Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty YLEISSOPIMUS
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty YLEISSOPIMUS
tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä
Tämän yleissopimuksen KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita ja jotka
VIITTAAVAT 18 päivänä joulukuuta 1997 annettuun Euroopan unionin neuvoston säädökseen,
PALAUTTAVAT MIELIIN tarpeen lujittaa tullihallintojen keskinäisestä avunannosta Roomassa 7 päivänä syyskuuta 1967 allekirjoitettuun yleissopimukseen sisältyviä velvoitteita,
KATSOVAT, että tullihallinnot vastaavat paitsi yhteisön sääntöjä vastaan myös kansallista lainsäädäntöä, etenkin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 36 ja 223 artiklan alaan kuuluvaa lainsäädäntöä vastaan tehtyjen rikosten estämisestä ja tutkinnasta sekä torjunnasta yhteisön tullialueella, erityisesti sen saapumis- ja poistumispaikoissa,
KATSOVAT, että kaikenlaisen laittoman kaupan lisääntyminen on vakava kansanterveyteen, julkiseen moraaliin ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka,
KATSOVAT, että olisi luotava erityisiä yhteistyömuotoja, jotka sisältävät rajojen yli ulottuvia toimia tiettyjen, niin jäsenvaltioiden kansallisiin lainsäädäntöihin kuin yhteisön tullilainsäädäntöön kohdistuvien rikkomusten estämiseksi ja tutkimiseksi ja että kyseisiä rajojen yli ulottuvia toimia toteutettaessa on aina noudatettava laillisuusperiaatetta (noudatetaan sovellettavaa lakia ja toimivaltaisten viranomaisten toiminta- ohjeita), toissijaisuusperiaatetta (kyseisiin toimiin ryhdytään vain, jos muut vaikutuksiltaan vähäisemmät toimet eivät ole sopivia) ja suhteellisuusperiaatetta (toimenpiteen merkitys ja kesto määritellään niin, että se on oikeassa suhteessa oletetun rikkomuksen vakavuuteen),
OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että on tarpeen vahvistaa tullihallintojen keskinäistä yhteistyötä luomalla menettelyt, jotka mahdollistavat tullihallintojen yhteisen toiminnan ja laittomaan kauppaan liittyvien tietojen vaihdon niiden välillä, ja,
OVAT TIETOISIA siitä, että tullihallintojen on päivittäisessä työssään sovellettava sekä yhteisön että kansallisia säännöksiä, minkä vuoksi on ilmeinen tarve varmistaa, että keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskevat säännökset kehittyvät molemmilla alueilla mahdollisimman yhdenmukaisesti,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Soveltamisala
1. Euroopan unionin jäsenvaltiot antavat toisilleen kes- kinäistä apua ja toimivat keskenään yhteistyössä tullihal- lintojensa välityksellä
— estääkseen ja tutkiakseen kansallisiin tullilainsäädän- töihin kohdistuvia rikkomuksia sekä
— ryhtyäkseen syyte- ja rankaisutoimiin yhteisön ja kan- sallisiin tullilainsäädäntöihin kohdistuvissa rikkomuk- sissa,
sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön toimivaltaa.
2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät koske sään- nöksiä, joita sovelletaan oikeusviranomaisten väliseen keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa, tai jäsenvaltioi- den välillä voimassa olevien kahden- tai monenvälisten sopimusten suotuisampia määräyksiä, jotka koskevat 1 kohdan mukaista yhteistyötä jäsenvaltioiden tulliviran- omaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, eikä myöskään samaa alaa koskevia järjestelyjä, joista on sovittu yhdenmukaisen lainsäädännön tai erityisen järjes- telyn perusteella, jossa määrätään keskinäisen avun vasta- vuoroista soveltamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.
2 artikla
Toimivalta
Tullihallinnot soveltavat tätä yleissopimusta kansallisen lainsäädännön mukaisen toimivaltansa rajoissa. Tämän yleissopimuksen määräysten ei voida tulkita vaikuttavan tässä yleissopimuksessa tarkoitetuille tullihallinnoille kan- sallisen lainsäädännön mukaisesti kuuluvaan toimival- taan.
3 artikla
Suhde oikeusviranomaisten antamaan keskinäiseen oikeusapuun
1. Tämä yleissopimus käsittää kansalliseen ja yhteisön tullilainsäädäntöön kohdistuvia rikoksia koskevan tutkin- nan yhteydessä annettavan keskinäisen avun ja yhteis- työn, kun nämä tutkimukset kuuluvat kyseisen jäsenval- tion kansallisten säännösten nojalla pyynnön esittävän viranomaisen toimivaltaan.
2. Jos oikeusviranomainen suorittaa rikostutkinnan tai se tehdään tämän johdolla, mainittu viranomainen päät- tää, esitetäänkö kyseisessä tapauksessa keskinäistä avu- nantoa tai yhteistyötä koskevat pyynnöt keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa sovellettavien määräysten mu- kaisesti vai tämän yleissopimuksen perusteella.
4 artikla
Määritelmät
Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:
1) ’kansallisella tullilainsäädännöllä’ jäsenvaltion lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, joiden sovelta- minen kuuluu kokonaisuudessaan tai osittain kyseisen jäsenvaltion tullihallinnon toimivaltaan ja jotka kos- kevat:
— sellaisten tavaroiden liikkuvuutta rajojen yli, joi- hin kohdistuu erityisesti Euroopan yhteisön perus- tamissopimuksen 36 ja 223 artiklassa tarkoitettuja kielto-, rajoitus- tai valvontatoimenpiteitä,
— yhdenmukaistamattomia valmisteveroja;
2) ’yhteisön tullilainsäädännöllä’:
— kaikkia yhteisön säännöksiä ja niiden soveltamista koskevia säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioi- den ja kolmansien maiden välisessä kaupassa sekä jäsenvaltioiden välisessä kaupassa liikkuvien tava- roiden tuontia, vientiä, kauttakulkua ja alueella
oloa, kun on kyse tavaroista, joilla ei ole Euroo- pan yhteisön perustamissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöasemaa, tai tava- roista, joiden yhteisöaseman vahvistamiseksi tarvi- taan lisätarkastuksia tai -tutkimuksia,
— kaikkia yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä annettuja yhteisön säännöksiä ja erityissääntöjä, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostamisessa tuotettuja tavaroita,
— kaikkia tuonnin yhteydessä suoritettavia valmiste- veroja ja arvonlisäveroa koskevia yhteisön sään- nöksiä ja niitä koskevia kansallisia soveltamis- säännöksiä;
3) ’rikkomuksilla’ kansallisen tai yhteisön tullilainsää- dännön vastaisia tekoja, mukaan lukien erityisesti:
— osallisuus tällaiseen rikkomukseen tai rikkomuk- sen yritykseen,
— osallistuminen tällaisia rikkomuksia tekevän rikol- lisjärjestön toimintaan,
— tässä kohdassa mainituilla rikkomuksilla saadun rahan pesu;
4) ’keskinäisellä avunannolla’ jäsenvaltioiden tulliviran- omaisten tämän yleissopimuksen mukaisesti toisilleen antamaa apua;
5) ’pyynnön esittäneellä viranomaisella’ sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, joka esittää avunpyyn- nön;
6) ’pyynnön vastaanottaneella viranomaisella’ sen jäsen- valtion toimivaltaista viranomaista, jolle avunpyyntö esitetään;
7) ’tullihallinnolla’ jäsenvaltioiden tulliviranomaisia ja muita viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia pane- maan täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset;
8) ’henkilötiedoilla’ kaikkia tietoja, jotka liittyvät tunnis- tettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen hen- kilöön; henkilö pidetään tunnistettavissa olevana, kun hänet voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti erityi- sesti henkilötunnusnumeroon tai yhden tai useamman hänen fyysiseen, fysiologiseen, psykologiseen, talou- delliseen, kulttuuriseen tai sosiaaliseen identiteettiin liittyvän erityispiirteensä avulla;
9) ’rajojen yli ulottuvalla yhteistyöllä’ rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden tullihallintojen välillä.
5 artikla
Koordinoinnin keskusyksiköt
1. Jäsenvaltiot nimeävät tulliviranomaisistaan keskusyk- sikön (koordinointiyksikön). Sen tehtävänä on ottaa vas- taan tämän yleissopimuksen mukaista keskinäistä avun- antoa koskevat pyynnöt ja huolehtia keskinäisen avun- annon koordinoinnista tämän kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Tämän yksikön tehtävänä on myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, jotka osallistuvat tämän yleissopimuksen mukaiseen avunantoon. Jäsenval- tioiden koordinointiyksiköt pitävät keskenään yllä tarvit- tavia suoria yhteyksiä erityisesti IV luvussa tarkoitetuissa tapauksissa.
2. Koordinointiyksiköiden toiminta ei estä jäsenvaltioi- den tulliviranomaisten muiden yksiköiden välistä suoraa yhteistyötä varsinkaan kiireellisissä tapauksissa. Toimin- nan tehokkuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi koordi- nointiyksiköille on tiedotettava kaikista toimista, joissa käytetään suoraa yhteistyötä.
3. Jos pyynnön käsittely ei kuulu tulliviranomaisen toi- mivaltaan tai kuuluu siihen vain osittain, koordinointiyk- sikkö välittää pyynnön toimivaltaiselle kansalliselle viran- omaiselle ja tiedottaa tästä pyynnön esittäneelle viran- omaiselle.
4. Jos pyyntöön ei voida vastata oikeudellisista tai asian luonteesta johtuvista syistä, koordinointiyksikkö lähettää pyynnön takaisin pyynnön esittäneelle viranomaiselle ja liittää siihen perustelut siitä, miksi pyyntöä ei voida käsitellä.
6 artikla
Yhteyshenkilöt
1. Jäsenvaltiot voivat sopia keskenään yhteyshenkilöiden vaihtamisesta määrätyksi tai määräämättömäksi ajaksi keskinäisesti sovittujen edellytysten mukaisesti.
2. Yhteyshenkilöillä ei ole väliintulo-oikeutta vastaanot- tajavaltiossa.
3. Jäsenvaltioiden tullihallintojen yhteistyön edistämi- seksi yhteyshenkilöillä voi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella tai näiden pyynnöstä olla seuraavia tehtäviä:
a) helpottaa ja nopeuttaa jäsenvaltioiden välistä tietojen- vaihtoa,
b) avustaa omaan tai edustamaansa jäsenvaltioon liitty- vässä tutkinnassa,
c) avustaa avunantopyyntöjen käsittelyssä,
d) neuvoa ja avustaa vastaanottajavaltiota rajojen yli ulottuvien toimien valmistelussa ja toteuttamisessa,
e) hoitaa muita tehtäviä, joista jäsenvaltiot voivat keske- nään sopia.
4. Jäsenvaltiot voivat sopia yhteyshenkilöiden toimeksi- annoista ja asemapaikoista kahdenvälisesti tai monenväli- sesti. Yhteyshenkilöt voivat myös edustaa yhden tai use- amman jäsenvaltion etuja.
7 artikla
Henkilöllisyydentodistamisvelvollisuus
Xxxxxx tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, pyynnön esittäneen viranomaisen edustajien, jotka ovat toisessa jäsenvaltiossa käyttääkseen siellä tämän yleissopimuksen mukaisia oikeuksia, on voitava pyydettäessä esittää kirjal- linen valtuutus, josta käyvät ilmi heidän henkilöllisyy- tensä ja virkatehtävänsä.
II LUKU
PYYNNÖSTÄ ANNETTAVA APU
8 artikla
Periaatteet
1. Annettaessa apua tämän luvun mukaisesti pyynnön vastaanottanut viranomainen tai toimivaltainen viran- omainen, jolle viimeksi mainittu on toimittanut pyynnön, menettelee samalla tavoin kuin toimiessaan omaan lukuunsa tai maansa muun viranomaisen pyynnöstä. Viranomainen käyttää tällöin kaikkia kansallisen lainsää- däntönsä mukaisia laillisia toimivaltuuksiaan vastatak- seen pyyntöön.
2. Pyynnön vastaanottanut viranomainen antaa apua kaikissa kyseiseen rikkomukseen liittyvissä tilanteissa, jotka selvästi ovat yhteydessä pyynnön kohteeseen, ilman että lisäpyyntöä tarvittaisiin. Epäselvissä tapauksissa pyynnön vastaanottava viranomainen ottaa ensin yhteyttä pyynnön esittäneeseen viranomaiseen.
9 artikla
Avunantopyyntöjen muoto ja sisältö
1. Avunantopyynnöt tehdään aina kirjallisesti. Niihin liitetään pyynnön täyttämiseksi tarvittavat asiakirjat.
2. Näissä 1 kohdan mukaisissa pyynnöissä on esitettävä seuraavat tiedot:
a) pyynnön esittänyt viranomainen,
b) pyydetyt toimenpiteet,
c) pyynnön tarkoitus ja syy,
d) asiaan liittyvä lainsäädäntö, määräykset ja muut oikeudelliset säännökset,
e) mahdollisimman tarkat ja laajat tiedot luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joihin tutkimus koh- distuu,
f) yhteenveto asiaa koskevista seikoista, lukuun otta- matta 13 artiklassa tarkoitettuja tapauksia.
3. Pyynnöt tehdään pyynnön vastaanottaneen viranoma- isen edustaman jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin tämän viranomaisen hyväksymällä kielellä.
4. Suullisesti esitetyt pyynnöt hyväksytään kiireellisissä tapauksissa, mutta ne on vahvistettava viipymättä kirjalli- sesti.
5. Jos pyyntö ei täytä muodollisia vaatimuksia, pyynnön vastaanottanut viranomainen voi pyytää sen oikaisemista tai täydentämistä; tänä aikana voidaan kuitenkin toteut- taa pyynnön edellyttämiä toimenpiteitä.
6. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen suostuu nou- dattamaan pyynnön toteuttaessaan erityistä menettelyä, edellyttäen ettei menettely ole pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lakien ja hallinnollisten määräysten vastai- nen.
10 artikla
Tietojen pyytäminen
1. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen antaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä tälle kaikki tiedot, joiden avulla pyynnön esittänyt viranomainen voi estää ja tutkia rikkomuksia sekä ryhtyä niitä koskeviin syytetoi- miin.
2. Annettaviin tietoihin on liitettävä pyynnön vastaanot- taneen viranomaisen hallussa olevat tai pyyntöön vastaa- mista varten laaditut tai saadut selvitykset ja muut asia- kirjat tai otteet tai oikeaksi todistetut jäljennökset niistä selvityksistä ja asiakirjoista, joihin annettavat tiedot perustuvat.
3. Jos pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut viranomainen niin sopivat, pyynnön esittäneen viranomaisen valtuuttamat virkamiehet voivat hankkia pyynnön vastaanottaneen viranomaisen antamia yksityis- kohtaisia ohjeita noudattaen 1 kohdan mukaisia tietoja pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion virastoista. Tämä koskee kaikkia sellaisista asiakirjoista ilmeneviä tietoja, jotka ovat näiden virastojen henkilöstön käytettävissä. Kyseisillä virkamiehillä on oikeus ottaa jäljennöksiä asi- akirjoista.
11 artikla
Valvontapyynnöt
Pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut viranomainen mahdollisuuksien mukaan valvoo erityisesti tai antaa tehtäväksi valvoa erityisesti henkilöä, jonka voidaan perustellusti uskoa rikkoneen tai aikovan rikkoa kansallista tai yhteisön tullilainsäädäntöä. Se myös valvoo pyynnön esittäneen viranomaisen pyyn- nöstä paikkoja, kuljetusvälineitä ja tavaroita, jotka liitty- vät mahdolliseen edellä mainittujen tullilainsäädäntöjen vastaiseen toimintaan.
12 artikla
Tutkimuspyynnöt
1. Xxxxxxx esittäneen viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut viranomainen tekee tai huolehtii, että teh- dään aiheelliset tutkimukset toimista, jotka ovat rikko- muksia tai pyynnön esittäneen viranomaisen mielestä näyttävät olevan rikkomuksia.
Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen ilmoittaa näiden tutkimusten tulokset pyynnön esittäneelle viranomaiselle. Soveltuvin osin sovelletaan 10 artiklan 2 kohtaa.
2. Jos pyynnön esittänyt viranomainen ja pyynnön vas- taanottanut viranomainen niin sopivat, pyynnön esittä- neen viranomaisen nimeämät virkamiehet voivat olla läsnä 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia tehtäessä. Xxxxxxx vastaanottaneen viranomaisen virkamiehet huo- lehtivat koko ajan tutkimusten tekemisestä. Pyynnön esit- täneen viranomaisen virkamiehet eivät voi omasta aloit- teestaan käyttää pyynnön vastaanottaneen viranomaisen edustajille kuuluvia valtuuksia. Heillä on kuitenkin oikeus päästä samoihin tiloihin ja tutustua samoihin asiakirjoihin kuin viimeksi mainitut näiden välityksellä ja ainoastaan meneillään olevaa tutkimusta varten.
13 artikla
Tiedoksianto
1. Pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut viranomainen antaa tiedoksi tai huolehtii, että vastaanottajalle annetaan tiedoksi sen jäsenvaltion kansallisten säännösten mukaisesti, jossa pyynnön vas- taanottaneella viranomaisella on toimipaikka, kaikista sen jäsenvaltion, jossa pyynnön esittävällä viranomaisella on toimipaikka, toimivaltaisten viranomaisten antamista määräyksistä tai päätöksistä, jotka koskevat tämän yleis- sopimuksen soveltamista.
2. Tiedoksiantopyyntöihin, joissa mainitaan määräyksen tai päätöksen aihe, liitetään käännös sen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä, jossa pyynnön vastaanottaneella viranomaisella on toimi-
paikka. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen voi kui- tenkin ilmoittaa, ettei tarvitse käännöstä.
14 artikla
Käyttäminen todisteen
Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa pyyn- nön esittäneen viranomaisen toimipaikka sijaitsee, voivat käyttää pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virka- miesten kautta näiden kansallisen lainsäädännön mukai- sesti hankittuja lausuntoja, todistuksia, tietoja, asiakir- joja, viralliseksi todistettuja jäljennöksiä ja muita pyyn- nön esittäneelle viranomaiselle 10, 11 ja 12 artiklassa tarkoitetuissa avunantotapauksissa lähetettyjä asiakirjoja todisteina kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
III LUKU
OMA-ALOITTEINEN AVUNANTO
15 artikla
Periaate
Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat apua 16 ja 17 artiklan määräysten mukaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ilman näi- den ennalta esittämää pyyntöä, jollei tälle aseteta rajoi- tuksia kansallisessa lainsäädännössä.
16 artikla
Valvonta
Jos tämä edistää rikkomusten estämistä ja tutkimista tai niitä koskeviin syytetoimiin ryhtymistä toisessa jäsenvalti- ossa, kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset
a) mahdollisuuksiensa mukaan hoitavat itse tai antavat hoidettavaksi 11 artiklassa määritellyn erityisen val- vonnan,
b) toimittavat muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toi- mivaltaisille viranomaisille kaikki hallussaan olevat tiedot ja erityisesti selvitykset ja muut asiakirjat tai oikeaksi todistetut jäljennökset tai otteet selvityksistä ja muista asiakirjoista, jotka koskevat suunniteltuun tai tehtyyn rikkomukseen liittyvää toimintaa.
17 artikla
Tietojen toimittaminen oma-aloitteisesti
Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toimitta- vat viipymättä muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toi- mivaltaisille viranomaisille kaikki tarvittavat suunniteltuja
tai tehtyjä rikkomuksia koskevat tiedot, erityisesti tiedot rikkomuksiin liittyvistä tavaroista sekä rikkomusten suo- rittamisessa käytettävistä uusista välineistä tai menetel- mistä.
18 artikla
Todisteena käyttäminen
Tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viran- omaiset voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti käyttää todisteena valvontaraportteja ja tietoja, jotka jonkin jäsenvaltion virkamiehet ovat hankkineet ja toi- mittaneet toiselle jäsenvaltiolle 15, 16 ja 17 artiklassa tarkoitetun oma-aloitteisen avunannon yhteydessä.
IV LUKU
YHTEISTYÖN ERITYISMUODOT
19 artikla
Periaatteet
1. Tullihallintojen välillä tehdään rajojen yli ulottuvaa yhteistyötä tämän luvun mukaisesti. Tullihallinnot anta- vat toisilleen tarvittavaa henkilöstö- ja organisatorista apua. Yhteistyöpyynnöt on pääsääntöisesti esitettävä 9 artiklan mukaisten avunantopyyntöjen muodossa. Tässä luvussa tarkoitetuissa nimenomaisissa tapauksissa pyyn- nön esittäneen viranomaisen edustajat voivat pyynnön vastaanottaneen viranomaisen suostumuksella ryhtyä toi- miin kyseisen jäsenvaltion alueella.
Koordinoinnin keskusyksiköt huolehtivat rajojen yli ulot- tuvien toimien koordinoinnista ja suunnittelusta 5 artik- lan mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajojen yli ulottuvaa yhteistyötä voidaan tehdä rikkomusten estämiseksi ja tutkimiseksi tai niitä koskeviin syytetoimiin ryhtymiseksi seuraavissa tapauksissa:
a) laiton huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden, aseiden, ammuksien, räjähteiden, kulttuuriesineiden, vaarallisten ja myrkyllisten jätteiden, ydinaineiden tai sellaisten aineiden tai laitteiden kauppa jotka on tar- koitettu ydinaseiden, biologisten ja/tai kemiallisten aseiden valmistamiseen (kielletyt tavarat),
b) huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitto- man kaupan estämisestä tehdyn Yhdistyneiden Kansa- kuntien yleissopimuksen taulukoissa I ja II olevien, huumausaineiden laittomaan valmistamiseen tarkoi- tettujen aineiden (lähtöaineiden) kauppa,
c) rajojen yli tapahtuva verollisten tavaroiden laiton kauppa, jolla pyritään kiertämään veroja tai perus- teettomasti saamaan tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyviä maksuja julkisista varoista, kun kaupan laa-
juus ja siihen liittyvä riski verojen ja tukien kannalta merkitsee huomattavaa Euroopan yhteisöjen tai jäsen- valtioiden talousarvioon kohdistuvaa taloudellista rasitusta,
d) muu yhteisön tai kansallisissa tullilainsäädännöissä kiellettyjen tavaroiden kauppa.
3. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen ei ole velvolli- nen käyttämään jotain tiettyä, tässä luvussa mainittua yhteistyömuotoa, jos aiottu tutkinta on vastoin pyynnön vastaanottavan viranomaisen kansallista lainsäädäntöä tai siitä ei säädetä kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsää- dännössä. Tällöin pyynnön esittänyt viranomainen voi käänteisessä tapauksessa samasta syystä kieltäytyä vastaa- vantyyppisestä rajojen yli ulottuvasta yhteistyöstä, jota pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion viranomainen pyy- tää.
4. Jos jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö niin edel- lyttää, kyseiset viranomaiset pyytävät kansallisten oikeus- viranomaistensa hyväksynnän aiotuille tutkimuksille. Jos toimivaltaisten oikeusviranomaisten hyväksyntään liittyy ehtoja ja vaatimuksia, kyseiset viranomaiset noudattavat näitä ehtoja ja vaatimuksia tutkinnan aikana.
5. Jos jäsenvaltion virkamiehet osallistuvat toisen jäsen- valtion alueella tämän luvun nojalla toimiin ja aiheuttavat siellä toimillaan vahinkoa, jäsenvaltio, jonka alueella vahingot aiheutettiin, korvaa vahingon kansallisen lain- säädäntönsä mukaisesti samalla tavoin kuin se olisi teh- nyt, jos sen omat virkamiehet olisivat aiheuttaneet vahin- gon. Kyseinen jäsenvaltio saa täyden korvauksen vahin- koa kärsineille osapuolille tai muille korvaukseen oikeute- tuille henkilöille tai laitoksille maksamistaan summista siltä jäsenvaltiolta, jonka virkamiehet ovat aiheuttaneet vahingon.
6. Kukin jäsenvaltio pidättäytyy 5 kohdan ensimmäi- sessä virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa pyytämästä kärsimiensä vahinkojen korvaamista toiselta jäsenvalti- olta, tämän kuitenkaan rajoittamatta sen oikeuksia kol- mansiin osapuoliin nähden ja sen estämättä, mitä 5 kohdan toisessa virkkeessä määrätään vahinkojen korvaa- misesta.
7. Tiedon saaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomai- set voivat käyttää virkamiesten 20—24 artiklassa tarkoi- tetun rajojen yli ulottuvan yhteistyön puitteissa saamia tietoja todisteina kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tiedot antaneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten asettamilla erityisehdoilla.
8. Jäljempänä 20—24 artiklassa tarkoitettujen toimien aikana toisen jäsenvaltion alueelle lähetetyt virkamiehet rinnastetaan kyseisen jäsenvaltion virkamie-
hiin niiden rikkomusten osalta, jotka mahdollisesti koh- distuvat heihin tai joita he mahdollisesti tekevät.
20 artikla
Välitön takaa-ajo
1. Jäsenvaltion tullihallinnon virkamiehet, jotka omassa maassaan seuraavat henkilöä, joka on tavattu itse teossa suorittamasta 19 artiklan 20 kohdassa tarkoitettuja, rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen mahdollista- via rikkomuksia tai joka on ollut osallisena mainituissa rikkomuksissa, saavat jatkaa takaa-ajoa toisen jäsenval- tion alueella ilman ennalta annettua lupaa, kun toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ei ole voitu ennalta ilmoittaa sen alueelle tulemisesta asian erityisen kiireellisyyden vuoksi tai kun nämä viranomaiset eivät ole voineet saapua ajoissa paikalle jatkaakseen takaa-ajoa.
Takaa-ajavien viranomaisten on viimeistään rajaa ylittäes- sään otettava yhteyttä sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin, jonka alueella takaa-ajo tapahtuu. Takaa- ajo keskeytetään heti, kun jäsenvaltio, jonka alueella takaa-ajo tapahtuu, sitä pyytää. Toimivaltaiset viranomaiset pysäyttävät takaa-ajetun henkilön takaa- ajajien pyynnöstä hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi tai hänen pidättämisekseen. Jäsenvaltiot ilmoittavat tallet- tajalle ne takaa-ajavat viranomaiset, joihin määräystä sovelletaan, ja tallettaja ilmoittaa asiasta muille jäsenvalti- oille.
2. Takaa-ajossa noudatetaan seuraavia menettelyjä, jotka määritellään 6 kohdassa tarkoitetussa ilmoituk- sessa:
a) takaa-ajavilla viranomaisilla ei ole kiinniotto- oikeutta,
b) kuitenkin, jos pyyntöä takaa-ajon keskeyttämisestä ei esitetä eivätkä sen jäsenvaltion toimivaltaiset viran- omaiset, jonka alueella takaa-ajo tapahtuu, voi jatkaa toimintaa riittävän nopeasti, takaa-ajavat viranoma- iset voivat ottaa kiinni takaa-ajetun henkilön, kunnes mainitun jäsenvaltion virkamiehet, joille asiasta on välittömästi ilmoitettava, voivat todeta tämän henki- lön henkilöllisyyden tai pidättää hänet.
3. Takaa-ajo tapahtuu 1 ja 2 kohdan mukaisesti noudat- taen yhtä seuraavista menettelyistä, joka määritellään 6 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa:
a) ilmoituksessa määriteltävällä alueella tai ilmoituksessa määriteltävän, rajanylityksestä laskettavan ajan kulu- essa,
b) alue- tai aikarajoituksetta.
4. Takaa-ajoon voidaan ryhtyä vain seuraavin yleisin edellytyksin:
a) takaa-ajavat virkamiehet noudattavat tämän artiklan määräyksiä ja sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jonka alueella he toimivat; he noudattavat toimivaltaisten paikallisten viranomaisten ohjeita,
b) merellä tapahtuvassa takaa-ajossa noudatetaan, siltä osin kuin se ulottuu aavalle merelle tai talousvyöhyk- keelle, kansainvälistä merioikeutta sellaisena kuin siitä määrätään Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeus- yleissopimuksessa, ja toisen jäsenvaltion aluevesillä tämän artiklan määräyksiä,
c) pääsy asuntoihin tai yleisöltä suljettuihin paikkoihin on kiellettyä,
d) takaa-ajavat virkamiehet ovat helposti tunnistettavissa virkapuvustaan, käsivarsinauhastaan tai kulkuneuvos- saan käytettävistä tunnuksista; siviiliasun käyttö yhdessä edellä mainituin tunnuksin varustamattoman kulkuneuvon kanssa on kiellettyä; takaa-ajavien vir- kamiesten on milloin tahansa voitava todistaa toimi- vansa viranomaisen ominaisuudessa,
e) takaa-ajavat virkamiehet saavat kantaa virka-asettaan takaa-ajon aikana, paitsi i) jos pyynnön vastaanotta- nut jäsenvaltio on ilmoittanut yleisesti, että aseen kanto sen alueella on kokonaan kielletty tai jos ii) pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio nimenomaisesti päättää toisin. Kun toisen jäsenvaltion virkamiehet saavat kantaa virka-asettaan, sen käyttö on kiellettyä muutoin kuin hätävarjelua varten,
f) kun takaa-ajettu henkilö on otettu kiinni 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, hänelle voidaan sen jäsenval- tion, jonka alueella takaa-ajo on tapahtunut, toimival- taisten viranomaisten kuultavaksi viemistä varten tehdä ainoastaan turvatarkastus; kyseisen henkilön kuljetuksen aikana voidaan käyttää käsirautoja; takaa-ajetun henkilön hallussa olevat esineet voidaan takavarikoida,
g) takaa-ajavien virkamiesten on ilmoittauduttava kun- kin 1, 2 ja 3 kohdassa mainitun operaation jälkeen sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten luona, jonka alueella he ovat toimineet, ja annettava selvitys toimistaan; riippumatta siitä, onko takaa-ajettu voitu pidättää, virkamiesten on oltava kyseisten viranomais- ten pyynnöstä näiden käytettävissä, kunnes virkamies-
ten toimiin liittyvät seikat on selvitetty asianmukai- sesti,
h) takaa-ajavien virkamiesten kotivaltiona olevan jäsen- valtion viranomaiset osallistuvat sen jäsenvaltion viranomaisten pyynnöstä, jonka alueella takaa-ajo on tapahtunut, kuulusteluihin, jotka seuraavat operaatio- ta, johon he ovat osallistuneet, mukaan lukien oikeus- käsittely.
5. Henkilö, jonka sen jäsenvaltion toimivaltaiset viran- omaiset, jonka alueella takaa-ajo on tapahtunut, ovat pidättäneet 2 kohdan mukaisen toiminnan seurauksena, voidaan hänen kansallisuudestaan riippumatta pidättää kuulusteluja varten. Kansallisen lainsäädännön asiaa kos- kevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.
Jos tämä henkilö ei ole sen jäsenvaltion kansalainen, jonka alueella hänet on pidätetty, hänet on vapautettava viimeistään kuuden tunnin kuluttua pidättämisestä, eikä tähän aikaan lasketa keskiyön ja aamun kello yhdeksän välisiä tunteja, jolleivät mainitun jäsenvaltion toimivaltai- set viranomaiset ole sitä ennen saaneet väliaikaista pidät- tämistä koskevaa pyyntöä, joka on esitetty missä muo- dossa tahansa rikoksentekijän luovutusta varten.
6. Allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen kukin jä- senvaltio antaa ilmoituksen, jossa se määrittelee 2, 3 ja 4 kohdan pohjalta, kuinka takaa-ajossa menetellään sen alueella.
Jäsenvaltio voi milloin hyvänsä korvata ilmoituksensa toisella ilmoituksella, jollei tämä rajoita ensiksi mainitun soveltamisalaa.
Kukin ilmoitus annetaan kunkin kyseisen jäsenvaltion kanssa näissä valtioissa sovellettavien järjestelmien vas- taavuudesta sopimiseksi käytyjen neuvottelujen jälkeen.
7. Jäsenvaltiot voivat laajentaa kahdenvälisesti 1 kohdan soveltamisalaa ja antaa täydentäviä määräyksiä tämän artiklan soveltamiseksi.
8. Jäsenvaltio voi tämän yleissopimuksen hyväksymis- asiakirjan tallettaessaan ilmoittaa, ettei se sitoudu nou- dattamaan tätä artiklaa tai osaa siitä. Tämä ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa.
21 artikla
Rajojen yli tapahtuva valvonta
1. Jäsenvaltion tullihallinnon virkamiehet, jotka tarkkai- levat maassaan henkilöä, jonka voidaan perustellusti epäillä olevan osallisena 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitet- tuihin rikkomuksiin, saavat jatkaa tätä tarkkailua toisen jäsenvaltion alueella, kun tämä on antanut luvan rajojen
kummallakin puolella tapahtuvaan tarkkailuun ennalta esitetyn oikeusapupyynnön perusteella. Lupaan voidaan liittää ehtoja.
Kukin jäsenvaltio ilmoittaa tallettajalle ne viranomaiset, joihin määräystä sovelletaan, ja tallettaja ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
Pyydettäessä tarkkailu annetaan sen jäsenvaltion virka- miesten tehtäväksi, jonka alueella se tapahtuu.
Ensimmäisessä alakohdassa mainittu oikeusapupyyntö lähetetään kunkin jäsenvaltion nimeämälle ja pyydetyn luvan myöntämiseen tai edelleen välittämiseen toimival- taiselle viranomaiselle.
Jäsenvaltiot ilmoittavat tallettajalle tätä varten nimetyt viranomaiset, ja tallettaja ilmoittaa asiasta muille jäsen- valtioille.
2. Jos lupaa ei voida asian erityisen kiireellisyyden vuoksi pyytää ennalta toiselta jäsenvaltiolta, tarkkailevat virkamiehet saavat jatkaa rajan toisella puolella sellaisen henkilön tarkkailua, jonka voidaan perustellusti epäillä syyllistyneen johonkin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitet- tuun rikkomukseen, seuraavin edellytyksin:
a) rajanylityksistä ilmoitetaan välittömästi tarkkailun aikana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka alueella tarkkailua jatketaan,
b) 1 kohdan mukainen pyyntö, josta käyvät ilmi ilman ennakkolupaa tapahtuneen rajanylityksen syyt, esite- tään viipymättä.
Tarkkailu lopetetaan heti, kun se jäsenvaltio, jonka alu- eella tarkkailu tapahtuu, sitä pyytää a alakohdassa tar- koitetun ilmoituksen tai b alakohdassa tarkoitetun pyyn- nön saatuaan tai jos lupaa ei ole saatu viiden tunnin kuluessa rajanylityksestä.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tarkkailu voi tapahtua vain seuraavin yleisin edellytyksin:
a) tarkkailevat virkamiehet noudattavat tämän artiklan määräyksiä ja sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jonka alueella he toimivat; heidän on noudatettava mainitun jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten määräyk- siä,
b) virkamiehet pitävät 2 kohdassa tarkoitettuja tapauk- sia lukuun ottamatta tarkkailun aikana mukanaan asiakirjaa, josta käy ilmi, että lupa on myönnetty,
c) tarkkailevat virkamiehet voivat milloin tahansa todis- taa, että he toimivat virkatehtävässä,
d) tarkkailevat virkamiehet saavat kantaa virka-asettaan tarkkailun aikana, paitsi jos i) pyynnön vastaanotta- nut jäsenvaltio on ilmoittanut yleisesti, että aseen kanto sen alueella on kokonaan kielletty tai ii) pyyn- nön vastaanottanut jäsenvaltio nimenomaisesti päät- tää toisin. Kun toisen jäsenvaltion virkamiehet saavat kantaa virka-asettaan, sen käyttö on kiellettyä muu- toin kuin hätävarjelua varten,
e) pääsy asuntoihin tai yleisöltä suljettuihin paikkoihin on kielletty,
f) tarkkailevat virkamiehet eivät saa pysäyttää tai pidät- tää tarkkailtavaa henkilöä,
g) kaikista toimista annetaan selvitys sen jäsenvaltion viranomaisille, jonka alueella ne tapahtuivat; tarkkai- levia virkamiehiä voidaan pyytää tulemaan henkilö- kohtaisesti paikalle,
h) sen jäsenvaltion viranomaiset, joka on tarkkailevien virkamiesten kotivaltio, osallistuvat sen jäsenvaltion viranomaisten pyynnöstä, jonka alueella tarkkailu on tapahtunut, näitä toimia seuraaviin tutkimuksiin, mukaan lukien oikeuskäsittelyt.
4. Jäsenvaltiot voivat laajentaa kahdenvälisesti tämän artiklan soveltamisalaa ja antaa sen soveltamiseksi täy- dentäviä määräyksiä.
5. Tallettaessaan tämän yleissopimuksen ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa jäsenvaltio voi ilmoittaa, ettei se sitoudu noudattamaan tätä artiklaa tai osaa siitä. Tämä ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa.
22 artikla
Valvottu läpilasku
1. Jokainen jäsenvaltio sitoutuu varmistamaan alueellaan tapahtuvien valvottujen kuljetusten sallimisen toisen jäsenvaltion pyynnöstä, kun se liittyy luovuttamisen perusteeksi käypiä rangaistavia tekoja koskevaan rikos- tutkintaan.
2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät tapauskohtaisesti päätöksen valvo- tuista kuljetuksista kyseisen jäsenvaltion kansallisen lain- säädännön mukaisesti.
3. Valvotut kuljetukset tapahtuvat pyynnön vastaanotta- neen jäsenvaltion menettelytapojen mukaisesti. Operaati- oiden suorittaminen ja niiden johtaminen kuuluu asian- omaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimi- valtaan.
Pyynnön vastaanottaneet viranomaiset vastaavat läpilas- kun valvonnasta rajanylityspaikalta tai muusta sovitusta paikasta lähtien, jotta valvonta ei keskeytyisi. Ne huoleh- tivat tavaran jatkuvasta valvonnasta siten, että ne voivat jatkokuljetuksen aikana milloin tahansa ottaa kiinni teki- jät tai takavarikoida tavarat.
4. Lähetykset, joiden valvotusta läpilaskusta on sovittu, voidaan asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella pysäyttää, ja niiden kuljetuksen jatkaminen voidaan sallia joko sellaisenaan tai sen jälkeen, kun niiden alkuperäinen sisältö on otettu talteen tai korvattu kokonaan tai osit- tain muilla tuotteilla.
23 artikla
Peitetutkinta
1. Xxxxxxx esittäneen viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut viranomainen voi valtuuttaa sellaiset pyynnön esittäneen jäsenvaltion tulihallinnon virkamiehet tai tämän hallinnon puolesta toimivat edustajat, jotka toimivat väärän henkilöllisyyden turvin (peitetutkijat), toimimaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alu- eella. Xxxxxxx esittänyt viranomainen esittää pyynnön vain, jos tapausta on erittäin vaikeaa selvittää ilman suunniteltuja tutkimustoimia. Kyseiset virkamiehet ja henkilöt valtuutetaan tehtäviensä puitteissa hankkimaan tietoja ja ottamaan yhteyksiä epäiltyihin tai muihin näi- den lähipiirissä oleviin henkilöihin.
2. Xxxxxxx vastaanottaneessa jäsenvaltiossa tehtävä pei- tetutkinta saa kestää vain rajoitetun ajan. Pyynnön vas- taanottaneen jäsenvaltion ja pyynnön esittäneen jäsenval- tion asianomaiset viranomaiset valmistelevat ja valvovat tutkimuksia tiiviissä yhteistyössä.
3. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen päättää oman jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti edellytyksistä, joilla peitetutkinta sallitaan, sekä niistä edellytyksistä, joilla peitetutkinta tapahtuu. Jos peitetutkinnan kuluessa ilmenee tietoja muista kuin alkuperäisessä pyynnössä tar- koitetuista rikkomuksista, pyynnön vastaanottanut viran-
omainen päättää kyseisten tietojen käyttämisestä kansal- lisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
4. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen antaa tarpeelli- set henkilöresurssit ja teknisen tuen. Xxxxxxx vastaanot- tanut viranomainen toteuttaa toimet 1 kohdassa tarkoi- tettujen virkamiesten suojelemiseksi, kun nämä toimivat pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa.
5. Tallettaessaan tätä yleissopimusta koskevan hyväksy- miskirjansa jäsenvaltio voi ilmoittaa, ettei se sitoudu noudattamaan tätä artiklaa tai sen osaa. Tämä ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa.
24 artikla
Yhteiset erityistutkimusryhmät
1. Useiden jäsenvaltioiden viranomaiset voivat yhteisestä sopimuksesta perustaa yhteisen erityistutkimusryhmän, joka muodostuu asianomaisiin aloihin erikoistuneista vir- kamiehistä ja joka sijoitetaan johonkin jäsenvaltioon.
Yhteisen erityistutkimusryhmän tehtävät ovat seuraavat:
— määrättyjen rikkomusten hankalien ja vaativien tutki- musten suorittaminen, mikä edellyttää osallistuvien jäsenvaltioiden samanaikaisia ja yhteensovitettuja toi- mia,
— yhteisten toimien koordinointi määrättyjen rikkomus- ten estämiseksi ja selvittämiseksi sekä tietojen saami- seksi asianomaisista henkilöistä, heidän lähipiiristään ja menettelytavoistaan.
2. Yhteiset erityistutkimusryhmät toimivat seuraavien yleisten edellytysten mukaisesti:
a) ne perustetaan vain tiettyä tarkoitusta varten ja mää- räajaksi,
b) ryhmää johtaa sen jäsenvaltion virkamies, jossa ryhmä toimii,
c) ryhmään kuuluvien virkamiesten on noudatettava sen jäsenvaltion lakia, jonka alueella ryhmä toimii,
d) se jäsenvaltio, jonka alueella ryhmä toimii, vastaa ryhmän toiminnan vaatimista järjestelyistä.
3. Ryhmän jäsenyys ei anna siihen kuuluville virkamie- hille oikeutta toimia jonkin muun jäsenvaltion alueella.
V LUKU
TIETOSUOJA
25 artikla
Tietojen suojaaminen tietoja vaihdettaessa
1. Vaihtaessaan tietoja tullihallinnot ottavat kussakin tapauksessa huomioon henkilötietojen suojaa koskevat vaatimukset. Ne noudattavat Euroopan neuvoston 28 päivänä tammikuuta 1981 tekemän, yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä koske- van yleissopimuksen asiaa koskevia määräyksiä. Tietojen suojaamiseksi jäsenvaltio voi 2 kohdan mukaisesti mää- rätä edellytyksistä henkilötietojen käsittelylle jäsenval- tiossa, jolle kyseiset tiedot on annettu.
2. Tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevan yleissopi- muksen määräysten soveltamista rajoittamatta jäljempänä esitettäviä määräyksiä sovelletaan tätä yleissopimusta sovellettaessa toimitettaviin henkilötietoihin.
a) tiedot vastaanottanut viranomainen voi käsitellä hen- kilötietoja vain 1 artiklan 1 kohdassa määrätyssä tarkoituksessa. Viranomainen voi ilman tiedot toimit- taneen jäsenvaltion etukäteen antamaa suostumusta toimittaa ne tullihallinnolleen sekä syyte- ja oikeusvi- ranomaisille syytetoimia ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rikkomusten estämistä varten. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa tietoja toimitetaan, edellyte- tään tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumusta;
b) tiedot toimittavan jäsenvaltion viranomaiset varmista- vat tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden. Jos ilmenee, että on toimitettu virheellisiä tietoja tai sellai- sia tietoja, joita ei olisi pitänyt toimittaa, tai että laillisesti toimitetut tiedot on poistettava myöhem- mässä vaiheessa tiedot toimittaneen jäsenvaltion lain- säädännön mukaan, vastaanottavalle viranomaiselle ilmoitetaan siitä viipymättä. Se on velvollinen oikaise- maan tai poistamaan kyseiset tiedot. Jos vastaanotta- valla viranomaisella on aihetta epäillä, että toimitetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne olisi poistettava, näiden on ilmoitettava tästä tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle;.
c) niissä tapauksissa, joissa tiedot toimittaneen jäsenval- tion lainsäädännön mukaan toimitetut tiedot olisi poistettava tai niitä olisi muutettava, asianomaiselle henkilölle on varmistettava tehokkaat oikeudet tieto- jen oikaisemiseen;
d) asianomaiset viranomaiset pitävät kirjaa toimitetuista ja vastaanotetuista tiedoista;
e) toimittavan viranomaisen ja vastaanottavan viran- omaisen on pyynnöstä annettava henkilölle tietoja häntä koskevien tietojen toimittamisesta sekä siitä tarkoituksesta, johon niitä aiotaan käyttää. Tätä vel- voitetta ei ole, jos tarkastelun jälkeen ilmenee, että yleisen edun vuoksi on tärkeämpää olla antamatta henkilölle kyseisiä tietoja, vaikka henkilön etu edellyt- täisi tietojen saamista. Henkilön oikeus saada tietoja häntä koskevien tietojen toimittamisesta määräytyy lisäksi sen jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja menettelyjen nojalla, jonka alueella tietoja pyyde- tään. Ennen kuin päätös tietojen antamisesta tehdään, toimittavan viranomaisen on saatava tilaisuus esittää kantansa;
f) jäsenvaltiot ovat vastuussa omien lakiensa, asetus- tensa ja menettelyjensä mukaisesti vahingosta, joka henkilölle aiheutuu toimitettujen tietojen käsittelystä asianomaisessa jäsenvaltiossa. Sama koskee virheellis- ten tietojen toimittamisesta tai yleissopimuksen vastai- sesta toimittavan viranomaisen toiminnasta aiheutu- vaa vahinkoa;
g) tietoja säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen sen tarkoituksen toteuttamiseksi, jota varten ne toimitet- tiin. Kyseinen jäsenvaltio tarkastelee sopivana ajan- kohtana niiden säilyttämisen tarpeellisuutta;
h) tietoja koskee joka tapauksessa vähintään sama tieto- suoja kuin se, jonka tiedot vastaanottanut jäsenvaltio antaa samanluonteisille tiedoille;
i) jäsenvaltiot toteuttavat aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän artiklan noudattamista valvotaan tehokkaasti. Ne voivat antaa tämän tehtä- vän niille kansallisille valvontaviranomaisille, joita tar- koitetaan tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevan yleissopimuksen 17 artiklassa.
3. Tässä artiklassa ’henkilötietojen käsittelyllä’ tarkoite- taan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä loka- kuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 2 artiklan b kohdan mukaista käsit- telyä (1).
(1) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
VI LUKU
YLEISSOPIMUKSEN TULKITSEMINEN
26 artikla
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tämän yleissopimuksen tulkintaa tai sovelta- mista koskevat jäsenvaltioiden väliset riidat, jos riitaa ei ole voitu sopia neuvostossa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun joku neuvoston jäsenistä saattoi asian sen käsiteltäväksi.
2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tämän yleissopimuksen tulkintaa tai sovelta- mista koskevat jäsenvaltioiden ja komission väliset riidat, joita ei ole voitu sopia neuvottelemalla. Tällainen riita voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jompikumpi riidan osapuolista on ilmoittanut toiselle osapuolelle riidan ole- massaolosta.
3. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on jäljempänä 4—7 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti toi- mivalta antaa ennakkoratkaisuja tämän yleissopimuksen tulkinnasta.
4. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan antaa ennakkoratkaisuja tä- män yleissopimuksen tukinnasta jäljempänä 5 kohdan a tai b alakohdassa määriteltyjen edellytysten mukaisesti julistuksessa, jonka ne voivat antaa joko allekirjottaes- saan tämän yleissopimuksen tai minä tahansa muuna ajankohtana sen jälkeen.
5. Jäsenvaltio, joka antaa 4 kohdan mukaisen julistuk- sen, mainitsee joko, että
a) kyseisen valtion tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muu- tosta, voi pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta antamaan asiasta ennakkoratkaisun kysymyksessä, joka tulee esille sen käsiteltävänä olevassa asiassa ja joka koskee tämän yleissopimuksen tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymys on rat- kaistava, jotta se voisi antaa asiassa päätöksen, tai, että
b) kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin voi pyytää Euroo- pan yhteisöjen tuomioistuinta antamaan ennakkorat- kaisun kysymyksestä, joka tulee esille sen käsiteltä- vänä olevassa asiassa ja joka koskee tämän yleissopi- muksen tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo,
että kysymys on ratkaistava, jotta se voisi antaa asiassa päätöksen.
6. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehtyä pöytäkirjaa ja tuomioistuimen työjärjestystä sovel- letaan.
7. Jokainen jäsenvaltio on oikeutettu jättämään vasti- neita tai kirjallisia huomautuksia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle asioissa, jotka on saatettu tämän käsitel- täväksi 5 kohdan nojalla, riippumatta siitä, onko se antanut julistuksen 4 kohdan mukaisesti.
8. Yhteisöjen tuomioistuin ei ole toimivaltainen tutki- maan tämän yleissopimuksen alalla toimivaltaisen jäsen- valtion rikosten torjunnasta vastaavan viranomaisen toteuttamien toimien pätevyyttä tai oikeasuhteisuutta tai niiden velvollisuuksien täyttämistä, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi sekä sisäisen turvalli- suuden suojaamiseksi.
VII LUKU
SOVELTAMINEN JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
27 artikla
Salassapito
Tullihallinnot ottavat jokaisessa yksittäisessä tietojenvaih- totapauksessa huomioon tutkintasalaisuuden vaatimuk- set. Tämän vuoksi jäsenvaltio voi määrätä edellytykset tietojen käytölle siinä jäsenvaltiossa, jolle kyseiset tiedot on annettu.
28 artikla
Poikkeus avunantovelvollisuudesta
1. Tämä yleissopimus ei velvoita jäsenvaltioiden viran- omaisia keskinäisen avun antamiseen, jos se voi vahin- goittaa kyseisen jäsenvaltion yleistä järjestystä tai muita olennaisia etuja erityisesti tietosuojan alalla tai, jos pyy- dettyjen toimien laajuus erityisesti IV luvussa tarkoitettu- jen yhteistyön erityismuotojen puitteissa on ilmeisessä epäsuhteessa oletetun rikkomuksen vakavuuden kanssa. Tällaisessa tapauksessa avunannosta voidaan kieltäytyä kokonaan tai osittain tai siihen voidaan suostua tietyillä ehdoilla.
2. Kieltäytyminen avunannosta on aina perusteltava.
29 artikla
Kulut
1. Jäsenvaltiot luopuvat pääsääntöisesti kaikista tämän yleissopimuksen soveltamisesta johtuvien kulujen korvaa- mista koskevista vaatimuksista, lukuun ottamatta asian- tuntijoille korvattavia kuluja.
2. Jos pyynnön täyttämisestä aiheutuu merkittäviä, tavallisuudesta poikkeavia kustannuksia, kyseessä olevien tulliviranomaisten on neuvottelemalla määrättävä pyyn- nön täyttämisen ehdot ja vaatimukset sekä kustannusten jakotapa.
30 artikla
Varaumat
1. Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia, jollei
20 artiklan 8 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan ja 23 artiklan 5 kohdan määräyksistä muuta johdu.
2. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat jo tehneet keskinäisiä sopimuksia, jotka kattavat tämän yleissopimuksen IV luvussa säänneltyjä asioita, voivat tehdä varaumia 1 koh- dan nojalla ainoastaan, jos ne eivät vaikuta kyseisistä sopimuksista aiheutuviin velvoitteisiin.
3. Tämä yleissopimus ei vaikuta tarkastusten asteittai- sesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesä- kuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltami- sesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen niistä määräyksistä johtuviin velvoitteisiin, joissa määrä- tään tehostetusta yhteistyöstä, kyseisiin määräyksiin sitoutuneiden jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.
31 artikla
Alueellinen soveltaminen
1. Tätä yleissopimusta sovelletaan niillä jäsenvaltioiden alueilla, joita tarkoitetaan yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY N:o 2913/92 (1) 3 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on tarkistettuna Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan uni- oni perustuu, tehdyn asiakirjan (2) mukaisesti, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 19 päivänä joulu- kuuta 1996 antaman asetuksen (EY) N:o 82/97 (3) mukaisesti, mukaan lukien Saksan liittotasavallan osalta
(1) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 2.
(2) EYVL L 1, 1.1.1995, s. 181.
(3) EYVL L 17, 21.1.1997. s. 2.
Helgolandin saari ja Büsingenin alue (Saksan liittotasaval- lan ja Sveitsin valaliiton välillä Büsingen am Hochrhein
-kunnan sisällyttämisestä Sveitsin valaliiton tullialueeseen 23 päivänä marraskuuta 1964 tehdyn sopimuksen tai sen voimassa olevan toisinnon puitteissa ja nojalla) ja Italian tasavallan osalta Livignon ja Campione d’Italian alueet, sekä edellä tarkoitettuihin jäsenvaltioiden alueisiin liitty- villä aluemerillä, sisäisillä merivesillä ja ilmatilassa.
2. Neuvosto voi yksimielisesti Euroopan unionista teh- dyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä nou- dattaen mukauttaa 1 kohtaa siinä viitattuihin yhteisön säädöksiin tehtyjen muutosten mukaisesti.
32 artikla
Voimaantulo
1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tämä yleissopimus valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.
2. Jäsenvaltiot ilmoittavat tallettajalle valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisten, tämän yleissopimuk- sen hyväksymiseksi tarvittavien menettelyjen saattami- sesta päätökseen.
3. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksänkymme- nen päivän kuluttua siitä päivästä, jona kyseisen muodol- lisuuden viimeisenä suorittava valtio, joka on Euroopan unionin jäsen neuvoston antaessa säädöksensä tämän yleissopimuksen tekemisestä, on tehnyt 2 kohdassa tar- koitetun ilmoituksen.
4. Tämän yleissopimuksen voimaantuloon saakka joka- inen jäsenvaltio voi 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antaessaan tai milloin tahansa myöhemmin antaa julis- tuksen, että yleissopimusta sovelletaan, lukuun ottamatta sen 26 artiklaa, asianomaisen valtion ja muiden samanlai- sen julistuksen tehneiden jäsenvaltioiden välisissä suh- teissa. Näitä julistuksia sovelletaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua niiden tallettamispäivästä.
5. Tätä yleissopimusta sovelletaan vain pyyntöihin, jotka on tehty sen jälkeen, kun sopimus on tullut voimaan tai kun sitä sovelletaan pyynnön vastaanottaneen ja pyynnön esittäneen jäsenvaltion välillä.
6. Tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä kumo- taan jäsenvaltioiden 7 päivänä syyskuuta 1967 allekirjoit- tama yleissopimus tullihallintojen keskinäisestä avunan- nosta.
33 artikla
Liittyminen
1. Tähän yleissopimukseen voi liittyä jokainen valtio, josta tulee Euroopan unionin jäsenvaltio.
2. Tämän yleissopimuksen teksti, joka on laadittu siihen liittyvän jäsenvaltion kielellä Euroopan unionin neuvos- tossa, on todistusvoimainen.
3. Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.
4. Tämä yleissopimus tulee voimaan siihen liittyneen valtion osalta yhdeksänkymmenen päivän kuluttua sen liittymisasiakirjan tallettamispäivästä, tai tämän yleissopi- muksen voimaantulopäivänä, jos se ei vielä ole tullut voimaan edellä mainitun yhdeksänkymmenen päivän määräajan päättyessä.
5. Jos tämä yleissopimus ei ole vielä tullut voimaan päivänä, jona liittyvät jäsenvaltiot tallettavat liittymisasia- kirjansa, liittyviin jäsenvaltioihin sovelletaan 32 artiklan 4 kohtaa.
34 artikla
Muutokset
1. Jokainen jäsenvaltio, joka on korkea sopimuspuoli, voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen. Kaikki
muutosehdotukset toimitetaan tallettajalle, joka välittää ne neuvostolle ja komissiolle.
2. Neuvosto hyväksyy yleissopimukseen tehtävät muu- tokset ja suosittaa jäsenvaltioille niiden hyväksymistä niiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31 artiklan 2 kohdan soveltamista.
3. Muutokset, jotka on tehty 2 kohdan mukaisesti, tulevat voimaan 32 artiklan 3 kohdan määräysten mukai- sesti.
35 artikla
Tallettaja
1. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän yleissopimuksen tallettaja.
2. Tallettaja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tiedot sen hyväksymisistä ja siihen liittymisistä, sen soveltamisesta, julistuksista ja varaumista sekä kai- kista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä ilmoituk- sista.
En fe de lo cual los plenipotenciarios abajo firmantes suscriben el presente Convenio. Til bekræftelse heraf har undertegnede befuldmægtigede underskrevet denne konvention.
Zu Xxxxxx dessen haben die unterzeichneten Bevollmächtigten ihre Unterschrift unter dieses Übereinkommen gesetzt.
Σε πíστωση τoν ανωτερω, oι υπoγρá oντες πληρεκoυ‹ σιoι ε‹ θεσαν την υπoγρα η‹ τoυς κáτω απó την παρoúσαπαρoυ‹ σα συ‹ µßαση.
In witness whereof, the undersigned Plenipotentiaries have hereunto set their hands.
En foi de quoi, les ple´nipotentiaires soussigne´s ont appose´ leurs signatures au bas de la pre´sente convention.
Dá Xxxxxx sin, chuir la Lánchumhachtaigh thíos-sínithe a lámh leis an gCoinbhinsiún seo.
In fede di che, i plenipotenziari sottoscritti hanno apposto le loro firme in calce alla presente convenzione.
Ten blijke waarvan de ondergetekende gevolmachtigden hun handtekening onder deze Over- eenkomst hebben gesteld.
Em fe´ do que, os plenipotenciários abaixo-assinados apuseram as suas assinaturas no final da presente Convenção.
Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopi- muksen.
Till bekräftelse härav har undertecknade befullmäktigade ombud undertecknat denna konven- tion.
Hecho en Bruselas, el dieciocho de diciembre de mil novecientos noventa y siete, en un ejemplar único, en lenguas alemana, danesa, española, finesa, francesa, griega, inglesa, irlandesa, italiana, neerlandesa, portuguesa y sueca, cuyos textos son igualmente aute´nticos y que será depositado en los archivos de la Secretaría General del Consejo de la Unión Europea.
Udfærdiget i Bruxelles, den attende december nitten hundrede og syvoghalvfems, i e´t eksemplar på dansk, engelsk, finsk, fransk, græsk, irsk, italiensk, nederlandsk, portugisisk, spansk, svensk og tysk, idet hver af disse tekster har samme gyldighed; de deponeres i arkiverne i Generalsekre- tariatet for Rådet for Den Europæiske Union.
Geschehen zu Brüssel am achtzehnten Dezember neunzehnhundertsiebenundneunzig in einer Urschrift in dänischer, deutscher, englischer, finnischer, französischer, griechischer, irischer, italienischer, niederländischer, portugiesischer, schwedischer und spanischer Sprache, wobei jeder Wortlaut gleichermaßen verbindlich ist; die Urschrift wird im Archiv des Generalsekretari- ats des Rates der Europäischen Union hinterlegt.
Έγινε oτις Βρυκε‹ λλες, στις δε‹ καoκτω‹ ∆εκεµßρíoυ ψíλια εννιακóσια ενενη‹ ντα επτá, σε ε‹ να µóνo αντíτυπo στην αγγλικη‹ , γαλλικη‹ , γερµανικη‹ , δανικη‹ , ελληνικη‹ , ιρλανδικη‹ , ισπανικη‹ , ιταλικη‹, oλλανδικη‹ , πoρτoγαλικη‹ , σoυηδικη‹ και ινλανδικη‹ γλω‹ σσα· κáθε κεíµενo εíναι εκíσoυ αυθεντικó και κατατíθεται στα αρψεíα της Γενικη‹ ς Γραµµατεíας τoυ Συµßoυλíoυ της Ευρωπαϊκη‹ ς Ένωσης.
Done at Brussels on the eighteenth day of December in the year one thousand nine hundred and ninety-seven in a single original, in the Danish, Dutch, English, Finnish, French, German, Greek, Irish, Italian, Portuguese, Spanish and Swedish languages, each text being equally authentic, such original remaining deposited in the archives of the General Secretariat of the Council of the European Union.
Fait à Bruxelles, le dix-huit de´cembre mil neuf cent quatre-vingt-dix-sept, en un exemplaire unique, en langues allemande, anglaise, danoise, espagnole, finnoise, française, grecque, irlan- daise, italienne, ne´erlandaise, portugaise et sue´doise, chaque texte faisant e´galement foi, exemplaire qui est de´pose´ dans les archives du Secre´tariat ge´ne´ral du Conseil de l’Union europe´enne.
Arna dhe´anamh sa Bhruise´il ar an ochtú lá de´ag de Nollaig sa bhliain míle naoi gce´ad nócha a seacht, i scríbhinn bhunaidh amháin sa Bhe´arla, sa Danmhairgis, san Fhionlainnis, sa Fhraincis, sa Ghaeilge, sa Ghearmáinis, sa Ghre´igis, san lodáilis, san Ollainnis, sa Phortainge´ilis, sa Spáinnis agus sa tSualainnis agus comhúdarás ag na te´acsanna i ngach ceann de na teangacha sin; de´anfar an scríbhinn bhunaidh sin a thaisceadh i gcartlann Ardrúnaíocht Chomhairle an Aontais Eorpaigh.
Fatto a Bruxelles, addì diciotto dicembre millenovecentonovantasette, in un unico esemplare, in lingua danese, finlandese, francese, greca, inglese, irlandese, italiana, portoghese, spagnola, svedese e tedesca, ciascun testo facente ugualmente fede, e depositato negli archivi del Segretariato generale del Consiglio dell’Unione europea.
Gedaan te Brussel, de achttiende december negentienhonderd zevenennegentig, in e´e´n exem- plaar, in de Deense, de Duitse, de Engelse, de Finse, de Franse, de Griekse, de Ierse, de Italiaanse, de Nederlandse, de Portugese, de Spaanse en de Zweedse taal, zijnde alle teksten gelijkelijk authentiek, dat wordt neergelegd in het archief van het Secretariaat-generaal van de Raad van de Europese Unie.
Feito em Bruxelas, em dezoito de Dezembro de mil novecentos e noventa e sete em exemplar único, nas línguas alemã, dinamarquesa, espanhola, finlandesa, francesa, grega, inglesa, irlan- desa, italiana, neerlandesa, portuguesa e sueca, fazendo igualmente fe´ todos os textos, depositado nos archivos do Secretariado-Geral do Conselho da União Europeia.
Tehty Brysselissä kahdeksantenatoista päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksän- kymmentäseitsemän englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon ja jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.
Som skedde i Bryssel den artonde december nittonhundranittiosju i ett enda exemplar på danska, engelska, finska, franska, grekiska, iriska, italienska, nederländska, portugisiska, spanska, svenska och tyska språken, vilka samtliga texter är lika giltiga, vilket skall deponeras i arkivet vid generalsekretariatet vid Europeiska unionens råd.
Pour le gouvernement du royaume de Belgique Voor de Regering van het Koninkrijk België Für die Regierung des Königreichs Belgien
For regeringen for Kongeriget Danmark
Für die Regierung der Bundesrepublik Deutschland
Για την κυßε‹ ρνηση Ελληνικη‹ ς ∆ηµoκρατíας
Por el Gobierno del Reino de España
Pour le gouvernement de la Re´publique française
Thar ceann Rialtas na hÉireann For the Government of Ireland
Per il governo della Repubblica italiana
Pour le gouvernement du grand-duche´ de Luxembourg
Voor de regering van het Koninkrijk der Nederlanden
Für die Regierung der Republik Österreich
Pelo Governo da República Portuguesa
Suomen hallituksen puolesta På finska regeringens vägnar
På Konungariket Sveriges vägnar
For the Government of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland
LIITE
YLEISSOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄT JA EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISESSA LEHDESSÄ JULKAISTAVAT JULISTUKSET
1. 1 artiklan 1 kohdan ja 28 artiklan osalta
Italia julistaa viitaten yleissopimuksen 28 artiklassa määrättyihin keskinäistä avunantovelvollisuutta koskeviin poikkeuksiin, että avunantopyyntöjen täyttäminen yleissopimuksen perusteella sellaisten rikko- musten osalta, jotka Italian lainsäädännön mukaan eivät ole kansallisten tai yhteisön tullimääräysten rikkomuksia voi — syistä, jotka liittyvät kansallisten viranomaisten toimivallan jakoon rikosten torjunnan ja rikoksista syyttämisen alalla — haitata yleistä järjestystä tai muita olennaisia kansallisia etuja.
2. 1 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 2 kohdan osalta
Tanska ja Suomi julistavat, että ne tulkitsevat yleissopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa olevan termin ”oikeusviranomaiset” tai ”oikeusviranomainen” Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetusta, keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleisso- pimuksen mukaan antamiensa lausumien mukaisesti.
3. 4 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan osalta
Tanska julistaa omalta osaltaan, että 4 artiklan 3 kohdan toista luetelmakohtaa sovelletaan ainoastaan toimintaan, jossa henkilö osallistuu ryhmään, jonka yhteisenä tarkoituksena on kyseisen rikkomuksen tai kyseisten rikkomusten tekeminen, mukaan lukien tilanteet, joissa asianomainen henkilö ei osallistu kyseisen rikkomuksen tai kyseisten rikkomusten tekemiseen; osallistumisen on perustuttava ryhmän tarkoituksen ja yleisen rikollisen toiminnan tuntemiseen tai tietoihin ryhmän aikeesta tehdä kyseinen rikkomus tai kyseisiä rikkomuksia.
4. 4 artiklan 3 kohdan kolmannen luetelmakohdan osalta
Tanska julistaa omalta osaltaan, että 4 artiklan 3 kohdan kolmatta luetelmakohtaa sovelletaan ainoastaan sellaisiin rikkomuksiin, joiden yhteydessä varastetun tavaran kätkeminen on Tanskan lain mukaan aina rangaistava teko mukaan lukien Tanskan rikosoikeuden 191 pykälä varastettujen huumausaineiden kätkemisestä ja 284 pykälä tavaran kätkemisestä erityisen törkeän salakuljetuksen yhteydessä.
5. 6 artiklan 4 kohdan osalta
Tanska, Suomi ja Ruotsi julistavat, että 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut yhteyshenkilöt voivat edustaa myös Norjan ja Islannin etuja tai päinvastoin. Viisi Pohjoismaata ovat vuodesta 1982 lukien sopineet järjestelystä, jonka mukaan yhden asianosaisen valtion asemapaikkaan lähetetyt yhteyshenkilöt edustavat myös muita Pohjoismaita. Tällä järjestelyllä on vahvistettu huumeiden salakuljetuksen vastaista työtä ja helpotettu yksittäisille valtioille yhteyshenkilöiden asemapaikkaan lähettämisestä aiheutuvaa taloudellista taakkaa. Tanska, Suomi ja Ruotsi pitävät erittäin tärkeänä sitä, että tätä hyvin toimivaa järjestelyä jatketaan.
6. 20 artiklan 8 kohdan osalta
Tanska julistaa hyväksyvänsä 20 artiklan määräykset seuraavin edellytyksin:
Jos jonkin muun jäsenvaltion tulliviranomaiset harjoittavat välitöntä takaa-ajoa merellä tai ilmassa, kyseinen takaa-ajo voidaan ulottaa Tanskan alueelle mukaan lukien Tanskan aluevedet ja Tanskan alueen ja aluevesien yläpuolinen ilmatila ainoastaan jos Tanskan toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu asiasta etukäteen.
7. 21 artiklan 5 kohdan osalta
Tanska julistaa hyväksyvänsä 21 artiklan määräykset seuraavin edellytyksin:
Rajat ylittävää valvontaa, johon ei ole ennalta myönnettyä lupaa, voidaan harjoittaa 21 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ainoastaan, jos voidaan vakaasti uskoa, että tarkkailtavat henkilöt ovat syyllistyneet johonkin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun rangaistavaan tekoon, josta voidaan luovuttaa.
8. 25 artiklan 2 kohdan i alakohdan osalta
Jäsenvaltiot sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen neuvostossa toimenpiteistä, joita on toteutettu sen varmistamiseksi, että i alakohdassa tarkoitettuja sitoumuksia noudatetaan.
9. 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu julistus
Allekirjoittaessaan tämän pöytäkirjan jäljempänä mainitut valtiot julistavat hyväksyvänsä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan 26 artiklan 5 kohdassa määrättyjen sääntöjen mukaisesti:
— Irlanti 26 artiklan 5 kohdan a alakohdassa määrättyjen menettelyiden mukaisesti,
— Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Italian tasavalta ja Itävallan tasavalta 26 artiklan 5 kohdan b alakohdassa määrättyjen menettelyiden mukaisesti.
JULISTUS
Saksan liittotasavalta, Italian tasavalta ja Itävallan tasavalta pidättävät itselleen oikeuden määrätä sisäisessä lainsäädännössään, että tullihallintojen keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskevan yleissopimuksen tulkintaa koskevan kysymyksen tullessa esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä ole- vassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, kyseisen tuomioistuimen on saatettava asia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.