OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
KUOPION KAUPUNGIN SUUN- NITTELUOHJEEN PÄIVITYS SEKÄ KYSELY PUITESOPIMUS- TOIMIJOILLE RAKENTAMIS- SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADUSTA
T E K I J Ä : Xxxxx Xxxxxxxx
Tiivistelmä
Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala | |||
Tutkinto-ohjelma Rakennusmestarin tutkinto-ohjelma, infrarakentaminen | |||
Työn tekijä | |||
Xxxxx Xxxxxxxx | |||
Työn nimi | |||
Kuopion kaupungin suunnitteluohjeen päivitys sekä kysely puitesopimustoimijoille rakentamissuunnitelma- asiakirjojen laadusta | |||
Päiväys | 3.12.2022 | Sivumäärä/Liitteet | 33/3 |
Toimeksiantaja | |||
Kuopion kaupunki, Kunnallistekninen suunnittelu sekä Rakentaminen ja kunnossapito | |||
Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tilaajana oli Kuopion kaupungin kunnallisteknisen suunnittelun sekä rakentamisen ja kunnossapidon yksiköt. Työn tarkoituksena oli tutkia kunnallistekniikan suunnittelun Suunnitteluohje 2021 ja Katu2020 julkaisun ohjeistuksia päällekkäisyyksien poistamisen ja yhdenmukaistamisen näkökulmasta. Työssä oli selvitetty myös kaupungin puitesopimusurakoitsijoiden mielipiteitä rakennusurakan asiakirjojen ja suunnitelmien laadusta. Työ oli toteutettu vertailemalla kaupungin ohjeistusta Katu 2020 julkaisuun ja laadittu sen pohjalta kaupun- gin suunnitteluohjeelle uusi sisällysluettelo, jossa suunnitteluohjeen asiat käsitellään Katu2020 julkaisun mu- kaisessa järjestyksessä rinnakkain vertailun helpottamiseksi. Lisäksi kohdista, joita ei ole käsitelty kaupungin suunnitteluohjeessa tai joiden osalta oli syytä tarkistaa kaupungin omaa ohjeistusta, oli laadittu erillinen muistilista. Kaupungin puitesopimusurakoitsijoille oli lähetetty keväällä 2021 kysely Google Formsin kautta, jossa oli 11 väittämää rakentamisurakan asiakirjoista ja suunnitelmista. Lisäksi oli kysytty yhteistyön sujuvuutta suunnit- telijoiden ja rakennuttajan kanssa. Kyselyn vastauksista oli tehty yhteenveto ja pohdittu mahdollisia kehitys- kohteita eteenpäin vietäväksi. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ole ollut laatia päivitettyä suunnitteluohjetta tai lähteä edistämään kyselystä nousseita kehitys kohteita. Tilaaja toteutti päivitystyön ja kehityskohteiden valinnan itse opinnäytetyössä tehdyn sisällysluetteloehdotuksen, muistilistan ja kyselyn yhteenvedon pohjalta. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2021 aikana. Työn kirjoittamisen ja julkaisun välissä oli päivitetty useita lähde- materiaaleina käytettyjä ohjeita. Tätä työtä ei ollut lähdetty päivittämään niiltä osin. | |||
Avainsanat Rakennussuunnittelu, Ohjetyö, | |||
Abstract
Field of Study Technology, Communication and Transport | |||
Degree Programme Degree Programme in Construction Management | |||
Author | |||
Xxxxx Xxxxxxxx | |||
Title of Thesis | |||
Updating the city of Kuopio's planning guidelines and a survey on the quality of construction plan documents among framework agreement contractors | |||
Date | 3 December 2022 | Pages/Appendices | 33/3 |
Client Organisation | |||
City of Kuopio, Municipal Engineering, Building and Construction | |||
Abstract This thesis was commissioned by the municipal technical planning and construction and maintenance units of the city of Kuopio. The purpose of the work was to examine the guidelines of the municipal engineering planning Suunnitteluohje 2021 and Katu2020 publications from the perspective of removing overlaps and harmonizing them. The work also examined the opinions of the city’s framework agreement contract con- tractors about the quality of the documents and plans for the construction contract. The work was carried out by comparing the city's guidelines with the Katu 2020 publication, and based on that, a new table of contents was prepared for the city's planning guidelines, where the issues of the plan- ning guidelines were dealt with in the order according to the Katu2020 publication side by side to facilitate comparison. In addition, a separate checklist was prepared for the points that are not covered in the city’s planning guidelines or for which the city’s own guidelines should be revised. In the spring of 2021, a survey contained 11 statements about the documents and plans of the construction contract was sent to the city’s framework agreement contractors via Google Forms. In addition, questions were asked about the smoothness of cooperation with designers and developers. The answers to the survey were summarized and possible areas for development were considered for further development. The purpose of the thesis was not to draw up an updated design guideline or to promote the development targets that emerged from the survey. The customer will carry out the update work and the selection of de- velopment targets based on the proposal of the table of contents, the checklist and survey summary pro- vided by the thesis. The thesis was done during 2021. Several instructions used as source materials have been updated between the writing and publication of the work. This work was not updated in those respects. | |||
Keywords construction planning, guidance work, | |||
SISÄLTÖ
2 KADUN SUUNNITTELUN OHJEISTUS 8
2.1.4 Katusuunnitelman nähtävillä olo 10
2.2 Kadun rakennussuunnittelu 10
2.2.2 Rakennussuunnitelman sisältö 10
3 KUOPION KAUPUNGIN OHJEISTUS 16
4.2 Liikennetekninen suunnittelu 18
4.2.1 Liikennemuotojen tarpeet 18
4.2.2 Liikennetekninen poikkileikkaus 18
4.2.4 Liikenteen ohjaus ja viitoitus 22
4.3 Kadun suunnittelu ja mitoitus 22
4.3.3 Sivu- ja viettokaltevuus 24
4.3.5 Erotus- ja keskikaistat 25
4.3.6 Pohjarakennussuunnittelu 25
4.3.7 Kadun rakennekerrokset ja materiaalit 25
4.3.9 Tekniset verkostot ja järjestelmät 26
5 KYSELY PUITESOPIMUSURAKOITSIJOILLE 27
7.1 Suunnitteluohjeet ja konsultin ohjaus 31
7.3 Asiakirjat ja suunnitelmat 31
LIITE 1: KEHITYSTYÖN MUISTILISTA 34
LIITE 2: EHDOTUS SISÄLLYSLUETTELOKSI 35
LIITE 3: KYSELY JA VASTAUKSET 37
KUVALUETTELO
KUVA 1. Ote Kuopion kaupungin katusuunnitelman mallikuvasta KS_0005_as_Sananjalka_Kultapiisku_J3_2. (Kuopion kaupunki) 9
KUVA 2. Ote Kuopion kaupungin rakennussuunnitelman mallikuvasta KS_0005_as_Sananjalka_Kultapiisku_J3_2. (Kuopion kaupunki) 11
KUVA 3. Tyyppikuva suoraviisteisen hidasteen periaatteesta. (Kuopion kaupunki) 12
KUVA 4. Savilahdentien suunniteltujen verkostojen yhdistelmämalli Trimble Connectissa. (Kuopion kaupunki)13 KUVA 5. Savilahdentien silta "S5":n havainnemalli Trimble Connectissa. (Kuopion kaupunki) 14
KUVA 6. Taiteviivat ja niiden koodit ylimmässä yhdistelmäpinnassa. (xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx- content/uploads/2016/11/YIV2015_Mallinnusohjeet_OSA5_2_Vaylarakenteen_toteutusmallin_laatimisohje_V_1_0.p df) 15
XXXX 0. Katu 2020 julkaisun sisällysluettelo. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/) 17
KUVA 8. Liikennetilan ja ajoradan mitoittaminen eri ominaisuuksien summana. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/) 18
KUVA 9. Suositeltu vähimmäiskorkeus portaaleille SEKV-reitillä. (xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxx0/xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxx.xxx) 19
KUVA 11. Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien mitoittaminen. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/) 21
KUVA 12. Kaksisuuntainen pyörätie jalkakäytävän tasossa. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/) 22
Kuva 13. Kaarresäteen minimiarvot kaksipuolisesti sivukallistetussa kaarteessa. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/) 23
KUVA 15. Kadun tasauksen kuperan ja koveran pyöristyssäteen vähimmäisarvot. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/) 24
KUVA 16. Sivukaltevuuden muutosmatkan vähimmäispituudet (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/) 24
Kuva 17. Keskikaistan vähimmäisleveydet 25
XXXX 00. Vastausten jakautuminen väittämään 2. 27
KUVA 19. Vastausten jakautuminen väittämään 7. 28
Kuva 20. Kuvasarjassa A normaali värinäkö, B punasokeus ja C vihersokeus 29
Suunnittelukonsulteilla on asiakkaina useita Suomen kuntia. Käytännöt konsultin ohjauksessa ovat hyvin kirjavia. Osalla kuntia on hyvin yksityiskohtaisia täydentäviä ohjeita ja toisilta ne puuttuvat kokonaan. Katusuunnitelmien sisältö on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa. Rakentamissuunnitelmissa tarkennetaan katusuunnitelman sisältöä niin, että kohde pystytään kilpai- luttamaan ja rakennuttamaan niiden pohjalta. Prosessina hyvin ohjattu työ tuottaa laadukasta jäl- keä, jonka pohjalta urakka on helppo valmistella ja toteuttaa.
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimivat Kuopion kaupungin kaupunkisuunnittelupalveluiden kunnal- listekniikan suunnittelun sekä rakentamisen ja kunnossapidon yksiköt. Molemmat yksiköt kuuluvat kaupunkiympäristön palvelualueeseen, jonka vastuualueisiin kuuluvat muun muassa kaupunkiympä- ristön hallinta, suunnittelu, rakentaminen sekä käyttökelpoisena pitäminen. (Kuopion kaupungin net- tisivut)
Opinnäytetyön alun teoriaosuudessa käydään läpi asioita, jotka ohjaavat kadun suunnittelua sekä Katu2020-julkaisun ohjeita. Koska katusuunnitelmien sisältö on tarkkaan määriteltyä, niin pääpaino on pyritty pitämään rakennussuunnitelmissa, joten siihen liittyvää ohjeistusta on tässä käyty tarkem- min.
Tutkimusosiossa vertailtiin kaupungin omaa suunnitteluohjetta Katu2020-julkaisuun. Tarkoituksena on tuoda esille ideoita ja ajatuksia suunnitelmien ja ohjeistuksen kehittämiseen sekä listata niitä asi- oita Katu2020-julkaisusta, joissa on poikkeamaa kaupungin omaan ohjeistuksen verrattuna. Nämä asiat on listattu opinnäytetyön liitteeseen 1. Kehitystyön muistilista.
Lisäksi tehtiin kysely kaupungin puitesopimusurakoitsijoille, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan suunnitelmista, ohjeista sekä yhteistyön sujuvuudesta suunnittelijoihin ja rakennuttajaan. Sopi- musurakoitsijoina kaupungilla on seitsemän yritystä.
2 KADUN SUUNNITTELUN OHJEISTUS
Katujen suunnittelusta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999) sekä -asetuksessa (MRA 895/1999). MRL:n luvun 12 - Kadut ja muut yleiset alueet, pykälän 84 - Kadunpito mukaan kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laittei- den ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpidon järjestäminen on kunnan vastuulla.
Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennet- tava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turval- lisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Suunnitelmaa laadittaessa on vastaavasti noudatettava, mitä 62 §:ssä Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa, säädetään. (MRL 132/1999, 85 §)
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 9 luvussa -Kadut, puistot ja muut yleiset alueet, tarkennetaan katusuunnitelman sisältöä. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa is- tutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet. (MRA 895/1999, 41 §)
Katuverkon suunnittelu aloitetaan jo kaavoituksen yhteydessä. Kaavoitustyön yhteydessä on laadit- tava tutkimuksia ja selvityksiä muun muassa ympäristövaikutuksista ja liikennemääristä. Kaavatason tarkentuessa myös niiden ohjeistus tarkentuu.
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavoitusvaiheessa ratkaistaan alueen kehityksen periaatteet, esimerkiksi liiken- neverkon rakenne. Yleiskaavan sisältövaatimukset on esitetty Maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 5
- Yleiskaava. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen jär- jestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. (MRL 132/1999, 39
§)
Asemakaavassa tarkennetaan alueiden käyttöä kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Asemakaavoitus- vaiheessa määrätään muun muassa katujen nimet. Asemakaavan hyväksymisprosessin aikana on mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön esimerkiksi kadun sijaintiin. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen kaavassa osoitetutulle katualueelle laaditaan katusuunnitelma.
Katusuunnitelmassa määritetään kadun tekniset ominaisuudet maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. Liikennejärjestelyperiaatteisiin sisältyvät muun muassa kadun leveys, kaistajärjestelyt ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä suojateiden ja bussipysäkkien sijainnit. Suunnittelussa on tärkeää eri liikennemuotojen, liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon tarpeiden huomioiminen sekä liikkumi-
sen esteettömyyden varmistaminen. Kuvassa 1. on ote Kuopion kaupungin katu- ja hulevesisuunni- telmasta (ei mittakaavassa). Otteesta poiketen yleisenä käytäntönä on kääntää suunnitelman katse- lusuunta siten, että kadun paalutussuunta on esitetty vasemmalta oikealle. Tällöin asemapiirustuk- sen ja pituusleikkauksen samanaikainen tarkastelu helpottuu.
Kadun suunnittelusta on annettu ohjeita muun muassa Katu2020 julkaisussa, joka on Suomen kun- tatekniikan yhdistyksen julkaisema. Ohjeen tavoitteena on toimia käsikirjana katusuunnittelijoille ja - rakentajille sekä oppimateriaalina alan opiskelijoille. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/)
Suunnitteluohjeita on saatavilla myös Väyläviraston julkaisuissa ja Rakennustietosäätiön RT-kortis- tossa sekä InfraRyl:ssä. Keskeisiä periaateohjeita on julkaistu esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministe- riön rahoittaman SuRaKu (suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito) -projektin tiimoilta Esteetön ympäristö -suunnitteluohjekorteissa ja SuRaKu-esteettömyyskriteereissä. Myös Paikallisliikenneliitto on julkaissut bussiliikenteen suunnitteluun infrakortteja.
Nykyisten olemassa olevien katujen peruskorjauksista laaditaan tapauskohtaisesti katusuunnitelma, mikäli muutos on vähäinen, voidaan edetä suoraan rakentamissuunnitteluun. Kadun peruskorjauk- sen yhteydessä voidaan kehittää vanhaa katuosaa ja uudelleen tarkastella liikennejärjestelyjä esi- merkiksi erottelemalla jalankulku ja pyöräily omille reiteille. Suunnitelmassa on huomioitava voi- massa oleva asemakaava.
2.1.4 Katusuunnitelman nähtävillä olo
Katusuunnitelma pidetään julkisesti nähtävänä 14 päivän ajan. Nähtäville asettamisesta ja oikeu- desta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan kuulutuksissa ja suunniteltuun alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita kirjeitse. Muistutuksessa voidaan ottaa kantaa esimerkiksi kadun tekniseen suunnitteluun. Nähtävillä oloajan päätyttyä katusuunnitelma hyväksytään lautakunnassa tai palautetaan takaisin valmisteluun. Kuopiossa suunnittelupäällikkö voi hyväksyä suunnitelman, jos siitä ei ole määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia. Muussa tapauksessa suunnittelujohtaja hy- väksyy suunnitelman. Suunnittelujohtajan päätöksestä on myös mahdollista valittaa kaupunkiraken- nelautakuntaan ja edelleen hallinto-oikeuteen. Vähäiset katusuunnitelman muutokset voidaan to- teuttaa suunnittelupäällikön hyväksynnällä. (Kuopion kaupunki). Katusuunnitelmat ovat hallinnollisia asiakirjoja. Hyväksymispäätöksen myötä syntyy oikeus kadun rakentamiselle.
Kadun rakentamista varten tarvitaan rakennussuunnitelmat, jotka täydentävät katusuunnitelmaa. Rakennussuunnitelmien tulee olla selkeitä, ristiriidattomia ja helppolukuisia kaikille osapuolille. Tar- vittaessa tehdään täydentäviä ja yksityiskohtaisia suunnitelmia eli detaljeja. Rakennussuunnitelmien perusteella kadun ja/ tai kunnallistekniikan rakentamisen urakka kilpailutetaan ja toteutetaan.
2.2.2 Rakennussuunnitelman sisältö
Kadun rakennussuunnitelmiin sisältyvät piirustukset Katu2020 ohjeen mukaisesti on lueteltu alla mit- takaavoineen. Kuopion kaupungissa käytettävät mittakaavat, jotka poikkeavat Katu2020-ohjeesta ovat alleviivattu:
• Asemapiirustus (1:500)
• Pituusleikkaus (1:1000/1:100, vesihuolto 1:500/1:100) 1:500/1:100 kaikki
• Rakennepoikkileikkaus (1:50 tai 1:100) 1:100 kaikki
• Tasauspiirustus (1:200) tai 1:500
• Johtopiirustukset (1:200 tai 1:500)
• Katuympäristön suunnitelma (1:200 tai 1:500)
• Paalukohtaiset poikkileikkaukset (1:100 tai 1:200)
Suunnitelman sisältö määritetään kuitenkin aina hankekohtaisesti. Hankkeesta on hyvä esittää vä- hintään asemapiirustus, pituusleikkaus, rakennepoikkileikkaus, johtopiirustus ja tasauspiirustus liitty- mäalueilta. Kuvassa 2. on ote Kuopion kaupungin rakennussuunnitelman mallikuvasta (ei mittakaa- vassa).
Tarvittaessa rakennussuunnitelmat tehdään myös:
• vesihuollosta ja hulevesijärjestelmistä
• teknisistä verkostoista
• kaivannoista ja pohjarakenteista
• liikenteen ohjauksesta, viitoituksesta ja liikennevaloista
• valaistuksesta
• taitorakenteista ja
• muusta kunnallisteknisestä verkostosta tai johdoista ja kaapeleista
Vesihuoltosuunnitelma voidaan esittää myös kadun rakennussuunnitelmassa, jos katuun liittyy vesi- huoltoverkostoa ja se saadaan esitettyä siinä selkeästi. Suunnitelmien lisäksi tulee muita yhteisiä asiakirjoja, kuten piirustus- ja määräluettelot, kustannusarviot, työselostukset, turvallisuusasiakirja
ja mittaussuunnitelma. Mittaussuunnitelma luovutetaan cad-tiedostona, joka sisältää pinta-, leik- kaus- ja rakennekerrosmallit.
Samalla tavalla rakennettavista kohteista kuten hidasteista, suojateistä, saarekkeista ja bussi- pysäkeistä voidaan tehdä tyyppikuvat, joihin varsinaisissa rakennussuunnitelmissa ja rakennus- työselostuksessa voidaan viitata. Tyyppikuvien mittakaava on rakennussuunnitelmaa suurempi ja siinä on annettu yksityiskohtaisia ohjeita kyseessä olevan rakenteen toteutuksesta. Kuvassa 3. Kuo- pion kaupungin tyyppikuva suoraviisteisen hidasteen rakentamisperiaatteesta (ei mittakaavassa).
KUVA 3. Tyyppikuva suoraviisteisen hidasteen periaatteesta. (Kuopion kaupunki)
Inframalli on yleisnimitys infra-alalla käytettävistä tietomalleista. Suomessa on käytössä LandXML- pohjainen avoin Inframodel (IM) tiedonsiirtoformaatti, jolla infrasuunnitteluaineiston siirto eri ohjel- mistojen ja käyttäjien välillä sujuu vaivattomasti.
Lähtötieto- ja suunnitelmamalli
Suunnittelun pohjalla käytetään raaka-aineistoista luotuja lähtötietomalleja, esimerkiksi maasto- ja maaperämallit, verkostomalleja, kaava-aineistoja, lupia ja lausuntoja sekä ortokuvia. Suunnittelun
alussa lähtötietomalleja usein päivitetään esimerkiksi kohdennetuilla mittauksilla ja keilauksilla kor- kotietojen varmistamiseksi. Suunnitteluohjelmistoilla suunnittelijat tuottavat 3-ulotteisen suunnitel- mamallin. Suunnitelmamalli voi koostua useista eri malleista kuten väylämalleista ja niihin liittyvistä vesihuollon, huleveden ja energian verkostoista. Mallinnusten avulla voidaan tarkastella myös suun- nitelmien yhteensovittamista, toimivuutta, tilavarauksia, määrälaskentaa yms. Kuvassa 4. Trimble Connectissa yhdistetty verkostojen tarkastelumalli Savilahdentien suunnitelmasta.
Esittelymalli
Isommista rakennuskohteista ja ympäristöään merkittävästi muuttavista suunnitelmista on hyvä laa- tia myös suunnitelmiin perustuva esittelymalli eli havainneaineisto. Havainneaineiston avulla pysty- tään esimerkiksi yleisötilaisuuksissa havainnollistamaan mahdollisimman todenmukaisesti miltä tu- leva suunnitelma näyttää luonnollisessa ympäristössään. Kuvassa 5. suunnittelun aikana tuotettua
havainneaineistoa Savilahdentien silta S5:stä vietynä Trimble Connect ohjelmistoon. Sillan alta kul- kee uusi Yliopistonranta niminen katu sekä jalankulun ja pyöräilynväylät. Sillalle ajoratojen väliin ja porraskäytäviin on suunniteltu valokatokset.
KUVA 5. Savilahdentien silta "S5":n havainnemalli Trimble Connectissa. (Kuopion kaupunki)
Toteutusmalli
Toteutusmallien laadintaa ohjaa Yleiset Inframallivaatimukset (YIV). Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista Infra 2006 rakennusosa ja hankenimikkeistön mukaisista raken- nusosista:
• 1400 Pohjarakenteet
• 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot
• 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt
• 2100 Päällysrakenteen osat.
(xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX0000_Xxxxxxxxxxxxxxx_XXX0_0_Xxxxxxx- kenteen_toteutusmallin_laatimisohje_V_1_0.pdf)
Väylärakenteen pinnoista mallinnetaan vain merkitykselliset viivat eli pääsääntöisesti ne viivat, joi- den kohdalla on rakenteen pinnassa taite ja ajoradan mittalinja. Kuvassa 6. on esitetty ylimmän yh- distelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBim-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
Suunnitteluohjelmistoilla ei vielä pystytä suoraan tuottamaan YIV-ohjeiden mukaista IM-formaatin koneohjausaineistoa suunnitelmamallista. Toteutusmalliin joudutaankin käsin siivoamaan ja korjaa- maan taiteviivoja ja kolmiointeja Inframodelin vaatimusten mukaisiksi.
Toteumamalli
Rakentamisen edetessä suoritetaan tarkemittauksia esimerkiksi rakennetuista verkostoista, kaivoista ja reunakivilinjoista. Ne yhdistettynä toteumamittauksiin ja -malleihin sekä kartoitustietoihin muo- dostavat lopputilanteen mallin eli toteumamallin, joka puolestaan toimii lähtötietomallina, kun alu- eella joskus taas suunnitellaan ja rakennetaan. Toteumamallia voidaan verrata suunnitelmamalliin
Kun tietoa pystytään tuottamaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja standardien mukaan, voidaan varmistua siitä, ettei tieto hankkeen edetessä muuta muotoaan siten, ettei sitä voida jatkokäyttäjän toimesta hyödyntää.
Suunnittelussa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia, normeja ja yleisiä suunnitteluohjeita. Kuopion kaupungin kunnallisteknisessä suunnittelussa on laadittu suunnitteluohje, johon annetaan tarkempia kaupunkiympäristöön soveltuvia ohjeita. Tällaisia asioita ovat muun muassa suojateiden keskisaarekkeen porrastus sekä pysäköintipaikoille asetettavien liikennemerkkien periaatteet. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää katusuunnitelmien sisältöä ja ohjeistaa konsultteja. Ohjetta päivitetään määräajoin.
Ohjeen alkuosassa on annettu ohjeita kadun, viherrakenteiden ja kadun kuivatukseen liittyvistä suunnitteluratkaisuista ja lopussa suunnitelma-asiakirjojen sisällön vaatimuksista. Lisäksi ohje sisäl- tää neljä liitettä; ohjearvotaulukon, Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen näkemäalueista, ka- tusuunnitelman tarkastuspöytäkirjan sekä Kuopion erikoiskuljetusten kuntasopimuksen mukaiset rei- tit.
Kuopion kaupungin tahtotilana on muuttaa katusuunnitteluohje vastaamaan Katu2020 ohjetta. Huo- mioitavaa on kuitenkin se, että Katu2020 -ohjetta ei julkaista enää kirjapainoksena vaan pelkästään sähköisenä verkkojulkaisuna. Julkaisua päivitetään ja kehitetään jatkuvasti, joten sisällön tarkistami- nen aika ajoin on tärkeää. Verkkojulkaisussa on tällä hetkellä vielä muutamia puutteita sisällöllisesti. Kaikille osa-alueille ei ole saatu julkaistua ohjeita, muun muassa tekniset verkostot ja liittymäsuun- nittelu ovat vielä avoimia kohtia.
Muutostyön aluksi käydään läpi molempien ohjeiden sisällöt ja päätetään, kumman ohjeen mukai- sesti uutta ohjetta lähdetään rakentamaan. Sisällöllisesti asiat ovat esitetty ohjeissa eri järjestyk- sessä. Tässä tapauksessa päädytään noudattamaan Katu2020 sisällysluetteloa (kuva 7.) Näin asiat etenevät jatkossa samassa järjestyksessä molemmissa ohjeissa, jolloin asioiden tarkistaminen on helpompaa. Kuopion kaupungin katusuunnitteluohjeen kannalta keskeisimmät ohjeet on esitetty Katu2020 julkaisun kappaleissa
• 3. Tekninen suunnittelu (sisältö käyty pääosin läpi kappaleessa 2.2),
• 4. Liikennetekninen suunnittelu,
• 5. Kadun suunnittelu ja mitoitus sekä
• 6. Katuympäristön suunnittelu.
XXXX 0. Katu 2020 julkaisun sisällysluettelo. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/)
4.2 Liikennetekninen suunnittelu
Kappaleessa 4. Liikennetekninen suunnittelu käsitellään liikennemuotojen tarpeet, poikkileikkaukset, liittymät, liikenteenohjaus ja viitoitus sekä esteettömyys.
4.2.1 Liikennemuotojen tarpeet
Katu2020 ohjeen kappale Liikennemuotojen tarpeet on sisällöltään teoreettinen ohje eri liikenne- muotojen tarpeiden huomioimiseen suunnittelussa. Liikennemuotojen tarpeilla tarkoitetaan erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita liikennejärjestelyihin nähden. Esimerkiksi autoliikenteellä on erilaiset tar- peet kuin huolto- tai joukkoliikenteellä sekä pyöräilijöillä jalankulkijoihin nähden. Kappaleen tärkein sanoma suunnittelun osalta on osata hahmottaa kadun tarkoitus ja käyttäjäryhmät sekä käyttäjäpro- fiilien mukaiset tilan tarpeet ja rakenteelliset ratkaisut. Tämä kappale ei aiheuta muutostöitä kau- pungin suunnitteluohjeeseen.
4.2.2 Liikennetekninen poikkileikkaus
Luvussa on annettu ohjeita liikennetilan mitoitukseen eli kadun poikkileikkaukselle. Luvussa käydään lävitse muun muassa liikennetilaa mitoittavat liikenneyksiköt, nopeuskäsitteet, liikennetilan perusmit- toja sekä tilantarvetta eri käyttäjäryhmien mukaan.
Liikennetilan perusmitat
Luvun alkuosa on teoriapainotteista, jossa käydään lävitse liikennetilan ja ajoradan mitoittamista eri ominaisuuksien summana (kuva 8.). Kaupungin suunnitteluohjeet noudattavat samoja periaatteita.
KUVA 8. Liikennetilan ja ajoradan mitoittaminen eri ominaisuuksien summana. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/)
Vapaa tila
Kaupungin suunnitteluohjeista puuttuu kiinteistä esteistä vapaan tilan mitoituksen ohje. Kaupungin suunnitteluohjeen liitteessä 1. Katusuunnittelun ohjearvoja on annettu minimiarvoja varusteen etäi- syydelle ajoradasta sen reunalta ja keskeltä. Katu 2020-ohjeen mukaan liikennemerkit ja muut jous- tavat yksipylväiset rakenteet saa sijoittaa vapaan tilan reunaan. Ohjearvotaulukossa annetut mitat poikkeavat osassa tapauksista Katu2020-ohjearvoista.
Vapaan tilan korkeuden osalta ohjeet ovat yhteneväisiä jalankulku ja pyöräteiden vapaantilan kor- keutta lukuun ottamatta. Katu2020 ohjeessa vähimmäiskorkeus on 3,2 metriä ja katusuunnittelun ohjearvoja-taulukossa 3.7 metriä.
Katu2020 -ohjeessa ei ole huomioitu erikoiskuljetusten vaatimia vapaan tilan arvoja. Katusuunnitte- lun ohjearvoja -taulukossa XXXXX-xxxxxx vapaan korkeuden arvoksi on annettu 7.2 metriä mutta SEKV- reiteille (suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko) arvoja ei ole määritetty. Kuntaliiton jul- kaisussa SEKV-reitille suositeltu vähimmäiskorkeus esimerkiksi portaalien kohdalla on 7.5 metriä (kuva 9.).
Kaiteen käyttö
Katu2020-ohjeessa kaiteiden käytöstä on annettu ohjeita, kun se sijoitetaan ajoradan reunaan. Kau- pungin suunnitteluohjeissa on huomioitu myös jalankulku ja pyöräilyväylille sijoitettavat kaiteet sekä siltapaikat. Katu2020 -ohjeen kappaleesta kaupungin suunnitteluohjeessa kannattaa huomioida tur- vaetäisyydet kiinteisiin esteisiin, jolloin kaidetta ei tarvita sekä kaiteen pään ankkurointi. Kaupungin tyyppipiirustuksessa 0000_1310 kaiteen pään ankkurointi maahan on esitetty 4 metrin viisteellä.
Katu2020 ohjeessa suositus on 12 metriä ja minimi 8 metriä. Ahtaissa paikoissa voidaan käyttää ve- totankoa tai vaijeria. Kuvassa 10. on esitetty Tiehallinnon tyyppipiirustuksen Ty 3/52 mukainen 12 metrin reunakaiteen alku- ja loppuviisteen ankkurointiperiaate. Ohjetta päivitettäessä on hyvä tutus- tua Katu2020-ohjeen lisäksi Väyläviraston koekäytössä olevaan julkaisuun Tiekaiteiden suunnittelu 1.7.2021.
Katu2020- ohjeessa on lisänä kaupungin suunnitteluohjeeseen verrattuna törmäysriskin pienentämi- nen 300 millimetriä korkealla reunatuella niissä kohteissa, joissa kaidetta ei pystytä tilan ahtauden takia käyttämään.
Lumitila
Lumitilan leveyteen ei Katu2020 ohje ota kantaa. Aiemman julkaisun (Katu2002 Katusuunnittelun ja
-rakentamisen ohjeet) mukaan jokaista 3,5–4,0 metrin levyistä aurattavaa aluetta kohden tulee va- rata lumitilaa 1,0 metriä. Kaupungin katusuunnitteluohjeen liitteessä Katusuunnittelun ohjearvoja lumitilalle on annettu minimi noin 1,5 metriä 3,5–4,0 metrin levyistä aurattavaa aluetta kohden ja tonttikaduilla sekä jalankulun ja pyöräilyn väylillä hieman enemmän eli noin 2–2,5 metriä vastaavaa aurattavaa aluetta kohden. Mitoitusleveyteen vaikuttaa maantieteellinen sijainti ja sadanta.
Xxxxx-autoreitit, pelastustoimen tarpeet sekä erikoiskuljetukset
Kaupungin suunnitteluohjeiden liitteessä 1. Katusuunnittelun ohjearvoja linja-autoreittien ajoradan leveydeksi on annettu 7,0 metriä sekä kaistan leveydeksi 3,5 metriä. Katu2020-ohjeessa ajoradan leveys voi olla myös 6,5 metriä linja-autoreiteillä, joilla nopeusrajoitus on 40 km/h tai sen alle.
Pelastusteihin liittyvät suunnitteluohjeet tulee selvittää aina pelastusviranomaiselta. Paikallisilla pe- lastuslaitoksilla voi olla poikkeuksia yleisistä ohjeista. Kaupungin suunnitteluohjeista löytyy linkki Pohjois-Savon pelastuslaitoksen julkaisemaan ohjeeseen Pelastustien suunnittelu ja ylläpito.
Katu2020 ohjeessa nostopaikan mitoitus on 6 metriä x 13 metriä, joka Pohjois-Savon pelastuslaitok- sen ohjeessa on 7 metriä x 12 metriä. Ohjeessa on annettu myös muita mittoja, esimerkiksi ajoreitin leveyteen suorilla ja mutkissa, vapaa korkeudelle, tunnelit, kääntösäteet ja maksimi pituuskaltevuu- det. Kaupungin ohjeessa kääntösäteet poikkeavat puolimetriä suuntaansa pelastuslaitoksen oh- jeesta.
Erikoiskuljetusreiteistä Katu2020 ohjeessa on mainittu vain suurimpien kuljetusten mitat. Kaupungin ohjeissa on huomioitu myös HCT-ajoneuvot (High Capasity Transport) sekä maataloustyökoneet
Ajoneuvoliittymien mitoitus -kappaleessa. Lisäksi Kuopion suunnitteluohjeiden liitteessä 4. ERIKU- reitit on esitetty kunnan alueella olevat erikoiskuljetusreitit, jotka tulee suunnittelussa ottaa huomi- oon.
Jalankulun ja pyöräilyn tilantarve
Katu2020 ohjeissa jalankulun ja pyöräilyn osalta käydään lävitse tilan tarpeen ja erottelun tarve. Oh- jeessa annetaan mitoitusleveyksiä erilaisille yhdistetylle jalankulku- ja pyöräteille (jkpp-tie) sekä eri- laisia ratkaisuja pyörätien erotteluratkaisuille ajoradasta.
Kaupungin suunnitteluohjeen liitteessä 1. Katusuunnittelun ohjearvoja on annettu minimi leveyksiä jalkakäytävälle sekä erotellulle ja yhdistetylle jalankulku- ja pyöräilytielle. Jalkakäytävän minimile- veys on liitteessä 2,5 metriä kaikissa ilmoitetuissa tapauksissa. Katu2020 ohjeessa myös 2,0 metrin leveyttä voidaan käyttää tonttikaduilla tietyin ehdoin; jalkakäytävän puolella ei sallita pysäköintiä ja kunnossapidon 2,2 metrin esteettömän alueen vaatimus täyttyy.
Kuvassa 11. on esitetty Katu2020-ohjeen mukaisia yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien teoreettisia tilantarpeita. Huomioitavaa on, että mitoitusarvot vaihtelevat sen mukaan onko jkpp-tie erillinen vai kiinni ajoradassa. Arvot A ja B tarkoittavat kohtaamistapaa. Kohtaamistavalla A ei tarvitse erityisem- min varautua kohtaamis- ja ohitustilanteissa. Kohtaamistavalla B nopeutta ja reittiä on sopeutettava kohtaamis- ja ohitustilanteissa. Normaalitilanteissa mitoitukseksi tulisi valita kohtaamistapa A.
KUVA 11. Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien mitoittaminen. (xxxxx://xxxx0000.xxxx/0000/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/)
Pyöräliikenne voidaan erotella myös erilliseksi jalankulusta. Katu2020-ohjeessa on esitelty erilaisia tapoja yksi- ja kaksisuuntaisille pyörätieratkaisuille (pyöräkaistat, omassa tasossa ja jalkakäytävän kanssa samassa tasossa oleva pyörätie. Jalankulusta erotellut ratkaisut osoitetaan yleisesti autolii- kenteen pää- ja kokoojakaduille. Sekaliikennejärjestely, joissa pyöräliikenne on muun ajoneuvolii- kenteen seassa, on perusratkaisu, jota käytetään valtaosin tonttikaduilla.
Yksisuuntaisen pyöräkaistan minimileveys on 1,5 metriä. Ajoradasta korotetulla pyörätiellä 2,0…2,5 metriä ja jalankulun kanssa samassa tasossa olevalle pyörätielle 1,0–2,0 metriä. Ajoradasta erotetun kaksisuuntaisen pyörätien minimi leveys on 3,5 metriä. Kuvassa 12. on esitetty pyörätien sijoittamis- vaihtoehtoja jalkakäytävän tasossa sekä pyörätien minimileveydet pää- ja muilla reiteillä. Kaupungin suunnitteluohjeesta ei käy ilmi onko mitoitusarvot tarkoitettu yksi- vai kaksisuuntaisille tai samassa vai eritasossa oleville pyöräteille. Minimileveydeksi erotellulle jalankulku ja pyöräilytielle pää- ja ko- koojakaduille on annettu 2,0 metriä pyöräilylle ja 2,0 metriä jalankululle.
Katu2020 -ohjeessa Liittymät -lukua ei ole kirjoitettu.
4.2.4 Liikenteen ohjaus ja viitoitus
Katu2020 ohjeen kappale Liikenteen ohjaus ja viitoitus on sisällöltään teoreettinen ohje lainsäädän- nöstä ja liikenteen ohjauslaitteista. Luvussa nostetaan esille koko kunnan kattavien yleissuunnitel- mien laatimista helpottamaan ja yhtenäistämään liikenteen ohjauksen järjestämistä. Katu2020 oh- jeessa on listattu osa-alueita, joille yleissuunnitelmat tai periaatteet olisi hyvä olla olemassa. Nämä suunnitelmat olisi hyvä esittää katusuunnitteluohjeen liitteinä tai mallikuvina.
Liikenteenohjauksesta Kuopion kaupungilla on omia periaatepäätöksiä, jotka on hyväksytetty kau- punkirakennelautakunnassa. Tällaisia periaatepäätöksiä ovat muun muassa asuntoalueiden pysä- köintipaikkojen rajoittaminen henkilö- ja pakettiautoille arkisin kello 8–21 välisenä aikana sekä kes- kusta-alueen maksullisten paikkojen aikarajoitukset. Lisäksi kaupungilla on omaa ohjeistusta pysä- köinnin lisäksi muun muassa asetettavien merkkien koosta, nopeusrajoituksista, väistämisvelvollisuu- desta, suojateistä, hidasteista, umpikaduista ja ulkoilureiteistä sekä ajoratamerkinnöistä.
Kuopion kaupunki on tehnyt yhteistyötä vanhus- ja vammaisjärjestöjen sekä pyöräilijöiden kanssa laatiessaan suunnittelun esteettömyysratkaisuja. Perustana on käytetty SuRaKu-ohjeistusta ja mate- riaalivalintoja ja ratkaisuja on testattu eri kokemusasiantuntijoiden kanssa suoritetuilla testikävelyillä. Esteettömyysratkaisuja on esitetty tyyppipiirustuksissa.
Katu2020 ohjeessa viitataankin kaupunkien omiin tyyppipiirustuksiin. Ohjeessa on listattu suunnitte- lussa keskeisimmät huomioitavat esteettömyysperiaatteet. Keskeisimmät esteettömyysperiaatteet ovat huomioitu hyvin kaupungin ohjeistuksessa ja mallikuvissa.
4.3 Kadun suunnittelu ja mitoitus
Kappaleessa 5. Kadun suunnittelu ja mitoitus käsitellään kadun geometria, pohjarakenteet, rakenne- kerrokset ja materiaalit sekä kadun kuivatus ja tekniset verkostot ja järjestelmät.
Katu2020 ohjeessa vaakageometrian minimi- ja ohjearvot ovat annettu 30…50 km/h mitoitusno- peuksille. Yksipuolisessa kaarrekallistuksessa on annettu ohjearvot 3 % ja 4 % sivukaltevuuksille sekä 3 % harjakaltevuudelle (kuva 13.). Alhaisten nopeuksien kaduilla (liityntä-, piha- ja hidaskatu) linjauksen suunnittelu tehdään mitoitusajoneuvon ajouratarkastelun avulla. Tarkastelussa on huomi- oitava pelastusajoneuvot ja varmistettava mahdolliset kaarrelevitykset pienisäteisissä kaarteissa. Mi- toitusnopeuden ollessa 60 km/h tai suurempi tehdään katujen vaakageometrian suunnittelu Väylävi- raston maantieohjeiden mukaan.
Kaupungin katusuunnitteluohjeen liitteessä 1. Katusuunnittelun ohjearvoja ohjearvot ovat luokiteltu vaaka- ja pystygeometrioille mitoitusnopeuden (20…60 km/h) Katu 2002-ohjeen mukaan (kuva 14). Viimeisessä sarakkeessa on vaakageometrian kaarresäteen minimiarvot pyöräilyn pääreiteillä ja täh- dellä huomio kaupunkiolosuhteissa. Katu 2020-ohjeen mukaan tasoliittymien kohdalla kaarresätei- den minimiarvojen tulee olla 1,5–2-kertaiset linjaosuuteen nähden, jotta saavutetaan esimerkiksi liittymänäkemävaatimukset. Mitoitusarvot poikkeavat kaupungin katusuunnitteluohjeesta, joten ne tulee tarkastaa uutta ohjetta laadittaessa.
Katu2020 ohjeessa pystygeometria-kappaleessa annetaan ohjeita ajoradan pituuskaltevuudelle sekä kuperan ja koveran taitteen pyöristyssäteille. Pituuskaltevuuden minimiksi kuivatuksen kannalta on esitetty 0,7 % reunatuellisessa poikkileikkauksessa ja ehdottomaksi minimiksi on ilmoitettu 0,5 %. Katusuunnittelun ohjearvoja taulukossa minimiarvo on 0,8 %.
Kuvassa 15. on esitetty Katu2020-ohjeen kadun tasauksen kuperan ja koveran pyöristyssäteen vä- himmäisarvot.
Kadun tasauksen suositeltavat pyöristyssäteen ohje- ja vähimmäisarvot poikkeavat kaupungin katu- suunnittelun ohjearvoista kuva 14., joten ne tulee tarkastaa uutta ohjetta laadittaessa.
4.3.3 Sivu- ja viettokaltevuus
Katu2020 ohjeessa on sivukaltevuudelle annettu myös enimmäisarvot pää- ja paikalliskaduille (6 ja 5
%). Vähimmäisarvo on yleensä 3 %. Lisäksi ohjeessa on annettu viettokaltevuudelle enimmäis- ja vähimmäisarvoja sekä vähimmäispituudet sivukaltevuuden muutosmatkalle (kuva 16). Sivukaltevuu- den muutosmatkaksi suositellaan kuitenkin kaksi kertaa minimiä pidempiä matkoja. Sivukaltevuuden enimmäisarvoja, viettokaltevuuksia ja sivukaltevuuden muutosmatkoja ei ole huomioitu kaupungin katusuunnitteluohjeessa.
Katu2020-ohje on yhteneväinen kaupungin suunnitteluohjeen kanssa. Kaupungin suunnitteluoh- jeessa on nimetty kohteita, joihin erityisesti tulee tehdä kaarre- tai liittymälevennys tarkastelu.
Katu2020 ohjeessa erotus- ja keskikaistat ovat jaettu korotettuihin ja korottamattomiin kaistoihin sekä nurmi- ja kivipäällysteisiin. Lisäksi on annettu keskikaistan vähimmäisleveyksiä, kun kaistalla on valaisinpylväitä, liikennemerkkejä tai liikennevalopylväitä sekä liittymän lähellä, jossa on vasemmalle kääntyvien ryhmityskaista suojatiellä tai ilman kuva 17.
Kuva 17. Keskikaistan vähimmäisleveydet.
Katu2020-ohjeessa on esitetty useammanlaisia ratkaisuja erotus- ja keskikaistoille kuin kaupungin katusuunnittelun ohjearvoja liitteessä. Joissain mitoituksissa on ohjeiden välillä eroja, joten ne tulee tarkastaa tapauskohtaisesti kaupungin vihersuunnittelijoiden kanssa.
4.3.6 Pohjarakennussuunnittelu
Katu2020 Pohjarakennussuunnittelu -kappaleen sisältö ja ohjeistus tulee tarkastaa kaupungin maa- peräinsinöörin kanssa. Kaupungin katusuunnitteluohjeessa ei ole ohjeistusta pohjarakennussuunni- telmien sisällöstä.
4.3.7 Kadun rakennekerrokset ja materiaalit
Katu2020 Kadun rakennekerrokset ja materiaalit -kappaleen sisältö ja ohjeistus tulee tarkastaa kau- pungin maaperäinsinöörin kanssa. Kappaleessa käydään läpi päällysrakenteiden mitoittamista ja ra- kentamista sekä normaali- ja erikoisrakenteita.
Kaupungin katusuunnitteluohjeessa on kadun erikoisrakenteista, kuten louhepenkereistä ja siirtymä- kiiloista tarkennuksia Katu2020-ohjeeseen verrattuna. Lisäksi asfalttipäällysteistä on katusuunnitte- luohjeeseen koottu kokemusperäistä ohjeistusta, joka poikkeaa Asfalttinormeissa esitetyistä.
Katu2020 ohjeen kappaleen 5.4 Hulevedet sisältö käsittelee hulevesien hallinnan suunnittelua suo- datus- ja viivytysratkaisuin. Kappaleessa ei käsitellä hulevesiverkostoja. Kaupungin katusuunnitte- luohjeessa ei ole ohjeistusta viivytys- ja suodatusratkaisuihin. Tyyppipiirustuksessa 005 Viherkaistan biohiilikasvualusta on esitetty kaksi poikkileikkausta ja reseptiä viherkaistan biohiilipohjaiselle kasvu- alustalle. Hulevesi-ohjeistus tulee tarkastaa ja tarvittaessa täydentää yhteistyössä kaupungin hule- vesi- ja vihersuunnittelijoiden kanssa.
4.3.9 Tekniset verkostot ja järjestelmät
Katu2020 -ohjeessa Tekniset verkosto ja järjestelmät kohtaa ei ole kirjoitettu.
5 KYSELY PUITESOPIMUSURAKOITSIJOILLE
Kuopion kaupungin sopimusurakoitsijoille lähetettiin kysely, joka sisälsi 11 väittämää. Kyselyllä kar- toitettiin urakoitsijoiden kokemuksiaan suunnitelmista, ohjeista sekä yhteistyön sujuvuudesta suun- nittelijoihin ja rakennuttajaan. Vastausvaihtoehdoksi väittämille oli valittu 5 portainen lineaarinen asteikko, jossa 1 tarkoitti täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä. Lisäksi jokaisen väittämän alle oli varattu tilaa vapaalle kommentoinnille. Kysely lähetettiin kolmelletoista henkilölle seitsemään eri yritykseen. Kysely suoritettiin huhtikuun 2021 alussa ja vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Vas- tauksia saatiin yhdeksän kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 69 %. Vastaukset läpikäy- tiin nimettöminä. Kysymykset ja vastaukset ovat liitteenä 3.
Suunnitelmia ja asiakirjoja koskevissa väittämissä urakkalaajuus oli enemmistön vastanneiden kes- ken esitetty selkeästi tai melko selkeästi, yhteensä 89 % vastanneista. Suunnitelmien ja asiakirjojen laatua pidettiin riittävänä tai melko riittävänä tarjousten laadintaa varten yhteensä 56 % vastan- neista. 44 % vastanneista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Jakauma esitetty kuvassa 18. Vastanneiden kommenteissa nousi esille, että määräluetteloissa saattoi olla ristiriitaa suunnitelmien ja työselostuk- sien välillä.
XXXX 00. Vastausten jakautuminen väittämään 2.
Suunnitelmien määrää pidettiin pääsääntöisesti melko riittävänä. 78 % vastanneista oli samaa tai melko samaa mieltä. Suunnitelmien nimeäminen jakoi vastanneiden mielipiteitä. Suurin osa, 78 %, piti niitä selkeästi tai melko selkeästi nimettyinä, kun taas 22 % vastanneista oli täysin tai osittain eri mieltä.
Suunnitelmien yhteensovittamisessa 25 % vastanneista piti niitä melko hyvin yhteensovitettuina, kun taas 38 % piti niitä melko huonosti yhteensovitettuina. 38 % vastanneista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Kommenteissa esille nousi olemassa olevien rakenteiden koon ja sijainnin poikkeamat, jolloin niihin liittyminen aiheuttaa hankaluuksia. Lisäksi yhteensovituksen taso riippui täysin koh- teesta. Jossain yhteensovitus oli tehty huolella ja toisissa kohteissa ei ollenkaan.
Kysyttäessä tietävätkö urakoitsijat, että heillä on käytössään viimeisin revisiokuva kohteesta, täysin varmoja oli 22 % vastanneista. 44 % vastanneista oli melko varmoja ja 33 % ei ollut samaa eikä eri mieltä.
Suunnitelmien laadussa koettiin olevan eroavaisuuksia eri urakkakohteiden kesken. Kuvassa 19. on esitetty vastauksien jakautuminen. 44 % vastanneista oli osittain eri mieltä
KUVA 19. Vastausten jakautuminen väittämään 7.
Suunnittelijoilta saatu toteutusmalliaineisto on ollut melko käyttökelpoista vastanneiden kesken 22
%:ssa ja melko riittämätöntä 33 %:ssa. 44 % vastanneista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Kommen- teissa nousi esille, että toteutusmallin sijasta on saatu pelkkä dwg-tiedosto. Pääsääntöisesti suunnit- telijoilta saatuja mallinnuksia on jouduttu korjaamaan, jotta niistä on saatu työmaalle käyttökelpoi- sia.
Kaupungin ohjeistusta toteumamallin laatimisesta pidettiin 67 %:ssa käyttökelpoisena tai melko käyttökelpoisena. Muutamalla vastaajista ei ollut asiasta kokemusta tai ei ollut ohjetta nähnyt.
Yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa pidettiin 78 % toimivana tai melko toimivana. 22 % vastauksia ei ollut samaa eikä eri mieltä. Erityisen toimivaa yhteistyön koettiin olevan kaupungin omien suunnit- telijoiden kanssa, joiden tavoitettavuutta pidettiin hyvänä. Yhteistyössä konsultin suunnittelijoiden kanssa koettiin olevan haasteita. Syitä haastavuudelle ei kommenteissa ollut esitetty. Yhteistyötä rakennuttajan kanssa pidettiin 78 %:ssa vastauksia erittäin hyvänä ja 22 %:ssa melko hyvänä.
Kyselyn vastauksien perusteella kaupungin sopimusurakoitsijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä asia- kirjojen ja suunnitelmien laatuun ja määrään laadittaessa urakkatarjousta. Rakentamisen aikana suunnitelmien yhteensovituksessa, laadussa ja toteutusmalliaineistoissa on parantamisen varaa. Yh- teistyötä pidettiin kiitettävänä rakennuttajan ja melko kiitettävänä suunnittelijoiden kanssa.
Tämän opinnäytetyön tehtävä on tarjota ehdotuksia työn tilaajalle katusuunnitteluohjeen ja raken- nussuunnitelmakuvien päivittämiseen. Päivitystyön tilaaja toteuttaa omana työnään.
Suunnitteluohjeen päivityksestä Katu2020- julkaisun pohjalle on laadittu muistilista, johon on koottu ne kohdat, jotka poikkeavat tai niitä ei ole käsitelty kaupungin nykyisessä suunnitteluohjeessa tai sen liitteissä (liite 1). Lisäksi liitteenä 2. on ehdotus suunnitteluohjeen uudeksi sisällysluetteloksi, joka vastaa Katu2020-julkaisun sisällysluetteloa.
Puitesopimusurakoitsijoille suunnatun kyselyn (liite 3.) perusteella selkeitä kehityskohteita löytyi suunnitelmien laadun yhtenäistämisessä, suunnitelmien yhteensovituksessa ja toteutusmalliaineiston tuottamisessa. Lisäksi varmuus viimeisimpien suunnitelmien käytöstä tulisi saada varmemmalle poh- jalle.
Suunnitelmien laadun yhtenäistäminen:
• konsultin ohjaus
• ohjeistuksen tarkistaminen
• Suunnitelmien yhteensovitus ja toteutusmalliaineistot
• mittaussuunnitelman tarkistus
• mallien katseluohjelmisto
• Tieto suunnitelman päivittymisestä
• revisiomerkkien havaittavuus/ selite
• mallien päivitys
Kyselystä irrallisena huomiona rakennussuunnitelmapiirustusten värivalintoihin on syytä kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Erityisesti verkostoja ja kaapeleita sisältävät suunnitelmat, olisi hyvä tes- tata puna-vihersokeuden varalta. Värinäon häiriöitä esiintyy 8 % miehistä ja 0,5 % naisista (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxx00000). Testitulostuksen voi tehdä esimerkiksi ilmaisella QGIS- ohjelmiston avulla. Tuloste viedään ohjelmaan ja tulostetaan käyttäen asetuksia protanopia (puna- sokeus) ja deuteranopia (vihersokeus). Kuvassa 20. on esitetty eri tulostusasetuksilla otetut otteet rakennussuunnitelman mallikuvasta.
A | B | C |
Kuva 20. Kuvasarjassa A normaali värinäkö, B punasokeus ja C vihersokeus. | ||
Työn sisältöä jouduttiin karsimaan työn alussa ja sen aikana, jotta se ei paisuisi liikaa. Tässä opin- näytetyössä käsittelemättä jäivät muun muassa tarkemittausohjeen päivitys, ohjeistus tarkemittaus- ten tuonnista kaupunkimalliin, suunnitelmista annettavan palautteen kehittäminen sekä työmaalla muodostuvan aineiston arkistointi ja ohjeistus.
7.1 Suunnitteluohjeet ja konsultin ohjaus
Osassa kuntia suunnittelu toteutetaan omia suunnittelijoita käyttäen, osassa suunnittelu on ulkois- tettu konsulttitoimistoille tai käytetään molempia resursseja. Suunnitteluohjeissa ja -ohjauksessa onkin paljon eroja eri kuntien välillä. Kuopion kaupungin ohjeistuksen muuttaminen Suomen kunta- liittoyhdistyksen julkaiseman Katu2020 -julkaisun mukaiseksi omalta osaltaan helpottaa konsultin ohjausta, sillä ohjeistus on luotu valtakunnalliseksi ja sitä käytetään myös uusien suunnittelijoiden oppimateriaalina. Suunnittelun ohjeistusta ei kuitenkaan voida täysin yhdenmukaistaa julkaisun mu- kaiseksi, sillä jotkin ratkaisut ovat Kuopion kaupungilla ajansaatossa, kokemusperäisesti huomattu toimivammiksi, esimerkiksi kunnossapidon tai materiaalivalintojen osalta.
Katu2020-ohjeistus on siirtynyt verkkojulkaisuksi ja sitä päivittävät alan asiantuntijat. Kuitenkin tällä hetkellä on pula asiantuntijoista päivittämään julkaisua ja osalta kohtaa ohjeistus puuttuu kokonaan. Vaarana voikin olla, että sivusto ei pysy ajan tasalla. Säännöllinen sivuston seuranta onkin tärkeää, jotta kaupungin suunnitteluohjeistus pysyy ajanmukaisena.
Tietomalli asioissa mennään tällä hetkellä harppauksilla eteenpäin ja monelle niiden teko on vielä opettelua. Mallien tarkastaminen, etenkin alussa uuden toimijan kanssa voisi olla tarpeellista. Tällöin nähtäisiin taitotaso ja pystyttäisiin antamaan tarvittaessa lisäohjeistusta.
7.3 Asiakirjat ja suunnitelmat
Kaupungin puitesopimusurakoitsijoille suunnatussa kyselyssä saatiin hyvällä vastausprosentilla vas- tauksia (69 %). Väittämiä laadittaessa pyrittiin niiden määrä pitämään noin kymmenessä sekä teke- mään niistä sellaisia, etteivät ne johdattele vastaamaan tietyllä tapaa. Osa väittämistä olisi tarvinnut kuitenkin jatkokysymyksiä.
Esimerkkinä väittämää toteumamallin ohjeistuksesta pidettiin suurimmalta osin hyvänä. Muutama vastaaja myönsi, ettei ollut tietoinen ohjeistuksesta tai asiasta ei ollut kokemuksia. Väittämää olisi voinut tarkentaa esimerkiksi jatkokysymyksellä Xxxxxxxxxxxx toteumamalliaineisto on ohjeen mu- kaista.
Kokemusperäisesti urakoitsijoilta saatu tarkemittausaineisto ei kaikissa tapauksissa vastaa tietomal- liohjeen mukaista kooditusta. Tämä saattaa aiheuttaa virheitä mallinnettaessa aineistoa. Esimerk- kinä, jos putkilinjan tarkemittausta ei ole kooditettu oikein, mallintaja ei voi olla varma mistä mittaus on suoritettu. Linjan mittaus on saatettu suorittaa putken laelta tai putken jommalta kummalta puo- lelta arinakorkona. Näissä tilanteissa asia tulisi varmistaa mittauksen suorittaneelta henkilöltä sekä tilaajan taholta urakoitsijan opastusta noudattamaan ohjeistusta.
Urakoitsijoiden suunnalta on tullut myös toivetta selkeämmistä rakennussuunnitelmapiirustuksista. Kyselyn kommenteissa tämä asia ei kuitenkaan noussut esille. Opinnäytetyön alussa käytiin lävitse asioita, joita rakennussuunnitelmapiirustuksen tulee sisältää. Tiettyjen asioiden on niistä löydyttävä eikä niitä voi poistaa. Kuitenkin tulisi muistaa kenelle ja mitä varten suunnitelmia tehdään. Asukkaille
värilliset katusuunnitelmat ovat havainnollisempia, mutta rakennussuunnitelmissa rastereiden häivy- tys tai poistaminen voi tuoda lisää luettavuutta suunnitelmaan. Suunnitelmien jako useampaan pii- rustukseen voi myös selkeyttää luettavuutta. Kuitenkin jako liian moneen erilliseen suunnitelmaan voi lisätä virheen mahdollisuutta, sillä jokainen piirustus on tarkistettava muutoksen vaikutusten va- ralta ja tulostettava uudestaan.
Puitesopimuskauden aikana ja sen vaihtuessa olisi hyvä tehdä vastaavia kyselyitä yhteistyön sekä kehitysideoiden keräämisen kannalta. Helposti uraudumme vanhoihin toimintatapoihin ja prosessien kehittäminen saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. Kehitystyötä olisi hyvä laajentaa myös muihin kaupungin urakoita teettäviin liikelaitoksiin, kuten esimerkiksi Kuopion Vedelle ja Kuopion Energialle yhteisten työmaiden ohjeistuksen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi.
xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XxxxxXXX_Xxxxxxx_0-0.xxx xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX-Xxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx-0000_0.xxx xxxxx://xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
HKR Sotera 2005. Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas, SuRaKu, Suunnittelu – Ra- kentaminen – Kunnossapito
xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxx0/xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxx.xxx xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxx00/xx_0000-00_xxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_xxx.xxx xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxx00/xx_0000-00x_xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_xxx.xxx
xxxxx://xxxx0000.xxxx xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxxxxxxx
Pelastustien suunnittelu ja ylläpito, Pohjois-Savon pelastuslaitos, 26.3.3024 xxxx://xxxxxxxxxxxxx- xxx.xx/xx/xxxxxx/0000000000_Xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_xx_xxxxxxxx.xxx
Xxxxxxxx, Xxxx. 2012. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje
xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX0000_Xxxxxxxxxxxxxxx_XXX0_0_Xxxxxxx- kenteen_toteutusmallin_laatimisohje_V_1_0.pdf
Tiekaide, Alkuviiste 12 m, TIEHALLINTO, Tekniset palvelut, Ty 3/52, 21.3.2002 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxx00000
xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxx xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista
LIITE 1: Kehitystyön muistilista
TEHTÄVÄ | VAL- MIS |
Sisällysluettelo Katu2020-ohjetta vastaavaksi (ehdotus liitteenä 2) | |
Esipuheeseen lisätään viittaus Katu2020- ohjeisiin | |
Yleisiä periaatteita kohtaan kirjataan yhteisiä koko ohjetta koskevia yleisiä periaatteita | |
Katu2020-ohjeen taulukon 2. arvot tarkistetaan | |
Katu2020 ohje kahden reunakivilinjan väliin jäävän ajokaistan le- veydestä tarkistetaan (kappale Liikennetilan perusmitat) | |
Vapaan tilan mitat | |
Kaiteenpään ankkurointi | |
300 mm reunatuen käyttö ahtaissa törmäysriskin kohteissa | |
Ajoradan minimileveys linja-autoreitillä | |
Pelastusreitin kääntösäteet | |
Pelastusreitin vapaa korkeus | |
Pelastusreitin tarvitsema tasoitus ennen ja jälkeen tunnelin | |
Jalankulun ja pyöräilyn ohjeet | |
Jalkakäytävän minimileveys tonttikaduilla | |
Jkpp-tien mitoitus erillisenä/ kiinni ajoradassa | |
Yksisuuntaisen ja kaksisuuntaisen pyörätien mitoitus | |
Liikenteen ohjaus ja viitoitus -osion kappaleessa Suunnitelman laa- dinta mainittujen yleissuunnitelmien tai periaatteiden avaus tai esi- tys liitteenä / mallikuvana? | |
Esteettömyyden kappale tarkistetaan ja tarvittaessa täydennetään kau- pungin ohjeistuksella | |
Vaakageometrian mitoitus | |
Pystygeometrian mitoitus | |
Pituuskaltevuuden minimi | |
Sivu- ja viettokaltevuudet | |
Sivukaltevuuden muutos, tarvitaanko omia ohjeita? | |
Erotus- ja keskikaistat, Katu2020-ohjeen taulukot tarkistetaan ja tarvitta- essa kaupungin oma ohjeistus | |
Kappaleet Pohjarakennussuunnittelu ja Kadun rakennekerrokset ja mate- riaalit tarkastettava kaupungin maaperäinsinöörin toimesta ja tarvittaessa tarkennettava kaupungin omalla ohjeistuksella | |
Hulevesien hallinnan suunnittelu, suodatus ja viivytysrakenteet -ohjeistus tarkistettava hulevesi- ja vihersuunnittelijoiden toimesta. Tarvittavat täy- dennykset ja mallikuvat | |
Taitorakenteet (kaupungin suunnitteluohjeessa Xxxxxx) kappaleeseen lisä- tään tarvittaessa kaupungin omaa ohjeistusta tukimuureista, melues- teistä, portaista ym. lujuuslaskelmiin perustuvista suunnitelmista | |
Ohjeisiin viittaukset tyyppipiirustuksiin | |
LIITE 2: Ehdotus sisällysluetteloksi
1 Esipuhe
2 Yleisiä periaatteita
3 LIIKENNETEKNINEN SUUNNITTELU
3.1 LIIKENNETEKNINENPOIKKILEIKKAUS
3.1.1 Liikennetilan perusmitat
3.1.2 Liikenteenjakajat/ keskisaarekkeet
3.1.3 Vapaa tila
3.1.4 Kaiteen käyttö
3.1.5 Joukkoliikennereitit
3.1.6 Pelastustoimen tarpeet
3.1.7 Erikoiskuljetusreitit, HCT-ajoneuvot sekä maataloustyökoneet
3.18 Jalankulku ja pyöräily
3.2 LIITTYMÄT, KÄÄNTÖ- JA PYSÄKÖINTIPAIKAT SEKÄ HIDASTEET
3.2.1 Ajoneuvoliittymien mitoitus
3.2.2 Kääntöpaikat
3.2.3 Pysäköintipaikat
3.3 LIIKENTEEN OHJAUS JA VIITOITUS
3.3.1 Liikenteenohjaus
3.3.2 Liikennevalot
3.3.3 Liikennemerkit
3.3.4 Ajoratamerkinnät
3.4 ESTEETTÖMYYS
4 KADUN SUUNNITTELU JA MITOITUS
4.1 GEOMETRINEN SUUNNITTELU
4.1.1 Vaaka- ja pystygeometria
4.1.2 Sivu- ja viettokaltevuus
4.1.3 Kaarre- ja liittymälevitykset
4.1.4 Näkemäalueet
4.1.5 Erotus- ja keskikaistan mitoitus
4.2 KADUN RAKENNEKERROKSET JA MATERIAALIT
4.2.1 Uusiomateriaalit
4.2.2 Siirtymäkiilat
4.2.3 Louhepenkereet
4.2.4 Xxxxxx xxxxxx
4.2.5 Kantava kerros
4.2.6 Salaojat
4.2.7 Kalliolouhinnat
4.3 HULEVEDET
4.3.1 Hulevesijärjestelmän mitoitus ja tulvareitit
4.3.2 Hulevesien hallintamenetelmät ja mitoitus
4.3.3 Avo-ojat
4.3.4 Rummut
4.4 TEKNISET VERKOSTOT JA JÄRJESTELMÄT
4.4.1 Hulevesiviemärin runkolinja
Runkolinjan materiaalit
4.4.2 Korkeusasemat
4.4.4 Hulevesikaivot
Runkokaivo Ritiläkantinen kaivo
Ritiläkantisen kaivon liittäminen verkostoon Imeytyskaivot
4.4.5 Hulevesiviemärin purku
Purku maastoon Purku vesistöön
4.4.6 Hulevesiviemäreiden tonttiliittymät
4.4.7 Huleveden rajakohtalausunto
4.4.8 Sähkö-, tele- ja tietokaapelit ja suojaput-
ket
4.4.9 Kaukolämpö ja - jäähdytys
4.4.10 Kaivantosuunnitelma 5 KATUYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU
5.1 PINTAMATERIAALIT
5.1.1 Luonnonkivet
5.1.2 Betonikiveys
5.1.3 Reunatuet
5.1.4 Asfalttipäällysteet
5.2 KATUVALAISTUS
5.3 KADUN KALUSTEET JA VARUSTEET
5.3.1 Xxxxx ja kaiteet
5.3.2 Ajoesteet ja pollarit
5.3.3 Ilmoitustaulut, kyltit ja keskustaopasteet, ulkomainokset
5.3.4 Istuimet ja roska-astiat
5.3.5 Palovesiasemat
5.3.6 Puunsuojat
5.3.7 Pysäkkikatokset
5.3.8 Pyörätelineet
5.3.9 Sähkö- ja jakokaapit
5.3.10 Valaisinpylväät ja valaisimet
5.3.11 Liikenteenohjauslaitteet ja pylväät
5.3.12 Kioskit ja terassikalusteet
5.3.13 Yleiset vessatilat
5.3.14 Ulkoportaat
5.4 VIHERSUUNNITTELU
5.4.1 Reunatuet
5.4.2 Kasvualustat
5.4.3 Katteet
5.4.4 Nurmikot
5.4.5 Puut
5.4.6 Pensaat, köynnökset ja muut kasviryhmät
(5.5. Taide)
6 TAITORAKENTEET
6.1 Yleiset suunnitteluperusteet
6.2 Suunnitelmien sisältö
6.3 Siltasuunnitelma
6.4 Rakennussuunnitelma
7 TILAAJALLE LUOVUTETTAVA KATU- JA HULEVESISUUNNITELMA-AINEISTO
7.1 Katu- ja hulevesisuunnitelman nimeäminen ja numerointi
7.2 Katu- ja hulevesisuunnitelman sisältö
7.3 Havainneaineisto: Autodesk Infraworks
8 TILAAJALLE LUOVUTETTAVA RAKENNUSSUUNNITELMA-AINEISTO
8.1 Rakennussuunnitelmien nimeäminen ja numerointi
8.2 Rakennussuunnitelma
8.3.1 Asemapiirustus
8.3.2 Pituusleikkaus
8.3.3 Tasauspiirustus
8.3.4 Katuviher- tai katumiljööpiirustus
8.3.5 Tyyppipoikkileikkaus
8.3.6 Paalukohtaiset poikkileikkaukset
8.3.7 Liikenteenohjaus
8.3.8 Valaistus
8.3 Tietomalli
9 Mallitekstit, –pohjat ja piirustukset
LIITTEET