SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ – JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013

Helsingin kaupunki

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ – JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE – toimiston) linjaukset johdetaan hallitusohjelman työllisyyspolitiikkaa koskevista linjauksista, sekä työ- ja elinkeinoministeriön että Uudenmaan ELY-keskuksen strategioista. Toiminnan painopisteenä on edistää nopeaa työllistymistä, auttaa nuoria työllistymään, ehkäistä rakenteellisen työttömyyden kasvua ja tukea alkavaa yrittäjyyttä. Erityisesti nuorten tai pitkään työstä poissa olleiden osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutus- ja muihin palveluihin lisätään. Yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana nostetaan. Palkkatuet kohdennetaan niihin työttömiin, jotka eivät ole suoraan avoimille työmarkkinoille sijoitettavissa ja tarvitsevat osaamisensa kehittämiseen tukea.

Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon linjaukset johdetaan kaupungin strategioista. Kaupungin työllisyydenhoidon tarkoituksena on tukea asukkaiden hyvinvointia kehittämällä toimintatapoja työllisyysongelmien ratkaisemiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi yhteistyössä työvoimahallinnon ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen Helsingissä. Tavoitteeseen pyritään tukemalla kaupungin työllisyystoimien piiriin tulevia työttömiä helsinkiläisiä pysyviin ratkaisuihin työttömyytensä katkaisemiseksi sekä tukemalla yrityksiä ja yhdistyksiä työttömien työllistämisessä. Helsingin kaupunki tarjoaa palveluja kaikille työttömille kuitenkin niin, että erityisenä painopisteenä vuonna 2013 ovat nuoret.

Kummankin sopijaosapuolen asettamista tavoitteista on johdettu tässä sopimuksessa jäljempänä mainitut toimenpiteet, joilla yhdessä edistetään Helsingin työllisyyttä v. 2013.

1. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN

Helsingin kaupunki käyttää TE -toimiston työnvälityspalveluja rekrytoidessaan uutta henkilöstöä. Uutta työvoimaa koulutetaan tarvittaessa RekryKoulutuksella ja oppisopimuksella.

1.1. Työnvälityspalvelut

Kaupunki ilmoittaa ulkoiseen hakuun tarkoitetut avoimet työpaikkansa sähköisellä suorasiirtojärjestelmällä (Passari-palvelu) työ- ja elinkeinohallinnon XX-xxxxxxxx.xx - verkkopalveluun. Kaupunki voi antaa ehdokkaiden hankinnan ja ehdolle asettelun TE - toimiston tehtäväksi mikäli kaupunki haluaa rajata työpaikan näkyvyyttä.

1.2. Työvoimakoulutuksen yhteishankinta

Kaupunki voi työvoimakoulutuksen yhteishankintana hankkia uutta osaavaa työvoimaa RekryKoulutuksella TE -toimiston kanssa. Kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto ja TE – toimisto rahoittavat koulutuksen hankintakustannukset yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaisesti. Koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi RekryKoulutus ja oppisopimus voidaan ketjuttaa yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.

1.3. Oppisopimuskoulutus

TE -toimisto voi myöntää kaupungille palkkatuen perustuen niistä oppisopimuksen aloittavista, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot. Palkkatuen tavoitteena oppisopimukseen on, että kaupunki solmii työsopimuksen oppisopimuskoulutuksen hyväksyttävästi suorittaneen ja tehtävään soveltuvan kanssa, jos koulutettu työpaikan haluaa. Tuki myönnetään koulutuksen ajaksi.

Oppisopimuskoulutuksessa aloittavia on vuonna 2013 vähintään 130. Näistä oppisopimuskoulutuksista 65 alkaa ajalla 1.1.- 30.6.2013 ja 65 ajalla 1.7.–31.12.2013.

2. YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

2.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen

TE-toimisto voi hankkia työttömille tai työttömyysuhanalaisille RekryKoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa. Kaupunki voi tukea yritystä koulutuskustannuksissa silloin kun koulutettavat ovat helsinkiläisiä.

2.2. Alkavan yrittäjyyden tukeminen

Yrittäjyyden tukemisesta on sovittu erillisellä seudullisella yritysyhteistyösopimuksella.

2.3. Työmarkkinoiden ennakointiyhteistyö

Tavoitteena on, että ammatillisella koulutuksella edistetään työvoiman saatavuutta ja työttömien nopeaa työllistymistä. Kaupunki ja TE -hallinto tekevät ennakointiyhteistyötä ammatillisen aikuiskoulutuksen suuntaamiseksi aloille, joilla työvoimasta on kysyntää.

3. TYÖTTÖMYYDEN PITKITTYMISEN JA TYÖMARKKINOILTA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN

3.1. Työllisyyden edistäminen palkkatuella

Työttömäksi jääneiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille pyritään edistämään palkkatuetulla työllä. Palkkatuetun työn tavoitteena on kehittää työllistettyjen ammatillisia ja muita työelämävalmiuksia, jotta heidän mahdollisuutensa siirtyä tukityön päätyttyä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen ovat parantuneet. Kaupunki kehittää työllistettyjen valmiuksia järjestämällä työnhakua edistävää valmennusta, ATK- ja suomen kielen koulutusta sekä muuta työllistymisedellytyksiä parantavaa räätälöityä koulutusta.

Kaupunki tekee työllistetyn kanssa määräaikaisen työsopimuksen ja varaa työntekijälle oikeuden siirtyä kesken sopimuskauden uuteen työsuhteeseen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen.

Työllistettyjen palkkauskustannuksiin TE -toimisto myöntää perustuen suuruisen palkkatuen. Perustuen suuruinen palkkatuki myönnetään työnsuunnittelijoista ja oppisopimuksesta työttömyyden kestosta riippumatta. TE-toimisto myöntää perustuen

50 %:lla korotettuna kun työllistettävä on ollut työttömänä viimeisen 16 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta, 60 %:lla korotettuna kun työllistettävän vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä tai henkilö kuuluu työllistämisvelvoitteen piiriin. Henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyysetuutta työttömyyden perusteella 500 päivältä ja ovat työmarkkinatukeen oikeutettuja, maksetaan perustuki 90 %:lla korotettuna.

Palkkatuetun työn kesto on 8 kuukautta. Uusista aloittavista korkeintaan 25 on työnsuunnittelijoita, joiden palkkatuetun työn kesto on 24 kuukautta.

Yhteenlaskettu tukikuukausien määrä on 8 000 kuukautta, joista varataan vähintään 2 500 kuukautta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvalle henkilölle.

3.2. Työkokeilu

Helsingin kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja etenkin nuorille ja nuorille aikuisille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Työkokeilun tavoitteena on auttaa henkilöä ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämisessä tai tukea pitkään poissa olleen henkilön paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu ei ole tarkoitettu työkokemuksen hankkimiseksi. Työkokeilun perusteella arvioidaan, tarvitaanko työmarkkinoille sijoittumiseksi palkkatukea, koulutusta tai työhönvalmennusta. Kyseessä ei ole työsuhde, eikä palvelun aikana makseta palkkaa. Palvelun aikaisen toimeentulon työtön saa työttömyyskassalta tai Kelasta. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta, joista enintään 6 kuukautta samassa työpaikassa.

Kaupunki ja TE-toimisto kehittävät kaupungin käyttämän tietojärjestelmän yhteyteen mahdollisuuden ilmoittaa työkokeilupaikkoja TE-toimiston käyttöön. Järjestelmä pyritään ottamaan käyttöön huhtikuun loppuun mennessä.

3.3. Nuorille tarkoitettu työpajatoiminta

Opetusviraston nuorten työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden työkokeiluun, jossa voidaan parantaa nuorten elämänhallintaa, tutustuttaa työelämään ja parantaa nuorten valmiuksia työhön ja koulutukseen sijoittumiseen. Pajajakso sisältää työelämään ja ammatilliseen koulutukseen tutustumista. Nuorten työpajatoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ovat helsinkiläiset 15–19-vuotiaat työttömät, jotka eivät ole sijoittuneet perusasteen jälkeen toisen asteen koulutukseen. Pajajakson aikana nuorelle tehdään suunnitelma opiskelupaikan hankkimiseksi tai keskeytyneen koulutuksen jatkamiseksi tai muu jatkosuunnitelma. Pajatoiminnan päätyttyä TE – toimisto pyrkii tukemaan asiakkaikseen ilmoittautuneita nuoria työpajassa tehdyn suunnitelman toteuttamisessa.

Työpajatoiminta on tarkoitettu niille nuorille, joille tämä toimintatapa soveltuu paremmin kuin työkokeilu työpaikoilla. Nuorten työpajoilla on aloituspaikkoja yhteensä 274.

3.4. Erityisryhmän uravalmennus

TE- toimisto ja kaupunki hankkivat yhteisrahoituksella lastensuojeluasiakkaille, maahanmuuttajanuorille ja tarpeen mukaan muille työttömille urasuunnittelua ja työmarkkinavalmiuksia edistävää valmennusta. Näiden valmennuksien hankintakustannukset jaetaan puoliksi.

3.5. Kuntouttava työtoiminta

Sosiaalitoimi ja TE -toimisto tekevät kuntouttavan työtoiminnan edellyttämiä aktivointisuunnitelmia yhteistyössä. Tavoitteena on, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu vähintään 1 000 työtöntä.

3.6. Työvoiman palvelukeskustoiminta

Helsingin työvoiman palvelukeskustoiminnan tavoitteena on kaupungin, TE -toimiston ja Kelan yhteisvoimin etsiä ratkaisuja työttömille, jotka eivät ole pelkästään koulutus- ja työllistämistoimin autettavissa työmarkkinoille. Tavoitteena on, että palvelukeskus- toiminnassa on vuoden aikana keskimäärin vähintään 4 000 asiakasta. Asiakasmäärää seurataan TE-hallinnon työnvälitystilaston TK1 perusteella. Tästä yhteistyöstä on sovittu erillisellä sopimuksella.

3.7. Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen

Kaupunki myöntää Helsinki-lisää helsinkiläisille yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille työttömän palkkauskustannuksiin. Helsinki-lisän myöntämisessä sovelletaan erillisiä kaupunginhallituksen hyväksymiä ohjeita.

Kaupunki on varannut Helsinki-lisää varten noin 6 000 palkkatuetun työn kuukautta.

3.8. Valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien aiesopimus maahanmuuttajien työllistämiseksi

Sopimusosapuolet edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista 20.12.2012 solmitun 3-vuotisen aiesopimuksen mukaisesti. Aiesopimuksessa sopijaosapuolet sitoutuvat kukin omilla toimillaan kehittämään maahanmuuttajan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimia erityisesti heti maahanmuuton alkuvaiheessa.

4. KEHITTÄMISYHTEISTYÖ

4.1. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen

Kaupunki ja TE-toimisto toteuttavat yhteistyössä nuorten yhteiskuntatakuuta. Tavoitteena on Helsingissä asuvien nuorten työttömyyden merkittävä vähentäminen sekä työllistymistä ja koulutusvalmiuksia edistävien palvelujen järjestäminen yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville nuorille.

Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten työttömien yhteiskuntatakuusta, että jokaiselle alle 30- vuotiaalle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, kuntoutuspaikka viimeistään 3 kk kuluttua työttömäksi joutumisesta. Vastuun tavoitteen toteuttamisesta kantaa TE-hallinto.

Mikäli yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvalle nuorelle ei onnistuta löytämään ratkaisua tilanteeseen 3 kk kuluessa, ohjaa TE-toimisto asiakkuuden kaupungin RESPA- hankkeeseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ne nuoret, jotka ilmoittautuvat toistuvasti työttömiksi työnhakijoiksi.. RESPA-hankkeeseen otetaan 1 000 asiakasta/vuosi.

3-vuotinen RESPA-hanke käynnistyy keväällä 2013. TE-toimisto nimeää hankkeelle yhdyshenkilön. TE-toimiston edustaja kutsutaan mukaan hankkeen ohjausryhmään.

4.2. Helsingin kuntakokeilu

Kaupunki osallistuu valtakunnalliseen kuntakokeiluun. TE-toimisto osallistuu hankkeen ohjausryhmään.

Helsingin kuntakokeilun pääasiallinen kohderyhmä on 30 -45 – vuotiaat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet työttömät. Kohderyhmään kuuluvilla voi olla useita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä takanaan, mutta avoimille työmarkkinoille työllistymistä ei ole onnistuttu saavuttamaan.

Kohderyhmä tullaan tavoittamaan kaupungin sosiaalityön kautta. Toimijoina asiakasprosessissa ovat kaupungin lisäksi myös TE-toimisto ja työvoiman palvelukeskus.

Kuntakokeilun tavoitteena on kohderyhmän asiakkaiden työttömyyden katkaisu. Lisäksi tavoitteena on kehittää yritysyhteistyötä, aktiivista sosiaalista kuntoutusta, aktiivitoimien jälkeisiä työllistymispolkuja sekä toimintojen ja siirtymävaiheiden välisiä rajapintoja.

4.3. Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla

Työttömien työkyvyn arvioinnilla ja terveystarkastuksilla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä, lisäämään työvoiman tarjontaa ja pidentämään työuria. Perustetaan työryhmä, joka sopii terveydenhuoltolain 13 § 2 momentin mukaisten terveyspalvelujen järjestämisen yksityiskohdista. Kumpikin osapuoli nimeää työryhmään jäsenet.

4.4. Toimintavuoden aikana ilmenevät uudet yhteistyötarpeet

Kaupungin hanke-esitykset ja muut yhteistyöpyynnöt TE -toimistolle tulevat henkilöstö- voimavaraosaston kautta ja vastaavasti TE -toimiston osalta kaupungin ja TE-toimiston yhteistyöstä vastaavan henkilön kautta. Osapuolet arvioivat yhdessä yhteistyötarpeen ja yhteistyömuodon.

5. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA

5.1. Koordinointi

Tämän sopimuksen toteuttamista koordinoi Helsingin kaupungin osalta henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto ja Uudenmaan TE - toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan palvelupäällikkö.

5.2. Seurantapalaverit

Saavutettuja tuloksia arvioidaan ja sopimuksen toteuttamiseen liittyvistä käytännöistä sovitaan yhteisissä seurantatapaamisissa vähintään neljästi vuodessa. Tapaamisista laaditaan muistio kummankin osapuolen tiedoksi ja noudatettavaksi.

5.3. Yhteistyöseminaari

Yhteistyöstä päättäville ja yhteistyötä toteuttaville kaupungin ja TE -toimiston edustajille järjestetään yhteinen seminaari, jossa tarkastellaan edellisen vuoden yhteistyön tuloksia ja tulevia yhteistyötarpeita. Seuraava seminaari järjestetään lokakuussa 2013. Seminaarin sisältö suunnitellaan yhdessä, mutta tila- ja tarjoilujärjestely on vuorovuosin kaupungilla tai TE -toimistolla. Vuoden 2013 seminaarin järjestää Helsingin kaupunki.

5.4. Sopimuksen muuttaminen

Jos sopijaosapuolet haluavat muuttaa tätä sopimusta, muutoksesta sovitaan kirjallisesti ja muutossopimus liitetään tähän sopimukseen.

Helsingissä   / 2013

Xxxxx Xxxxxxx Johtaja

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

Henkilöstöjohtaja Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki