Sisällysluettelo

Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen

tulossopimus vuosille 2018 - 2021

Toimenpiteet vuodelle 2018

Sisällysluettelo

1. Strateginen kehys 3

1.1. Viraston perustehtävä 3

1.2. Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 3

1.3. Visio ja strategiset tavoitteet 8

2. Tulossopimus vuodelle 2018 kaudella 2018 - 2021 9

2.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9

2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus 10

2.3. Henkilöstö 11

2.4. Talous 12

3. Vuoden 2018 voimavarat 13

3.1. Henkilöstö 13

3.2. Määrärahat 13

4. Voimassaolo ja seuranta (ml. riskienhallinta) 14

5. Allekirjoitukset 14

1. Strateginen kehys

1.1. Viraston perustehtävä

Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseu- raamusten täytäntöönpanossa huolehditaan täytäntöönpanon varmuudesta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistus- ta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin.

1.2. Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely.

Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin).

Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia.

Vuoden 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 3050:een, mikä on alempi kuin vuoden 2015 vankiluku. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle.

1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaan, että tut- kintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan.

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden 2016 alkupuoliskolla. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määrään. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä on alentunut lähes kolmanneksella, mikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Vuoden 2018 aikana tehdään tutkimus, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttöä ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksia.

Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn.

Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen.

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien keskuudes- sa. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua ja valvontaa. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille.

Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, joka on tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2018. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejä.

2 Seitsemän rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat”, Kat- sauksia 21/2017, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Oikeusministeriössä on käynnissä myös työ, jossa tarkastellaan, miten ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia voitaisiin kehittää niin, että rangaistus tehostuisi ja vaikuttavuus lisääntyisi entisestään. Lisäksi oikeusministeriössä on selvitetty tarvetta tarkistaa vankeinhoidollisia ensi- kertaisuussäännöksiä. Oikeusministeriössä tullaan vielä laatimaan syksyn 2017 aikana ar- viomuistio, jossa arvioidaan erityisesti väkivaltarikosten ja vakavimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia hallitusohjelman mukaisesti.

Vanki- ja asiakasmäärien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvukeskuksiin. Vankipaikkoja tarvittaisiin tulevaisuudessa väkilukuennusteiden perusteella nykyistä enemmän etelässä ja vähemmän Itä- ja Pohjois-Suomen alueella.

Rikosseuraamuslaitos on vähentänyt henkilökuntaansa vuosien 2005‒2016 aikana yli 500 henkilötyövuodella valtion tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimien vuoksi. Rikos- seuraamuslaitokseen kohdistuneet määrärahaleikkaukset ovat vähentäneet vangeille järjestet- tävää toimintaa. Vankien toimintamahdollisuuksien väheneminen on heikentänyt heidän edelly- tyksiään rikoksettomaan elämään. Eurooppalainen komitea kidutuksen, epäinhimillisen tai hal- ventavan kohtelun estämiseksi (CPT) sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat ilmaisseet huolensa vankien niukkoihin toimintamahdollisuuksiin. Vankeuslain arviointitutkimuksessa ja VTV:n tarkastuskertomuksessa on käynyt ilmi myös vankilakäytäntöjen vaihtelevuutta ja oike- uksien toteutumisessa puutteita, mikä on ongelmallista vankien yhdenvertaisuuden kannalta.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Oikeusministeriö päätti lokakuussa 2015 vankilaverkoston kehit- tämislinjauksista. Hallituskauden aikana ei lakkauteta vankiloita. Lisämäärärahan turvin nykyi- nen vankilakapasiteetti säilytetään ja ennakoitavissa oleva vankiluvun kasvu hoidetaan vanki- lakapasiteetin puitteissa. Samassa yhteydessä tehtiin päätös toteuttaa Hämeenlinnan, Kera- van ja Jyväskylän toimitilahankkeet.

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2017–2020 kohdennettiin Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi ja vankilaverkoston ylläpitoon lisärahoitusta yhteensä 34,9 miljoo- naa euroa. Lisämäärärahasta huolimatta Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnal- lisia tehostamistoimia jatketaan jotta määrärahatilanne säilyisi tyydyttävällä tasolla myös tule- valla hallituskaudella.

Vuoden 2018 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita, joihin Rikosseuraamuslaitos on varau- tunut. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto sekä Roti- järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen.

Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaa. Rotin käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset valmistellaan vuoden 2018 ai- kana. Vuoden 2018 aikana valmistellaan myös säädösmuutokset, jolla sakon muuntorangais- tuksen täytäntöönpanon aloittamistehtävät siirretään ulosottolaitokselta Rikosseuraamuslaitok- selle.

Toukokuussa 2018 tulee voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) ja rikosasioiden tietosuojadirektiivi, joka pannaan täytäntöön lailla henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä. Asetus ja direktiivi edellyttävät muutoksia

lakiin henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa, joka uudistetaan kokonaisuu- dessaan Roti-tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen, työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja ter- veyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudistukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon teh- tävät siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamuslaitos osallistuu ym- päristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentä- misohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjel- maan (kärkihanke). Vuoden 2016 alusta lukien vastuu vankien terveydenhuollon järjestämises- tä siirrettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tavoitteena edistää vankiterveydenhuollon laatua ja parempia hoitojatkumoita yleiseen terveydenhuoltoon. Tämän tavoitteen toteutumista seurataan.

Nykyinen hallitusohjelma nostaa esiin useita toimintaympäristön muutostekijöihin liittyvä tavoit- teita, jotka koskevat johtamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Näitä ovat mm. johta- misen ja toimeenpanon kehittäminen, digitalisaatio, koulutuksen kansainvälisyys ja ammatilli- sen koulutuksen reformi. Toimintaympäristön muutostekijöistä aiheutuvia toimenpiteitä valmis- tellaan erillisessä henkilöstön kehittämishankkeessa.

Rikosseuraamuslaitoksen merkittävimmiksi riskeiksi arvioidaan vanhenevat ja epätarkoituk- senmukaiset toimitilat sekä vankiloiden uusimisen tarpeessa olevat tekniset turvajärjestelmät. Myös Roti-järjestelmän kustannus- ja aikatauluriski on tiedostettu. Vankien ja yhdyskuntaseu- raamusta suorittavien sähköisen asioinnin laajentamisessa on edetty hitaasti. Lisäksi riskinä koetaan henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämisen haasteet suhteessa työn muutosten vaatimuksiin ja tavoitteisiin.

1.3. Visio ja strategiset tavoitteet

Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Tavoitteen saavuttamiseksi Rikosseuraamuslaitos toimii yhteistyössä yhteiskunnan yleisten palvelujärjestelmien kanssa ns. normaalisuusperiaatteen mukaisesti. Ta- voitteena on myös suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen lisääminen, mikä on omiaan li- säämään yhteiskunnan turvallisuutta.

2. Tulossopimus vuodelle 2018 kaudella 2018 - 2021

2.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kaudella 2018 - 2021 ovat:

Keskeiset toimenpiteet vuonna 2018 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:

1. Vankien toimintaan osallistumista ja sellin ulkopuolista aikaa lisätään kehittämällä suljettujen vankiloiden lähityötä. Lähityöhanketta jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka.

2. Vapauttamisvaiheen suunnitelmallista työskentelyä kehitetään. Avolaitosten ja valvotun koeva- pauden kautta vapauttamista lisätään.

3. Yhdenvertaisia käytäntöjä koskevan Rikosseuraamuslaitoksen selvityksen pohjalta tehdään joh- topäätökset ja toteutetaan suositukset kehittämistoimenpiteiksi. Oikeudellista ohjausta ja lailli- suusvalvojien kannanottojen toimeenpanoa tehostetaan.

4. Rikosseuraamuslaitos kehittää radikalisoitumisen tunnistamista ja sitä ehkäiseviä toimenpiteitä. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen tunnis- tamiseksi käynnistetyn projektin toimintamalli otetaan käyttöön valtakunnallisesti.

5. Yhdyskuntapalvelun sisältöjä kehitetään laajentamalla ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun käyttöä sekä tukituntien sisältöä.

2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet kaudella 2018 - 2021 ovat:

Keskeiset toimenpiteet vuonna 2018 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:

1. Rikosseuraamuslaitos osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (AUNE) vuosina 2017–2019. Tavoitteena on tukea vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien asunnonsaantia, asumisvalmennusta ja elämänhallintaa sekä vähentää vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden asunnottomuutta.

2. Rikosseuraamuslaitos koordinoi valtakunnallista ESR-rahoitteista Vankeusaika mahdollisuute- na! -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä rikostaustaisten osallisuutta ja työllisyyttä sekä edis- tää osaamista eri kieli- ja kulttuuritaustaisten kanssa työskentelystä.

3. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa vankien koulutusta koskevan kehittämishankkeen yhdessä OKM:n hallinnonalan kanssa vuosina 2018‒2019. Rikosseuraamuslaitos tekee kaikkien vanki- laopetuksen järjestämisluvan saaneiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa sopi- muksen. Jokaisella rikosseuraamusalueella järjestetään perusopetusta lähiopetuksena vähin- tään yhdessä alueen vankilassa.

4. Rikosseuraamuslaitos laatii maakuntien ja sotealueiden kanssa tehtävälle yhteistyölle valta- kunnallisesti yhdenmukaisen toimintamallin ja käynnistää yhteistyön joka maakunnassa.

5. Organisaatiorakenteiden ja tuottavuutta parantavien toiminta- ja työprosessien kehittämistä jatketaan. Vakiinnutetaan oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteisten toimitilajoh- tamisen ja lainsäädäntöprosessien toimintamallit.

6. Rikosseuraamuslaitos laatii pitkän aikavälin suunnitelman toimipaikkaverkoston kehittämistar- peista.

7. Rotin uusien toimintamallien käyttöönotto aloitetaan. Rikosseuraamuslaitos laatii suunnitelman Roti-hankkeen tuottavuushyötyjen uudelleenkohdentamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa.

8. Vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköisen asioinnin palvelujen kehittämistä jat- ketaan.

9. Rikosseuraamuslaitos varautuu yhteistyössä poliisin kanssa tutkintavankeus- ja pakkokeino- lain muutosten edellyttämiin toimenpiteisiin (tutkintavankien nykyistä nopeampi siirtäminen vankilaan) ja tutkintavankeuden uusien vaihtoehtojen (tehostettu matkustuskielto ja tutkinta- aresti) käyttöönottoon vuoden 2019 alusta lukien. Rikosseuraamuslaitos selvittää poliisin

kanssa mahdollisuuksia perustaa Rikosseuraamuslaitoksen hallinnoima tutkintavankiosasto niihin osiin Suomea, joissa kuulustelu- ja kuljetusmatkat tulevat pitkiksi.

2.3. Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tulostavoitteet kaudella 2018 - 2021 ovat:

Keskeiset toimenpiteet vuonna 2018 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:

1. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi otetaan käyttöön johtamisen laatukortti, joka viedään osaksi esimiesvalmennuksia.

2. Rikosseuraamuslaitos ottaa käyttöön strategialähtöisen henkilöstösuunnitteluprosessin, joka perustuu vankilakonseptin työskentelyalueiden pohjalta tehtävään henkilöstön osaamiskar- toitukseen.

3. Rikosseuraamuslaitoksen uuden kaksivaiheisen koulutuksen pohjalta uudistetaan rikosseu- raamusalan opetussuunnitelmat sekä valmistellaan uudet strategian mukaiset tehtäväkuvat.

4. Lisätään ja kehitetään henkilökunnan ja vankien välistä vuorovaikutusta lähityöhankkeen ta- voitteiden mukaisesti. Työaikaa kohdennetaan vankien toiminta-aikaan.

2.4. Talous

Talouteen liittyvät tulostavoitteet kaudella 2018 - 2021 ovat:

Keskeiset toimenpiteet vuonna 2018 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:

1. Kieku-järjestelmän mahdollisuudet resurssien hallinnassa ja johtamisessa hyödynnetään.

2. Kokonaisvuokrauudistusta pilotoidaan viidessä vankilassa. Pilotoinnin toiminnallisia ja taloudel- lisia vaikutuksia seurataan. Pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella laaditaan kevään 2019 aikana esitys mahdollisista muutoksista vuokramalliin.

3. Rikosseuraamuslaitos selvittää vuoden 2018 aikana eri vaihtoehdot vankiloiden turvateknisten järjestelmien hankinnalle ja rahoitukselle.

4. Tiedolla johtamisen projektissa kehitetään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan johtamisen, seurannan ja arvioinnin edellyttämää mittaristoa ja raportointia. Tällä mahdollistetaan mm. pa- rempi resurssien käytön ja kohdentumisen sekä vaikutuksien arviointi. Rotin ja Kiekun kehittä- misen yhteydessä varmistetaan edellytykset tarvittavien tietojen saannille. (Projekti tulee jat- kumaan vuonna 2019.)

3. Vuoden 2018 voimavarat

3.1. Henkilöstö

Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärä vuonna 2018 on 2518 henkilötyövuotta. Henkilöstön tunnusluvut ovat liitteenä.

3.2. Määrärahat

Rikosseuraamuslaitokselle on vuodelle 2018 myönnetty toimintamenomäärärahaa 210 009 000 euroa. Alustava käyttösuunnitelma vuodelle 2018 on 000 000 000 euroa, jolloin siirtyvän määrärahan vuodelle 2019 arvioidaan olevan noin 18,8 miljoonaa euroa.

Momentille 25.40.74 (Avolaitostyöt) myönnetään 4 700 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödylli- sen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kan- sallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvok- kaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolai- tostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tar- peellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.

Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistorial- lisesti arvokkaita kohteita. Tavoitteena on työllistää keskimäärin 160 avolaitosvankia. Avolaitospaikkoja on 995 ja käyttöaste 81 %. Työllistämis- ja ylläpitomenot ovat noin 30 000 euroa vankia kohti vuodessa.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan varataan 300 000 euroa. Määrärahan tarkemmasta käytöstä päätetään erikseen.

Roti -hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuonna 2018 yhteensä 6 milj. euroa, jonka Rikosseuraamuslaitos kattaa omarahoitteisesti.

Talouden tunnusluvut vuodelle 2018 ovat liitteenä.

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2018 Toiminnan laajuus

Toiminnan laajuus	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Toteuma 1.1.‐ 30.6.2017	TAE 2017	TUJO 2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulos‐ sopimus 2018	Arvio 2019	Arvio 2020	Arvio 2021
Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset	4 112	3 773	1 905	4 000	4050	3 700	3 720	3 680	3 700	3700	3700
Vapaudesta vankilaan tulleet	5 671	5 732	2 776	5 740	5720	5 650	5 750	5 650	5 670	5650	5650
Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin	3093	3062	2987	3090	3090	2948	3040	2890	2870	2915	2915
yhdyskuntapalvelua suorittavia keskimäärin päivässä	1 217	1 120	1 109	-	1160	1 100	-	1 080	1 080	1100	1100
nuorisorangaistusta suorittavia keskimäärin päivässä	9	9	8	-	10	8	-	10	10	10	10
ehdonalaisesti vapautuneita valvottavia keskimäärin päivässä	1 033	1 067	1 074	-	1060	1 070	-	1 050	1 030	1050	1050
ehdollisesti rangaistuja nuoria valvottavia keskimäärin päivässä	786	819	749	-	810	720	-	700	700	700	700
valvontarangaistuksessa keskimäärin päivässä	48	47	47	-	50	50	-	50	50	55	55
Vankeja keskimäärin	3068	3120	3098	3100	3140	3 055	3 150	2990	2985	2985	3035
vankeusvankeja	2 419	2 478	2 440	-	2465	2 395	-	2 320	2 300	2300	2350
sakkovankeja	52	57	64	-	55	60	-	55	55	55	55
tutkintavankeja	597	585	594	-	620	600	-	615	630	630	630
valvotussa koevapaudessa	209	203	232	-	225	220	-	230	230	240	240
Vankipaikkoja**	3 007	2 959	2 930	-	2 918	2 930	-	3 095	3 073	3 080	3 080
Avolaitospaikat	910	983	980	-	963	980	-	000	000	000	980
Suljetut paikat	2 097	1 976	1 950	-	1955	1 950	-	2 100	2 100	2100	2100
Pyydetyt seuraamusselvitykset	6 904	6 647	3 229	6 800	6 900	6 470	6 600	6 450	6 450	6400	6400

** Tilanne vuoden lopussa, vuoden 2015 vankipaikka-arviossa on huomioitu Suov ja Miv lisäpaikat (arviot pyöristetty täysiin kymmeniin).

Vaikuttavuus

Uusiminen, 3 v:n seuranta-ajalla %	Toteuma 2013 (2010 päättynyt seuraamus)	Toteuma 2014 (2011 päättynyt seuraamus)	Toteuma 2015 (2012 päättynyt seuraamus)	Toteuma 2016 (2013 päättynyt seuraamus)
Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan	40,3	36,3	40,0	40,2
Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen	44,8	38,8	44,2	43,8
Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan	11,6	9,3	10,0	10,8
Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen	26,6	21,1	24,5	23,8
Vankilasta valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen	24,7	20,3	22,6	20,3

Ko. tulostavoite arvioidaan kerran vuodessa

* Vuoden 2014 uusimisluvut eivät ole täysin verrannollisia muiden vuosien uusimislukuihin Ritu-Vati rajapinnan ja Vatin tietokantamuutosten takia.

Uusiminen, 5 v:n seuranta-ajalla %	Toteuma 2013 (2008 päättynyt seuraamus)	Toteuma 2014 (2009 päättynyt seuraamus)	Toteuma 2015 (2010 päättynyt seuraamus)	Toteuma 2016 (2011 päättynyt seuraamus)
Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan	52,3	49,3	50,0	51,3
Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen	57,5	54,2	55,4	55,7
Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan	19,5	18,9	18,8	18,0
Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen	37,3	34,8	35,8	37,0
Vankilasta valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen	20,7	33,4	35,7	39,6

Ko. tulostavoite arvioidaan kerran vuodessa

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	TAE 2017	TUJO 2017	Arvio 2017	TAE	2018	Tulos- sopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä.	209	203	232	225	225	220	230		230	230	240	240
Valvontarangaistuksen loppuun suorittaneet % päättyneistä	90	86	89	-	85	85	-		85	85	85	85
Valvotun koevapauden loppuun suo- rittaneet % päättyneistä.	84	82	85	82	80	83	82		82	82	82	82
Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % päättyneistä.	85	83	85	83	83	83	83		83	83	83	83
Vankeusvankien toimintaan osallistuminen, % päivittäin toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta*	66	68	69	68	68	68	70		70	72	75	75
Koulutuksen osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. ***	8,8	8,5	9,3	-	10	10	-		15	18	20	20
Työtoiminnan osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. ***	38,1	39,7	37,3	-	38	37	-		35	34	34	34
Toiminta- ja päihdeohjelmien osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. ***	6,1	5,3	5,7	-	7	6	-		7	8	9	9
Muun aktiivitoiminnan osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. ***	9,0	14,5	16,3	-	13	15	-		13	12	12	12
Vankeusvangeista toimintaan osallistumattomia keskimäärin %*	27	27	23	-	25	24	-		24	22	20	20
Ilman päätöstä erillään asutettavat vangit % (erillisselvitys)	-	23	-	-	-		-
Toimintaohjelmiin osallistuneet vuoden aikana päättyneistä yhdyskuntaseuraamuksista, %.	9	8	9	-	12	10	-		13	15	17	18
Rangaistusajan suunnitelma tehty, % vankeusvangeista.*	82	81	81	-	83	82	-		84	85	87	89
Työskentelysuunnitelma tehty % yhdyskuntaseuraamuksissa, valvonta- asiakkaat.	71	85	76	-	82	80	-		83	83	85	87
Vapauttamissuunnitelma tehty vuoden aikana vapautuneille vankeusvangeille, %*	71	78	78	-	83	80	-		85	87	90	90
Ilman asuntoa vapautuneet vankeusvangit %*****	21	29	28	-	20	27	-		20	15	15	10
Asunnottomana yhdyskunta- seuraamuksen päättyessä, yks-asiakkaat % ***	6	6	6	-	5	5	-		3	3	0	0
Vapauttamissuunnitelma tehty verkostoyhteistyönä, % kaikista vapauttamissuunnitelmista.	21	23	26	-	23	26	-		30	35	35	40
Suoraan suljetusta vapautuneiden % osuus vapautuneista.	64	66	63	-	60	62	-		58	58	55	50
Vankeusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, %.*	38	40	43	42	42	42	42		42	43	45	47
Avolaitosten käyttöaste %.**	83	83	87	-	87	87	-		81	85	91	92
Laitosten säilytysvarmuus, %.	99,4	99,3	99,4	99,2	99,2	99,2	-		99,2	99,2	99,2	99,2
Laitosturvallisuusindeksi		111,9		-			100		100	100	100	100
Laitosturvallisuusindeksi, osatekijät:
Säilytysvarmuus		106,2		Laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2016
Väkivalta		103,3		Laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2016
Päihteet		115,0		Laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2016

*Sisältää sakkovangit.

**Ei sisällä koevapaudessa olevia.

***Ei sisällä valvontarangaistusasiakkaita

**** Vankien ajankäyttökoodit muuttuneet 1.1.2016 ks. Mittarimääritelmät

**** Vankien asunnottomuuden tilastointi muuttunut. Ks. Mittarimääritelmät

Käyttösuunnitelma/ Voimavarat, talous

Määrärahan arvioitu käyttö (1000 €)

Toimintamenot ja henkilötyövuodet	Toteuma 2015		Toteuma 2016		Toteuma 1.1.- 30.6.2017		Tavoite 2017		Arvio	2017	TAE 2018		Tulossopimus 2018		Tavoite 2019		Tavoite 2020		Tavoite 2021
	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv	1 000	htv
Rangaistusten täytäntöönpano	187 938	2 383	184 213	2 371	89 008	1 140	185 620	2 373	185 635	2 373	183 667		186 335	2 379	188 127	2 392	189 945	2 392	190 187	2 392
Täytäntöönpanon ohjaus, kehittäminen ja hallinto	6 737	75	6 754	79	3 450	43	7 117	80	7 068	80	7 425		7 200	80	7 100	78	7 165	78	7 165	78
Täytäntöönpanoyksikkö	1 690	35	1 665	35	823	17	1 664	35	1 615	35	1 720		1 720	35	1 620	33	1 640	33	1 640	33
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus	2 543	25	2 481	24	1 256	12	2 541	24	2 600	24	2 600 14 597		2 600 1 909 14 202	24	2 600 1 909 11 373	24	2 622 1 909 9 648	24	2 622 1 909 9 306	24
Ostopalvelut, Palkeet	1 981		1 962		1 906		1 904		1 911
Ostopalvelut, Tietohallinto	9 712		11 363		867		11 425		11 131
Yhteensä	210 600	2 000	000 000	2 509	97 309	1 212	210 271	2 000	000 000	2 512	210 009	2 518	213 966	2 518	212 729	2 000	000 000	2 527	212 829	2 527

Seuraamusten kustannukset (netto)	Toteuma 2015 €/toimeen- (N) pano		Toteuma 2016 €/toimeen- (N) pano
Suljetuissa laitoksissa	2105	78 280	2100	73 140
Avolaitoksissa	754	54 870	817	42 440
Valvotussa koevapaudessa	209	19 790	203	19 735
Yhteensä	3 068	68 550	3 120	61 620
Yhdyskuntapalvelua suorittavia	1 217	4 630	1 120	4 380
Ehdonalaisesti vapautuneet valvottavat	1 033	2 890	1 067	2 950
Nuorisorangaistusta suorittavia	9	5 340	9	6 350
Ehdollisesti rangaistut nuoret valvottavat	786	3 000	819	2 860
Valvontarangaistusta suorittavia*	48	33 250	47	31 520
Yhteensä	3 093	5 125	3 062	5 294
Seuraamusselvityksen hinta	6904	470	6647	644

Seuraamusten kustannukset lasketaan kerran vuodessa ja raportoidaan tilinpäätöksessä.

Toimintamenot	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Tavoite 2017	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulossopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Toimintamenot vuodessa/ vanki € (netto) Toimintamenot vuodesssa/yhdyskuntaseuraamusta suorittava € (netto)	64 970 5 455	58 050 5 250	58 160 5 610	58 092 5 565	59 083 6 493	58 940 5 650	61 081 6 851	61 261 6 794	61 328 6 690	60 290 6 690

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Tavoite 2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulossopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset), %*	51	59	56	39	39	39	39	39	39

Lasketaan kerran vuodessa

* Sisältää työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuslaskelmat

Tilatehokkuus	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Tavoite 2017	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulossopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Htm2 vankilat	358 650	347 774			335 919	-
Vankipaikat	3 007	2 959	2 918	2 930	2 930	-	3 095	3 073	3 080	3 080
Htm2/vankipaikka	119	118	0	0	115	-	0	0	0	0
Htm2 toimistot	18 114	17 952			17 882	-
työntekijät		211			217	-
Htm2/työntekijä		85			82	-

Toimistotilatehokkuus	Toteuma Toteuma 2015 2016	Tavoite 2017 Arvio 2017	Tulossopimus TAE 2018 2018 Tavoite 2019 Tavoite 2020	Tavoite 2021
Toimistotilatehokkuus (hum2/htv)	374 009	361 592	-
Toimitilakustannukset/htv	149	144	-

Rikosseuraamusalan tulot (1 000 euroa)	Toteuma 2015	Toteuma 2016	TUJO 2017	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	Ennuste 2017	TUJO 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Maksullisen toiminnan tuotot Työtoiminta	6 393	6 119	5 448	3 825	6 375	6 275	6 225	6 125	6 000
Tuotot kanttiinimyynnistä Laitosmyymälä	4 082	4 164	4 112	2 055	3 977	4 200	4 200	4 200	4 200
Vokrat ja käyttökorvaukset Palvelussuhd	925	917	850	429	888	900	900	900	900
Ruoka- ja ylläpitokorvaukset	926	930	656	437
Muut tuotot	1 686	1 597	1 400	751	2 111	1 526	1 426	1 426	1 426
Yhteensä	14 012	13 727	12 466	7 497	13 352	12 901	12 751	12 651	12 526

0

Rikosseuraamusalan IT-menot (1 000 euroa)	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Tulos- sopimus 2017	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	Ennuste 2017	TUJO 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Vakiopalvelut (Valtori)	5 433	5 300	5 120	133	4 320	5 300	5 300	5 300	5 300
Kehittämispalvelut (ORK)	378	253	350	86	411	500	2 034	1 846	1 506
Ylläpitopalvelut (ORK)	1 305	1 334	1 200	624	1 099	1 400	2 300	1 900	1 900
ORK:n henkilötyö	000	000	000	000	1 210	1 000	1 000	600	600
Projektipalvelut ja asiakkuudenhallinta (	26	0	10	2	4	2	2	2	0
Yhteensä	7 813	7 261	7 635	1 450	7 044	8 202	10 636	9 648	9 306
Erillisrahoitettavat (Roti ja Xxxxx)	1 677	3 445	3 790	1 317	4 087	6000	737	0	0
Tietohallintomenot yhteensä	9 490	10 706	11 425	2 767	11 131	14 202	11 373	9 648	9 306

-2 135

Rikosseuraamusalan rahavirtalaskelma (1 000 euroa)	Toteuma 2015	Toteuma 2016	TUJO 2017	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	Ennuste 2017	TUJO 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
TAE	228 946	211 426	211 029	210 984	210 984	210 009	212 212	212 382	212 382
LTAE:t yhteensä	-25	-250			0
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	16 154	18 949	15 594	21 686	21 686	22 710	18 753	18 236	17 689
Käytettävissä, netto	245 075	230 125	226 623	232 670	232 670	232 719	230 965	230 618	230 071
Tulot (v.2008 sis. Mom 12.25.40)	-14 012	-13 727	-12 476	-7 497	-13 351	-12 901	-12 751	-12 651	-12 526
Käytettävissä, brutto	259 087	243 852	239 099		246 022	245 621	243 717	243 270	242 597
Käytetty/ TPE, netto	226 126	208 438	210 271		209 960	213 966	212 729	212 929	212 829
Käytetty/ TPE, brutto	000 000	000 165	222 747		000 000	000 867	225 480	225 581	225 356
Siirtynyt/siirtyy	18 949	21 686	16 352		22 710	18 753	18 236	17 689	17 242
Siirtyneet % talousarviomäärärahasta	8,28 %	10,26 %	7,75 %		10,76 %	8,93 %	8,59 %	8,33 %	8,12 %

Rikosseuraamusalan tuotto- kululaskelma (1 000 euroa)	Toteuma 2015	Toteuma 2016	TUJO 2017	Toteuma 1.1.- 30.6.2017	Ennuste 2017	TUJO 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021
Henkilöstökulut	131 419	123 582	123 362	60 243	118 402	119 585	120 488	122 213	122 213
Toimitilamenot	49 085	42 454	44 415	21 065	43 731	45 757	46 398	53 228	53 225
Ostopalvelut (OPK+OTTK+muut)	28 511	27 525	25 986	9 224	30 118	30 877	29 000	22 340	22 118
Xxxxxx ja tarvikkeet	21 561	20 397	19 384	9 313	19 612	19 079	18 094	17 000	17 000
Investoinnit/k.om.hank	628	990	800	430	798	870	800	800	800
Muut kulut	8 933	7 217	8 800	4 532	10 650	10 700	10 700	10 000	10 000
Tuotot	-14 012	-13 727	-12 476	-7 497	-13 351	-12 901	-12 751	-12 651	-12 526
Yhteensä	226 126	208 438	210 271	97 309	209 960	213 966	212 729	212 929	212 829

Henkilöstö

	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Toteuma 30.6.2017	TUJO 2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulos- sopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020
Henkilötyövuodet (htv) yht.	2 700	2 510	1 212	2 512	2 488	2 518	2 518	2 527	2 527

Työhyvinvointi	Toteuma 2015		Toteuma 2016	Toteuma 30.6.2017	TUJO 2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulos- sopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020
Sairauspoissaolot, työpäivinä/htv		13,8	13,6	15,0	13,3	14,5	13,3	13,5	13,3	13,2
Tekemättömän työn kustannukset (sairaudet ja tapaturmat), €/htv		-	-	7458,1	-	-	-	-	-	-
Tekemättömän työn kustannukset (sairaudet ja tapaturmat), % palkkasummasta		-	-	15,0	-	-	-	-	-	-
VMBaro(Y) Kokonaisindeksi		3,26	-	-	3,35	3,27	-	3,35	3,45	3,50
VMBaro(JO) Johtajuusindeksi		3,28	-	-	3,35	3,02	-	3,10	3,20	3,30
VMBaro(5) Työyhteisön toimintakulttuuri	-		-	-	-	3,58	-	3,65	3,70	3,75
VMBaro(L2.2), Työhyvinvointi		7,62	-	-	7,80	7,51	-	7,60	7,70	7,80
Henkilöstön koulutuspäivät/htv		4,5	4,1	3,8	4,2	4,0	-	4,2	4,3	4,3
Henkilöstön vaihtuvuus*		5,9	5,4	-	6,3	6,3	-	6,4	6,5	6,5

* RTHY:n lakkautus mukaan lukien vaihtuvuus 2015 oli 13,9 %

** VMBaron tavoiteluvut ovat vuoden 2016 Valtion keskiarvoja

Henkilötyövuodet	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Toteuma 30.6.2017	TUJO 2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulos- sopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020
Rikosseuraamusalueet	2 383	2 372	1 140	2 373	2 372		2 379	2 392	2 392
Keskushallintoyksikkö	75	79	43	80	80		80	78	78
Täytäntöönpanoyksikkö	35	35	17	35	35		35	33	33
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus	25	24	12	24	24		24	24	24
Rikosseuraamusala, yhteensä	2 518	2 510	1 212	2 512	2 511	2 518	2 518	2 527	2 527

Tuottavuus	Toteuma 2015	Toteuma 2016	Toteuma 30.6.2017	TUJO 2017	Arvio 2017	TAE 2018	Tulos- sopimus 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020
Vangit keskimäärin päivässä/htv	1,30	1,44	1,45	1,46		1,50	1,38	1,37	1,37
Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa päivittäin keskimäärin/htv	12,3	12,4	13,38	12,35		12,20	11,75	11,62	11,80
Pyydetyt seuraamusselvitykset vuodessa/htv*	225	199	379	190		000	000	000	190

* Seuraamusselvitysten määrä on jaettu lausuntotyöhön käytetyillä htv:lla (Tarmo).

Tulossopimustunnuslukujen määritelmät
Mittari	Määritelmä	Lähde	Aikaväli
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Uusiminen 3 vuoden seuranta-ajalla %

Uusintarikollisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö tekee vankilasta vapautumisen tai yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen uuden rikoksen (tai rikoksia), mistä seuraa uusi lainvoimainen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu kolmen seurantavuoden aikana.

Uusimisaika lasketaan vapautumisesta tai yhdyskuntapalvelun päättymisestä ensimmäiseen sen jälkeiseen rikoksentekopäivään. Vankien osalta uusiminen lasketaan vapautuneista vankeusvangeista.

Vati, Tyyne 1 x vuosi

Toiminnallinen tuloksellisuus

Vankeja valvotussa

koevapaudessa keskimäärin päivässä

Päivittäinen keskimäärä lasketaan vankilukuilmoituksessa

ilmoitettujen tietojen pohjalta.

Vankilukuilmoitus

(24/vuosi)

2 x vuosi

Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet % päättyneistä

Prosenttiosuus lasketaan vuoden aikana päättyneistä koevapauksista vähentämällä 100 %:sta peruutettujen osuus.

Vati 2 x vuosi

Vankeusvankien toimintaan osallistuminen, % päivittäin toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta

Vankeusvankien (sis. sakkovangit) keskimääräinen prosenttiosuus lasketaan siitä vankien ajankäytöstä, joka on käytettävissä ns. aktiivitoimintoihin. Perustietona on tuntipohjainen laskenta.

Vankien toimintaan käytetyn tuntimäärän % -osuus siitä vankien työajasta, joka olisi periaatteessa ollut käytettävissä toimintaan.

Vati, Vankien ajankäyttöraportit

Vati, Vankien ajankäyttöraportit

2 x vuosi

2 x vuosi

Prosenttiosuus lasketaan vankien yhteenlaskettua työaikaa kuvaavasta luvusta, josta vähennetään se vankien työaika, joka on kulunut vankien sairastamiseen, poistumislupiin,

           käräjämatkoihin yms. Maksimi %-luku voi tällöin olla 100.   

Vati, Vankien ajankäyttöraportit

2 x vuosi

Erillään ilman päätöstä asuteetavien vankien määrä

Niiden erillään asutettavien vankien määrä joilla tilanne ei perustu päätökseen. Erillään asuva=ei ole mahdollisuutta oleskella vähintään 8 h vuorokaudessa sellinsä ulkopuolella.

Vati, vankiloille tehtäväerilliskysely

1xvuosi

Koulutuksen /	Koulutuksen / toiminta- ja päihdeohjelmien / työtoiminnan / muun	Vati, Vankien	2 x vuosi
työtoiminnan / toiminta-	aktiivitoiminnan osuus vankeus- ja sakkovankien ajankäytöstä.	ajankäyttöraportit
ja päihdeohjelmien /	Prosenttiosuus lasketaan siitä vankien ajankäytöstä, joka on
muun aktiivitoiminnan	käytettävissä ns.aktiivi-toimintoihin. Perustietona on
osuus vankien	tuntipohjainen laskenta.
toimintoihin
käytettävissä olevasta
ajasta, %
Koulutukseen /	Koulutukseen / toiminta- ja päihdeohjelmiin / työtoimintaan /	Vati, Vankien	2 x vuosi
työtoimintaan /	muuhun aktiivitoimintaan osallistuneiden vankien määrä. Vanki	ajankäyttöraportit
toiminta- ja	osallistuu yleensä useisiin eri toimintoihin vuoden aikana. Tämän
päihdeohjelmiin /	takia luku ei vastaa vankilukua.
muuhun
aktiivitoimintaan
osallistuneiden
vankien määrä, kpl
Vankeusvangeista	Toimintaan sijoittamattomien vankeusvankien (sis. sakkovangit)	Vati	2 x vuosi
toimintaan	keskimäärän osuus kaikkien vankeusvankien keskimäärästä.
osallistumattomia	Toimintaan sijoittamattomien keskimäärä lasketaan kunkin
keskimäärin %	kuukauden ensimmäisen arkipäivän poikkileikkaustietojen
	perusteella. Mukaan lasketaan ne vangit, joilla on kyseisenä
	päivänä pelkästään passiiviajankäyttöä tai passiiviajankäyttöä ja
	ns. hallinnollista ajankäyttöä.
Yhdyskuntapalvelun	Vuoden aikana takaisin vankeudeksi muunnettujen osuus	Tyyne	2 x vuosi
loppuun suorittaneet	lasketaan vuoden aikana päättyneistä toimeenpanoista.
% päättyneistä	Prosenttiosuus vähennetään 100 %:sta.
Valvontarangaistukse	Vuoden aikana takaisin vankeudeksi muunnettujen osuus	Vati	2 x vuosi
n loppuun suorittaneet	lasketaan vuoden aikana päättyneistä toimeenpanoista.
% päättyneistä	Prosenttiosuus vähennetään 100 %:sta.
Vankeusvangeista	Avolaitosvangit keskimäärin jaettuna vankeusvankeja	Vankilukuilmoitus	2 x vuosi
avolaitoksissa	keskimäärin luvulla (sis. sakkovangit). Huom! Mukana	(24/vuosi)
keskimäärin päivässä	koevapaudessa olevat.
%

Toimintaohjelmiin osallistuneet vuoden aikana päättyneistä yhdyskunta- seuraamuksista, % Rangaistusajan suunnitelma tehty, % vankeusvangeista

Toimintaohjelmiin osallistumisten määrä päättyneissä toimeenpanoissa jaetaan kaikkien päättyneiden toimeenpanojen määrällä. Mukana toimintaohjelmat VKM, SUHA, liikenneturvaohjelma, MOVE ja ohjauspyörä.

Tehdyt rangaistusajan suunnitelmat/vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit (sis. sakkovangit). Tehdyksi rangaistusajan suunnitelma katsotaan jos suunnitelmassa on vähintään yksi luokiteltu tavoite tai merkintä "suunnitelma valmis".

Tyyne 2 x vuosi

Vati 2 x vuosi

Työskentelysuunnitel ma tehty %

Työskentelysuunnitelmalla tarkoitetaan ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnassa ja ehdollisesti rangaistujen nuorten

Tyyne 2 x vuosi

yhdyskuntaseuraamuk valvonnassa asiakkaan tilanteen ja riskien kartoitukseen

sissa, valvonta- asiakkaat.

Vapauttamis- suunnitelma tehty vuoden aikana vapautuneille vankeusvangeille (%)

perustuvaa suunnitelmaa. Tunnusluku lasketaan poikkileikkaustietona toimeenpanossa olevista yhdyskuntaseuraamuksista.

Vuoden aikana vapautuneille (todellinen vapautuminen) vankeus- Vati 2xvuosi ja sakkovangeille tehtyjen vapauttamissuunnitelmien määrä /

vuoden aikana vapautuneet vankeus- ja sakkovangit.

Ilman asuntoa vapautuneet vankeusvangit %

Asunnottomana yhdyskunta- seuraamuksen päättyessä, yks- asiakkaat % Vapauttamis- suunnitelma tehty verkostoyhteistyönä,

% kaikista vapauttamissuunnitel mista

Suoraan suljetusta vapautuneiden % osuus vapautuneista

Ilman asuntoa vapautuneet/tehdyt vapauttamissuunnitelmat. Luku lasketaan niistä vangeista, joille on tehty vapauttamissuunnitelman asunnottomuusarviointi. Tilastointi muuttunut vatin ohjelmistopäivityksen (2016) jälkeen.

Asuntolassa, laitoksessa tai vailla asuinpaikkaa olevat / yks- asiakkaat joista on tehty loppukartoitus päättyneissä yhdyskuntaseuraamuksissa. Valvontarangaistus ei kuulu tarkasteluun, sillä sen suorittamisen ehtona on vakinainen asunto.

Verkostoyhteistyönä tehdyt vapauttamissuunnitelmat/ tehdyt vapauttamissuunnitelmat

Suoraan suljetusta vapautuneet eivät sisällä koevapaudessa olleita.

Vati 2 x vuosi

Tyyne 2 x vuosi

Vati 2 x vuosi

Vati 2 x vuosi

Avolaitosten käyttöaste %	Ei sisällä koevapaudessa olevia.	Vati	2 x vuosi
Laitosten	100%:n säilytysvarmuudesta vähennetään vankilasta ja	Vati	2 x vuosi
säilytysvarmuus, %	vankeinhoitoviranomaisen valvonnasta karkaamisten ja luvatta
	poistumisten prosenttiosuus vuoden aikana vankilassa olleista.
	Vankilassa olevat = vanki-luku 1.1. + vuoden aikana vankilaan
	tulleet
Laitosturvallisuus-
indeksi osatekijät
Säilytysvarmuus	Koostuu osatekijöistä: Karanneet/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 2	Vati	1 x vuosi
	Luvatta poistuneet/100 000 vankipäivää , indeksikerroin 1
	Määräaikana poistumisluvalta palaamatta jääneet/100 000
	vankipäivää, koskee 1 vrk tai kauemmin luvalta palaamattomia
	vankeja, indeksikerroin 0,5
Väkivalta	Koostuu osatekijöistä:	Vati	1 x vuosi
	Väkivaltarikkomusten lkm rikosilm./100 000 vankipäivää,
	indeksikerroin 2
	Väkivaltarikkomusten lkm kurinp./100 000 vankipäivää,
	indeksikerroin 1
	Voimankäyttötilanteet/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 1
	Henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset/100 000 vankipäivää
	kohden, indeksikerroin 1

Päihteet Koostuu osatekijöistä:

Päihderikkomusten lkm rikosilmoituksissa/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 2

Päihderikkomusten lkm kurinp. /100 000 vankipäivää, indeksikerroin 1

Määrärahat, tulot ja taloudellisuus

Positiiviset päihdetestit lkm, % osuus tehdyistä testeistä, indeksikerroin 1

Vati 1 x vuosi

Seuraamusten kustannukset (brutto)

Toimeenpanon hinta = Eri seuraamusten (suljettu vankeus, avovankeus, valvottu koevapaus, ykp, ern, nr) kustannukset (Tarmo)/toimeenpanossa keskimäärin päivässä.

Tukitoimintojen ja poissaolojen kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille, alue- ja arviointikeskusten kustannukset, rikosseuraamuslaitoksen yhteiset kustannukset sekä keskushallinnon ja RSKK:n kustannukset on vyörytetty seuraamuksille niiden htv:n suhteessa.

Terveydenhuoltoyksikön kustannukset on vyörytetty ainoastaan vankeusseuraamuksille.

Tarkemman laskentamittarin kuvannut Palkeet.

Palkeet (Tarmo) toimeenpanossa keskimäärin Vati ja Xxxxx

1 x vuosi

Toimintamenot/vanki	Vankeusrangaistusten tp = vankiloiden ja RTHY:n toimintamenot	Vangit keskimäärin	2 x vuosi
€ (netto)	+ arviointikeskuksen muuhun kuin lausuntotyöhön ja yks-	vankiluku-
	toimeenpanoon käytetyt toimintamenot (Tarmosta ko. toimintojen	ilmoituksesta.
	htv:n osuus arviointikeskuksen toimintamenoista),	Toimintamenot BO
	aluekeskuksen täytäntöönpanon toimintamenot (Tarmosta ko.	(valmisraportti).
	toimintojen htv:n osuus aluekeskuksen toimintamenoista) +	Tarmo htv-raportti.
	aluekeskuksen muut menot vankiloiden ja ykstoimistojen määrän
	suhteessa + alueiden yhteiset projektimenot muut kuin ns.
	köyhyysrahaprojektin menot + alueiden yhteisten muut menot
	tietohallintomenot budjetin suhteessa.

Toimintamenot/yhdys- kuntaseuraamusta suorittava € (netto)

Yhdyskuntaseuraamusten tp.= ykstoimistojen menot + arviointikeskusten lausuntotyö + aluekeskuksen ja alueiden yhteisten vastuualueiden ne menot, jotka eivät kohdistu vankeusrangaistusten täytäntöönpanolle.

Yks-asiakkaita keskimäärin (poikkileikkaustieto, Tyyne) Toimintamenot BO

2 x vuosi

                                             Tarmo htv-raportti         

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus

%

Rikosseuraamuslaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma = maksullisen toiminnan tuotot – maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset (ei sisällä ateriakorvauksia eikä palvelussuhdeasunnoista saatavia vuokratuloja).

Palkeet 1 x vuosi

Henkilöstövoimavarat ja tuottavuus
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv	Koko riseala	Palkeet, henkilöstö- tilinpäätös	2 x vuosi
Sairauspoissaolot, %	Koko riseala	Palkeet, henkilöstö-	2 x vuosi
vuotuisesta		tilinpäätös
teoreettisesta
työajasta
VMBaro indeksit	Määrittely VMBarossa	VMBaro	Parittomina vuosina
Henkilöstön	Koko riseala	Palkeet, henkilöstö-	1 x vuosi
koulutuspäivät/htv		tilinpäätös
Henkilöstön	Vakituisen henkilöstön sisäinen ja ulkoinen vaihtuvuus. Koko	Palkeet	1 x vuosi
vaihtuvuus	Riseala. 2015 vaihtuvuus ilman RTHY:n poistumista 5,9.;
	poistuminen huomioiden 13,9. Standardi laskukaava.
Xxxxxx xxxxxxxxxxx	Xxxxxxx (vankeusvangit + tutkintavangit + sakkovangit)	Vangit keskimäärin	2 x vuosi
päivässä/htv	keskimäärin päivässä/vankeus-rangaistuksen täytäntöönpanon	vankilukuilmoituksest
	htv:t.	a (24/vuosi).
	Vankeusrangaistusten tp htv:t = vankiloiden ja RTHY:n htv:t +	Toteutuneet htv:t	½-vuotisraportissa
	arviointikeskuksen muuhun kuin lausuntotyöhön ja yks-	tuottaa Palkeet	htv:t ovat 2 x tot.
	toimeenpanoon käytetyt htv:t (Tarmosta ko. toimintojen htv:n	(sama kuin	30.6.
	osuus arviointikeskuksen htv:stä), aluekeskuksen	henkilöstötilinpäätök
	täytäntöönpanon htv:t (Tarmosta ko. toimintojen htv:n osuus	sessä) (Tarmo)
	aluekeskuksen htv:stä) + aluekeskuksen muut htv:t vankiloiden
	ja yks-toimistojen määrän suhteessa.
Yhdyskunta-	Yhdyskuntaseuraamus-asiakkaita keskimäärin	Yhdyskunta-	2 x vuosi, ½-
seuraamuksia	päivässä/yhdyskunta-seuraamusten tp:n htv:t = yks-toimistojen	seuraamusasiakkaat	vuosiraportissa htv:t
toimeenpanossa	htv:t + arviointikeskusten lausuntotyö + aluekeskusten ja	Tyyne,	ovat 2 x tot. 30.6.
päivittäin	alueiden yhteisten vastuualueiden ne htv:t, jotka eivät kohdistu	Toteutuneet htv:t
keskimäärin/htv	vankeusrangaistusten täytäntöönpanolle.	Palkeet
Pyydetyt	Seuraamusselvityspyyntöjen määrä vuoden	Tyyne	2 x vuosi
seuraamusselvitykset	aikana/lausuntotyöhön käytetty työaika (htv.)	Lausuntotyöhön
vuodessa/htv*		käytetty aika Tarmo