TURUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN JA VALTION VÄLISEN MAANKÄYTÖN, ASUMI- SEN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUKSEN 2012– 2015 TOTEUTUMISEN SEURANTA
TURUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN JA VALTION VÄLISEN MAANKÄYTÖN, ASUMI- SEN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUKSEN 2012– 2015 TOTEUTUMISEN SEURANTA
2. väliraportti 3.11.2015
TIIVISTELMÄ
Turun kaupunkiseudun 13 kunnan valtuustot hyväksyivät touko-kesäkuussa 2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimuksen vuosille 2012–2015. So- pimuskumppaneina olivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Lii- kennevirasto, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Varsinais-Suomen ELY- keskus. Aiesopimuksella kunnat toteuttavat kaupunkiseudun rakennemallia. Sopi- musmenettelyllä valtio pyrki tukemaan kaupunkiseutua yhdyskuntarakenteen ohja- uksessa sekä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.
Valtio asetti sopimukselle seurantaryhmän. Seudullisella MAL-työryhmällä on koor- dinointivastuu aiesopimuksen toteuttamisessa ja seurannassa. Valtion ja kuntien yh- teisen seurantaryhmän päätehtävänä on ollut arvioida aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä.
Aiesopimusta seurataan kahdessa jaksossa. Ensimmäinen seurantajakso on sopimuk- sen voimaantulosta vuoden 2013 loppuun ja toinen jakso vuoden 2014 alusta vuo- den 2015 loppuun. Tämän toisen väliraportin tulokset huomioidaan mahdollisen uu- den MAL-aiesopimuksen valmistelussa keväällä 2015.
Seurantaraportti on laadittu siten, että se sisältää aiesopimuksen mukaiset tavoitteet ja kunkin osalta seurantaindikaattorit, toteutuman sekä johtopäätöksen. Lopussa esi- tetään johtopäätökset ja aiesopimusmenettelyä koskevat kehittämisehdotukset.
Aiesopimuksen seuranta osoittaa, että kaupunkiseudulla on aktiivisesti toteutettu sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Kaupunkiseudun kuntien vahva panostus on erityisesti nähtävissä seudullisen rakennemallin toteuttamisohjelman ja rakennemal- lia toteuttavan seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman valmistelussa, liiken- nejärjestelmätyössä, MAL-hankeohjelman valmistelussa ja toteutuksessa sekä jouk- koliikenteen edellytysten parantamiseen tähtäävissä toimissa. Toimenpiteiden vaiku- tukset seudun yhdyskuntarakenteeseen ja kulkutapajakaumaan ovat kuitenkin to- dennettavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % on kohdistunut ydinkaupunkialueelle ja 23
% ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Vuosien 2015–2017 arvioidun asemakaavoite- tun ja asemakaavoitettavan alueen asuntotuotannon seurauksena noin 69 % väes- tönkasvusta kohdistuu ydinkaupunkiseudulle ja 31 % ydinkaupunkiseudun ulkopuo- lelle. Rakennemallin 80/20 -tavoitetta ei vielä saavuteta. Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotannon kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä.
Valtion näkökulmasta MAL-aiesopimusprosessi on ollut tapa edistää kansallista il- masto- ja energiapolitiikkaa, liikennepolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa ja kuntapolitiik- kaa. MAL-aiesopimusmenettely on tiivistänyt ministeriöiden välistä yhteistyötä MAL- kysymyksissä. Samalla on todettu selkeä tarve kytkeä aiesopimusmenettely valtion ohjausasiakirjoihin, kuten liikennepoliittiseen selontekoon ja asuntopoliittiseen toi- menpideohjelmaan.
MAL-aiesopimukset ovat varsin uusi väline, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikea vielä arvioida. Aiesopimus on edistänyt yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion välistä yhteistyötä. MAL-aiesopimukset ovat tarpeellisia myös jat- kossa.
Aiesopimuksen toista seurantaraporttia on käsitelty 4.3.2015 seudullisessa MAL- työryhmässä. Kokouksen jälkeen täydennettyä raporttia on 8.4.2015 ja käsitelty val-
tion ja kuntien yhteisessä seurantaryhmässä. 22.9.2015 päivätty seurantaraportti hy- 1
väksyttiin 25.9.2015 valtion ja kuntien välisen uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu- kokouksessa. Raporttiin on kokoukseen jälkeen tehty muutama tekninen korjaus. 3.11.2015 päivätty raportti lähetetään kuntiin tiedoksi.
Aiesopimuksen loppuraportti valmistellaan alkuvuodesta 2016 nykyisen sopimuksen päätyttyä. Loppuseurannassa keskitytään toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Toimenpiteiden vaikuttavuus seudun yhdyskuntarakenteeseen ja kulkutapajakau- maan sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitykseen on arvioitavissa vasta pi- demmällä aikavälillä. Parhaimmillaan sopimusseuranta muodostaa keskeisen seudul- lisen tietopohjan kuntien maankäyttöpäätöksien tueksi.
Sisällysluettelo
1.1 Turun kaupunkiseudun aiesopimus 5
1.2 Aiesopimuksen laadintaprosessi 6
2.1 Kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian
2.2 Keskustojen ja taajamien kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi 14
2.3 Haja- ja lieverakentamisen vähentäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi 16
2.4 Palveluiden saavutettavuuden edistäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi 19
3.1 Monipuolinen asuntotarjonta ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka 22
3.2 Yhteistyömenettelyiden kehittäminen 31
3.3 Rakentamisen energiatehokkuus 31
4 KESTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 34
4.2 Joukkoliikenteen järjestäminen 37
4.4 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 42
4.5 Liikenneturvallisuuden edistäminen 43
4.6 Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus 45
5 KESTÄVÄ KASVU JA KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY 46
5.3 Lento- ja laivaliikenteen kehittäminen 50
6.1 Seurantakohteita koskeva kokonaisarvio 53
6.2 Sopimuksen toteutuminen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin 57
6.3 Valmisteluprosessin arviointi ja osapuolten odotukset aiesopimusmenettelyn kehittämiseksi 57
Liite 1: ARA:n myöntämät korkotuki- ja takauslainapäätökset 2012–2014 normaaleille vuokratalo- ja ASO-kohteille 60
Liite 2: Investointiavustuspäätöksen saaneet kohteet 2012–2014
Liite 3: Aiesopimuksen toimenpiteet 62
1 JOHDANTO
Vuoden 2011 hallitusohjelmassa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus on mainittu suurimpien kaupunkiseutujen yhdyskun- tarakenteen kehitystä tukevana välineenä. Hallitusohjelman mukaises- ti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksia jatketaan samanaikaisesti kuin aiesopimusmenettelyä kehitetään sitovammaksi. Menettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen yhdys- kuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteen kytkemistä on tarkasteltu mm. seudun rakennemallityössä ja liikennejärjestelmätyössä.
Aiesopimus pohjautuu Turun kaupunkiseudulla hyväksyttyyn raken- nemalliin 2035, sen toteuttamisohjelmaan ja siihen liittyvien inves- tointien toteuttamisen ajoitukseen. Aiesopimus on osapuolten yhteis- tä tahtotilaa ja tulevaisuuden kehityssuuntia kuvaava aikomus.
Valtio asetti 22.11.2012 aiesopimukselle seurantaryhmän, johon ni- mettiin seuraavat henkilöt: rakennusneuvos Xxxxx Xxxxxx (YM, pj), apu- laiskaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx (Turun kaupunki), kaavoitustoi- menjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx (Turun kaupunki), kaupunginjohtaja Har- ri Virta (Kaarinan kaupunki), kaupunginjohtaja Xxx Xxxxxxxx (Raision kaupunki), kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxx (Liedon kunta), yleiskaava- arkkitehti Xxxxxxxxx Xxxx (Turun kaupunki, asiantuntijasihteeri), yli- insinööri Xxxxx Xxxxxx (YM), neuvotteleva virkamies Xxxxxxxxx Xxxxxx- xxxxx (LVM), johtaja Xxxxx Xxxxxx (Asumisen rahoitus- ja kehittämis- keskus), yksikön päällikkö Xxxxxx XX Xxxxxxx (Liikennevirasto) sekä yksikön päällikkö Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Seurantaryhmän kokoonpano on muuttunut; Liedon edustajana ryh- mässä on uusi kunnanjohtaja Xxxx Xxxxxxx.
Seudullisella MAL-työryhmällä on koordinointivastuu aiesopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta. MAL-työryhmässä on kaupunkiseudun kaikkien kuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais- Suomen liiton edustus.
Seurantaraportin kokoamiseen ovat osallistuneet kaavoituspäällikkö Xxxxxxxxx Xxxx, kehittämispäällikkö Xxxxx Xxxxx, erityisasiantuntija Xxxx Xxxxx, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx, liikennesuunnitteluinsinööri Xxxx Xxxxxx, joukkoliikennejohtaja Xxxxx Xxxxx, suunnittelupäällikkö Xxxxx Xxxxxxx, liikenneinsinööri Xxxxx Xx- kinen, kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa ja projektityöntekijä Xxxxx Xxxx (Turun kaupunki), yksikön päällikkö Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx, suunnit- telupäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx ja liikenneturvallisuusinsinööri Xxxxxx Xxxxx (Varsinais-Suomen ELY-keskus), suunnittelujohtaja Xxxxxx Xxx- rento, liikennesuunnittelija Xxxxx Xxxxxxxx ja kaavasuunnittelija Xxxxx Xxxxx (Varsinais-Suomen liitto) ja yli-insinööri Xxxxx Xxxxxx (YM), neuvotteleva virkamies Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxxx (LVM), yksikön päällikkö Xxxxxx XX Xxxxxxx (Liikennevirasto) sekä johtaja Xxxxx Xxxxxx ja asuntomarkkina-asiantuntija Xxxxx Xxxxx (Asumisen rahoitus- ja ke-
1.1 Turun kaupunkiseudun aiesopimus
Turun kaupunkiseudun 13 kuntaa (Aura, Kaarina, Lieto, Masku, My- nämäki, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Tarvasjoki ja Turku) sekä valtion osalta ympäristöministeriö, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus allekirjoitti- vat 20.6.2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuk- sen vuosille 2012–2015. Aiesopimuksen valmistelussa olivat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen liitto. MAL-aiesopimus on sekä kaupunkiseudun kuntien välinen että kuntien ja valtion välinen, osapuolten yhteistä tahtoa ja tulevaisuuden kehityssuuntia kuvaava aikomus. Aiesopimuksen tarkoituksena on tu- kea kaupunkiseudun kokonaisetua ja siihen liittyvien kansallisten ta- voitteiden toteuttamista. Valtio-osapuoli tukee seudun yhteisiä tavoit- teita erilaisin ohjaavin ja taloudellisin tukitoimenpitein sekä investoin- nein erikseen sovittujen valtakunnallisten periaatteiden ja ohjelmien mukaisesti.
Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten, eri- tyisesti kuntien, keskinäistä sitoutumista kaupunkiseudun rakenne- mallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi, joita ovat väes- tönkasvuun varautuminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, yh- dyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asunto- tuotannon monipuolistaminen, väestön sosiaalisen ja alueellisen eriy- tymisen ehkäiseminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen yli kuntarajojen. Yleistavoitteena koroste- taan ilmastonmuutoksen hillintää. Aiesopimuksen tavoitteena on lisä- tä resurssien käytön vaikuttavuutta kaupunkiseudun hankekokonai- suuden toimeenpanossa.
Aiesopimuksen osapuolet edistävät erityisesti sellaisia koko kaupunki- seutua, useita kuntia tai hallinnonaloja keskeisesti koskevia hankkeita, joilla on ratkaiseva merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle, kilpailu- kyvylle, vetovoimaisuudelle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävälle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Turun kaupunkiseudun kilpailukykyä osana Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäy- tävää ja Etelä-Suomen laajempaa työssäkäyntialuetta.
Aiesopimuksen tavoitteena on tukea maankäytön, asumisen ja liiken- teen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä sekä seudun kuntien että kuntien ja valtion kesken. Sopimus on kaupunkiseudun kuntien keski- näinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Sopimus tukee myös kaupunkiseudun kuntien ja valtion toimijoiden välistä kump- panuutta.
Nykyinen aiesopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun. Tavoitteena on kuluvana vuonna valmistella uusi aiesopimus vuosille 2016–2019. Uuden sopimuksen valmistelu käynnistyi valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisessä kokouksessa 25.9.2015.
1.2 Aiesopimuksen laadintaprosessi
Eduskunnan toukokuussa 2010 hyväksymän valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta selonteon mukaisesti Turun kaupunki- seutu on laatinut ministeriöiden kanssa maankäytön, asumisen ja lii- kenteen aiesopimuksen. Valtio ja Turun kaupunkiseutu aloittivat aie- sopimusneuvottelut keväällä 2011. Valtion puolelta neuvotteluosa- puolina olivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Liikennevirasto, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Varsinais-Suomen ELY- keskus.
Kahdenkeskistä prosessia varten oli ministeriöiden ja kaupunkiseudun valmistelutyöryhmä. Kaupunkiseudun valmisteluprosessia koordinoi ohjausryhmä, joka käsitteli aiesopimusta kuusi kertaa. PARAS- ohjausryhmän asettamat työryhmät valmistelivat sisältöjä. Lokakuussa 2011 järjestettiin Turussa laaja työpaja, johon osallistui noin 100 aie- sopimusosapuolten virkamiestä ja luottamushenkilöä.
Aiesopimuksen luonnosversioita käsiteltiin neuvotteluiden edetessä valtio-osapuolen johtoryhmissä sekä Turun kaupunkiseudun MAL- työryhmässä ja PARAS-ohjausryhmässä. Valtio- ja kuntaosapuolten toiveet sovitettiin yhteen ja sopimus viimeisteltiin keväällä 2012. Aie- sopimus on jo valmisteluvaiheessa ollut luettavissa PARAS- ohjausryhmän internetsivuilla.
PARAS-ohjausryhmä hyväksyi aiesopimuksen 24.4.2012 ja lähetti sen kuntien ja muiden osapuolien käsiteltäväksi. Aiesopimus hyväksyttiin ja kaupunkiseudun kuntien valtuustoissa ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuustossa touko-kesäkuussa 2012. Rakennemallialueen kunnista kaikki muut paitsi Xxxxxxxxxx hyväksyi aiesopimuksen. Lisäksi sopimus hyväksyttiin toukokuussa 2012 ministeriöissä, ELY- keskuksessa, Liikennevirastossa ja asumisen rahoitus- ja kehittämis- keskuksessa, minkä jälkeen sopimus allekirjoitettiin ministereiden joh- dolla 20.6.2012.
1.3 Aiesopimuksen seuranta
Aiesopimuksessa sovittiin seurannasta. Aiesopimukseen on kirjattu, että sen toteutumista seuraa erikseen asetettava valtion ja kuntien vä- linen aiesopimuksen seurantaryhmä, jonka koollekutsujana toimii ym- päristöministeriö. Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministe- riö asettivat 22.11.2012 valtion ja kuntien välisen seurannan valmiste- lusta vastaavan seurantaryhmän. Aiesopimuksen toteuttamisen koor- dinointivastuu on seudullisella MAL-työryhmällä, jossa on seudun kaikkien kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY- keskuksen edustus. Seudullinen MAL-työryhmä kokoaa ja valmistelee seuranta-aineistoa seurantaryhmälle.
Aiesopimuksen ensimmäinen seurantajakso on sen voimaantulosta vuoden 2013 loppuun ja toinen seurantajakso 1.1.2014 – 31.12.2015. Käsillä olevan seurannan 2. väliraportin tulokset huomioidaan mahdol- lisen uuden aiesopimuksen valmistelussa 2015.
Tässä raportissa kuvataan aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista pääosin vuoden 2014 loppuun mennessä. Toimenpiteiden vaikuttavuus seudun yhdyskuntarakenteeseen ja kul- kutapajakaumaan sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityk- seen on arvioitavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
Seurantaraporttiluonnosta on 4.3.2015 käsitelty seudullisessa MAL- työryhmässä. Kokouksen jälkeen täydennettyä raporttia on käsiteltyi valtion ja kuntien yhteisessä seurantaryhmässä 8.4.2015. 22.9.2015 päivätty seurantaraportti hyväksyttiin 25.9.2015 valtion ja kuntien vä- lisen uuden MAL-aiesopimuksen valmistelukokouksessa. Raporttiin on kokoukseen jälkeen tehty muutama tekninen korjaus. 15.10.2015 päi- vätty raportti lähetetään kuntiin tiedoksi.
2 MAANKÄYTÖN TOIMENPITEET
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asu-
Seurantakohteet Väestön ja työpaikkojen kokonaismäärän kehitys rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa (ml. Nousiainen)
mista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja keskustoihin, taajama-alueille ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaan nykyiseen rakenteeseen energia- tehokkaasti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaupunkiseudun veto- voimatekijöitä mm. rikasta kulttuuriympäristöä vahvistetaan kaikessa maankäytön suunnittelussa.
Turun kaupunkiseutu varautuu 75 000 asukkaan ja 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä vuoden 2010 tilanteeseen verrat- tuna. Väestönkasvutavoite on rakennemallissa vaiheistettu siten, että vuoteen 2025 mennessä toteutuu 52 % kasvusta ja vuosina 2026– 2035 toteutuu 48 % kokonaiskasvusta. Varautuminen tarkoittaa kes- kimäärin noin 3 000 asukkaan vuosittaista väestönkasvua kaupunki- seudulla. Väestönkasvusta 80 % pyritään kohdistamaan ydinkaupunki- seudulle ja 20 % kaupunkiseudun muihin taajamiin. Noin puolet väes- tönkasvusta pyritään kohdistamaan keskuskaupunki Turkuun. Työ- paikkojen lisäys pyritään kohdistamaan ydinkaupunkialueelle.
Toteuma
Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa väestö kasvoi vuonna 2013 yhteensä 0,8 % (2 672 asukasta) ja vuonna 2014 0,6 % (2 148 asukasta). Tavoiteltu keskimääräinen vuosittainen kasvu vuo- teen 2025 saakka ulottuvalla kaudella on noin 2 440 asukasta. Vuoden 2013 asukasluvun kasvu ylitti tavoitteen 237 asukkaalla. Vuonna 2014 tavoitteesta jäätiin 292 asukkaalla.
Taulukko 1. Rakennemallialueen kuntien väestönkasvu vuosina 2013 ja 2014 (Väestörekisterikeskus).
Asukasluku | 31.12. 2014 | 31.12. 2013 | 31.12. 2012 | Muutos%, 2012- 2013 | Muutos%, 2013-2014 |
Aura | 3 984 | 3 960 | 3 968 | -0,2 % | +0,6 % |
Kaarina | 32 161 | 31 808 | 31 379 | +1,4 % | +1,1 % |
Lieto | 17 237 | 17 177 | 17 022 | +0,9 % | +0,3 % |
Masku | 9 764 | 9 733 | 9 672 | +0,6 % | +0,3 % |
Mynämäki | 7 921 | 7 954 | 7 977 | -0,3 % | -0,4 % |
Naantali | 18 883 | 18 859 | 18 818 | +0,2 % | +0,1 % |
Nousiainen | 4 844 | 4 873 | 4 848 | +0,5 % | -0,6 % |
Paimio | 10 635 | 10 595 | 10 587 | +0,1 % | +0,4 % |
Parainen | 15 497 | 15 511 | 15 576 | -0,4 % | -0,1 % |
Raisio | 24 399 | 24 593 | 24 573 | +0,1 % | -0,8 % |
Rusko | 6 049 | 5 997 | 5 905 | +1,6 % | +0,9 % |
Sauvo | 2 999 | 3 034 | 3 034 | +0,0 % | -1,2 % |
Tarvasjoki | 1 968 | 1 956 | 1 960 | -0,2 % | +0,6 % |
Turku | 184 112 | 182 255 | 180 314 | +1,1 % | +1,0 % |
Kaupunkiseutu yhteensä | 340 453 | 338 305 | 335 633 | +0,8 % | +0,6 % |
Vuodesta 2009 väestö on kasvanut ydinkaupunkiseudulla (kuva 1) vuosittain 1484–2293 asukkaalla. Ydinkaupunkiseudun väkiluku on kasvanut kiihtyen, joskaan rakennemallin kasvutavoitetta ei ole saavu- tettu (kuva 2). Turun (kuva 3) sekä Liedon ydinkaupunkialueella asu- kasmäärä oli vuonna 2013 ylittänyt tavoitteen. Muut ydinkaupunki- seudun kunnat (Kaarina, Raisio ja Naantali) eivät olleet tavoittaneet ydinkaupunkialueen kasvutavoitteita vuoden 2013 loppuun mennessä.
Kuva 1. Turun kaupunkiseudun ydinkaupunkiseutu. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n hyväksytty aluerajaus ei noudata kuntarajoja.
Kuva 2. Väestönkehitys ydinkaupunkiseudulla 2009–2013. Kaaviossa esitet- ty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilastokeskus 2014)
Kuva 3. Väestönkehitys Turun ydinkaupunkialueella 2009–2013. Kaaviossa esitetty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilastokeskus 2014)
Vuodesta 2009 alkaen väestö on kasvanut ydinkaupunkiseudun ulko- puolella vuosittain yhteensä 252–760 asukkaalla ja ylittänyt rakenne- mallin mukaisen kasvutavoitteen (kuva 4). Asukasmäärän kasvu on kuitenkin pienentynyt vuonna 2013.
Kuva 4. Väestönkehitys ydinkaupunkiseudun ulkopuolella 2009-2013. Kaavi- ossa esitetty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta (Tilastokes- kus 2014)
Vuoteen 2012 mennessä rakennemallialueen työpaikkojen määrä on kasvanut noin 3 600 työpaikalla ja ylittänyt rakennemallin mukaisen kasvutavoitteen (kuva 5). Vuoden 2013 ja 2014 työpaikkatietoja ei ole vielä käytettävissä.
Kuva 5. Työpaikkamäärän kasvu rakennemallialueella 2009-2012. Kaaviossa esitetty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilastokeskus 2013)
Seudullisessa rakennemallin toteuttamisohjelmassa työpaikkatontit on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan rakennemallin tapaan neljään profiiliin: teollisuus, logistiikka, palvelut sekä tiede ja teknologia. Työ- paikkatonteista on kerätty pinta-alatieto rakennusoikeuden sijaan. Oh- jelman mukaan vuosina 2014–2017 ydinkaupunkiseudulle rakentuviksi arvioitujen työpaikkatonttien yhteenlaskettu pinta-alamäärä olisi lä- hes 2,7 miljoonaa neliömetriä. Pinta-alasta 59 % olisi arvioiden mu- kaan teollisuutta, 14 % logistiikkaa, 27 % palveluja ja alle 1 % tiede- ja teknologia-alan yrityksiä. Ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle rakentuvi- en työpaikkatonttien arvioitu pinta-ala on yhteensä noin 530 000 m2.
Johtopäätökset
Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa väestön koko- naismäärän kehitys ylitti vuosittaisen kasvutavoitteen vuonna 2013. Vuonna 2014 vuosittaista tavoitteesta jäätiin 292 asukkaalla.
Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % on kohdistunut ydinkau- punkialueelle ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Ydinkaupunki- alueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin ja 31 % niiden ulkopuolelle.
Väestönkasvu on vuosina 2009–2013 ylittänyt ajanjaksolle rakenne- mallissa asetetut tavoitteet Turun ydinkaupunkialueella ja ydinkau- punkialueen ulkopuolella (kuvat 2 ja 3). Turun ja Liedon ydinkaupunki- alueella on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakenne- mallin tavoitteen mukaisesti. Muualla ydinkaupunkialueella toteutu- nut väestönkasvu ei ole ollut riittävää. Ydinkaupunkialueen ulkopuo- lella väestö kasvaa tavoiteltua nopeammin, joskin väestönkasvun tahti on hidastunut vuonna 2013 ydinkaupunkialueen ulkopuolella ja kiih- tynyt ydinkaupunkialueella. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu trendiä, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumis- preferenssien muutoksesta?
Työpaikkamäärien kasvun jakautumisesta ydinkaupunkialueen ja muun rakennemallialueen välillä ei ole tässä vaiheessa saatavilla tie- toa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL-aiesopimuksen vai- kuttavuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajantasainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaik- ka-aineisto on vuodelta 2012.
Työpaikkojen määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatiedon pe- rusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työpaik- kavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueet.
2.1 Kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen
Tavoite
Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden 2013 loppuun mennessä kunta- kohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttami- seksi sekä yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuosil- le 2014–2017. Kunnat tehostavat maapoliittisia toimenpiteitä raken- nemallia tukevalla tavalla siten, että raakamaan sekä asema- ja yleis- kaavavarannon määrät kehittyvät tarpeisiin ja aiesopimuksen tavoit- teisiin nähden positiivisesti. Valtio edistää toiminnallaan Turun kau- punkiseudun maapoliittisten periaatteiden toteutumista.
Seurantakohteet
• Kuntakohtaisten kaavoi- tusohjelmien päätöksente- kotilanne ja vastaavuus rakennemalliin
• Seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman pää- töksentekotilanne
• Kuntien päätökset ja toimenpiteet rakennemal- lin toteutumista tukevan maapolitiikan tehostami- seksi
• Valtion toimet kaupunki- seudun maapoliittisten pe- riaatteiden toteutumiseksi
• Kysyntää vastaava kunti- en raakamaa-, asema- ja yleiskaavavarannon kehi- tys
Toteuma
Kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin to- teuttamiseksi liitteenään kuntakohtaisten ohjelmien yhteenvetona toimiva Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma on hyväksytty kesällä 2014 kaikissa MAL-kunnissa lukuun ottamatta Tarvasjokea ja Turkua. Tarvasjoen kunnanhallitus ja Turun kaupunginhallitus päätti- vät ohjelmien ensimmäisessä käsittelyssä muutoksista ohjelmiin. Tu- run päivitetty toimenpide- ja kaavoitusohjelma vuosille 2015–2018 on hyväksytty kaupunginhallituksessa tammikuussa 2015 liitteenään päi- vitetty Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma. Tarvasjoen päivitetty toimenpide- ja kaavoitusohjelma hyväksyttiin tammikuussa 2015 uuden Liedon kunnanhallituksessa.
MAL-aiesopimuksen mukainen seudullinen asunto- ja maankäyttöoh- jelma on nimetty Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman luonnos oli kesällä 2014 lausuntokierroksella MAL-kunnissa sekä Varsinais-Suomen liitossa ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Ohjelma on valmistunut joulukuussa 2014 ja se on lähetetty kuntiin hyväksyttäväksi ohjeelli- sesti noudatettavana. Kaikki MAL-kunnat paitsi Mynämäki ovat hy- väksyneet ohjelman.
Kuntien toimenpide- ja kaavoitusohjelmissa olemassa oleva tontti- reservi ja vireillä tai suunnitelmissa olevat asemakaavat kohdentuvat melko hyvin rakennemallin mukaisille alueille. Toimenpide- ja kaavoi- tusohjelmien arvioidusta asukasluvun kasvusta suurin osa kohdistuu ydinkaupunkialueelle ja ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamakes- kuksiin. Enemmistössä kunnista alle prosentti arvoidusta väestönkas- vusta kohdistuu ydinkaupunkialueen tai taajamakeskusten ulkopuolel- le. Liedossa ja Naantalissa muutama laskennallisesti ydinkaupunkialu- een ulkopuolella sijaitseva asemakaava-alue sijaitsee aivan ydinkau- punkialueen tuntumassa.
Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaan kunnat kaavoittavat ensisijaisesti omille mailleen rakennemallin tavoitteita to- teuttaen. Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisillä rakenne- mallin mukaisilla kasvualueilla ennen asemakaavoitusta pääosin va- paaehtoisin kaupoin rakennemallissa esitetty vaiheistus huomioiden. Raakamaan hinnoittelun periaatteet pyritään jatkossa yhdenmukais- tamaan. Tätä varten jatkossa toteutetaan seurantaa vuosittain esittä- mällä kuntien raakamaan hankinnat hintoineen kartalla.
Toissijaisesti voidaan kaavoittaa myös muiden omistamille alueille. Maankäyttösopimus tehdään, jos yksittäinen yksityinen maanomistaja saa asemakaavan, asemakaavanmuutoksen tai poikkeamispäätöksen seurauksena vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Maankäyttö- sopimuksin maanomistajalta peritään kaava-alueen rakentamista pal- velevan yhdyskuntarakentamisen kustannukset 100-prosenttisesti. Sopimuskorvauksen vähimmäismäärä on 50 % asemakaavasta johtu- vasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Maankäyttöso- pimuksia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raakamaahankin- ta-alueilla.
Varantotavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi on kehitettävä seu- rantajärjestelmä. Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto se-
kä -ehdot ratkaistaan itsenäisesti kunnissa. Tavoitteena on pitää tont- 12
tien markkinahintataso kohtuullisena. Jatkossa tonttien hinnoittelua seurataan vuosittain esittämällä kuntien tonttikaupat hintoineen kar- talla.
Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuin- tonteille määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös ta- pauskohtaisesti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lu- nastamista rakentamiskäyttöön.
Asuntotontteja sekä työpaikkatontteja on tämän hetkinen kysyntä huomioon ottaen Turun seudun MAL-kunnissa tarjolla riittävästi. On- gelmana on, että tonttien sijainti ja laatu eivät aina vastaa kysyntää. Joissakin kunnissa on reagoitu hiljaiseen kysyntään ottamalla käyttöön uutena tonttien luovutustapana mahdollisuus myös vuokrata omakoti- tontteja. Turussa ja Raisiossa suurin osa omakotitonteista luovutetaan vuokrattavaksi. Ongelmana on lisäksi se, että rakennusliikkeet eivät ole käynnistäneet hankkeita odotetusti johtuen taloudellisesta tilan- teesta. Rivitalotonttien kysyntä on tällä hetkellä yleisesti erityisen hil- jaista ja mm. Raisiossa ja Turussa rivitalotontteja on asemakaavalla muutettu omakotitonteiksi. Yksityisen tonttivarannon osuus on pai- koin merkittävä.
Yritystontteja kunnissa on pääsääntöisesti tarjolla riittävästi. Turussa päiväkotitonttitarjonta ei ole ollut riittävää, jonka vuoksi uusia päivä- koteja sijoittuu poikkeamispäätöksillä myös asumiseen varatuille ton- teille. Osa kunnista kokee, että kaupan tonteista on pulaa. Riittämätön tarjonta kohdistuu erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piirissä olevaan ja sen piiriin vuonna 2017 tulevaan kauppaan. Näitä ovat vähittäiskaupan suuryksiköt (yli 2000 m2:n kokoiset kaupan myymälät) ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan (tiva) yksiköt (moottoriajoneuvojen kauppa, rengas-, vene-, huonekalu-, sisustus- tarvike-, rauta-, rakennustarvike-, kodinkone-, maatalous- ja puutarha- alan kauppa). Kaupan tonttien riittävyys kaupunkiseudulla turvataan vireillä olevan vaihemaakuntakaavan kautta, jonka taustaselvityksenä hyödynnetään vuonna 2013 valmistunutta Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitystä. Nykyinen kolmiportainen suunnittelujärjes- telmä (maakunta-, yleis- ja asemakaava) on hidas väline kaupan nopei- siin tarpeisiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella (6.3.2015/204) maapolitii- kan hoito siirrettiin kuntien tehtäväksi. Seudullinen ohjelma tukee yk- sittäisiä kuntia maapolitiikan hoidossa.
Johtopäätökset
Kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin to- teuttamiseksi on hyväksytty kaikissa kunnissa liitteenään Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmi- en alueista suurin osa kohdistuu rakennemallin mukaisille alueille.
13
Seudullista asunto- ja maapoliittista ohjelmaa on valmisteltu kuntien virkamiesvalmisteluryhmässä hyvässä yhteistyöhengessä. Ohjelma on valmistunut joulukuussa 2014 ja se on lähetetty kuntiin hyväksyttä- väksi ohjeellisesti noudatettavana. Kaikki MAL-kunnat paitsi Mynämä- ki ovat hyväksyneet ohjelman. Jatkossa onkin tarve seurata miten hy- vin kunnat sisällyttävät yhteiset periaatteet omiin ohjelmiinsa ja toi- mintamalleihinsa.
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015
Kunnilta saadun tiedon perusteella asunto- ja työpaikkatontteja näyt- täisi olevan pääosin riittävästi tarjolla. Rivitalotonteista ei ole kysyntää ja kaupan tontteja saisi olla enemmän tarjolla.
2.2 Keskustojen ja taajamien kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
Seurantakohteet
• Yhdyskuntarakenteen kehitys
• Väestöntiheys kuntakes- kuksissa
• Asemakaava-alueen kehittyminen
• Asuntojen määrän kehitys asemakaavoite- tulla alueella
Tavoite
Kunnat kohdentavat kaavoitusta ensisijaisesti joukkoliikenteen laatu- käytävien kehittämistä tukeville taajama-alueille ja niiden välittömään yhteyteen keskustojen elinvoimaisuuden ja palveluiden alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Samalla kunnat sitoutuvat välttä- mään yhdyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
Toteuma
Keskustojen ja taajamien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa kunnis- sa. Toiminnan arviointi sisältyy osaltaan kuntakohtaisista ohjelmista koottuun seudulliseen rakennemallin toteuttamisohjelmaan 2014– 2017.
Vuonna 2012 asemakaavoitettu alue kasvoi pääasiassa rakennemallin ydinkaupunkialueella ja sen ulkopuolisissa keskuksissa. Kasvu on koh- distunut pääosin autovyöhykkeelle joukkoliikennevyöhykkeen tuntu- maan. Vuonna 2013 kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Asuin- ja yritysalueita on kaavoitettu ydinkaupunkialueella joukkoliikenne- vyöhykkeen tuntumaan, mutta myös autovyöhykkeelle. Asemakaava- alue on laajentunut myös taajamissa ydinkaupunkialueen ulkopuolel- la.
Kuva 6: Asemakaavoitetun alueen kasvu vuosina 2011– 2013.
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 14
ELY-keskusten strategiseen tulossopimukseen on sisällytetty yhdys- kuntarakenteen seurantaindikaattori väestötiheydeltään vähintään 20 asukasta/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseututaajaman väestöstä (kuva 7). Vähintään 20 asukasta hehtaarilla nähdään asukas- tiheydeksi, joka tukee kannattavan joukkoliikenteen järjestämistä. Yh- dyskuntarakenne näyttäisi Turun kaupunkiseudun osalta olevan kehit- tymässä myönteiseen suuntaan, mutta v. 2000 tason (v. 2015 tavoite) saavuttaminen on vielä kaukana (taulukko 2).
Kuva 7. Turun kaupunkiseututaajama ja Turun laaja kaupunkiseutu vuonna 2010. Kaupunkiseututaajamiin kuuluvat keskustaajama ja lähitaajamat, jotka ovat sekä työssäkäynnin että asutusrakenteen osalta tiiviisti sidoksissa kes- kustaajamaan. Kaupunkiseudun lievealueeksi on määritetty vyöhyke, joka ulottuu viiden kilometrin päähän kaupunkiseudun keskustaajamasta ja kol- men kilometrin päähän keskustaajaman lähitaajamasta. Kaupunkiseutujen vaikutus ulottuu usein lievealuetta kauemmas, minkä vuoksi laajaan kaupun- kiseutuun on sisällytetty kymmenen kilometrin vyöhyke lievealueen ulkopuo- lella.
Taulukko 2. Väestön osuus Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseututaa- jamissa, jotka asuvat alueilla joilla väestötiheys on vähintään 20 asukasta hehtaarilla.
2000 | 2005 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2015 | |
Helsinki | 81,2 % | 80,5 % | 80,7 % | 80,8 % | 81,0 % | 81,2 % | 81,2 % |
Tampere | 68,0 % | 67,3 % | 67,4 % | 67,1 % | 66,9 % | 67,0 % | 68,0 % |
Turku | 64,1 % | 61,8 % | 59,7 % | 59,5 % | 59,7 % | 60,2 % | 64,1 % |
Toinen indikaattori, jolla kuvataan suunnitelmallisuutta, on asemakaa- va-alueelle sijoittuvien uusien asuntojen osuus kaikista uusista asun- noista. Kehitys vuosina 2007–2012 laajan kaupunkiseudun alueella osoittaa positiivista kehityssuuntaa. Laajalla kaupunkiseudulla tarkoi- tetaan aluetta, johon kuuluvat kaupunkiseututaajamat, kaupunkiseu- dun lievealue ja kymmenen kilometrin etäisyydelle lievealueen reu- nasta ulottuva vyöhyke (kuva 6).
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 15
Taulukko 3. Asemakaava-alueille sijoittuneiden uusien asuntojen osuus kai- kista uusista asunnoista Helsingin, Tampereen ja Turun laajalla kaupunkiseu- dulla vuosina 2007–2012. Uusiin asuntoihin on laskettu mukaan valmistuneet asuinhuoneistot, sellaiset valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset, joissa on vakituista asutusta, sekä käyttötarkoituksen muutokset ympärivuotiseen asuinkäyttöön. (Väestörekisterikeskus). Vuoden 2013 tietoja ei ole ollut saa- tavilla kirjoitettaessa raporttia.
Laaja kaupunkiseutu | Asemakaava-alueella sijaitsevien uusien asuntojen osuus | |||||
2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
Helsinki | 93 % | 92 % | 93 % | 95 % | 97 % | 97 % |
Tampere | 90 % | 88 % | 89 % | 90 % | 93 % | 95 % |
Turku | 87 % | 85 % | 82 % | 89 % | 91 % | 92 % |
Johtopäätökset
Asemakaavoitettu alue on vuosina 2012 ja 2013 laajentunut pääasias- sa ydinkaupunkialueella ja joukkoliikennevyöhykkeiden tuntumassa. Väestön sijoittumista väestötiheydeltään joukkoliikenteen mahdollis- tavalle alueelle pitäisi edelleen tukea.
Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % on kohdistunut ydinkau- punkialueelle ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Ydinkaupunki- alueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin ja 31 % niiden ulkopuolelle.
Seudullisessa rakennemallin toteuttamisohjelmassa on arvioitu, että vuosien 2015–2017 aikana asemakaavoitettujen ja asemakaavoitetta- vien alueiden asukkaista noin 69 % sijoittuisi ydinkaupunkialueelle, 29
% ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin kuntakeskuksiin ja 2 % muualle kaupunkiseudulle.
2.3 Haja- ja lieverakentamisen vähentäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
Seurantakohteet
• Haja- ja lieverakentami- sen ohjauksen seudullis- ten periaatteiden valmis- telu- ja päätöksentekoti- lanne, näkyvyys seudul- lisessa asunto- ja maan- käyttöohjelmassa
• Hajarakentamisen osuus
uudistuotannosta
• Suunnittelutarveratkaisu- jen ja poikkeamispäätös- ten määrän kehityskun- nissa
• Valtion tukitoimenpitei- den edistyminen
Tavoite
Kunnat laativat ja hyväksyvät haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudulliset periaatteet tällä sopimuskaudella. Taajamien lievealueille sijoittuvaa, yksittäisiin lupiin perustuvaa pientalorakentamista vähen- netään. Periaatteet laaditaan osana valmisteltavaa seudullista asunto- ja maankäyttöohjelmaa. Aiesopimuksen sopijapuolet pyrkivät suunnit- telutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten kriteereitä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen to- teuttamiseen.
Toteuma
Yhdyskuntarakenne kehittyy osittain suunnittelematta. Taajama- alueet ovat laajempia kuin asemakaavoitettu alue. Tähän vaikuttaa suunnittelutarveratkaisuin syntynyt rakentaminen. Taajama-alueen suunnittelematon rakentaminen aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehi- tystä. Suunnittelutarvelupiin perustuva rakentaminen taajamissa ase- makaavoitetun alueen ulkopuolella vaikeuttaa asemakaavoitetun alu- een laajentamista tulevaisuudessa mm. yhdyskuntatalouden kannalta järkevällä tavalla. Vuosien 2010–2013 kaupunkiseudun väestönkasvus- ta noin 7 % on kohdistunut taajamien ulkopuolelle.
16
Taajamien ulkopuolelle sijoittuvien asuinrakennusten määrä on koko- naisuutena huomattava. Ydinkaupunkiseudulla määrä on kuitenkin
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015
maltillinen. Vuosina 2000–2010 uusia asuinrakennuksia taajama- alueiden ulkopuolelle rakennemallikunnissa on rakennettu 100 ja 200 välillä, yhteensä lähes 1400. Vuodesta 2007 kehitys on ollut positiivi- nen eli suunta laskeva. Vuonna 2012 taajamien ulkopuolelle sijoittui 19 % ja vuonna 2013 16 % uusista asuinrakennuksista.
Taulukko 4. Uusien asuinrakennusten määrä ja sijoittuminen Turun kaupunkiseudun kunnissa vuosina 2012–2013.
2012 | 2013 | |||||
Kunta | Taajaman ulkopuolella | Taaja- massa | Yhteensä | Taajaman ulkopuolella | Taaja- massa | Yhteensä |
Aura | 6 | 6 | 12 | 6 | 10 | 16 |
Kaarina | 8 | 102 | 110 | 4 | 92 | 96 |
Lieto | 5 | 81 | 86 | 5 | 45 | 50 |
Masku | 11 | 36 | 47 | 5 | 26 | 31 |
Mynämäki | 7 | 16 | 23 | 5 | 13 | 18 |
Naantali | 20 | 32 | 52 | 18 | 30 | 48 |
Nousiainen | 7 | 9 | 16 | 7 | 9 | 16 |
Paimio | 14 | 35 | 49 | 13 | 25 | 38 |
Parainen | 31 | 30 | 61 | 21 | 24 | 45 |
Raisio | 12 | 12 | 28 | 28 | ||
Rusko | 7 | 28 | 35 | 3 | 30 | 33 |
Sauvo | 10 | 4 | 14 | 3 | 6 | 9 |
Tarvasjoki | 3 | 3 | 6 | |||
Turku | 4 | 187 | 191 | 2 | 136 | 138 |
Kaikki yhteensä | 133 | 581 | 714 | 92 | 474 | 566 |
Seuraavat kartat osoittavat uusien asuinrakennusten sijoittumisen vuosina 2011–2013 (kuva 8) sekä vuosina 2000-2014 myönnettyjen suunnittelutarveratkaisujen sijoittuminen (kuva 9). Suunnittelutarve- ratkaisuihin perustuva rakentaminen on jatkunut samaan tahtiin kuin aiempinakin vuosina.
Xxxx 0. Vuosina 2011–2013 valmistuneet uudet asuinrakennukset taajamissa ja taajamien ulkopuolel- la.
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 17
Kuva 9. Myönnetyt suunnittelutarveratkaisut vuosina 2000-2014.
Haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudulliset periaatteet sisältyvät seudulliseen asunto- ja maapoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmassa alueet on luokiteltu asemakaavoitettaviksi ohjelmoituihin alueisiin ja muihin suunnittelutarvealueisiin. Näiden ulkopuolelle jäävillä alueilla raken- nuslupa voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edellytyksillä. Ohjelmassa asemakaavoitettaviksi ohjelmoidut alueet ovat suunnittelutarvealueita ja niiden maankäyttöä ja rakentamista ohjataan pääasiassa asemakaavalla. Asemakaavoitettavilla alueilla voidaan kriittisesti harkiten soveltaa myös suunnittelutarveharkinta- menettelyä. Tällöin rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle tai alueiden muulle käytölle, eikä vaikeuttaa seudun asunto- ja maapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Myös lievealueil- le rakentamisessa sovelletaan pääsääntöisesti suunnittelutarveharkin- taa.
Ympäristöministeriö on julkaissut arvion maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta (raportti 1/2014). Suunnittelutarvelupajärjestelmä on koettu ongelmalliseksi etenkin suurten kaupunkiseutujen taajamien kehysalueilla. Johtopäätöksenä on todettu että kaupunkien läheisellä maaseudulla tarvitaan tiukempaa rakentamisen ohjausta kuin muualla ja nähty tarve selkeälle kynnykselle, jossa suunnittelutarve aina edel- lyttäisi asemakaavan laatimista taajamien kehysalueilla.
18
Ympäristöministeriö on käynnistänyt kaupunkiseutujen kehysalueiden ja maaseudun alueidenkäytön ohjaamiseen liittyvän KAMA-hankkeen. Hankkeen tavoitteena on kehittää yleiskaavoitusta maaseudun raken-
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015
tamisen suorassa ohjaamisessa, yksinkertaistaa autioituvien ja raken- nuspaineettomien alueiden suunnittelua, kehittää maaseudun elinkei- nojen tukemista alueidenkäytön suunnittelussa, kehittää kriteerejä alueidenkäytön ohjaukseen liittyvien säännösten eriyttämiseksi kau- punkien taajamien kehysalueilla ja ydinmaaseudulla, kehittää suunnit- telutarvealueiden määrittelyjen kriteerejä ja suunnittelutarveratkaisu- jen edellytyksiä sekä käsitellä kysymystä kaavan laatimista edellyttä- vän suunnittelutarpeen määrittelemiseksi eräillä kaupunkien taajami- en kehysalueilla. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: SYKE kerää tietoja 10–15 koealueelta ja konsultti ideoi ehdotuksia suunnittelu- ja lupajärjestelmän kehittämiseksi. Turku (Kakskerta) on Kama- hankkeessa mukana esimerkkinä kaupunkiseudun lievealueesta ja Paimio taajamasta, jossa pientä kasvua.
Johtopäätökset
Pidemmällä aikavälillä seurattaessa taajamien ulkopuolelle sijoittuvien asuinrakennusten määrä on kokonaisuutena huomattava. Rakenne- mallin ydinkaupunkialueella määrä on kuitenkin maltillinen. Taajaman ulkopuolelle sijoittuvien uusien asuinrakennusten osuuden lasku on jatkunut. Huolestuttavaa on taajaman suunnittelematon kasvu ilman asemakaavoitusta. Vuosien 2010–2013 kaupunkiseudun väestönkas- vusta noin 7 % on kohdistunut taajamien ulkopuolelle.
Kaupunkiseudun kuntien asemakaavoittamattomille alueille rakenta- minen ratkaistaan pääosin MRL:n mukaisilla suunnittelutarveratkai- suilla lain mukaisten edellytysten mukaisesti. Kaupunkiseudun suun- nittelutarvelupien määrä on pääosin ollut maltillinen viime vuosina. Kunnissa on oikeaa harkintakykyä hajarakentamisen vähentämiseen.
Haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudullisia periaatteita on käsi- telty seudullisessa asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa. Tarve hillitä rakentamista asemakaavoitetun alueen läheisyydessä ja tavoite ko. alueiden varaamisesta tulevan kaavoituksen tarpeisiin ovat hyvät. Pe- riaatteiden kirjaaminen edistää yhdenmukaisia käytäntöjä seudulla. Ohjelmaan ei kuitenkaan ole onnistuttu löytämään erityisiä uusia hy- viä periaatteita, jotka vähentäisivät taajamien lievealueille sijoittuvaa yksittäisiin lupiin perustuvaa pientalorakentamista.
Suunnittelutarvelupajärjestelmä on MRL:n toimivuuden arvioinnissa (2014) koettu ongelmalliseksi etenkin suurten kaupunkiseutujen taa- jamien kehysalueilla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla tarvitaan tiu- kempaa rakentamisen ohjausta kuin muualla ja nähty tarve selkeälle kynnykselle, jossa suunnittelutarve aina edellyttäisi asemakaavan laa- timista taajamien kehysalueilla.
2.4 Palveluiden saavutettavuuden edistäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
Tavoite
Kunnat sitoutuvat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavutettavuuden edistämiseen seudullisesti rakennemallin tavoittei- den mukaisesti. Kunnat laativat yhteistyössä paikkatietoon perustuvan palveluverkon nykytilanteen tarkastelun sekä sopivat järjestelmän yl- läpidosta mm. maankäytön ja palveluverkon suunnittelun taustatie- doksi.
Seurantakohteet
• Paikkatietoon perustu- van palveluverkon nyky- tilanteen tarkastelun valmistelu, ja toimeen- panotilanne, sopimukset ylläpidosta
• Seudullisten palvelu- verkkoselvitysten tilanne
• Kuntien yhteishankkeet, toimenpiteiden valmiste- lu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotilanne kunnissa
Toteuma
Varsinais-Suomen liitossa on tehty paikkatietopohjaisen palveluverkon nykytilanteen kartoitus. Valmis aineisto on selailtavissa seudullisessa paikkatietoportaalissa Xxxxxxxxxxxxx.xx.
Varsinais-Suomen liitto on kutsunut kokoon maakunnan kattavan pal- veluverkkotyöryhmän, jonka tarkoituksena on muodostaa ja ylläpitää maakunnallinen palvelupisteaineisto. Työryhmä aloitti toimintansa kesäkuussa 2013. Palvelupistetietoja on vuoden 2015 alussa reilut 5300 kappaletta. Palvelupisteaineisto on ns. avointa dataa, jota voivat hyödyntää kaikki aineistoa tarvitsevat tiedonsiirron rajapintojen kaut- ta. Tällöin ajantasaisin tieto tulee suoraan yhdestä paikasta ja on aina saatavilla. Tarkoitus on käydä aineisto kerran vuodessa läpi ja tehdä ajantasaispäivitykset. Vuoden 2015 alussa on meneillään aineiston en- simmäinen päivitys. Palvelupisteaineiston päivittämistavan jouhevoit- tamiselle on tarvetta erityisesti Turun kaupungin osalta. Kunnat ovat olleet mukavasti työssä mukana, mutta aktiivisuudessa on vaihtelua.
Aineiston perusteella on tehty analyysejä mm. maakuntakaavoitus- työssä. Tiedot ovat myös Turun seudun joukkoliikenteen Xxxxx reittioh- jelman valmistelun käytössä. Lisäksi aineistoa on käytetty mm. avoi- meen dataan pohjautuvien applikaatioiden kehittämisessä (Hackat- hon-tapahtumat, Apps4Lounais-Suomi- sekä Apps4Finland-kilpailut).
Johtopäätökset
Toimenpiteet palveluverkon nykytilan kartoittamiseksi ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Kerättyä palvelupisteaineistoa päivitetään en- simmäisen kerran keväällä 2015. Aineisto on ns. avointa dataa, jota voivat hyödyntää kaikki aineistoa tarvitsevat, myös erilaisten applikaa- tioiden kehittäjät.
2.5 Ympäristön laatu
Seurantakohteet
• Yhteisten rakennetun ympäristön laatukriteerien valmistelu- ja päätöksen- tekotilanne kunnissa
• Seudulliset ympäristöoh- jelmat
• Rakennus- ja ympäris- tönsuojeluvalvontayhteis- työ ja toiminnan yhtenäis- täminen
• Inventointitilanne ja kaavallisen luonnon- ja rakennussuojelun kehi- tys.
Tavoite
Kunnat sopivat yhteisistä rakennetun ympäristön laatukriteereistä. Laatukriteerit valmistellaan vyöhykkeittäin tavoitteena, että saman- tyyppisillä alueilla seudulla on samantasoiset laatukriteerit. Kunnat vahvistavat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäris- töön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimateki- jöitä. Toimenpide toteutetaan tällä sopimuskaudella ja toteuttamista jatketaan sen jälkeen.
Toteuma
Yhteisten rakennetun ympäristön laatukriteereiden valmistelua ei ole käynnistetty. Turku on lähtenyt kehittämään laatukriteereitä kahden pilottialueen Linnakaupungin ja Skanssin avulla. Kaupunki on myös valmistellut periaatelinjaukset infran mitoituksesta tavoitteena löytää kustannussäästöjä ympäristön erityispiirteet huomioiden.
Rakennusvalvontayhteistyötä ja ympäristönsuojeluyhteistyötä on seu- dulla selvitetty PARAS-lain voimassaoloaikana, mutta ylikunnallista ra- kennusvalvontaviranomaista eikä ympäristönsuojeluviranomaista ei ole perustettu.
Rakennusjärjestysten yhtenäistämistä on selvitetty ja tulkintojen yh- tenäistämisessä ollaan pitkällä. Erityisesti ydinkaupunkialueen kunnis- 20
sa rakennusjärjestykset on yhtenäistetty. Yhteinen mallipohja on luotu rakennusjärjestyksien yhtenäistämiseksi koko kaupunkiseudulla. Ver- kostoyhteistyö virkamiestasolla toimii hyvin.
Lounais-Suomen ympäristöohjelma on päivitetty. Tavoitteena on rik- kaasta ympäristöstä voimansa ammentava resurssiviisas Lounais- Suomi. Kehityspoluiksi vuoteen 2030 on valittu kestävät valinnat, luonto- ja kulttuuriympäristö, lähivedet, ruokalautanen ja resurssi- viisaus. Kussakin kehityspolussa on kolme painopistettä vuosille 2014– 2020. Ympäristön laatua edistäviä painopisteitä ovat mm. luontoalu- eiden saavutettavuus, kulttuuriympäristön tunnettuus, ekologiset ver- kostot, lähivesien kuormitus kuriin, sadevesien valunta hallintaan, hii- lineutraalit ja energiatehokkaat ratkaisut. Arvokkaiden luonto- ja kult- tuuriympäristöjen läsnäolo arjessa, hyvä saavutettavuus ja palveluista tiedottaminen lisäävät viihtymistä ja hyvinvointia. Kansalliset kaupun- kipuistot muodostavat tiheän asutuksen keskuksiin yhtenäisiä viher- käytäviä, joita pitkin on mahdollista siirtyä kulttuurihistoriallisesti ja esteettisesti merkittävästä kaupunginosasta toiseen. Kaupungin reu- namilta edelleen maaseudulle ja ympäröiville luontoalueille ulottuvis- ta yhteyksistä huolehditaan hyvällä suunnittelulla. Ohjelmaa toteute- taan mm. haastekampanjan avulla. Haaste-areenalla ympäristöteot saavat näkyvyyttä.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelmassa vuosille 2010–2015 (Voimaa kulttuuriympäristöstä) on asetettu tavoitteita kulttuuriympä- ristön säilyttämiseksi. Rakennuskannan inventointi on etenemässä saariston alueella. Turussa inventoinnit etenevät yleiskaavatyön yh- teydessä myös uudemman arkkitehtuurin osalta. Vuonna 2014 inven- tointeja on tehty Paraisilla, Liedossa ja Turussa.
Kaupunkiseudun rikkaan luonnonympäristön ja kulttuuriperintöön tu- keutuvia vetovoimatekijöitä tukevat Turun kansallisen kaupunkipuis- ton perustaminen, vuonna 2013 valmistunut valtakunnallisesti ja maa- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi sekä kaavoituksen yhteydessä tehtävät muut kulttuuriympäristöselvitykset ja niiden huomioon ottaminen mm. kuntien yleiskaavoituksessa.
Turun kaupunki on valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymissä strategi- sissa asiakirjoissa nostanut historiallisesti ainutlaatuisen kulttuuriym- päristön ja siihen liittyvän innovatiivisen rakennusten uudiskäytön edistämisen, vanhan ja uuden rakentamisen yhdistämisen, yhdeksi strategiseksi keinoksi nostaa kaupunki kansainvälisesti johtavaksi esi- kuvaksi kaupunkirakentamisessa.
Johtopäätökset
Rikas kulttuuriympäristö on kaupunkiseudun voimavara, potentiaali, jonka hyödyntäminen on jäänyt kesken.
Toimenpiteet ovat edenneet osittain. Rakennusvalvonnan ja ympäris- tönsuojelun ylikunnallistamista on selvitetty, mutta yhteisiä organisaa- tioita ei ole perustettu. Yhteistyötä tehdään ja ydinkaupunkialueen ra- kennusjärjestykset on yhtenäistetty. Yhteinen mallipohja on luotu ra- kennusjärjestyksien yhtenäistämiseksi koko kaupunkiseudulla. Seu- dullisten ympäristöohjelmien valmistelu etenee, samoin kuin raken- nussuojeluinventoinnit saaristossa ja Turussa. Sen sijaan yhteisten ra-
kennetun ympäristön laatukriteerien valmistelua ei ole käynnistetty. 21
3 VETOVOIMAINEN ASUMINEN
Asumisen toimenpiteillä tavoitellaan nykyistä kilpailukykyisempää kaupunkiseutua. Asuntotuotannon ohjaamisella pyritään varautumaan seudullisesti väestön määrän kokonaiskasvuun. Asuntotuotanto sijoi- tetaan tukemaan joukkoliikenteen matkustajapotentiaalia ja muodos- tamaan toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkira- kennetta. Seudullisella, yhteisvastuullisella asuntopolitiikalla pyritään turvaamaan eri elämäntilanteisiin sekä varallisuustasoihin sopiva mo- nimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Tasapainoisella asun- totuotannon määrällä ja laadulla pyritään kaupunkiseudulla demogra- fisesti ja sosio-ekonomisesti kestävään asukasrakenteeseen, jossa alu- eiden väliset erot ovat nykyistä pienemmät.
3.1 Monipuolinen asuntotarjonta ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
Seurantakohteet
• Asuntotuotannon moni- puolisuuden kehittyminen seudulla, tuotantotavoit- teiden toteutuminen kun- nittain
• Valtion tukeman vuokra- asuntotuotannon ja ASO- asuntojen osuus uudis- tuotannosta ja sijoittumi- nen seudulla
• Alueiden sosiaalinen eheytyminen, ikäihmisten ja erityisryhmien asumi- sen jakautuminen seudul- la
• Valtion korkotukilainoi- tuksen ja valtiontakaus- ten kohdentuminen kau- punkiseudulle
• Valtion avustukset kun- nallistekniikan rakentami- seksi
• Ikääntyneiden ja erityis-
ryhmien asumisen inves- tointituen ja korjausavus- tusten kohdentuminen kaupunkiseudulle
• Seudullisen asunto- ja
maankäyttöohjelman vas- taavuus rakennemalliin
• Asuntopolitiikan yhteis-
vastuullisuuden kehitty- minen kuntien kesken
Tavoite
Rakennemallin 2035 mukaisesti asuntotarjontaa lisätään 78 000 uu- della asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 % kasvu), mikä tarkoit- taa noin 3400–3500 asuntoa vuodessa. Yhteisellä asunto- ja maan- käyttöohjelmalla 2014–2017 kunnat ohjelmoivat vuotuisen asuntotuo- tannon painottaen monipuolisia asumismahdollisuuksia vetovoimai- sissa keskustoissa lähellä hyvin saavutettavissa olevia palveluita ja joukkoliikenteen laatukäytävillä. Ohjelma ohjaa sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuotantoa.
Uusi asuntotuotanto sijoitetaan seudun kokonaisuuden kannalta yh- teisvastuullisesti, joukkoliikennekäytävien matkustajapotentiaalia tu- kien sekä toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkira- kennetta tuottaen. Kunnat ohjelmoivat vuotuisen kuntakohtaisen asuntotuotannon kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelman mukaisesti ja sitoutuvat kuntakohtaisiin tuetun asumisen tuotantota- voitteisiin. Tavoitteellisesta seudun uustuotannosta 20 prosenttia to- teutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra- asuntotuotantona.
Valtio tukee rakentamista korkotukilainoituksella ja valtiontakauksilla pyrkien edistämään seudullista kohtuuvuokraisen ja energiatehokkaan asuntotuotannon toteuttamista. Aiesopimuskuntiin osoitetaan korko- tukilainoitusta asumisoikeusasuntoja varten enintään saman verran kuin toteutetaan valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa. Valtio osoittaa avustusta kunnallistekniikan rakentamiseen kaupunki- seudun asunto- ja maankäyttöohjelmassa osoitettavien asuntoaluei- den toteuttamiseen. Valtio tukee ikääntyneiden ja erityisryhmien asumista investointituilla ja korjausavustuksilla.
Toteuma
Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma vuosille 2014–2017 on valmisteltu vuonna 2013 (vrt. luku 2.1). Ohjelma on ollut kuntien käsit- telyssä toimenpide- ja kaavoitusohjelmien liitteenä kesällä 2014. Tu- run toimenpide- ja kaavoitusohjelman päivittämisen yhteydessä mar- raskuussa 2014 päivitettiin myös Seudullista rakennemallin toteutta- misohjelmaa. Ohjelmassa, joka on yhteenveto kuntakohtaisista toi- menpide- ja kaavoitusohjelmista, on arvioitu asuinkerrostalo-, rivitalo- ja omakotitonttien kaavoitusta ja rakentumista erityisesti vuosina 2014–2017 (Turussa vuosina 2015–2018). Ohjelma sisältää myös
yleispiirteisen arvion alueiden rakentumisesta vuoteen 2035 mennes- sä. Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu kuntakohtaisten mitoi- tuslukujen avulla.
Voimassa olevien asemakaavojen reservissä on yhteensä noin 17 000 asuntoa, joihin voi laskennallisesti sijoittua 30 000 asukasta. Lisäksi vi- reillä tai suunnitteilla olevista asemakaavoista tulee valmistumaan noin 40 000 asuntoa, jotka riittävät laskennallisesti noin 68 000 asuk- kaalle. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmissa vuosille 2015–2017 arvioi- dusta asukasluvun kasvusta noin 69 % asukkaista sijoittuisi ydinkau- punkialueelle, 29 % ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin kuntakeskuksiin ja 2 % muualle kaupunkiseudulle.
Kuvaan 10 on päivitetty alkuvuoden 2015 tilanne voimassa olevien tonttireserviä sisältävien ja vireillä tai suunnitelmissa olevien asema- kaavojen sijainnista kaupunkiseudulla. Taulukkoon 5 vastaavaa päivi- tystä ei ole tehty, vaan luvut pohjautuvat kuntien hyväksymiin toi- menpide- ja kaavoitusohjelmiin.
Kuva 10. Alueet, joissa on tonttireserviä sisältäviä voimassa olevia asemakaavoja ja vireillä tai suunnitelmissa olevia asemakaavoja (Kuntien toimenpide- ja kaavoitusohjelmien lähtöaineis- to, päivitystiedot kunnilta).
Taulukko 5. Voimassa olevien, vireillä ja suunnitelmissa olevien asemakaavo- jen sijoittuminen rakennemallin alueille (Kuntien toimenpide ja kaavoitusoh- jelmat 2013 ja 2014).
Ydinkaupunkialue | Ydinkaupunkialueen ulkopuolinen keskus | Ydinkaupunkialueen ja keskuksen ulko- puoli | ||||
Asunnot | Asuk- kaat | Asunnot | Asukkaat | Asunnot | Asukkaat | |
Aura | 276 | 684 | 29 | 116 | ||
Kaarina | 2 238 | 5 083 | 555 | 1 287 | ||
Lieto | 580 | 1 718 | 781 | 1 621 | 135 | 451 |
Masku | 1 495 | 3 685 | 6 | 22 | ||
Mynämäki | 579 | 1 573 | 6 | 24 | ||
Naantali | 1 822 | 3 857 | 95 | 280 | 68 | 204 |
Paimio | 1 586 | 3 760 | ||||
Parainen | 1 417 | 3 323 | 4 | 16 | ||
Raisio | 2 040 | 4 584 | ||||
Rusko | 809 | 2 127 | ||||
Sauvo | 340 | 990 | 22 | 83 | ||
Tarvasjoki | 110 | 351 | ||||
Turku | 41 841 | 63 488 | 16 | 47 | 35 | 84 |
MAL-kunnat yhteensä | 48 521 | 78 730 | 8 059 | 19 728 | 305 | 1 000 |
Vuodesta 2009 alkaen asuntojen määrä on kasvanut rakennemallialu- eella vuosittain 1342–2188 asunnolla (kuva 11). Rakennemallissa ta- voiteltu kasvutahti vuoteen 2025 saakka on noin 2 530 asuntoa/vuosi.
Kuva 11. Asuntojen määrän kasvu rakennemallialueella 2009–2013. Kaavios- sa esitetyt luvut kuvaavat toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilasto- keskus 2014)
Yksi merkittävimmistä väestörakenteen muutoksista on väestön ikään- tyminen, jonka vuoksi asuntotuotannossa on erityisesti huomioitava esteettömyys sekä palvelujen saavutettavuus. Tilastokeskuksen väes- tötilastojen ja -ennusteen mukaan Turun kaupunkiseudun väestöstä yli 65-vuotiaita on 26 % (95 037) vuonna 2035, kun vuonna 2009 yli
65-vuotiaiden osuus oli 17 % (54 550). Vuoden 2013 lopulla
keskimäärin 8,5 % (28 189) Turun kaupunkiseudun aiesopimuskuntien väestöstä oli yli 74-vuotiaita. Absoluuttisesti eniten ikääntyneitä on Turussa (16235, 9 %) ja suhteellisesti eniten Mynämäellä ja Paraisilla (10 %). Vuoden 2014 tiedot ovat saatavilla vasta maaliskuussa 2015.
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 24
Taulukko 6. Yli 74-vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä aiesopimuskunnissa (pl. Turku) 31.12.2013. (Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain 2010–2013, Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.2.2014]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxxx/xxxxx.xxxx)
9 %
8 %
10 %
10 %
8 %
6 %
6 %
9 %
9 %
6 %
7 %
7 %
Vieraskielisiä, eli muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä, asui Turun kaupunkiseudulla vuoden 2013 lopulla yhteensä 19 453 henkeä, kes- kimäärin 6 % aiesopimuskuntien väestöstä. Vieraskielisten määrä ja- kautuu kaupunkiseudulla hyvin epätasaisesti. Eniten vieraskielisiä asuu Turussa (15 616, 9 % väestöstä), toiseksi eniten Raisiossa (1313., 5 % väestöstä) ja kolmanneksi eniten Kaarinassa (997, 3 %). Mikäli vieras- kielisten määrä Turussa kasvaa lähivuosina samoin kuin vuosina 2011– 2013 keskimäärin, ylittyy 20 000 raja vuonna 2016. Vuoden 2014 tiedot ovat saatavilla vasta maaliskuussa 2015.
1400
5 %
1200
3 %
1000
800
997
1 313
600
2 %
400
1 %
2 %
200
2 %
84
1 % 1 %
104
1 %
1 %
54
2 % 1 %
63
20
0
Taulukko 7: Vieraskielisten (muiden kuin suomen ja ruotsinkielisten) määrä ja osuus aiesopi- muskuntien väestöstä (pl. Turku)
377
113
271
146
295
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 25
Vieraskieliset asuvat Turussa erityisesti Varissuolla, Lausteella ja Hari- tussa. Varissuolla vieraskielisten osuus lähenee 40 %, Lausteella ja Ha- ritussa vieraskielisten osuus väestöstä oli lähes 30 % vuoden 2010 lo- pulla. Nämä ovat alueita, joihin huono-osaisuus on kasaantunut viime vuosikymmeninä (Nikkanen, Mikko (2010): Turun alueellinen erilais- tuminen vuosina 1970–2008, Xxxxxx Xxxxxxxxxxx (2013): Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla).
ARA on Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013–2015 puitteissa myöntänyt Turun kaupungille 166 400 euroa vuosille 2013–2015 eriy- tyneiden asuinalueiden (lähiöiden) elinvoiman edistämiseksi sekä seg- regaation ehkäisemiseksi. Hankekokonaisuuden toimenpiteet kohdis- tuvat Halisten, Xxxxxx-Xxxxxx ja Varissuon asuinalueille.
Seudullisessa asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa on asetettu ta- voitteet vuosien 2014–2025 asuntotuotannolle hallintamuotojen sekä talotyyppien osalta. Tavoitteet on esitetty taulukoissa 8 ja 9. Pyrki- myksenä on kehittää yhteisvastuullisuutta kasvattamalla vuokra- asuntojen tarjontaa ja lisäämällä asuinalueiden monipuolisuutta. Ra- kennemallin tavoitteiden saavuttamiseksi kerrostaloasuntotuotannon osuutta pyritään kasvattamaan erityisesti ydinkaupunkiseudulla.
Taulukko 8: MAL-kuntien asuntotuotantotavoite hallintamuodoittain 2014–2025 (Turun kau- punkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma).
Omistaa talon tai asunnon osakkeet | Arava- ja korkotukivuokra- asunto | Muu vuokra- asunto | Asumisoikeus- asunto | Yhteensä | ||||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 83 % | 274 | 4 % | 13 | 13 % | 43 | 0 % | 0 | 100 % | 330 |
Kaarina | 73 % | 3 701 | 12 % | 608 | 13 % | 659 | 2 % | 101 | 100 % | 5 070 |
Lieto | 84 % | 1 352 | 6 % | 97 | 7 % | 113 | 3 % | 48 | 100 % | 1 610 |
Masku | 90 % | 702 | 3 % | 23 | 7 % | 55 | 0 % | 0 | 100 % | 780 |
Mynämäki | 85 % | 408 | 7 % | 34 | 8 % | 38 | 0 % | 0 | 100 % | 480 |
Naantali | 75 % | 1 830 | 15 % | 366 | 8 % | 195 | 2 % | 49 | 100 % | 2 440 |
Paimio | 90 % | 927 | 7 % | 72 | 2 % | 21 | 1 % | 10 | 100 % | 1 030 |
Parainen | 85 % | 1 003 | 10 % | 118 | 5 % | 59 | 0 % | 0 | 100 % | 1 180 |
Raisio | 77 % | 1 979 | 5 % | 129 | 15 % | 386 | 3 % | 77 | 100 % | 2 570 |
Rusko | 90 % | 486 | 4 % | 22 | 5 % | 27 | 1 % | 5 | 100 % | 540 |
Sauvo | 79 % | 119 | 0 % | 0 | 21 % | 32 | 0 % | 0 | 100 % | 150 |
Tarvasjoki | 95 % | 95 | 3 % | 3 | 2 % | 2 | 0 % | 0 | 100 % | 100 |
Turku | 48 % | 6 610 | 20 % | 2 754 | 30 % | 4131 | 2 % | 275 | 100 % | 13 770 |
MAL-kunnat yhteensä | 65 % | 19 485 | 14 % | 4 238 | 19 % | 5 760 | 2 % | 567 | 100 % | 30 050 |
26
Taulukko 9: MAL-kuntien asuntotuotantotavoite talotyypeittäin 2014–2025 (Turun kaupunki- seudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma).
Erillinen pientalo | Rivi- tai ketjutalo | Asuinkerrostalo | Yhteensä | |||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 40 % | 132 | 45 % | 149 | 15 % | 50 | 100 % | 330 |
Kaarina | 20 % | 1 014 | 30 % | 1 521 | 50 % | 2 535 | 100 % | 5 070 |
Lieto | 40 % | 644 | 35 % | 564 | 25 % | 403 | 100 % | 1 610 |
Masku | 50 % | 468 | 25 % | 156 | 25 % | 156 | 100 % | 780 |
Mynämäki | 85 % | 408 | 10 % | 48 | 5 % | 24 | 100 % | 480 |
Naantali | 50 % | 1 220 | 15 % | 366 | 35 % | 854 | 100 % | 2 440 |
Paimio | 50 % | 515 | 25 % | 258 | 25 % | 258 | 100 % | 1 030 |
Parainen | 50 % | 590 | 25 % | 295 | 25 % | 295 | 100 % | 1 180 |
Raisio | 25 % | 643 | 15 % | 386 | 60 % | 1 542 | 100 % | 2 570 |
Rusko | 70 % | 378 | 15 % | 81 | 15 % | 81 | 100 % | 540 |
Sauvo | 65 % | 98 | 35 % | 53 | 0 % | 0 | 100 % | 150 |
Tarvasjoki | 90 % | 90 | 10 % | 10 | 0 % | 0 | 100 % | 100 |
Turku | 6 % | 826 | 14 % | 1 928 | 80 % | 11 016 | 100 % | 13 770 |
MAL-kunnat yhteensä | 23 % | 7 025 | 19 % | 5 812 | 57 % | 17 213 | 100 % | 30 050 |
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015
Asunto- ja maapoliittinen ohjelma sisältää myös vuoteen 2025 ulottu- vat asuntotuotantotavoitteet arava- ja korkotukivuokra-asunnoille. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu kunnan oleva rakennuskanta ja sijainti kaupunkiseudulla. Tavoitteena on ollut suunnanmuutos, vaikka MAL-aiesopimuksen tavoitetta kohtuuhintaisen valtion tuke- man vuokra-asuntotuotannon 20 %:n osuudesta uustuotannosta pi- dettiin seudun kunnissa haastavana. Suunnanmuutoksella toteutetaan seudulla yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa.
Taulukko 10. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kuntakohtaiset tuotanto- tavoitteet 2014–2025 (Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma)
Kunta | Tilanne 31.12.2012 | Tavoite 2014–2025 | Tavoitetilanne 31.12.2025 |
Turku | 18 % | 20 % | 18 % |
Kaarina | 7 % | 12 % | 9 % |
Naantali | 12 % | 15 % | 13 % |
Raisio | 10 % | 5 % | 9 % |
Yhteensä | 8 % | 10 % | 10 % |
Aura | 5 % | 4 % | 5 % |
Lieto | 4 % | 6 % | 4 % |
Masku | 4 % | 3 % | 3 % |
Mynämäki | 5 % | 7 % | 5 % |
Paimio | 7 % | 7 % | 7 % |
Parainen | 5 % | 10 % | 5 % |
Rusko | 1 % | 4 % | 1 % |
Sauvo | 5 % | 0 % | 4 % |
Tarvasjoki | 2 % | 3 % | 2 % |
Yhteensä | 5 % | 6 % | 5 % |
Tällä hetkellä asuntojen hallintamuodot jakautuvat kaupunkiseudun kuntien kesken hyvin eri tavalla (taulukko 11). Turun kaupunkiseudun asukasluvultaan isoimmissa kaupungeissa sekä vuokra-asumista että asumisoikeusasumista on tarjolla enemmän kuin kehyskunnissa. Tu- russa vuokra-asuntoja on lähes yhtä paljon kuin omistusasuntoja.
Vuonna 2013 eri hallintatyyppien asuntojen lukumäärä oli kasvanut
lukuun ottamatta arava- ja korkotukivuokra-asuntoja. Arava- ja korko- tukivuokra-asuntojen määrä oli vähentynyt MAL-kunnissa yhteensä
27
Taulukko 11. Asuntojen hallintaperusteen osuus kaikista asunnoista vuonna 2013 Turun kau- punkiseudun aiesopimuskunnissa (Tilastokeskus 2014).
noin 1 000 asunnolla vuoden 2013 aikana. Vuodesta 2012 omistustalo- jen osuus oli vähentynyt 0,2 prosenttiyksiköllä ja arava- ja korkotuki- vuokra-asuntojen osuus 0,7 prosenttiyksiköllä. Omistuksessa olevien osakeasuntojen osuus oli kasvanut MAL-kunnissa yhteensä 0,3 pro- senttiyksiköllä ja muiden vuokra-asuntojen osuus 0,6 prosenttiyksiköl- lä. Vuoden 2014 tietoja ei ole vielä käytettävissä.
Turussa 1-2 huoneen asuntojen osuus on selvästi suurempi kuin muis- sa aiesopimuskunnissa. Turun ulkopuolella korostuu 4-5 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta.
Taulukko 12. Asuntojen huoneiden lukumäärien (pl. keittiö) osuus kaikista asunnoista vuonna 2013 Turun kaupunkiseudun aiesopimuskunnissa (Tilastokeskus 2014).
Turussa vuokra-asuntoja rakentava TVT Asunnot Oy edistää omalta osaltaan asuinalueiden sosiaalista eheytymistä. TVT etsii uusia raken- tamispaikkoja erityisesti alueilta, joilla omistusasuminen on vallitseva asumismuoto. Sen sijaan Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) tavoitteena on keskittää opiskelijoille osoitetut vuokra-asunnot Ylioppilaskylän yh- teyteen.
Valtio on vuosina 2012 ja 2013 myöntänyt Turun kaupunkiseudulle korkotukea ja takauksia yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuokrata- lo- ja asumisoikeushankkeet (yhteensä 35 kpl) sijoittuvat ydinkaupun- kiseudun kuntiin. Kohteissa on yhteensä 1951 asuntoa (liite 1). Vuon- na 2014 korkotukea ja takauslainoja myönnettiin yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kohteissa on yhteensä 2027 asuntoa. Hankkeet si- joittuivat Kaarinaan, Raisioon ja Turkuun.
Vuosina 2012 ja 2013 valtion Turun kaupunkiseudulle myöntämien in- vestointiavustuspäätökset erityisryhmien (mm. opiskelijat, ikäänty- neet, kehitysvammaiset, päihdehuoltopalveluiden käyttäjät) asumi- seen ovat olleet yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa (liite 2). Uudistuo- tantoon osoitetun avustuksen osuus on ollut n. 27,5 miljoonaa euroa (18 hanketta) ja perusparantamisen osuus noin 2,3 miljoonaa euroa (5 hanketta). Vuonna 2014 uudistuotantoon osoitetun avustuksen määrä oli noin 17,3 miljoonaa euroa. Perusparantamiskohteita ei ollut vuon- na 2014 Turun seudulla.
Noin 70 % investointiavustuksen vuosina 2012–2013 saaneista koh-
teista sijaitsee Turussa ja 30 % muualla kaupunkiseudulla (2 Kaarinas- 28
sa, 2 Paraisilla ja 1 Raisiossa). Kohteissa on yhteensä 1056 asuntoa. Kaikki hankkeet eivät ole saaneet hakemaansa valtion avustusta. Ilman ehdollista avustus- ja korkotukivarausta jäi vuosina 2012–2013 yh- teensä 15 erityisryhmien hanketta. Haetut avustukset olivat yhteensä noin 30 miljoonaa euroa ja korkotuki yhteensä noin 60 miljoonaa eu- roa. Vuonna 2014 ilman investointiavustusta jäi kaksi hanketta Naan- talissa ja kaksi Turussa. Vuonna 2014 investointiavustuksen saaneista kohteista 9 sijaitsee Turussa ja 1 Kaarinassa. Kohteissa on yhteensä 368 asuntoa. Vuoden 2015 hankevallinnassa kaikki seudun hankeha- kemukset (4 Turusta ja 2 Naantalista) saivat ARA:lta ehdollisen erityis- ryhmien investointiavustusrarauksen eli yhteensä 15,5 miljoonaa eu- roa.
Kuntien erityisasumisen tulevaisuuden tarpeita on selvitetty lähivuosi- en osalta asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa. Jatkossa voidaan selvittää mahdollisia yhteistyötarpeita. Asunto- ja maapoliittisen oh- jelman laatimisen yhteydessä on käyty keskustelua seudullisesta asun- totoimen yhteistyöstä. Tarkoituksena on jatkossa selvittää asuntotoi- men uudelleen järjestelyjen tarve ja toteuttamismahdollisuudet kau- punkiseudun kunnissa.
ARA on myöntänyt Turun kaupunkiseudulle (Ruskon Päällistönmäen alueelle sekä Turussa Kakolan, Linnanfältin sekä Suikkilan Kartanon alueille) kunnallistekniikan rakentamisavustuksia vuosille 2013–2015 yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Avustukset ovat noin 30 % kohtei- den investointikustannuksista. Myönnetty avustus oli vuonna 2013 yh- teensä 1,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 1,16 miljoonaa euroa.
ARA on tarkentanut erityisryhmien avustushankkeiden ohjausta, jotta valtionavustukset ohjautuisivat eri käyttäjäryhmien pitkäkestoisen tarpeen mukaan. Vuonna 2014 valtioneuvosto kiristi ARA-tuotannon esteettömyysvaatimuksia edellyttämällä, että tuettujen hankkeiden kaikkiin asuntoihin on esteetön pääsy. Vuonna 2015 tästä taas luovut- tiin. Elokuussa 2014 helpotettiin ARA-tuen myöntämistä asumisoikeu- sasunnoille, kun vastaavan vuokra-asuntomäärän tuottamisvaatimuk- sesta luovuttiin. Kunnat ovat kokeneet ehtojen kiristyneen.
Vuonna 2014 ei Turun seudulla alkanut yhtään uutta tavallista vuokra- talohanketta eikä vuoden 2014 lopussa ollut ARAssa vireillä myöskään yhtään tavallista vuokratalohanketta. Vuonna 2014 seudulla alkoi kui- tenkin 242 erityisryhmien vuokra-asunnon ja 104 asumisoikeusasun- non ja 58 takauslainalla tehtävän vuokra-asunnon rakentaminen.
Kunnilta edellytetään nykyistä parempaa varautumista ikärakenteen muutokseen ja asumisen vahvistamista kuntien suunnittelussa ja yh- teistyössä. On myös käynnistetty useita eri erityisryhmiä koskevia eri- tyishankkeita/ohjelmia, joissa vaatimustaso kuntien suuntaan on noussut. Esimerkiksi kehitysvammaisten laitosasumisen purkamisessa tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä 4-6 asunnon asuinryhmissä nykyisin vallalla olevan 15 asuntoa sisältävän ryhmäkodin sijasta.
ARA on 18.12.2014 päättänyt Turun kaupungissa vuonna 2015 valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavista enimmäistonttihinnois- ta. Näitä noudatetaan muuhun kuin asukkaiden omatoimiseen asunto-
tuotantoon luovutettavia tontteja. ARA on päättänyt myös vastaavista 29
Johtopäätökset
Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien arvioiden mukaan asemakaava- alueiden vuosien 2015–2017 asuntotuotannosta 69 % kohdistuu ydin- kaupunkiseudulle, 29 % ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin keskuksiin ja 2 % sekä ydinkaupunkialueen että keskuksien ulkopuolelle. Seudulli- sen asunto- ja maapoliittisen ohjelman asuntotuotannon määrälliset tavoitteet vastaavat rakennemallissa esitettyjä tuotantotavoitteita. Laadulliset tavoitteet tähtäävät suunnanmuutokseen kaupunkiseudun asuntokannan monipuolisuuden kehittämiseksi.
Turun ydinkaupunkiseudun 35:lle vuokratalo- ja asumisoikeushank- keelle on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty valtion korkotukea ja taka- uksia yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 korkotukia ja takauksia myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa.
Valtion investointiavusta erityisryhmien asumiseen on Turun kaupun- kiseudulle myönnetty vuosina 2012–2013 noin 40 miljoonaa euroa (26 hanketta, jotka sijaitsevat pääosin Turussa). Vuonna 2014 investoin- tiavustusta myönnettiin Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 17 mil- joonaa euroa. Vuoden 2015 hankevallinnassa kaikki seudun hankeha- kemukset saivat ARA:lta ehdollisen erityisryhmien investointiavustus- rarauksen eli yhteensä 15,5 miljoonaa euroa.
Valtion kunnallistekniikan rakentamisavustuksia on Turun kaupunki- seudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa.
ARA on kiristänyt valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja. Myös kaupunkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Xxxxxxxxx suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisää- mistä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olen- naista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittumi- nen maanomistusolojen sijaan.
Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä.
Seudullisessa asunto- ja maapolittiisessa ohjelmassa on määritelty eri- laiset asuntotuotantotavoitteet kaupunkimaisille ja maaseutumaisille kunnille. Jatkossa tuotantotavoitteet tulisikin asettaa seudulle yksit- täisten kuntien sijaan.
3.2 Yhteistyömenettelyiden kehittäminen
Seurantakohteet
• Yhteistyömenettelyiden kehittämistoimien edisty- minen
• Valtion kunnille kohtuu-
hintaiseen asuntotuotan- toon luovuttamat maan- omistukset, valmistelu-, päätöksenteko- ja toteu- tustilanne
Tavoite
Aiesopimusosapuolet kehittävät yhteistyömenettelyä täydennysra- kentamiseen ja muuhun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyrki- vissä toimenpiteissä. Xxxxxx luovuttaa kohtuulliseen hintaan asunto- tuotantoon soveliaat ja valtion tarpeesta vapautuvat maanomistukset kunnille kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Toteuma
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi valmistui helmikuussa 2014. Arvioinnissa nostettiin esille erityisesti kaupunkiseutujen maan- käytön ohjaamisen haasteet. Kaupunkiseutua kokonaisuutena käsitte- levää kaavoitusta on kehitettävä kuntauudistus huomioon ottaen. Kaupunkiseutujen kehysalueilla tarvitaan tiukempaa rakentamisen oh- jausta kuin kauempana maaseudulla. Yleisesti arvioinnissa todettiin, että maakunta-, yleis- ja asemakaavojen tehtäviä on selkeytettävä. Kunnilta vaaditaan aktiivisempaa maapolitiikkaa, sillä tonttimaan saa- tavuus oikeista paikoista luo pohjan asumisen, palvelujen ja työpaikko- jen myönteiselle kehitykselle. Arvioinnissa tarpeelliseksi katsottujen osauudistusten valmistelu on käynnistetty.
Vuonna 2010 voimaan tullutta lakia kevennettyjen rakentamis- ja kaa- vamääräysten kokeilusta on jatkettu vuoteen 2018. Lailla on siirretty MRL 171§ 2 momentin 2-4 kohtien poikkeamistoimivalta (muu kuin rannan suunnittelutarpeesta poikkeaminen) Turun kaupungille. Lain tavoitteena on hankkia kokemuksia siitä, miten rakentamis- ja kaava- määräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asun- torakentamista erityisesti kasvukeskuksissa ja lisätä asuntotuotannon kustannustehokkuutta.
Senaatti on käynnistänyt selvityksen Turun kaupunkiseudulla, jossa kartoitetaan valtion omistamien maa-alueiden luovuttamisen kunnille kohtuuhintaiseen asumiseen. Turun seudun keskeisimmät kohteet ovat aika hyvin tiedossa.
Johtopäätökset
Poikkeamisvaltaa siirrettiin kokeilulailla Turussa jo 2010. Toimivallan siirrolla on poikkeamislupien käsittelyajat saatu lyhentymään ja siten pystytty edistämään asuntorakentamista.
3.3 Rakentamisen energiatehokkuus
Tavoite
Kunnat ja valtio edistävät asuinalueiden energiatehokkuutta uudis- ja korjausrakentamisessa uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Valtio tu- kee toteutumista korjaus- ja energia-avustuksilla.
Toteuma
Kuntien rakennusvalvonnat hoitavat yleisesti korjausrakentamis- ja energianeuvonta-asioita. Vain Turun kaupungilla on resursoituna erilli- set neuvojat korjausrakentamisessa ja energia-asioissa. Ener- gianeuvontatilaisuudet järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kans- sa.
Seurantakohteet:
• Kuntien korjausrakentami- sen ja energianeuvonnan palvelujen kehittyminen
• Uudet innovatiiviset
ratkaisut asuinalueiden energiatehokkuuden pa- rantamiseksi uudis- ja kor- jausrakentamisessa
• Uusien asemakaavojen
energia-auditoinnin toteut- taminen
• Valtion myöntämien
korjaus- ja energia- avustusten kohdentuminen kaupunkiseudulle.
Kunnissa on käynnissä useita energiatehokkuuden parantamiseen täh- tääviä kehittämishankkeita. Maskussa on kehitteillä uusiutuvaan puu- energiaan perustuva kaukolämpöratkaisu ja Masku on mukana aurin- kolämpölaitosten yhteistilauksessa. Lisäksi Masku on Hinku-hankkeen
2. vaiheen kumppanuuskunta. Mynämäellä on käynnissä Hinku- hankkeeseen liittyviä kehittämishankkeita, esimerkiksi siirtyminen öl- jylämmityksestä maalämpöön (useita kohteita), ilmalämpöpumput, tuulimittaukset, sikalan lietteestä lämpöenergiaa, valaistus (LED- loisteputket, katuvalot), aluelämpöselvitykset ja osittainen toteutus sekä aurinkopaneelien yhteistilaus. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on toteuttanut Naantaliin matalaenergiataloja Soinisten alueelle. Turun Ylioppilaskyläsäätiön opiskelijakerrostalo Ikituuri lämpenee maalämmöllä ja viereen suunnitteilla olevan Aitiopaikan opiskelija- asunnoissa tavoitteena on uusiutuvien energiamuotojen käyttö.
Turussa suunnitellaan kestävää ja älykästä kaupunginosaa Skanssiin. Turun kaupungin ja Siemens Oy:n kolmivuotisessa strategisessa yh- teistyössä 2012–2014 selvitetään uusien ja olemassa olevien alueiden kestäviä, energiatehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja. Linnakaupungin alueella tavoitteena on mm. aurinkopaneelien käyttö uusissa raken- nuksissa. Turun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöhankkeessa (Klikk-hanke) on selvitetty käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjaus- konseptia, pilottikohteina Runosmäen ja Ilpoisten asuinalueet.
Muista ohjelmakokonaisuuksista saadaan eväitä innovatiivisista rat- kaisuista. Turku on mukana INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Tampereen vetovastuulla olevassa Älykäs kaupunki -hankkeessa. Tu- run osuuden projektisuunnitelmassa 11.2.2014 on energiatehokkuu- teen liittyvinä toimenpiteenä työpaketti, johon kuuluvat kärkihankkei- na ”Teolliset symbioosit ja suljetut kierrot” sekä ”Resurssiviisaat bu- sinessekosysteemit”.
Turku on mukana 6Aika-strategiassa. Energian osalta 6Aika- hankkeessa keskitytään erityisesti matalalämpöisen kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon kehittämiseen yhteistyössä Turku Energian kanssa. Verkossa voi hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja myydä energiaa myös kiinteistöistä kaukolämpöverkkoon. Kaupunki pyrkii toiminnal- laan tukemaan uusien innovatiivisten energiaratkaisujen syntymistä.
Uusien asemakaavojen energia-auditointeja ei ole toteutettu kunnis- sa. Turun kaupungissa hiilijalanjälkilaskelmatestauksia tehdään Ecocity Evaluaattorin avulla. Ohjelma soveltuu paremmin yleiskaavatasoiseen tarkasteluun.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt korjaus- ja energia-avustuksia Turun kaupunkiseudulle vuonna 2012 yhteensä 2 059 288 euroa, vuonna 2013 1 280 355 euroa ja vuonna 2014
367 987 euroa. Vuosina 2013–2014 ei ole myönnetty energia- avustuksia uusiutuvaan energiaan. Määrärahat jakautuivat vuonna 2014 kuntien kesken alla olevan taulukon mukaisesti.
Taulukko 13. Turun kaupunkiseudun MAL-aisopimuskunnille osoitetut korja- us- ja energia-avustusmäärärahat vuonna 2014 (ARA xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxx/%0X0X0XXX00-X0X0-0000-X00X- F8C3F1133065%7D/28018)
Korjaus- avustukset | Energia- avustukset, uusiutuva | Energia- avustukset, muut | Yhteensä | |
Aura | 13 552 | 0 | 0 | 13 552 |
Kaarina | 19 294 | 0 | 2 673 | 21 967 |
Lieto | 13 086 | 0 | 3 735 | 16 821 |
Masku | 22 109 | 0 | 7 900 | 30 009 |
Mynämäki | 5 865 | 0 | 0 | 5 865 |
Naantali | 4 376 | 0 | 20 700 | 25 076 |
Paimio | 6 736 | 0 | 0 | 6 736 |
Parainen | 6 300 | 0 | 7 330 | 13 630 |
Raisio | 8 378 | 0 | 5 672 | 14 050 |
Rusko | 0 | 0 | 0 | 0 |
Sauvo | 0 | 0 | 0 | 0 |
Tarvasjoki | ||||
Turku | 203 886 | 0 | 16 395 | 220 281 |
Yhteensä | 303 582 | 0 | 64 405 | 367 987 |
Kehysriihen 2013 yhteydessä hyväksyttiin mittavia asuntopoliittisia toimenpiteitä, mm. erilaisia tukijärjestelmiä ja rahoituksen kehittämis- tä. Käynnistysavustus koskee tällä hetkellä vain pääkaupunkiseutua.
Johtopäätökset
Kuntien rakennusvalvonnat hoitavat yleisesti korjausrakentamis- ja energianeuvonta-asioita. Vain Turun kaupungilla on resursoituna erilli- set neuvojat korjausrakentamisessa ja energia-asioissa. Ener- gianeuvontatilaisuudet järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kans- sa. Kunnissa on käynnissä useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä kehittämishankkeita. Myös muista ohjelmakokonaisuuksista saadaan eväitä innovatiivisista ratkaisuista, joita voidaan hyödyntää kaupunkiseudulla. Uusien asemakaavojen energia-auditointeja ei ole toistaiseksi toteutettu kunnissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt korjaus- ja energia-avustuksia Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 3,7 miljoo- naa euroa vuosina 2012–2014. Vuonna 2014 ARA on myöntänyt Turun kaupunkiseudulle 10 % peruskorjauksen käynnistysavustuksia yhteen- sä noin 15,8 miljoonaa euroa 96 eri hankkeelle (lähes 6000 asuntoa). Pääosa avustuksen saaneista on asunto-osakeyhtiöitä. Myös TVT Asunnot Oy, TYS ja VASO ovat saaneet osan peruskorjauksen käynnis- tysavustuksista.
Taulukko 14. ARAn Turun kaupunkiseudulle vuonna 2014 myöntämät perus- korjauksen käynnistysavustukset (lähde: ARA).
Hankkeita | Asuntoja | Euroja | |
Turku | 80 | 5490 | 14537830 |
Kaarina | 7 | 200 | 563627 |
Raisio | 2 | 132 | 288430 |
Naantali | 3 | 50 | 200848 |
Paimio | 3 | 72 | 123264 |
Lieto | 1 | 36 | 36580 |
YHTEENSÄ | 96 | 5980 | 15750579 |
4 KESTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Seurantakohteet
Väestö- ja työpaikkamäärien kehitys kaupunkiseudun liikku- misvyöhykkeillä
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Kehittämisen tavoitteena on lisätä joukkoliiken- teen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia sekä tuottaa turval- linen, tehokas ja taloudellinen kokonaisjärjestelmä tukemalla samalla maankäytön eheytymistä. Toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vaikut- tamaan liikkumistarpeeseen, liikenteen suuntautumiseen ja kulku- muodon valintaan.
Taulukko 15. Väestö- ja työpaikkakehitys joukkoliikenne-, jalankulku- ja autovyöhykkeellä Turun seudulla 1990–2010. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että Turun kaupunkiseudulla sekä väestö- että työpaikkamäärät ovat kasvaneet nopeimmin autovyöhykkeellä1. Myös Turun keskustan jalankulkuvyöhykkeen väkimäärä on kasvanut tasaisesti, mutta keskustan positiivinen työpaikkakehitys on viime vuosina pysähtynyt. Hyvien jouk- koliikenneyhteyksien vyöhykkeellä sen sijaan sekä väestö- että työpaikkakehitys on ollut viime vuosikymmeni- nä vaatimatonta.
Väestö | Työpaikat | |||||||||
1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | 1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | |
Keskustan jalankulku- ja reunavyöhyke | 58 676 | 61 904 | 65 631 | 67 517 | 69 527 | 58 259 | 48 123 | 53 710 | 56 337 | 56 310 |
Keskimääräinen vuosimuutos (%) | 1,1 % | 1,2 % | 0,6 % | 0,6 % | -3,5 % | 2,3 % | 1,0 % | 0,0 % | ||
Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke | 61 576 | 60 618 | 61 314 | 60 552 | 60 319 | 16 397 | 14 882 | 16 400 | 14 254 | 14 892 |
Keskimääräinen vuosimuutos (%) | -0,3 % | 0,2 % | -0,2 % | -0,1 % | -1,8 % | 2,0 % | -2,6 % | 0,9 % | ||
Autovyöhyke | 65 596 | 71 699 | 70 761 | 77 456 | 82 884 | 23 501 | 21 805 | 25 002 | 25 994 | 28 004 |
Keskimääräinen vuosimuutos (%) | 1,9 % | -0,3 % | 1,9 % | 1,4 % | -1,4 % | 2,9 % | 0,8 % | 1,5 % | ||
Seurantakohteet
• Liikennejärjestelmätyön organisoituminen ja sen kautta syntyneet kaupun- kiseudun yhteiset toimin- taperiaatteet ja niiden kytkeytyminen maankäy- tön prosesseihin
• Liikennejärjestelmä- suunnitelman päivitysti- lanne
• MAL-hankeohjelman mukaisten hankkeiden valmistelu-, päätöksente- ko- ja toteutustilanne
• MAL-rahoituksen lisää- minen seuraaville aieso- pimuskausille
Tavoite
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö vakiinnutetaan jatkuvan toi- mintamallin mukaiseksi ja se kytketään entistä tiiviimmin maankäytön prosesseihin ja organisaatioihin. Liikennejärjestelmäsuunnitelma päivi- tetään rakennemallin liikenteellisten tavoitteiden mukaisesti.
Sopijaosapuolet toteuttavat Turun seudulla pieniä kustannustehokkai- ta liikenneverkon kehittämistoimia (MAL-hankeohjelma). Valtio ja kunnat osallistuvat toteuttamiseen yhtä suurella rahoitusosuudella. Rahoitus on 10 milj. € (valtio 5 milj. € ja kunnat 5 milj. €) aiesopimus- kaudella ja se kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä. Rahoituksen kohdennetaan hankkeille kuntien, liikenne- viraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käytettävissä vuosina 2014–2015. Rahoituspanosta pyritään lisäämään seuraaville aiesopimuskausille.
34
1 Suomen ympäristökeskuksen määrittelemä YKR-kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaupunki- seutujen taajamat ovat luokiteltu edelleen jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palve- lutason perusteella. Turun seudulla YKR-kaupunkiseutu kattaa muut MAL-aiesopimukseen kuuluvien kuntien keskustaajamat lukuun ottamatta Mynämäen, Auran, Tarvasjoen ja Sauvon keskustaajamia.
Toteuma
Turun kaupunkiseudun (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto) liiken- nejärjestelmätyö on vakiinnutettu jatkuvan toimintamallin mukaiseksi. Työlle on asetettu pysyvä ohjausryhmä sekä valmisteleva työryhmä. Lisäksi jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä toimii kaksi alatyöryhmää liikenteen hallinnan sekä kestävän ja turvallisen liikkumisen aihepii- reissä. Jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä edistetään liikennejärjes- telmän eri osa-aloihin liittyviä toimenpiteitä liikenteen ja maankäytön näkökulmaa yhdistäen. Lisäksi jatkuva liikennejärjestelmätyö toimii kaupunkiseudun rakennemallin toteutusvaiheen sekä MAL- aiesopimuksen liikenneosa-alueen liikennejärjestelmäasiantuntijana ja toiminnan koordinaattorina. Kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjes- telmätyön toimenpiteenä on myös päivitetty kaupunkiseudun liiken- nemalli, ja päivityksen yhteydessä liikennemallin aluejako on laajen- nettu koko rakennemallialuetta koskevaksi.
Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta vastuutettiin Varsinais-Suomen liitolle. Suunnitelma on val- mistunut marraskuussa 2014. Turun seudun (rakennemallialueen) lii- kennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty (joissakin kunnissa ohjeel- lisena noudatettavana) kaikissa rakennemallialueen kunnissa. Raken- nemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma kehittämisohjelmineen konkretisoi ja edistää rakennemallityössä määriteltyjä tavoitteita lii- kennejärjestelmän osalta painottaen erityisesti kestävän liikkumisen edistämistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma luo valmiudet MAL- aiesopimuksen päivittämiselle liikennejärjestelmän kehittämistoimen- piteiden osalta. Suunnitelma sisältää kehittämisohjelman, joka raken- tuu viihtyisän ja vetovoimaisen jalankulku- ja pyöräkaupungin sekä palvelevan joukkoliikennekaupungin toteuttamisen, autoliikenteen toimivuuden ja kustannustehokkaiden kuljetusten turvaamisen sekä turvallisen liikkumisen ja viisaiden valintojen edistämisen periaatteille. Näihin teemoihin pohjautuen suunnitelmaan on laadittu kehittämis- ohjelma, joka sisältää laajaan keinovalikoimaan pohjautuen toimenpi- teet, kustannusarviot, toteuttamisen vastuutahot ja ajoituksen sekä toimenpiteen vaikutusten arvioinnin. Toimenpiteiden edistämistä jat- ketaan mahdollisen MAL-aiesopimusmenettelyn jatkon kautta sekä jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä.
Pienten kustannustehokkaiden liikenneverkon kehittämistoimien ko- konaisuutta ohjataan liikennejärjestelmän ohjausryhmän ja MAL- työryhmän kautta. MAL-hankeohjelman mukaisten hankkeiden perus- teet, kustannusarviot ja nimikkeet on hyväksytty kuntien toimesta. Hyväksyttyjen periaatteiden pohjalta on yksimielisesti sovittu toteu- tettavista hankkeista. MAL-hankeohjelma koskien pieniä liikenne- hankkeita hyväksyttiin lokakuussa 2012. Ohjelmaan sisältyi alun perin 18 hanketta 13 kunnan alueella. Lisäksi hankeohjelman hyväksymisen yhteydessä sovittiin periaatteista, joita sovelletaan muutostilanteissa. Kuntakohtainen erittely ja kokonaiskustannusarvio on 12.10.2012 hy- väksytty Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ohjausryh- mässä. MAL-työryhmä on seurannut MAL-hankeohjelman toteutumis- ta katsauksin. Hankeohjelma onkin jonkin verran elänyt, koska muu- tamaa hanketta ei syystä tai toisesta pystytä toteuttamaan. Nykyinen ohjelma pitää sisällään kaikkiaan 14 hanketta 11 kunnan alueella (tau- lukko 16).
Operatiivinen vastuu on sopimuskunnilla ja Varsinais-Suomen ELY- keskuksella, joka ylläpitää asiasta yksityiskohtaista seurantataulukkoa. ELY-keskus käy keskusteluja kuntien kanssa hankkeiden sisällöstä, to- teuttamisesta ja kustannuksista. Hankeohjelman toteutus on käynnis- sä. ELY-keskus on ollut asian valmistelussa aktiivinen ja sopinut xx. xxxxxxx kanssa suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnitteluvalmiuden parantaminen on tarkentanut kustannusarvioita – yleensä ottaen ylöspäin. Ohjelmassa on sovittu, että yksittäisen hankkeen kustannus- arvion ylitys kohdistuu 100-prosenttisesti kunnalle.
Taulukko 16: MAL-hankeohjelman hankkeet.
Xxxxx | Xxxxx | Kustannusarvio | Toteutuneet kustannukset |
Vt 8 Alakyläntie (Pitkämäki) - Härkämäki klv | Turku | 870 000 | |
Mt 1821 Friskalan tiejärjestelyt | Turku | 3 000 000 | |
Mt 12150 Raisiontien liikenteen rauhoittamistoimet | Raisio | 950 000 | |
Mt 189 Kultarannan alikulku | Naantali | 580 000 | |
Mt 12191 Littoistentien klv | Kaarina | 880 000 | 918 292 |
Mt 2012 Ruskon taajaman liikenneturvallisuustoimet | Rusko | 290 000 | |
Mt 2223 Kurkelantien klv ja silta | Lieto | 1 200 000 | |
Mt 1950 ja mt 1951 Huoli - Pyhe klv | Mynämäki | 340 000 | |
Mt 192 Seikelän liittymän parantaminen | Masku | 705 000 | |
Mt 12254 Kiisantien klv | Masku | 382 000 | 382 056 |
Mt 180 Kårkullan liittymän parantaminen ja Kalkkitien klv | Parainen | 388 000 | |
Mt 181 Saustilantien liittymän parantaminen | Sauvo | 130 000 | |
Auran pienet litu-kohteet | Aura | 50 000 | 50 000 |
Turku-Toijala -rata, Raunistulan alikulku | Turku | 1 300 000 |
Vuonna 2013 kunnan rahoitusosuudella ovat käynnistyneet Kaarinan MAL-hanke (Littoistentien klv, valmistunut 11/2014) sekä toinen Mas- kun MAL-kohteista (Kiisantien klv, valmistunut 6/2014). Vuonna 2014 käynnistyneitä MAL-kohteita ovat ensimmäinen kolmesta Turun MAL- kohteesta (Alakyläntie-Härkämäki klv), Paraisten MAL-kohde (Kårkul- lan liittymän parantaminen), Raision MAL-kohde (Raisiontien liiken- teen rauhoittamistoimet), Mynämäen MAL-kohde (Huoli-Pyhe klv) se- kä Auran MAL-kohde (valmistunut v. 2014). Vuonna 2015 käynnistyvi- en MAL-kohteiden suunnitelmien toteutusta valmistellaan. Hankkeet, jotka ovat pudonneet MAL-hankeohjelmasta pois:
- Pienet joukkoliikenne- ja liikenneturvallisuuskohteet, Turku (varahanke)
- Tarvasjoen pienet liikennetuvallisuuskohteet (kunnan inves- tointikielto)
- Mt 2340 klv välillä Tammisilta-Sukselantie, Paimio (Paimion kaupunki päätti luopua hankkeesta)
MAL-hankkeiden suunnittelua ohjataan ja kustannusarvioseurantaa toteutetaan aktiivisesti. Kustannusarvioiden ylittyessä vain harvalla kunnalla on mahdollisuutta vastata kustannusarvion ylittymisestä, jol- loin hanketta joudutaan mahdollisuuksien mukaan karsimaan. Toisaal- ta rakentamisen kilpailutilanne on edullinen ja urakkahinnat saattavat alittaa suunnitelmien kustannusarvion. MAL-hankkeen kustannusarvi- on alittuessa ovat muutamat kunnat ehdottaneet säästyvän valtion MAL-tukirahan käyttämistä ao. kunnan ideoimaan uuteen MAL- kohteeseen. MAL-ohjelman pelisääntöjen mukaan kuitenkin säästyvä
valtion rahoitusosuus kohdennetaan hankeohjelman sisällä ensisijai- sesti hankkeisiin, joissa on ollut kustannusnousua. Kaikki valtion MAL- rahoitus tullaan käyttämään ja kunnille tulee kohtalaisen merkittävä lisärahoitustarve osassa hankkeita.
Tässä vaiheessa ei ole saatavilla tietoa, jatkuuko MAL-hankeohjelma- rahoitus seuraavilla aiesopimuskausilla. MAL-rahoituksen nostaminen on seuraavan hallituksen käsissä. Tieto rahoituksen jatkosta ja ehdois- ta edistäisi seudullista valmistautumista seuraavaan aiesopimuskau- teen hankeohjelmavalmistelun osalta. Mikäli ohjelmarahoitus jatkuu seuraavalla kaudella, olisi hankkeiden kustannus-hyötysuhteen opti- moimiseksi tarkoituksenmukaisinta täsmentää valtion rahoitusosuu- den kohdentamista budjettiteknisesti siten, että investointeja voidaan kohdentaa maanteiden lisäksi myös kuntien katuverkoille.
Johtopäätökset
Toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on joko toteu- tettu tai käynnistetty.
Marraskuussa 2014 valmistunut Turun seudun rakennemallialueen lii- kennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty kaikissa rakennemallialu- een kunnissa.
MAL-hankeohjelma (pienet kustannustehokkaat liikenneverkon kehit- tämistoimet) sisältää kaikkiaan 14 hanketta 11 kunnan alueella. Näistä viisi on käynnistynyt vuonna 2014. Xxxxx hanketta on pudonnut oh- jelmasta pois.
Tieto MAL-rahoituksen jatkosta ja ehdoista edistäisi seudullista valmis- tautumista seuraavaan aiesopimuskauteen hankeohjelmavalmistelun osalta. Mikäli ohjelmarahoitus jatkuu seuraavalla kaudella, olisi hank- keiden kustannus-hyötysuhteen optimoimiseksi tarkoituksenmukaisin- ta täsmentää valtion rahoitusosuuden kohdentamista budjettitekni- sesti siten, että investointeja voidaan kohdentaa maanteiden lisäksi myös kuntien katuverkoille.
Kestävä liikennejärjestelmä on painopisteenä liikennejärjestelmätyös- sä. Jatkossa on nostettava esiin kestävä ja viisas liikkuminen, jossa liik- kuminen nähdään palveluna (MAAS = Mobility as a Service).
4.2 Joukkoliikenteen järjestäminen
Tavoite
Kunnat ja valtio edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kau- punkiseudulla. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen järjestää kau- punkiseudun joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja ke- hittämissuunnitelmien pohjalta. Joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjes- telmää sekä matkustajainformaatiota kehitetään vastaamaan seudulli- sen liikkumisen tarpeita. Valtio myöntää suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Tuen edellytyksenä on, että rahoitus nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää sen käyttöä ja parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Valtio pyrkii lisää- mään joukkoliikennetukea seuraaville aiesopimuskausille.
Seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittää ja toteuttaa bussilin-
jastoa runkobussilinjaston kehittämisohjelman 2012–2020 mukaisesti. 37
Seurantakohteet:
• Kaupunkiseudun joukkolii- kennetuen määrän kehitys
• Joukkoliikenteen käyttäjä- määrän kehitys kaupunki- seudulla
• Kuntien ja valtion panostuk- set joukkoliikenteen toimin- taedellytysten edistämiseksi
• Taksa- ja lippujärjestelmän sekä matkustajainformaation kehittämistoimenpiteiden edistyminen
• Runkobussilinjaston kehit- tämisohjelman 2012–2020 mukaisen bussilinjaston ke- hittämistoimien edistyminen
• Runkolinjastoon liittyvien liikenneinfrastruktuurin kii- reellisten parannustoimien edistyminen
• Uittamon sillan toteuttami- seksi tarvittavien suunnitel- mien valmistelu- ja päätök- sentekotilanne Turun kau- pungissa
• Rautatieasemien liityntä- pysäköinnintoimivuuden ja vastuunjaon selkeyttäminen, toimenpiteiden eteneminen
• Seudullisen matkakes- kushankkeen ja Turun rata- pihan kehittämisen edistymi- nen
• VAK-turvallisuustaso-tilanne Turun keskustassa
• Joukkoliikenteen kulkutapa- osuuden kehitys Turun kau- punkiseudulla
Valtio ja kunnat toteuttavat runkolinjastoon liittyvät liikenneinfra- struktuurin kiireellisimmät parannustoimet käyttämällä toteuttami- seen osin MAL-hankeohjelman rahoitusta. Turun kaupunki laatii ja hy- väksyy tällä sopimuskaudella tarvittavat suunnitelmat uuden sillan toteuttamiseksi Hirvensalosta Uittamolle saaren huoltovarmuuden turvaamiseksi ja runkobussilinjaston toteuttamiseksi.
Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matka- keskuksen suunnittelua ja ratapihan kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuustason parantamiseen (VAK) Turun keskustassa. Tavoitteena on rautatieasemien (päärautatieasema ennen Matkakes- kuksen toteuttamista ja Kupittaan asema) liityntäpysäköinnin toimi- vuuden ja vastuunjaon selkeyttäminen.
Toteuma
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi laiksi kaupunkiraideliikenteestä. Esityksessä kaupunkiraide- liikenteellä tarkoitetaan metro- ja raitioliikennettä mukaan lukien pi- karaitioliikenteen, jonka käynnistämistä suunnitellaan pääkaupunki- seudulla sekä myös Tampereen ja Turun alueella. Laissa säädettäisiin kaupunkiraideliikenne muun joukkoliikenteen tavoin luvanvaraiseksi ja viranomaisvalvonnan piiriin kuuluvaksi liikennemuodoksi. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntäisi toimiluvan kaupunkiraideliikenteen har- joittamista varten ja toisaalta kaupunkiraideliikenteessä käytettävän rataverkon hallintaa varten. Liikenteen turvallisuusvirasto vastaisi myös kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden valvonnasta, kuten se vastaa muun muassa rautatieliikenteen turvallisuusvalvonnasta. Vas- tuu kaupunkiraideliikenteen turvallisuudesta olisi jatkossakin toimin- nanharjoittajalla, jolta edellytettäisiin toiminnan turvallisen harjoitta- misen varmistamiseksi turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Ministeriö on pyytänyt mm. Turun kaupungilta lausuntoa hallituksen esitysluonnok- sesta 6.3.2015 mennessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2016 ennen kuin liikennöinti niin sanotulla länsimetrolla käynnis- tyy ja metroliikenne laajenee Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolel- le.
Valtio on myöntänyt suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea ja seutulipputukea Turun ydinkaupunkiseudulle (Turun, Kaarinan, Lie- don, Raision, Naantalin ja Ruskon muodostamalle seudulliselle joukko- liikenneviranomaiselle) yhteensä 2,56 milj. euroa vuonna 2012. Vas- taava valtiontuki vuonna 2013 on lisämäärärahapäätöksen jälkeen yh- teensä 2,38 milj. euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha Turun viranomaisalueelle oli noin 1,9 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Raide- hankkeiden suunnittelurahoitus on tullut uutena elementtinä mukaan valtionavustusasetukseen mainintana. Lippu- ja maksujärjestelmien yhteensovittamiseen saatiin noin 120.000 euron määräraha.
ELY-keskus on rahoittanut omalla toimivalta-alueellaan kaupunkiseu- dun joukkoliikennettä (Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Sauvo, Tarvasjoki) vuonna 2012 yhteensä noin 160 000 eurolla. Vuon- na 2013 summa on noin 190 000 euroa. Alueellisen joukkoliikennetu- en määrä ei ole kasvanut kustannustason nousun kanssa samassa suh- teessa.
Turun paikallisliikenteen matkamäärä oli vuonna 2013 noin 21 miljoo-
noin 22 miljoonaa matkaa. Tämä luku sisältää Turun osalta koko vuo- den matkat ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon osalta puolen vuoden matkat 1.7.2014 alkaen. Muiden MAL-kuntien ja Pa- raisten alueella tehtiin vuonna 2012 yhteensä 3,1 miljoonaa seutulip- pumatkaa. Vuoden 2013 matkustajamäärä näyttää puolivuotistilasto- jen perusteella olevan samaa tasoa. Koko kaupunkiseudun matkus- tusmääristä ei toistaiseksi ole olemassa kattavaa tilastoa.
Seudullinen joukkoliikenneviranomainen on toiminta-alueellaan kilpai- luttanut seudullisen joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja kehittämissuunnitelmien pohjalta. Bussien runkolinjastosuunnitel- ma käsitellään valtuustotasolla vuoden 2015 aikana. Runkobussilinjas- ton toteuttaminen painottuu vuosikymmenen loppupuolelle, pääosa ns. infratoimenpiteistä ajoittuu vuosille 2018–2020. Joitakin paran- nuksia on kuitenkin jo tehty; linjan 18 (Runosmäki-Kauppatori-Harittu) tarjontaa on lisätty syksyllä 2013 erittäin kilpailukykyiseksi (vuoroväli arkisin 7,5 minuuttia) ja patterikäyttöisiä näyttötauluja on hankittu muutamia kymmeniä kappaleita runkolinjojen varrelle.
ELY-keskus edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä omalta osal- taan. Toimivalta-alueen palvelutasomääritykset on tehty yhteistyössä kuntien kanssa.
Seudullinen joukkoliikenne Föli alkoi 1.7.2014. Turun seudun joukkolii- kenteessä ovat mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rus- ko. Kuntaliitoksen myötä vuoden 2015 alussa liikenne laajeni myös Tarvasjoen alueelle. Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toiminta- alueella on käytössä tasataksa. Kaikki Turun lipputuotteet, ikärajat ja alennusryhmät laajenivat Fölin myötä koko kaupunkiseudulle. Maksu- ja informaatiojärjestelmän rakentaminen on käynnissä. Hankinnan ar- vo on noin 4 miljoonaa euroa ja sen rahoittamiseen käytetään 1 mil- joonan euron osalta suurten kaupunkiseutujen valtionrahaa. Reaaliai- kainen matkustajainformaatio paranee erityisesti uuden maksu- ja in- formaatiojärjestelmän myötä. Maksujärjestelmä on otettu osittain käyttöön kesällä 2014 ja informaatiojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana.
ELY-keskuksen liikenteessä on käytössä Matkahuollon lippu- ja maksu- järjestelmä sekä Matkahuollon toimittama ns. viiveajan järjestelmä. ELY-keskuksen toimivalta-alueella siirrytään myöhemmin, todennäköi- sesti vuoden 2016 aikana, uuteen viranomaisten valtakunnalliseen lip- pu- ja maksujärjestelmään WALTTI:in. Siirtymisajankohta on kytköksis- sä Turun viranomaisen lippu- ja maksujärjestelmäuudistuksen aikatau- luun. Uuden aikataulun mukaan Xxxxxx otetaan käyttöön 1.6.2016 Pa- raisten liikenteen alkaessa.
ELY-keskus ja Turun kaupunki neuvottelevat liikenteen ja lippujen yh- teensovittamisesta ja niistä aiheutuvista korvauksista.
Uittamon sillan toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan, asemakaa- van sekä sillan toteutussuunnitelmien laatimista. Turussa on käynnissä Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksen laatiminen. Uittamon sillan alustavat yleissuunnitelmat on laadittu. Konsulttityönä on laadittu Na- tura-arvio sillan vaikutuksista viereiseen Rauvolanlahden Natura2000- alueeseen. Raportti valmistuu keväällä 2015, jonka jälkeen kaavoitus
jatkuu. Joukkoliikenteen runkolinjaston maantieverkkoon kohdistuvat 39
infratoimenpiteet on tunnistettu ja suurin osa niistä on mukana käyn- nissä/ käynnistettävissä MAL-hankkeissa.
Turussa päärautatieaseman ja Logomon yhteisen pysäköintilaitoksen ja kävelysillan suunnittelu ja asemakaavoitus ovat käynnissä. Tavoit- teena on, että kaava valmistuu vuonna 2015 alueelle tehtävän turvalli- suusselvityksen jälkeen. Investoinnit on tarkoitus toteuttaa kolmikan- taisesti (Logomo, Liikennevirasto, Turun kaupunki) vuosina 2016– 2020. Sillan toteutusajankohta on 2016–2017 ja pysäköintilaitoksen aikavälillä 2018–2020. Liikenneviraston kanssa on neuvoteltu osallis- tumisesta liityntäpysäköinnin toteuttamisen kustannuksiin kolman- neksella. Liikenneviraston tulee tällöin varautua investointeihin vuosil- le 2016–2020. Kaupunki toteuttaa kävelysillan, Liikennevirasto portaat ja hissit laitureille. Kustannustaso on arviolta 5–6,5 M€. Kokonaisuus liittyy laitureiden uudistamiseen, joka voi valtion investointirahoituk- sesta riippuen lähteä liikkeelle vuosina 2016–2017.
Matkakeskuksen suunnittelu jatkuu. Neuvottelu valtion kanssa varsi- naisen Matkakeskushankkeen valtio-osapuolten nettorahoituksesta on käynnissä. Turun kaupungin ja Liikenneviraston välinen sopimus- luonnos on jätetty valtiolle vuonna 2012. Turun kaupunki on lähettä- nyt neuvottelupyynnön Liikennevirastolle Matkakeskushankkeeseen liittyen huhtikuussa 2014. Turun kaupungin talousarviokirjaan osana oleviin strategisiin sopimuksiin 2015–2018 on kirjattu, että toiminnal- liset selvitykset ja suunnitelmat laaditaan 2015–2016, asemakaava- luonnos 2017 ja asemakaavaehdotus 2018. Tavoitteena on toteuttaa Matkakeskus ajanjaksolla 2019–2025.
Turvallisuustilanne Turun ratapihalla vaikuttaa tällä hetkellä kohtuulli- sen hyvältä toteutettujen riskienhallintatoimenpiteiden ansiosta. Li- säksi riskitasoon on vaikuttanut mm. vaarallisten aineiden kuljetus- määrien pieneneminen (Gaia Consulting Oy, 2013). Merkittäviä pa- rannuksia turvallisuuteen ovat tuoneet VAK-vaunujen vaihtotöiden vähentäminen, VAK-vaunujen seisotusaikojen lyhentäminen sekä nau- lakiinnitteisten raiteiden korvaaminen kestävämmillä rakenteilla. Esi- merkiksi ammoniakki- ja propaanivaunuille ei Turun ratapihalla tehdä enää lainkaan vaihtotöitä. VAK-riskitason säilyminen ja paraneminen voidaan varmistaa ratapihan turvallisuusselvityksessä, jonka Liiken- teen turvallisuusvirasto (TraFi) hyväksyy. Turun ratapihan turvallisuus- selvitystä päivitetään parhaillaan. VAK-turvallisuustason toimista rata- pihan osalta käydään keskusteluja Liikenneviraston ja Turun viran- omaisten välillä.
Johtopäätökset
Joukkoliikenteen osalta asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti suunnitellusti. Kuntien yhteinen joukkoliikenteen visio on, että Turun kaupunkiseudun asukkaat voivat matkustaa joukkoliikenteellä helposti ja edullisesti, kuntarajoista välittämättä. Seudun kunnat ovat päättä- neet järjestää yhteisen joukkoliikenteen 1.7.2014 alkaen. Kunnat ovat sopineet vuoden 2013 aikana uuden, yhteisen liikenteen kustannusten ja tulojen jakoperiaatteista, seudullisesta reitistöstä ja alustavista bus- siaikatauluista, lippujärjestelmästä, ikäryhmistä, alennusryhmistä ja tariffivyöhykkeistä. Seudullisen joukkoliikenteen linjasto on kilpailutet- tu kahdessa erässä kesällä ja alkusyksyllä 2013. Bussien runkolinjaston toteuttaminen on aloitettu. Kaupunkiseudun Föli-liikenne on lähtenyt
käyntiin hyvin ja saanut paljon positiivista huomiota. 40
Kahden toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, seudullisen jouk- koliikenteen sekä ELY-keskuksen välisten rajapintojen sujuvuus niin lippujärjestelmien kuin liikenteen järjestämisen suhteen tulee varmis- taa jatkossa.
MAL-hankeohjelman vaikuttavuus jää tällä aiesopimuskaudella jouk- koliikenteen osalta vähäisemmäksi kuin muiden osa-alojen. MAL- hankeohjelmaan valittiin MAL-rahoituksen reunaehtojen puitteissa soveltuvat hankkeet. Toteutettavat hankkeet parantavat erityisesti lii- kenneturvallisuutta koko seudulla sekä henkilöautoliikenteen että eri- tyisesti kävelyn ja pyöräilyn osalta. Valittujen hankkeiden joukossa on keskustapalvelujen saavutettavuutta edistäviä kevyen liikenteen yhte- yksiä, liittymäjärjestelyjä sekä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Voidaan todeta, että huomattavia joukkoliikenne-edellytysten reitti- kohtaisia parannuksia ei tapahdu MAL-hankeohjelman puitteissa, mutta lähes kaikissa MAL-hankkeissa parannetaan nykyisiä pysäkkijär- jestelyjä. On kuitenkin huomioitava, että MAL-hankeohjelmarahoitus on mahdollistanut pysäkkijärjestelyjen toteuttamisen MAL- aiesopimusalueella merkittävästi laajemmin kuin ilman MAL- hankeohjelmarahoitusta olisi ollut mahdollista.
Matkakeskukselle ja Tunnin juna –hankkeelle tulee antaa suurempi painoarvo seudullisesti. Matkakeskus on tärkeä hanke maakunnallisen ja seudullisen joukkoliikenteen matkaketjujen sujuvuuden varmistami- seksi. Matkakeskuksen suunnittelua tulee aktiivisesti edistää. Logo- mon, Liikenneviraston ja Turun kaupungin yhteishankkeena vuosina 2018–2020 toteutettava pysäköintilaitos parantaa Turun päärauta- tieaseman liityntäpysäköinnin toimivuutta. Turvallisuustaso Turun ra- tapihalla on parantunut viime vuosina tehtyjen riskienhallintatoimen- piteiden ja pienentyneiden VAK-liikennemäärien ansiosta.
Toimenpiteiden vaikutukset joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kehi- tykseen voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä.
4.3 Raitiotien suunnittelu
Seurantakohteet
Raitiotien yleissuunnitelman valmistelu- ja päätöksentekoti- lanne Turussa, valtion rahoituk- sen kohdentuminen Turun kaupungille
Tavoite
Turun kaupunki laatii tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunni- telman, jonka perusteella voidaan tehdä päätös vaiheittaisesta toteut- tamisesta. Valtio avustaa pikaraitiotien suunnittelua ja toteutusta 30
%:n rahoitusosuudella. Pikaraitiotien toteuttamisen edellytyksenä on rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pikaraitiotiehen tukeutuen.
Toteuma
Raitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa 2013 yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Turun kaupunginhallitus asetti 29.4.2013 Turun raitiotien yleissuunnitelmalle tavoitteet. Raitio- tien linjausvaihtoehdoista laadittiin vertailevia vaikutusarvioita (ml. raitiotielinjausten varren maankäyttö), joiden perusteella 14.4.2014 kaupunginhallitus päätti jatkosuunnitteluun valittavista raitiotielinja- uksista. Tämän jälkeen on suunniteltu tarkemmin valitut ratalinjat, niiden vaikutusalueen maankäyttö, raitiotien rakentamisen vaiheistus sekä laadittu tarkemmat vaikutusarvioinnit ja kustannusarviot. Helmi-
kuussa 2015 yleissuunnitelma on viimeistelyvaiheessa. Vertailuvaih- toehtona on runkobussivaihtoehto. Yleissuunnitelma valmistui kevääl- lä 2015, jonka jälkeen yleissuunnitelmasta pyydetään lausuntoja. Ta- voitteena on tehdä viimeistään syksyllä 2015 kaupunginvaltuuston päätös raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Tekninen suunnittelu to- teuttamiseen liittyen voidaan käynnistää vasta kun valtiolla on budje- tissa osoitettu rahoitus hankkeelle. Yleissuunnittelun yhteydessä on selvitetty yhteistyössä yleisellä tasolla linjojen jatkamista Raision ja Kaarinan kaupungin keskustoihin, jotta tulevaisuudessa voitaisiin va- rautua maankäytön suunnittelussa joukkoliikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehitykseen. Lisäksi on selvitetty raitiotielinjauksen jatkamis- ta Runosmäestä Turun lentoasemalle koko liikennejärjestelmän integ- roimiseksi nykyistä paremmin.
Valtion osallistuminen Turun kaupunkiraitiotien rahoitukseen on käsi- telty liikennepoliittisessa selonteossa 2012. Selonteon mukaisesti val- tio on valmis tulevaisuudessa osallistumaan suurten kaupunkiseutu- jen, kuten Turun kaupunkiseudun, raideliikenneinvestointien rahoit- tamiseen 30 prosentin osuudella. Hankkeiden tarkat rahoitusosuudet päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen. Valtio on tukenut Tu- run kaupunkia raitiotien yleissuunnitelman ja sen taustaselvityksien tekemisessä yhteensä 0,23 miljoonalla eurolla.
Johtopäätökset
Turun raitiotien yleissuunnitelman työohjelmaa ja aikataulua on tar- kennettu suunnittelun aikana tulleen tiedon perusteella, minkä näh- dään parantavan päätöksenteon edellytyksiä. Raitiotien yleissuunni- telma valmistui keväällä 2015. Lausuntojen antamisen ja käsittelyn jäl- keen tavoitteena on, että Turun kaupunginvaltuusto tekee päätöksen suunnittelun jatkamisesta viimeistään syksyllä 2015. RAitiotien yleis- uunnittelussa on ollut vahva kytkentä maankäytön suunnitteluun. Yh- teistyö Tampereen kanssa on tuonut merkittävää lisäarvoa raitiotien suunnittelulle.
4.4 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
Seurantakohteet:
• Kuntien ja valtion toimet kävelyn ja pyöräilyn edel- lytysten parantamiseksi erityisesti seudun taaja- missa
• Seudullisen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisoh- jelman valmistelu- ja pää- töksentekotilanne
Tavoite
Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäy- tön kehittämishankkeissa erityisesti seudun taajamissa. Turun kau- punkiseudun kunnat ja valtio käynnistävät vuonna 2012 osana liiken- nejärjestelmätyötä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatimi- sen. Kehittämisohjelmassa määritetään seudullinen pyöräliikenteen runkoverkko sekä lähivuosina tarvittavat kehittämistoimenpiteet kau- punki- ja kuntakeskuksissa. Hankkeet sekä niiden priorisointi ja ajoitus täsmennetään kehittämisohjelmassa. Kunnat ja valtio toteuttavat kä- velyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteitä tällä sopimuskaudella osoit- tamalla toteuttamiseen MAL-hankeohjelman rahoitusta.
Toteuma
Valtio on vuonna 2012 toteuttanut Liedon aseman kevyen liikenteen väylän (ml. ratasilta). Kevyen liikenteen hankkeita toteutetaan myös MAL-hankeohjelman rahoituksella (seurantaraportin kohta 4.1). ELY- keskus on lisäksi käynnistänyt projektin Mopot pois pyöräteiltä Turun seudulla, jonka tavoitteena on liikenneturvallisuussyistä rajoittaa mo-
poilua kevyen liikenteen väylillä. Muutokset on toteutettu väyläverkol- la vuoden 2014 aikana yhteistyössä kuntien kanssa.
Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehit- tämissuunnitelma valmistui toukokuussa 2013. Seudullisen kehittä- missuunnitelman pääperiaatteet on käsitelty liikennejärjestelmäsuun- nitelmassa ja ne hyväksytään kunnissa sen osana. Turun kaupunki päi- vittää kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman vuonna 2015 ja sitä toteutetaan investointiohjelman kautta talousarviovuosit- tain. Muiden kuntien osalta ei ole tarvetta erillisille kuntakohtaisille kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmille.
Johtopäätökset
Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma on valmistunut ja sen pääperiaatteet hyväksytään rakennemallialueen liikennejärjestel- mäsuunnitelman hyväksymisprosessissa.
Talouden kireä tilanne vaikeuttaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksien parantamista, erityisesti infrastruktuurihankkeiden toteuttamista sekä kuntien että ELY-keskuksen kevyen liikenteen verkolla.
Seudullinen MAL-hankeohjelmarahoitus on erittäin tärkeä, jotta useita jalankulun ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden vuoksi tarpeellisia toimenpiteitä saadaan toteutettua. MAL-hankeohjelmarahoitukselle tulee turvata jatkuvuus. MAL-hankeohjelman laatimista ja vaikutta- vimpien hankkeiden valintaa on tällä aiesopimuskaudella vaikeuttanut se, ettei valtion MAL-hankeohjelmarahoitusta voi kohdentaa katuver- kolle.
4.5 Liikenneturvallisuuden edistäminen
Seurantakohteet
• Seudullisen liikennetur- vallisuussuunnitelman valmistelu- ja päätöksen- tekotilanne
• Liikenneturvallisuussuun- nitelmatilanne kunnissa
• Liikenneturvallisuustyö- ryhmätilanne kunnissa
Tavoite
Kunnat ja valtio laativat ja toteuttavat seudullista liikenneturvallisuus- suunnitelmaa tällä sopimuskaudella. Suunnitelma sisältää liikennetur- vallisuustyön jatkuvan toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on voimassa oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä lii- kenneturvallisuusryhmä. Hankkeet, niiden priorisointi ja toteutuksen ajoitus täsmentyvät liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Hankkeiden toteuttamiseen osoitetaan MAL-hankeohjelman rahoitusta.
Toteuma
Turun seutukunnan kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma on valmistunut lokakuussa 2012. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maanteiden toi- menpiteistä on liikenneturvallisuusperusteisesti valittu satoja toimen- piteitä rakennussuunnitteluun vuonna 2013. Valitut kohteet toteutet- tiin Varsinais-Suomen liikenneturvallisuusurakassa vuonna 2014 noin 220 000 € rahoituskehyksen puitteissa. Turun kaupunki on toteuttanut em. suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä mm. Paattistentien ja Mittumaarintien liittymän muuttamisen kiertoliittymäksi (n. 500 000 e). Lisäksi Vanhalla Kakskerrantiellä on tehty suunnitelmassa mainittu- ja liikennevalomuutoksia ja siirretty mopoilu ajoradalle. Turun kau- pungilla on turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa esitetty- jen kohteiden lisäksi oma laajempi, jatkuvasti päivitettävä listansa lii-
kenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edistävistä hankkeista. Näistä hankkeista on laadittu toimenpideselvitykset, jotta on pystytty varmis- tamaan toimenpiteiden toteutuskelpoisuus ja kustannustaso. Kohteis- ta pääsee kaupungin investointiohjelmaan joitakin vuosittain. Liiken- neturvallisuusnäkökohta on mukana ylipäätään kaikessa kaupungin lii- kennesuunnittelussa asemakaavoista detaljisuunnitteluun asti. Mm. vuosittain tehtävissä kymmenissä liikenteenohjausmuutoksissa on pe- rusteena liikenneturvallisuuden parantaminen. Turun osalta MAL- kohteista ovat toteutumassa uuden alikulun rakentaminen Toijalan radalle Koroistenniemen kohdalle (n. 1,5 M€), Naantalin pikatien ja vt8:n varren jalankulku- ja pyörätiejärjestelyt ja mt1821:n eli Kaksker- rantien risteysten kanavointeja ja suojatiesaarekejärjestelyjä.
Kaikilla muilla MAL-sopimuksen kunnilla on voimassa oleva liikenne- turvallisuussuunnitelma paitsi Turun kaupungilla. Auran suunnitelman maanteiden parantamistoimenpiteistä toteutettiin vuonna 2014 Kir- konkulman koulun kohdan liikenneturvallisuuden parantamistoimen- piteet MAL-rahoituksella. Paraisten suunnitelmasta on lähes kaikki maanteiden parannustoimenpiteet toteutettu.
Kahdeksassa kunnassa (Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Raisio ja Rusko) liikenneturvallisuustyöryhmät on nimetty ja ne ovat kokoontuneet 1-3 kertaa vuoden 2014 aikana. Kolmessa kun- nassa (Aura, Sauvo ja Tarvasjoki) liikenneturvallisuustyöryhmät on pe- rustettu vuonna 2014. Turussa kaupungin turvallisuussuunnitelman seurantaryhmä toimii tällä hetkellä myös liikenneturvallisuusryhmänä, ja liikenneturvallisuus on suppeasti sisällytetty kaupungin turvallisuus- suunnitelmaan. Paraisilla ei ole perustettua liikenneturvallisuustyö- ryhmää, mutta liikenne- ja liikenneturvallisuusasioita käsitellään kou- lu- ja turismiyksiköiden kanssa pari kertaa vuodessa tai tarpeen mu- kaan. Erillisiä palavereita on pidetty suurteollisuuden kanssa (Saaristo- tien) liikenneturvallisuudesta ja Saaristotien liikenneturvallisuuson- gelmien parantamissuunnitelma laadittiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa vuonna 2014. Parannustoimenpiteiden toteutus on tarkoitus vaiheistaa usealle vuodelle myönnetystä rahoituksesta riippuen.
MAL-hankeohjelman toteuttaminen on kuvattu luvussa 4.1.
Johtopäätökset
Toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet sopimuksen mukaisesti. Seu- dullinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut ja toimenpi- teet on ohjelmoitu toteutettavaksi ELY-keskuksen ja kuntien toteutus- ohjelmiin. Turun kaupungin osalta ei ole voimassa olevaa liikennetur- vallisuussuunnitelmaa. Keskuskaupungissa on liikenneturvallisuusasi- oita sisällytetty suppeasti kaupungin turvallisuussuunnitelmaan, mutta se ei ole ELY-keskuksen näkemyksen mukaan riittävä liikenneturvalli- suusvaikutusten aikaansaamiseksi yhdessä Suomen suurimmista kau- pungeista. Kokonaisvaltaiseen liikenneturvallisuustyöhön tuleekin Tu- run kaupungissa panostaa jatkossa nykyistä voimakkaammin ja käyn- nistää liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta aiesopimuskaudella sopimuksen mukaisesti. Turun kaupungille on tärkeää, että laadittava liikenneturvallisuussuunnitelma on riittävän konkreettinen ja ottaa huomioon kaupungin toimintaympäristön, jossa eri hallintokuntien yh- teisen liikenneturvallisuustyön organisointi ei välttämättä ole tehok- kaasti hoidettavissa samalla toimintakonseptilla kuin pienemmissä
kunnissa. Kuntien sisäiset liikenneturvallisuusryhmät ovat pääosin 44
toiminnassa. MAL-hankeohjelmassa on useita hankkeita, joilla on myönteisiä liikenneturvallisuusvaikutuksia.
4.6 Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus
Seurantakohteet
• Seudullisen liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitel- man valmistelu- ja pää- töksentekotilanne
• Tieliikennekeskuksen keskittämistoimien tilanne
• Liikkumisen ohjauksen toiminnan organisointi
• Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman 2012–2015 mukaisten toimenpiteiden etenemi- nen
• Valtion avustuksen kohdentuminen kaupun- kiseudulle liikkumisen oh- jauksen hankkeisiin
• Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapa- osuuden kehitys
Tavoite
Liikkumisen ohjauksen kehittämistä edistetään kaupunkiseudulla osa- na liikennejärjestelmätyötä tällä sopimuskaudella tavoitteena liikku- misen tapojen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Valtio voi myöntää seudun kunnille tai kuntayhtymälle avustusta liikkumisen ohjauksen hankkeisiin. Nykyiseen Liikenneviraston tieliikennekeskuk- seen keskitetään alan toimijoiden liikenteenhallinnan operatiivisia toimintoja kuten liikennevalojen vikapäivystys ja ohjaus sekä joukkolii- kenteen häiriönhallinta. Lisäksi osana liikennejärjestelmätyötä teh- dään liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa väyläverkon häiriötilanteiden hoidon valmiuksia. Toimenpide suunnitellaan ja toteutetaan tällä sopimuskaudella, jonka jälkeen to- teuttaminen jatkuu.
Toteuma
Seudullinen Liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma valmistui kevääl- lä 2013. Suunnitelman toimenpiteet on sisällytetty rakennemallialu- een liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja ne hyväksytään rakennemal- lialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymisprosessissa.
Turun Kiinteistöliikelaitoksen, Turun Sataman ja Liikenneviraston yh- teinen liikennekeskus aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Samassa tilassa valvotaan Liikenneviraston tiekameroita ja kaupungin risteys- kameroita sekä hoidetaan satamavalvontaa.
Liikennevirasto on myöntänyt Turun kaupunkiseudulle valtionavustus- ta liikkumisen ohjaus -toiminnalle, jonka toimenpiteet perustuvat Var- sinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelmaan 2012–2015. Vuonna 2014 myönnetty valtionavustuksen määrä oli 95 000 euroa. Liikkumisen ohjaus -toiminnan puitteissa on järjestetty mm. näyttely ja seminaari viisaan liikkumisen aihepiirissä, tehty liik- kumissuunnitelmia työpaikoille sekä toteutettu monipuolista viisaan liikkumisen kansalaiskampanjointia ja lisäksi koulutettu, konsultoitu sekä tuotettu materiaalia viisaan liikkumisen edistämiseksi. Toiminta on kohdistettu laajasti kansalaisille eri ikäryhmissä sekä päätöksenteki- jöille. Toiminnan koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa Varsinais- Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valo- nia (xxx.xxxxxxx.xx). Liikkumisen ohjaus -toimintaa ohjaavana ryhmä- nä toimii seudullista liikennejärjestelmätyötä tekevä ryhmä. Liikkumi- sen ohjaus on omaksuttu kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjes- telmätyössä osaksi monipuolista keinovalikoimaa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Liikkumisen ohjauksen kehittämistä edistetään sekä kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä että osana ra- kennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka keskeinen tavoite on kestävien kulkumuotojen kulkumuoto-osuuksien kasvatta- minen.
Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä on pää- tetty seuraavaan Liikenneviraston toteuttamaan henkilöliikennetutki- mukseen osallistumisesta seudullisella lisäotoksella liikennetutkimus-
tiedon päivittämiseksi. Tutkimukseen osallistuminen mahdollistaa ajantasaisen tiedon keräämisen mm. kestävien kulkutapojen kulku- muoto-osuudesta (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) sekä tutkimustu- losten vertailtavuuden suurten kaupunkien kesken. Tutkimuksen tu- lokset ovat käytettävissä vuonna 2017.
Johtopäätökset
Kansallisesti verraten liikkumisen ohjaus -toiminta on Turun seudulla järjestäytyneesti organisoitu. Liikkumisen ohjauksessa haasteena on järjestelmätasoisen vaikuttavuuden kasvattaminen, eri toimijoiden yh- teistyön kehittäminen sekä pitkäjänteisen rahoituksen turvaaminen toiminnalle. Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmä- työssä edistetään jatkossa liikkumisen ohjauksen entistä vahvempaa integrointia liikennejärjestelmätyöhön.
Liikenteen hallinnan toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Lii- kenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma on valmistunut ja sen sisältä- mien toimenpiteiden toteuttamista edistetään. Turun Kiinteistöliike- laitoksen, Turun Sataman ja Liikenneviraston yhteinen liikennekeskus on käynnistänyt toimintansa tammikuussa 2014.
Ajantasaiselle seudulliselle liikennetutkimustiedolle on kysyntää erityi- sesti kestävien kulkumuoto-osuuksien muutoksen arvioinnin sekä toi- menpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin suhteen. Jatkuvassa liikenne- järjestelmätyössä on päätetty liikennetutkimustiedon päivittämisestä ja osallistumisesta valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen seu- dulliseen lisäotantaan.
5 KESTÄVÄ KASVU JA KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY
Kaupunkiseudun kestävää kasvua ja kilpailukykyä tuetaan parantamal- la sekä elinkeinoelämän tärkeiden kuljetusreittien toimivuutta että hyviä henkilöliikenneyhteyksiä kaupunkiseudun sisällä, muualle maa- han ja ulkomaille. Lounaisrannikon kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat elintärkeitä sekä alueen omalle vientiteollisuudelle että koko maan ulkomaankaupalle.
5.1 E18-kasvukäytävä
Seurantakohteet
• E18-kasvukäytävä- hankkeen valmistelu- ja päätöksentekotilanne
• E18 kasvukäytävään
liittyvän alaprojektin val- mistelu- ja päätöksenteko- tilanne
Tavoite
Käynnistetään yhteistyössä muiden tahojen kanssa useamman maan välinen E18-kasvukäytävä -hanke (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki- Pietari) siten, että osahankkeiden johto jakautuu kaupunkien ja valtion kesken. Tavoitteena on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän uudenlai- sella yhteistyöllä luoda nykyistä tehokkaammin mahdollisuuksia käy- tävän alueen kasvua ja kehitystä tukeville palveluille ja liiketoiminnal- le. Sopijaosapuolet käynnistävät osana E18-kasvukäytävään liittyen alaprojektin, jolla arvioidaan Turku–Helsinki-välisen nopean ratayh- teyden vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä ja samalla selvitetään Turku–Salo-paikallisjunaliikenteen edellytyksiä.
Toteuma
E18-kasvukäytävähankkeen suunnittelu jatkuu osana Pohjoinen kas- vukäytävä vyöhykettä, joka on kansallisella tasolla asetettu yhdeksi tärkeistä kehittämiskohteista ja se on myös Turun osalta nostettu stra- tegisten kärkitoimenpiteiden tasolle. Tavoitteena on kehittää kasvu-
nähdään kiinnostavana investointien, sijoittumisen sekä liiketoimin- nan kehittämisen ja viennin näkökulmasta.
Keväällä 2014 valmistui LVM:n ja TEM:n koordinoimana Pohjoisen kasvukäytävän kansallisen tason konseptointityö/verkosto- ja yhteis- työmalli kasvukäytävälle, jonka pohjalta yritysten yhteistoiminta käynnistetään ja hankekokonaisuus organisoidaan (ministeriöt, kau- pungit ja yritykset).
Konseptointityön pohjalta ministeriöt järjestivät Finlandiatalolla 7.4.2014 Kasvuvyöhykeseminaarin, jonka tavoitteena oli konkretisoida kasvuvyöhyketyötä tuomalla esiin yhteisiä kehittämiskohteita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia elinkeinoelämälle osana laajempaa pal- velukokonaisuutta.
Syksyn 2014 aikana on kartoitettu yritysyhteistyön mahdollisuuksia Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä. Yritysyhteistyön kärkiteemoiksi on nos- tettu ICT ja palvelut, Biotalous/Cleantech sekä Meri ja liikenne.
Keväällä 2013 aloitettu EAKR-rahoitteinen Helsingin, Turun ja Kotkan yhteinen Pohjoisen kasvukäytävän kaupunkiyhteistyön osahanke päät- tyi marraskuussa 2014. Hankeosioina ovat: Kehityskäytävän palvelu- verkon suunnittelu (vastuu Kotka), Kehityskäytävän investointiohjel- man määrittäminen (vastuu Helsinki) ja Meriklusterin kehittämisoh- jelma (vastuu Turku). Hankkeen loppuseminaari pidettiin Navigate- messujen yhteydessä Turussa 19.11.2014.
Turussa on lisäksi järjestetty Kasvukäytävän yritystapaaminen/työpaja yhteistyön kehittämiseksi Turun seudun yrittäjille vuonna 2013.
Pietarin Innovaatiofoorumin yhteydessä lokakuussa 2013 pidettiin Tu- run järjestämä Kasvukäytäväseminaari ja myös Baltic Development Fo- rumin yhteydessä kesäkuussa 2014 järjestettiin Pohjoisen kasvu- vyöhykkeen seminaari.
Toukokuussa Turun kaupunki lähetti yhdessä Espoon, Lohjan ja Salon kaupunkien, Vihdin kunnan ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maa- kuntien liittojen kanssa liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Liiken- nevirastolle esityksen TEN-T -osarahoituksen tavoittelemisesta Helsin- ki-Turku-ratayhteyden kehittämiseen (Tunnin juna). Ratayhteyttä esi- tetään sisällytettäväksi TEN-T -työohjelmaan. EU-ministerivaliokunta päätti 14.11.2014 esittää Turun ja Helsingin välisen nopean junayh- teyden edistämistä komission investointirahaston hankelistalle.
Kyseisen Euroopan investointiohjelman tavoitteena on kääntää inves- tointien laskusuuntaus ja auttaa luomaan työpaikkoja sekä tukemaan talouden elpymistä ilman, että samalla rasitetaan jäsenvaltioiden jul- kista taloutta tai kasvatetaan niiden velkaa. Euroopan strategisten in- vestointien rahastosta tuetaan Euroopan kannalta merkittäviä strate- gisia infrastruktuuri-investointeja. Rahastolla tarjotaan hankkeille ny- kyistä kattavampaa riskisuojaa, millä edistetään merkittävästi yksityi- siä investointeja hankkeiden riskittömämpiin osiin.
Espoo–Lohja–Salo-oikorata on tunnistettu kriittiseksi kehityskohteeksi joulukuussa 2014 jäsenvaltioihin toimitetussa EU-komission työohjel- massa Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävän toteuttamiseksi. Kir-
jauksen myötä hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen on saatavilla TEN-T-rahoitusta edellyttäen, että hankkeella on kansallinen tuki.
Alaprojekti, jolla arvioidaan Turku–Helsinki-välisen nopean ratayhtey- den vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä, on käynnistetty keväällä 2015. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 9.12.2014 Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki–Turku-ratayhteyden kehittämistä. Arviosta tulee selvitä, mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eri kehittämisvaihtoeh- doilla on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Työn tulee olla valmis vuoden 2015 loppupuolella. Selvitys tulee tehdä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien, maakuntaliittojen, ELY- keskusten ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Vuoden 2015 ensimmäi- seen lisätalousarvioon on valtio esittänyt 300 000 euron määrärahaa ko. selvitystyöhön.
Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto järjestivät yhteistyössä 10.2.2015 Helsingissä Suomen tulevaisuus -seminaarin, jossa käsitel- tiin Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja. Yksi viidestä kärkiteemasta on Tunnin juna -hanke. Teemat ovat osa Turun kaupun- gin edunvalvontatavoitteita tulevalle vaalikaudelle.
Varsinais-Suomen liitossa on tehty selvitys Varsinais-Suomen paikallis- juna-liikenteen kehityspolku, jossa on käsitelty paikallisjunaliikenteen edellytyksiä mm. Turku–Salo -osuudella. Selvityksen tuloksena valmis- tui ns. road map paikallisjunaliikenteen käynnistämisestä: millaisia edellytyksiä vaaditaan ja millaisia päätöksiä paikallisjunaliikenteen käynnistyminen edellyttää. Tarkastelussa on mm. rahoitus, tekniset yksityiskohdat, säädöspuoli ja hankinta. Selvitys valmistui toukokuussa 2014. Selvityksessä ei arvioida ns. ESA-radan toteuttamisen edellytyk- siä.
Johtopäätökset
Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeella on jatkossa mahdollisuus koota vyöhykkeen kaupungit, kunnat ja yritykset hyödyntämään tehtyjä inf- rastruktuuri-investointeja ja tuotteistamaan innovatiivista, ekologista ja älykästä palveluliiketoiminnan kasvualustaa. Hankkeelle on turvat- tava kansallinen status sekä riittävä rahoitus jatkossa.
EU-ministerivaliokunta on esittänyt Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden edistämistä komission investointirahaston hankelistalle. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liikennevirastoa arvioi- maan Helsinki–Turku -ratayhteyden kehittämistä. Keväällä 2015 käyn- nistyneen työn tulee olla valmis vuoden 2015 loppupuolella.
Varsinais-Suomen liiton tekemässä selvityksessä Varsinais-Suomen paikallisjuna-liikenteen kehityspolku on käsitelty paikallisjunaliiken- teen edellytyksiä mm. Turku–Salo -osuudella. Selvitys valmistui touko- kuussa 2014.
5.2 Toimiva tieverkko
Tavoite
Valtio käynnistää Vt 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamistoimenpiteet Turun kaupunkiseudulla tällä sopimuskaudella liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Joukkoliikenteen tarpeet ja toimintaedellytykset ohjaa- vat parantamistoimenpiteiden ratkaisuja. Maankäyttö ohjataan aieso-
Seurantakohteet
• Valtion toteuttamistoi- menpiteiden eteneminen VT8 Turku-Pori yhteysvä- lin osalta
• E18 Turun kehätie Naantali-Kaarina paran- tamiseen tähtäävän suunnitteluhankkeen valmistelu- ja päätöksen- tekotilanne
• Valtion toimet Kaarinan- tien kehittämiseksi E18 kehätien osana
• Turun satamayhteyden/ Suikkilantien eteläpään nelikaistaistamisen toteu- tustilanne
• Turun välikehän yleis- suunnittelun valmistelu- ja päätöksentekotilanne
• Maakuntakaavan valmis-
telu- ja päätöksentekoti- lanne (vt10 linjaus Lidos- sa)
pimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti olemassa oleviin taa- jamiin.
Xxxxxx asettaa sopimuskaudella suunnitteluhankkeen, jolla edistetään E18 Turun kehätien parantamista välillä Naantali–Kaarina ja luodaan edellytyksiä toteutumisen käynnistymiselle seuraavilla sopimuskausil- la. Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien ke- hittämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana. Tällä sopimuskau- della parannetaan Kaarinantien liittymiä ja laaditaan Kaarinantien pohjoispään käännön YVA.
Turun välikehän (Suikkilantie-Markulantie-Halistentie-Hämeentie- Jaanintie-Eteläkaari) liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden turvaami- nen edellyttää varautumista liittymien lisäkaistoihin ja mahdollisiin ne- likaistaistustarpeisiin koko välikehän varrella. Tällä sopimuskaudella valtio ja Turun kaupunki käynnistävät välikehän kadun yleissuunnitte- lun ja toteuttavat Turun satamayhteyden, Suikkilantien eteläpään ne- likaistaistamisen.
Tällä aiesopimuskaudella Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ratkaistaan valtatien 10 parantamisen aluevaraus Liedon kohdalla. Vt10 on tärkeä elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden kannalta.
Toteuma
Vt8 Turku-Pori yhteysvälin parantamishankkeen käynnistämiseen tar- vittava valtionrahoitus on varmistunut ja rakennushanke on käynnissä. Vuoden 2013 lisätalousarviossa hankkeelle varattiin aloitusrahaa 6 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 toisessa lisätalousarvioesityksessä hankkeelle on varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa (ja 2,5 milj. euroa kuntien rahoitusta). Xxxxx valmistunee kokonaisuudessaan vuonna 2017, mutta osia siitä tultaneen jo tätä ennen avaamaan liikenteelle. Turun kaupunkiseudulla hankkeesta toteutetaan moottoritie Raisiosta Nousiaisiin sisältäen Maskun, Humikkalan ja Nousiaisten eritasoliitty- mät. Moottoritien liittymiin toteutetaan tiesuunnitelmassa määritellyt pysäkkijärjestelyt.
E18 Turun kehätien kehittämissuunnitelman laatiminen välillä Naanta- li-Kaarina käynnistyi kesäkuussa 2013. Suunnitelma valmistui elokuus- sa 2014. Kehittämissuunnitelma on laadittu ns. uuden liikennepolitii- kan mukaisesti lähtien käyttäjätarvearvioista ja palvelutasomääritte- lyistä sekä vaiheittain parantamisen toimenpiteiden määrittelyistä ja vaikuttavuusarvioinneista. Asiakaslähtöisyyttä edustaa laaja hanke- ryhmä sekä työpajatyöskentely. Selvityksen kehittämishaasteeksi on valittu liikkumisen ohjaus Turun kehätien, Turun sisääntuloteiden ja Turun kaupunkiseudun taajaman vaikutusalueella. Liikkumisen ohja- uksen pilottiselvitys tehtiin osana em. kehittämisselvitystä.
Kaarinantielle on vuonna 2013 toteutettu Rakentajantien ja Väntsin eritasoliittymän eteläiseen ramppiliittymään liikennevalot sekä kaista- järjestelyjä. Myös Verkakaaren ja Uuden Littoistentien liittymien muuttamiseksi valo-ohjatuiksi on laadittu tie- ja rakennussuunnitel- mat, jotka on sittemmin hyväksytty. Mt 2200 Kaarinantien käännön YVA on valmis ja loppukokous on pidetty 10.12.2013. Yhteysviran- omaisen (ELY-keskus) lausunnon mukaan YVA-selostus täytti arvioin- nin vaatimukset.
Suikkilantien työt käynnistyivät keväällä 2012 ja valmistuivat vuonna 2014. Hankkeen kustannusarvio 18 miljoonaa euroa (50 % Liikennevi- rasto/ 50 % Turun kaupunki). Hanke toteutettiin yhteisenä ns. jälkira- hoitushankkeena, jossa kaupunki vastaa rakentamisen aikaisesta ra- hoituksesta ja valtio maksaa osuutensa kaupungille vuonna 2014. Tu- run kaupunki ei ole käynnistänyt ns. välikehän (Suikkilantie- Markulantie-Halistentie-Hämeentie-Jaanintie-Eteläkaari) yleissuunnit- telua.
Valtatien 10 parantamista Liedon kohdalla on käsitelty vuonna 2010 valmistuneessa tieverkkosuunnitelmassa Selvitys valtatien 10 linjaus- vaihtoehdoista Liedossa. Selvitys laadittiin Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Liedon kunnan yhteishankkeena. Tämän jälkeen linjausvaihtoehtoihin on viitattu Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä 2035 sekä mt 2200 Kaarinantien käännön YVA:ssa. Valtatien 10 linjausvaihtoehtojen tarkastelunäkökulmaa laajennettiin paikallisesta seudulliseksi syksyllä 2014 tehdyssä vt 10 linjausvaihtoeh- tojen aluerakenneselvityksessä. Valtatien 10 parantamisen linjausvaih- toehtoihin Liedon kohdalla esitetään ratkaisu Varsinais-Suomen vai- hemaakuntakaavassa, jonka laatiminen on alkanut vuonna 2013. Vai- hemaakuntakaavatyö on luonnosvaiheessa.
Johtopäätökset
Maantiehankkeiden osalta kaikki valtiolle osoitetut toimenpiteet ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti. Turun kaupunki ei ole vielä käyn- nistänyt välikehän yleissuunnitelman laadintaa.
5.3 Lento- ja laivaliikenteen kehittäminen
Seurantakohteet
• Valtion lentoliikenteen strategian valmistelu- ja päätöksentekotilanne
• Seudullisen lento- ja
laivaliikenteen kehittä- missuunnitelman valmis- telu- ja päätöksentekoti- lanne
Tavoite
Valtio laatii lentoliikenteen strategian, jossa selvitetään mm. lentolii- kenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioidaan Suomen lentoasema- verkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliiken- nepalvelujen järjestämisessä. Kunnat laativat yhdessä valtion kanssa seudullisen lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelman. Turun lentoasemaa kehitetään sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta mahdollistamaan liikenteen kasvu ja palvelutason parantaminen.
Toteuma
Liikennepoliittisen selonteon lentoliikennestrategia valmistui ja luovu- tettiin liikenne- ja kuntaministerille 6.2.2015. Lentoliikennestrategiaa valmisteltiin syksystä 2012 lähtien laajan sidosryhmäyhteistyön puit- teissa (mm. useat avoimet kuulemistilaisuudet lentoasemaverkosta, asiantuntijakuulemiset teemoista sekä seurantaryhmä, jossa mukana yli 20 sidosryhmäorganisaation edustajat). Lentoliikennestrategia oli myös liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministeriryhmässä 13.11.2014. Valmistelua on seurannut seurantaryhmä, joka on antanut oman tu- kensa strategian valmistelulle ja tukenut strategian hyväksymistä esi- tetyssä muodossa. Seurantaryhmän viimeinen kokous oli 9.12.2014.
Strategiassa esitetään, että Finavia Oyj ylläpitää jatkossakin lentoase- maverkostoa verkostoperiaatteen mukaisesti. Jos säännöllinen mark- kinaehtoinen reittilentoliikenne päättyy asemalla tai alueen toimijat haluavat muuten ottaa vastuun alueellisen lentoaseman ylläpidosta ja kehittää kenttää alueellisista lähtökohdista käsin, voi Finavia Oyj luo-
pua omistajan ylläpitovastuusta. Tällöin LVM ja muut toimijat pyrkivät löytämään toisen omistajan kentälle.
Strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista yhteistyö- ryhmää kehittämään yhteistyötä ja parantamaan kenttien toiminta- edellytyksiä. Toimintaa koordinoidaan liikenne- ja viestintäministeriös- tä. Turku kuuluu Länsi- ja Keski-Suomen alueeseen (Turku, Tampere, Pori, Jyväskylä + Maarianhamina + Halli Jämsässä). Ryhmän koollekut- sujaksi on sovittu Tampereen pormestari Xxxx-Xxxxx Xxxxxx. Ryhmäs- sä on edustettuina ainakin lentokenttien kunnat, maakuntaliitot, elin- keinoelämän edustus (kauppakamarit) ja mahdolliset muut sidosryh- mät. Työryhmän tulee tehdä pikaisella aikataululla esitys eri lento- asemien vaihtoehtoisista toimintamalleista, joilla lentoasemien kan- nattavuutta saadaan nousuun. Lisäksi tulee panostaa joukkoliikenteen matkaketjujen tehostamiseen. Viimeksi mainittuun liittyen LVM on tehnyt sopimuksen yksityisen yrityksen kanssa matkaketjuoperaattori- toiminnan kehittämiseksi.
Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty jo kolme kärkihanketta: 1) Lapin ja Pohjois-Suomen hanke ja 2) Itä- Suomen hanke sekä 3) Tampereen alueen hanke. Kaksi ensimmäistä keskittyvät liikennepalveluiden ja matkailun kehittämiseen ja kolmas matkustajia ja elinkeinoelämää palvelevia ja eri kulkumuotoja yhdistä- viä matkaketjuja.
Meriliikennestrategia valmistui keväällä 2014. Strategiaa valmisteltiin vuoden 2012 kesäkuusta lähtien LVM:n vetämässä työryhmässä, jossa oli laaja edustus eri ministeriöistä sekä liikenteen hallinnonalan viras- toista. Strategiaa valmisteltiin myös tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Strategiassa määritettiin visio vuodelle 2030, strategiset painopisteet, kriittiset menestystekijät sekä vision saavuttamiseksi tarvittavat toi- menpiteet. Strategian visiona vuoteen 2030 on Kukoistava Suomi – fiksut meriyhteydet. Strategiassa on neljä tärkeää painopistealuetta: tehokkaat ja kilpailukykyä tukevat kuljetusketjut, Vihreää kasvua vah- vasta meriklusterista, Suomi – meren ja jään huippuosaaja sekä Itäme- ri – mahdollisuuksien merialue.
Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen merikuljetus- ten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky ottaen samalla huomioon kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymyk- set. Yksi strategian keskeinen kysymys on talven aiheuttaman haitan minimointi merenkululle. Jäänmurrossa on tärkeää tehdä tiivistä yh- teistyötä lähinaapureiden kanssa. Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan optimoida resurssien varaamista ja käyttöä. Tähän liittyen myös Suo- men ja Venäjän välinen jäänmurtosopimus on tärkeä saada allekirjoi- tetuksi.
Yhtenä tavoitteena on Suomen kehittyminen talvi- ja ympäristötekno- logian edelläkävijäksi ja korkean osaamisen vientimaaksi. Varustamo- jen alusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia pyritään parantamaan mm. selvittämällä eri rahoitusinstrumenttien käyttöä. Lisäksi pyritään edistämään suomalaisten cleantech-hankkeiden käynnistymistä, ra- hoitusta ja markkinointia sekä vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen
kehittämistä ja käyttöönottoa. LNG-jakeluinfrastruktuurin toteuttami- 51
nen on yksi tärkeä toimenpide vastattaessa tulevan ympäristösäänte- lyn vaatimuksiin.
Kansainvälisellä toimintakentällä on tärkeää, että merenkulun turvalli- suus- ja ympäristösääntely tehdään ensisijaisesti globaalilla tasolla IMO:ssa. Jatkossa tulee varata riittävät resurssit kansainväliseen vai- kuttamiseen.
Strategian valmistuttua keväällä 2014 käynnistyi toimenpiteiden täy- täntöönpanovaihe. Vuoden 2015 alkuun mennessä mm. seuraavat toimenpiteet ovat edenneet:
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttami- sesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on ollut voimassa 1.1.2015 lukien.
- Vuoden 2015 alusta kaikki Suomen satamat ovat osakeyhtiömuo- toisia.
- Suomi ja Venäjä ovat allekirjoittaneet jäänmurtosopimuksen 15.9.2014. Sopimus mahdollistaa suomalaisten jäänmurtajien toiminnan korvausta vastaan Suomenlahden itäosissa Venäjän aluevesillä.
- Useita eri rahoitusohjelmia
- Suomen Varustamot ry, merenkulkualan oppilaitokset ja mahdolli- sesti viranomaistahot ovat perustamassa Merenkulkualan harjoit- telumylly ry -nimistä yhdistystä jakamaan merenkulkualan harjoit- telupaikkoja keskitetysti.
- Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n Suomen pysyvä edus- taja aloittaa 1.4.2015.
MAL-aiesopimuksessa todettua seudullista lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelmatyötä ei ole käynnistetty. Turun kaupungin kau- punkikehitysryhmän toimesta on vuonna 2014 valmisteltu aloitetta yhteisen seudullisen logistisen strategian käynnistämisestä. Hanke nähdään osana pohjoisen kasvukäytävän edistämistä. Työ on ajateltu toteutettavan Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen, Xxxxxxxx ja satamien yhteistyönä. Strategian laatimista ei ole vielä aloitettu.
Turku ja Rusko valmistelevat yhdessä lentokentän pohjoispuolen osayleiskaavaa. Työ etenee, kun Pomponrahkan Natura-alueen ennal- listamistoimenpiteistä on sovittu.
Johtopäätökset
Valtion toimet ovat edistyneet hyvin. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema lentoliikennestrategia on valmistunut helmikuussa 2015. Strategian toimeenpanoa varten on asetettu viisi alueellista yhteistyö- ryhmää kehittämään yhteistyötä ja parantamaan kenttien toiminta- edellytyksiä. Strategiassa on nimetty kolme kärkihanketta alueellisten lentoasemien kehittämiseen. Turun lentoasema ei sisälly näiden kär- kihankkeiden joukkoon.
Myös liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmisteltu meriliiken- nestrategia valmistui keväällä 2014. Valtio pyrkii strategioilla turvaa- maan Suomen ja maamme elinkeinoelämän kilpailukyky.
Seudullista lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelmatyötä ei ole
käynnistetty. Sen sijaan Turun kaupungin toimesta on valmisteltu aloi- 52
tetta yhteisen seudullisen logistisen strategian käynnistämisestä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Xxxxxxxx ja satamien yhteistyönä. Meri- ja lentoliikenteen kehittämis- tarpeita osana maakunnan ulkomaan yhteyksiä on käsitelty sekä Var- sinais-Suomen liikennestrategiassa että Turun seudun (rakennemalli- alueen) liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Turku ja Rusko valmistelevat yhdessä lentokentän pohjoispuolen osayleiskaavaa. Työ etenee, kun Pomponrahkan Natura-alueen ennal- listamistoimenpiteistä on sovittu. Lisäksi Turku on selvittänyt raitiotien linjausvaihtoehdot palvelemaan myös lentoasemaa ja sen logistiikka- alueita, jotta tulevaisuudessa voitaisiin yhdistää luontevasti eri liiken- nemuotojen strategiset hankkeet toisiinsa. Lentoaseman läheisyyteen sijoittuvaa LogiCityn aluetta kohtaan on kiinnostusta ja kaupunki on käynyt keskusteluja uusien yritysten sijoittumisesta alueelle.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Seurantakohteita koskeva kokonaisarvio
Aiesopimuksen seuranta osoittaa, että kaupunkiseudulla on aktiivisesti toteutettu sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä.
MAANKÄYTTÖ
Aiesopimus on edistänyt erityisesti kuntien yhteisen rakennemallin to- teuttamisohjelman sekä seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjel- man valmistelua. Ilman aiesopimusta em. ohjelmia tuskin olisi valmis- teltu ainakaan tällä aikataululla. Kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoi- tusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi liitteenään Seudullinen ra- kennemallin toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnissa kesällä 2014 ja alkuvuodesta 2015. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliitti- nen ohjelma on valmistunut. Kaikki kaupunkiseudun MAL-kunnat pait- si Mynämäki on hyväksynyt ohjelman.
Vuosien 2010-2013 aikana 77 % väestönkasvusta on kohdistunut ydin- kaupunkialueelle ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Toimenpi- de- ja kaavoitusohjelmien arvioidusta asukasluvun kasvusta suurin osa kohdistuu ydinkaupunkialueelle ja ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamakeskuksiin. Rakennemallin 80/20% -tavoitetta ei tosin vielä saavuteta.
Keskustojen ja taajamien kehittämisessä yhdyskuntarakenteen eheyt- tämiseksi on suunta myönteinen. Kuntien kaavoitus on painottunut rakennemallia toteuttaviin kaavoihin. Haja- ja lieverakentamisen vä- hentäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi on kehittynyt myönteisesti eli määrä on ollut laskeva. Haja- ja lieverakentamisen oh- jauksen seudullisia periaatteita on käsitelty seudullisessa asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa. Periaatteiden kirjaaminen edistää yh- denmukaisia käytäntöjä seudulla. Ohjelmaan ei ole kuitenkaan onnis- tuttu löytämään erityisiä uusia hyviä periaatteita, jotka vähentäisivät taajamien lievealueille sijoittuvaa yksittäisiin lupiin perustuvaa pienta- lorakentamista. Toimenpiteet palveluverkon nykytilan kartoittamiseksi ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteiden vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteeseen ovat kuitenkin todennettavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
Ympäristön laatuun ja rikkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön säily- miseen on seudulla panostettu monella taholla mm. seudullisten oh- jelmien tuella. Rakennusvalvontojen yhteistyö on aktiivista. Yhteisiä laatukriteerejä ei kuitenkaan ole laadittu.
VETOVOIMAINEN ASUMINEN
Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma sisältää kuntakoh- taiset asuntotuotantotavoitteet niin hallintamuodoittain kuin talotyy- peittäin vuoteen 2025 asti. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu kunnan oleva rakennuskanta ja sijainti kaupunkiseudulla. Tavoitteena on ollut suunnanmuutos. MAL-aiesopimuksen tavoitetta kohtuuhintai- sen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon 20 %:n osuudesta uus- tuotannosta pidettiin seudun kunnissa haastavana. Suunnanmuutok- sella toteutetaan seudulla yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Jatkos- sa tavoitteet olisikin syytä asettaa seudullisesti, ei kuntakohtaisesti.
Valtion korkotukea ja takauksia on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty yhteensä noin 102 miljoonaa euroa 35:lle vuokratalo- ja asumisoi- keushankkeelle, jotka sijoittuvat ydinkaupunkiseudun kuntiin. Vuonna 2014 korkotukea ja takauslainoja myönnettiin yhteensä noin 64 mil- joonaa euroa. Valtion investointiavusta erityisryhmien asumiseen on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty Turun kaupunkiseudulle lähes 30 mil- joonaa euroa. Valtaosa kyseisistä 23 kohteesta sijaitsee Turussa. Vuonna 2014 investointiavustuksia myönnettiin yhteensä 17,3 miljoo- naa euroa. Valtion kunnallistekniikan rakentamisavustuksia on Turun kaupunkiseudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa.
ARA on tarkentanut erityisryhmien avustushankkeiden ohjausta, jotta valtionavustukset ohjautuisivat eri käyttäjäryhmien pitkäkestoisen tarpeen mukaan. Vuonna 2014 valtioneuvosto kiristi ARA-tuotannon esteettömyysvaatimuksia edellyttämällä, että tuettujen hankkeiden kaikkiin asuntoihin on esteetön pääsy. Vuonna 2015 tästä taas luovut- tiin. Elokuussa 2014 helpotettiin ARA-tuen myöntämistä asumisoikeu- sasunnoille, kun vastaavan vuokra-asuntomäärän tuottamisvaatimuk- sesta luovuttiin. Kunnat ovat kokeneet ehtojen kiristyneen.
Kaupunkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Xxxxxxxxx suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisää- mistä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olen- naista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittumi- nen maanomistusolojen sijaan.
Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä.
Kuntien rakennusvalvonnat hoitavat yleisesti korjausrakentamis- ja energianeuvonta-asioita. Vain Turun kaupungilla on resursoituna erilli- set neuvojat korjausrakentamisessa ja energia-asioissa. Ener- gianeuvontatilaisuudet järjestetään yhteistyössä Valonian kanssa. Kunnissa on käynnissä useita energiatehokkuuden parantamiseen täh-
tääviä kehittämishankkeita. Myös muista ohjelmakokonaisuuksista 54
saadaan eväitä innovatiivisista ratkaisuista, joita voidaan hyödyntää kaupunkiseudulla.
Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt korjaus- ja energia-avustuksia Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 3,3 miljoo- naa euroa vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2014 korjaus- ja energia- avustuksia myönnettiin 367 987 euroa. Vuonna 2014 10 %:n peruskor- jauksen käynnistysavustuksia myönnettiin yhteensä noin 15,8 miljoo- naa euroa 96 eri hankkeelle (lähes 6000 asuntoa).
KESTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Toimenpiteet liikennejärjestelmätyölle asetettujen tavoitteiden saa- vuttamiseksi on joko toteutettu tai käynnistetty. Joukkoliikenteen osalta asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti suunnitellusti. Bus- sien runkolinjaston toteuttaminen on aloitettu. Joukkoliikenteen hou- kuttelevuus kaupunkiseudulla tulee paranemaan ratkaisevasti viran- omaisen järjestämän joukkoliikenteen myötä. Joukkoliikenteen lippu- järjestelmä tulee perustumaan ensimmäisessä vaiheessa tasataksaan. Lippujen hintataso tulee olemaan myös satunnaiselle matkustajalle edullinen. Matkustajainformaation selkeys ja ajantasaisuus paranee. Toimenpiteet tähtäävät joukkoliikenteen käytön helppouteen, xxxxxx- suuteen ja riippumattomuuteen kuntarajoista. Nämä päätökset myös tarkoittavat, että kaupunkiseudun kunnat lisäävät huomattavasti joukkoliikennerahoitustaan vuonna 2014. Kahden toimivaltaisen jouk- koliikenneviranomaisen, seudullisen joukkoliikenteen sekä ELY- keskuksen välisten rajapintojen sujuvuus niin lippujärjestelmien kuin liikenteen järjestämisen suhteen tulee varmistaa jatkossa. MAL- hankeohjelman vaikuttavuus jää tällä aiesopimuskaudella joukkolii- kenteen osalta vähäisemmäksi kuin muiden osa-alojen. MAL- hankeohjelman kohdentumista seuraavilla aiesopimuskausilla tulee arvioida joukkoliikenteen osalta uudelleen.
Turun raitiotien yleissuunnitelman valmistelun osalta on edetty raitio- tien linjausten valintaan hieman alkuperäistä hitaammassa aikataulus- sa, koska on haluttu varmistua että raitiotien yleissuunnitelma laadi- taan kaikkein toteuttamiskelpoisimmalle osuudelle. Yleissuunnitelma valmistui keväällä 2015, ja tavoitteena on tehdä kaupunginvaltuuston päätös raitiotien suunnittelun jatkamisesta vuoden 2015 aikana. Yh- teistyö Tampereen kanssa on tuonut merkittävää lisäarvoa raitiotien suunnittelulle. Valtio on tukenut Turun kaupunkia raitiotien yleissuun- nitelman ja sen taustaselvityksien tekemisessä yhteensä 0,23 miljoo- nalla eurolla. Yleissuunnittelun yhteydessä on selvitetty yhteistyössä yleisellä tasolla linjojen jatkamista Raision ja Kaarinan kaupungin kes- kustoihin. Lisäksi Turku on selvittänyt raitiotielinjan jatkamista Turun lentoasemalle tukemaan strategisesti eri liikennemuotojen yhdistä- mistä.
Matkakeskukselle ja Tunnin juna –hankkeelle tulee antaa suurempi painoarvo seudullisesti. Matkakeskus on tärkeä hanke maakunnallisen ja seudullisen joukkoliikenteen matkaketjujen sujuvuuden varmistami- seksi. Matkakeskuksen suunnittelua tulee aktiivisesti edistää. Liiken- neviraston, Turun kaupungin ja Logomon yhteishankkeena toteutetta- va pysäköintilaitos parantaa osaltaan Turun päärautatieaseman liityn- täpysäköinnin toimivuutta. Liikennevirastolle tulee valtion puolelta an- taa riittävä kohdennettu investointivaltuutus pysäköintilaitoksen to-
teuttamiseksi. Turvallisuustaso Turun ratapihalla on parantunut viime 55
vuosina tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden ja pienentyneiden VAK- liikennemäärien ansiosta.
Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma on valmistunut ja sen pääperiaatteet on hyväksytty osana rakennemallialueen liikenne- järjestelmäsuunnitelmaa. Seurantatiedon puuttuessa ei tässä kohtaa voida arvioida, miten hyvin kunnat ovat edistäneet kävelyn ja pyöräi- lyn edellytyksiä maankäytössä.
Liikenneturvallisuuden edistämistoimenpiteet ovat pääosin toteutu- neet sopimuksen mukaisesti. Seudullinen liikenneturvallisuussuunni- telma on valmistunut ja toimenpiteet on ohjelmoitu toteutettavaksi ELY-keskuksen ja kuntien toteutusohjelmiin seudun keskuskaupunkia Turkua lukuun ottamatta. Kokonaisvaltaiseen liikenneturvallisuustyö- hön tulee Turun kaupungissa panostaa jatkossa nykyistä voimak- kaammin ja käynnistää liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta aie- sopimuskaudella sopimuksen mukaisesti. Kuntien sisäiset liikennetur- vallisuusryhmät ovat pääosin toiminnassa. MAL-hankeohjelmassa on useita hankkeita, joilla on myönteisiä liikenneturvallisuusvaikutuksia.
Kansallisesti verraten liikkumisen ohjaus -toiminta on Turun seudulla järjestäytyneesti organisoitu. Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liiken- nejärjestelmätyössä edistetään jatkossa liikkumisen ohjauksen entistä vahvempaa integrointia liikennejärjestelmätyöhön. Liikenteen hallin- nan toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Liikenteen- ja häiri- önhallintasuunnitelma on valmistunut ja sen sisältämien toimenpitei- den toteuttamista edistetään. Turun Kiinteistöliikelaitoksen, Turun Sa- taman ja Liikenneviraston yhteinen liikennekeskus on käynnistänyt toimintansa alkuvuodesta 2014.
Toimenpiteiden vaikutukset kulkutapajakaumaan ovat kuitenkin to- dennettavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
KESTÄVÄ KASVU JA KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY
Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeella (E18-kasvukäytävä) on jatkossa mahdollisuus koota vyöhykkeen kaupungit, kunnat ja yritykset hyö- dyntämään tehtyjä infrastruktuuri-investointeja sekä tuotteistamaan innovatiivista, ekologista ja älykästä palveluliiketoiminnan kasvualus- taa. Hankkeelle on turvattava kansallinen status sekä riittävä rahoitus jatkossa.
Alaprojekti, jolla arvioidaan Turku–Helsinki-välisen nopean ratayhtey- den vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä, on käynnissä. Ratayhte- yttä on esitetty sisällytettäväksi TEN-T -työohjelmaan. EU- ministeriövaliokunta on päättänyt esittää Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden (Tunnin juna) edistämistä komission investointi- rahaston hankelistalle. Palvelutasoselvitys on käynnistynyt keväällä 2015.
Varsinais-Suomen liiton toukokuussa 2014 valmistuneessa selvitykses- sä Varsinais-Suomen paikallisjuna-liikenteen kehityspolku on käsitelty paikallisjunaliikenteen edellytyksiä mm. Turku–Salo -osuudella.
Maantiehankkeiden osalta kaikki valtiolle osoitetut tieverkon kehittä- mistoimenpiteet ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti. Turun kau-
punki ei ole käynnistänyt Välikehän yleissuunnitelman laadintaa. 56
Valtion toimet lento- ja laivaliikenteen kehittämiseksi ovat edenneet hyvin. Lentoliikennestrategia valmistui ja luovutettiin liikenne- ja kun- taministerille helmikuussa 2015. Strategian toimeenpanoa varten on asetettu viisi alueellista yhteistyöryhmää kehittämään yhteistyötä ja parantamaan kenttien toimintaedellytyksiä. Meriliikennestrategia valmistui keväällä 2014. Seudullista lento- ja laivaliikenteen kehittä- missuunnitelmatyötä ei ole käynnistetty.
6.2 Sopimuksen toteutuminen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin
Aiesopimusmenettelyllä on pyritty vahvistamaan kuntien keskinäistä ja kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja lii- kenteen yhteen sovittamisessa. Valtion näkökulmasta aiesopimusme- nettelyn tavoitteena on tukea kaupunkiseudun ja samalla sen eri kun- tien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä se- kä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja kuntien välistä yhteistyötä. Tavoitteet Turun kaupunkiseudulla ovat perustuneet kau- punkiseudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton yhdessä laatimaan ra- kennemalliin.
6.3 Valmisteluprosessin arviointi ja osapuolten odotukset aiesopimusmenettelyn kehit- tämiseksi
Aiesopimusmenettelyn keskeisenä haasteena on eri osapuolten sitou- tuminen sopimuksen toteutumista edistäviin hankkeisiin ja toimenpi- teisiin. Lisäksi aiesopimus sisältää sopimuksen ulkopuolisille tahoille vastuutettuja asioita. Esimerkiksi sopimukseen sisältyy valtiovarainmi- nisteriön (VM) toimivaltaan kuuluvia asioita. Nyt toimenpiteitä on vas- tuutettu joko suorasti tai epäsuorasti ministeriötasolle ja eteenpäin vieminen voi olla hankalaa. Tästä syystä esimerkiksi valtion kiinteistö- strategian tai sopimukseen liittyvien yhteisten investointihankkeiden toteuttaminen ei ole täysin ongelmatonta.
Aiesopimuksen toteutumisen kannalta tärkeätä on, että sopimukseen kirjattavat hankkeet sisältyvät myös valtakunnallisiin politiikkaohjel- miin. Esimerkiksi aiesopimukseen sisällytettävien merkittävää rahoi- tusta vaativien suurten liikenteen kehittämishankkeiden tulee sisältyä liikennepoliittiseen selontekoon.
Aiesopimusmenettely suurilla kaupunkiseuduilla on osoittautunut hy- väksi tavaksi toteuttaa seudullisia merkityksellisiä hankkeita, joiden to- teuttaminen nopealla aikataululla ei olisi muutoin ollut mahdollista. Kaupunkiseudulla toivotaan, että MAL-aiesopimusmenettelystä tulee pysyvä käytäntö. Turun kaupunkiseudun kuntakokous (4.2.2015) tote- si kantanaan, että aiesopimusmenettelyä on syytä jatkaa myös tuleval- la vaalikaudella. Kehittämiskohteina aiesopimusmenettelyssä on mm. se, että valtion MAL-hankeohjelmarahoitusta tulisi voida kohdentaa myös katuverkolle (oma talousarviomomentti), joka helpottaisi han- keohjelman laatimista ja edesauttaisi vaikuttavimpien hankkeiden va- litsemista ja toteuttamista. Xxxxxxxxx on ensimmäisellä aiesopimus- kaudella ollut se, että mahdollisissa muutostilanteissa hankkeiden kus- tannusarvioiden myöhäinen täsmentyminen on vaikeuttanut rahoituk- sen kohdentamista hankeohjelman sisällä. Tavoitteena tulisikin jatkos- sa olla se, että MAL-hankeohjelmaan valittavista hankkeista olisi tehty
jo esisuunnitelmat. Tärkeimmistä kohteista tulisi myös laatia toteutus- suunnitelmat ja mahdolliset asemakaavamuutokset etukäteen. Tämä edellyttäisi nykyistä varmempaa tietoa tulevasta MAL-rahoituksesta. Lisäksi rahoituksen kohdentamisen periaatteita tulee jatkossa arvioida nykyistä paremmin saatujen kokemusten perusteella suhteessa vai- kuttavuuteen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikennetur- vallisuuden suhteen. Kaupunkiseudun tulisi liikennejärjestelmätyön puitteissa sopia liikennejärjestelmän kannalta vaikuttavimmat toi- menpiteet siten, että toimenpiteiden valinnassa ratkaisee vaikutta- vuus eikä esimerkiksi rahoituksen jakoperusteet kuntien asukasluvun suhteessa. Seurantamenettelyä olisi tarpeen myös pyrkiä keventä- mään.
Kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön toimintamalli on osoittautunut toimivaksi tavaksi seudullisesti merkittävien liikennejär- jestelmäkysymysten käsittelyssä. Liikennejärjestelmätyön jatkuvan toimintamallin soveltuvuutta rakennemallialueelle arvioidaan raken- nemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Liikennejärjestelmätyön ja maankäytön suunnitteluprosessien yhteen- sovittamisessa on kuitenkin edelleen kehitettävää, niin Turun seudulla kuin muuallakin Suomessa. Rakennemallityön sekä MAL-työryhmän kaltaiset liikenteen ja maankäytön näkökulmaa yhdistävät prosessit ovat parantaneet valmiuksia liikenteen ja maankäytön näkökulmien yhteensovittamiseksi.
Seudullinen liikennetutkimustieto ei ole ajantasaista, eikä liikennetut- kimustietoa ole saatavilla MAL-aiesopimusaluetta vastaavasti. Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä päätti joulukuussa 2014 osallistumisesta valtakunnalliseen henkilöliikenne- tutkimukseen seudullisella lisäotannalla. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuonna 2017.
Seuraavalla sopimuskaudella aiesopimuksen seurantaan ja sen resur- sointiin tulee kiinnittää huomiota jo valmisteltaessa ja hyväksyttäessä sopimusta. Seurannan hyödyntämisen astetta tulee lisätä. Seurannas- ta voidaan muodostaa keskeinen seudullinen tietopohja kuntien päät- täjille maankäytön suunnittelussa koskevassa päätöksenteossa. Tämä edellyttää, että ajantasainen tieto on jatkossa nykyistä helpommin saatavilla. Tällä hetkellä mm. Väestörekisterikeskuksen, Tilastokeskuk- sen ja Suomen ympäristökeskuksen asumisen ja elinkeinoelämän tilas- totiedot ja ananlyysit ovat osin jopa vuosien viiveellä käytettävissä.
Seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma on valmistunut joulu- kuussa 2014 ja se on lähetetty kuntiin hyväksyttäväksi ohjeellisesti noudatettavana. Ohjelma on hyväksytty kaikissa MAL-kunnissa paitsi Mynämäellä. Nähtäväksi jää, miten hyvin kunnat sisällyttävät yhteiset periaatteet omiin ohjelmiinsa ja toimintamalleihinsa. Jatkossa onkin syytä keskittyä yhteisten periaatteiden toteutumisen seurantaan.
Kaupunkiseudun kunnat odottavat tulevaisuudessa aiesopimusmenet- telyn tuovan kasvavaa kumppanuutta valtion ja kaupunkiseudun välil- le.
Ympäristöministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö asettivat 7.12.2011 suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liiken-
teen aiesopimusten valtio-osapuolen valmisteluryhmän arvioimaan 58
tähänastisten sopimusten valmistelua ja sisältöä ja tekemään ehdo- tuksia aiesopimusmenettelyn kehittämiseksi. Aiheesta on pidetty kaksi työpajaa; MAL-verkoston 2.10.2014 järjestämä MAL(PE)- aiesopimusten ja Kasvusopimusten kehittämistyöpaja ja Ympäristömi- nisteriö 15.1.2015 järjestämä kutsutyöpaja Helsingin, Tampereen, Tu- run ja Oulun kaupunkiseudun MAL-aiesopimusosapuolille. Jälkimmäi- sessä käsiteltiin valtio-osapuolen valmisteluryhmän laatimaa MAL- aiesopimusmenettelyn väliarviointiraporttia, jota täydennetään kau- punkien ja kuntien edustajien näkemysten pohjalta. MAL-aiesopimus- kaupunkiseutujen työpajassa esittämät kokemukset sopimusmenette- lyn toimivuudesta ja kehittämisestä olivat hyvin yhteneväiset. Raportti valmistui keväällä 2015.
LIITTEET
Liite 1: ARA:n myöntämät korkotuki- ja takauslainapäätökset 2012–2014 normaaleille vuokratalo- ja ASO-kohteille.
2012 | 2013 | ||||
as. | € | as. | € | ||
Normaalit vuokratalot | Normaalit vuokratalot | ||||
Kaarina, 1 hanke | 44 | 5 322 571 | Kaarina, 1 hanke | 16 | 2 849 860 |
Lieto, 1 hanke | 27 | 3 078 000 | |||
Naantali, 1 hanke | 26 | 3 595 200 | |||
Turku, 5 hanketta | 186 | 27 422 666 | |||
YHTEENSÄ | 44 | 5 322 571 | YHTEENSÄ | 255 | 36 945 726 |
ASO:t | ASO:t | ||||
Kaarina, 2 hanketta | 51 | 7 555 805 | Kaarina, 1 hanke | 26 | 4 325 928 |
Lieto, 1 hanke | 24 | 4 301 100 | |||
Naantali, 1 hanke | 38 | 7 417 300 | |||
Turku, 1 hanke | 39 | 4 731 700 | Turku, 4 hanketta | 85 | 15 924 618 |
YHTEENSÄ | 152 | 24 005 905 | YHTEENSÄ | 111 | 20 250 546 |
Xxxxxxxxxxx | Xxxxxxxxxxx | ||||
Turku, 1 hanke | 39 | 5 395 432 | |||
YHTEENSÄ | 39 | 5 395 432 | YHTEENSÄ | 0 | 0 |
AS.OY (40 %) KOR- KOTUKI, perusparantaminen | AS.OY (40 %) KOR- KOTUKI, perusparantaminen | ||||
Kaarina, 1 AS.OY | 200 | 1 309 680 | |||
Turku, 8 AS.OY:tä | 556 | 3 780 690 | Turku, 6 AS.OY:tä | 594 | 4 905 989 |
YHTEENSÄ | 556 | 3 780 690 | YHTEENSÄ | 794 | 6 215 669 |
2014 | |||
as. | € | ||
UUSTUOTANTO | |||
Erityisryhmien asunnot | Kaarina, 1 hanke | 30 | 3 021 975 |
Turku, 6 hanketta | 275 | 21 704 075 | |
YHTEENSÄ | 305 | 24 726 050 | |
PERUSPARANNUS | |||
Normaalit vuokra- asunnot | Turku, 1 hanke | 108 | 4 908 000 |
Erityisryhmien asunnot | Turku, 1 hanke | 368 | 17 176 400 |
YHTEENSÄ | 476 | 22 084 400 | |
ASUNTO-OSAKEYHTIÖTALOT (40 %) | |||
Kaarina, 3 AS.OY:tä | 116 | 1 113 440 | |
Raisio, 2 AS.OY:tä | 105 | 660 600 | |
Turku, 18 AS.OY:tä | 967 | 7 479 840 | |
YHTEENSÄ | 1 188 | 9 253 880 | |
TAKAUSLAINA | |||
Turku, 1 hanke | 58 | 8 095 300 | |
YHTEENSÄ | 58 | 8 095 300 | |
Liite 2: Investointiavustuspäätöksen saaneet kohteet 2012–2014 (ARA).
2012 | 2013 | ||||||
as. | € | Käyttötarkoitus | as. | € | Käyttötarkoitus | ||
UUSTUOTANTO | |||||||
Parainen | 15 | 853 500 | kehitysvammaiset | Kaarina | 30 | 1 331 000 | huonokuntoiset vanhukset |
Turku | 20 | 1 399 258 | vammaiset | Parainen | 15 | 853 000 | kehitysvammaiset |
Turku | 31 | 2 467 000 | kehitysvammaiset | Turku | 15 | 1 419 191 | vammaiset |
Turku | 25 | 934 009 | asuminen | Turku | 268 | 10 300 347 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 44 | 934 009 | muistisairaat vanhukset | Turku | 15 | 597 500 | tukiasuminen: vanhukset |
Turku | 25 | 934 009 | huonokuntoiset van- hukset | Turku | 54 | 2 625 000 | pitkäaikaisasunnottomat |
Turku | 60 | 2 625 000 | pitkäaikais- asunnottomat | Turku | 69 | 2 592 165 | päihdehuoltopalvelujen käyttäjät |
Turku | 70 | 2 592 165 | päihdehuoltopalvelujen käyttäjät | Turku | 46 | 3 442 000 | kehitysvammaiset |
Turku | 25 | 934 009 | huonokuntoiset vanhukset | ||||
Turku | 25 | 934 009 | asuminen | ||||
YHTEENSÄ | 290 | 12 738 950 | YHTEENSÄ | 562 | 25 028 721 | ||
PERUSPARANTAMINEN | |||||||
Kaarina | 23 | 96 288 | huonokuntoiset van- hukset | Raisio | 24 | 208 000 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 93 | 401 940 | opiskelijat | Turku | 32 | 805 706 | kehitysvammaiset |
Turku | 32 | 762 440 | muistisairaat vanhukset | ||||
YHTEENSÄ | 148 | 1 260 668 | YHTEENSÄ | 56 | 1 013 706 | ||
2014 | |||||||
as. | € | Käyttötarkoitus | |||||
UUSTUOTANTO | |||||||
Kaarina | 30 | 1 627 217 | huonokuntoiset van- hukset | ||||
Turku | 31 | 2 821 192 | kehitysvammaiset | ||||
Turku | 54 | 3 060 554 | pitkäaikais- asunnottomat | ||||
Turku | 69 | 2 267 587 | päihdehuoltopalvelujen käyttäjät | ||||
Turku | 169 | 7 103 258 | muistisairaat vanhukset | ||||
Turku | 15 | 423 164 | tukiasuminen: vanhuk- set | ||||
YHTEENSÄ | 368 | 17 302 972 | |||||
Liite 3: Aiesopimuksen toimenpiteet
Maankäyttö - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja ympäristön laatu
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja keskustoihin, taajama-alueille ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaan nykyiseen rakenteeseen energiatehokkaasti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaupun- kiseudun vetovoimatekijöitä, mm. rikasta kulttuuriympäristöä vahvistetaan kaikessa maankäytön suunnittelussa.
M1 Turun kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen
M1-1 Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden 2013 loppuun mennessä kunta- kohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttami- seksi.
M1-2 Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden 2013 loppuun mennessä yhtei- sen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2014–2017. Ohjelma voi sisältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Kunnat te- hostavat maapoliittisia toimenpiteitä rakennemallia tukevalla tavalla siten, että raakamaan sekä asema- ja yleiskaavavarannon määrät ke- hittyvät tarpeisiin ja aiesopimuksen tavoitteisiin nähden positiivisesti. Valtio edistää toiminnallaan Turun kaupunkiseudun maapoliittisten periaatteiden toteutumista.
M2 Keskustojen ja taajamien kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
M2-1 Kunnat kohdentavat kaavoitusta ensisijaisesti joukkoliikenteen laatu- käytävien kehittämistä tukeville taajama-alueille ja niiden välittömään yhteyteen keskustojen elinvoimaisuuden ja palveluiden alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Samalla kunnat sitoutuvat välttä- mään yhdyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
M2-2 Kunnat laativat ja hyväksyvät haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudulliset periaatteet tällä sopimuskaudella. Tavoitteena on vähen- tää taajamien lievealueille sijoittuvaa, yksittäisiin lupiin perustuvaa pientalorakentamista. Periaatteet laaditaan osana valmisteltavaa seu- dullista asunto ja maankäyttöohjelmaa. Aiesopimuksen sopijapuolet selkeyttävät suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten kri- teereitä.
M2-3 Kunnat sitoutuvat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavutettavuuden edistämiseen seudullisesti rakennemallin tavoittei- den mukaisesti. Kunnat laativat yhteistyössä paikkatietoon perustuvan palveluverkon nykytilanteen tarkastelun sekä sopivat järjestelmän yl- läpidosta mm. maankäytön ja palveluverkon suunnittelun taustatie- doksi.
M3 Yhteiset rakennetun ympäristön laatukriteerit
M3 Kunnat sopivat yhteisistä rakennetun ympäristön laatukriteereistä. Laatukriteerit valmistellaan vyöhykkeittäin tavoitteena, että saman- tyyppisillä alueilla seudulla on samantasoiset laatukriteerit. Kunnat vahvistavat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäris- töön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimateki-
jöitä. Toimenpide toteutetaan tällä sopimuskaudella ja toteuttamista jatketaan sen jälkeen.
Vetovoimainen asuminen
Asumisen toimenpiteillä tavoitellaan nykyistä kilpailukykyisempää kaupunkiseutua. Asuntotuotannon ohjaamisella pyritään varautumaan seudullisesti väestön määrän ko- konaiskasvuun. Asuntotuotanto sijoitetaan tukemaan joukkoliikenteen matkustajapo- tentiaalia ja muodostamaan toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunki- rakennetta. Seudullisella, yhteisvastuullisella asuntopolitiikalla pyritään turvaamaan eri elämäntilanteisiin sekä varallisuustasoihin sopiva monimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Tasapainoisella asuntotuotannon määrällä ja laadulla pyritään kau- punkiseudulla demografisesti ja sosio-ekonomisesti kestävään asukasrakenteeseen, jossa alueiden väliset erot ovat nykyistä pienemmät.
A Monipuolinen asuntotarjonta ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
A1 Kunnat laativat ja hyväksyvät tällä sopimuskaudella kaupunkiseudun asunto ja maankäyttöohjelman vuosille 2014–2017. Ohjelman tulee si- sältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita.
Asunto- ja maankäyttöohjelmalla kunnat sopivat yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta, sitoutuvat tuetun asumisen tuotantotavoitteisiin ja ohjelmoivat vuotuisen asuntotuotannon painottaen monipuolisia asumismahdollisuuksia vetovoimaisissa keskustoissa lähellä hyvin saa- vutettavissa olevia palveluita ja joukkoliikenteen laatukäytävillä. Oh- jelma ohjaa sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuo- tantoa.
Rakennemallin 2035 mukaisesti asuntotarjontaa lisätään 78 000 uu- della asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 % kasvu), mikä tarkoit- taa noin 3400–3500 asuntoa vuodessa.
Tavoitteellisesta seudun uustuotannosta 20 prosenttia - toteutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Tavoite jaetaan kuntakohtaisiksi tavoitteiksi seudun asunto- ja maankäyttöoh- jelmassa. Aiesopimuskuntiin osoitetaan korkotukilainoitusta asumisoi- keusasuntoja varten enintään saman verran kuin toteutetaan valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa.
Uusi asuntotuotanto sijoitetaan seudun kokonaisuuden kannalta yh- teisvastuullisesti, joukkoliikennekäytävien matkustajapotentiaalia tu- kien sekä toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkira- kennetta tuottaen. Toimenpiteellä edistetään maankäytön suunnitte- lun ja asuntopolitiikan yhteistyötä.
Valtio tukee rakentamista korkotukilainoituksella ja valtiontakauksilla pyrkien edistämään seudullisen kohtuuhintaisen ja energiatehokkaan asuntotuotannon toteuttamista. Valtio osoittaa ns. infra-avustusta kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelmassa osoitettavien asun- toalueiden toteuttamiseen. Valtio tukee ikääntyneiden ja erityisryh- mien asumista investointituilla ja korjausavustuksilla.
A2 Aiesopimusosapuolet kehittävät yhteistyömenettelyä täydennysra- kentamiseen ja muuhun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyrki- vissä toimenpiteissä. Valtio luovuttaa kohtuulliseen hintaan asunto- tuotantoon soveliaat ja valtion tarpeesta vapautuvat maanomistukset
kunnille kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. 63
A3 Kunnat ja valtio edistävät asuinalueiden energiatehokkuutta uudis- ja korjausrakentamisessa uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Valtio tu- kee toteutumista korjaus- ja energia-avustuksilla.
Kestävä liikennejärjestelmä
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Kehittämi- sen tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia sekä tuottaa turvallinen, tehokas ja taloudellinen kokonaisjärjestelmä tukemalla samal- la maankäytön eheytymistä. Toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan liikku- mistarpeeseen, liikenteen suuntautumiseen ja kulkumuodon valintaan.
L1 Liikennejärjestelmätyö
L1-1 Liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään rakennemallin liikenteel- listen tavoitteiden mukaisesti. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö vakiinnutetaan jatkuvan toimintamallin mukaiseksi ja se kytketään en- tistä tiiviimmin maankäytön prosesseihin ja organisaatioihin.
L1-2 Sopijaosapuolet toteuttavat Turun seudulla pieniä kustannustehokkai- ta liikenneverkon kehittämistoimia (MAL -hankeohjelma). Valtio ja kunnat osallistuvat toteuttamiseen yhtä suurella rahoitusosuudella. Rahoitus on 10 milj. € (valtio 5 milj. € ja kunnat 5 milj. €) aiesopimus- kaudella ja se kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä. Rahoituksen kohdennetaan hankkeille kuntien, liikenne- viraston ja ELY –keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käytettävissä vuosina 2014–2015. Rahoituspanosta pyritään lisäämään seuraaville aiesopimuskausille.
L2 Joukkoliikenteen edistäminen ja kaupunkiseudun merkittävimmät joukkoliikenne- hankkeet
L2-1 Kunnat ja valtio edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kau- punkiseudulla. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen järjestää kau- punkiseudun joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja ke- hittämissuunnitelmien pohjalta. Joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjes- telmää sekä matkustajainformaatiota kehitetään vastaamaan seudulli- sen liikkumisen tarpeita.
Valtio myöntää suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Tuen edellytyksenä on, että rahoitus nostaa joukko- liikenteen palvelutasoa ja siten lisää sen käyttöä ja parantaa joukkolii- kenteen kilpailukykyä. Xxxxxx pyrkii lisäämään joukkoliikennetukea seuraaville aiesopimuskausille.
Seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittää ja toteuttaa bussilin- jastoa runkobussilinjaston kehittämisohjelman 2012–2020 mukaisesti. Valtio ja kunnat toteuttavat runkolinjastoon liittyvät liikenneinfra- struktuurin kiireellisimmät parannustoimet käyttämällä toteuttami- seen osin MAL -hankeohjelman rahoitusta.
L2-2 Turun kaupunki laatii ja hyväksyy tällä sopimuskaudella tarvittavat suunnitelmat uuden sillan toteuttamiseksi Hirvensalosta Uittamolle saaren huoltovarmuuden turvaamiseksi ja runkobussilinjaston toteut-
L2-3 Rautatieasemien (päärautatieasema ennen Matkakeskuksen toteut- tamista ja Kupittaan asema) liityntäpysäköinnin toimivuutta ja vas- tuunjakoa selkeytetään aiesopimuskaudella.
L2-4 Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matka- keskuksen suunnittelua ja ratapihan kehittämistä tällä sopimuskaudel- la. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuustason parantamiseen (VAK) Turun keskustassa.
L2-5 Turun kaupunki ja valtio laativat tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunnitelman, jonka perusteella voidaan tehdä päätös vaiheittai- sesta toteuttamisesta. Valtio avustaa pikaraitiotien suunnittelua ja to- teutusta 30 %:n rahoitusosuudella. Pikaraitiotien toteuttamisen edel- lytyksenä on rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pika- raitiotiehen tukeutuen.
L3 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
L3-1 Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäy- tön kehittämishankkeissa erityisesti seudun taajamissa. Kunnat ja val- tio käynnistävät vuonna 2012 osana liikennejärjestelmätyötä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatimisen. Kehittämisohjelmassa määritetään seudullinen pyöräliikenteen runkoverkko sekä lähivuosina tarvittavat kehittämistoimenpiteet kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Hankkeet sekä niiden priorisointi ja ajoitus täsmennetään kehittämis- ohjelmassa. Kunnat ja valtio toteuttavat kävelyn ja pyöräilyn edistä- mistoimenpiteitä tällä sopimuskaudella osoittamalla toteuttamiseen MAL -hankeohjelman rahoitusta.
L4 Liikenneturvallisuus, liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus
L4-1 Kunnat ja valtio laativat ja toteuttavat seudullista liikenneturvallisuus- suunnitelmaa tällä sopimuskaudella. Suunnitelma sisältää liikennetur- vallisuustyön jatkuvan toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on voimassa oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä lii- kenneturvallisuusryhmä. Hankkeet, niiden priorisointi ja toteutuksen ajoitus täsmentyvät liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Hankkeiden toteuttamiseen osoitetaan MAL -hankeohjelman rahoitusta.
L4-2 Nykyiseen Liikenneviraston tieliikennekeskukseen keskitetään alan toimijoiden liikenteenhallinnan operatiivisia toimintoja kuten liikenne- valojen vikapäivystys ja ohjaus sekä joukkoliikenteen häiriönhallinta. Lisäksi osana liikennejärjestelmätyötä tehdään liikenteen- ja häiriön- hallintasuunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa väyläverkon häi- riötilanteiden hoidon valmiuksia. Toimenpide suunnitellaan ja toteute- taan tällä sopimuskaudella, jonka jälkeen toteuttaminen jatkuu.
L4-3 Liikkumisen ohjauksen kehittämistä edistetään kaupunkiseudulla osa- na liikennejärjestelmätyötä tällä sopimuskaudella tavoitteena liikku- misen tapojen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Valtio voi myöntää seudun kunnille tai kuntayhtymälle avustusta liikkumisen
Kestävä kasvu ja kaupunkiseudun kilpailukyky
Kaupunkiseudun kestävää kasvua ja kilpailukykyä tuetaan parantamalla sekä elinkei- noelämän tärkeiden kuljetusreittien toimivuutta että hyviä henkilöliikenneyhteyksiä kaupunkiseudun sisällä, muualle maahan ja ulkomaille. Lounaisrannikon kautta kulke- vat ulkomaanyhteydet ovat elintärkeitä sekä alueen omalle vientiteollisuudelle että koko maan ulkomaankaupalle.
K1 E18-kasvukäytävän kehittäminen
K1-1 Käynnistetään yhteistyössä muiden tahojen kanssa useamman maan välinen E18- kasvukäytävä -hanke (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki- Pietari) siten, että osahankkeiden johto jakautuu kaupunkien ja valtion kesken. Tavoitteena on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän uudenlai- sella yhteistyöllä luoda nykyistä tehokkaammin mahdollisuuksia käy- tävän alueen kasvua ja kehitystä tukeville palveluille ja liiketoiminnal- le.
Sopijaosapuolet käynnistävät osana E18 kasvukäytävään liittyen ala- projektin, jolla arvioidaan Turku-Helsinki välisen nopean ratayhteyden vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä ja samalla selvitetään Turku- Salo -paikallisjunaliikenteen edellytyksiä.
K2 Turun kaupunkiseudun merkittävimmät tieverkon kehittämishankkeet
K2-1 Valtio käynnistää VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamistoimenpiteet Turun kaupunkiseudulla tällä sopimuskaudella liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Joukkoliikenteen tarpeet ja toimintaedellytykset ohjaa- vat parantamistoimenpiteiden ratkaisuja. Maankäyttö ohjataan tässä aiesopimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti olemassa oleviin taajamiin.
K2-2 Valtio asettaa sopimuskaudella suunnitteluhankkeen, jolla edistetään E18 Turun kehätien parantamista välillä Raisio-Kirismäki ja luodaan edellytyksiä toteutumisen käynnistymiselle seuraavilla sopimuskausil- la.
K2-3 Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien kehit- tämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana. Tällä sopimuskaudel- la parannetaan Kaarinantien liittymiä ja laaditaan Kaarinantien poh- joispään käännön YVA.
K2-4 Turun välikehän (Suikkilantie-Markulantie-Halistentie-Hämeentie- Jaanintie- Eteläkaari) liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden turvaami- nen edellyttää varautumista liittymien lisäkaistoihin ja mahdollisiin ne- likaistaistustarpeisiin koko välikehän varrella. Tällä sopimuskaudella valtio ja Turun kaupunki käynnistävät välikehän kadun yleissuunnitte- lun ja toteuttavat Turun satamayhteyden, Suikkilantien eteläpään ne- likaistaistamisen.
K2-5 Tällä aiesopimuskaudella Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ratkaistaan valtatien 10 parantamisen aluevaraus Liedon kohdalla. Vt10 on tärkeä elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden kannalta.
K3 Lento- ja laivaliikenteen kehittäminen
K3-1 Valtio laatii lentoliikenteen strategian, jossa selvitetään mm. lentolii- kenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioidaan Suomen lentoasema- verkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliiken- nepalvelujen järjestämisessä. Kunnat laativat yhdessä valtion kanssa seudullisen lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelman. Turun lentoasemaa kehitetään sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta mahdollistamaan liikenteen kasvu ja palvelutason parantaminen.