Luonnos: Perustelumuistio sopimukseen opetusyhteistyöverkostosta Korkeakoulujen yhteistarjonta
Luonnos: Perustelumuistio sopimukseen opetusyhteistyöverkostosta Korkeakoulujen yhteistarjonta
LUONNOS:
Perustelumuistio SOPIMUKSEEN OPETUSYHTEISTYÖVERKOSTOSTA
Korkeakoulujen yhteistarjonta
Allekirjoittaneet korkeakoulut sopivat kansallisen Puitesopimus opetusyhteistyöstä suomalaisissa korkeakouluissa -sopimuksen tarkoittamasta opetusyhteistyöverkostosta seuraavaa (jäljempänä ”Verkosto”). Korkeakoulut tarjoavat järjestämiään opintoja muiden Verkoston korkeakoulujen opiskelijoille (jäljempänä tarjonnasta käytetään termiä ”Yhteistarjonta”). Puitesopimus ja tämä Sopimus opetusyhteistyöverkostosta muodostavat yhtenäisen sopimuskokonaisuuden.
Verkoston toiminnan toteuttamiseen käytetään kansallista Ristiinopiskelupalvelua. Kukin Verkoston korkeakoulu tekee erillisen sopimuksen Ristiinopiskelupalvelun palveluntarjoajan kanssa. Hallinnoiva korkeakoulu ilmoittaa verkoston tiedot palveluntarjoajalle.
--
Perustelut:
Verkostosopimukseen ei tarvitse sisällyttää sellaisia periaatteita, jotka on jo kuvattu puitesopimuksessa, ja joita noudatetaan sellaisenaan. Verkoston tasolla on mahdollista täsmentää tiettyjä asiakohtia tai tehdä valintoja tai perusteltuja poikkeuksia yleisperiaatteisiin, jotka tulee olla kirjattuna verkostosopimukseen.
(*Pakollinen tieto, tallennetaan kansallisen tiedonvälityspalvelun verkostotietoihin.)
Opetusyhteistyöverkoston perustiedot
Verkoston nimi (fi/en): * Korkeakoulujen yhteistarjonta.
--
Perustelu:
Verkostolle tuleva nimi täytyy vielä ratkaista valmistelussa, jotta tämä kuvaa oikein sopimuksen laajuutta, eikä sitä sekoiteta muihin yhteistyömuotoihin. Alustava nimi perustuu siihen, että tämä tarjonta koskee kaikkia korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoita sekä kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita.
Verkoston lyhenne: * KOYT
Verkoston voimassaoloaika: *
☐ Määräaikainen: (dd.mm.yyyy – dd.mm.yyyy)
☒ Toistaiseksi voimassaoleva, alkaen dd.mm.yyyy
Verkostoon kuuluvat koulutusorganisaatiot: *
Tähän Verkostoon voivat kuulua kaikki suomalaiset korkeakoulut, jotka ovat allekirjoittaneet myös Puitesopimuksen opetusyhteistyöstä suomalaisissa korkeakouluissa.
Korkeakoulu voi aloittaa käytännön toiminnan Verkostossa, kun korkeakoululla on toimeksiantosopimus Ristiinopiskelupalvelun palveluntarjoajan (jäljempänä ”Palveluntarjoaja”) kanssa, ja kun sillä on tekniset ja tämän sopimuksen periaatteiden noudattamiseen hallinnolliset valmiudet. Palveluntarjoaja liittää korkeakoulun tämän jälkeen Verkostoon Ristiinopiskelupalvelussa.
--
Perustelut:
Puitesopimuksessa ovat mukana myös Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Högskolan på Åland, joten sopimus on kattava.
Tämä kohta sisältää kuvauksen suhteesta Ristiinopiskelupalvelun käyttöönottoon korkeakouluissa. Korkeakoulu voi allekirjoittaa verkostosopimuksen ja aloittaa sopimuksen mukaisen toiminnan, kun korkeakoulu on kytkeytynyt Ristiinopiskelupalveluun. Tämä on verrannollinen Exam-tenttivierailusopimukseen, koska siinäkin käytännön yhteistyöhön liittymisen edellytyksenä on sekä hallinnollinen sopimukseen liittyminen että tekninen palveluun kytkeytyminen.
Ristiinopiskelupalvelun määrittelyä voi tarvittaessa laajentaa sopimustekstiin, että voidaan kattaa tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia palveluun tai sen ylläpitoon, ilman että tätä sopimusta tarvitsee muuttaa. Ristiinopiskelupalvelu kuvattaisiin tällöin toiminnallisena loogisena palveluna, jonka hallinnoinnissa sopimuksen allekirjoitusajankohtana on nykyinen toimintamalli ja tehtäisiin varaus mahdollisuudesta muutoksiin.
amk/yliopisto (“lyhenne”), (hallinnoiva organisaatio ☐)*
(alkamisaika-päättymisaika)
Y-tunnus:
Osoite:
Yhteyshenkilö: [nimi, titteli]
Yhteystiedot: [e-mail, puhelin]
--
*Yhteistyöhön liittyvä hallinnointi on vielä tässä vaiheessa avoin ratkaistava kysymys, johon kommentointikierrokselta toivotaan näkemyksiä. Voivatko jotkin korkeakoulut toimia hallinnointiroolissa, jolloin ne voivat käyttää koko verkostoa koskevia tietoja palvelusta mm. volyymien seurantaan ja tarkistuksiin? Vai onko vaihtoehtoisesti nämä hallinnoinnin tehtävät hankittavissa Ristiinopiskelupalvelun ylläpitäjältä? Tämä liittyy myös siihen, miten rekisterinpitäjyys verkoston toimintaa ja käytettävää palvelua koskien toteutetaan, josta on tarkemmin pohdintaa kohdassa tietosuojakirjaukset.
--
Jäljempänä kukin erikseen myös “Sopijapuoli” ja yhdessä “Sopijapuolet”.
Kun Sopijapuolena oleva korkeakoulu tarjoaa opintoja muiden korkeakoulujen opiskelijoille, siitä käytetään nimitystä kohdekorkeakoulu. Sopijapuolena olevasta korkeakoulusta, jossa verkoston kohderyhmään kuuluvan opiskelijan tutkinto- tai vaihto-opiskeluoikeus on, käytetään nimitystä kotikorkeakoulu.
Verkoston tyyppi: *
☒ Valinnanvapauteen perustuva opintotarjonta
Opiskelija voi halutessaan hakeutua suorittamaan yhteistarjontaan kuuluvia opintoja. Opiskeluoikeus rekisteröidään hakeutumistietojen perusteella.
Verkostoon kuuluvat kohderyhmät: *
Yhteistarjontaan kuuluville opinnoille voivat ilmoittautua sopimuksen Sopijapuolien alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkinto-opiskelijat, jatko-opiskelijat sekä vaihto-opiskelijat.
--
Perustelut:
Verkoston kohderyhmän määrittely tällä tavalla mahdollistaa jatkossa tämän sopimuksen puitteissa mm. yliopistojen nykyisen JOO-sopimuksen mukaisen toiminnan, poislukien erityistä tarveharkintaa vaativat opinnot (esim. kustannuksiltaan korkeat, tietylle kohderyhmälle kuuluvat opinnot, joissa on tehty henkilökohtainen käsittely ennen opiskeluoikeuden puoltoa ja myöntöä).
Vaihto-opiskelijoiden tilanne voidaan rinnastaa tutkinto-opiskelijoihin, koska heillä on tutkintoon johtava opiskeluoikeus ulkomaisessa kotikorkeakoulussaan. Tässä yhteistarjonnassa olevien opintojen on suunniteltu soveltuvan täydentämään vaihto-opiskelijoiden opintojen tarjontaa.
Koska sopimus koskee maksuttomia opintoja, ei avoin korkeakoulu sovellu tähän suoraan (opiskelijalle nämä ovat maksullisia). Mikäli usean korkeakoulun avoimet korkeakoulut tekevät yhteistyötä opetuksen järjestämisen, tähän liittyy todennäköisesti kohdennetumpi tarjonta, kuin mitä tässä kaikille kohderyhmään kuuluville opiskelijoille ollaan tarjoamassa.
Määritellyt kohderyhmät muodostavat selkeästi tunnistettavat ja käsiteltävät ryhmät. Tämän lisäksi kommentointikierroksella toivotaan näkemyksiä ja perusteluja mahdollisista muista, opiskeluoikeuden perusteella rajattavista kohderyhmistä, joita voitaisiin käsitellä samojen periaatteiden mukaisesti osana tätä laajaa yhteistyösopimusta.
Kustannukset: *
☒ Maksuton
☐ Maksullinen
☐ Hinnoitteluperuste korkeakoulujen kansallisen opetusyhteistyösopimuksen mukainen (___ euroa / op)
☐ Muu hinnoitteluperuste (___ / op)
--
Perustelut:
Kotikorkeakoulun näkökulmasta sopimus antaa mahdollisuuden hyödyntää laajaa yhteistä tarjontaa opiskelijoiden opintojen edistämiseen joustavina ja laajentavina opiskelumahdollisuuksina. Pyritään siis minimoimaan oppijan esteet opiskeluun.
Opetusta tarjoavan korkeakoulun näkökulmasta suora korvausmekanismi liittyy OKM:n rahoitusmalliin, joka sisältää suoritettuihin opintopisteisiin perustuvan osuuden, ja kehitys näyttää menevän suuntaan, jossa yhteistyötä tuettaisiin isommalla painoarvolla.
Välillisesti yhteistyöhön osallistuminen tarjoamalla opintoja mahdollistaa tarjonnan hyödyntämisen myös kotikorkeakoulussa. Opetuksen tarjoamisen kustannukset liittyvät opintotarjonnan laajuuteen, ja toisten korkeakoulujen opiskelijoille opetukseen varattavien paikkojen määriin.
Ammattikorkeakoulujen CampusOnline -tarjonnassa on noudatettu maksuttomuusperiaatetta ja tukeuduttu vain rahoitusmalliin. Kokemusten perusteella opintopisteiden tuottaminen on kannustanut korkeakouluja lisäämään tarjontaansa alkuvaiheen jälkeen. Tarjonnan määrä vaikuttaa varsin suoraviivaisesti suoritettuihin opintopisteisiin. Huolta on voinut olla siitä, tuleeko avattavaan tarjontaan opiskelijoita, mutta usein kyse on ollut markkinoinnillisista, opetusmuotoon tms. liittyvistä tekijöistä. Maksuttomuusperiaate on siis toiminut käytännössä tässä laajassa yhteistyössä.
Tarjonnan tuottamisen periaatteiden avulla voi muodostaa mahdollisen tavan tasapainottaa yhteistyötä ja siihen liittyviä kustannuksia. Tällöin korkeakoulu voisi hyödyntää toisten korkeakoulujen tarjontaa sitoutuessaan itse tuottamaan tarjontaan vähintään tietyn minimimäärän opintoja suhteutettuna korkeakoulun kokoon. Rajatummissa alakohtaisissa verkostoissa tämä on ollut luonteva tapa tukea vastavuoroisuutta ja tätä voisi harkita yhdeksi osaksi laajan yhteistarjonnan periaatteita. Minimimäärän määrittelyyn liittyy kuitenkin hankaluus erityisesti käyttöönottovaiheessa, jolloin on todennäköistä. että koko tarjonnan volyymi lähtee liikkeelle pienemmästä määrästä ja kasvaa ja tasapainottuu useamman vuoden aikana.
Tähän voisi liittyä osana myös yhteinen tuotantotuki sellaisille opinnoille, joita suunnitellaan erityisesti yhteiseen tarjontaan tuleville opinnoille, mistä on keskusteltu Digivisioon liittyen. Tämä voisi liittyä erityisesti tiettyä asiantuntijuutta koskeviin kokonaisuuksiin, joiden tuottamalle osaamiselle olisi laajempi kysyntä, ja joiden tuottamiseen on erityisasiantuntemusta tietyissä korkeakouluissa.
Lisätietoja:
Click or tap here to enter text.
Opetusyhteistyöverkoston tarkentavat tiedot
Tarjottavien opintojen kuvaus
Opintojen kuvaus
Sopijapuoli voi hyödyntää Yhteistarjontaa sitoutuessaan itse tuottamaan Yhteistarjontaan opintoja kohdekouluna.
Yhteistarjontaan kuuluvat opinnot ovat pääsääntöisesti ilman ennakko- ja esitietovaatimuksia olevia opintoja, joita kaikki kohderyhmiin kuuluvat opiskelijat voivat opiskella. Opinnot ovat tutkinto-opiskeluun soveltuvia ja kuuluvat korkeakoulujen opetussuunnitelmiin.
Jos yhteistarjonnassa on useita opintojaksoja sisältävä opintokokonaisuus, voi opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen välillä olla esitietovaatimuksia. Yhteistarjontaan tulevilta opinnoilta ei vaadita sellaista lähtötasoon liittyvää osaamista, joka opiskelijan olisi hankittava yhteistarjonnan ulkopuolisilla opinnoilla.
Yhteistarjonta voi sisältää myös sellaisia opintoja, jotka ovat suunnattu erityisesti tietylle tutkintotasolle, mutta opintoja ei voida rajoittaa vain tälle kohderyhmälle.
--
Perustelut:
Tähän tarjontaan olisi hyvä tarjota sellaisia opintoja, joita voidaan järjestää pitkäjänteisesti, että opiskelijat voisivat hyödyntää näitä suunnitelmallisesti. Vaikka tarjontaa päivitetään vuosittain, olisi järkevää pitää tarjonta suhteellisen vakaana.
Mahdollisuuteen järjestää opintoja liittyvät keskeisesti järjestävän korkeakoulun kannalta tarjonnan laajuus, opetukseen liittyvät kiintiöt ja opiskelijoiden valinta opetukseen kiintiöiden mukaisesti etukäteen tiedossa olevien kriteerien mukaisesti silloin, kun ilmoittautuneita on enemmän kuin opetukseen mahtuu. Näiden avulla järjestävä korkeakoulu voi toteuttaa tarjontaa suunnitelmallisesti resurssien kannalta.
Kotikorkeakoulun mahdollisuuksiin hyödyntää tarjontaa liittyvät opiskelijoita koskevat opetussuunnitelmat sekä niihin liittyvät opintosuunnitelmat. Vapaavalintaisten opintojen osalta yhteistarjonnan hyödyntäminen on oppijan ja opintohallinnon toiminnan kannalta suoraviivaisinta, mutta yhteistarjonnasta saatavia hyötyjä voidaan saavuttaa myös pakollisten tai vaihtoehtoisten opintojen osalta. Yhteistyöllä voidaan esimerkiksi saada oppijoille tiettyihin opintoihin opetustarjontaa koko lukuvuoden ajalle silloin, kun yksittäisen korkeakoulun opetusresursseilla tähän ei ole mahdollisuutta. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut alueellisissa verkostoissa mm. englanninkielisessä opetuksessa, jossa yhteistyöllä on voitu tarjota laajemmat mahdollisuudet sekä vaihto-opiskelijoille että kv-tutkinto-opiskelijoille.
Opetusmuodot
Yhteistarjontaan kuuluvissa opinnoissa on kuvattava selkeästi, miten opintoihin osallistuminen ja opintojen suorittaminen on mahdollista.
Yhteistarjontaan kuuluvista opinnoista tulee kuvata ennen ilmoittautumisajan alkua seuraavat asiat:
Onko opetus kokonaan verkko-opetusta vai edellyttääkö osallistuminen läsnäoloa lähiopetuksessa
Onko osallistuminen opetukseen aikaan sidottua vai opiskelijan itsensä päätettävissä
Mitkä ovat opetukseen ilmoittautumisen ja osallistumisen aikataulut
Mikäli opetukseen osallistumiseen liittyy joitakin erityisiä vaatimuksia, nämä vaatimukset ja mahdolliset vaihtoehtoiset suoritustavat kuvataan etukäteen. (Esimerkiksi laboratorioturvallisuus)
--
Perustelut:
Tarjonnan kuvaamisessa oppijoille otetaan huomioon saavutettavuus, jolloin oleellinen informaatio opinnoista on tarjolla tasavertaisesti kaikille oppijoille, myös digitaalinen saavutettavuus huomioiden. Erityisesti oppijalle on tarve kuvata selkeästi, miten opintoihin osallistuminen on mahdollista.
Ylläkuvattu opiskelijan opintojen suunnitteluun sekä opetukseen ilmoittautumiseen liittyvä informaatio on tarpeen tarjota selkeästi oppijalle etukäteen. Selkeyden vuoksi on hyvä olla yhteinen käytäntö siitä, milloin tarvittavat tiedot pitää olla julkaistuna. Oppijan kannalta selkeäksi takarajaksi tiedon julkaisemiselle tunnistettiin opetukseen ilmoittautumisen alkaminen, jolloin kaikki ilmoittautumisaikana ilmoittautuvat opiskelijat ovat tiedon suhteen tasavertaisessa asemassa.
Tarjonta tulee sisältämään alkamisajoiltaan ja kestoltaan vaihtelevaa opetusta, ja toisaalta suunnittelu tapahtuu korkeakoulujen opetussuunnitelmien ja opetustarjonnan suunnittelun aikataulujen mukaisesti. Näiden aikataulujen yhdenmukaistaminen ei ole yksinkertaista, eikä tarkoituksenmukaistakaan, kun varmistetaan tiedon saatavuus oppijan näkökulmasta. Mikäli opintoja tarjotaan yhteistarjonnassa pääsääntöisesti pitkäjänteisesti, opiskelijoilla on mahdollisuus suunnitella toisessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja ennakoiden. Tarkoitus ei kuitenkaan ole sulkea pois mahdollisuutta reagoida nopeastikin esiintuleviin tarpeisiin täydentämällä tarjontaa (esim. koronajäljittäjien koulutus nopeasti organisoituna yhteistyönä).
Opetusyhteistyöverkoston kiintiöt
Sopijapuolet sopivat kiintiöistä seuraavaa:
Kohdekorkeakoulu suunnittelee kullekin Yhteistarjontaan kuuluvalle opetuksen toteutukselle Xxxxxxxxx opiskelijoille kiintiön, johon liittyvät tiedot julkaistaan ennen ilmoittautumisajan alkua.
--
Perustelut:
Kiintiöt ovat hyvin oleellinen asia kokonaisuuden hallinnan kannalta. Kiintiöiden käytön avulla opetusta järjestävä korkeakoulu voi avata tarjontaa mitoittaen kiintiöt opetusresurssien mukaisesti. Toisaalta kiintiötieto auttaa antamaan opiskelijoille etukäteen realistisen käsityksen siitä, mitkä mahdollisuudet opetukseen on päästä.
Työryhmässä pohdittiin, voidaanko sopimukseen sisällyttää joitakin periaatteita minimimääristä. Laajalle kohderyhmälle tarkoitettuun tarjontaan hyvin vähäisten paikkojen (esim. 1-2 paikkaa) ei ole kovin järkevää, mikäli tästä seuraa paljon oppijan kannalta turhia hakemuksia ja korkeakoulun kannalta ylimääräistä työtä hakemusten käsittelyssä. Erityisesti kun järjestetään verkko-opintoja, opetuksen järjestämisen tapa mahdollistaa laajemman osallistujamäärän ja tästä tulee myös järjestäjälle hyötyä suoritusten muodossa. Silloin, kun ei ole erityistä syytä rajata osallistujamäärää hyvin pieneksi, olisi suositeltavaa mahdollistaa toisten korkeakoulujen opiskelijoille esimerkiksi vähintään 10 tai useampi paikkaa.
Valmistelussa tunnistettiin kuitenkin joitakin erityistapauksia opinnoista, joissa esimerkiksi opetustapa edellyttää pieniä ryhmiä, ja jotka muuten ovat luonteeltaan yhteistarjontaan soveltuvia (esimerkiksi yhteistyö kieliopinnoissa), jolloin sopimuksessa ei ole mahdollista asettaa kiintiölle yhtä numeerista minimiä. Kun korkeakoulujen kommenteista saadaan lisätietoa, on mahdollista tehdä varsinaista sopimusta täydentäviä yhteisiä toimintatapasuosituksia ja ohjeita, joiden avulla toimintaa voidaan yhteisesti kehittää.
Opetus- ja suorituskielet*
Kohdekorkeakoulu kuvaa Yhteistarjontaan kuuluvien opintojen opetus- ja suorituskielet.
Toteutuksen ilmoittautumisen säännöt
Opiskelijalla tulee olla Verkoston kotikorkeakoulussa opiskeluoikeus, jonka perusteella hän on oikeutettu Yhteistarjontaan kuuluviin opintoihin. Xxxxxxxx-opiskelijan tulee olla läsnä olevana kotikorkeakoulussa opintojen suorittamisen ajan. Vaihto-opiskelijan opiskeluoikeuden tulee olla voimassa opintojen suorittamisen ajan.
Opintojen soveltumisesta osaksi tietyn opiskelijan opintoja vastaa kotikorkeakoulu.
Opintojen soveltuvuus perustuu opiskelijan kotikorkeakoulun opiskeluoikeuden henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden osalta otetaan huomioon myös heitä koskeva Learning Agreement.
Edellytyksenä opiskelijan ilmoittautumiselle kohdekorkeakoulun opetukseen on se, että opinnon soveltuminen opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan on varmistettu kotikorkeakoulussa. Opiskelijan ilmoittautuminen välitetään kohdekorkeakouluun vasta, kun tämä käsittely on tehty opiskelijan kotikorkeakoulun opintotietojärjestelmässä henkilökohtaiselle opintosuunnitelmalle.
Kohdekorkeakoulu käsittelee vain ilmoittautumisaikana saapuneet ilmoittautumiset.
Opiskelijalle esitetään etukäteen periaatteet, joilla valinta toteutukselle osallistuvista opiskelijoista tehdään silloin, kun ilmoittautuneita on enemmän kuin verkostoon kuuluvia opiskelijoita mahtuu opetukseen.
Mahdolliset opiskelijoita koskevat ongelma- ja virhetilanteet käsitellään tapauskohtaisesti kohde- ja kotikorkeakoulun sekä palveluntarjoajan yhteistyönä.
--
Perustelut:
Näillä henkilökohtaisen opintosuunnitelman käsittelyyn liittyvillä periaatteilla voidaan mahdollistaa korkeakouluille sen varmistaminen, että kukin opiskelija suorittaa opintojensa kannalta soveltuvia opintoja, ilman että tähän tarvitaan henkilökohtaista opiskeluoikeuden myöntöprosessia.
Opiskelijan kotikorkeakoulun opiskeluoikeuteen liittyy opetussuunnitelma, jonka rakenne ja siihen liittyvät säännöt kuvaavat, miten ja millä opinnoilla opiskelija voi suorittaa kyseisen tutkinnon tai opintokokonaisuuden. Henkilökohtainen opintosuunnitelma perustuu opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti voidaan opiskelijoille mahdollistaa vapaavalintaisten opintojen suorittamisen lisäksi myös vaihtoehtoisten tai pakollisten opintojen suorittaminen toisessa korkeakoulussa.
Opinnon soveltuminen osaksi tietyn opiskelijan opintoja varmistetaan käytännössä sähköisessä järjestelmässä käsiteltävän opintosuunnitelman avulla. Automaattisimmillaan tämä voi tarkoittaa sitä, että opiskelijan noudattamassa opintojen rakenteessa on sääntö, jonka perusteella opiskelija voi sijoittaa hänelle tarjolla olevia verkosto-opintoja suunnitelmaansa. Sähköinen opintosuunnitelma voi tällöin tarkistaa koneellisesti, ovatko valitut opinnot tämän säännön mukaisia, jolloin erillistä henkilön tekemää varmistamista ei tarvita. Tyyppiesimerkkinä tällaisesta ovat vapaavalintaiset opinnot, joissa voi olla määriteltynä säännöksi tietty opintopistemäärä.
Sellaisissa opinnoissa, joissa rakenne on monimutkaisempi, tai opintojen soveltuvuutta ei voi mekaanisella säännöllä valvoa, voidaan edellyttää sitä, että soveltuvuuden tarkistaa henkilö (esim. ohjaaja tai muu opintosuunnitelmien käsittelijä). Tämä on mahdollista toteuttaa teknisesti eri tavoilla (esim. tarjonnan valitsemismahdollisuuden sisältävän opintokokonaisuuden sisältö on opintosuunnitelmassa merkitty hyväksytettäväksi, tai soveltuvuus tarkistetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun opiskelija haluaa lähettää ilmoittautumisen kohdekorkeakouluun. Tähän toimintatapaan liittyvät yksityiskohdat pitää vielä varmistaa sekä Peppi että Sisu -korkeakoulujen kanssa, ennen kuin verkoston toiminnan aloittaminen on mahdollista.
Koska kyse on erittäin suurta kohderyhmää koskevasta toiminnasta, on tärkeää muodostaa yhtenäinen, selkeästi ohjeistettava toimintatapa, jota voidaan tukea järjestelmillä mahdollisimman automaattisesti. Järjestelmien tuki ristiinopiskelulle on tällä hetkellä vasta tulossa käyttöön ja ensimmäisiä Ristiinopiskelupalvelun pilotointeja ja käyttöönottoja verkostoissa valmistellaan, on tärkeää varmistaa toiminnot ja niiden skaalautuvuus, ennen kuin toiminta laajennetaan näin laajaan verkostoon.
Yhtenäiseen toimintatapaan liittyy myös periaate siitä, että vain ilmoittautumisaikana saapuneet ilmoittautumiset käsitellään, että kaikki ilmoittautujat ovat tasavertaisessa asemassa. Tähän liittyen on suositeltavaa, että yhteistarjonnassa toisten korkeakoulujen opiskelijoiden valitsemiseen ei käytetä ilmoittautumisjärjestystä valinnan kriteerinä silloin, kun opiskelijamäärää täytyy rajoittaa. Ilmoittautuminen tapahtuu opiskelijan näkökulmasta kotikorkeakoulun järjestelmästä käsin, jolloin tiedonsiirto kohdekorkeakoulun järjestelmään voi aiheuttaa viivettä, vaikka opiskelija olisikin oman ilmoittautumisensa tehnyt ajallaan. Mikäli muita järjestyskriteerejä ei ole käytettävissä, suositellaan käsittelyyn arvontaa, jolloin kaikilla ilmoittautumisaikana ilmoittautuneilla opiskelijoilla on tasavertainen mahdollisuus päästä osallistumaan opetukseen, eikä ilmoittautumisen onnistuminen ole riippuvainen esim. käytettävissä olevista laitteista, verkkoyhteyksistä tai muista teknisistä tekijöistä.
Mikäli ilmoittautumisten käsittelyssä ilmenee ongelmatilanteita opiskelijasta riippumattomista syistä (esim. teknisiä ongelmia), korkeakoulut varautuvat poikkeustapausten käsittelyyn, ongelmien selvittämiseen ja virheiden korjaamiseen hyvän hallintotavan mukaisesti.
Työryhmässä tarkasteltiin myös meneillään olevaa tiedonhallintalain muutosta tämän prosessin osalta. Lainvalmistelussa on rajattu automaattista päätöksentekoa koskevan osuuden soveltamisalaa siten, että se ei koske pelkkiä välivaiheita vain ainoastaan asioita, joissa lopullinen asiaratkaisu on automatisoitu. Koska tässä sopimuksessa on kyse prosessista, jossa ei tehdä automaattista päätöksentekoa lainvalmistelun määrittelyn mukaisesti, ei tiedonhallintalaista tule tähän liittyen uusia vaatimuksia.
Click or tap here to enter text.
Opintosuoritukset
Opintosuoritusten käsittelyssä noudatetaan puitesopimuksessa olevaa periaatetta siten, että kohdekorkeakoulussa kirjattu suoritus siirretään kotikorkeakoulun järjestelmään käsiteltäväksi alkuperäisillä tiedoilla ilman erillistä hyväksilukumenettelyä.
--
Perustelut:
Näin laajan verkoston toiminnassa vältetään henkilötyötä vaativia poikkeuskäsittelyjä. Koska opintojen soveltuvuus tulee tarkistaa kotikorkeakoulussa etukäteen järjestelmätasolla, voidaan kohdekorkeakoulussa syntynyt suoritus siirtää teknisenä siirtona suoraan osaksi opiskelijan opintoja henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Mikäli suunnitelman käsittelyyn liittyy poikkeuksia, esimerkiksi opiskelijan opintosuunnitelma on muuttunut kohdekorkeakoulussa opiskelun aikana siten, että kohdekorkeakoulussa suoritettavaa opintoa ei enää löydy suunnitelmasta, opintotietojärjestelmissä on silti valmius ottaa suoritus vastaan sellaiseen kategoriaan (Peppi: HOPS:n ulkopuoliset, Sisu: Sijoittamattomat), joka mahdollistaa tällaisen suorituksen sijoittamisen osaksi opintosuunnitelmaa.
Onko tarve määritellä tarkemmin arvosana-asteikkojen käsittelystä? 0-5, HYV/HYL -asteikot yleisesti käytössä. Opinnäytteille on muita asteikoita, mutta näitä opintoja ei käsitellä tässä yhteistyössä. Varmistetaan, onko jo muodostunut yhteiseksi standardiksi käyttää näitä asteikoita. Kieliopinnot (toisen kotimaisen kielen arvosana, joka vastaa hyviä tietoja/tyydyttäviä tietoja) voivat vielä sisältää kysymyksiä yhtenäisestä käsittelystä.
Virta-tietovarannon suhteen on hyvä käydä tarkentava keskustelu, miten käsitellään sellaiset opintosuoritukset, jotka on suoritettu toisessa korkeakoulussa, mutta joita ei kotikorkeakoulussa käsitellä hyväksilukuna.
Oppimateriaalit
Kohdekorkeakoulun tulee varmistaa, että kaikilla opetukseen osallistuvilla opiskelijoilla on pääsy opintojen suorittamiseksi tarvittavaan oppimateriaaliin.
--
Perustelut:
Opetusta järjestettäessä tulee varmistaa, että kaikilla opetukseen osallistuvilla opiskelijoilla on pääsy kaikkeen tarvittavaan materiaaliin. Tässä on otettava huomioon esimerkiksi, että eri kirjastoilla on eri aineistot käytössään. Opiskelijan toimiessa kohdekorkeakouluun rekisteröidyn rajatun opiskeluoikeuden puitteissa myös käyttöoikeudet liittyvät tähän oikeuteen.
Henkilötietojen käsittelyn periaatteet
Kaikki Sopijapuolet sitoutuvat informoimaan käyttäjiä henkilötietojen käsittelystä.
--
Perustelut:
Ilmoittautumiseen liittyen opiskelija on tietyssä prosessin vaiheessa suhteessa sekä koti- että kohdekorkeakouluun (lähtevän ja xxxxxxxx opiskelijan roolissa). Olisi hyvä kuvata tätä koskeva kokonaisuus ja periaatteet yhteisesti yhteen kertaan kaikkia Ristiinopiskelupalvelua käyttäviä verkostoja varten, jolloin kaikki voisivat viitata samoihin periaatteisiin.
Vielä ratkaistavana kysymyksenä on se, miten rekisterinpitäjyys yhteistyötä koskien määritellään, eli toteutetaanko toiminta rekisterinpitäjien yhteistyönä vai yhteisrekisterinä. Työryhmä keskusteli kysymyksestä seuraavaan tapaan.
Todennäköisesti tässä laajassa verkostossa yksittäiset korkeakoulut eivät ole hallinnoivassa roolissa, jolloin täytyy sopia hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, jotka palveluntarjoaja (CSC) korkeakoulujen lukuun hoitaa. Nämä on hyvä kuvata täsmällisesti erityisesti henkilötietojen käsittelyä koskien. Xxxxxxxxxx se, että tässä tapauksessa hallinnoiva rooli ei sisällä julkisen vallan käyttöä. Esimerkiksi ongelmatilanteessa palveluntarjoaja voi toimia ongelmatilanteen selvittäjänä ja tätä koskevat, opiskelijaa koskevat ratkaisut kuuluvat asianosaisten korkeakoulujen tehtäviin.
Tässä verkostossa toiminnan luonne näyttäisi puoltavan yhteisrekisterinpitäjyyttä, koska korkeakoulut yhdessä ohjeistavat palveluntarjoajaa henkilötietojen käsittelyssä.
Keskustelussa tunnistettiin Europass -järjestelmän toimivan suhteessa korkeakouluihin toiminnallisesti varsin analogisella tavalla (xxxxx://xxxxxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxx-xxxxxxxx-xxxx). Europass-järjestelmän tietosuojailmoituksessa rekisterinpitäjänä on Euroopan komission Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ja käsittelyperusteista ensimmäinen on kuvattu seuraavasti: ”käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai unionin toimielimelle tai elimelle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi;”. Koska rekisterinpitäjyyttä ei voida vastaavalla tavalla johtaa esim. lainsäädännöstä, ei Europassin malli ole suoraan sovellettavissa Yhteistarjonnan toimintaan.
Xxxxxxxxxxxx organisaation rooliin kuuluu sekä verkostoa koskevien tietojen ylläpito Ristiinopiskelupalvelussa että tehtävä käsitellä palvelusta saatavia henkilötietoja koko verkostoa koskien. Tietojen saaminen palvelun rajapinnasta esim. seurantatietojen käsittelyä varten edellyttää hallinnoivan roolin lisäksi teknisen rajapintayhteyden käyttöönottoa.
CSC toimii korkeakouluille tällä hetkellä palvelun ylläpitäjänä ja henkilötietojen käsittelijänä. Tästä sovitaan palvelun käyttöönoton yhteydessä, jolloin laaditaan DPA. On vielä tarkennettava käytäntöä ja tehtäviä yleisemminkin kaikkiin verkostoihin liittyen hallintorooliin liittyvästä toiminnasta silloin kun koordinaattori käyttää vain palvelun pääkäyttäjäkäyttöliittymää, ja silloin kun koordinaattori toimii teknisesti rajapinnan kautta muiden korkeakoulujen puolesta koko verkoston tietojen käsittelijänä esim. seurantatietojen käsittelijänä, laskutustietojen tarkastajana (sellaisessa verkostossa, jossa on käytössä maksut) tms.
Korkeakoulujen asiantuntijoilta toivotaan tähän toimintatapaan liittyviä kommentteja periaatteiden muotoilua varten.
Click or tap here to enter text.
Opetusresursseista sopiminen
Kohdekorkeakoulu vastaa opetusresursseista.
Oppimisympäristöt ja muut opiskelun resurssit
Kohdekorkeakoulu vastaa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisessä käytettävistä oppimisympäristöistä ja muista tarvittavista palveluista ja resursseista.
Muut asiat
Opiskelijat,
jotka tarvitsevat kohtuullisia mukautuksia (yhdenvertaisuuslain
perusteet)
Opiskelijalle myönnettävät kohtuulliset mukautukset myönnetään kohdekorkeakoulussa, jossa opiskelija suorittaa opintoja. Kun opiskelijan mukautuksen peruste on käsitelty kotikorkeakoulussa, hyödynnetään ensisijaisesti kotikorkeakoulusta saatua suositusta mukautusta myönnettäessä. Opiskelija voi toimittaa tiedon suositusta koskevasta päätöksestä kohdekorkeakouluun. Kun suosituspäätöksen tietoa käsitellään koti- ja kohdekorkeakoulun yhteistyössä esim. tarkistettaessa tiedon oikeellisuus kotikorkeakoulusta, tämä toteutetaan tietoturvallisesti henkilötietojen käsittely minimoiden.
--
Perustelut:
Tässä sopimuksen valmisteluvaiheessa on hyvä varmistaa, miten asian suhteen korkeakouluissa toimitaan, koska tällä voi olla merkitystä laajemminkin eri verkostoja koskien. Kommenttikierrokselta toivotaan saatavan tietoa, miten yhtenäiset käsittelytavat ja niihin liittyvät termit korkeakouluissa ovat kohtuullisten mukautusten käsittelyn suhteen. Onko kaikilla käytössä esim. opiskelijalle annettava mukautuksia koskeva suositus vai jokin muulla tavoin nimetty asiakirja?
OHA-lakitoimijoilla on ollut asiantuntijaseminaari (asiantuntijana Xxxxx Xxxxxx), jossa tähän asiaan liittyen on käyty keskustelua. Suositukseen perustuva toimintatapa näytti olevan soveltuva ja myös usealla korkeakoululla käytössä. Yksityiskohdissa voi olla vielä asioita (esim. suositusten säilytysaikoihin ja sitovuuteen liittyen), joiden suhteen voidaan tarvita yhteisiäkin tarkennuksia.
Kohtuulliset mukautukset ovat voineet johtaa korkeakouluissa myös konkreettisiin muutoksiin opetusjärjestelyissä, kun perusteet esim. saavutettavuuden näkökulmasta on todettu. Kohdekorkeakoulu arvioi kuitenkin mukautusten kohtuullisuuden liittyen järjestämiinsä opintoihin.
Opintotietojärjestelmissä mukautuksiin liittyvää tietoa ei ole rekisteröitynä, eikä näytä siltä, että tätä olisi tulossa, koska toteutus olisi hyvin vaativa GDPR:n näkökulmasta. Tietoa ei tällöin myöskään välitetä Ristiinopiskelupalvelun kautta. Nyt luonnoksena olevassa prosessissa opiskelija toimittaa itse tiedon kotikorkeakoulussa päätetystä mukautuksesta. Tällöin riittää tieto käsittelystä ja sen tuloksena olevista suositelluista mukautuksista (lisäaika tentissä tms.) ilman, että päätöksen taustalla olevaa tietoa täytyy välittää.
Vahingonkorvausvastuun rajoitus
Sopijapuoli ei vastaa toiselle Sopijapuolelle aiheuttamastaan välillisestä vahingosta. Sopijapuolen vastuun ylärajana toista Sopijapuolta kohtaan on kaikissa tapauksissa 20.000 EUR ellei Sopijapuoli ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Kukin Sopijaosapuoli vastaa itsenäisesti kolmannelle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta.
Sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan dd.mm.yyyy.
Kullakin Sopijapuolella on oikeus irtisanoutua tästä sopimuksesta kirjallisesti viimeistään heinäkuun 31. päivänä, jolloin irtisanoutuminen tulee voimaan seuraavan lukuvuoden päättyessä heinäkuun 31. päivänä.
Mikäli Sopijapuoli irtisanoutuu kansallisesta opetusyhteistyösopimuksesta, tämä verkostosopimus raukeaa kyseisen Sopijapuolen osalta vastaavalla aikataululla. Ennen irtisanoutumista myönnetyt opiskeluoikeudet kohdekorkeakouluissa ovat kuitenkin voimassa opiskeluoikeuksien kestoajan loppuun.
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Riidat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sovintoneuvotteluin.
Lisäykset ja muutokset tähän sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun Sopijapuolet ovat ne allekirjoituksillaan vahvistaneet.
Tätä sopimusta on laadittu xxxx (x) samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle.
Allekirjoitukset
Tämä sopimus voidaan solmia myös sähköisin allekirjoituksin. Sopijapuolet saavat oman sopimuskappaleensa sopimuksesta. Sopijapuolen virallisen nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön käsin kirjoitetun allekirjoituksen digitoidulla kuvalla (esim. skannaus PDF-muodossa) tai sähköisellä allekirjoituksella on samat oikeusvaikutukset ja arvo todistusaineistona kuin käsin kirjoitetulla allekirjoituksella.
Sopimuskappaleiden toimittaminen katsotaan pätevästi tehdyksi perinteisten paperikappaleiden postitse toimittamisen lisäksi myös silloin, kun sopimuskappaleet on toimitettu Sopijapuolille sähköpostitse tai sähköisen allekirjoitusjärjestelmän välityksellä.
[amk/yliopisto]
Paikka ja päiväys:
__________________________
Nimi, titteli
__________________________
Nimi, titteli
[amk/yliopisto]
Paikka ja päiväys:
___________________________
Nimi, titteli
___________________________
Nimi, titteli