TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN

TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN


ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS


kunnallisvaltuustokaudelle 2017-2021

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön eteneminen voi muuttaa sopimuskautta 24.4.2017


Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen


ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS


kunnallisvaltuustokaudelle 2017-2021

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön eteneminen voi muuttaa sopimuskautta.


Sisällysluettelo

1 § Sopimuksen tekemisen perustana olevat normit 2

2 § Sopimuksen taustaa ja tavoitteet 3

3 § Sopijapuolet 3

4 § Sopimuskausi ja sopimuksen luonne 3

5 § Sopimuksen hyväksyminen 4

6 § Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi 4

7 § Sopimuksen uusiminen ja tarkistaminen 5

8 § Väestön palvelutarpeen arviointi 5

9 § Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja erityistason sairaanhoidossa 5

10 § Lääkinnällinen kuntoutus 6

11 § Päivystys 6

12 § Ensihoitokeskus 7

13 § Yhteistyö koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä tukipalveluissa 7

14 § Perusterveydenhuollon tukipalvelut 8

15 § Henkilöstön koulutustarve 8

16 § Henkilöstön saatavuus 10

17 § Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisessa kehittämisessä 10

18 § Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto 10

19 § Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset 11

20 § Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 12


Liitteet


Liite 1a. Luettelo Tyksin erityisvastuualueella ja Hyksiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävistä hoidoista, Satakunnan sairaanhoitopiiri, 30.6.2017 mennessä (17.2.2017)

Liite 1b. Luettelo Tyksin erityisvastuualueella ja Hyksiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävistä hoidoista, Vaasan sairaanhoitopiiri, 30.6.2017 mennessä (17.2.2017)

Liite 2. Xxxxxxxx Xxxxxx erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyksistä (7.4.2017)

Liite 3. Yhteistyö tutkimustoiminnassa, laadunhallinnassa, potilasturvallisuudessa, val- miussuunnittelussa ja tukipalveluissa

Liite 4. Mini-HTA -lomake

1 § Sopimuksen tekemisen perustana olevat normit


Terveydenhuoltolain (1326/2010) 42 §:n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Laissa edellytetään, että eri- tyisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava samaan erityisvastuu- alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvon- nasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulu- tuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualu- een sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa eri- koissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutus- tarjontaa.


Terveydenhuoltolain 43 §:ssä säädetään erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta. Xxxx mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissai- raanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuulu- vien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista.


Sopimuksessa sovitun työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuut- ta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelli- set ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.


Xxxx mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Valtioneuvosto on anta- nut tämän mukaisesti asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissai- raanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Asetuksen sisältöä on lisäksi kuvattu tar- kemmin sen valmistelun yhteydessä laaditussa taustamuistiossa.


Valtioneuvosto on antanut 13.12.2012 asetuksen erityistason sairaanhoidon erityisvastuu- alueista. Asetuksen 1 § 2 kohdan mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvas- tuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri.


Järjestämissopimus on ensimmäisen kerran hyväksytty vuonna 2013 alkaneelle kunnallis- valtuustokaudelle. Sosiaali- ja terveysministeriön on tämän jälkeen antanut asetuksen (782/2014) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyk- sistä. Asetus on tullut voimaan 1.1.2015 lukuun ottamatta sen naistentauteja, synnytyksiä ja lastentauteja koskevaa 14 §:ä, joka on tullut voimaan 1.1.2017. Lisäksi eduskunta on hyväksynyt terveydenhuoltolain muutoksen (1516/2016) koskien kiireellistä hoitoa, ensi- hoitopalvelujen järjestämistä ja sisältöä sekä erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä. Laki on tullut voimaan 1.1.2017, mutta sen 45 ja 50 §:ää sekä 50 a §:n 3 momenttia on sovellettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2018 lukien. Tässä päivitetyssä järjestämissopimuksessa on huomioitu edellä mainittujen säädösmuutosten vaikutukset.


Edellä mainittujen normien lisäksi sopimus perustuu erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin.

2 § Sopimuksen taustaa ja tavoitteet


Vuoden 2011 aikana valmisteltiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoito- piirien yhteinen strategia-asiakirja, jonka nimenä on Länsirannikon miljoonapiiri-strategia 2012–2016. Strategia hyväksyttiin kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin valtuustoissa syksyllä 2011. Strategian perusajatuksena oli, että yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voimava- rat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit xxxx- xxxx. Länsirannikon miljoonapiiri-strategian päämäärät on otettu edelleen huomioon tä- män sopimuksen valmistelussa.


Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit muodostavat ns. ”Länsiranni- kon miljoonapiirin”, joka pohjautuu vastaavaan maantieteelliseen alueeseen. Länsiranni- kon sairaanhoitopiirien yhteisenä strategisena tavoitteena on

- varmistaa Porin, Turun ja Vaasan alueella kolme päivystävää, monipuolisesti erikois- sairaanhoitoa tuottavaa keskussairaalaa,

- turvata Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston lääketieteellisen tie- dekunnan toimintaedellytykset erva-alueen riittävällä väestöpohjalla,

- turvata Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien lääkäreiden ja muun terveyden- huollon henkilöstön määrän ja koulutustarpeiden sekä tutkimustoiminnan ylläpito si- ten, että tieteellisesti korkeatasoinen toiminta jatkuu ja

- varmistaa erikoissairaanhoidon palvelujen saanti ruotsinkielisille omalla äidinkielel- lään.


Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirin muodostamalla Tyksin eri- tyisvastuualueella on harjoitettu tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirien välillä ja yhteistyö on muodostunut olennaiseksi osaksi sairaanhoitopiirien palvelutuotantoa ja Tyksin yliopistol- lista tehtävää.


Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksen osapuolten tavoitteena on tällä sopi- muksella ja muilla yhteistyöjärjestelyillä jatkaa tiivistä ja toimivaa yhteistyötä sairaanhoito- piirien välillä. Tämä sopimus on jatkoa Järjestämissopimukselle 2013-2016.


3 § Sopijapuolet


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSSHP) ja


Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SATSHP) ja


Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSHP).


4 § Sopimuskausi ja sopimuksen luonne


Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on laadittu vuonna 2017 alkavalle ja vuonna 2021 päättyvälle kunnal- lisvaltuustokaudelle.


Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne sekä sitä säätelevät lait tulevat muuttumaan sopi- muskauden aikana. Erva-alueen johtoryhmä seuraa tilannetta ja tekee tarvittavia selvityk- siä ja esityksiä kunkin sairaanhoitopiirin päättäville elimille yhteistyön syventämiseksi. Yh-

teistyöselvitykset voivat sisältää jopa koko länsirannikon kattavan yhteisen yliopistollisen sairaalan, jolla on toimipisteitä kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä.


Tämä sopimusasiakirja edustaa sopijapuolten yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoidon jär- jestämisestä ja kehittämisestä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella kunnallisvaltuustokauden sopimuskauden aikana. Sopijapuolet sitoutuvat kukin osaltaan edistämään tässä sopimuksessa kuvattujen tavoitetilojen toteutumista.


Osapuolet toteavat, että tavoitetilojen toteuttaminen edellyttää tämän sopimuksen lisäksi erillistä valmistelua ja päätöksentekoa sopijapuolten organisaatioissa.


5 § Sopimuksen hyväksyminen


Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa. Tämä sopimus on hyväksytty

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa 13.6.2017 § X ja


Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustossa 12.6.2017 § X ja


Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa 29.5.2017 § X.


6 § Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi


Sopimuksen seurantaa sairaanhoitopiiritasolla toteutetaan ensisijaisesti sopimusosapuo- lien johtoryhmissä. Sairaanhoitopiirien johtajat raportoivat kuntayhtymien hallitukselle an- nettavissa toimintakertomuksissa, osavuosikatsauksissa ja vastaavissa taloutta ja toimin- taa koskevissa määrävälein annettavissa raporteissa muiden asioiden ohella tämän sopi- muksen toteutumisesta. Sairaanhoitopiirien johtajat vastaavat myös siitä, että sopimuksen toteutumista arvioidaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa.


Kuntayhtymien hallitusten välillä järjestetään vähintään kerran vuodessa yhteinen neuvot- telu, jossa arvioidaan tämän sopimuksen toteutumista ja käsitellään sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä ja tätä sopimusta koskevia kehittämistarpeita.


Sopijapuolten toiminnan yhteensovittamista varten järjestetään säännöllisesti sairaanhoi- topiirien johtavien viranhaltijoiden yhteinen kokous, jota kutsutaan nimellä erva- johtoryhmä. Kokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa loma-aikoja lukuun ottamat- ta. Sairaanhoitopiirien johtajat nimeävät sairaanhoitopiirien edustuksen erva- johtoryhmään. Erva-johtoryhmä valitsee puheenjohtajan vuosittain keskuudestaan.


Osapuolet toteavat, että erva-johtoryhmä ei ole päättävä elin eikä sillä ole toimivaltaa. Er- va-johtoryhmässä käsiteltyjä asioita sairaanhoitopiireissä valmistelevat ja toimeenpanevat viranhaltijat vastaavat siitä, että asioiden valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano tapah- tuvat toimivaltuuksien puitteissa.


Sairaanhoitopiirin johtaja, kukin osaltaan, vastaa siitä, että järjestämissopimuksen seuran- ta ja toteutumisen arviointi toimeenpannaan tässä sovitulla tavalla.

7 § Sopimuksen uusiminen ja tarkistaminen


Sopimuksen uusimisesta vastaavat sairaanhoitopiirien johtajat valtuustokausittain. Valmis- telutyö uuden sopimuksen laatimiseksi käynnistetään hyvissä ajoin ja vähintään puoli vuot- ta ennen valtuustokauden päättymistä.


Sopimusta voidaan tarkistaa tarvittaessa myös kesken sopimuskauden.


8 § Väestön palvelutarpeen arviointi


Nykytila


Vastuu erikoissairaanhoidon palvelujen mitoittamisesta vastaamaan väestön palvelutarpei- ta kuuluu ensisijaisesti sairaanhoitopiirien toimivalle johdolle. Vastuita tämän osalta on määritetty tarkemmin sairaanhoitopiirien säännöstöissä. Tässä tehtävässä kunkin sairaan- hoitopiirin toimivaa johtoa tukee terveydenhuoltolaissa tarkoitettu perusterveydenhuollon yksikkö.


Tavoitetila


Sairaanhoitopiirien johdon tukena toimivat perusterveydenhuollon yksiköt ja/tai kehittämis- palvelut tekevät tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirien alueen väestön palvelutarpeen arvi- oinnissa ja seurannassa.


9 § Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja erityistason sairaanhoidossa


Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumi- sen seurannasta ja sen arvioimisesta, miten hoitoja erityisvastuualueella järjestetään. Joh- tajaylilääkärit antavat vähintään kerran vuodessa kevätkaudella erva-johtoryhmälle tiedot siitä, mitä hoitoja on erityisvastuualueella keskitetty ja mitä uusia keskittämis- tai hajautta- mistarpeita on tunnistettu.


Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo Xxxxxx erityisvastuualueella vuonna 2017 keskitet- tävistä hoidoista. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreillä on oikeus tarkistaa liitettä kesken sopimuskautta yhtäpitävillä päätöksillä.


Liite 1a ja Liite 1b.


Johtajaylilääkärien tulee ottaa huomioon yhteistyötä ja työnjakoa suunnitellessaan sai- raanhoitopiireissä hyväksytyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat sekä muut ajanta- saiset tiedot alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelui- den toteuttamisesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta ja toimivuudesta sekä kulloinkin voimassaoleva lainsäädäntö.


Erikoisalakohtaisesti sovitaan erikseen tarkemmin yhteistyöstä potilashoidossa. Yhteis- työmuotoja voivat olla esimerkiksi video- tai muu konsultointi, etäpoliklinikan pitäminen, hoidon tai toimenpiteiden tuottaminen toiselle sairaanhoitopiirille mm. saatavuuden paran- tamiseksi.

10 § Lääkinnällinen kuntoutus


Erityisvastuualueen laajuisen yhteistyön tavoitteina vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen alalla ovat:

- alueellinen yhdenvertaisuus lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuudessa ja toiminta- malleissa koko erityisvastuualueella

- selkeä työnjako terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen eri toimijoiden kes- ken

- erityisvastuualueella tapahtuvan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen koordinointi, seuranta ja koulutuksen suunnittelu alueen keskeisten toimijoiden yhteistyönä

- sairaanhoitopiirien alueella tapahtuvan vaativan kuntoutuksen korkealaatuisuuden ja tasalaatuisuuden varmistaminen sairaanhoitopiirien ohjauksessa


Näitä tavoitteita selvittämään ja toteuttamaan on perustettu vuonna 2016 toistaiseksi toi- miva erityisvastuualueen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä. Varsi- nais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri nimeää työryhmän jäsenet. Työryhmä valmistelee tarkemman toimintasuunnitelman ja raportoi vuosittain toiminnastaan erva- johtoryhmälle.


Työryhmän tulee sopimuskauden aikana muun muassa:

- luoda erityisvastuualueelle yhteisesti sovittavat lääkinnällisen kuntoutuksen toimin- tamallit tärkeimmille kuntoutuksen kohderyhmille (aivohalvauskuntoutus, aivovam- makuntoutus, selkäydinvammakuntoutus, TULES-kuntoutus)

- sopia yhteisistä periaatteista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntämi- sessä, pyrkien myös valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen

- seurata lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen saatavuutta ja pyrkiä vaikuttamaan saatavuuden alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumiseen

- kehittää ja koordinoida lääkinnällisen kuntoutuksen opetusta, koulutusta ja tutkimusta erityisvastuualueella

- linjata työnjako vaativan kuntoutuksen järjestämisessä erityisvastuualueella järjestä- missopimuksen osapuolten ja muiden julkisten sekä yksityisten toimijoiden välillä


11 § Päivystys


Päivystystoiminta on keskeinen osa kunkin sopijapuolen alueensa väestölle tuottamaa erikoissairaanhoitoa, ja erityisvastuualueen ympärivuorokautisen (24/7) päivystystoimin- nan rungon muodostavat Turun yliopistollinen keskussairaala, Satakunnan keskussairaala ja Vaasan keskussairaala. Päivystyspoliklinikkojen palvelut tuotetaan kaikissa päivystävis- sä sairaaloissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksenä kun- tien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.


Sairaanhoitopiirit laativat STM:n kiireellisen hoidon perusteita koskevan asetuksen pohjal- ta tarkentavat yhteiset ohjeet päivystyshoidon kriteereistä. Samalla selvitetään yhteisten mittarien luomista sairaanhoitopiirien päivystyspoliklinikoiden toiminnan seuraamiseksi ottaen huomioon mahdolliset valtakunnalliset suositukset. Johtajaylilääkärit vastaavat työn organisoinnista.


Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit pitävät yllä ajantasaista luetteloa erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä ja huolehtivat kukin osaltaan siitä, että tuotetut päi- vystyspalvelut vastaavat alueen väestön tarpeeseen. Johtajaylilääkärit antavat vähintään kerran vuodessa kevätkaudella erva-johtoryhmälle suunnitelman siitä, miten erityisvastuu- alueen päivystysrakennetta on tarkoitus kehittää.

Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo Xxxxxx erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyksistä.


Liite 2.


Johtajaylilääkärien tulee ottaa huomioon erityisvastuualueen päivystysrakennetta suunni- tellessaan ajantasaiset tiedot alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutar- peesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta ja toimivuu- desta sekä kulloinkin voimassaoleva lainsäädäntö.


12 § Ensihoitokeskus


Erityisvastuualueen ensihoitokeskus toimii verkostomaisesti ja se muodostuu sopijapuol- ten tarkoitusta varten osoittamista resursseista. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta on sovittu tarkemmin toistaiseksi voimassa olevassa Tyksin erityisvastuualu- een ensihoitokeskus -sopimuksessa. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu päätöksenteos- ta, ensihoitokeskukselle kuuluvista asioista, niiden järjestämisestä sekä kustannusten ja- osta. Sopimus tulee päivittää erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen hyväksynnän jälkeen.


Ensihoitokeskuksen resurssit:

1. Erityisvastuualueen lääkäritasoinen päivystys muodostuu VSSHP:n ja SATSHP:n ensihoidon lääkäriyksiköistä sekä niihin osoitetuista lääkinnällisistä resursseista. VSSHP vastaa päivystyksestä ympärivuorokautisen päivystyksen osalta.

2. Lääkärihelikopterin asemapaikkana Tyksin erityisvastuualueella on Turku ja sen jär- jestämisestä vastaavat osaltaan FinnHEMS Oy ja VSSHP.

3. Sosiaali- ja terveystoimen kansallisten viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttö- toiminnoista (Virve- ja ERICA-KEJO -aluepääkäyttäjät) on sovittu erityisvastuualueen sopijapuolten kanssa yllämainitussa Tyksin erityisvastuualueen ensihoitokeskus - sopimuksessa. Virve- ja ERICA-KEJO -aluepääkäyttäjätoimintojen järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.


Ensihoitokeskuksen tehtävät:

1. Terveydenhuoltolain (29.12.2016/1516) 46 §:ssä määrätyt tehtävät

2. Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen mukaiset tehtävät kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti

3. Erityisvastuualueen sosiaali- ja terveystoimen Virve- ja ERICA-KEJO -aluepääkäyttö- toiminnot.


13 § Yhteistyö koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä tukipalveluissa


Yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnassa, laadunhallinnassa, potilasturvallisuuden suunnittelussa ja valmiussuunnittelussa sekä tukipalveluissa on laadittu lyhyet kuvaukset yhteistyön nykytilasta sekä tavoitetilasta sopimuskaudelle. Tukipalveluilla tarkoitetaan täs- sä järjestämissopimuksesta annetun asetuksen 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuja palvelu- ja, joita ovat hankintapalvelut, lääkehuolto, välinehuolto, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, tau- dinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja niiden tutkimuskäyttö (biopankki) ja niihin liittyvät käytännöt. Kuvaukset ovat tämän sopimuksen liitteenä.


Liite 3.

Liiteasiakirja on kiinteä osa tätä sopimusta ja sen velvoittavuudesta on voimassa mitä jär- jestämissopimuksesta on sovittu.


Johtajaylilääkärit vastaavat tämän sopimuksen toimeenpanon raportoinnista koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevan yhteistyön osalta. Tukipalveluita koskevan yhteistyön osalta tämän sopimuksen toimeenpanon raportoinnista vastaavat niitä tuottavien yksiköiden toi- mivat johtajat sairaanhoitopiirien johtajien määräämällä tavalla. Sopimuksen toimeenpa- nosta raportoidaan erva-johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa kevätkaudella.


Yhteistyön toteuttamista varten sairaanhoitopiireillä voi olla yhteisiä vakansseja, joista so- vitaan kulloinkin erikseen. Tällainen virka tai toimi voi olla kahden tai kolmen sairaanhoito- piirin yhteinen. Vakanssi perustetaan yhteen sairaanhoitopiiriin noudattaen kyseisen sai- raanhoitopiirin sääntöjä, ja muut vakanssiin osallistuvat sairaanhoitopiirit vastaavat va- kanssista aiheutuvista kuluista sovitussa suhteessa. Yhteisten vakanssien täyttömenettely toteutetaan siten, että kaikille vakanssiin osallistuville sairaanhoitopiireille varataan riittävät vaikutusmahdollisuudet täyttömenettelyssä.


14 § Perusterveydenhuollon tukipalvelut


Kaikilla sopijapuolilla on laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämisestä vastaavat asiantuntijat, jotka osaltaan edistävät saumatonta yhteistyötä ja tukevat perusterveyden- huollon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämistä. Kukin sopijapuoli ylläpitää lisäksi sairaalahygieniaan keskittynyttä asiantuntijayksikköä, joka on myös perustervey- denhuollon yksiköiden käytettävissä siten kuin siitä sairaanhoitopiireissä sovitaan. Sopija- puolet tuottavat perusterveydenhuollon yksiköille myös konsultaatiopalveluita ja lääketie- teellisiä tukipalveluita, joiden järjestämisestä on tarkemmin sovittu sairaanhoitopiireittäin laadituissa järjestämissuunnitelmissa.


VSSHP ylläpitää kliinisen farmakologian xxxx xxxxxxxxxxxxxxxx konsultaatiopalvelua, joka on erityisvastuualueella sekä kuntien perusterveydenhuollon yksiköiden että erikoissai- raanhoidon yksiköiden käytettävissä. Mahdollisista palvelun käytön korvauksista sovitaan erikseen.


15 § Henkilöstön koulutustarve


Nykytila


VSSHP:n, SATSHP:n ja VSHP:n hallitukset ovat hyväksyneet syksyllä 2015 Tyksin erityis- vastuualueelle yhteisen opetus- ja koulutuspolitiikan 2016-2018, joka on jatkoa edelliselle vv 2010-2015 voimassa olleelle politiikalle. Yhteisen strategiatasoisen opetus- ja koulutus- politiikan avulla pyritään varmistamaan sairaanhoitopiirien toiminnan edellyttämä

- tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja koulutusorganisaa- tioiden kesken

- osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa

- henkilöstön riittävyys ja työtyytyväisyys vaikuttamalla henkilökunnan osaamisen yllä- pitämiseen ja kehittämiseen, työhyvinvointiin sekä työoloihin

- johtamisosaamisen kehittyminen uudistuvassa toimintaympäristössä

- tieteellisen jatkokoulutuksen ja tutkimustyön edellytyksien turvaaminen.


Tyksin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa ja seurantaa varten on määrätty sairaanhoitopiirikohtaiset vastuut ja toimeenpanoelimet sekä sairaanhoitopiirin johtajien nimeämä erityisvastuualueen yhteinen seurantaryhmä. Sairaanhoitopiireissä laa-

ditaan hallintoylihoitajien vastuulla opetus- ja koulutuspolitiikan sairaanhoitopiirikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat, joissa konkretisoidaan politiikan tavoitteet ja käytännön toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetus- ja koulutuspolitiikan yhteinen seurantaryhmä ohjaa, seuraa ja arvioi opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa erityisvastuualueen sairaanhoi- topiireissä ja raportoi siitä erva-johtoryhmälle.


Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat, että erityisvastuualuee- seen kuuluvien sairaanhoitopiirien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työ- voiman tarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien osalta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Turun yliopiston yhteydessä toimii erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta, jos- sa on sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden nimeämät edustajat. Sairaanhoitopiirien hal- lintoylihoitajat kokoavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja alan koulutus- yksiköiden erityisvastuualueen laajuisen neuvottelukunnan. Johtajaylilääkärit ja hallintoyli- hoitajat vastaavat, että em. neuvottelukuntien työn tuloksena valmistellaan tarvittava pit- kän aikavälin arviointi- ja seurantatieto. Tietoa hyödynnetään työvoima- ja koulutustarpei- den maakuntapohjaisessa ennakoinnissa sekä koulutuksen sisällön ja harjoittelun kehit- tämisessä.


Lääketieteen kandidaattien opetuksen järjestämisestä on tehty sopimukset sopijapuolten ja TY:n välillä, joiden perusteella osa kandidaattiopetuksesta toteutetaan SATSHP:n ja VSHP:n toimintayksiköissä (ns. hajautettu opetus).


Sopijapuolet ovat laatineet vuoden 2012 aikana yhteisen selvityksen ”Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaa- san sairaanhoitopiireissä”.


Sopijaosapuolet ovat laatineet vuoden 2014 aikana erva-alueen perus- ja erikoissairaan- hoitoa koskevan ennakointiselvityksen vuoteen 2030 ”Hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointi Tyksin erityisvastuualueella” (VSSHP julkaisuja, sarja B nro 2, 2015).


Sairaalafyysikoiden koulutuksesta on tehty sopimus VSSHP:n, SATSHP:n ja TY:n välillä, jossa VSSHP vastaa koulutuksen koordinoinnista koko erityisvastuualueella.


Tavoitetila


Osapuolet sitoutuvat osaltaan tukemaan ja kehittämään edelleen Turun yliopiston lääketie- teellisen tiedekunnan järjestämää hajautettua kandidaattiopetusta. Osapuolet varautuvat osaltaan lääkärikoulutuksen sisäänoton laajenemiseen.


Opetus- ja koulutuspolitiikan yhteinen seurantaryhmä raportoi vuosittain koulutustarpeista Tyks erva-johtoryhmälle. Osapuolet sitoutuvat kukin osaltaan huolehtimaan alueen tarpei- siin riittävän erikoislääkärikoulutuksen toteuttamisesta sopimuskaudella.


Erikoislääkärikoulutuksen osalta osapuolet pyrkivät siihen, että keskussairaaloiden mah- dollisuudet toimia koulutuspaikkoina tulisivat täysimääräisesti hyödynnettyä. Tässä tavoit- teessa onnistuminen voi edellyttää panostuksia henkilökuntaan, jolla on kouluttajatehtävän edellyttämä pätevyys taikka koulutuksen infrastruktuuriin.


Koulutuksen yhteistyöjärjestelyä, jossa VSSHP huolehtii koulutuksen koordinoinnista ja koulutettavien ohjaamisesta koulutuspaikkoihin, kokeillaan Xxxxxx erityisvastuualueella lääketieteen erikoisaloilla asianomaisen erikoisalan professorin johdolla. Järjestelyn tavoit- teena on ensisijaisesti huolehtia siitä, että erikoistumiskoulutuksen suorittaminen olisi mahdollisimman lyhytkestoinen eikä hakeutumisvaiheeseen yliopistosairaalan ja keskus-

sairaalan välillä kuluisi tarpeettomasti aikaa. Järjestelyllä pyritään myös siihen, että siirty- minen eri koulutuspaikkojen välillä olisi koulutettavalle helppoa ja yksinkertaista (mm. kou- lutettavien lomaoikeudet säilyvät koulutuspaikkojen välillä).


Sairaanhoitopiirien järjestämän täydennyskoulutuksen osalta tavoitteena sopimuskaudella on, että koulutustarpeita ennakoidaan ja koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan yhteis- toiminnassa sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitopiirien järjestämät täydennyskoulutusti- laisuudet välitetään videoneuvotteluyhteyksien kautta koko ervalle.


16 § Henkilöstön saatavuus


Henkilöstön saatavuuden turvaamiseen tähtäävä sairaanhoitopiirien välinen yhteistyön ohjaus tapahtuu erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan seurantaryhmässä, joka valmistelee yhteiset toimintakäytännöt henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi sairaan- hoitopiirien kesken. Tarkoituksena on yhteisesti sovitulla tavalla turvata osaaminen erityis- vastuualueen sairaanhoitopiireissä mm. tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin tietyllä erikois- alalla on huomattava ja potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje. Erityisvastuualu- een sairaanhoitopiirien henkilöstön saatavuuteen vaikutetaan vahvistamalla yhdessä toi- mintayksiköiden positiivista työnantajakuvaa sekä aktiivisella alueellisella ennakointiyhteis- työllä. Henkilöstön yhteistyölle, asiantuntijuuden jakamiselle, verkostoitumiselle ja liikku- vuudelle alueen toimintayksiköiden välillä luodaan yhtenäiset edellytykset.


17 § Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisessa kehittämisessä


Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ohjaavat yhteistyössä erikoissairaanhoidon alueellista kehittämistä sosiaali- ja terveysministeriön kansallisten kehittämislinjausten mu- kaisesti. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat alueellisten yh- teistyöhankkeiden valmistelusta ja toteuttamisesta. Yhteisten kehittämishankkeiden koko- naisuus ja rahoitushakemukset viedään erva-johtoryhmän lausunnon jälkeen kaikkien sai- raanhoitopiirien hallitusten päätettäviksi.


18 § Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto


Erityisvastuualueiden kesken tulee sopia, miten huolehditaan käytössä olevien terveyden- huollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta.


Arviointimenettely ja arviointiryhmän toiminta


Tyksin erityisvastuualueella kaikkien kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien, rutii- nikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-HTA-lomakkeella. Malli mini-HTA- lomakkeesta on tämän sopimuksen liitteenä.


Liite 4.


Kokeilukäyttöön tarkoitettujen menetelmien osalta noudatetaan erillisesti sovittavaa me- nettelyä. Kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta on olemassa sairaanhoitopiirikohtaisia me- nettelyjä. Johtajaylilääkärit huolehtivat, että varmistetaan yhtenäinen menettelytapa kallii- den lääkkeiden käyttöönotolle, jota sovelletaan kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Sopijapuolet sitoutuvat erityisvastuualueen menetelmien arviointiryhmän toimintaan, johon sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit nimeävät jäsenet. Ryhmään nimetään kliinistä ja/tai arviointiasiantuntemusta omaavia henkilöitä siten, että kaikki kolme sairaanhoitopiiriä ovat edustettuna. Ryhmässä on moniammatillinen edustus ja yhteys Tyksin lääkeneuvottelu- kuntaan. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii VSSHP:n arviointiylilääkäri.


Sairaanhoitopiirit sitoutuvat huolehtimaan siitä, että arviointiryhmän käytettävissä on arvi- ointitoimintaa varten riittävät resurssit. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit sopivat keske- nään tarkemmin arviointitoiminnan resursoinnista.


Ervan arviointiryhmä voi antaa pyynnöstä kannanoton tai suosituksen menetelmän käyt- töönotosta päättävälle taholle. Johtajaylilääkärit määrittelevät kustannusrajan ja muut arvi- oinnin kriteerit sekä antavat tarkentavat ohjeet arviointimenettelystä. Jokainen sairaanhoi- topiiri tekee itsenäisesti päätöksen arviointiryhmän antamien suositusten tai kannanottojen noudattamisesta.


Mini-HTA-lomakkeilla tai niiden pohjalta laaditut arvioinnit sekä sairaanhoitopiirien niiden perusteella tekemät päätökset kootaan yhteiseen sähköiseen työtilaan.


Arviointiryhmän suositukset


Arviointiryhmä voi joko

- puoltaa menetelmän käyttöönottoa, ehdottaa käyttöönoton määräaikaisuutta tai käyt- töaiheiden rajaamista tai olla suosittelematta käyttöönottoa silloin, kun se katsoo mi- ni-HTA-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa vaikut- tavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon riittäväksi, tai

- ohjata ehdotuksen edelleen valtakunnalliseen käsittelyyn arviointiylilääkäriverkostol- le, Fimean tai palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) arvioitavaksi


Käytössä olevien menetelmien rajoittaminen tai poistettavaksi ehdotettujen menetelmien arviointi


Sopijapuolten palveluksessa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö voi esittää arviointi- ryhmän käsittelyyn sellaisen käytössä olevan terveydenhuollon menetelmän, jonka turval- lisuudesta, vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta on ristiriitaista tietoa. Arviointi- ryhmä voi joko

- katsoa mini-HTA-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankki- mansa vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perusteella, että menetelmä on edelleen ajantasainen, tai

- esittää mini-HTA-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankki- mansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perusteella nä- kemyksen, että menetelmän käyttö ei ole aiheellista tai sen käyttöä tulisi rajoittaa, ja antaa sitä koskevan suosituksen, tai

- ohjata esityksen valtakunnalliseen arviointikäsittelyyn.


19 § Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset


Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkai- semaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmär- rykseen, ratkaistaan erimielisyydet välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa väli- miesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies.

Välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle sopimussakkona enintään kymmenentuhatta (10.000) euroa sopimusrikko- musta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kus- tannuksista.


20 § Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset


Tätä sopimusta on laadittu kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.

Turussa 2017


VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ


Xxxx Xxx Xxxxx Xxxxxx

Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja


Porissa 2017


SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ


Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri


Vaasassa 2017


VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ


Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx

Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja

LIITE 3


Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen järjestämissopimukseen


kunnallisvaltuustokaudelle 2017-2021


Tässä liitteessä kuvataan tarkemmin nykytilat ja tavoitetilat yhteistyön kehittämiselle sopi- muskauden aikana sekä tutkimustoiminnassa että lain tarkoittamissa tukipalveluissa. Tä- mä liite on kiinteä osa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen järjestä- missopimusta kunnallisvaltuustokaudelle 2017-2021 ja sitä voidaan muuttaa ja tarkistaa samoin edellytyksin kuin järjestämissopimusta.


1. Yhteistyö tutkimustoiminnassa


Nykytila


VSSHP, SATSHP ja VSHP ovat laatineet yhdessä Tyksin erityisvastuualueen tiede- ja tut- kimusstrategian vuosille 2013-2018. VSSHP:lla, SATSHP:llä ja VSHP:llä on myös yhtei- nen hoitotieteellinen tutkimusohjelma vuosille 2016-2018.


VSSHP:lla ja TY:lla on yhteinen verkostomuotoinen kliininen tutkimuskeskus (TurkuCRC), joka tarjoaa tukea ja palveluita tutkijalähtöiselle kliiniselle tutkimukselle ja tehostaa alan yritysten kanssa harjoitettavaa tutkimusyhteistyötä. Keskus muodostuu VSSHP:n ja TY:n hallinnollisesti kuuluvista yksiköistä ja sen toiminnasta on tehty erillinen sopimus. Palvelut ovat VSSHP:n, TY:n, Turun kaupungin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Vaasan sairaan- hoitopiirin tutkijoiden käytettävissä.


VSSHP:n hallitus on asettanut terveydenhuoltolain mukaisen erityisvastuualueen tutkimus- toimikunnan ja lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain mukaisen alueellisen eettisen toimikunnan, joissa molemmissa on mukana SATSHP:n ja VSHP:n edustus.


Tavoitetila


Osapuolten kesken valmistellaan ervan yhteiset periaatteet lääketieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelmissa tehtävän tutkimustyön ja sairaanhoitopiirien kliinisen työn yhteensovitta- misesta. Yhteisten periaatteiden kautta on tavoitteena parantaa mahdollisuuksia tohtorin tutkinnon suorittamiseen koko ervalla.


Sairaanhoitopiirit yhdessä tukevat Länsirannikon laajuista opetus- ja tutkimusyhteistyötä ja sen edellyttämien resurssien varmistamista Turun yliopiston tavoitteiden mukaisesti.

2. Yhteistyö laadunhallinnassa, potilasturvallisuuden suunnittelussa ja valmius- suunnittelussa


Nykytila


VSSHP:ssä on laadittu selvitys laatujohtamisen tilasta ja suunnitelma sen kehittämisestä sekä potilasturvallisuussuunnitelma. Vuonna 2016 on valmistunut laadunhallinnan suunni- telma, joka koostuu laadunhallintamenettelyjen nykytilan kuvauksesta ja laatuneuvoston toimintasuunnitelmasta 2017-2018. Hoitotyön laadunvarmistuksen ja kehityksen tueksi on laadittu vuosille 2016-2018 Hoitotyön toimintaohjelma. Valmiussuunnittelua tehdään alu- eellisena yhteistyönä.


SATSHP:ssä on laadittu laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma ja sen toi- meenpano on meneillään terveydenhuoltolain vaatimusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta seurataan systemaattisesti raportointijärjestelmän avulla. Sosiaalipalvelujen toimialueella on sertifioitu toimialueen kattava ISO 9001:2008 -laatujärjestelmä. SataDiag

-liikelaitoksessa on useita lakisääteisiä laadunhallintajärjestelmiä. Valmiussuunnitelmaa laaditaan.


VSHP:ssä on terveydenhuoltolain 8 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen vaatimukset täyt- tävä laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelma, joka sisältää politiikan, laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmän sekä yhtenäiset käytännöt ja menetel- mät. VSHP:ssä on voimassa oleva laaduntunnustus. Yleinen valmiussuunnitelma on sai- raalakohtainen suuronnettomuussuunnitelma sisältäen poikkeusoloihin liittyvän koko sai- raanhoitopiiriä koskevan osion. Pandemiavalmiussuunnitelma on erillinen suunnitelmado- kumentti.


Tavoitetila


Sairaanhoitopiirit valmistelevat sopimuskaudella erva-alueen yhteisen politiikan ja suunni- telman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta terveydenhuoltolain 8

§:n ja sen nojalla annettuun asetukseen pohjautuen. Politiikka ja suunnitelma käsitellään sairaanhoitopiirien hallituksissa. Tavoitteena on, että hyväksyttyjä laadunhallinnan ja poti- lasturvallisuuden varmistamisen periaatteita sovelletaan yhtenäisesti sairaanhoitopiireissä kaikilla tulos- ja toimialueilla.


Kussakin sairaanhoitopiirissä on nimettynä henkilö, jonka tehtäviin lukeutuu sairaanhoito- piirin laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laaditun lakisääteisen suunnitelman päivittäminen ja kehittäminen sekä toiminnan koordinointi.


VSHP huolehtii laadunhallinnan ja potilasturvallisuussuunnittelun koordinoinnista erityis- vastuualueella ja nimeää tähän tehtävään henkilön. Sopijapuolet perustavat alueellisen laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmän, johon sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit nimeävät jäsenet.


VSSHP huolehtii valmiussuunnittelun koordinoinnista erityisvastuualueella ja nimeää tä- hän tehtävään henkilön.

3. Yhteistyö tukipalveluissa


3.1 Välinehuolto


Tavoitetila


Valtuustokauden aikana varmistetaan kolmen sairaanhoitopiirin välinehuollon yksiköiden välille tiivis yhteistyö- ja kehittämisverkosto. Yhteistyön kehittämisestä vastaavat väli- nehuollon vastaavat viranhaltijat. Yhteistyön tavoitteena on kehittää välinehuollon laatua ja luoda yhtenäistä välinehuoltokäytäntöä. Kolmen sairaanhoitopiirin välinehuollon asiakasra- japintaan vaikuttavat toimintatavat, palvelusuoritteet ja nimikkeistö sekä hinnoitteluperiaat- teet yhtenäistetään. Sterilointitoiminnan käytäntöjä tarkastetaan ja listataan mahdolliset kehittämiskohteet. Laite- ja välinehankinnat sekä laitteiden huoltopalveluhankinnat toteute- taan yhteisesti sairaanhoitopiirien välillä aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukais- ta. Vuosittain järjestetään sairaanhoitopiirien välinehuoltojen välillä yhteistoiminnassa kou- lutustilaisuuksia, jotka ovat avoimia koko erityisvastuualueen välinehuollon ammattilaisille. Liikelaitosten johtokunnat hyväksyvät osaltaan yhteistyö- ja kehittämisverkoston tavoitteet.


3.2 Lääkehuolto


Nykytila


VSSHP hallinnoi VSSHP:n, SATSHP:n ja VSHP:n yhteistä lääkkeiden hankintarengasta, johon kuuluvat lisäksi Ålands hälso- och sjukvård ja maakuntien kaikki julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt. Yhteishankinnan toteuttamiseksi sairaanhoitopiirien peruslääke- valikoima on harmonisoitu ja käytössä ovat yhteiset tuotekoodistot. Tarkoituksena on myös järjestää yhteisesti lääkehuollon alan koulutusta sairaanhoitopiirien tarpeisiin.


Tavoitetila


Lääkehuollon koulutusta järjestetään kolmen sairaanhoitopiirin yhteistoimintana. Liikelai- tosten johtokunnat hyväksyvät osaltaan yhteistyö- ja kehittämisverkoston tavoitteet.


3.3 Hankinnat


Nykytila


Tyksin erityisvastuualueella hankinta- ja logistiikkapalvelut on toteutettu sopimusperustei- sesti siten, että erva-yhteishankinnoissa VSSHP on hankinnat toteuttava taho. Erva- yhteishankinnat kattavat hoitotarvikkeiden, laitteiden ja apuvälineiden kilpailutuksien, pää- töksenteon sekä sopimusten valvontaan ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Yhteiskilpailutuksiin liittyy keskeisesti yhteisen nimikkeistön ylläpito ja kehittäminen, mikä helpottaa merkittä- västi kilpailutuksiin ja hoitotarvikkeiden valintaan liittyvää tiedonkulkua. Erityisvastuualueel- la on sitouduttu hoitotarvikkeiden osalta kansalliseen SaiLab-nimikkeistöön. SATSHP:n, VSSHP:n ja VSHP:n lisäksi erva-yhteishankinnoissa ovat mukana kattavasti myös näiden alueiden sosiaali- ja perusterveydenhuollon julkiset organisaatiot.


Tavoitetila


Yhteishankintoja jatketaan ja kehitetään edelleen VSSHP:n, SATSHP:n ja VSHP:n ja mui- den mukana olevien toimijoiden kesken tekeillä olevan lainsäädännön mahdollistamin ta- voin.

3.4 Logistiikka


Nykytila


Logistiikkapalvelut toteutetaan tällä hetkellä Tyksin erityisvastuualueella sairaanhoitopiirien omana toimintana. Kuljetukset toteutetaan joko omana toimintana ja/tai hankitaan ostopal- veluna ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Logistiikkapalveluissa on olemassa Tyks ervassa yhteiset peruslähtökohdat toimitilojen ja tietojärjestelmien osalta. Apuvälineiden tilaaminen ja jakelu toteutetaan alueellisten apuvälinekeskusten kautta, jotka kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaan. Logistiikkapalveluihin liittyy tarvikkeiden tilaaminen, varastointi ja kuljetukset sekä loppuasiakkaan tarvikelogistiikan toteuttaminen tilaus-hyllytyspalveluna.


Tavoitetila


Tavoitteena on tiivistää logistiikkayhteistyötä erva-alueella, siten että kokonaisuus palvelee mahdollisimman kattavasti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita tällä alueella.

Organisoitumisella, tietojärjestelmäratkaisuilla ja asiakasrajapinnan määrittelyllä on merkit- tävä osa siinä, millaiseksi yhteistyö muotoutuu. Logistiikkayhteistyön toteuttamismallia ja sen laajuutta tullaan arvioimaan, kun Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on vahvistettu.


3.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen sekä tietopalvelut


Nykytila


VSSHP, SATSHP ja VSHP ovat yhdessä valmistelleet kolmen sairaanhoitopiirin yhteisen tietohallintostrategian vuosille 2013-2016. Strategiassa on kuvattu sairaanhoitopiirien tie- tohallinnon tavoitetila vuonna 2016 ja strategiset kehittämiskohteet. Strategiaa ei ole päivi- tetty sote-uudistuksen etenemisen johdosta.


Tietopalvelujen osalta VSSHP, SATSHP ja VSHP ovat yhdistäneet tietopalveluyksikkönsä yhteisesti omistettuun osakeyhtiöön Medbit Oy:ön, joka toimii erityisvastuualueen alueelli- sena toimijana.


Tavoitetila


VSSHP, SATSHP ja VSHP laativat yhdessä yhteisen tietohallintostrategian vuosille 2017- 2021. Kansalliset IT-ratkaisut vaikuttavat oleellisesti erva-alueen IT-ratkaisuihin ja tulevat ohjaamaan niitä. Tietojärjestelmäratkaisuja koskevaa yhteistyötä toteutetaan tietohallin- tostrategian pohjalta sovittavien projektien kautta erva-johtoryhmän linjausten mukaisesti. Sairaanhoitopiirien tietohallinnosta vastaavat viranhaltijat edistävät yhteistyötä ja raportoi- vat yhteisistä kehittämishankkeista vuosittain erva-johtoryhmälle.

3.6 Taudinmääritykseen liittyvät palvelut


Nykytila


Kullakin sairaanhoitopiirillä on omat yksikkönsä taudinmääritykseen liittyviä palveluja (labo- ratorio, kuvantaminen, kliininen neurofysiologia, patologia) varten.


Edellä mainitussa Länsirannikko-strategiassa on ensimmäisen vaiheen tavoitteeksi määri- telty ”yhteisiä tukipalveluja Tyksin erityisvastuualueen sisällä”. Tavoitteen edistämiseksi on teetetty ulkopuolisella konsultilla esiselvitys tämän tavoitteen toteuttamisesta. Sopijapuolet tekivät esiselvityksen pohjalta jatkoselvityksen mahdollisen yhteisen sairaanhoidollisten palvelujen toimijan ja sen toimintamuodon osalta. Ensisijaisesti selvitystyö koski laborato- rio- ja kuvantamistoimintaa sekä lääkehuoltoa lainsäädännön asettamissa rajoissa. Selvi- tys käsiteltiin sairaanhoitopiirien toimielimissä.


Tavoitetila


Taudinmääritykseen liittyvien palvelujen osalta kehitetään sopimuskaudella taudinmääri- tykseen liittyviä palveluja antavien yksiköiden yhteistyötä ja yhtenäistetään yksiköiden toi- mintatapoja. Yhteistyön toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi laitekannan harmonisointi, yhteisten nimikkeistöjen käyttöönotto, laatujärjestelmien yhtenäistäminen ja vastaavat toi- menpiteet.


3.7 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen


Nykytila


Turun yliopisto (TY), VSSHP, SATSHP ja VSHP ovat solmineet 7.5.2013 sopimuksen Au- ria Biopankin perustamisesta ja toiminnasta sekä omistajaosapuolten biopankkiin liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja hallinnoinnista. Biopankki on hallinnollisesti sijoitettu VSSHP:n organisaatioon Tyks-Sapa-liikelaitoksen patologian palvelualueelle. Auria Biopankki on käynnistänyt toimintansa 1.9.2013 ja se on saanut toimintalupansa 10.3.2014, jolloin se on rekisteröity Valviran ylläpitämään valtakunnalliseen biopankkirekis- teriin. VSSHP:ssä ja SATSHP:ssä kerätään täysi-ikäisiltä henkilöiltä biopankkisuostumuk- sia, ja suostumuksen antaneilta biopankkiverinäytteitä sekä VSSHP:ssä myös tavallisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä kudosnäytteitä. Auria Biopankkiin on siirretty ns. vanhoina diagnostisina näytteinä kaksi suurta näytekokoelmaa: TYKS-SAPA Patologian histologiset kudosnäytteet (1930-31.8.2013) sekä TYKS Urologian poliklinikan keräämät PSA- seeruminäytteet (02/1996-08/1997). Biopankkiin on vanhoina näytteinä siirretty myös kah- den, ennen biopankkilain voimaantuloa alkaneen tutkimuksen näytteet ja tiedot. Usean vanhan tutkimusnäytekokoelman siirrot ovat meneillään tai neuvottelut siirrosta ovat käyn- nissä. SATSHP:n SataDiag liikelaitoksen Patologia on siirtämässä vanhat histologiset ku- dosnäytteet (1969-2013) biopankkiin, siirtoprosessi on sopimuksen allekirjoitusvaiheessa. VSHP:ssä on käynnistetty prosessi biopankkisuostumusten keräämisen aloittamiseksi, keräys alkaa onkologian poliklinikalla.


Ensimmäiset biopankkitutkimukset käynnistyivät Auriassa vuoden 2015 alussa. Sen jäl- keen akateemisia ja yrityslähtöisiä biopankkitutkimuksia on aloitettu yhteensä noin 100. Tutkimuksissa hyödynnetään sekä biopankkiin talletettuja kudos- ja verinäytteitä että näi- hin näytteisiin liitettävää kliinistä tietoa.


VSSHP:n hallituksen (28.3.2017 § 33) päätöksellä sairaanhoitopiiri ryhtyy jäseneksi kan- salliseen Suomen Biopankkiosuuskunta –nimiseen osuuskuntaan, jonka kotipaikka on Turku. Muina jäseninä tulevat olemaan mm. muut yliopistolliset sairaalat ja yliopistot, jois-

sa on lääketieteellinen tiedekunta. Osuuskunnan toimiala on tarjota biopankkitoimintaan ja muuhun ihmisperäisiä näytteitä ja tietoja käyttävään tutkimustoimintaan liittyviä palveluita pääosin jäsenilleen, mutta myös muille koti- ja ulkomaisille asiakkaille. Osuuskunta tarjoaa koulutusta ja konsultointia, tietojärjestelmä-, laadunhallinta-, projektinjohto- ja liiketoiminta- palveluita sekä tieteellisiä, tutkimuseettisiä ja oikeudellisia palveluita. Lisäksi osuuskunta myy näytteisiin ja niihin liittyviin tietoihin perustuvia palveluita. Osuuskunta voi hallituksen niin päättäessä rekisteröityä biopankiksi, jolloin sen on mahdollista toimia biopankkilain mukaisena biopankkina. Osuuskunta voi toimia yhteishankintayksikkönä jäsenilleen biopankkitoimintaan liittyvissä hankinnoissa. Auria-biopankki tulee osaltaan käyttämään näitä palveluita.


Tavoitetila


SATSHP:n diagnostisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen siirron myötä näitä näytteitä ja tietoja voidaan myös luovuttaa biopankkitutkimuksiin. VSHP:ssä biopankkisuostumusten keräys laajennetaan koskemaan kaikkia sairaalan osastoja sekä aloitetaan verinäytteiden keräys. VSHP:n vanhojen diagnostisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen siirto toteute- taan. SATSHP:n ja Aurian välillä on jo käynnissä yhteistä tutkimusta mm. diabetekseen liittyen. VSHP:n näytteiden ja tietojen siirron myötä erva-alueen sisäinen tutkimusyhteistyö tulee luonnollista kautta lisääntymään. Asiakkaiden suuntaan väestövastuualueen laaje- neminen näyttäytyy tutkimuksellisesti arvokkaana. Sopimuskaudella jatketaan biopankki- toimintojen laajentamista koskemaan myös lasten näytteitä.

.

LIITE 4


Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen järjestämissopimukseen

kunnallisvaltuustokaudelle 2017-2021


Mini-HTA

xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/X/00X0X0X000X00X00.xxx


Lomakkeen täyttäjän tiedot Nimi:          Sähköposti:      


Asema/titteli:          Puhelin:      


Tulosvastuuyksikkö:      



1. Kuka tai mikä taho ehdottaa aihetta? (sairaala, tulosvastuuyksikkö, henkilö)

2. Mikä on ehdotetun terveydenhuollon menetelmän nimi?

3. Mitä muita tahoja ehdotus koskee omassa sairaanhoitopiirissä tai erityisvastuualueella?

4. Onko sama taho aiemmin tai muussa yhteydessä ehdottanut tämän menetelmän käyt-

töön xxxxx? Milloin ja missä yhteydessä?

5. Onko menetelmä jo käytössä omassa sairaanhoitopiirissä tai erityisvastuualueen muus-

sa toimintayksikössä tai muualla Suomessa? Missä ja mistä alkaen?

Kysymykset 1-5 /JOHDANTO


Kohdat 6-14 /MENETELMÄ

pvm    

6. Mitkä ovat menetelmän käyttöindikaatiot?

7. Miten uusi/ehdotettu menetelmä muuttaa nykykäytäntöä? Minkä käytössä olevan me-

netelmän uusi menetelmä korvaa?

8. Onko tutkimusnäyttö koottu kirjallisuudesta ja arvioitu sairaalassa tai muualla? Kuvai- le lyhyesti tulokset vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja kustannusvaikutuksista.

9. Kirjoita tähän oleellisimmat viitteet ja arvioi tutkimusnäytön aste.

10. Miten menetelmä vaikuttaa potilaiden diagnosointiin, hoitoon, hoivaan, kuntoutuk-

seen ja sairauksien ehkäisyyn?

11. Mitä riskejä, sivuvaikutuksia tai muita epätoivottuja vaikutuksia menetelmällä on?

12. Kuinka pitkä on menetelmän oppimiskäyrä ja kuinka monta potilasta / toimija (yksik-

kö tai työntekijä) /vuosi tarvitaan riittävän osaamisen ylläpitämiseksi?

13. Onko muualla Suomessa tai muissa maissa meneillään selvityksiä tai tutkimuksia

menetelmän vaikutuksista? Mitä ja missä?

14. Suositteleeko Käypä hoito, erikoislääkäriyhdistys tai jokin muu taho menetelmän

käyttöä? Jos kyllä, mikä taho suosittelee.

Kohdat 15-16 /POTILAS

15. Liittyykö menetelmään erityisiä eettisiä tai psykologisia pohdintoja? Minkälaisia?

16. Miten menetelmä vaikuttaa potilaan elämänlaatuun, sosiaalisiin olosuhteisiin tai toi- meentuloon? Mitä taloudellisia uhrauksia menetelmä edellyttää potilaalta? Minkälaista

hoivaa tai tukea potilas tarvitsee toipumisvaiheessa?


Kohdat 17-23 /ORGANISAATIO

17. Arviolta kuinka monta potilasta menetelmällä tutkitaan tai hoidetaan vuodessa omas-

sa toimintayksikössäsi?

18. Miten menetelmä vaikuttaa henkilöstötarpeeseen käyttöönottovaiheessa ja pitkällä aikavälillä? Miten menetelmä vaikuttaa eri työntekijäryhmien tehtäviin?

19. Montako henkilöä koulutetaan menetelmän hallintaan ja mitä koulutusta henkilökunta

tarvitsee?

20. Seuraako menetelmästä tarvetta muutoksiin tiloissa, laitteissa, tietojärjestelmissä tai

toimintaprosesseissa? Minkälaisia?

21. Miten menetelmän käyttöönotto vaikuttaa muiden yksiköiden toimintaan, jotka osal-

listuvat menetelmän kohteena olevien potilaiden hoitoon?

22. Miten menetelmän käyttöönotto vaikuttaa yhteistyöhön muiden sairaaloiden tai perus- terveydenhuollon kanssa? Vaikutukset hoitoketjuun? Vaikutukset ervalla sovittuun työn-

jakoon?

23. Milloin menetelmä voidaan ottaa käyttöön?


Kohdat 24-31 /TALOUS

24. Mitä perustamiskustannuksia menetelmän käyttöönotosta aiheutuu? Laitehankintoja, remonttia, koulutusta tai muuta vastaavaa?

25. Mitä kustannusvaikutteisia toiminnallisia seuraamuksia menetelmän käyttöönotolla on esimerkiksi hoitoaikoihin, työajan käyttöön, työnjakoon tai seurantatutkimusten tar-

peeseen?

26. Mitkä ovat arvioidut kustannukset yhtä potilasta kohti? Mitkä ovat menetelmän vuo-

sittaiset ylläpitokustannukset? Arvioi myös minimi- ja maksimirajat.

27. Mitkä ovat toimintayksikölle kohdistuvat kokonaiskustannukset (minimi- ja maksimi-

rajoineen) vuodessa? Miten ne kehittyvät seuraavan viiden vuoden aikana?

28. Vähentääkö menetelmän käyttöönotto jonkin muun menetelmän käytöstä aiheutuvia

kustannuksia? Mikä on arvioitu kustannussäästö vuodessa?

29. Kuinka usein menetelmään liittyviä laitteita tarvitsee uusia?

30. Mitä kustannuksia aiheutuu muille sairaaloille tai hoitoketjuihin osallistuville tahoil- le? (minimi- ja maksimiarvio)

31. Mitä epävarmuustekijöitä talouslukuihin sisältyy?


MUUT KOMMENTIT:


SATAKUNNAN SHP Liite 1a


LUETTELO TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA HYKSIIN TAI MUIHIN YLIOPISTOSAIRAALOIHIN KESKITETTÄVISTÄ HOIDOISTA


Keskitetyt ja viimeistään 30.6.2017 mennessä keskitettävät potilasryhmät ja hoidot


Tulosyksikkö/ erikoisala

TYKSiin keskitettävät

HYKSiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävät

Anestesiologia ja tehohoito

• selkäydinstimulaatiohoito

• erittäin vaikeaa kroonista neuromuskulaarista hengitysvajautta sairastavien potilaiden hoidon koordinointi VSSHP:n alueella


Ihotaudit

• neurofibromatoosi

• xeroderma pigmentosum ja muut vaikeaoireiset fotodermatoosit

• perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

• UVA1-hoito

• monimutkaiset ammatti-ihotautiselvitykset

• verisuonianomalioiden laserhoito

• lääketieteellisin indikaatioin tehtävä epilaatio

• ekstrakorporeaalinen fotofereesi

Keuhkosairaudet

• vaativat bronkologiset tutkimukset (mm. ultraääni- br.skopia)

• vaativa keuhkoallergologia

• vaativa tuberkuloosin hoito

• vaativa non-invasiivinen ventilaatiohoito

• keuhkosyövän vaativat sytostaattihoidot

• keuhkonsiirrot /HYKS

Kirurgia/ gastrokirurgia

• achalasia cardiae potilaat

• ruokatorvisyöpä

• Dysplastisen Barrett-muutosten RFA-hoito

• kevyempi maksakirurgia (lohkoresektiot, segmenttiresektiot, epäanatomiset resektiot)

• vaativat maksakirurgiset leikkaukset (laajennettu lohkonpoisto, Xxxxxxxx tuumorit)

Kirurgia/ sydän- ja

rintaelinkirurgia

• sydänkirurgia

• pallean yläpuolinen aorttakirurgia

• torakaaliaortan endograftit

• stenttigraftiosio


Kirurgia/

verisuonikirurgia

• abdominaaliaortan endograftit


Kirurgia/ neurokirurgia

• varsinainen neurokirurgia (keskushermoston kasvaimet: aivoverisuonisairaudet ja niihin liittyvät verenvuodot, aneurysmat, kraniektomia, kranioplastia, hydrokefalus)

• akuutit aivovammat aivotärähdyksiä lukuun ottamatta

• vaativa selkäkirurgia, diskusproteesi

• rangan metastaasikirurgia

• akustikusneurinooma

• aivolisäkekirurgia

• kaularankakirurgia, diskusproteesi

• aikuisen degeneratiivinen skolioosi

• epilepsiakirurgia

• funktionaalinen neurokirurgia

• aivovaltimoiden bypasskirurgia


Satakunta/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 1


Kirurgia/ urologia

• miehen virtsanpidätyskyvyn leikkaushoito

• erektiohäiriöiden leikkaushoito

• radikaali virtsarakkosyöpäkirurgia

• levinneen kivessyövän kirurginen hoito (RPLND)

• retroperitoneaalisten sarkoomien kirurginen hoito

• feokromosytooman leikkaushoito

• robottikirurgia

• virtsaputken arpikurouman avoleikkaukset (HYKS)

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

• akustikusneurinooma (kuulohermon kasvain)

• korvakäytävän kuroutuman korjausleikkaus

• välikorvakasvainten kirurginen hoito

• implanttikirurgia, mm. sisäkorvaimplantti, BAHA, korvalehti jne.

• alle kouluikäisten huonokuuloisten lasten kuulontutkimus ja –kuntoutus

• aivolisäkkeen kirurgia

• koanaaliatresian kirurginen hoito

• laaja ja vaativa otsaontelo- ja sfenoidaalialueen kirurgia

• hajunenän leikkaushoito

• nenän väliseinämäpuhkeaman leikkaushoito

• luumädän ja -kuolion hoito

• ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat

• laajat leukaluun alueen kasvaimet ja muovausleikkaukset

• pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoito, välitön jatkohoito ja seuranta sekä niihin liittyvät tutkimukset

• yläleuan ja kallonpohjan laajat murtumat ja avomurtumat

• kranioplastia implantilla

• henkitorven osittainen poisto ja korjaus

• äänen kirurgia

• ruokatorven tähystykseen liittyvät toimenpiteet

• keuhkoputkien tähystykseen liittyvät toimenpiteet

• mediastinoskopiat

• lasten henki- ja ruokatorvisairaudet

• harvinaisten ja vaativien tautien hoito, joka edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joita hoitoyksikössä suoritetaan vähemmän kuin 10 esim. osteogenesis imperfecta potilaiden kuulonparannusleikkaukset, reparotiskirurgia, restapeskirurgia



Satakunta/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 2


Lastentaudit / lastenklinikka

• alle 32 raskausviikkoiset keskoset

• lasten vaativa tehohoito

• vastasyntyneenä leikkaushoitoa vaativat sairaudet

• leukemian, pahanlaatuisten kasvainten ja muun syövän hoito

• vaikeat ja harvinaiset anemiat

• vaikeat kasvu-, puberteetti- ym. endokrinologiset häiriöt

• elimensiirtojen seuranta

• harvinaiset aineenvaihduntasairaudet

• vaikea lastenreuma ja vaikeat sidekudostautipotilaat

• lasten HIV ja HIV-positiivisten äitien vastasyntyneet

• vaikeat infektiot

• immuunipuutostilat

• vaikeat immuunipuutostilat

• lasten vaikeat keuhkosairaudet

• vaativa sosiaalipediatria

• naistenklinikan kanssa yhteistyössä vaativa sikiödiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito

• xxxxxxxxxxxxx kanssa yhteistyössä keskosten verkkokalvon laserhoito

• vaikeat munuaissairaudet

• vaikea lastenreuma

• vaikeat sidekudossairaudet

• lasten sydänkirurgia (myös sydämen katetroinnit)

• ECMO-hoito Tukholman Karoliinisessa sairaalassa tai HYKS:ssa.

• vaikeat kardiologiset potilaat (leikkaushoito)

• vaikeat mahasuolikanavan sairaudet

Lastentaudit/ lastenkirurgia

• lasten vaativa traumakirurgia

• lasten ja nuorten selkäkirurgia

• vaativa lasten lantio-alaraajakirurgia

• lasten ja nuorten muskuloskeletaali tuumorikirurgia

• pectus-kirurgia

• akuutit monivammat

• ductus-kirurgia

• anus- ja esophagusatresiat

• kraniofakiaalisen epämuodostuman vaativa leikkaushoito (TYKS, valtakunnallisesti)

• mikäli raskauden aikana sikiöllä todetaan vastasyntyneisyyskaudella kirurgista hoitoa vaativa anomalia tulisi synnytys keskittää TYKSiin

• avosydänkirurgia

• elimensiirrot

• huulisuulakihalkiopotilaat

• sappitieahtauman primaari leikkaushoito

• epilepsiakirurgia

Lastentaudit/ Lastenneurologia

• aivokasvainpotilaat

• hydrokefalus-potilaat

• vaativaa diagnostikkaa edellyttävät etiologiset tutkimukset

• anestesiassa tehtävät keskushermoston MRI- tutkimukset

• PET-tutkimukset

• tehohoitoa vaativat akuutit aivovammat ja keskushermostoinfektiot

• vagusstimulaattorin asennukset

• vaativat video-EEG- tutkimukset (esim. lääkereduktiossa tai sfenoidaalielektrodein tehtävät)

• lihastautien erikoisdiagnostiikka (konsultaatiokäynnit)

• epilepsiakirurgia


Satakunta/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 3


Naistentaudit ja synnytykset

Gynekologia:

• kohdunkaulan syöpä

• ulkosynnytinten syöpä

• munasarjasyöpä

• endometriumsyöpä

• vaikeat synnytinelinten kehityshäiriöt

• vaikean endometrioosin leikkaushoito

• sikiön synnynnäisen sydänvian leikkaushoito

• A-V –blokin hoito, jonka vuoksi synnytykset hoidetaan HUSissa

• preimplantaatiodiagnos- tiikka


• hankalan ja uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman leikkaushoito

Obstetriikka:

• ennenaikaiset synnyttäjät, <33 vk (< 36 vko)

• kolmossynnytykset

• kaksossynnytykset <30-33 vk

• vaativa sikiödiagnostiikka ja –hoito

• veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito

• kaksoisraskauksien transfuusiosyndrooman hoito

• kohdunkaulan syövän säästävät operaatiot (trachelectomiat)

Neurologia

• aivovaltimovaskuliitit

• aivojen revaskularisaatiotoimenpiteiden ja suonensisäisten toimenpiteiden harkinta

• henkeäuhkaavan aivoinfarktin hemikraniektomia sekä hypotermiahoito

• epilepsiakirurgian tarpeen arviointi

• intratekaaliset baklofeenihoidot

• harvinaisten perinnöllisten neurologisten sairauksien diagnostiikka ja hoito

• Parkinsonin taudin kirurginen hoito (HYKS, TAYS)

• epilepsian kirurginen hoito (TAYS)

• aivojen revaskularisaatio- toimenpiteiden ja suonensisäisten toimenpiteiden harkinta

• epilepsiakirurgian tarpeen arviointi (lähinnä TAYS)

• epilepsiapotilaan video- EEG diagnostiikka (TAYS)

• liikehäiriöiden stimulaattorihoidot (HUS)

Ortopedia, traumatologia ja käsikirurgia

• luukasvain kirurgia

• vaativat murtumat ja monivammat

• spinaalivammapotilaan hoito (osin)

• selkärangan vaativat fuusiot

• raajojen deformaatiokorrektiot

• harvinaissairauksien (esim. hemofilia, luustonkehityshäiriöt) leikkauksellinen hoito

• vaativat kudossiirteet (esim. rustosolut, moniligamenttirekonstruktiot)

• pienten nivelten tekokirurgia

• vaativat tekonivelrevisiot

• lantion rekonstruktiota vaativa luukasvainkirurgia (TAYS)

• replantaatiot (TAYS)

• spinaalivammapotilaan hoito (osin TAYS)


Satakunta/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 4


Perinnöllisyys- lääketiede/ Kliininen genetiikka

• vaativaa diagnostiikkaa edellyttävät harvinaiset sairaudet

• perinnöllisyysneuvontaa tarvitsevat perheet erityisesti perhesuunnitteluun, sikiödiagnostiikkaan ja sen suunnitteluun, kantajatutkimuksiin ja sairastumista ennustaviin geenitesteihin liittyen

• potilaat ja perheet, joilla on perinnöllinen syöpäalttius


Lasten- ja nuorten psykiatria

• tutkintaviranomaisen tai syyttäjälaitoksen pyynnöstä tehtävät rikosten esitutkintaan liittyvät lasten- ja nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset

• lastenpsykiatrinen osastopäivystys (kesä- ja joulusulkujen aikana)


Radiologia

• aivojesuonten angiografiat ja invasiiviset toimenpiteet (coilaukset yms)

• suurten suonten endokraftit

• kaulavaltimoiden hoitotoimenpiteet

• aivotuumoreiden angiografinen hoito

• lasten erityistutkimukset (vaativaan lasten skolioosikirurgiaan liittyvät tutkimukset)

• harvinaisten geneettisten ja kasvuhäiriöiden diagnostiikka

• luu- ja pehmytosakasvainten diagnostiikka

• aivolisäkekasvaindiagnostiikka


Silmätaudit

• sarveiskalvonsiirto

• keratocunushoidot

• vaikeahoitoinen uveiitti ja glaukooma, neuro- oftalmologinen sairaus

• vaikeat karsastusleikkaukset

• osa lasiais- ja verkkokalvotoimenpiteistä

• sarveiskalvon laserkirurgia

• lasten ja aikuisten pahanlaatuiset silmän alueen kasvaimet

• lasten glaukoomakirurgia toistaiseksi

• päivystyksellistä hoitoa vaativat verkkokalvo- irtaumat viikonloppuisin

Sisätaudit/ endokrinologia

• Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloittaminen

• PET-tutkimukset neuroendokrinologisissa kasvaimissa


Sisätaudit/ gastroenterologia


• maksansiirto

• MARS-hoito

Sisätaudit/

kl. hematologia

• allogeeniset kantasolujensiirrot

• autologiset kantasolujensiirrot

• akuutin leukemian hoito (alle 70 v. potilaat) / pääsääntöisesti hoitokonsultaatiokäynti (70 v. ja vanhemmat potilaat)

• vaikeiden hemofilioiden hoito ja kirurgia (HYKS)


Satakunta/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 5


Sisätaudit / kardiologia

• erityisvälineistöön perustuva rytmihäiriöiden mekaaninen hoito (Ensite, NavX, CARTO)

• hypertrofisen kardiomyopatian kemiallinen ablaatiohoito

• sydämen eteisten tai kammion väliseinämän aukon sulkemistoimenpiteet

• vaativat verisuoniteitse tehtävät sydänläppätoimenpiteet

• eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteet

• hankalien synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikka ja hoitotoimenpiteet

• sydänsiirrot ja niihin liittyvä välitön hoito

• sydän-keuhkosiirrot ja primaarisen pulmonaalihypertonian hoito ennen siirtoa

Sisätaudit/ reumatologia

• osastohoitojaksoa ja moniammatillista hoitoarviota edellyttävät potilaat

• vaikeat, harvinaiset reumasairaudet

• sklerodermaa ja vaikeaa Xxxxxxx’n syndroomaa sairastavien potilaiden videokapillaskopiat


Sisätaudit/ nefrologia

• munuais- ja haimasiirtopotilaiden vaikeat komplikaatiot (hoitovastuun ja tutkimusten koordinointi)

• munuais- ja haimasiirtopotilaiden raskauden aikaisen hoidon koordinointi

• munuaisbiopsioiden lausunnot (koordinointi)

• yleissairauksien vaikeat munuaisongelmat (vaskuliitit, HUS/TTP, tyvikalvovasta-ainetaudit): koordinointi mm. plasmafereesien toteuttamisessa.

• kotidialyysin alueellinen koordinointi

• lasten dialyysihoidon koordinointi

• elävän luovuttajan tutkimukset

• munuaisten siirto

Suu- ja leukasairaudet

• leukojen alueen syöpäpotilaiden primaarihoito (protetiikka tehdään SatKS:ssa)

• laajat kasvojen murskavammat

• leukanivelkirurgia (sis. leukanivelproteesin), erityistapauksiss ortognaattinen kirurgia

• vaikeat kipupotilaat

• huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kirurgia


Syöpätaudit

• aivokasvainten vaativa onkologinen hoito

• pään ja kaulan alueen syöpien hoito

• sarkoomien hoito

• kivessyövän solunsalpaajahoito

• gynekologisten syöpien sädehoito

• erityistekniikoita vaativat sädehoidot (mm. tyköhoito, stereotaktinen sädehoito, kokokehon sädehoito, elektronikylvyt)



Satakunta/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 6

VAASAN SHP Liite 1b


LUETTELO TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA HYKSIIN TAI MUIHIN YLIOPISTOSAIRAALOIHIN KESKITETTÄVISTÄ HOIDOISTA


Keskitetyt ja viimeistään 30.6.2017 mennessä keskitettävät potilasryhmät ja hoidot


Tulosyksikkö/ erikoisala

TYKSiin keskitettävät

HYKSiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävät

Anestesiologia ja tehohoito

• hyperbaarinen happihoito

• selkäydinstimulaatiohoito (osittain)


Ihotaudit

• neurofibromatoosi

• xeroderma pigmentosum ja muut vaikeaoireiset fotodermatoosit

• perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

• monimutkaiset ammatti-ihotautiselvitykset

• ekstrakorporeaalinen fotofereesi

Keuhkosairaudet

• vaativat bronkologiset tutkimukset (mm. ultraääni- br.skopia)

• vaativa tuberkuloosin hoito

• keuhkonsiirrot /HYKS

• vaativa keuhkoallergologia (Tays)

Gastrokirurgia

• ruokatorvikirurgia

• ERCP tutkimukset hoidetaan lähtökohtaisesti Vaasassa, <Tyksiin keskitetään Spy Glass – tekniikalla tehtävät ERCP-tutukimukset, kun ko. laite tulee Tyksiin käytettäväksi

• dysplastisten Barrett-muutosten RF-hoidot

• pankreatikoduodenektomiat (Whipple)

• vaativat maksakirurgiset leikkaukset (laajennettu lohkonpoisto, Xxxxxxxx tuumorit)

• kevyempi maksakirurgia (lohko-, segmentti- ja epäanatomiset resektiot, metastaasien RF-hoidot)

• endoskooppinen ultraääni

Plastiikkakirurgia

• pehmytkudossarkoomat

• imutiekirurgia

• mikrokirurgista rekonstruktiota vaativat laajat kudospuutokset ja pehmytkudostraumat

• vaativa kasvojen plastiikkakirurgia

• huuli- ja suulakikirurgia

• tehohoitoa vaativat palovammat

• transseksuaalikirurgia

Sydän- ja rintaelinkirurgia

• sydänkirurgia

• pallean yläpuolinen aorttakirurgia

• torakaaliaortan endograftit

• pallean yläpuolinen aortta- kirurgia (osaksi Tays)

Urologia

• roborttikirurgia

• radikaali virtsarakkosyöpäkirurgia

• levinneen kivessyövän kirurginen hoito (RPLND)

• retroperitoneaalisten sarkoomien kirurginen hoito

• feokromosytooman leikkaushoito

• virtsaputken arpikurouman avoleikkaukset (HYKS)

Verisuonikirurgia

• abdominaaliaortan endograftit


Kl. fysiologia,

isotooppi ja PET

• PET-tutkimukset osittain



Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 1


Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

• akustikusneurinooma (kuulohermon kasvain)

• korvakäytävän kuroutuman korjausleikkaus

• paraganglioomat

• implanttikirurgia, mm. sisäkorvaimplantti, korvalehti jne. (BAHA tehdään itse)

• aivolisäkkeen kirurgia

• koanaaliatresian kirurginen hoito

• laaja ja vaativa otsaontelo- ja sfenoidaalialueen kirurgia

• hajunenän leikkaushoito

• luumädän ja -kuolion hoito (krooniseen otiittiin liittyvät hoidetaan yleensä itse)

• ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat

• laajat leukaluun alueen kasvaimet ja muovausleikkaukset

• pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoito, välitön jatkohoito ja seuranta sekä niihin liittyvät tutkimukset (taudin laajuudesta ja hoidon vaativuusasteesta riippuva, onkologinen valmius Vaasassa)

• kallonpohjan laajat murtumat ja avomurtumat:

• henkitorven osittainen poisto ja korjaus

• äänen kirurgia

• ruokatorven tähystykseen liittyvät toimenpiteet

• keuhkoputkien tähystykseen liittyvät toimenpiteet

• lasten henki- ja ruokatorvisairaudet

• harvinaisten ja vaativien tautien hoito, joka edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joita hoitoyksikössä suoritetaan vähemmän kuin 10 esim. osteogenesis imperfecta potilaiden kuulonparannusleikkaukset, reparotiskirurgia

• alle kouluikäisten huono- kuuloisten lasten kuulon- tutkimus ja –kuntoutus

Kuntoutus

• moniammatillinen osastokuntoutus ja lääketieteelliset kuntoutustutkimukset (VKS lähettää myös Pietarsaaren sairaalaan ja osittain Seinäjoen keskussairaalaan)

• selkäydinvammojen subakuutti laitoskuntoutus/ Tays /Synapsia)


Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 2


Lastenklinikka

• alle 32 raskausviikkoiset keskoset

• lasten vaativa tehohoito

• vastasyntyneenä leikkaushoitoa vaativat sairaudet

• leukemian, pahanlaatuisten kasvainten ja muun syövän hoito

• vaikeat ja harvinaiset anemiat

• vaikeat kasvu-, puberteetti- ym.endokrinologiset häiriöt

• elimensiirtojen seuranta

• harvinaiset aineenvaihduntasairaudet

• vaikea lastenreuma ja vaikeat sidekudostautipotilaat

• lasten HIV ja HIV-positiivisten äitien vastasyntyneet

• vaikeat infektiot

• immuunipuutostilat

• vaikeat immuunipuutostilat

• lasten vaikeat keuhkosairaudet

• vaativa sosiaalipediatria

• naistenklinikan kanssa yhteistyössä vaativa sikiödiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito

• silmäklinikan kanssa yhteistyössä keskosten

• verkkokalvon laserhoito

• vaikeat munuaissairaudet

• vaikea lastenreuma

• vaikeat sidekudossairaudet

• lasten sydänkirurgia (myös sydämen katetroinnit)

• ECMO-hoito Tukholman Karoliinisessa sairaalassa tai HYKS:ssa

• vaikeat kardiologiset potilaat (leikkaushoito)

• vaikeat mahasuolikanavan sairaudet

Lastenkirurgia

• lasten vaativa traumakirurgia

• lasten ja nuorten selkäkirurgia

• vaativa lasten lantio-alaraajakirurgia

• lasten ja nuorten muskuloskeletaali tuumorikirurgia

• pectus-kirurgia

• akuutit monivammat

• ductus-kirurgia

• anus- ja esophagusatresiat

• kraniofakiaalisen epämuodostuman vaativa leikkaushoito (TYKS, valtakunnallisesti)

• mikäli raskauden aikana sikiöllä todetaan vastasyntyneisyyskaudella kirurgista hoitoa vaativa anomalia tulisi synnytys keskittää TYKSiin

• avosydänkirurgia

• elimensiirrot

• huulisuulakihalkiopotilaat

• sappitieahtauman primaari leikkaushoito

• epilepsiakirurgia

Lastenneurologia

• aivokasvainpotilaat

• vaativaa diagnostikkaa edellyttävät etiologiset tutkimukset

• PET-tutkimukset

• tehohoitoa vaativat akuutit aivovammat ja keskushermostoinfektiot

• epilepsian pitkäaikaisrekisteröinnit

• vagusstimulaattorin asennukset

• vaativat video-EEG- tutkimukset (esim. lääkereduktiossa tai sfenoidaalielektrodein tehtävät)

• lihastautien erikoisdiagnostiikka (konsultaatiokäynnit)

• epilepsiakirurgia


Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 3


Naistentaudit ja synnytykset

Gynekologia:

• kohdunkaulan syöpä

• ulkosynnytinten syöpä

• munasarjasyöpä

• endometriumsyöpä

• vaikeat synnytinelinten kehityshäiriöt

• vaikean endometrioosin leikkaushoito

• vaikean ja/tai uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman leikkaushoito

Obstetriikka:

• ennenaikaiset synnyttäjät, <32 vk (< 34 vko)

• kolmossynnytykset

• kaksossynnytykset <32-34 vk

• vaativa sikiödiagnostiikka ja –hoito

• korionvillusbiopsiat

• veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito

• sikiön synnynnäisen sydänvian leikkaushoito

• A-V –blokin hoito, jonka vuoksi synnytykset hoidetaan HUSissa.

• preimplantaatiodiagnos- tiikka

• kaksoisraskauksien fetofetaalitransfuusiosynd- rooman hoito

• kohdunkaulan syövän säästävät operaatiot (trachelectomiat)

Neurokirurgia

• osaksi neurokirurgian erikoisosaamista vaativat potilaat (aivokasvaimet ml. aivolisäkekasvaimet ja kuulohermokasvaimet pons –työryhmän kautta, aivoverisuonisairaudet, selkäydinnesteenkiertohäiriöt)

• osaksi neurotehohoitoa vaativat aivovammat

• kaularangan degeneratiivisten sairauksien kirurginen hoito

• vaativa lanneselänalueen kirurgia

• osaksi toiminnallinen neurokirurgia, liikehäiriöiden neuromodulaatio ja kivun hoito)

• epilepsiakirurgia

• aivovaltimoiden bypasskirurgia

• neurokirurgian erikoisosaamista vaativat potilaat (akuuteista tapauksista osa lyhyemmän etäisyyden vuoksi Taysiin)

• neurotehohoitoa vaativat aivovammat (akuuteista tapauksista osa lyhyemmän etäisyyden vuoksi Taysiin)

Neurologia

• aivovaltimovaskuliitit

• aivojen revaskularisaatiotoimenpiteiden ja suonensisäisten toimenpiteiden harkinta

• henkeäuhkaavan aivoinfarktin hemikraniektomia sekä hypotermiahoito

• epilepsiakirurgian tarpeen arviointi

• epilepsiapotilaan video-EEG diagnostiikka

• liikehäiriöiden stimulaattorihoidot

• intratekaaliset baklofeenihoidot

• harvinaisten perinnöllisten neurologisten sairauksien diagnostiikka ja hoito

• Parkinsonin taudin kirurginen hoito (OYS, HYKS)

• epilepsian kirurginen hoito (KYS)

Ortopedia, traumatologia ja käsikirurgia

• luukasvain kirurgia

• spinaalivammapotilaan hoito (osin)

• selkärangan vaativat fuusiot

• raajojen deformaatiokorrektiot

• harvinaissairauksien (esim. hemofilia, luustonkehityshäiriöt) leikkauksellinen hoito

• vaativat kudossiirteet (esim. rustosolut, moniligamenttirekonstruktiot)

• pienten nivelten tekokirurgia

• vaativat tekonivelrevisiot

• lantion rekonstruktiota vaativa luukasvainkirurgia (TAYS)

• replantaatiot (TAYS)

• spinaalivammapotilaan hoito (TAYS)

• vaativat murtumat ja monivammat (TAYS)

Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 4


Perinnöllisyys- lääketiede/ kliininen genetiikka

• vaativaa diagnostiikkaa edellyttävät harvinaiset sairaudet

• perinnöllisyysneuvontaa tarvitsevat perheet erityisesti perhesuunnitteluun, sikiödiagnostiikkaan ja sen suunnitteluun, kantajatutkimuksiin ja sairastumista ennustaviin geenitesteihin liittyen

• potilaat ja perheet, joilla on perinnöllinen syöpäalttius


Lasten- ja nuorten psykiatria

• tutkintaviranomaisen tai syyttäjälaitoksen pyynnöstä tehtävät rikosten esitutkintaan liittyvät lasten- ja

nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset (Lasten SERIt teemme itse, nuorten SERIt lähetämme)


Radiologia

• aivojesuonten angiografiat ja invasiiviset toimenpiteet (coilaukset yms)

• suurten suonten endokraftit

• kaulavaltimoiden hoitotoimenpiteet

• aivotuumoreiden angiografinen hoito

• lasten erityistutkimukset (vaativaan lasten skolioosikirurgiaan liittyvät tutkimukset)

• harvinaisten geneettisten ja kasvuhäiriöiden diagnostiikka

• luu- ja pehmytosakasvainten diagnostiikka

• aivolisäkekasvaindiagnostiikka


Silmätaudit

• sarveiskalvonsiirto

• keratocunushoidot

• vaikeahoitoinen uveiitti, glaukooma (sis. glaukoomaleikkaukset), neuro-oftalmologinen sairaus

• vaikeat karsastusleikkaukset

• osa lasiais- ja verkkokalvotoimenpiteistä

• sarveiskalvon laserkirurgia

• lasten ja aikuisten pahanlaatuiset silmän alueen kasvaimet

• lasten glaukoomakirurgia toistaiseksi

• päivystyksellistä hoitoa vaativat verkkokalvo- irtaumat viikonloppuisin

Endokrinologia

• Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloittaminen

• PET-tutkimukset neuroendokrinologisissa kasvaimissa


Gastroenterologia

-

• maksansiirto

• MARS-hoito

Kl. hematologia

• allogeeniset kantasolujensiirrot

• autologiset kantasolujensiirrot

• akuutin leukemian hoito (alle 70 v. potilaat) / pääsääntöisesti hoitokonsultaatiokäynti (70 v. ja vanhemmat potilaat)

• vaikeiden hemofilioiden hoito ja kirurgia (HYKS)


Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 5


Kardiologia

• erityisvälineistöön perustuva rytmihäiriöiden mekaaninen hoito (Ensite, NavX, CARTO)

• hypertrofisen kardiomyopatian kemiallinen ablaatiohoito

• sydämen eteisten tai kammion väliseinämän aukon sulkemistoimenpiteet

• vaativat verisuoniteitse tehtävät sydänläppätoimenpiteet (vähemmän vaativat” saatetaan tulevaisuudessa tulla tekemään Vaasassa)

• eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteet

• hankalien synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikka ja hoitotoimenpiteet

• sydänsiirrot ja niihin liittyvä välitön hoito

• sydän-keuhkosiirrot ja primaarisen pulmonaalihypertonian hoito ennen siirtoa

Nefrologia

• munuais- ja haimasiirtopotilaiden vaikeat komplikaatiot (hoitovastuun ja tutkimusten koordinointi)

• munuais- ja haimasiirtopotilaiden raskauden aikaisen hoidon koordinointi

• munuaisbiopsioiden lausunnot (koordinointi)

• yleissairauksien vaikeat munuaisongelmat (vaskuliitit, HUS/TTP, tyvikalvovasta-ainetaudit): koordinointi mm. plasmafereesien toteuttamisessa.

• kotidialyysin alueellinen koordinointi

• lasten dialyysihoidon koordinointi

• elävän luovuttajan tutkimukset

• munuaisten siirto

Suu- ja leukasairaudet

• kasvojen laajat murskavammat ja niiden jälkikorjaukset

• laajoihin kudospuutoksiin johtaneet suun, leukojen ja kasvojen alueen vammat, sairaudet tai poikkeavuudet, syöpäpotilaan rekonstruktiot

• vaativa leukanivelsairauksien kirurginen hoito ja keinonivelleikkaukset

• vaativan tason ortognaattinen tai kraniofakiaalinen kirurgia (ei rutiinisti)

• lasten leuka-kasvopoikkeavuuksien vaativa kirugia

• erityistoimenpiteitä edellyttävät leukojen alueen osteomyeliitit, osteoradionekroosit tai bisfosfonaattihoidon aiheuttama leukanekroosi

• huuli-suulakihalkioiden kirurginen ja konservatiivinen hoito

• elinsiirtopotilaiden vaikeat suuoireet

• suun, leukojen ja kasvojen alueen vaikeat kiputilat (joihin ei muualla saatu hoitovastetta)

• tavanomaisille hoidoille reagoimattomat suun limakalvon vaikeat sairaudet ja oireet



Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 6


Syöpätaudit

• tykösädehoito

• neuroendokriinisten kasvainten radioisotooppihoidot

Tays:

• jättiannoshoidot kantasolutuella

• harvinaisten syöpien hoito

• luu- ja pehmytkudos- sarkroomat

• harvinaiset endokriiniset kasvaimet

• maligni tymooma

• harvinaiset keskushermoston kasvaimet (mm. endymooma, medulloblastooma, esthesioneuroblastooma)


Vaasa/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / 17.2.2017 7


LUETTELO ERITYISVASTUUALUEEN ERIKOISALAKOHTAISISTA PÄIVYSTYKSISTÄ


päivitys 27.3.2017


Xxxxx


Xxxxxxxxxxx/ Malmi


Satks

Turun seutu EPLL


TYKS


Kirurg srla


Turunmaa


Turku

Salo SAS


Halikko

Uusikaupunki VSS

Loimaa LAS

Akuuttilääketiede

(tai jakamaton etupäivystys)

Arkipäivisin osa illoista

X

X

X






X



08.00-22.00


08.00-22.00

Sisätaudit

X


a

a

kts

X


X (08-22)

X (08-22)








Ortopedia+ traumatologia

a


a

X

a









Vatsaelinkirurgia

a


a

X

X








Neurologia



a (la ja su

8-18)

X

X








Gynekologia ja obstetriikka

X


X

a (tarvitt.)


X

X








Lastentaudit

X

a

X


a (tarvitt.)


X

X (eval ad klo 21)

a (el, makro)

a (el mikro)








Lastenkirurgia





a








Keuhkosairaudet



a


X (08-22)

a (22-08)








Infektiosairaudet





a








Kardiologia

d


b


b









Psykiatria


a


X,a2

(Harjavalla n sairaala)



a1, a2, a3



a


a



a


a


Verisuonikirurgia

hälytystyö




a








Neurokirurgia





a








Urologia

hälytystyö




a








Radiologia

a


X

a

X

X








Sydän- ja rintaelinkirurgia





a








Anestesiologia

X

a

a

X


X (T etu) X (T taka ) X (U srla)

X (U taka)

a



a




Tehohoito



X


X operat

X konservat








Onkologia

a pe-su




a








Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

a ma-to


a (ei su)


X

a








Silmätaudit





a (eval)

a (el)








Suu- ja leukakirurgia





a








Suun th päivystys (hml)





X








Hematologia





a








Plastiikkakirurgia





a









FinnHEMS 20 (ensihoitolääkäriyksikkö)



kts.

Ensihoitolä äketiede



X








Konservatiivinen



X

a






a




Kirurgia


Yleislääketiede

X


X


X

a X







a





Ensihoitolääketiede X (virka-aik) X (ei yöllä)


TOIMIPAIKKAPÄIVYSTYS


X = ympärivuorokautinen toimipaikkapäivystys = paikalla


(X)= ympärivuorokautinen pehmytkudoskirurgiapäivystys (päivystäjä voi olla ge-kirurgi tai plastiikkakirurgi tai verisuonikirurgi) T-sairaalassa X (08-22) = toinen toimipaikkapäivystäjä klo 08-22 joka päivä


a= kotivarallaolo


b= PCI toiminta hälytystyönä


"X" = kirurginen etupäivystäjä Salossa


c = varallaolopäivystys leikkauspäivinä (yli 30 min)


Psykiatrian a1,a2,a3 = aikuis-, nuoriso- ja lastenpsyk









Document Metadata

Filed: May 10th, 2017