500 | 73 000 000 | 70 806 270 | 70 216 779 | 70 008 041 |
Toimitilat | 6 660 258 | 6 825 631 | 6 675 728 | 6 700 000 | 6 700 000 | 7 650 000 | 8 000 000 | 8 000 000 |
Matkamenot | 567 736 | 546 818 | 549 243 | 600 000 | 500 000 | 600 000 | 600 000 | 600 000 |
Muut toimintamenot | 3 459 402 | 2 911 403 | 2 858 072 | 2 360 000 | 2 200 000 | 2 500 000 | 2 400 000 | 2 300 000 |
Täytäntöönpano yhteensä | 80 984 039 | 77 743 306 | 81 501 555 | 82 267 500 | 82 400 000 | 81 556 270 | 81 216 779 | 80 908 041 |
Keskitetysti maksettavat menot | ||||||||
Palvelukeskusmenot (Palkeet) | 838 463 | 715 804 | 705 673 | 820 000 | 820 000 | 770 000 | 770 000 | 770 000 |
Postimaksut | 3 194 346 | 3 866 457 | 3 778 485 | 4 000 000 | 4 100 000 | 4 100 000 | 4 100 000 | 4 100 000 |
Koulutus ja muut menot | 289 996 | 192 529 | 213 472 | 1 300 000 | 1 300 000 | 1 600 000 | 1 400 000 | 1 400 000 |
Tietohallintomenot (ylläpito ja kehittäminen ura-hankkeen jälkeen | 4 914 794 | 4 934 809 | 6 899 777 | 8 300 000 | 8 509 800 | 9 721 700 | 9 198 300 | 8 941 300 |
Keskitetysti maksettavat ilman rakenneuudistushanketta | 9 237 599 | 9 709 599 | 11 597 407 | 14 420 000 | 14 729 800 | 16 191 700 | 15 468 300 | 15 211 300 |
KAM:n Kosti-järjestelmä | 990 000 | 906 000 | 658 000 | |||||
Xxxxx | 232 819 | 241 642 | 198 524 | 194 305 | ||||
URA-hanke VM rahoituksella rah. menot | 1 904 923 | 3 368 746 | 3 585 023 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
URA-hanke omalla rahoituksella rah. menot, joita käytetään VM rahoituksen lisäksi | 628 056 | 693 570 | 2 597 260 | 3 150 000 | 3 500 000 | 0 | 0 | 0 |
URA-rahoitus | 2 532 979 | 4 062 316 | 6 182 283 | 3 150 000 | 3 500 000 | 0 | 0 | 0 |
Keskitetysti maksettavat yhteensä | 11 770 578 | 13 771 915 | 17 779 690 | 18 560 000 | 19 368 619 | 17 091 342 | 15 666 824 | 15 405 605 |
ULOSOTTOLAITOS TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ | 95 427 278 | 96 076 801 | 104 204 277 | 106 527 500 | 107 458 619 | 104 209 561 | 102 450 552 | 101 920 594 |
Ulosoton määrärahat 8.4.2020 (arvio 2021-2024, väh. KAM:n osuus) | 101 435 400 | 101 435 400 | 101 544 400 | 101 020 000 | 98 032 000 |
ULOSOTTOLAITOKSEN KESKEISIÄ VAIKUTTAVUUSTAVOITTEITA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA HENKILÖSTÖ
TP | TP | Arvio | TAE | Arvio | Arvio | Arvio | Arvio | |
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
Käsittelyaika keskim. kk | 6,7 | 7,3 | 7,5 | 7,7 | 7,7 | 7,5 | 7,3 | 7,2 |
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) | 33 | 33 | 36 | 36 | 36 | 33 | 33 | 33 |
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 2 | 3 007 | 3 322 | 3 176 | 2 900 | 2 900 | 3 128 | 3 128 | 3 146 |
Perityn euron kustannukset (brutto) | 0,08 | 0,09 | 0,10 | 0,10 | 0,10 | 0,10 | 0,09 | 0,08 |
Erikoisperinnän perintätulos (milj. €) | 43 | 30 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 |
Selvitettäväksi otetut velalliset | 318 | 366 | 350 | 350 | 350 | 350 | 370 | 370 |
Käsitellyt velalliset | 231 | 336 | 350 | 350 | 350 | 350 | 350 | 350 |
Erikoisperintään käsiteltäväksi otettu euromäärä (milj. €) | 131 | 91 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Perintätulos (milj. €) | 1105 | 1130 | 1 000 | 000 | 000 | 980 | 1 050 | 1 100 |
Saapuneet asiat (1 000 kpl) | 3 350 | 2 896 | 3 000 | 3 200 | 3 200 | 3 200 | 3 000 | 3 000 |
Käsitellyt asiat ( 1 000 kpl) | 2 878 | 3 141 | 2 900 | 2 900 | 2 900 | 3 100 | 3 100 | 3 100 |
Perittyjen osuus perittyjen ja varattomien yhteismäärästä % | ||||||||
- asiamääristä | 53 | 40 | 40 | 40 | 40 | 42 | 44 | 44 |
- euromääristä | 40 | 35 | 38 | 36 | 36 | 38 | 40 | 40 |
Eri ulosottovelalliset lkm/vuosi | 000 000 | 000 144 | 575 000 | 585 000 | 585 000 | 585 000 | 580 000 | 575 000 |
Uusien velallisten lkm/vuosi | 181 790 | 159 663 | 192 000 | 195 000 | 195 000 | 195 000 | 193 000 | 192 000 |
Toimistotilatehokkuus (tstotilojen huoneala/toimistohtv) | 26 | 25 | 23 | 23 | 23 | 22 | 22 | 22 |
Toimitilakustannukset / htv | 6 989 | 6 619 | 6 850 | 6 850 | 6 850 | 6 850 | 6 850 | 6 850 |
Ratkaistujen ulosottokanteluiden määrä | 47 | 48 | 60 | 60 | 60 | 60 | 60 | 60 |
Ulosottokanteluiden käsittelyaika (kk) | 11 | 11 | 8 | 7 | 7 | 6 | 6 | 6 |
Henkilöstömäärät (htv) | ||||||||
TP | TP | Arvio | TAE | Xxxxx | Xxxxx | Arvio | Arvio | |
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
Keskushallinto¹ | 84 | 92 | 92 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 |
Toimintayksiköt | ||||||||
Kihlakunnanvoudit | 86 | 86 | 82 | 82 | 82 | 82 | 82 | |
Ulosottoylitarkastajat (Lato ja Erto) | 483 | 479 | 389 | 389 | 387 | 386 | 384 | |
Ulosottotarkastajat (Peto) | 174 | 174 | 174 | 174 | 174 | |||
Toimistohenkilöstö | 448 | 443 | 407 | 407 | 404 | 401 | 398 | |
Harjoittelijat | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | |
Toimintayksiköt yhteensä¹ | 1 020 | 1 011 | 968 | 1 055 | 1 055 | 1 050 | 1 046 | 1 040 |
ULOSOTTO YHTEENSÄ | 1 104 | 1 102 | 1 060 | 1 136 | 1 136 | 1 131 | 1 127 | 1 121 |
ei sis. työllisyysvaroilla palkattua henkilöstöä