PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PERUSSOPIMUS
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PERUSSOPIMUS
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Perusturvakuntayhtymä Karviainen ja kotipaikka Vihti. Kuntayhtymä on suomenkielinen.
2 § Jäsenkunnat
Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta.
3 § Kuntayhtymän tehtävät
Jäsenkunnat antavat kuntayhtymälle tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen terveydenhuoltolain mukaiset palvelut erikoissairaanhoito mukaan luettuna ja sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaiset palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.
Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita erikseen määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja sopimuksella muillekin kunnille
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä, jotka edistävät kuntayhty- män perustehtävän toteuttamista.
4 § Jäsenkuntien valtuustojen tehtävät
Jäsenkuntien valtuustot käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät yhtäpitävin päätöksin:
1. kuntayhtymän talousarvion sekä taloussuunnitelman
2. poistojen laskennan periaatteet
3. tilinpäätöksen
4. vastuuvapauden myöntämisen sekä toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta
5. yhteistyössä valmistellun kuntayhtymän palvelutasosuunnitelman valtuustokausittain
6. muut yhtymähallituksen erikseen esittämät asiat.
7. tilintarkastusyhteisön valinnan
8. kuntayhtymän strategian
Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle ja ellei se voimassaolevan oikeuden mukaan kuulu jäsenkunnan valtuuston päätettäväksi.
5 § Yhtymäkokous
Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot eivät ole ratkais- seet valtuuston päätäntävaltaan kuuluvaa asiaa yhtymähallituksen päättämässä määräajassa tai valtuustojen päätökset ovat keskenään ristiriidassa. Xxxxxxxxxxxx hallitusten tehtävänä on valita mainitun yksittäisen asian ratkaisemista varten yhtymäkokousedustajat. Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen on yhtymähallituksen tehtävänä. Yhtymähallituksen tulee viipymättä kutsua yhtymäkokous koolle myös siinä tapauksessa, että jäsenkunnan kunnanhallitus sitä ehdottaa.
Vihdin kunta nimeää yhtymäkokoukseen seitsemän (7) edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajä- senet ja Karkkilan kaupunki nimeää neljä (4) edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Yhtymäkokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa valitaan tasa-arvolain säännökset huomioon ottaen niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Yhtymäkokouksessa on kullakin edustajalla yksi (1) ääni.
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta edustajista on saapuvilla.
Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille, valituille kokousedustajille sekä yhtymähallituksen jäsenille.
Yhtymäkokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarvittaessa varapuheenjohtajan.
Yhtymäkokouksen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntalain kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä.
Yhtymähallituksen tulee tehdä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tulevassa asiassa päätösesitys. Kuitenkin tarkastuslautakunta tekee tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityksen.
6 § Yhtymähallitus
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukai- sesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kun- tayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitukseen ei voida valita Karviaisen palveluksessa olevaa henkilöä.
Karkkilan kaupunki valitsee yhtymähallitukseen kolme (3) jäsentä ja Vihdin kunta viisi (5) jäsentä. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni.
Hallituksen toimikausi on kunnanvaltuuston toimikausi, neljä vuotta.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi. Heidät valitaan jäsenkunnista vuoroperiaatteella asukasluvun mukaisessa järjestyksessä suuremmasta alkaen.
Xxxxxxxxxxx kokousmenettelystä ja esittelystä määrätään yhtymän hallintosäännössä. Yhtymähallituksen tai sen jäsenen erottamisessa kesken toimikauden sovelletaan kuntalakia.
7 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallituksen tehtävänä on:
1. Ohjata, kehittää ja valvoa kuntayhtymän toimintaa.
2. Käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa siltä osin, kun se ei kuulu jäsenkuntien valtuustojen tehtäviin tai ei ole hallinto- tai muulla johtosäännöllä taikka yhtymähallituksen omalla päätöksellä siirretty muulle viranomaiselle.
3. Tehdä päätösehdotukset jäsenkunnille valtuustoissa käsiteltävistä asioista.
4. Tehdä järjestäjänä talousarvioehdotukset, sekä palvelutasosuunnitelmaehdotukset jäsenkunnille ja hyväksyä ne kuntayhtymän puolesta.
5. Toimeenpanna jäsenkuntien valtuustojen sekä mahdollisen yhtymäkokouksen tekemät päätökset, sekä valvoa niiden laillisuutta.
6. Hyväksyä kuntayhtymän hallintosäännön.
7. Tehdä kuntayhtymän puolesta sopimukset, edustaa yhtymää, valvoa
kuntayhtymän etua sekä päätösten ja asioiden hoidon laillisuutta, ellei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
8. Edistää yhteistyötä jäsenkuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä parantaa palveluketjujen toimivuutta.
9. Vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta, sekä hyväksyy hallintoa ja taloutta ohjaavat operatiiviset säännöt
10. Huolehtia henkilöstöpolitiikasta ja - hallinnosta.
11. Päättää maksuista ja korvauksista ellei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
11. Päättää palvelutasosuunnitelman ja talousarvion mukaisesta palveluverkosta ja toimipaikkojen sijainnista.
12. Päättää kuntayhtymän kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä.
13. Päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä kuntayhtymän ollessa korvausvelvollinen, ellei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
14. Päättää kuntayhtymän omaisuuden panttaamisesta tai vuokralle antamisesta.
15. Huolehtia kuntayhtymän vakuutuksista.
16. Päättää talousarvion mukaisesta lainan ottamisesta sekä tilapäisen velan ottamisesta kuntayhtymän maksuvalmiuden sitä vaatiessa.
17. Antaa selvitys yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.
18. Päättää päätösvallan siirtämisestä alaisilleen viranhaltijoille.
19. Huolehtia muista yhtymän hallintoon kuuluvista tehtävistä.
20. Päättää alaistensa jaostojen perustamisesta ja jäsenten valinnasta jaostoihin.
21. Päättää osakkeiden ostamisesta sekä liittymisestä yhteisöihin.
8 § Nimenkirjoitusoikeus
Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.
9 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymän johtajalle tehdään johtajasopimus, jossa sovitaan kuntayhtymän johtamisen edelly- tyksistä.
10 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Tarkastuslautakuntaan jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa jäsenistä neljän (4) vuoden toimikau- deksi viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä tasa-arvolain mukaisesti niin, että kokoonpa- no vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella viimeksi toimitetuissa kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteelli- suusperiaatteen mukaisesti.
Karkkilan kaupunki valitsee tarkastuslautakuntaan kaksi (2) jäsentä ja Vihdin kunta kolme (3) jä- sentä. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudes- taan kahden vuoden toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja tulee nimetä eri kunnasta kuin yhtymähallituksen puheenjohtaja.
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallinnon ja talouden tarkas- tamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa.
Kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
11 § Peruspääoma
Peruspääoma on määrältään 4.336.035 euroa 1.1.2013 ja se jakaantuu jäsenkuntien kesken asu- kaslukujen suhteessa siten, että Karkkilan kaupungin osuus 1.040.648 euroa ja Vihdin kunnan osuus on 3.295.387 euroa.
Peruspääoman jakaantumisen muutoksista päätetään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomaa voidaan muuttaa, mikäli kuntien väliset asukaslukujen suhteet muuttu- vat olennaisesti uuden jäsenkunnan mukaan tullessa, jäsenkunnan erotessa tai jäsenkunnan asu- kasluvun muuttuessa olennaisesti.
Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien omistusosuuksina. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy näiden omistusosuuksien suhteessa.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta laaditaan sopimus tulok- kaan ja entisten jäsenkuntien kesken. Sopimus hyväksytään samalla, kun kaikki kunnat hyväksy- vät muuttuvan perussopimuksen.
Peruspääoman korottamisesta, alentamisesta sekä siirrosta muusta omasta pääomasta päättävät yhtäpitävin päätöksin jäsenkuntien valtuustot.
Kuntayhtymä suorittaa 30.1. mennessä vuoden alkaessa vahvistettuna olevalle peruspääomalle korkoa sen kahdentoista kuukauden euribor -koron mukaan, mikä tilivuonna ensimmäiseksi julkais- taan. Mikäli euribor -korko on negatiivinen, ei peruspääomalle makseta korkoa.
12 § Omistajaohjaus
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän ta- louden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huo- mioon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikan, henkilöstöpoli- tiikan sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Neuvotteluja on käytävä liittyen kuntien talousarvion kehykseen, kuntien talousarvioesitykseen, tilinpäätökseen, merkittäviin muutoksiin palvelurakenteessa sekä muista merkittävistä strategisista asioista.
13 § Konserniohje
Mikäli kuntayhtymä muodostaa konsernin, on laadittava konserniohje, jonka yhtymähallitus hyväk- syy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
14 § Talousarvio ja - suunnitelma
Kuntayhtymälle laaditaan valtuustokausittain palvelutasosuunnitelma. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän, palveluverkko, tuotettavat palvelut, palveluiden kehittämislinjaukset sekä palveluille asetettavat määrälliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet, sekä vaikuttavuusta- voitteet. Palveluverkon, palvelut ja palveluiden tavoitteet tarkistetaan vuosittain talousarviossa.
Kuntayhtymän talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan. Yhtymähallituksen on toimitettava talousarvio ja taloussuunnitelma ehdotuksensa kuntien käsitel- täväksi 25.10. mennessä.
Jos talousarvioon on tilikauden aikana tehtävä muutos, on yhtymähallituksen tehtävä siitä viipymättä jäsenkunnille ehdotus.
15 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot 10.2. mennessä.
Talousarvion yhteydessä määritellään toiminnan raportoinnin aikataulut kunnille.
16 § Tilikauden yli- ja alijäämän käsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään jäsenkuntien valtuustot voivat päättää, että tilikauden ylijäämää tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.
Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen jäsenkuntien valtuustot voivat päättää, että syntynyt ali- jäämä katetaan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla palvelujen käytön mukai- sessa suhteessa.
Tilikauden ylijäämän palautus voi tapahtua ainoastaan tilanteessa, jossa taseessa ei ole kertynyttä alijäämää aikaisemmilta tilikausilta.
17 § Alijäämän kattaminen
Kuntayhtymän alijäämä on katettava kuntalain määrittelemässä ajassa. Alijäämän kattamisesta päätetään kuntien valtuustoissa. Jäsenkunnat vastaavat alijäämästä viimeksi päättyneen tilivuoden toteutuneiden kuntakohtaisten kokonaiskustannusten mukaisessa suhteessa.
18 § Kuntien maksuosuudet
Jokainen jäsenkunta vastaa asukkaidensa käyttämien palveluiden todellisista omakustannus- hintaisista kustannuksista.
Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kuntakohtaiseen kustannuslaskentaan. Kustannukset jaetaan ensisijaisesti toimipaikkakohtaisesti. Jäsenkunnan osuus yhteisesti käytetyn toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa. Toimipaikan palveluille lasketaan omakustannushinta. Todellisia kustannuksia ei ilmaista keskiarvolukuina, vaan toimipaikan omina euromääräisinä kus- tannuksina. Omakustannushinta sisältää toiminnan välittömät kustannukset, yhteiset kustannukset sekä pääomakustannukset. Yhteiset kustannukset jaetaan kunnille asukaslukujen suhteessa.
Mikäli palvelusta aiheutuvia kustannuksia ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa toimipaikkakohtai- sesti jaetaan ne suoraan kuntien maksuosuuksiin kyseessä olevan palvelun käytön suhteessa.
Yhtymähallituksen tehtävänä on vahvistaa jäsenkunnilta palveluista perittävä maksuosuus. Jos jäsenkunnan maksuosuuteen on tilikauden aikana tehtävä muutos, on yhtymähallituksen tehtävä siitä viipymättä jäsenkunnille ehdotus.
Jäsenkunta maksaa Karviaiselle talousarvion kokonaissummaan perustuvan ennakon siten, että kuukauden 3. päivä maksetaan tasaerinä erikoissairaanhoidon palveluja koskeva ennakko ja ta- saerinä kuukauden 28. päivä muita Karviaisen palveluja koskeva ennakko. Viivästyskorko on kor- kolain mukainen. Karviainen laskuttaa jäsenkunnilta lopulliset kustannukset päättyneeltä tilikaudel- ta seuraavana vuonna 10.2. mennessä.
19 § Suunnitelmapoistot ja pääomakustannukset omakustannushinnan laskennassa
Omakustannushinnan laskennassa käytetään ensisijaisesti suunnitelman mukaisia poistoja. Kus- tannuslaskennassa ei käytetä muuta laskennallista korkoa kuin peruspääomalle suoritettava korko, ellei kuntayhtymä rahoita hankintaansa lainalla. Silloin todelliset lainakustannukset sisältyvät oma- kustannushintaan.
20 § Palveluiden myynti muille kuin jäsenkunnille
Muille kuin jäsenkunnille myydyt palvelut laskutetaan kokonaiskustannusten mukaan asiakkaan kotikunnalta.
21 § Investointien toteuttaminen
Kuntayhtymän toiminnassaan tarvitseman käyttöomaisuuden hankinnasta päätetään kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelman yhteydessä.
Kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Toimipaikan sijaintikunta hankkii, osoittaa tai rakentaa kuntayh- tymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät val- tionavustukset. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuu- luu jäsenkunnille ja heidän osoittamilleen muille toimitilojen omistajille tai haltijoille.
Muusta käyttöomaisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntayhtymälle. Varaus näistä kalusto- ja muista hankinnoista tehdään kuntayhtymän talousarvioon.
Kuntayhtymä maksaa investointihyödykkeen omistavalle jäsenkunnalle vuokraa ja sisällyttää kulut palvelujen toimipaikka-, palvelu- tai kuntakohtaisesti laskettaviin hintoihin.
Jäsenkuntien perimä vuokra muodostuu ylläpitokustannuksista ja omistajakuluista. Ylläpitokustan- nukset sisältävät rakennusten kunnossapidon, isännöinnin, kiinteistönhoidon, lämmityksen, aluei- den kunnossapidon sekä muut kustannukset (mm. vakuutukset).
Omistajakulut muodostuvat nykyarvosta laskettavasta poistosta ja korosta sekä maapohjan arvolle laskettavasta korosta. Poistolla kerättävällä vuokranosalla varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korolla kerättävällä vuokranosalla hoidetaan kiinteistön vieraan pääoman kustannukset. Loppuosa on oman pääoman tuottoa jäsenkunnalle.
Kuntayhtymälle tulevat vastattaviksi vuokran lisäksi vesi- sähkö- jätehuolto- tietoliikenne- sekä sii- vouskustannukset todellisen käytön mukaan.
22 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuustot.
23 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
24 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen kunnanvaltuustot päättävät yhtäpitävin päätöksin samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvit- tavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
25 § Uuden jäsenkunnan mukaantulo
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä anomus kuntayhtymälle. Uusi kunta otetaan kuntayhtymän jäseneksi niin, että jäsenkunnat hyväksyvät mahdollisesti tarvittavan liittymistä koskevan sopimuksen ja muuttuneen perussopimuksen.
26 § Jäsenkunnan eroaminen
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita.
Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on.
Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
27 § Muutos jäsenkunnan kuntayhtymälle antamissa tehtävissä
Jäsenkunnan tulee ilmoittaa etukäteen haluamansa muutos kuntayhtymän hoidettaviksi antamis- saan perussopimuksen 3 §:n mukaisissa tehtävissä. Muutos on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuus- tojen yhtäpitävin päätöksin ja sen on tultava voimaan samanaikaisesti koskien kaikkia jäsenkuntia. Muutos astuu voimaan hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden lopussa. Yhtymähallituksen teh- tävänä on laatia muutoksen aiheuttamista vaikutuksista ja toiminnan sopeuttamisesta selvitys, jon- ka perusteella talousarvio ja toimintasuunnitelmat määritellään uudelleen.
Muutosvaikutuksia koskeva selvitys voidaan kuntien kesken sopia tehtäväksi etukäteen päätöksentekoa varten ennen jäsenkunnan ilmoitusta.
Muutosselvityksestä tulee käydä ilmi vaikutukset kuntayhtymän toimintaan, henkilöstöön sekä talouteen.
28 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat muuta sovi.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuunvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
29 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, mikäli jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät muutokset.
30 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla.
Mikäli kuntien neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Helsingin hallinto-oikeudessa.
31 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan X.X.2020.
Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet
Tätä perussopimusta on allekirjoitettu kolme samansanaista kappaletta, yksi jäsenkunnille ja yksi kuntayhtymälle.
. päivänä kuuta 2020 KARKKILAN KAUPUNKI
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja vt. konsernipalvelujohtaja
VIHDIN KUNTA
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja