KYS-ervan erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 3 (17)

3.6.2015

1 Hoitotyö

Laatijat: Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxx.

KYS-ervan hoitotyön tavoitteet

Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ on osa kaikkea hoitotyötä. Terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän työn avulla parannetaan yksi- löiden, perheiden ja väestön terveyttä sekä hyvinvointia. Terveyden edis- tämisessä käytetään näyttöön perustuvaa tietoa, jonka tiedetään tuottavan myönteisiä terveysvaikutuksia ja jolla on myös kustannusvaikuttavuutta. Näistä esimerkkeinä ovat mm. kuntouttava työote, liikunnan lisääminen, ra- vitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edis- täminen, lääkehoidon ohjaus sekä alkoholin käytön vähentäminen. Tätä tie- toa on käytettävä asiakastyössä riittävästi.

Tässä esitetyillä (1 - 9) toimenpiteillä edistetään hoitotyön tuottavuutta osa- na organisaatioiden kokonaistuottavuutta. Kuviossa 1 esitetään kansallinen malli käytäntöjen yhtenäistämisestä. Mallia käytetään käytäntöjen yhtenäis- tämisen esimerkkinä KYS-ervalla.

1.1 Näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen

Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on antaa asiakkaille/potilaille parasta mahdollista, vaikuttavaa hoitoa. Yhtenäistetyt käytännöt ja hoito- protokollat sekä standardoidut toimintatavat parantavat hoidon laatua. Näyttöön perustuva toiminta on parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tie- don harkittua käyttöä asiakkaan/potilaan hoidossa sekä hänen läheistensä huomioon ottamisessa. Tavoitteena on vastata hoidon tarpeeseen käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä. Näyttöön perustu- valla hoitotyöllä yhtenäistetään henkilöstön toimintaa niin, että samassa ti- lanteessa oleva asiakas/potilas saa samantasoista hoitoa ja palvelua. Se li- sää myös toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä henkilöstön osaa- mista.

Näyttöön perustuvan hoitotyön edellytyksenä on, että tutkimus- ja seuranta- tietoa on tuotettu hoitotyöstä, tuotettu tieto on käyttökelpoista ja sitä on hel- posti saatavilla toimintayksiköissä. Oleellista on, että hoitohenkilöstöllä on käytössään tarvittavat taidot tiedon hakemiseen ja he osaavat hyödyntää näyttöön perustuvia hoito- ja hoitotyön suosituksia ja niihin perustuvia hoito- ohjeita. Ajantasaisen tiedon saatavuutta ja käyttöä tukevat tietojärjestelmät, internet-yhteydet ja alan julkaisut. Ervalla hoitotieteellinen tutkimus, johta- minen ja koulutus luovat edellytykset näyttöön perustuvalle toiminnalle seu- raavasti:

Hoitotyön johtaja varmistaa työntekijöiden osaamisen ja toimintakäytäntö- jen yhtenäisyyden, vastaa vaikuttavien toimintatapojen ja menetelmien käy- töstä sekä perustaa myös omat päätöksensä parhaaseen mahdolliseen

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 4 (17)

3.6.2015

näyttöön. Hoitotyön johtajien vastuulla on luoda näyttöön perustuvaa toi- mintaa tukeva ja yhtenäisiä käytäntöjä edistävä toimintapolitiikka ja - kulttuuri. Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä tuetaan ottamalla käyttöön asiantuntijarakenteita, jotka tukevat näyttöön perustuvan toimin- nan kehittämistä. Asiantuntijarakenteet on kuvattu sosiaali- ja terveysminis- teriön suosituksessa Julkaisuja 2009/18, sivut 59 – 60.

Koulutus antaa henkilöstölle valmiudet näyttöön perustuvaan toimintaan. Lisäksi näyttöön perustuvaa toimintaa voidaan vahvistaa säännöllisen työ- pajatoiminnan avulla. Näyttöön perustuva toiminta on tärkeää myös koulu- tuksen ja opetuksen kehittämisessä ja opiskelijaohjauksessa. Tutkimustie- toa tuotetaan vaikuttavista toimintatavoista ja –menetelmistä sekä niiden hyödyntämisestä käytännössä, johtamisessa ja koulutuksessa.

Näyttöön perustuvan toiminnan arviointi – toimivatko kaikki toiminta- ja työ- yksikössä sovittujen periaatteiden mukaisesti – on toimeenpanoprosessin olennainen osa.

Kuvio 1. Malli käytäntöjen yhtenäistämisestä eri tasoilla

Kuvion lähde: Eri tahojen vastuut näyttöön perustuvien, yhtenäisten käytäntöjen kehittämisessä (Holopainen ym. 2009). Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, Toimintaohjelma 2009 – 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 5 (17)

3.6.2015

2009:18.

1.2 Hoitotyön asiantuntijuus hoidon jatkuvuuden turvaamisessa

Terveysalan ammatillinen koulutus ja ammatillinen lyhyt- tai pitkäkestoinen täydennyskoulutus tai tutkintoa täydentävät opinnot mahdollistavat hoitajien työn kehittämisen yhä asiakaslähtöisempään toimintamalliin. Tavoitteena on, että potilaat saavat laadukasta hoitoa, henkilöstön työtehtävät on järjes- tetty tarkoituksenmukaisella tavalla hoidon kokonaisuuden ja ammattiryh- mien välisen yhteistyön ja osaamisen näkökulmasta. Asiakaslähtöisyyttä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja yhtenäistämällä hoitotyön toimintaa.

Hoitotyön toiminnan kehittäminen edellyttää työnjakoa/tehtäväsiirtoja lääkä- rien/hammaslääkärien ja ammattikorkeakoulu-/opistotasoisten ammattiryh- mien välillä, koulutetun hoitohenkilöstön kesken ja hoitohenkilöstön ja avus- tavan henkilöstön välillä. Hyviä esimerkkejä terveydenhuollon henkilöstön tehtävien ja työnjaon uudistamisesta ovat kroonisten kansansairauksien hoidossa toimivat astma-, diabetes-, reuma- ja verenpainepotilaiden hoitaji- en vastaanotot ja lääkäri-hoitaja – työparityömalli. Tehtävä- ja työnjako edellyttävät uuden tehtävän osaamisen ja lisäkoulutustarpeen arviointia. Työnantajan on huolehdittava perehdyttämisestä uusiin tehtäviin ja tarvitta- essa ammatillisen lyhyt- tai pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen järjestä- misestä.

Hoitotyön asiantuntijuutta hyödynnetään käytäntöjen yhtenäistämiseksi alueellisesti. Asiantuntijahoitajat toimivat yhteistyössä potilaan hoitoon osal- listuvien tahojen kanssa. Näin yhtenäistetään hoitoketjun osapuolten toi- minta ja taataan potilaalle laadukas ja tutkittuun näyttöön perustuva hoito.

Hoitohenkilöstön työpanos ja ammatillinen osaaminen tulee kohdistua poti- laiden / asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tulee olla käytössä laaja-alainen hoitajien itsenäinen vastaanottotoiminta, jossa huomioidaan koko potilaan hoitoketju.

Hoitotyön asiantuntijarakenteessa varmistetaan, että on riittävästi asiantun- tijoita yleisimpiin kansansairauksiin (diabetes, sydäntaudit, reuma, syöpä) ja myös erityisosaamista riskien tunnistamiseen ja yhdenmukaiseen hoita- miseen (kipu, painehaava, kaatumiset jne.)

Hoitajien itsenäistä vastaanottoa lisätään erityisesti erikoissairaanhoidossa ja päivystyksessä. Vastaanottotoimintaa kehitetään yhteistyössä peruster- veydenhuollon kanssa, osana potilaiden hoitoketjua.

Esimerkiksi Keski-Suomessa alueella perusterveydenhuollon terveyskes- kuksissa on aloitettu fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta tuki- ja lii- kuntaelinten sairauksien tutkimiseksi ja hoitamiseksi konservatiivisin kei-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 6 (17)

3.6.2015

noin. Toiminnan organisoimisesta ja fysioterapeuttien osaamisen varmis- tamisesta vastaa sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikkö / kliinisen fysioterapi- an asiantuntija.

Näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja hoitotyön asiantuntijuutta tuetaan otta- malla käyttöön asiantuntijarakenteita. Nämä tukevat näyttöön perustuvan toiminnan edistämistä, toimintatapojen yhtenäistämistä, hoitajavastaanotto- toimintaa, työparityöskentelyä sekä muuta kehittämistä. Asiantuntijuuden käyttöönottoa tukee ja ohjaa kansallinen malli näyttöön perustuvan toimin- nan asiantuntijuudesta (kuvio 2).

▪Vahva kliinisen hoitotyön ▪ Vahva kliinisen hoito-

Kliinisen hoitotyön

asiantuntijat

Kliinisesti erikois-

tuneet hoitajat

Kliinisessä hoitotyössä

toimivat hoitajat

▪Vahva kliinisen hoitotyön osaaminen työyksikössä

▪Tiedon soveltamisen osaaminen

▪Työ- ja toimintayksikön tuntemus

Asiantunti-

juuden tyypit

Osaamisen tavoite

Kuvio 2. Asiantuntijuus näyttöön perustuvassa toiminnassa

Osaamisen painotus

▪ Kliinisen hoitotyön osaaminen

▪ Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminen sekä näiden johtamisen osaaminen

Kliinisen hoitotieteen

asiantuntijat

▪Vahva kliinisen hoitotyön sekä tutkimus- ja kehittä- misosaaminen

▪Johtamisosaaminen

▪Kansallisen ja kansain- välisten palvelujärjes- telmän tuntemus

▪Kansainvälisen yhteistyön osaaminen

työn ja kehittämis-

osaaminen toimialalla

▪Tutkimus- ja johtamisosaaminen

▪Palvelujärjestelmän tuntemus

osaaminen työyksikössä

ja erityisosaamista

▪Tiedon soveltamis- ja kehittämisosaaminen

▪Työ- ja toimintayksikön tuntemus

▪ Tiedon tuottaminen ja levittäminen toimintayksikössä ja alueilla

▪ Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen

Toiminta

näyttöön perustuvien (NP)

käytäntöjen käyttöön- otossa

NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa

Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen

NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla

NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä

Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen

Tiedon levittäminen

Tieteellisen tiedon soveltaminen Käytäntöjen yhtenäistä- minen toimintayksiköissä ja alueella

Hoitotyön suositusten laatiminen Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/NP käytäntöjen toimeenpanon arviointi Kehittämis- ja tutkimus- hankkeiden johtaminen Asiantuntijuuden ja joh- tamisen kehittymisen tuki Kansallisen ja kansain- välisen kehityksen seuraaminen

NP-käytäntöjen kehittä- minen, käytöönoton tuki Tiedon hakeminen, levittäminen ja käytön seuraaminen Asiantuntijuuden kehittymisen tuki Kansallisen ja kansain- välisen kehityksen seuraaminen

1.3 Hoitotyön potilaslähtöisen toimintaympäristön kehittäminen vuodeosastolla

Tulevaisuudessa hoitotyötä tehdään tehokkaammin ja laadukkaammin vä- hemmillä resursseilla. Keskeistä ovat hoitotyön tulokset ja vaikuttavuus.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 7 (17)

3.6.2015

Hoitohenkilöstön työ keskitetään potilaan hoitoon ja välillistä hoitotyötä vä- hennetään. Hoitotyö on yksilöllistä ja tarpeenmukaista ja siinä huomioidaan myös potilaan perhe ja läheiset.

Uudistuvassa toimintaympäristössä hoitotyön toiminnot ovat sujuvia ja jous- tavia. Toiminnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota potilaslähtöisiin proses- seihin, potilasta hyödyttäviin toimintoihin. Potilaslähtöisissä prosesseissa on karsittu pois potilaalle lisäarvoa tuottamaton toiminta, kuten odottaminen tai etsiminen. Prosessien potilaslähtöinen tehostaminen ja hukka-ajan kar- siminen toiminnoista liittyy Lean-ajattelun mukaiseen toiminnan kehittämi- seen.

Lean-ajattelun mukaan hoitotyön toimintojen kehittäminen alkaa hoitotyön nykytilan kartoituksella, jossa kerätään tietoa hoitotyön tämän hetkisestä toiminnasta ja sisällöstä. Tiedon kerääminen voi toteutua esim. työajanseu- rantatutkimuksella, jossa tutkittavat hoitotyön toiminnot on jaettu potilaan hoidon kannalta lisäarvoa tuottavaan hoitotyöhön, tarpeelliseen toimintaan (jolla ei ole välitöntä lisäarvoa potilaalle) ja potilaalle lisäarvoa tuottamatto- maan työhön. Tällä tavoin saadaan tietoa hoitohenkilöstön työajan jakau- tumisesta näihin toimintoihin ja mihin toimintoihin kehittäminen tulevaisuu- dessa kohdennetaan. Keskeisenä kehittämisen tavoitteena on hoitotyön kohdentaminen lisäarvoa tuottavaan työhön ja hoitohenkilöstön työajan mi- nimointi lisäarvoa tuottamattomassa työssä. Tarkastelun kohteeksi nouse- vat myös hoitotyön resurssien organisointi, kuten yksikössä käytettävä hoi- totyön toimintamalli ja työnjako eri ammattiryhmien kesken.

Potilaan hoidon kannalta joustavat ja heitä hyödyttävät hoitoprosessit vaati- vat yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä sekä arviointia kaikilta potilaan hoi- toon osallistuvilta ammattiryhmiltä. Kehittämistoiminnassa ovat keskeisessä asemassa käytännön työntekijät, joilla on paras tieto työnsä sisällöstä ja jotka osaavat sitä parhaiten kehittää. Tämä on mahdollista toteuttaa mo- niammatillisessa ”innovaatiotyöryhmässä”, jossa on mukana yksikön henki- lökuntaa, kuten lääkäreitä, osastonsihteereitä, sairaan-, perus- ja mielen- terveyshoitajia, varahenkilöstöä, puhtauspalveluiden työnjohtajia sekä am- mattijärjestöjen edustajia. Nämä ryhmät päättävät yksiköstä kerätyn, näyt- töön perustuvan tiedon pohjalta niistä toiminnoista, joita yksikössä kehite- tään yhdessä henkilöstön ja hoitotyön johtajien kanssa.

Hoitotyön johtajat ovat vastuussa toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön osallistamisesta siihen. He ovat vastuussa hoitotyön resurssien kohdenta- misesta potilaan hoitoon keskeisesti liittyviin toimintoihin ja potilasta hyö- dyntävien hoitotyön toimintamallien käyttöönotosta.

1.4 Leikkauspotilaan hoitoketjun kehittäminen

Leiko -toiminta vaikuttaa leikkauksiin tulevien, vuodeosastohoitoa vaativien potilaiden hoitoprosesseihin. Hoitotyön osalta leiko -toiminnassa hyvin kes- keistä on potilaan ohjaaminen leikkaukseen valmistautumisessa. Potilaan ohjaaminen tapahtuu potilaan poliklinikkakäynnillä ennen leikkausta ja/tai

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 8 (17)

3.6.2015

hoitajan yhteydenotolla puhelimitse leikkausta edeltävänä päivänä. Leikka- usta edeltävä puhelinsoitto antaa potilaalle mahdollisuuden tarkistaa leik- kaukseen ja siihen valmistautumiseen liittyviä asioita. Leiko -toiminta vä- hentää vuodeosastojen kuormitusta leikkaukseen tulevien potilaiden val- mistelujen ja leikkaukseen viennin osalta ja siten vuodeosastojen henkilö- kunta keskittyy leikattujen ja muiden vuodeosastohoitoa vaativien potilaiden hoitoon.

Leiko -toiminnan kehittäminen ervalla hoitotyön osalta keskittyy erityisesti näyttöön perustuvaan potilaan ohjaamisen kehittämiseen sekä myös leik- kauspotilaan hoitoprosessien muutoksen myötä hoitotyön resurssien tar- kasteluun näyttöön perustuen.

1.5 Ensihoidon, päivystystoiminnan ja tehohoidon jälkeisen hoitotyön kehittäminen

Hoitotyön toimintojen kehittämistä ensihoidossa ja päivystystoiminnassa ohjaa potilas- ja asiakaskeskeisyys sekä avohoitopainotteisuus. Potilaiden hoito on kokonaisuus, jossa korostuu perusterveydenhuollon ja erikoissai- raanhoidon välisen toiminnan saumattomuus. Erikoissairaanhoidon osuu- den potilaan kokonaishoidosta tulee olla mahdollisimman lyhytkestoista ja avohoitopainotteista.

Hoidon porrastusta ja päivystysalueen toimintaa kehitetään mm. puhelin- neuvonnalla ja takaisinsoittopalvelulla. Keskeisenä kehittämiskohteena on myös kotiutuskäytäntöjen edistäminen ja selkeyttäminen. Lisäksi on kehitet- tävä päivystystoimintaa liittyvää lääkehoitoa, kuntouttavaa työotetta sekä vanhuspotilaiden hoito- ja hoivatyötä.

Tehohoito on Suomessa tutkitusti vaikuttavaa hoitoa. Kansainvälisesti arvi- oituna tehohoito on erinomaisella tasolla. Kehittämistä tarvitaan vaativien tarkkailu-, valvonta- ja vuodeosastohoidon potilaiden hoidossa. Henkilöstön valmiuksia tunnistaa kriittisesti sairaan potilaan oireita, tutkia, arvioida ja hoitaa niitä on lisättävä. Tehohoidon jälkeinen kuolleisuus on maassamme kuitenkin esimerkiksi vaikeissa infektioissa huomattavan suurta, ja tehohoi- don avulla saatu etu tavallaan menetetään. Tästä syystä tehohoidon aikais- ta ja jälkeistä kuntouttavaa hoitotyötä on kehitettävä voimakkaasti. Lisäksi on arvioitava tehohoidon moniammatillisen jälkipoliklinikkatoiminnan tarve. Sen tavoitteena on parantaa tehohoidon jälkeistä elämänlaatua, jossa on tutkimuksellisesti todettu olevan ongelmia."

1.6 Lääkehoito

Turvallinen lääkehoidon toteuttaminen käsitetään laajaksi kokonaisuudeksi, johon kuuluvat organisaatio- ja yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, lääkehoidon toteuttamiseen vaadittavat määräaikaiset luvat sekä lääkehoi- don turvallisuutta vaarantavien tapahtumien säännöllinen seuranta (HaiP- ro).

Organisaatioiden lääkehoitosuunnitelmat päivitetään THL:n uuden Turvalli-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 9 (17)

3.6.2015

nen lääkehoito-opaan (julk. kevät 2015) mukaisesti. Lisäksi suunnitelmissa huomioidaan STM:n Lääkepolitiikka 2020, jossa painotetaan lääkehuollon vaikuttavuutta ja turvallisuutta.

Ervan sairaaloissa kuvataan lääkehoidon turvallisuutta edistävä toiminta- malli (kuvio 3, KYSin malli).

Kuvio 3. Lääkehoidon turvallisuutta edistävä toimintamalli

1.6.1 Farmasian osaajat tiimien jäseniksi

		Lääkehoidon turvallisuutta, sujuvuutta ja vaikuttavuutta parannetaan yhte-
		näistämällä toimintatapoja yksiköiden välillä. Tekniikkaa hyödyntämällä voi-
		daan lisätä koneellista lääkkeiden jakelua. Se on turvallista ja virheetöntä.
		Turvallisuutta lisäävät lääkehoidon tarkastukset ja konsultaatiot, joiden te-
		kemisessä proviisorit ja farmaseutit ovat asiantuntijoita.
		Meiltä Suomesta puuttuu perinne siitä, että farmaseuttien ja proviisorien
		lääkeasiantuntijuutta käytetään laajasti sekä että heidät hyväksytään osaksi
		hoitotiimiä. Ervalla on tavoitteena lisätä farmaseuttien ja proviisorien työ-
		panosta lääkehoidon tarkastuksissa ja konsultaatioissa, vaikutusten seu-
		rannassa, lääkeneuvonnassa ja monilääkittyjen potilaiden lääkityksen arvi-
		oinnissa. Näillä kaikilla parannetaan lääketurvallisuutta. Mainituilla tavoilla
Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 10 (17)

3.6.2015

voidaan myös systemoida potilaan lääkeneuvontaa ja parantaa tiedonkul- kua.

1.6.2 Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen

Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen on uusi itsenäinen perusterveyden- huollon vastaanottohoitotyön tehtävä. Lääkkeenmääräämislisäkoulutus (45 op) tuottaa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisessä tarvittavan osaamisen valtioneuvoston asetuksen (1089/2010) mukaisesti. Koulutus antaa sai- raanhoitajalle, sairaanhoitajana laillistetulle terveydenhoitajalle ja kätilölle valmiudet määrätä käytettäviä lääkkeitä hoitamilleen potilaille.

Sairaanhoitajalla on vastuu omasta toiminnastaan. Vastuu rajoittuu omaan osuuteen potilaan hoidosta. Sairaanhoitaja toimii hoitosuunnitelman mukai- sesti, kirjallisen tehtävänkuvan puitteissa tuntien oman ammattitaitonsa ra- jat. Tarvittaessa sairaanhoitaja konsultoi tai lähettää potilaan lääkärille. Sai- raanhoitajan vastuulla on oman ammattitaitonsa ja ajantasaisen osaami- sensa ylläpitäminen ja täydentäminen.

Erityisvastuualueen hoitotyön toimintaohjelmassa tuetaan perusterveyden- huollon toimintayksiköiden ja yhteispäivystysten toimintamallien kehittämis- tä siten, että tuetaan hoitotyön tekijöitä hakeutumaan sairaanhoitajien lääk- keenmääräämisen lisäkoulutukseen ja tätä kautta uusiin, itsenäisiin hoitaja- vastaanottoihin moniammatillisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kans- sa.

1.7 Opiskelijaohjauksen kehittäminen

Työelämän ja oppilaitosten yhteisten verkostojen sekä opiskelijaohjauksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. KYS-ervalla on yhtenäiset kriteerit laadukkaan opiskelija- ohjauksen toteuttamiseksi, jonka yhtenä tavoitteena on myös turvata poti- laan hyvä hoito. Kansallisiin suosituksiin perustuvan ohjaajakoulutuksen avulla yhtenäistetään opiskelijoiden ohjauskäytänteitä sekä kehitetään oh- jausosaamista KYS-ervalla. Koulutusta kehitetään toteutettavaksi mo- niammatillisesti erilaisissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijaohjauksen laadun arvioinnin mittari (CLES+T) on käytössä kaikis- sa ervan sairaanhoitopiireissä ja siten mahdollistaa säännöllisen opiskelija- palautteen ja vertailutiedon hyödyntämisen kansallisesti ja eri yksiköiden välillä. Hoitotyön opetuksen järjestämiseksi hoitotyössä tarvitaan hoitotyön kliinisiä opettajia. Tavoitteena on, että jokaisessa organisaatiossa työsken- telee kliininen opettaja.

1.8 Henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja osaamisen kehittäminen

Hoitohenkilöstön ikääntyminen, eläkepoistuman vauhdittuminen ja saman- aikaisesti työvoimapotentiaalin väheneminen, työhön liittyvien asenteiden muuttuminen ja osaamisvaateiden lisääntyminen mm. muuttuvien toiminta-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 11 (17)

3.6.2015

prosessien vuoksi tuovat haasteita hoitohenkilöstön saatavuuteen ja osaa- miseen. Edellisen lisäksi tutkimuksissa on todettu vastavalmistuneiden sai- raanhoitajien lähtöhalukkuus työskentely yksiköstä, organisaatiosta ja alal- ta. Sairaanhoitajaliiton tekemän työolobarometrikyselyn tulosten perusteella jopa joka 4. vastavalmistunut miettii vakavasti uranvaihtoa.

Henkilöstön saatavuus ja riittävyys turvataan työvoimatarpeiden ennakoin- nilla ja työssä jatkamisen ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajien tukemi- sella. KYS-ervalla on meneillään työhyvinvoinnin tukemiseen tähtääviä ke- hittämishankkeita hoitotyössä, joissa paneudutaan esimerkiksi työolosuh- teiden ja joustavien työaikojen kehittämiseen. Työvoimatarpeen ennakointia tarkistetaan vuosittain ja edistetään ulkomaalaistaustaisten sijoittumista hoi- totyöhön mm. koulutuksen ja perehdytyksen kautta. Henkilöstön riittävyy- den turvaaminen hoitotyöhön edellyttää myös ammattiryhmien välisen työn- jaon selkiyttämistä sekä ervan yhteisillä indikaattoreilla toteutettua hoitotyön henkilöstömitoituksen arviointia suhteessa hoidon tuloksiin.

Riittävän osaamisen lähtökohtana on, että jokaisella hoitotyössä olevalla on ammattitutkinto. Henkilöstön osaamisen varmistamisessa käytetään kaikkia niitä henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä, joilla sovitetaan yhteen tehtävien vaatimuksia ja henkilöstön osaamista. Tavoitteena on henkilöstön työsuori- tuksen parantaminen. Keskeisiä tässä ovat johtamisen ja esimiestyön kehit- täminen sekä osaamisen johtaminen. Osaamisen johtamisessa tunniste- taan ja hyödynnetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja käytäntöjä henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja uralla etenemisessä.

Osaavan henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi edistetään organisaatioiden sisällä järjestelmiä, joissa henkilöstö pääsee kehittämään itseään ja käyttämään laaja-alaisesti omaa osaamistaan. Tämä tukee myös työhyvinvointia, kun henkilöstö pääsee kehittämään itseään. Vahvistetaan henkilöstön liikkuvuutta varahenkilöstöjärjestelmän ja lainahoitajamallin avulla, kannustetaan henkilöstöä liikkuvuuteen.

1.9 Alueellinen yhteistyö ja palveluohjaus hoitotyön näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamiseen kohdistuvassa uudistuksessa haetaan potilaskeskeisiä, uudenlaisia toimintakonsepteja. Tarkastelukul- mana on potilaan hoitoketju. Uudistuksessa keskeisenä on palvelujen yh- teensovittaminen, joka käytännössä tarkoittaa palveluohjausta.

Tiedetään esimerkiksi, että 10 % väestöstä käyttää jopa 80 % kuntien sosi- aali- ja terveydenhuollon menoista. Tiedetään myös, että palveluiden suur- käyttäjistä yli 90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua ja heistä puolet käyttää neljää tai useampaa erityyppistä palvelua. Perinteinen siiloutunei- siin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee hei- kosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita. Hoitotyön toiminta- mallissa alueellinen yhteistyö on huomioitu esim. itsenäisen vastaanotto- toiminnan kehittämistyössä ja haasteena on ulottaa ohjauskäytännöt suo-

raan väestölle. Esimerkkinä matalan kynnyksen toimintamallit, nettihoitaja-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 12 (17)

3.6.2015

vastaanotot jne. Potilasohjaus on merkittävä hoitotyön ydintoiminto. Asia- kasvastaavamalli, jossa hoitaja vastaa monisairaan, paljon palveluita käyt- tävän potilaan / asiakkaan hoidon kokonaisuudesta ja tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Alla on palveluohjauskokonaisuuden hahmottamiseksi Keski-Suomen So- te2020-hankkeen palveluohjaustyöryhmän näkemys kokonaisuudesta.

Kuvio 4. Keski-Suomen SOTE2020 –hankkeen palveluohjaustyöryhmän näkemys kokonaisuudesta

1.10 Henkilöstömitoitus

Henkilöstömitoitus tarkoittaa sitä, että riittävät tiedot ja taidot omaava henki- löstö tuottaa määrältään ja laadultaan tarkoituksenmukaiset hoitotyön pal- velut suurimmalle mahdolliselle määrälle potilaita tai asiakkaita, kustannus- tehokkaimmin ja inhimillisesti vaikuttavimmalla tavalla (Partanen, 2002). Hoitotyön henkilöstömitoitus on yhteydessä turvalliseen potilashoitoon, henkilöstön työtyytyväisyyteen ja pysyvyyteen. Systemaattisen kirjallisuus- katsausten mukaan riittävä hoitohenkilöstö ja sairaanhoitajapainotteisuus vähentävät sairaalakuolemia, komplikaatioihin menehtymisiä ja lyhentävät hoitojakson kestoa (Xxxx ym. 2007, Xxxxxxxx ym. 2007). Hoitohenkilöstön mitoitus on perusta hyvälle ja laadukkaalle hoitotyölle ja se mahdollistaa potilaille tasa-arvoisen madollisuuden hyvään ja vaikuttavaan hoitoon. Mit- tari kuvaa potilaiden ja henkilöstön välistä suhdetta, mitoituksen lähtökoh- tana on toiminta ja potilaiden tai asiakkaiden hoidon tarve. Henkilöstömitoi- tus ei perustu sairaansija – ajatteluun, kuten ennen.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 13 (17)

3.6.2015

Ervan sairaalat mitoittavat hoitohenkilöstön tarkoituksenmukaiseksi omissa sairaaloissaan ja yksiköissään sekä aina kun toiminnallisia muutoksia ta- pahtuu, joilla on vaikutusta hoitohenkilöstövoimavarojen hallintaan. Tavoit- teena on ajantasainen henkilöstömitoitus, jonka avulla voidaan mitoittaa henkilöstötarvetta myös jokaisessa työvuorossa. Henkilöstömitoitukseen suunniteltua työkalua käytetään aktiivisesti. Henkilöstömitoitusta kuvaavan mittarin yhtenä osana hyödynnetään Rafaela® – hoitoisuusluokittelussa saatuja tietoja, hoitoisuudeltaan hoitoisempien potilaiden ja asiakkaiden osalta (IV ja V luokan potilaat). Rafaela® on hoitotyön kuormittavuutta ku- vaava kansallinen mittari. Se mahdollistaa hoitotyön kuormittavuuden joh- tamisen tasaisemmin. Hoitoisuuskuormitus (hoitoisuus/hoitaja) mahdollis- taa henkilöstöresurssien tasaamista potilaiden ja asiakkaiden tarpeiden ja hoitoisuuden mukaan.

Potilaiden hoidon tarve voidaan arvioida RAFAELA™ - hoitoisuusluokitusjärjestelmän avulla, jonka sisältämien mittareiden avulla määritetään kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä. Potilaiden hoitoi- suus kirjataan mittarin avulla kuudelta eri hoitotyön osa-alueelta potilastie- tojärjestelmään. Hoitoisuusluokitusmittareita on kehitetty eri hoitotyön ym- päristöihin. Vuodeosastoilla on käytössä OPCq -mittari, poliklinikoilla sekä tutkimus- ja toimenpideyksiköissä POLIHOIq -mittari, psykiatrian vuode- osastoilla PPCq -mittari, sädehoitotyössä SÄDEHOIq -mittari sekä periope- ratiivisessa hoitotyössä PERIHOIq -mittari. RAFAELA™ -järjestelmä on monipuolisesti tieteellisesti validoitu ja sen tuottamat tulokset vastaavat myös empiiristä kokemusta hoitotyön kuormituksesta. Yhtenäisellä tavalla tuotetun ja arvioidun hoitoisuustiedon avulla hoitohenkilöstön työpanos voi- daan kohdentaa potilaiden hoidon tarpeiden mukaisesti.

1.11 Hoitotyön työn tuottavuuden lisääminen

Ajantasainen ja päivitetty hoitohenkilöstömitoitus mahdollistaa hoitotyön palveluiden tuottamisen tuottavasti ja kustannustehokkaasti, kuitenkin poti- laiden ja asiakkaiden hoidon tarpeet huomioiden.

Hoitohenkilöstövoimavarojen johtaminen perustuu tiedolla johtamiseen, strategiseen suunnitteluun ja ennakoivaan johtamiseen. Hoitohenkilöstön työpanosta johdetaan tuottavasti ja se on käytössä siellä, missä potilaat ja asiakkaat ovat. Henkilöstön liikkuvuutta edistetään siten, että siellä missä ovat potilaat ja asiakkaat, siellä ovat myös hoitajat. Tämä edellyttää jatku- vaa ja joustavaa henkilöstövoimavarojen ja potilaiden ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointia. Arviointi on päivittäistä ja jatkuvaa ja henkilöstön liikutel- tavuutta johtaa ja ohjaa hoitotyön lähiesimiehet.

Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden edistämiseksi hoitajien työvuorojen aloitus- ja lopetusaikoja tarkennetaan potilas- ja asiakaslähtöisemmäksi. Työvuorojen päällekkäisyyttä puretaan hiljaista raportointia ja sähköisiä po- tilaskertomustietoja hyödyntäen. Vuorovahvuuksien suunnittelua ohjaa poti-

laiden ja asiakkaiden välittömät hoidon tarpeet, Xxxxxxx – hoitoisuuskuorma

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 14 (17)

3.6.2015

sekä tieto välillisestä ja välittömästä hoitotyöstä.

Myös yksikkökohtaisen työn osuus ja tukipalveluiden käytön mahdollisuu- det (osastofarmaseutit, hoitologistikot, laitos- ja välinehuolto jne) vaikuttavat siihen, miten hoitajien välitön työaika kohdentuu asiakas- ja potilastyöhön. Hoitotyöntekijöiden välittömän hoitotyön osuuden tulee olla kasvava osuus työstä ja hoitohenkilöstön työajan sisältöä seurataan ja mitoitetaan säännöl- lisesti.

Äkillisten ja pitkäaikaisten sijaisten käyttö on hyvin suunniteltua, keskitetysti johdettua ja sijaisten käyttö perustuu potilaiden ja asiakkaiden tarpeeseen, ei totuttuun vuorovahvuuteen. Henkilöstön vuosilomat on suunniteltu koko vuoden osalta tasaisesti toiminnan ruuhkahuiput ja hiljaiset hetket huomioi- den. Sisäisten sijaisten työpanos on tasaisesti ja vain tarpeen mukaan käy- tössä.

Hoitohenkilöstön vakanssien määrää ja henkilötyövuosien kehitystä seura- taan suhteessa tavoitteisiin (tai) muihin ammattiryhmiin, vakinaisten ja mää- räaikaisten henkilöiden lukumäärää seurataan suhteessa henkilöstösuunni- telmaan tai strategiaan, lisä – ja ylitöiden määrää seurataan suhteessa työssä jaksamiseen (sairaslomat) sekä hoitohenkilöstön nettotyöpanos- ta/hoidettu potilas seurataan työn tuottavuuden kuvaamiseksi.

Hoitajien työajan ja tehtävien keskittyessä potilas- ja asiakastyöhön, hoitaji- en työnkuva mahdollistaa potilaiden ja asiakkaiden aikaisempaa paremman hoidon ja tätä kautta myös hoitajien sitoutuminen ammattiin ja organisaati- oon paranee. Hoitohenkilöstön työhyvinvointi kohenee, kun välillisten teh- tävien määrä vähenee ja hoidolliset tehtävät vastaavat aikaisempaa pa- remmin korkeatasoista terveydenhuollon ammattitutkintoa.

1.12 Hoitotyöntekijöiden, asiantuntijoiden ja johtajien työnsisällön seuranta

1.12.1 Hoitohenkilöstön työajan sisällön seuranta

Hoitohenkilöstön työajan sisällön seurantaa on ervalla tehty jo pitkään. Hoi- tajien työajan sisällön seurannassa kuvataan hoitohenkilöstön ajankäytön jakautumista eri toiminnoille. Työajan sisällön seurannassa käytetään it- searviointiin perustuvaa työajan sisällön ja työajan käytön seurantamene- telmää. ervan hoitohenkilöstön työajansisällön seurannan ohjaamisessa on tavoitteena kasvattaa potilaalle lisäarvoa tuottavan työpanoksen kohden- tumista potilaiden hoitoon sekä vähentää välillistä hoitotyötä ja potilaalle ar- voa tuottamatonta työtä hoitotyön johtamisen avulla. Työajan sisällön seu- ranta kuvaa omalta osaltaan hoitohenkilöstön ja tukipalveluja tuottavan henkilöstön työnkuvien ja tehtävänsiirtojen onnistunutta muutosta.

1.12.2 Hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten työajan sisällön seuranta

Hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten työajan käyttöä ja työprosesseja on tutkittu vähän. Hoitotyön johtajat luovat kuitenkin omalla työllään edellytyk-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 15 (17)

3.6.2015

set hyvälle hoitotyölle, sen kehittämiselle sekä hoitotyön koulutukselle. Hoi- totyön johtajien työn sisällön ja työajan käytön tutkimus on tärkeää. Hoito- työn johtajien ja lähiesimiesten työajan käyttöä ja työprosesseja on tutkittu vähän. Tutkimusten mukaan tiedetään, että hoitotyön johtajien työaika on keskittynyt yksikön sisällä tapahtuvan toiminnan päivittäisjohtamiseen (Xxxxxx & Xxxxxxxxxx, 2013; Xxxxx, Xxxxxxxx, Sjöden & Xxxxxxxx, 2008; Xxxxxxxxx & Xxxxxxx, 2005), josta strategiatyön suunnitelmallisuus, tavoite- hakuisuus ja kehittäminen puuttuu lähes kokonaan (Cadmus & Wisniews- ka, 2013;Xxxxx, Xxxxxx, Xxxxxxxx & Xxxxxxxxx, 2009;Xxxxxxxx, 2008; Su- rakka 2008). Hoitotyön johtajien työnkuva on viime vuosikymmeninä muut- tunut, jonka vuoksi se edellyttää tarkempaa tietoa hoitotyön johtajien työn sisällöstä ja sen painopistealueista.

Ervalla on meneillään hoitotyön johtajien työntutkimus, joka jatkuu. Hoito- työn johtajien työntutkimuksella saadaan tietoa siitä, mihin hoitotyön johtaji- en työnsisältö ja toiminnot painottuvat. Työntutkimuksen avulla voidaan ke- hittää myös hoitotyön johtajien työnsisältöä sekä uudelleen organisoida hoi- totyön johtamista vastaamaan aikaisempaa paremmin sosiaali- ja tervey- denhuollon johtamisen muutostarpeisiin.

1.13 Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen – asiakasraati- ja kokemusasiatuntijatoiminta

		Hoito- ja hoivatyön kehittäminen asiakaslähtöiseksi edellyttää asiakasnäkö- kulman ymmärtämistä sekä sitä, että ymmärrämme palvelujen arvon asiak- kaalle. Hoito- ja hoivatyön toimintaohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden lisääminen hoito- ja palveluprosessien kehittämi- sessä sekä niiden toimivuuden arvioinnissa. Asiakasosallisuuden lisäämi- sen edellytyksenä ajantasaisen ja luotettavan, näyttöön perustuvan tiedon jakaminen väestölle ja palvelun käyttäjille.
		Lainsäädäntömme (mm. laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/ 2012) tukee asiakkaiden ja potilaiden asemaa, korostaa heidän tiedonsaantioikeuttaan ja edellyttää asiakkaiden osallisuuden vahvistamista terveydenhuollon pal- velujen käyttäjinä.
		Asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi on useissa terveydenhuollon organisaatioissa käynnistetty kokemusasiantunti- jatoiminta ja perustettu asiakasraadit. Tavoitteeksi voidaan määritellä mo- lempien edellä mainittujen käytäntöjen laajentaminen ja vakiinnuttaminen kaikkiin KYS-ervan sairaanhoitopiireihin.
		Asiakasraatitoiminnan avulla vahvistetaan asiakasnäkökulmaa ja lisätään asiakasosallisuutta palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnis- sa. Asiakasraatiin etsitään ja valitaan jäseniksi asiakkaita/potilaita tai poti- lasjärjestöjen edustajia, joiden kanssa yhdessä kehitetään toimintaa raati- laisten kokemusten ja näkemysten avulla.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 16 (17)

3.6.2015

Kokemusasiantuntijoilla puolestaan on omakohtaista kokemusta eri saira- uksista (psyykkisistä tai somaattisista, myös päihdesairauksista) joko niistä itse kärsivänä, toipuneena tai sairastuneen omaisena/läheisenä. He ovat saaneet kokemusasiantuntijatehtävään koulutuksen ja ovat yhdessä ter- veydenhuollon ja hoitotyön asiantuntijoiden kanssa kehittämässä palvelun käyttäjien tarpeiden tunnistamista ja huomioimista.

Kokemusasiantuntijoita on mahdollisuus hyödyntää jäseninä erilaisissa työ- ryhmissä, palveluiden arvioinnissa, uuden toiminnan suunnittelussa, hoito- ja palveluketjujen kehittämistyössä, ryhmäohjauksessa (vertaisohjaajana) ammattilaisen työparina ja kokemuskouluttajana jakamassa realistista tie- toa heille tutuista sairauksista erilaisilla koulutuspäivillä sekä oppilaitoksis- sa. Lisäksi kokemusasiantuntijat voivat toimia vertaistukihenkilönä.

Asiakkaiden/potilaiden osallisuuden edistämiselle ja vahvistamiselle antaa hyvän perustan organisaatiolle määritelty asiakkuusstrategia. Strategiassa keskeistä tulisi olla näkökulman muuttaminen tuotanto- ja organisaatioläh- töisestä toiminnasta asiakaslähtöiseksi toiminnaksi, missä terveydenhuol- lon asiantuntijat tukevat asiakasta/potilasta aktiiviseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä sekä arvioinnis- sa.

1.14 Hoitotyön kirjaaminen

Hoitotyön lähtökohtana on aina potilaan hyvä hoito. Potilaan hoito on pro- sessi, johon kuuluu hoidon tarpeen määrittäminen, hoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi. Olennaista koko prosessissa ovat potilaan tarpeet, hä- nen oma osallistumisensa ammattilaiselta saadun tiedon ja ohjauksen tuel- la. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan yhtenäistä, laadukasta poti- laan tarpeista lähtevää hoitotyön kirjaamista. Kaiken perustana on hyvä ja ajantasainen hoitotyön suunnitelma, joka on tehty yhdessä potilaan kanssa ja jota muokataan arvioinnin perusteella tarpeen mukaan.

Hoitotyön kirjaamisen rakenteisuudella tarkoitetaan kansallisen kirjaamis- mallin mukaista rakennetta, jossa yhdistetään hoitotyön prosessimalli ja FinCC- luokituskokonaisuus hoitotyön kirjaamisessa. Kansallisesti sovittuja hoitotyön ydintietoja ovat hoidon tarpeen määrittäminen, hoitotyön toimin- not, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Hoitotyön sisältö eri prosessivaiheissa kirjataan ydintietojen mukaisesti luokituksia vapaalla tekstillä täydentäen.

Hoitotyön kirjaamisen sisällön yhteisesti sovittu rakenteistaminen mahdol- listaa tiedon löytymisen nopeammin ja myös sen hyödyntämisen valtakun- nallisesti ja moniammatillisesti potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen. Ammattilaiset ja myös potilas pystyvät hakemaan rakenteisesti tallennettuja tietoja kansallisesta arkistosta. Rakenteisesti kirjattu tieto hyödyntää poti- laan kokonaishoidon toteutumista. Se mahdollistaa mm. potilaan terveys- käyttäytymisen arvioinnin ja seurannan ja mahdollistaa siten ohjauksen suuntaamisen yksilöllisemmin.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

MM/RT

Sopimus 17 (17)

3.6.2015

Rakenteinen kirjaaminen tuottaa tietoa myös toiminnan suunnitteluun ja seuraamiseen, laadun varmistukseen, tilastointiin sekä arviointiin. Sen avul- la on mahdollista seurata potilaan hoidon vaikuttavuutta. Laatimalla yhteisiä mallihoitotyön suunnitelmia, jotka perustuvat käypähoitosuosituksiin ja näyt- töön perustuvaan hoitotyöhön pystytään takaamaan tasapuolisempi hoito kaikille potilaille yksilöllisyyttä unohtamatta.

Hoitotyön kirjaamisen rakenteistamisen seurauksena hoitajalle jää enem- män aikaa potilaalle, kun turhaa päällekkäisyys kirjaamisessa vähentyy. Hoitajan itsenäinen päätöksenteko mahdollistuu, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus lisääntyvät. Potilaan oma osallistuminen hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on mahdollista toteuttaa parem- min.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Document Metadata

Table of Contents

KYS-ervan erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

Document Metadata