Kokkolan Energiaverkot Oy:n Liittymismaksujen hinnoittelumenetelmät 1.9.2021
Kokkolan Energiaverkot Oy:n Liittymismaksujen hinnoittelumenetelmät 1.9.2021
Energiavirasto on vahvistanut alla olevat liittymisehdot verkon- haltijan käytettäväksi 1.9.2021
1. Yleistä
Kokkolan Energiaverkot Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 2019, Alueverkon liittymisehdot ALE 2006) sekä hallinnon hyväksymiä näitä soveltamisohjeita.
Liittymissopimus tehdään aina kirjallisesti. Liittymissopimusta ei voi siirtää toiseen käyttöpaikkaan, mutta sopimus voidaan siirtää kiinteistön uudelle omistajalle tekemällä siitä kirjallinen ilmoitus Kokkolan Energiaverkot Oy:lle.
Pienjänniteverkon (0,4 kV) liittymissä sovelletaan:
· Vyöhykehinnoittelua
· Aluehinnoittelua
· Tapauskohtaista hinnoittelua
Keskijänniteverkon (20 kV) liittymissä sovelletaan:
· Kapasiteettivaraukseen sekä rakennus- ja liittämiskus- tannuksiin perustuvaa hinnoittelua
· Tapauskohtaista hinnoittelua
Suurjänniteverkon (110 kV) liittymissä sovelletaan:
· Rakennus- ja liittämiskustannuksiin perustuvaa hinnoit- telua
Liittymismaksuun kuuluu liittymisjohto liittymispisteeseen asti. Liittymisjohdon ja liittymispisteen määrittelee verkonhaltija liittymissopimuksessa.
Liittymispiste on pienjännitteellä maakaapeliverkossa tontin raja ja ilmajohtoverkossa tontin rajan läheisyydessä oleva pylväs. Keskijännitteellä liittymispiste on tontin raja tai rengasverkossa verkonhaltijan kuormanerotinkennon ja liittyjän omistaman kytkinlaitoksen yhdistävä kisko.
Tontin osuuden liittyjä rakennuttaa itse. Kytkentä normaalina työaikana sähköverkkoon kuuluu liittymismaksuun.
Liittymismaksu on siirtokelpoinen ja arvonlisäverollinen. Liitty- mismaksua ei palauteta.
2 Liittymismaksuperiaatteet pienjännite-
verkkoon (0,4 kV)
2.1 Vyöhykehinnoittelu
Vyöhyke1 Asemakaava-alueen (ei koske yleiskaavoja,
ranta-asemakaavoja eikä rantakaavoja), sekä asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/säh- köliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on alle 200 m, liitetään pääsulakekoon mukaan määräytyvän liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymähinnoilla sähköverkkoon.
Vyöhyke 2 Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/ sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora
etäisyys muuntamolta on 200-400 m, liitetään 3x25-3x100 A pääsulakekoon mukaan määräytyvän liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymähinnoilla sähköverkkoon.
Vyöhyke 3 Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/ sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 400-600 m, liitetään 3x25A-3x63A pääsulakekoon mukaan määräytyvän liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymähinnoilla sähköverkkoon.
Vyöhyke 4 Kaikki muut kuin vyöhykkeisiin 1, 2 ja 3 kuuluvat kiinteistöt/sähköliittymät. Näihin sovelletaan alue- tai tapauskohtaista hinnoittelua.
2.2 Aluehinnoittelu
Liittymistapauksissa, jotka sijoittuvat vyöhykehinnoittelun ulko- puolelle, selvitetään aluehinnoittelun mahdollisuus.
Aluehinnoittelu lasketaan sähköistyksen kannalta yhtenäiselle rajatulle alueelle.
Aluehinta on voimassa 10 vuotta ja sen jälkeen siirrytään käyt- tämään vyöhykehinnoittelua.
Alueelta kartoitetaan potentiaaliset liittyjät, joiden oletetaan liittyvän sähköverkkoon. Tällaisina pidetään olemassa olevia rakennuspaikkoja ja kaavoitettuja rakennuspaikkoja myös mah- dolliset poikkeuslupakohteet huomioidaan.
Liittymismaksu määritetään laskemalla koko alueen rakenta- miskustannukset ja käytetään kaikkien mahdollisten liittyjien määrää jakajana.
Ehtona aluehinnan muodostumiselle/rakentamiskynnykselle on, että 60% edellä lasketuista liittymistä toteutuu heti.
Korotettu aluehinnoittelu
Ellei aluehinnoittelun tarvitsemaa liittyjämäärää saada, tarjotaan halukkaille liittyjille korotettua liittymismaksua, jonka suuruus on 60 % em. alueen sähköistyskuluista jaettuna liittyjien määrällä. Korotettu aluehinta on voimassa 10 vuotta.
Korotettujen liittymismaksujen alueella siirrytään aluehintaan, kun rakentamiskynnys täyttyy.
Korotetun aluehinnoittelun-alueelle myöhemmin liittyvien liitty- mismaksuista palautetaan aiemmin liittyneille palautusmaksuja siten, että se vastaa uusimman liittyjän (-ien) liittymismaksua aluehinnoittelun periaatteita noudattaen. Palautusten määrä/ kohdistus lasketaan siten, että alkuperäisten liittymien liitty- mismaksu suhteessa liittymistehoon vastaa uusimman liittyjän (-ien) liittymismaksua. Liittymismaksun palautuksia ei suoriteta sen jälkeen, kun alueen liittymien rakennuskynnys on täyttynyt.
2.3 Tapauskohtainen liittymismaksu
Ellei edellisiä voida soveltaa lasketaan tapauskohtainen liit-
tymismaksu, joka lasketaan tapauskohtaisen hinnoittelun menetelmällä (a+P*b).
Jos näin laskettu hinta on alhaisempi kuin vyöhyke- tai aluehinta, käytetään sitä liittymishintana.
Jos pienjänniteliittymän tehontarve edellyttää muuntamon rakentamista, antaa liittyjä korvauksetta muuntamotilan ver- konhaltijan käyttöön.
2.4 Palautusehto
Jos liittyjää varten rakennettuun verkkoon liitetään muita liittyjiä, lasketaan näiden ja vanhan liittyjän mukaiset keskimääräiset kustannukset. Näiden kustannusten ja maksetun tapauskoh- taisen liittymismaksun erotus korotetusta liittymismaksusta palautetaan liittyjälle.
Palautusehto liitetään kaikkiin tapauskohtaisesti laskettuihin liittymismaksuihin.
Kun aluehinnoittelun rakentamiskynnys täyttyy, palautetaan aluehinnan ylittänyt osuus aikaisemmin liittyneille ja siirrytään aluehinnoittelun piiriin. Palautus on voimassa 10 vuotta liitty- missopimuksen allekirjoituksesta.
2.5 Liittymän koon muuttaminen
Liittymän kokoa suurennettaessa liittyjän aloitteesta peritään suurentamisesta lisäliittymismaksu. Lisäliittymismaksu on uutta ja olemassa olevaa liittymän sulakekokoa vastaavien hinnaston mukaisten liittymismaksujen erotus. Mikäli hinnastossa ei ole tarvittavaa sulakekokoa, lasketaan lisäliittymismaksu tapaus- kohtaisesti rakentamiskustannusten perusteella.
Jos suurennettava liittymä sijaitsee vyöhykehinnoittelun ulko- puolella, liittymismaksu määräytyy kapasiteettivarausmaksun ja liittymätehon muutokseen eli b x (Pu-Pv). Jos vyöhykkeellä olevaa liittymää suurennetaan siten, ettei vyöhykehintoja ole määritetty uudelle sulakekoolle, lisäliittymismaksu määritetään hyödyntämällä sekä vyöhykehinnastoa että kapasiteettivara- usmaksun tehoarvoa.
Jos liittymän pääsulaketta pienennetään, ei liittymismaksua palauteta vaan liittymisoikeus jää voimaan 3x63A sulakeko- koon asti. Muutoksesta tehdään liite liittymissopimukseen. Pääsulake on palautettavissa myöhemmin 10 vuoden aikana liittymissopimuksen mukaiseksi. Muuttamisesta peritään pal- velumaksuhinnaston mukainen palvelumaksu.
Yli 63A liittymän pienentämisessä ei paluuoikeus säily vaan liittymästä tehdään uusi liittymissopimus. Pienennyksen osa- liittymismaksua ei palauteta. Pienennyksen asiakas teettää urakoitsijalla (usein muutoksia keskukseen mm. mittamuuntajat).
Jos vanha ja uusi liittymä ovat eri jännitetasoilla, liittymismaksu määräytyy liittymispisteen muutoksesta aiheutuvista laajen- nuskustannuksista sekä mahdollisesta kapasiteettivarauksen muutoksesta (a+Pmuut.*b), mikäli uusi kapasiteettivarausmaksu on vanhan jännitetason kapasiteettivarausmaksua suurempi.
2.6 Liittymän 3-vaiheistaminen
Asiakas voi muuttaa vanhan 1-vaiheisesti rakennetun liittymän 3- vaiheiseksi saman sulakekoon mukaiseksi liittymäksi. Asi- akkaalta peritään tällöin hinnaston mukainen maksu liittymän muutoksesta.
2.7 Tilapäinen liittymä
Määräaikaisella liittymissopimuksella voidaan tilapäinen säh- könkäyttöpaikka liittää ilman liittymismaksua sähköverkkoon. Tällaiseen liittymään voidaan tilapäissähköä toimittaa enintään kaksi vuotta.
Liittymä rakennetaan rakennuspalvelun hinnaston mukaan.
2.8 Liittymän ylläpito
Liittyjä voi ylläpitää liittymissopimuksen mukaista liittymää ilman voimassa olevaa verkkosopimusta maksamalla ylläpitohinnaston mukaiset maksut.
3 Liittymismaksuperiaatteet keskijännite-
verkkoon (20 kV)
3.1 Liittymismaksuperiaatteet
Liittymä määritellään tarvittavan liittymistehon mukaan.
Liittymismaksu lasketaan liittymän liittämis-, rakentamis- ja muista mahdollisista kyseisen liittyjän liittämisestä välittömästi aiheutuvista kustannuksista ja olemassa olevasta verkosta tarvittavan kapasiteettivarauksen summana.
a + P*b
a sisältää välittömät liittämiskustannukset ja liittyjää varten mahdollisesti rakennettavan johdon rakentamiskustannukset sekä mahdolliset muut liittymisestä välittömästi johtuvat kus- tannukset [euroa].
b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan keskijänniteverkon vahvistamisen [euroa/kVA].
P on liittyjän liittymisteho [kVA].
Kapasiteettivarauksella tarkoitetaan sitä osaa olemassa olevan keskijännite- ja suurjänniteverkon siirtokapasiteetista, joka liittyjän verkkoon liittämisen myötä tulee varattua liittyjän säh- könsiirtoa varten.
Keskijännitteellä verkko rakennetaan pääsääntöisesti rengasver- koksi. Tämän takia liittyjä laittaa kaksi 630 A kuormanerotinkennoa verkonhaltijan käyttöön ja yksi kuormanerotinkenttä (tai katkai- sija-) asiakkaan laitteistojen erottamiseen jakeluverkosta. Nämä kennot tulevat verkonhaltijan käyttöön ja omistukseen (ovat osa liittymän rakentamiskustannuksia).
3.2 Kapasiteettivarausmaksun suuruuden määrittämien keskijänniteverkossa
Kapasiteettivarausmaksu lasketaan EV:n julkaiseman lasken- tataulukon mukaisesti johtimien marginaalikustannuksien ja päämuuntajan aiheuttaman marginaalikustannuksen summana.
3.3 Liittymän koon suurentaminen
Liittymän tehonlisäyksen hinnoittelu perustuu uuden ja vanhan liittymistehon väliseen erotukseen, että kyseisen liittyjän alueella käytettävään kapasiteettivarausmaksuun ja mahdolliseen muu- toksesta aiheutuviin välittömiin laajennuskustannuksiin.
a + (Pu –Pv)*b
a Jos liittymätehon korotuksen yhteydessä liittymispistettä joudutaan perustellusta syystä muuttamaan, peritään tällöin muutoksesta aiheutuneet laajennuskustannukset. Muutoin laajennuskustannukset a = 0 €.
Pu on liittyjän uusi liittymisteho [kVA] Pv on liittyjän vanha liittymisteho [kVA]
b on alueen kapasiteettivarausmaksu [euroa/kVA]
3.4 Liittymän koon pienentäminen
Liittymän koon pienentämisestä (teho- tai sulakeperusteinen) ei peritä asiakkaalta maksua. Liittymään jää voimaan asiakkaan maksama teho- tai sulakeperusteinen yläraja johon asiakas voi halutessaan palauttaa liittymän. Liittymismaksuja ei palauteta muutoin kuin liittymän irtisanomisessa.
Asiakas vastaa mahdollisista liittymäkoon vaihtamisesta aiheu- tuvista mittaukseen tai suojaukseen (sulake-, katkaisija-) muutoskustannuksista.
4 Liittymismaksuperiaatteet 110 kV:n verkkoon
110kV liittymissä noudatetaan tapauskohtaista hinnoittelua. Liittymismaksu lasketaan kaavalla: