SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN

SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN

SOPIMUSSARJA

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2024

1/2024

(Suomen säädöskokoelman n:o 5/2024)

Valtioneuvoston asetus

Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä tehdystä sopi- muksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Tukholmassa 14 päivänä marraskuuta 2023 tehty sopimus tulee voimaan 4 päivänä tammikuuta 2024 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 7 päivänä joulukuuta 2023 ja tasavallan presi- dentti 21 päivänä joulukuuta 2023. Hyväksymisestä on ilmoitettu Ruotsin ulkoministeriöl- le 21 päivänä joulukuuta 2023.

2 § Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä tammikuuta 2024 ja on voimassa 31 päivään jou- lukuuta 2027 saakka.

Helsingissä 4.1.2024

Tiede- ja kulttuuriministeri Xxxx Xxxxxxx

Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx

HE 93/2023 SiVM 6/2023 EV 57/2023

Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen Pohjoiskalotin koulutussää- tiötä koskeva sopimus

Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jotka vuonna 1990 sopivat Pohjoiskalotin koulutus- säätiön perustamisesta, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tehtävä

Pohjoiskalotin koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta etupäässä Suo- men, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien (jäljempänä kalottialue) työmarkkinoiden tarpei- siin. Säätiö voi myös myydä koulutustoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita.

Koulutustoiminta on järjestettävä kustannustehokkaasti ottamalla huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet sekä opiskelijoiden tiedontarpeet, jotta he voivat saada työtä ja säilyttää työpaikkansa. Koulutustarjonnan tulee perustua työmarkkinoiden tar- peita koskeviin kyseisistä maista kerättyihin työmarkkina-analyyseihin ja -ennusteisiin. Säätiön tulee pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää Pohjoismaiden työ- markkinoiden välistä liikkuvuutta. Tällä pyritään muun muassa lisäämään pohjoismaista osaa- mista ja kilpailukykyä.

Säätiön tulee osana koulutustoimintaansa voida tarjota validointitoimia kuten opiskelijoiden ammattitaidon kartoitusta ja arviointia eri maissa hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti. Sää- tiön tulisi myös kehittää ja sopeuttaa validointitoimintaa sellaisille opiskelijoille, joilla on Poh- joismaiden ulkopuolella hankittu ammatti- tai koulutuspätevyys, ja näin lisätä kyseisen ryhmän mahdollisuuksia päästä pohjoismaisille työmarkkinoille.

Koulutustoiminta on järjestettävä ottamalla huomioon eri ryhmien tarpeet. Koulutusta on myös tarjottava tarvittavissa määrin sellaisessa muodossa, että sitä pystyvät seuraamaan joko suomen, norjan, ruotsin tai englannin kielen hallitsevat opiskelijat. Säätiö voi niin aiheelliseksi katsoessaan myös järjestää yhdistettyä koulutusta siten, että opiskelija osallistuu toisen tahon järjestämään maahanmuuttajille suunnattuun kielikoulutukseen. Säätiön tavoitteena tulisi olla koulutusten suunnittelu siten, että ne edistävät tasa-arvoa. Säätiön tulisi myös tehdä kaikista koulutuksista houkuttelevia vaihtoehtoja naisille ja miehille sekä itsensä muulla tavoin identi- fioiville henkilöille. On tärkeää, että säätiöllä on hyvää tiedollista osaamista sekä pedagogista ja erityispedagogista pätevyyttä ja että se tarjoaa kattavaa ja yksilöllistä oppimista ja oppilaan seurantaa, jotta oppilas saa tarvittavaa tukea koulutuksensa suorittamiseen ja loppuun saattami- seen. On varmistettava, ettei toiminnassa esiinny epäasiallista kohtelua, syrjintää tai häirintää.

2 artikla

Yhteistyö

Pystyäkseen vastaamaan työmarkkinoiden työvoimatarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja kehittääkseen osaltaan pohjoismaista yhteistyötä säätiön tulee olla aktiivisesti ja järjestelmäl-

lisesti yhteydessä elinkeinoelämään, kuntiin, muihin koulutuksen tarjoajiin ja viranomaisiin ku- ten kansallisiin työvoimaviranomaisiin ja muihin ensisijaisesti kalottialueella toimiviin tahoi- hin.

Säätiön tulee osallistua erilaisiin kansallisiin, pohjoismaisiin ja EU:ssa tapahtuviin yhteistyö- muotoihin. Osallistumisella olisi pyrittävä siihen, että säätiö voisi kolmikansallisesta koulutus- toiminnasta saamillaan tiedoilla myötävaikuttaa säätiön toimintaan ja hankkia kokemuksia, joi- den avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Näin säätiö voi osaltaan edistää kohtaantotyötä ja vahvistaa asianomaisten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä.

Säätiön on laatimassaan suunnitelmassa kerrottava, millä tavalla se tekee strategista yhteis- työtä elinkeinoelämän, kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa tulisi myös ilmoittaa, miten tämä työ on tarkoitus järjestää ja tehdä säätiön sisällä.

Säätiön tulee toimintakertomuksessaan antaa selvitys siitä, mitä pohjoismaisen yhteistyön li- säämiseksi on tehty, mihin eri yhteistyöhankkeisiin säätiö on osallistunut ja mitä tuloksia niistä on saatu.

3 artikla

Tavoitteet ja seuranta

Säätiön tulee asettaa selkeät ja mitattavat tavoitteet toiminnalleen ja varmistaa, että tavoittei- den toteutumista seurataan tyydyttävällä tavalla. Tavoitteet on muotoiltava niin, että toiminnan tulokset voidaan mitata niiden perusteella riittävällä tavalla kriteereillä laatu, kustannustehok- kuus ja koulutuksen päättymisen jälkeinen työllisyysaste. Tavoitteiden tulee olla tunnettuja ja vahvistettuja säätiössä ja säätiön sidosryhmien keskuudessa.

Tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan muotoiltava niin, että 12 artiklan mukaista arviointia suoritettaessa koulutuksen tuloksia voidaan kyseisen maan työmarkkina- tai koulutusasioista vastaavan ministeriön tuella verrata tyydyttävällä tavalla muihin asianomaisten maiden vertai- lukelpoisiin koulutuksiin. Koulutuksia muihin koulutuksiin vertailtaessa tulee myös ottaa huo- mioon kolmikansallisen suuntautumisen mahdollisesti tuoma lisäarvo.

On kunkin maan päätettävissä, miten opiskelijoiden seuranta tapahtuu koulutuksen päätyttyä. Säätiön tulee yhteistyössä seurannasta vastaavien tahojen kanssa osaltaan parantaa seurannan tietopohjaa.

Säätiön tulee laatia suunnitelma, joka perustuu säätiön markkinoista ja toimeksiannoista laa- dittuun analyysin, ja se tulee kytkeä toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin.

4 artikla

Maiden säätiöille myöntämä rahoitus

Norja ja Xxxxxx tekevät ennen kunkin toimintavuoden alkua säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat ostamaan tietyn määrän koulutuspaikkoja kyseiseksi budjettivuodeksi. Koulutus- paikkojen osto on tehtävä hintaan, josta neuvoteltaessa otetaan huomioon muun muassa kustan- nus- ja tuottavuuskehitys sekä säätiön mahdollisten kehittämistehtävien kulut. Norja ja Xxxxxx ovat velvollisia maksamaan säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta.

Mikäli tarjous on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen ja kunkin maan parlamentti osoit- taa tarkoitukseen tarvittavat varat, Norja ostaa sopimuskaudella vuosittain 60 ja Ruotsi 145 kou- lutuspaikkaa.

Suomi myöntää määrärahan ammatillisiin koulutuksiin kuten työvoimakoulutukseen ja vali- dointitoimiin. Mikäli hakemus hyväksytään ja Suomen parlamentti osoittaa tarvittavat varat, Suomi rahoittaa vuosittain sopimuskaudella vastaavasti enintään 80 koulutuspaikkaa. Suomi on

velvollinen maksamaan säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle so- vittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. Koulutuspaikalla tarkoitetaan tässä sekä am- matillisia koulutuksia että validointitoimia. Maat voivat tarvittaessa ostaa lisää koulutuspaik- koja. Asumiseen liittyvät kustannukset sisältyvät Suomen myöntämään rahoitukseen, ja ne mak- setaan hakemuksen perusteella säätiölle kuukausittain todellisen koulutuspaikkamäärän mu- kaan.

5 artikla

Hallitus

Säätiön hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä kustakin maasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kullekin jäsenelle nimitetään varajäsen. Jäsenet ja varajäsenet nimittää ja eron myöntää asian- omaisen maan hallitus tai vastuuministeriö. Toimikausi on kaksi vuotta. On pyrittävä siihen, että hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on eri kansalaisuus.

6 artikla

Johtaja

Säätiön johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, mutta toimikautta voidaan erikseen neuvottele- malla pidentää enintään neljällä vuodella. Uutta johtajaa palkattaessa rekrytoinnin tulee perus- tua osaamiseen. Tehtävään on pyrittävä valitsemaan sellainen henkilö, joka on jonkin muun sopimusmaan kansalainen kuin viran edellinen haltija. Säätiön johtajan kanssa tehtävässä työ- sopimuksessa tulee olla molemminpuolinen neljän kuukauden irtisanomisaika.

Johtohenkilöstöä, kouluttajia ja muuta henkilöstöä säätiön palvelukseen otettaessa tulisi Suo- men, Norjan ja Ruotsin välillä pyrkiä noudattamaan jakaumaa, joka vastaa näiden maiden opis- kelijoiden tähän sopimukseen perustuvaa määrää.

7 artikla

Rahoitus

Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa koulutustoiminnasta ja toimeksiannoista saaduilla tu- loilla. Säätiön tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Syntyvä ylijäämä voidaan käyttää seuraa- vien toimintavuosien mahdollisen alijäämän kattamiseen tai palauttaa muulla tavalla säätiön toimintaan.

8 artikla

Ruotsin valtion vastuu

Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella tukemaan sopimuskaudella säätiön toimintaa vuo- tuisella kolmen miljoonan Ruotsin kruunun suuruisella määrärahalla. Varoja voidaan käyttää ainoastaan artiklan 12 mukaiseen toiminnan kehittämiseen ja seurantaan.

Kysymystä siitä, jatkaako Xxxxxx tämän jälkeen tuen maksamista, on käsiteltävä ennen seu- raavaa sopimuskautta suoritettavan toiminnan seurannan yhteydessä.

Ruotsin valtio sitoutuu lisäksi tällä sopimuksella osallistumaan säätiön toimintaan liittyviin kustannuksiin sopimuskaudella vuosittain vahvistamansa summan suuruisella lisämäärärahalla. Varoja voidaan käyttää ainoastaan kompensoimaan niitä lisäkustannuksia, joita Ruotsin koulu- tuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta arvioidaan aiheutuvan Suomelle ja Norjalle.

9 artikla

Asuminen Ym.

Ruotsi ja Norja sitoutuvat ennen kunkin toimintavuoden alkua tekemään säätiön kanssa sopi- muksen, jonka mukaan ne maksavat omien opiskelijoittensa käyttöön varattujen asuntojen vuokrat edellyttäen, että hinnasta ja laadusta käydään neuvotteluja ja tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat budjettivarat. Ruotsin ja Norjan on etukäteen kuukausittain/neljännesvuosittain mak- settava säätiölle sovitut asumiskustannukset. Suomi myöntää asumiseen kohdistetun määrära- han hakemuksen perusteella. Suomen on kuukausittain/neljännesvuosittain maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset.

10 artikla

Ammatilliseen koulutukseen ja validointitoimiin osallistuville maksettava korvaus

Kansalliset viranomaiset valitsevat opiskelijat säätiön järjestämään ammatilliseen koulutuk- seen ja validointitoimiin. Opiskelijoille maksettavat korvaukset ja etuudet ilmenevät kansalli- sista säädöksistä. Avustukset maksaa kullekin opiskelijalle kotimaan viranomainen.

11 artikla

Myynti

Mikäli palveluiden ja tuotteiden myynti muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille toimeksiantajille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön kokonaan omista- maan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle.

12 artikla

Toiminnan arviointi

Työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaavat ministeriöt seuraavat ja arvioivat joka neljäs vuosi yhteisesti säätiön toimintaa ja sopimuksen mahdollista tarkistamistarvetta. Arviointiasia- kirjat on toimitettava maiden työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaaviin ministeriöihin vii- meistään 31 päivänä tammikuuta 2027. Arviointia koskevan aloitteen tekevät sopimusvaltiot vuorotellen. Vuonna 2027 on Suomen, sen jälkeen Norjan ja sitten Ruotsin vuoro. Säätiö kus- tantaa arvioinnin. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut on käynnistettävä vuoden 2027 tammi- kuussa.

13 artikla

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1. päivänä tammikuuta 2024. Suomen osalta se tulee voimaan neljäntoista (14) päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1. päivänä tammi- kuuta 2024. Sopimus on voimassa 31. päivään joulukuuta 2027 saakka, xxxxx xxxxx osapuoli ir- xxxxxx sopimusta sitä ennen.

Tällä sopimuksella kumotaan 25. päivänä marraskuuta 2019 tehty Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä.

14 artikla

Irtisanominen

Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, sopimuksen voimassaolo päättyy vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työ- voima- tai koulutuskysymyksistä vastaavien ministereiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista.

15 artikla

Dokumentointi

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka toi- mittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset muille osapuolille.

Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tukholmassa 14. päivänä marraskuuta 2023, yhtenä suomen-, norjan- ja ruotsinkieli- senä kappaleena, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaiset.

Suomen hallituksen puolesta Norjan hallituksen puolesta Ruotsin hallituksen puolesta

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXX 0000-0000