Contract
Xxxxxx, X., X. Xxxxx-Xxxxxxx, X. Xxxxxxxxx-Xxxxxxxx & X. Xxxx (toim./red./eds/hrsg.) 2020. Työelämän viestintä III, Arbetslivskommunikation III, Workplace Communication III, Kommunikation im Berufsleben
III. VAKKI Symposium XL 6.–7.2.2020. VAKKI Publications 12. Vaasa, (197–210)
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
Xxxxxx Xxxxxxxxx Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Tampereen yliopisto
Traditional written contracts are verbally formulated legal documents especially for and by lawyers to protect their clients in the case of a dispute. However, the signing parties should understand the contents of the documents as well. If they are unable to comprehend that for some reason, the verbal format of an employment contract becomes problematic. In order to solve the problem, Xxxxxx xx Xxxx, a South African lawyer, developed a comic contract, a visualised format of a contract for his client. In my article, I examine how traditional contracts can be translated into comics without losing their value as legally binding docu- ments. The main aim is to discuss, how a traditional employment contract has been translated into visuals in order to help people to access their rights. The analysis will indicate how the main contents of the labour law are transferred into a comic contract following the conventions of the visual language of comics. This leads to a clear, understandable and unambiguous – thus accessible – legal document, which helps the signing parties to understand their rights and duties as employees.
Asiasanat: intersemioottinen kääntäminen, multimodaalisuus, saavutettavuus, sarjakuvasopimus
1 Johdanto
Saavutettavuus on noussut viime aikoina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, mikä on saanut eri alojen asiantuntijat etsimään vaihtoehtoisia menettelytapoja sellaisia ihmisiä varten, jotka eivät esimerkiksi syystä tai toisesta pysty ymmärtämään luke- maansa. Pitkälti kirjoitettuun tekstiin nojautuva yhteiskuntajärjestys vaatii kansalaisiltaan erityisen hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, xxxxx lakeihin ja asetuksiin viittaava virkakieli on täsmällisyyteen pyrkivää ja siksi usein vaikeaselkoista. Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin xxxxx xxxxx tilanteisiin, joissa hän saa luettavakseen erilaisia viranomaisteks- xxxx xx muita asiakirjoja. Xxx xxxxx kohtaamiensa tekstien sisältö jää epäselväksi, myöskin jokapäiväisen elämän pienissä ja suuremmissa käännekohdissa tarvittava tieto oikeuk- sista ja velvollisuuksista jää vajaaksi tai kokonaan saamatta. Jokapäiväiseen arkeen kuu- xxxxx oikeudellisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaispäätökset, kauppakirjat ja erilaiset sopimukset.
Saavutettavuuden näkökulmasta allekirjoitettavat oikeudelliset asiakirjat, esimerkiksi tässä artikkelissa tarkastelemani työsopimukset, muodostuvat ongelmallisiksi, mikäli toi- nen allekirjoittavista osapuolista ei luku- tai kielitaidon puutteellisuuden tai jonkin kog- nitiivisen häiriön vuoksi ymmärrä sopimuksen sisältöä. Tällöin hänellä ei ole riittävää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat, ja säännöistä, xxxxx xxx al- lekirjoituksellaan vahvistaa suostuvansa noudattamaan. Vaikka asiat selitettäisiinkin
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
työntekijälle työhönottotilanteessa, hän ei pysty tarkistamaan, xxxx sovitut asiat sisältyvät allekirjoitettavaan asiakirjaan. Eteläafrikkalainen juristi Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän saa- vutettavuusongelmaan ja kehitti yhdessä Jincom-nimisen yhtiön piirtäjien kanssa vuonna 2014 Indigo Fruit Growers -hedelmäplantaasin rekrytointitarpeisiin sarjakuvamuotoisen työsopimuksen xxx sarjakuvasopimuksen (comic contract), johon vain välttämättömät tie- dot on kirjattu kirjoitetun tekstin muodossa xx xxxxx kaikki visualisoitavissa oleva sisältö on ilmaistu kuvin (ks. Creative Contracts n. d.). Sarjakuvasopimus on juridisesti xxxxxx, xxx se voidaan allekirjoittaa työsopimuksena. De Rooyn kehittämä sarjakuvasopimus otet- tiin käyttöön ClemenGold-nimisessä hedelmäyhtiössä vuonna 2016 (Haapio, Plewe & de Rooy 2017, 412–413), ja sittemmin erilaisia sarjakuvasopimuksia on tehty eri käyttötar- koituksiin.
ClemenGoldissa käytetään perinteistä kirjoitetussa muodossa olevaa työsopimusta tai sarjakuvasopimusta riippuen siitä, millainen rekrytoitavan henkilön kieli- ja lukutaito on. Tässä artikkelissa esitän havaintojani siitä, miten kirjoitetussa muodossa oleva työsopi- mus (Letter of Appointment) on käännetty sarjakuvasopimukseksi. Tarkastelen myös sitä, vaikuttavatko sarjakuvan konventiot siihen, miten Etelä-Afrikan työsopimuslain alakoh- taisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset näkyvät sarjakuvasopimuksessa. Lisäksi pohdin sitä, millä reunaehdoilla kuva voi auttaa heikom- massa asemassa olevia ymmärtämään työsopimuksen sisällön. Xxxx analyysin kolmeen osaan. Ensinnäkin tarkastelen sarjakuvasopimusta kertomuksena, toiseksi oikeudellisena asiakirjana ja kolmanneksi hybridigenrenä. Etsin vastausta seuraaviin kysymyksiin: mi- ten oikeudellinen kirjoitettu teksti on käännetty kuvaa ja sanaa yhdistäväksi kerto- mukseksi, miten kohdetekstin kontekstit on otettu huomioon tässä muokkausprosessissa xx xxxxx perusteella muokkausprosessin tulos on perinteistä kirjoitettua sopimusta saavu- tettavampi? Analyysissä tukeudun teoreettiseen kehykseen, joka jakautuu kolmeen näkö- kulmaan: kontekstin, multimodaalisuuden ja intersemioottisen kääntämisen näkökul- maan. (Tämä artikkeli on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Tampereen yliopistossa toteutettavaa Graphic Justice – Oikeutta sarjakuvan keinoin -hanketta [Suomen Akatemia, 2020–2024, hankenumero 333367], ks. xxxxxxxx.xxxx.xx/xxxxxx).
2 Teoreettinen viitekehys
2.1 Konteksti
M. A. K. Xxxxxxxxx (1978) systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan (SFL) nojautuvassa mallissa on kolme kielellistä ympäristöä: koteksti, tilannekonteksti ja kulttuurikonteksti. Koteksti on Tieteen termipankin (s. v. koteksti) mukaan ”tarkasteltavana olevan kielenai- neksen xxxxxxx kielellinen ympäristö”. Tilannekonteksti puolestaan viittaa semanttiseen ympäristöön, jossa osallistujat xxx tekstissä esitetyt henkilöhahmot ja lukijat (oikeat ihmi- set) ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kolmas ympäristö, kulttuurikonteksti, on kie- lenulkoinen ympäristö (esim. yhteiskunnallinen konteksti), jossa teksti toimii.
Xxxxxx Xxxxxxxxx
Työsopimus on oikeudellinen asiakirja, joka viittaa oikeusjärjestelmään ja erityisesti työ- sopimuslakiin. Tästä syystä on tarpeen viitata myös laajempaan intertekstuaaliseen kon- tekstiin. Xxxxxxxx (2011) on tutkimuksessaan luonut xxxxxx, jota hän käyttää multimodaa- listen tekstien ja niiden kontekstien tarkastelemiseen. Xxxxxxxx soveltaa mallissaan Fair- cloughin (1995) kriittisen diskurssianalyysin viitekehystä, mutta xxxxx xxxxxx uloimmalle kehälle intertekstuaalisen kontekstin. Tarkastelemassani oikeudellisessa asiakirjassa vii- tataan työsopimuslakiin (intertekstinä), ja työsopimuslain sisältö (intertekstinä) vaikuttaa myös kääntäjän tai käännösryhmän työhön, kun työsopimus käännetään sarjakuvasopi- mukseksi. Interteksti vaikuttaa xxxx xxxxx kohdetekstin xxx sarjakuvasopimuksen sisältöön ja rakenteeseen.
2.2 Multimodaalinen kerronta
Multimodaalinen teksti tarkoittaa eri moodien, esimerkiksi verbaalisen, visuaalisen ja au- ditiivisen moodin erilaisia yhdistelmiä (Xxxxxxxx xx, 2016). Artikkelissani tarkastelen multimodaalisuutta verbaalisen ja visuaalisen moodin välisen yhteistyön näkökulmasta. Analyysissä sovellan Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) kuva-analyysimallia.
Sarjakuva on multimodaalinen kokonaisuus, jossa yhdistyy aina vähintään kaksi eri mer- kitysjärjestelmää: visuaalinen ja verbaalinen. Yksi kuva voi kuitenkin välittää hyvin pal- xxx erilaisia merkityksiä värien, asettelun ja kirjoitetun tekstin lisäksi myös kuvassa esi- tettyjen hahmojen eleiden, asentojen ja ilmeiden kautta. Voidaankin sanoa, xxxx ruuduissa esitetyt visuaaliset ja verbaaliset sisällöt yhdistyvät sarjakuvassa kokonaisuudeksi, jota sarjakuvatutkija Xxxx (2018) nimittää sarjakuvan visuaaliseksi kieleksi. Jotta lukija voisi ymmärtää sarjakuvan sisällön, xxxxx on toki ymmärrettävä kieltä, jolla sarjakuva on kir- joitettu, mutta xxxxx kaikkea xxxxx täytyy olla tietoinen ainakin sarjakuvan visuaalisen kielen perusteista.
Sarjakuvaa on pyritty määrittelemään monin tavoin, mutta sille ei ole löytynyt yhtä kai- kenkattavaa määritelmää. Sarjakuvatutkija XxXxxxxxx (1994: 9) määritelmä lienee tun- netuin: xxxxx mukaansa sarjakuva on sarja tiettyyn järjestykseen asetettuja kuvia, joiden tarkoituksena on välittää tietoa ja tuottaa katsojalle esteettinen kokemus. XxXxxxxxx mää- ritelmä korostaa sarjakuvan visuaalisuutta ja jättää verbaalisuuden vähemmälle huomi- olle. Kaindl (1999: 264) puolestaan laajentaa sarjakuvan määritelmää lisäämällä siihen kielelliset, typografiset ja kuvalliset merkit ja niiden yhdistelmät xxxx puhekuplat ja eri- laiset efektit (vauhtiviivat, ääniefektit jne.). Määritelmä täydentyy edelleen, mikäli edel- lisiin lisätään Xxxxxxxx (1985: 5) käsitys sarjakuvasta kertovana taiteena.
Sarjakuvan kerronnallisuus näkyy xxxx fiktiivisissä xxxx ei-fiktiivisissä sarjakuvissa. Fik- tiiviset tarinat voivat olla kauhukertomuksia tai tarinoita supersankareista (sarjakuvan alakategorioista ks. Xxxxxxxx, Xxxx xx. 2016; Xxxxxxxx xx Pitkäsalo 2018), ja ei-fiktiivis-
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
ten ja fiktiivisten välimaastossa olevat sarjakuvat esimerkiksi omaelämäkerrallisia kerto- muksia. Myös selvästi ei-fiktiiviset sarjakuvat, esimerkiksi sarjakuvamuotoiset ohjeet tai juridiset asiakirjat voidaan lukea kertomuksena.
Kerronnallisuuden lisäksi eri tyylisiä sarjakuvia yhdistää se, xxxx niissä käytetään samoja keinoja kertomuksen eteenpäin viemiseen. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ruutujen koko, xxxxx xx asettelu, puhekuplien xxxxx xx erilaiset efektit ja symbolit (Xxxx 2018). Vaikka useat sarjakuvatutkijat puhuvatkin näiden keinojen yhdistelmästä sarjakuvan vi- suaalisena kielenä, sarjakuvan kielestä voidaan puhua vain metaforisesti, eikä sarjakuvan kielellä siten voi olla varsinaista kielioppia. Sarjakuvataiteilija kuitenkin asettelee ruudut tiettyyn järjestykseen, mikä puolestaan vaikuttaa sarjakuvan rakenteeseen. Ruuduissa esi- tetään kertomuksen näkökulmasta tärkeimmät käännekohdat. Sarjakuvien rakenne riip- puu siitä, mihin tekstilajiin sarjakuva kuuluu, mutta myös siitä, mitä tyyliä taiteilija edus- taa.
Sarjakuvat koostuvat peräkkäisistä ruuduista, jotka voivat sisältää kuvia henkilöhah- moista ja maisemasta, erilaisia efektejä, symboleja ja mahdollisesti kirjoitettua tekstiä. Ruutuja voidaan siis tarkastella kuvina, mihin Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) malli tarjoaa työkalut. Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) visuaalinen kielioppi so- veltaa systemaattis-funktionaalisen kieliteoriassa esitettyä jakoa kolmeen metafunktioon: ideationaaliseen, interpersoonaiseen ja tekstuaaliseen metafunktioon. Ideationaalinen metafunktio sisältää osallistujat ja osallistujien väliset suhteet. Se, miten osallistuja on kuvattu, paljastaa osallistujan merkittävyyden kertomuksessa: suuri koko, korkea väri- saturaatio xx xxxxxx fokus kielivät osallistujan keskeisestä roolista (Xxxxx xx xxx Xxxxxxx 1996/2006: 63). Interpersoonainen metafunktio liittyy kuvitteellisiin suhteisiin kuvattu- jen osallistujien ja kuvan tekijöiden ja katsojien (lukijoiden) välillä (Xxxxx xx van Leeuwen 1996/2006: 114). Xxxxxxx xx van Leeuwenin mallissa osallistujien välinen vuo- rovaikutus näkyy kolmella tasolla. Ensinnäkin osallistujat voivat olla vuorovaikutuksessa muihin osallistujiin katseen välityksellä, kun heidän katseensa kohtaavat (Xxxxx xx xxx Xxxxxxx 1996/2006: 118). Toiseksi kuvan tekijä voi osoittaa, xxxx osallistujien välillä on sosiaalinen etäisyys: xxx osallistuja näkyy kaukana kuvassa, ehdotettu suhde osallistujien välillä on persoonaton (Xxxxx xx xxx Xxxxxxx 1996/2006: 124). Kolmanneksi osallistu- jien väliset valtasuhteet voidaan osoittaa perspektiivin avulla. Alhaalta ylöspäin kuvattu osallistuja näyttää suurelta ja voimakkaalta, kun taas tasavertaisuuden kokemus voidaan luoda kuvaamalla osallistuja suoraan samalta tasolta (Xxxxx xx van Leeuwen 1996/2006: 140). Tekstuaalinen metafunktio puolestaan liittyy kuvan asetteluun, xxx esimerkiksi sii- hen, miten osallistujat on sijoitettu kuvaan ja miten heidät on kuvattu (Xxxxx xx xxx Xxxxxxx 1996/2006: 177).
Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) visuaalinen kielioppi tarjoaa paitsi valokuvan myös sarjakuvan lukijalle työkaluja, jotka auttavat häntä ymmärtämään ruuduissa esitet-
Xxxxxx Xxxxxxxxx
tyjä merkityksiä, mutta ruudun asettelun lisäksi sivun asettelu on tärkeä lukemisen järjes- tyksen näkökulmasta. Siksi lukijalla on oltava tietoa sarjakuvan visuaalisesta kielestä, xxx ruutujen xxxx xx muodon xxxx puhekuplien, eri efektien ja symbolien merkityksistä, xx xxxx siitä, mikä on sarjakuvan oletettu lukusuunta, xxx missä järjestyksessä ruudut on tarkoitus lukea. Loppujen lopuksi lukijan tehtäväksi jää täydentää kertomus: hän täyttää sarjakuvassa annettujen vihjeiden perusteella ruutujen väliin jäävän tilan aiemman maa- ilmantietonsa ja odotuksiensa mukaisesti (Zanettin 2008: 13; XxXxxxx 1994: 68; Xxxxxxxx
xx Pitkäsalo 2018).
2.3 Intersemioottinen kääntäminen
Xxxxxxxxxx (1959: 233) mukaan kääntäminen voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kie- lensisäiseen, kieltenväliseen ja intersemioottiseen kääntämiseen. Kielensisäinen kääntä- minen on tekstin uudelleenmuotoilua saman kielen sisällä. Hyvä esimerkki kielensisäi- sestä kääntämisestä on tekstin selkokielistäminen. Kieltenvälisellä kääntämisellä tarkoi- tetaan niin kutsuttua varsinaista kääntämistä, xxx kääntämistä yhdestä luonnollisesta xxx- xxxxx toiseen. Intersemioottinen kääntäminen puolestaan on verbaalisen sisällön siirtä- mistä toiseen, ei-verbaaliseen merkkijärjestelmään, esimerkiksi kun romaani käännetään musiikiksi. Työsopimuksen muokkaaminen sarjakuvan muotoon voidaan siis lukea inter- semioottisen kääntämisen kategoriaan.
Oikeudellisen asiakirjan siirtäminen visuaaliseen muotoon vaatii ainakin kahdenlaista asiantuntijuutta. Oikeusmuotoilun asiantuntijoilla tulee olla xxxx sarjakuvan visuaalisen kielen xxxx oikeuskäytäntöjen tuntemusta. Tästä syystä sarjakuvataiteilijat ja juristit työs- kentelevät usein yhdessä: sarjakuvataiteilijat tuntevat sarjakuvan visuaalisen kielen kon- ventiot ja kykenevät tulkitsemaan visuaalisen sisällön kulttuurisidonnaisuuksia, kun taas juristit tuntevat oikeudellisen kontekstin ja pystyvät varmistamaan sopimuksen pätevyy- den oikeudellisena asiakirjana.
3 Sarjakuvasopimus
Ajatus perinteisen kirjoitetun työsopimuksen muokkaamisesta sarjakuvamuotoon on yh- teydessä käyttäjäkeskeisen ajattelun nousuun oikeusmuotoilun alalla. Ajattelu korostaa xxxx, xxxx oikeuden pitää olla kaikkien saavutettavissa (access to justice). Se liittyy myös läheisesti proaktiiviseen oikeudelliseen ajatteluun (proactive legal thinking), jonka mu- kaan on varmistettava, xxxx ihmiset voivat päästä oikeuksiinsa xx xxxxx kuin riitatilanteita on päässyt syntymään (ks. Xxxxxx xx Xxxxxxxx 2005; Pitkäsalo xx Xxxxxxxxx-Xxxx, 2019). Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän haasteeseen kehittäessään Xxxxxxxx piirtäjien kanssa sarja- kuvasopimuksen ClemenGoldin rekrytointitarpeisiin. Sarjakuvasopimus kehitettiin joko lukutaidottomien tai sellaisten työntekijöiden tarpeisiin, jotka eivät ymmärtäneet englan-
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
tia, perinteisen työsopimuksen kieltä (Creative Contracts 2019). Kohderyhmään kuulu- vien työntekijöiden äidinkieli on tyypillisesti Xhosa, Zulu tai Shangaan, eikä heidän luku- ja kielitaitonsa ole riittävä englanninkielisen oikeudellisen asiakirjan lukemiseen. Hedel- mäyhtiössä alettiin käyttää de Rooyn sarjakuvasopimusta keväällä 2016 ja jo vuonna 2017 yli 200 työntekijää oli allekirjoittanut sen (Haapio, Plewe et al. 2017: 416). Myö- hemmin de Rooy on kehittänyt yli 20 sarjakuvasopimusta eri tarpeisiin yhteistyössä Jin- comin sarjakuvataiteilijoiden kanssa. Myös Australiassa on kehitetty sarjakuvamuotoisia sopimuksia eri kohderyhmille (Xxxxxxxx 2018).
3.1. Sarjakuvasopimus kertomuksena
Xxxx valinnut analysoitavaksi yhden de Rooyn kehittämistä sarjakuvasopimuksista. Ku- vassa 1 on kolme sivua, jotka kuvaavat rekrytointiprosessia ja muutamia varsinaiseen työhön liittyviä yksityiskohtia.
Kuva 1. Sivut 3–5 de Rooyn sarjakuvasopimuksesta (Creative Contracts, n. d.)
Kuvan 1 ensimmäinen sivu (sopimuksessa s. 3) voidaan esittää kertomuksena. Lukija ra- kentaa tarinan kuvassa olevista verbaalisista ja visuaalisista vihjeistä ja täyttää lukiessaan ruutujen väliin jäävät aukot. Kertomus alkaa, kun työnhakija saapuu plantaasille ja sivun keskiosassa oikealla oleva henkilöhahmo, jonka nimi on Law xxx Xxxx (henkilöt on esitelty edellisellä sivulla), esittelee työhönoton edellytykset. Xxxxxxxxxxx on kuvan keskellä xxx- xxx xxxxxxxxx mukaan oltava täysi-ikäinen, hänellä täytyy olla voimassa oleva henkilö- kortti tai työlupa xx xxxxx täytyy olla sekä fyysisesti xxxx psyykkisesti terve. Lukemista ohjataan nuolten avulla: Xxx edellytykset täyttyvät, työnhakija perehdytetään työhön xx xxx voi aloittaa työt (vihreä nuoli). Xxx edellytykset eivät täyty, työnhakija ei saa työpaik- kaa xx xxx poistuu plantaasilta (punainen nuoli).
Xxxxxx Xxxxxxxxx
Kuvan 1 keskimmäisellä sivulla (sopimuksessa s. 4) työntekijä on aloittanut kolmen vii- kon koeajan, ja työnantaja merkitsee työntekijän työpanoksen ylös. Myös tällä sivulla nuolet osoittavat xxxx ruutujen lukusuunnan xxxx xxx, missä tapauksessa työntekijä täyttää koeajalle asetetut vaatimukset ja voi jatkaa myös koeajan jälkeen, ja missä tapauksessa hän ei niitä täytä. Keskellä sivua oleviin suorakulman muotoisiin puhekupliin on merkitty pylväin, onko työntekijä poiminut riittävän määrän hedelmiä. Xxx työntekijä on täyttänyt vaatimukset, hän voi liittyä toisten työntekijöiden joukkoon, ellei ole, hän ei voi jatkaa työssä koeajan jälkeen.
Kuvan 1 kolmannella sivulla (sopimuksessa s. 5), työnantaja kertoo työntekijälle, xxxx xxxxx työnkuvaansa kuuluu. Työntekijän ensisijainen tehtävä on poimia hedelmiä, ja sii- hen on kaksi menetelmää: kaikkien hedelmien poimiminen (strip) ja hedelmien valikoiva poimiminen (select). Se, xxxx menetelmät on merkitty puhekupliin, auttaa lukijaa ymmär- tämään, mikä ero eri poimimismenetelmien välillä on. Työntekijän odotetaan poimivan vähintään keskimääräinen määrä hedelmiä päivässä, xxx joko 46 tai 57 säkkiä riippuen poimintamenetelmästä. Sivun alalaidassa olevat ruudut vaikuttavat kerronnallisesti irral- lisilta, mutta tekstuaalinen konteksti auttaa lukijaa ymmärtämään, mistä on kyse. Vasem- manpuoleisessa ruudussa työnantaja kertoo työntekijän muista työtehtävistä ja oikean- puoleiseen ruutuun on merkitty työpaikan sijainti. Sen mukaan Letsitelen alueella on neljä plantaasia: Maradadi, Steyn, Xxxx, xx Du Roi.
Xxx kuvaa 1 analysoidaan Xxxxxxx xx van Leeuwenin xxxxxx mukaan, sarjakuvasopimuk- sen kerronnallisuus viittaa ideationaaliseen metafunktioon. Kuvassa 1 kuvatut osallistujat ovat työntekijä, työnantaja ja Law (Laki). Muita osallistujia ovat kertomuksen lukijat. Interpersoonainen metafunktio näkyy kolmella tasolla. Ensinnäkin se ilmenee lukijan ja kuvatun osallistujan vuorovaikutuksessa, kun Law-nimisen (Laki) henkilöhahmon katse kohdistuu suoraan lukijaan. Katse näiden kahden osallistujan välillä osoittaa, xxxx xxxxx- kuvan henkilöhahmo kutsuu lukijan osallistumaan kuvattuun tapahtumaan, xx xxxx lukijan on helpompi samaistua sarjakuvassa kuvattuihin henkilöhahmoihin, xxx oikean työnteki- jän on helpompi samaistua sarjakuvassa kuvattuun työntekijään. Kuvassa 1 esitetään myös vihje henkilöhahmojen sosiaalisesta välimatkasta. Kuvan 1 ensimmäisen sivun vii- meisessä ruudussa työnantaja ja työntekijä kättelevät, mutta kahden kättelijän välinen etäisyys kertoo, xxxx xxxxxx suhteensa ei ole erityisen läheinen. Suhteen laadusta kertoo myös perspektiivi. Molemmat on kuvattu suoraan korostamatta valtasuhteita. Toisin sa- noen henkilöhahmot kuvataan tasa-arvoisina, vaikka kyseessä onkin työntekijän xx xxxx- antajan välinen suhde. Tekstuaalinen metafunktio näkyy sivun asettelussa. Osallistujat on asetettu fokukseen ja yleensä etualalle, mikä korostaa henkilöhahmojen merkittävyyttä. Eri sivuilla olevissa ruuduissa käytetyt värit (oranssit appelsiinit vihreissä puissa) yhdis- tävät ruudut toisiinsa ja korostavat osaltaan asiakirjan kerronnallista luonnetta.
Kuvan kerronnallisuutta voidaan tarkastella myös kontekstin näkökulmasta. Kulttuuri- konteksti näkyy sarjakuvasopimuksessa esimerkiksi symbolien xx xxxxxx käytössä, mutta oleellista on, xxxx kohdeyleisö ymmärtää, mihin symboleilla xx xxxxxxxx viitataan. Vaikka
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
symbolit ovat usein kulttuurisidonnaisia, voidaan olettaa, xxxx tarkasteltavassa sarjakuva- sopimuksessa käytetyt symbolit ovat yleisesti käytössä. Esimerkiksi kohdeyleisö epäile- xxxxx tunnistaa symbolisen kalenterin, joka kuvaa koeajan kestoa, xx xxxxx, jolla kuvataan poimittuja hedelmämääriä. Tosin sopimuksessa on myös sellaisia merkkejä, jotka eivät ole välttämättä kaikille lukijoille tuttuja mutta jotka voi silti ymmärtää kontekstissaan. Tällaisia ovat karttamerkinnät, joita käytetään esimerkiksi Google Maps -palvelussa.
Sarjakuvasopimuksessa värejä on käytetty yleensä odotetulla tavalla, mutta värien mer- kitykset vaihtelevat jossain määrin. Kuvan 1 kolmannella sivulla hyvä ja huono tulos on merkitty piirtämällä työntekijän pään ympärille vihreä ympyrä kuvaamaan hyvää tulosta ja punainen ympyrä kuvaamaan huonoa tulosta, kun taas kuvan 1 ensimmäisellä ja toi- sella sivulla punainen rasti osoittaa hylkäämistä, ja hyväksymistä osoittava merkki on vihreä. Lukija voi kuitenkin tulkita värien merkityksen oikein, xxx xxx tarkastelee hahmo- jen ilmeitä (vihreä = iloinen; punainen = surullinen). Vaikka lukija ymmärtääkin värien merkitykset, ei ole loogista selitystä sille, miksi punainen viittaa huonoon tulokseen ja vihreä hyvään. Xxx värisymboliikalla viitataan työn päättymiseen (punainen) ja jatkumi- seen (vihreä), liikennevalojen värisymboliikka antaa vastauksen tähän kysymykseen.
Värien lisäksi myös henkilöhahmoille piirretyt ilmeet ja eleet ovat ainakin osin kulttuuri- sidonnaisia, tosin ilmeet eivät ole niin kulttuurisidonnaisia kuin eleet. Esimerkiksi kuvan 1 puhekuplissa esitettyjen henkilöhahmojen ilmeet kuvaavat onnellisuutta ja surua, jotka kuuluvat Ekmanin, Sorensonin ja Friesenin (1969) mukaan kuuden perustunteen xxxx- xxxx. Heidän mukaansa yleisesti ilmeiden perusteella tunnistettavia perustunteita ovat viha, inho, pelko, onnellisuus, suru ja yllättyneisyys (mt.). Sen sijaan eleet ovat ilmeitä kulttuurisidonnaisempia, mutta kuvassa 1 esitettyjen toisten työntekijöiden xxxxxx xxxxxx voi ymmärtää väärin. Ne ovat selvästi tervetulo- ja onnentoivotusta kuvaavia eleitä. Yleensä tähän tekstilajiin kuuluviin sarjakuviin on kuitenkin hyvä piirtää mahdollisim- man xxxxx xxxxxx väärinkäsitysten välttämiseksi, erityisesti xxx asiakirjan lukijat tulevat eri kulttuuriympäristöistä.
3.2 Sarjakuvasopimus oikeudellisena asiakirjana
Sarjakuvamuotoisen sopimuksen tulee olla samalla tavalla oikeudellisesti xxxxxx kuin pe- rinteisen työsopimuksen, vaikka se onkin muodoltaan kerronnallinen multimodaalinen teksti. Siksi sarjakuvasopimusta on syytä tarkastella sen intertekstuaalisessa kontekstissa. Vaikka eri maiden kansallisessa työlainsäädännössä onkin eroja, tavallisesti työsopimuk- set sisältävät perustiedot työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, vaikka eri maiden kansallisessa työlainsäädännössä onkin eroja. Sopimuksen tulee yleensä sisältää allekir- joittavien osapuolten henkilö- ja osoitetiedot, työsuhteen alkamispäivä, määräaikaisen työsuhteen loppumispäivä, koeajan pituus, työpaikan osoite, työntekijän päätehtävät, pe- rustiedot palkanmaksusta, säännöllinen työaika, tiedot vuosilomasta ja irtisanomisajan pituus (ks. Suomen työlainsäädännöstä Xxxxxxx, Xxxxx, Kairinen xx Xxxxxxxx 2016: 59,
Xxxxxx Xxxxxxxxx
161–166; Pitkäsalo xx Xxxxxxxxx-Xxxx, 2019). Näiden perustietojen lisäksi työsopimus- lain alakohtaisissa minimiehdoissa, joihin tarkasteltavassa sarjakuvasopimuksessa viita- taan (the Sectoral Determination 13 of the Basic Conditions of Employment Act of South Africa), listataan muutamia muitakin oikeuksia ja velvollisuuksia (ks. Sectoral Determi- nation 13). Yksi lisäyksistä koskee poissaoloja, xxx esimerkiksi sairauslomaa ja perheva- paata. Nämä tiedot on lisätty myös de Rooyn sarjakuvasopimukseen (Creative Contracts
n. d.).
Tarkasteltava sarjakuvasopimus on oikeudellisesti xxxxxx Xxxxx-Afrikassa. Se sisältää vaadittavat tiedot ja täyttää siten oikeudellisen asiakirjan vaatimukset. Sopimuksen en- simmäiselle varsinaiselle sivulle täytetään osapuolten tiedot. Työsuhteen alku- ja loppu- xxxxx kirjataan sivulle 13. Koeajan alkamispäivä merkitään sivulle 3 xx xxx xxxxx xxxxx- taan sivun 4 otsikossa. Sivulla 4 kerrotaan tarkemmin koeajasta ja siitä, mitä työntekijältä vaaditaan, xxxxx xxx saa pitää työpaikan myös koeajan jälkeen. Sivulla 5 kerrotaan työteh- tävistä, ja siihen on merkitty myös työpaikan sijainti tai vaihtoehtoiset sijainnit. Palkan perustiedot ovat sivuilla 6, 8 ja 10. Sivulle 9 on merkitty tiedot säännöllisestä työajasta ja irtisanomisajasta. Sopimuksessa on myös maininta siitä, milloin työntekijällä on oikeus sairauslomaan ja muuhun poissaoloon (sivut 11 ja 12), xxxx tieto siitä, miten menetellään, xxx xxxx laatu ei vastaa työnantajan odotuksia (sivu 7). Jokainen sivu allekirjoitetaan xxxx- seen, vaikka sopimuksessa on myös erillinen sivu allekirjoituksille.
Vaadittujen tietojen järjestys ei seuraa perinteisen kirjoitetun sopimuksen loogista järjes- tystä, vaan tiedot on järjestetty niin, xxxx ne seuraavat toisiaan loogisesti kerronnallisena jatkumona. Käännettäessä kirjoitettua tekstiä sarjakuvaksi onkin kiinnitettävä huomiota siihen, xxxx asiakirjan oikeudelliset reunaehdot täyttyvät, xxx xxxx se pysyy oikeudellisesti pätevänä, vaikka yksityiskohtien järjestystä ei olisi mahdollista säilyttää.
Tämä näennäinen epäjärjestys näkyy de Rooyn sarjakuvasopimuksessa kahdessa koh- dassa. Ensinnäkin työsuhteen kesto on kohdetekstissä xxxxx sivulla 13, kun se lähdeteks- tissä on sijoitettu jo työsopimuksen osaan 1. Kerronnallisuuden näkökulmasta on loogista sijoittaa tieto työsuhteen kestosta samalle sivulle työsuhteen päättymistä koskevan tiedon kanssa, joka puolestaan on kirjattu lähdetekstissä osaan 11. Toiseksi tieto säännöllisestä työajasta on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan (lähdetekstissä osassa 4) sivulle 9. Uusi paikka on looginen siitä syystä, xxxx xxxxx työajasta on sijoitettu lähelle tietoa, joka koskee ylityöstä maksettavaa korvausta (kohdetekstissä sivulla 10). (Ks. Creative Contracts n. d.)
Tekstilajien erilaisuus voi aiheuttaa myös xxx, xxxx kohdetekstiin on lisättävä informaa- tiota kerronnallisista syistä. Näin on tehty sivulla 3, jolla kuvataan työhönottoprosessia ja perehdytystä. Lähdetekstissä ei mainita työhönottoprosessia lainkaan, eikä sitä mainita myöskään työsopimuslaissa. Kerronnan näkökulmasta kuvaus on kuitenkin ollut syytä lisätä. Myös kuvaus koeajan vaatimuksista on lisätty sivulle 4 (ks. kuva 1). Lähdetekstissä
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
koeaika on mainittu yhdessä lauseessa: ”TYÖNANTAJA saa koeaikana käsityksen ky- vyistäsi, käytöksestäsi, tiedoistasi ja taidoistasi xxxx asenteestasi TYÖNANTAJAA koh- taan.” (”The EMPLOYER will access your capabilities, conduct, skills and knowledge as well as your attitude towards the EMPLOYER during this period of probation.”) Xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx järjestys aiheuttaa epäloogisuutta syy-seuraus-suhteessa. Kohdetekstin si- vulla 5 lukee, millaista tulosta työntekijältä odotetaan, mutta xxxxx sivulla 7 kerrotaan, mitkä ovat seuraukset, xxx xxxxx jää alle vaaditun.
Tarkastelemani sarjakuvasopimus sisältää siis työsopimuslaissa vaaditut tiedot, xxx se täyttää oikeudelliset reunaehdot, mutta on tärkeää huomata, xxxx xxxx informaatiosta on oltava kirjoitetussa muodossa. Sopimuksessa täytyy ainakin viitata työsopimuslakiin, xxxxx sopimus perustuu kirjoitettuihin lakeihin ja asetuksiin, eikä aivan kaikkea tarvitta- vaa tietoa voi ilmaista vain kuvin. Useimmat De Rooyn sarjakuvasopimuksen viittauk- sista työsopimuslain alakohtaisiin minimiehtoihin (the Sectoral Determination 13, Farm Worker Sector, which is a part of South Africa’s Employment Act) ovat kuvia lakikirjasta (sivuilla 2, 3, 6 ja 8), mutta sivulla 14 siihen viitataan myös repliikin muodossa. Sivulla 13 viitataan toiseen kirjoitettuun tekstiin, yhtiön ohjesääntöön (Code of Conduct). (Ks. Creative Contracts n. d.)
3.3 Sarjakuvasopimus hybridigenrenä
Sarjakuvasopimus on muodoltaan monitasoinen asiakirja, jossa sarjakuvan muotoon yh- distyy oikeudellisen tekstin sisältö. Kysymys sarjakuvasopimuksen tekstilajista onkin hankala, xxxxx perinteinen kirjoitettu sopimus muuttuu käännösprosessissa niin paljon, xxxx xxx määritteleminen sopimuksen alalajiksi ei ole aivan yksiselitteistä. Muutokset nä- kyvät selvästi, kun lähdetekstiä ja kohdetekstiä tarkastellaan rinnakkain.
Ensinnäkin tarkasteltavien sopimusten rakenne on erilainen. Xxxxx xxxxxx totesin, sarja- kuvasopimukseen on kerronnallisista syistä lisätty rekrytointiprosessin ja perehdytyksen kuvaus (kuva 1). Siinä kuvataan yksityiskohtia, jotka eivät kuulu työehtojen kuvaukseen, mikä puolestaan on perinteisen sopimuksen keskeistä sisältöä. Ilman kerronnallisia yksi- tyiskohtia työnhakijan saapumisesta työpaikalle teksti olisi vaikea ymmärtää kerto- mukseksi.
Toinen ero sarjakuvasopimuksen ja perinteisen kirjoitetun sopimuksen välillä liittyy kie- xxxx xx kielenkäyttöön. Sarjakuvasopimuksessa verbaalista sisältöä on merkittävästi vä- xxxxxx perinteiseen kirjoitettuun sopimukseen verrattuna. Siten myös sopimustekstille ominaiset lakikielen piirteet puuttuvat sarjakuvasopimuksesta, ja jäljelle ovat jääneet vain pakolliset termit ja fraasit xxxx viittaukset lainsäädäntöön ja yhtiön ohjesääntöön. Muu- tamia oikeudellisia termejä selitetään myös repliikeissä, vaikka pääosin sivut on otsikoitu käyttäen oikeudellisia termejä ja fraaseja.
Xxxxxx Xxxxxxxxx
Sarjakuvasopimuksen ja perinteisen työsopimuksen kielen välillä on muitakin eroja. Oi- keudellisen kielen ominaisuuksiin ei kuulu toisteisuus, kun taas sarjakuvan visuaaliselle kielelle on ominaista, xxxx keskeiset asiat voidaan toistaa xxxx visuaalisesti xxxx verbaali- xxxxx. Kuvan 1 ensimmäisellä sivulla on tästä esimerkki. Sivun pääsisällön merkitystä ko- rostetaan xxxx asettelun keinoin xxxx kertomalla sama asia kahteen kertaan. Sivun keskellä on suurennettuna lomake, johon on merkitty työhönoton edellytykset. Kuvan sisältö on toistettu myös lain edustajan repliikissä. Xxxx sivun asettelu xxxx puhekupla pakottavat lukijan kiinnittämään huomionsa sivun keskeisimpään sisältöön. Lähdetekstissä näitä yk- sityiskohtia ei korosteta, vaikkakin työhönoton vaatimusten sijoittaminen perinteisen kir- joitetun työsopimuksen osaan 2 voidaan tulkita osoitukseksi niiden tärkeydestä. Lisäksi työsopimuksessa viitataan työlainsäädännön alakohtaisten minimiehtoihin (The Sectoral Termination 13), jonka kohdassa F (Prohibition of Child Labour and Forced Labour) kiel- letään lapsityövoiman käyttö.
Sarjakuvan visuaalinen kieli poikkeaa hyvin paljon verbaalisesta, mikä voi vaikuttaa so- pimuksen tulkintaan. Vaikka sarjakuvasopimuksessa käytetään esimerkiksi symboleita hyvinkin runsaasti osoittamaan sen intertekstuaalista yhteyttä työsopimuslakiin, kaikkia sarjakuvan visuaalisen kielen ominaisuuksia sopimuksissa ei käytetä. Esimerkiksi erilais- ten efektien käyttöä vältetään niiden tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Täsmällisyyden näkö- kulmasta myös ruutujen välinen tila voi aiheuttaa ongelmia, xxxxx xxxxx korostuu lukijan rooli kertomuksen rakentajana. Ruutujen välillä olevan siirtymän ei pitäisi antaa lukijalle mahdollisuutta tulkita tekstin oikeudellista sisältöä, vaan sen pitäisi olla yksiselitteinen, xxxxx kyseessä on oikeudellinen teksti. Kääntäessään oikeudellista asiakirjaa sarjaku- vaksi kääntäjän on pyrittävä minimoimaan molempien osapuolten oikeuksia ja velvolli- suuksia koskevat väärinkäsitykset ja varmistamaan, xxxx kohdetekstin lukija – huolimatta siitä, tunteeko hän sarjakuvan visuaalisen kielen konventiot vai ei – pystyy seuraamaan kertomusta ja ymmärtää sopimuksen pääkohdat.
Lisäksi sopimuksissa puhutellaan lukijaa eri tavoin. Perinteisessä kirjoitetussa sopimuk- xxxxx osallistujien väliset suhteet eivät ole niin merkityksellisiä kuin sarjakuvasopimuk- xxxxx. Sarjakuvasopimuksessa henkilöhahmot kutsuvat lukijan vuorovaikutukseen kans- saan kohdistaen katseensa suoraan lukijaan. Perinteisessä työsopimuksessa sen sijaan py- ritään neutraaliin kielenkäyttöön. Xxxxx xxxxx tutkimuksessa tarkastellussa lähdetekstissä lukija osallistetaan sopimukseen kielellisin keinoin käyttämällä persoonapronominia you.
Kolmas ero on asiakirjan lukemisjärjestys. Lukija näkee kerralla ruutujen ja sivujen aset- telun samoin kuin kuvaan lisätyt värit, symbolit ja hahmojen kehonkielen ja tarkastelee kunkin sivun tai aukeaman merkityksiä samanaikaisesti, kun taas kirjoitetun tekstin lukija seuraa tekstin lineaarista järjestystä, jolloin myös merkitykset rakentuvat lineaarisesti (X’Xxxxxxxx, Tan xx Xxxxxxx, 2016, 205). Lisäksi sarjakuvasopimus luetaan kertomuk- sena, jossa työntekijä ja työntekijä ovat avainrooleissa, mikä korostaa kertomukseen sa- maistuvan lukijan aktiivista roolia allekirjoittavana osapuolena.
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
Sarjakuvasopimuksen luokittelu on siis vaikeaa. Sarjakuvasopimusta voidaan kuitenkin edelliseen tukeutuen pitää eräänlaisena sopimuksen ja sarjakuvanovellin hybridinä.
4 Lopuksi
Artikkelissani xxxx tarkastellut sitä, miten perinteinen työsopimus on käännetty sarjaku- vasopimukseksi sen menettämättä asemaansa oikeudellisesti pätevänä asiakirjana. Xxxx pyrkinyt osoittamaan, xxxx sarjakuvan muoto voi auttaa esimerkiksi kieli- tai lukutaitonsa vuoksi heikommassa asemassa olevia ymmärtämään oikeudellisen asiakirjan sisällön. Kun intersemioottisen käännösprosessin kohteena on perinteinen kirjoitettu oikeudellinen asiakirja, joka käännetään kuvaa ja sanaa yhdistäväksi multimodaaliseksi tekstiksi, läh- detekstiä joudutaan muokkaamaan paljon. Kuvien välittämät merkitykset ja visuaalisen kielen ominaispiirteet tekevät lähdetekstin muokkaamisesta välttämätöntä, mutta juuri se vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen. Kun asiakirja saa käännösprosessissa uuden visu- aalisen muodon, lukija pystyy ymmärtämään asiakirjan sisällön. Työsopimuksen hanka- lat termit ja fraasit muuttuvat kertomukseksi elämän arkisista asioista, mikä auttaa lukijaa myös muistamaan työsopimuksen sisältämät yksityiskohdat.
Lisäksi työsopimuksen visuaalinen muoto parantaa allekirjoittavan osapuolen asemaa, xxx xxx pystyy samaistumaan sarjakuvasopimuksessa kuvattuun työntekijään. Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) visuaalisen kieliopin perusteella lukijan luottamusta xxxxx xxxxx- kuvassa esitetyn henkilöhahmon lukijaan kohdistuva suora katse ja kuvan perspektiivi. Sopimuksessa Law-niminen henkilöhahmo xxx xxxx edustaja kutsuu työntekijän työhön plantaasille, jossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tämäntyyp- pistä abstraktia viestiä ei perinteisessä työsopimuksessa ole näkyvissä, vaikka se voidaan- kin lukea epäsuorasti rivien välistä.
Olennainen muutos, joka sopimuksen käännösprosessissa tapahtuu, liittyy tekstilajiin. Yksi sarjakuvan ominaispiirteistä on kerronnallisuus, joka osoittautui keskeiseksi teki- jäksi tarkastellessani lähde- ja kohdetekstiä. Sarjakuvaa lukiessaan lukija rakentaa ruu- duissa olevien visuaalisten ja verbaalisten vihjeiden perusteella kertomuksen. Lukijalla on siis tärkeä rooli kuvien tulkitsijana. Kuvien yksityiskohtia voidaan kuitenkin muokata xxxxx, xxxx lukija ei pysty tulkitsemaan liikaa kuvien sisältöä. Esimerkiksi tilannekonteks- tiin kuuluvista kuvien taustoista voidaan poistaa yksityiskohdat ja henkilöhahmot voidaan esittää vähäeleisesti. Näin on tehty myös tarkastelemassani asiakirjassa. Analyysi osoit- taa, xxxx kulttuurikonteksti, johon sisältyvät muun muassa kohdetekstissä käytetyt sym- xxxxx xx eleet, on keskeinen kulttuurisidonnaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Tarkaste- lemassani sarjakuvasopimuksessa on käytetty vain sellaisia ikonisia merkkejä, jotka ovat yleisesti tunnettuja.
Xxxxxx Xxxxxxxxx
On tärkeää muistaa, xxxx vaikka sarjakuva on sinänsä luonteeltaan kerronnallinen, sarja- kuvasopimus on oikeudellinen asiakirja, jonka on oltava mahdollisimman yksiselitteinen xx xxxxx ei voi jättää tilaa lukijan tulkinnalle. Tämän olennaisen eron takia sarjakuvasopi- mus on kahden hyvin erilaisen tekstityypin ristiriitainen yhdistelmä. Sarjakuvasopimuk- xxxxx kerronnallisuus voittaa oikeudellisen tekstin järjestyksen, kun taas perinteisessä so- pimuksessa oikeudellinen sisältö täsmällisine termeineen ja fraaseineen voittaa tulkintaan kutsuvan kerronnan. Tästä syystä voidaan sanoa, xxxx sarjakuvasopimus ei ole visualisoitu sopimus eikä sopimuksen alalaji, vaan hybriditekstilaji.
Tämän artikkelin päätavoitteena oli selvittää, täyttääkö sarjakuvasopimus Etelä-Afrikan työsopimuslain alakohtaisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset ja onko se työntekijän näkökulmasta saavutettavampi kuin perinteinen työ- sopimus. Sarjakuvasopimuksen tekijöillä on oltava riittävästi tietoa paitsi kohdetekstin käyttäjien kulttuur(e)ista myös laeista ja muista oikeudellisista teksteistä, joihin sopimus perustuu. Taustatiedon tuntemus on tärkeää, xxxxx xxx esimerkiksi työsopimuslain pääsi- sältö on epäselvästi ilmaistu, se voi aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta allekirjoitta- xxxxx. Tarkastelemassani sarjakuvasopimuksessa ei tällaista ongelmaa ole, xx xxxx voikin pitää varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle työsopimukselle silloin, kun työntekijä ei jostain syystä pysty ymmärtämään kirjoitettua sopimustekstiä. Analyysin perusteella voidaan todeta, xxxx käännösprosessin tuloksena on syntynyt oikeudellinen asiakirja, joka on selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen – xx xxxxx saavutettava – asiakirja, joka auttaa lukijaa ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä.
Lähteet
Xxxxxxxx, X. (2018). Comic contracts and other ways to make the law understandable. The Conversation 19.1.2018. Saatavilla: xxxx://xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxx-xxxxxxxxx-xxx-xxxxx-xxxx-xx-xxxx-xxx- lawunderstandable-90313.
Xxxxxxxx, F., Xxxx, Xxx X. & Xxxxxx, X. (toim.) (2016). Routledge Companion to Comics. New York and London: Routledge.
Xxxx, N. (2018). In defense of a “grammar” in the visual language of comics. Journal of Pragmatics 127:1-
19. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxx/00.0000/x.xxxxxx.0000.00.000 Xxxxxx, X. (1985). Comics and Sequential Art. Tamarac: Poorhouse Press.
Creative Contracts (2019) = Creative Contracts - who are we and what do we do? YouTube-video 10 Oc- xxxxx 2019. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxxx?xxXxxxXX0XxXx&xxxxxxxxxxxxx.xx
Creative Contracts (n. d.) = Creative Contracts – ClemenGold Comic Contract. Saatavilla: xxxxx://xxxxxxxx- xxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxx/
Xxxxx, P., Xxxxxxxx, X. X. & Xxxxxxx, W. V. (1969). Pancultural elements in facial displays of emotions.
Science 164, 86–88.
Xxxxxxxxxx, N. (1995). Media discourse. London and New York: Xxxxxx Xxxxxx.
Xxxxxx, X. & X. Xxxxxxxx (2005). Sopimusosaaminen projektiliiketoiminnassa. Projektitoiminta 2005:28 (1), 32–41.
Xxxxxx, X., Xxxxx, D. A. & xx Xxxx, X. (2017). Contract Continuum: From Text to Images, Comics and Code. Teoksessa X. Xxxxxxxxxxxx, X. Xxxxxx, X. Hoetzendorfer & X. Xxxxx (toim.). Trends and Communities of Legal Informatics. Proceedings of the 20th International legal Informatics Sympo- xxxx XXXX 2017. Wien: Österreichische Computer Gesellschaft, 411–418.
Työsopimus kuvina – oikeudellisen asiakirjan saavutettavuus
Xxxxxxxx, X. X. X. (1978). Language as social semiotic. The social interpretation of language and mean- ing. London: Xxxxxx Xxxxxx Publishers.
Xxxxxxx, X., Xxxxx, T., Xxxxxxxx, M. & Xxxxxxxx, X. (2016). Työsopimuslaki käytännössä. Helsinki: Xxxx Talent.
Xxxxxxxx, X. (1959). On linguistic aspects of translation. Teoksessa X. Xxxxxx (toim.) On Translation.
Cambridge, MA: Harvard University Press, 232–239.
Xxxxxx, X. (1999). Xxxxx, Whizz, Poom: A framework for the study of comics under translation. Target
11(2), 263–288.
Xxxxxxxx, X. (2011). EU-artiklar som multimodala budskap. Text, bild och begriplighet i rapporteringen om EU-utvidgningen i finska och svenska morgontidningar år 2002 och 2004. Acta Universitatis Tam- perensis 1634. Tampere: Tampere University Press.
Xxxxx, X. & xxx Xxxxxxx, X. (1996/2006). Reading Images. London – New York: Routledge. XxXxxxx, X. (1994). Understanding Comics. The invisible art. New York: HarperCollins Publishers.
X’Xxxxxxxx, X., Xxx, S. & Xxxxxxx, P. (2016). Intersemiotic translation as resemiotisation: A multimodal perspective. Signata [Online] 7/2016.Saatavilla: xxxxx://xxxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/0000
Xxxxxxxx, X. & Pitkäsalo, E. (2018). Creating Characters in Visual Narration: Comics and Picturebooks in the Hands of the Translator. Teoksessa X. Xxxxxxxx, X. Xxxxxxxx & X. Xxxxxxx (toim.). Search of Meaning. Language; Literary, Linguistic, and Translational Approaches to Communication. Tam- pere Studies in Language, Translation and Literature, Series A5. Tampere: University of Tampere, 101–126. Saatavilla: xxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxxxx/00000/000000.
Xxxxxxxxx, X. & Xxxxxxxxx-Xxxx, X. (2019). Democratizing access to justice: The comic contract as interse- miotic translation. Translation Matters 1/2, 30–42.
Sectoral Determination 13 = Basic Conditions of Employment Act No. 75 of 1997, Sectoral Determination 13: Farm Worker Sector, South Africa. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxx.xxx/xxx/xxxxxx/xxxx/XXXXXXX- NIC/64036/110125/F1427777950/ZAF64036.pdf
Xxxxxxxx, X. Xxxxxxxx, M., Xxxxxx, A., Xxxxxxxxx, X. & Isolahti N. (2016). Katsaus multimodaalisuuteen käännöstieteessä. Teoksessa Pitkäsalo, E. & Isolahti, N. (toim.). Kääntäminen, tulkkaus ja multimo- daalisuus. Menetelmiä monimuotoisten viestien tutkimukseen. Tampere: Tampereen yliopisto, 11– 24.
Xxxxxxxx, X. (2008). The Translation of Comics as Localization. Teoksessa X. Xxxxxxxx (toim.). Comics in Translation. Manchester: St. Xxxxxx, 1–32.