JOURNALISTEJA

MEDIALIITON, SANOMA MEDIA FINLAND OY:N

ja

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

JOURNALISTEJA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimus on voimassa 1.12.2017–31.1.2020

SISÄLLYS

1. SOVELTAMISALA 4

1.1 Soveltamisala 4

1.2 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toiminnot 4

2. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 4

2.1 Säännöllinen työaika 4

2.2 Työajan järjestäminen ja sijoittaminen 4

2.3 Vapaapäivät 5

2.4 Ylityö 5

2.5 Muut säännökset 5

2.6. Työajan pidentäminen 6

3. VUOSILOMAMÄÄRÄYKSET 6

3.1 Vuosiloma ja lomaraha 6

3.2 Talviloma 6

3.3 Paikallinen sopiminen 7

4. PALKKAMÄÄRÄYKSET 7

2

3

5. NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ 7

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 8

7. ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY 9

6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ASEMA 9

7. JÄRJESTÖTOIMINTA 10

8. TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS 10

9. VOIMASSAOLO 10

LIITE 1: Työehtosopimuspöytäkirja 11

1. SOVELTAMISALA

1.1 Soveltamisala

Työehtosopimusta sovelletaan Sanoma Media Finland Oy:n Nelonen Mediassa tehtävään journalistiseen radio- ja TV-työhön.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvista nimikkeistä on tehty erillinen liite. (Pöytäkirja 27.9.2007)

1.2 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toiminnot

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta:

• yrityksen johtoon ja ylempiin toimihenkilöihin,

• muuhun työhön kuin edellä mainittuun toimituksellisen henkilöstön tekemään työhön radio- ja televisiotoiminnassa.

2. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

4

2.1 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa.

2.2 Työajan järjestäminen ja sijoittaminen

Sähköisen viestinnän työn luonne huomioon ottaen säännöllinen työaika voidaan työn tar- koituksenmukaiseksi järjestämiseksi sijoittaa kaikille viikonpäiville ja vuorokauden tunneil- le. Käytettävissä ovat mm. päivä-, vuoro-, jakso-, ilta- ja yötyö, viikonloppuvuorot, porrastettu työaika ja liukuva työaika.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin enintään 40 tunniksi enin- tään 52 viikon ajanjakson aikana. Päivittäinen työaika voi olla enintään 12 tuntia vuorokau- dessa ja 60 tuntia viikossa.

Jaksotyössä työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työn tar- koituksenmukaiseksi järjestämiseksi työnantaja voi järjestää työajan myös siten, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei tällöin saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 130 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon aikana 90 tuntia.

2.3 Vapaapäivät

Keskimäärin kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi annetaan ylimääräinen vapaapäivä seuraavien päivien johdosta, ellei ko. päivä satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi:

• arkipyhät, joita ovat

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• pitkäperjantai

• toinen pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• itsenäisyyspäivä

• joulupäivä

• tapaninpäivä

• juhannusaatto

• jouluaatto

• uudenvuodenaatto

5

Edellä sanottu koskee myös jaksotyötä. Niissä jaksoissa, joihin edellä mainitut ylimääräiset vapaapäivät osuvat (elleivät ne osu lauantaille tai sunnuntaille), työntekijän työaika lyhenee kyseisen tai sitä seuraavan tasoittumisjakson aikana kutakin tällaista päivää kohti työvuoroa vastaavan ajan, kuitenkin enintään 10 tuntia.

2.4 Ylityö

Ylityö on työtä, jota tehdään työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrän lisäksi.

Jaksotyössä työn jatkuttua kolmen viikon tasoittumisjaksolla yli 120 tunnin, maksetaan 9 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mu- kaan lukien 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa ja 250 tun- tia kalenterivuodessa. Luottamusmies voi sopia vuoden tarkastelujaksosta ja enintään 80 lisäylityötunnista vuodessa.

2.5 Muut säännökset

Paikallisesti voidaan muutoinkin sopia työaikalain 5, 13, 16, 22, 23, 28, 29, 39 ja 40 §:ssä luetelluista asioista. Tällainen sopimus on työehtosopimuksen osa.

(5 § varallaoloaika, 13 § liukuva työaika, 16 § vuorokauden ja viikon vaihtuminen, 22 § lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus, 23 § lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana, 28 § päivittäiset

lepoajat, 29 § vuorokausilepo, 39 § poikkeaminen työsopimuksella, 40 § poikkeaminen työehtosopimuksella)

2.6 Työajan pidentäminen (Pöytäkirja 29.11.2016)

Vuosityöaikaa pidennetään seuraavasti:

Kokoaikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien yhteensä 16 tunnilla vuodessa palkkojen säilyessä ennallaan. Osa-aikaisten tai vain osan vuodesta työs- kentelevän osalta työaikaa pidennetään työajan suhteessa.

Kysymys on säännöllisestä työajasta. Työskentelystä ei makseta yli- tai sunnuntaityökorva- uksia. Mikäli työajan pidentämisessä käytetään kokonaisia työpäiviä, työpäivä vähentää työ- ajan pidennystä 8 tunnilla.

Työajan pidentämisestä neuvotellaan ja sovitaan esimiehen ja työntekijän välillä. Tavoitteena on toimintatapaan ja työn luonteeseen sopiva ratkaisutapa ottaen huomioon työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Sopimus solmitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

6

3. VUOSILOMAMÄÄRÄYKSET

3.1 Vuosiloma ja lomaraha

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan.

Vuosilomapalkan laskennassa käytettävä päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkkai- sen työntekijän kuukausipalkka jakajalla 25.

Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkka ja lomaraha maksetaan työnantajan kulloisenkin käytännön mukaisena ajankohtana yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti kohdan 3.3 mu- kaisesti toisin sovita.

3.2 Talviloma

Talviloman pituus on viisi (5) työpäivää.

Talviloman saaminen täytenä edellyttää kahtatoista (12) vuosilomalain tarkoittamaa loman- määräytymiskuukautta. Talviloma annetaan talvilomakautena 1.10.–1.5.

Talviloma on palkallinen. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Talvilo- masta ei makseta lomarahaa.

3.3 Paikallinen sopiminen

Paikallisesti työehtosopimuksen osana voidaan sopia seuraavista asioista:

• vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä,

• vuosilomapalkan maksamisajankohdan siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle,

• vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena ja vuosiloman jakaminen osiin,

• lomarahan maksamisajankohdan siirto, maksamisen tasaaminen, vaihtaminen vapaaseen,

• talviloman antaminen muunakin kuin talvilomakautena, jakaminen osiin tai vaihtaminen rahaksi.

4. PALKKAMÄÄRÄYKSET

7

Palkka on työnantajan käytännön mukaisesti kuukausipalkka tai tuntipalkka ellei muuta sovita.

Perustuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 172.

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Työntekijä ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

Sunnuntaityöstä maksettava korvaus voidaan sopimuksella sisällyttää kuukausipalkkaan.

5. NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ

Työehtosopimuksen ja allekirjoittaneiden liittojen tavoitteena on edistää yrityskohtaisen yh- teistyön edellytyksiä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Tavoitteena on hyvässä hengessä tapahtuva ja rakentava asioiden käsittely yrityksen sisällä.

Työehtoja koskevat kysymykset käsitellään ensin työntekijän ja esimiehen välillä.

Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi työntekijän ja esimiehen välillä, asia siirtyy luottamusmie- hen ja työnantajan edustajan välillä käsiteltäväksi.

Paikalliset sopimukset (sopimuksen oikeudellisesta luonteesta riippumatta) neuvotellaan seuraavasti: Yhtä työntekijää koskien neuvottelu tapahtuu työntekijän ja työnantajan edusta-

jan välillä. Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään joko kyseisten työnte- kijöiden tai luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Mikäli asia koskee kokonaista henkilöstöryhmää, neuvottelut käydään luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Henkilöstöryhmää koskevat sopimukset tehdään kirjallisesti. Myös muut paikalliset sopimuk- sen tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää.

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa (Pöytäkirja 29.11.2016)

1. Ennakoivat toimenpiteet:

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi käsitellään yhdessä henkilöstö- ryhmien edustajien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa:

8

Kun luottamusmiehen, tai mikäli sellaista ei ole valittu, henkilöstön edustajien kanssa yh- teisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi

• lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työn- tekijöiden taloudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen ko- hennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomion otetaan konserni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteistoimintalaissa säädettyihin velvoittei- siin.

6. ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelemal- la.

Erimielisyydet käsitellään kohdan 5 neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

Mikäli luottamusmies ja työnantajan edustaja eivät saa erimielisyyttä ratkaistuksi, asia voi- daan siirtää yhteisellä muistiolla liittojen ratkaistavaksi.

7. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ASEMA

9

Työsuhdeasioissa työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä edustaa luottamusmies. Luottamusmieheen sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.

Luottamusmiehelle varataan tarvittava kohtuullinen aika luottamusmiestehtävien hoitami- seen.

Luottamusmiehelle maksetaan 9 prosentin lisäkorvaus. Korvaus lasketaan luottamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta.

Luottamusmiehelle annettavien tietojen osalta noudatetaan soveltuvin osin VKL–SJL lehdis- tön journalisteja koskevan työehtosopimuspöytäkirjan 27.5.2016 kohdassa 4 tarkoitettua menettelyä. (Pöytäkirja 29.11.2016)

Luottamusmiehellä on oikeus kerran vuodessa saada työnantajalta työehtosopimuksen so- veltamisen piiriin kuuluvista työntekijöistä seuraavat tiedot:

• toimihenkilön etu- ja sukunimet

• nimike

• työsuhteen sovittu kesto

• palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

Soveltamisohje:

Luottamusmiehen tulee luovutuksensaajana luovutettujen henkilötietojen käsittelyn yhtey- dessä täyttää rekisterinpitäjälle asetetut henkilötietolain mukaiset velvoitteet. Työnantajalta saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luot-

tamusmiehellä on mahdollisuus täyttää em. velvoitteensa esimerkiksi järjestämällä luotta- musmiehen käyttöön lukittu tila tai kaappi.

8. JÄRJESTÖTOIMINTA

Työntekijällä on mahdollisuus saada kohtuullisessa määrin palkallista vapaata SJL:n ja RTT- L:n liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmis- teluelinten kokouksiin osallistumista varten. Xxxxxx saaminen edellyttää, että asiasta on tapauskohtaisesti etukäteen sovittu työnantajan kanssa ja ettei kokoukseen osallistuminen kohtuuttomasti häiritse normaalia työn tekemistä.

9. TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS

Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

10

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla siitä, että työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan oikein.

10. VOIMASSAOLO

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.12.2017–31.1.2020

Sopimuksen voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

LIITE 1: TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

SANOMA MEDIA FINLAND OY MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

Aika 29.11.2017

Paikka Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Xxxxx Xxxxx Sanoma Media Finland Oy Xxxxx Xxxxx Medialiitto

Xxxxx Xxxxxxxxxx Suomen Journalistiliitto Xxxxx Xxxx ”

Sovittiin, että liittojen välillä 30.11.2017 asti voimassa oleva Sanoma Media Finland Oy:n yrityskohtainen toimituksellista henkilöstöä koskeva työehtosopimus uudistetaan seuraavin muutoksin:

11

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1 12.2017–31.1.2020.

2. Palkkojen korottaminen

2.1 Palkkojen korottaminen 1.2.2018

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,1 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,5 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien marraskuussa 2017 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita, 0,2 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3 %:n jakamisesta.

2.2 Palkkojen korottaminen 1.4.2019

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,1 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,7 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien tammikuussa 2019 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita, 0,3 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 %:n jakamisesta.

2.3 Yrityskohtainen erä

12

Erän käytöstä, jakoperusteista ja jaon kohdentamisesta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

Yrityskohtaisen erän suuruuden laskeminen

Erä lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien vuoden 2017 marraskuussa ja vuoden 2019 tammikuussa maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Soveltamisohje:

Palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Sen sijaan palkalliset vapaat (esi- merkiksi palkallinen sairausaika, palkallinen äitiysvapaa) ovat mukana. Vuorolisät eivät kuulu erän laskentapohjaan. Samoin erään ei sisällytetä luottamusmieslisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia eikä ylityökorvauksia. Myös tulosperusteiset erät jäävät ulkopuolelle.

Laskennassa ovat mukana kaikki lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskente- levät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen, tarvit- taessa työhön tuleva) riippumatta.

Luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisen perusteet ja suuruus. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti

Lähtökohtana on jako yrityskohtaisesti. Erän jakamisesta voidaan sopia myös lehtikohtai- sesti tai yksiköittäin.

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa yrityskohtaisen erän neuvotteluihin valmis- tautumiseen ja neuvotteluun.

Luottamusmiehelle annetaan aidon ja tasavertaisen neuvottelun mahdollistamiseksi työn- antajalla eräneuvotteluissa käytössä olevat riittävät tiedot muun muassa toimituksellisen henkilöstön palkkauksesta ja tehtävänkuvista sekä työsuhteen kestosta hyvissä ajoin, vii- meistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Riittävien tietojen sisältö riippuu käytännössä siitä, millä perusteilla erää esitetään jaettavaksi.

Tällöin voidaan käsitellä myös henkilökohtaisia palkkatietoja, kuitenkin anonyymisti, ellei neuvottelijoiden kesken toisin sovita. Luottamusmiehen neuvotteluissa saamat tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

Erä käytetään henkilökohtaisiin palkankorotuksiin yrityksen palkkarakennetta, työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukevalla tavalla.

Palkankorotuksin voidaan esimerkiksi

• tasata palkkaeroja oikeudenmukaisella tavalla

• edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja palkita monitaitoisuutta

13

• edistää jaksamista ja huomioida työn kuormittavuuden kasvua muun muassa suuntaamalla erää hankalia työaikoja tekeville

Neuvottelut on käytävä ja sopimukseen pyrittävä koko erästä. Paikallisesti ei voida sopia siitä, että erä jätetään maksamatta tai että se maksetaan vain osittain tai myöhennettynä.

Erän jaosta tehdään muistio tai pöytäkirja. Sillä varmistetaan, että osapuolilla on sama kä- sitys koko erän käytöstä.

Erän käytöstä kertominen

Luottamusmiehelle selvitetään, kuinka yrityskohtainen erä on käytetty sekä palkankorotus- ten kohdistumisen perusteet:

• jaetun erän euromääräinen summa

• millä perusteella henkilökohtaiset palkankorotukset on toteutettu

• miten suuria korotukset ovat olleet.

Xxxxxxx kertoo henkilökohtaisia palkankorotuksia saaneille henkilökohtaisesti, perusteineen. Työnantaja kertoo erän jaon periaatteet koko toimitukselliselle henkilökunnalle.

Mikäli erää saaneen työntekijän työsuhde päättyy palkankorotuskuukauden päättymiseen mennessä ja työsuhteen päättyminen on ollut sovittaessa työnantajan tiedossa, on ko. hen- kilön eränä saama euromäärä jaettava uudestaan. Uutta jakoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä,

jos erää saaneen työntekijän tekemiin, samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin ei ole palkattu uutta työvoimaa tai sijaistuksien yhteydessä sijaistettava ei palaa töihin.

3. Luottamusmies

Todettiin, että sopimusalan luottamusmiehenä toimii kaudella 2018–2019 Xxx Xxxxxxx.

4. Harjoittelijakäytännöt

Työnantajan ja henkilöstön valitsemien edustajien kesken selvitetään sopimuskauden aikana harjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Liitot avustavat selvityksen tekemisessä.

5. Tekninen editiomuutos

Termi lomapalkan korotus muutetaan lomarahaksi.

6. Työehtosopimus

14

Liitot laativat työehtosopimuksesta ajantasaisen kokonaisuuden. Vakuudeksi

Xxxxx Xxxxx sihteeri

SANOMA MEDIA FINLAND OY MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO