YMPÄRISTÖSOPIMUKSEN HYÖDYNTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA JA HAAS- TEITA MAISEMANHOIDON EDISTÄMISESSÄ ETELÄ-SAVON MAAKUNNASSA
Xxxx Xxxxxxx
YMPÄRISTÖSOPIMUKSEN HYÖDYNTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA JA HAAS- TEITA MAISEMANHOIDON EDISTÄMISESSÄ ETELÄ-SAVON MAAKUNNASSA
YMPÄRISTÖSOPIMUKSEN HYÖDYNTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA JA HAAS- TEITA MAISEMANHOIDON EDISTÄMISESSÄ ETELÄ-SAVON MAAKUNNASSA
Xxxx Xxxxxxx Opinnäytetyö Syksy 2022
Maaseudun kehittämisen tutkinto-oh- jelma (ylempi AMK)
Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Agrologi YAMK, Maaseudun kehittäminen
Tekijä: Xxxx Xxxxxxx
Opinnäytetyön nimi: Ympäristösopimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita maise- manhoidon edistämisessä Etelä-Savon maakunnassa
Työn ohjaaja: Xxxxx XxXxxxxx
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2022 Sivumäärä: 58 + 1 liite
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää paikallisesti ympäristösopimuksen hyödyntämisen haas- teita ja mahdollisuuksia maisemanhoidossa. Menetelmänä oli laadullinen ja määrällinen kyselytut- kimus, jossa selvitettiin kokemuksia ja asenteita ympäristösopimuksesta ja maisemanhoidosta. Vastauksia peilattiin ELY-keskuksen raporteista saatuihin ympäristösopimusten korvausmäärien ja hehtaarimäärien muutoksiin. Teoriaosuudessa käytettiin pääasiassa ympäristöhallinnon raportteja, Ruokaviraston sopimusehtoja ja ohjeita viljelijöille sekä muita asiantuntijoille suunnattuja julkaisuja.
Maisema on näköala, joka on muodostunut geologian, veden ja ilmaston yhteisvaikutuksesta ja kehittynyt luonnon ja kulttuurin vaikutuksesta. Se on aina paikallinen kokonaisuus ja yksilöllinen kokemus, josta voidaan erottaa erilaisia muotoja ja yksityiskohtia. Näköalan lisäksi maisema tar- joaa ekosysteemipalveluita, kuten hyvinvointia, virkistystä ja matkailukohteita.
Maaseudun perinnemaisemat, perinnebiotoopit ovat muodostuneet maatalouden ja maankäytön seurauksena. Perinnebiotoopit ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäitä luonto- tyyppejä, joista valtaosa on luokiteltu uhanalaiseksi. Umpeenkasvun välttämiseksi perinnebiotoopit vaativat jatkuvaa hoitoa. Tehokkain tapa tukea perinnebiotooppien hoitoa on maatalouden ympä- ristösopimus. Vaikka sopimusten määrä on lisääntynyt valtakunnallisesti ja Etelä-Savossa, ei ase- tettuihin hoidon tavoitteisiin ylletä. Paikallisesti ympäristösopimuksen hyödyntämisessä on käyttä- mätöntä potentiaalia ajatellen niin maisemaa ja tekijöitä kuin suoria ja epäsuoria rahallisia tuloja.
Kyselyn perustella kuntalaiset ovat kiinnostuneita maatalousluonnon monimuotoisuuden- ja mai- semanhoidosta ja pitivät maaseutumaisen maiseman säilyttämistä tärkeänä. Myös kunnan elinvoi- maisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämistä pidettiin tärkeänä. Vastaajat olivat kiinnostuneita teke- mään itse toimenpiteitä maiseman säilyttämiseksi. Vastaajat, joilla oli ollut ympäristösopimus, olivat tyytyväisiä sen ehtoihin ja korvauksen määrään ja näkivät siitä myös muuta kuin taloudellista hyö- tyä.
Pertunmaalla meneillään olevassa Kuortti, portti Pertunmaalle ja Etelä-Savoon -hankkeessa voi- daan hyödyntää ympäristösopimuksen mahdollisuuksia maisemanhoidossa ja selvittää miten mai- semaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi matkailupalveluiden tarjonnassa. Ympäristösopimuksella paikalliset toimijat voivat saada myös lisätuloa. Erityisesti yhdistykset ovat käyttämätön voimavara maisemanhoidossa, ja kohteiden hoitaminen sopii yhteisöllisenä toimintana hyvin yhdistyksille.
Asiasanat: Luonnon monimuotoisuus, maisema, maisemanhoito, perinnebiotooppi, perinnemai- sema, ympäristösopimus
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Master´s Degree Programme in Rural Development
Author: Xxxx Xxxxxxx
Title of thesis: Opportunities and challenges of environmental contracts on biodiversity with Southern Savonia landscape.
Supervisor: Xxxxx XxXxxxxx
Term and year when the thesis was submitted: Fall 2022 Number of pages: 58 + 1 appendix
The purpose of this theses was to find out, how environmental contracts on biodiversity has been utilised to improve landscape and biodiversity in rural areas. The focus is on Pertunmaa municipality in Southern Savonia. The aim is to examine the potential of using environmental contracts as a tool to improve the landscape and as a result to strengthen the attraction, vividness and holding power of the municipality.
Approach was a multimethodological research. Literature review consisted mainly of reports from national environmental administration as well as various articles and guides on landscape management. The analysis was based on quantitative and qualitative survey together with reports provided by Centre for Economic Development, Transport, and the Environment.
The result of the survey indicate that a significant number of respondents were interested in improving the state of rural biotopes and landscape management. Most of them were willing to take actions themselves, if only they had time, money, and knowledge. Those who had previously had an environmental contract on biodiversity, were satisfied with its terms and the amount of compensation. They also saw its potential to bring non-monetary benefits as well.
Even though the contract can be seen as one of the most efficient ways to support the maintenance and restoration rural biotopes, it is not as popular as one would hope. There has been an increase in the number of hectares that are managed through the contract, but that remains still behind the target. There is unused potential for municipalities to utilise environmental contracts on biodiversity.
The results of this study and thus the potential of environmental contract can be utilised in the project Kuortti, a gateway to Pertunmaa and Southern Savonia. Landscape management can be a way to improve and enhance the municipality, its tourism and livelihood. Involving local organisations and associations in this can benefit the whole community.
Keywords: biodiversity, landscape, landscape management, environmental contracts, rural bio- topes
ALKUPUHE
Omat luonnonvara-alanopintoni ovat johtaneet testilaboratorion perustamiseen, eli pienen maatilan hankintaan. Tämän opinnäytetyön kanssa samaan aikaan päättyy projekti, jossa alun perin siima- leikkurin virkaa toimittaneet lampaat ovat muuttuneet tärkeiksi perinnebiotoopin hoitajiksi. Projekti alkoi 2018 käyttäessäni oman tilan vanhaa metsälaidunta puustoisten perinnebiotooppien esimerk- kikohteena metsätalousinsinöörin opinnäytetyössä. Keväällä 2022 oli aika päivittää hakkuu- ja rai- vaussuunnitelma hoitosuunnitelmaksi ja laitumelle haettiin viisi vuotista ympäristösopimusta. Elo- kuussa ELY-keskuksen biologi ja sopimuskäsittelijä kävivät tekemässä maastokatselmuksen ja syksyllä 2022 sopimuskäsittely oli valmis opinnäytetyön kiivaimman kirjoittamisen aikaan.
Tästä alkaa uusi uljaampi projekti, perinnebiotoopin hoito maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema -sopimuksen avulla. Jo nyt muutaman vuoden hoidon jälkeen omasta takametsästä on tullut kaunis hakamaa, joka tarjoaa lampaille ravintoa ja ulkoilutilaa, itselle virkistystä ja liikuntaa, sekä luonnonvaraisille eläimille ja kasveille monimuotoisen elinympäristön. Matkalla olen löytänyt harrastuksen, ammatin ja intohimon.
Mielettömän isot kiitokset omille vanhemmille, vaikka raivaussahan ja moottorisahan päryyttäminen perinnebiotooppia hoidettaessa tuntuikin aina sattuvan hetkeen, kun avasin tietokoneen opinnäy- tetyön kirjoittamista varten.
Pertunmaalla 13.12.2022
Xxxx Xxxxxxx
13. joulukuuta 2022
SISÄLLYS
2.3 Perinnemaisemainventointi 13
2.4 Perinnemaisemien uhkatekijöitä 14
3 MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUS 20
4 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖSOPIMUS 22
4.3 Sopimuskäsittely ja valvonta 26
4.4 Ympäristösopimuksien määrän kehittyminen Suomessa 27
5.2 Pertunmaan arvokkaat maisemat 31
5.3 Ympäristösopimuksien määrä Etelä-Savossa 33
5.4 Ympäristösopimus maisemanhoidossa Etelä-Savossa 35
8 YMPÄRISTÖSOPIMUKSEN MAHDOLLISUUDET PERTUNMAALLA 48
1 JOHDANTO
Tässä opinnäytetyössä perehdytään maatalouden ympäristösopimuksiin kuuluvan maatalousluon- non monimuotoisuuden ja maisemanhoidon sopimuksen hyödyntämiseen Etelä-Savossa. Hyödyn- tämistä tutkitaan maiseman ja nimenomaan perinnemaiseman näkökulmasta. Työssä selvitetään, millainen merkitys perinnemaisemalla on ja millaisia toimenpiteitä sen eteen ollaan valmiita teke- mään. Perinnebiotooppi on perinnemaisematyyppi, joka on syntynyt pitkäaikaisesta maatalouselin- keinon vaikutuksesta. Perinnebiotooppi on myös luonnon monimuotoisuudelle tärkeä luontotyyppi. Tärkein perinnebiotooppien hoidon tukimuoto on ympäristösopimus. Työssä vertaillaan sopimus- alojen kehitystä Etelä-Savossa ja perehdytään tarkemmin sopimuksen hyödyntämiseen pienissä eteläisen osan kunnissa Hirvensalmella, Mäntyharjussa ja Pertunmaalla. Sopimusmäärien kehi- tystä tila-, pinta-ala- sekä korvaustasolla selvitetään ELY-keskuksen raporttien avulla.
Ruokaviraston raportissa ”Viljelijöiden kokemuksia maatalousluonnon monimuotoisuuden vaalimi- sesta” (Nykänen 2021) on selvitetty muun muassa miten viljelijät näkevät monimuotoisuuden, ja onko heillä omalla tilalla mahdollisuutta edistää monimuotoisuutta. Raportissa selvitettiin myös, tie- tävätkö viljelijät, mistä saavat lisätietoa, millaista tietoa he kaipaavat ja mikä motivoisi edistämään maatalousluonnon monimuotoisuutta. Selvästi merkittävin kannuste maatalousluonnon monimuo- toisuutta edistäville toimille raportin mukaan on työstä maksettavat tuki, jota 82 % vastaajista piti tärkeimpänä toimena. Vastaajista yhteensä 57 % vastasi, ettei tiedä tai ei ole varma millaista tukea toimille voisi saada. Vastaajista 50 % vastasi, ettei monimuotoisuudesta ja sen edistämisestä ole riittävästi tietoa saatavilla, kun puolestaan 22 % ei osannut vastata kysymykseen. (Nykänen 2021.)
Vaikka ympäristösopimus on todettu tehokkaaksi ja helpoksi tavaksi hoitaa perinnebiotooppeja, Ruokaviraston raportin (Nykänen 2021) perusteella se kuitenkin vaikuttaa jääneen harmittavan vie- raaksi viljelijöille ja varsinkin yhdistyksille sekä maataloutta harjoittamattomille maanomistajille. Tässä opinnäytetyössä selvitetään ja pohditaan syitä tähän paikallistasolla. Omalla kyselytutkimuk- sella selvitetään ympäristösopimuksen tunnettuutta ja sopimuksen tehneiden kokemuksia sopi- muksesta. Kyselytutkimuksessa on sekä määrällinen, että laadullinen osio. Kysymyksissä vastattiin asteikolla ei kovin tärkeä – erittäin tärkeä muun muassa kysymyksiin, kuinka tunnettu ympäristö- sopimus on, mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet ja millaisia odotuksia sopimukselle on. Johto- päätöksiä miettiessä kysymysten avoimet vastaukset toimivat johdatuksena aiheeseen.
Työn aihe on valittu ajankohtaisuuden, omakohtaisuuden ja paikallisuuden vuoksi. Luonnon moni- muotoisuus vähenee hälyttävää vauhtia. Perinneympäristöt ovat hyvin runsaslajisia elinympäris- töjä. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa 12 tarkastellusta perinneympäristöjen luontotyy- pistä 11 on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi ja yksi erittäin uhanalaiseksi. (Hyvärinen ym. 2019, 90.) Suurin uhkatekijä näiden luontotyyppien katoamiselle on umpeen kasvaminen käyttötavan muuttuessa. Monimuotoisuuden lisäksi samalla katoaa vaikuttava maalaismaisema. Maisema on tärkeä osa ihmisen asuinympäristöä ja jopa määrittää identiteettiä. Se on myös osa alueen identi- teettiä, vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen sekä toimii veto- ja pitovoimatekijänä. Maisemaa voidaan hyödyntää alueen markkinoinnissa, tapahtumissa ja palvelutarjonnassa. (Komulainen 2013.) Tilaltaan heikentyneen perinnemaiseman kunnostus voi olla työlästä ja kallistakin, mutta ympäristösopimuksella voidaan saada katettua näitä kuluja. Ympäristösopimuksen laajemmalla käytöllä voi olla positiivista merkitystä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman lisäksi alueelle, sen asukkaille ja yrittäjille sekä matkailijoille.
Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään Kuortti, portti Pertunmaalle ja Etelä-Savoon -hank- keessa. Hanke on Pertunmaan kunnan käynnistämä hanke Kuortin kylän liikekeskittymän kehittä- miseksi. Kuortti sijaitsee valtatie viiden varrella Heinolan ja Mikkelin puolessa välissä. Pertunmaan keskusta sijaitsee 15 kilometrin päässä. Ohitustien vuoksi Kuortin vanha keskusta on jäänyt hieman sivuun, mutta vuorokauden ympäri auki olevan liikennemyymälän ympärille on kehittynyt uutta te- ollisuutta, palveluita ja kaupan alan toimijoita. Hankkeen tavoitteena on lisätä Kuortin viihtyvyyttä, tunnettavuutta ja palveluita niin, että ne houkuttelevat ohikulkijoita viipymään pitempään ja houkut- televat tutustumaan myös Pertunmaan kirkonkylään. Hankkeen suunnittelussa kuullaan laajasti paikallisia asukkaita, yrittäjiä, mökkiläisiä ja yhdistyksiä, ja siinä käytetään oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa toimivat työryhmät xxxxxxxx ja maisemoinnin, matkailun ja yrittämisen suunnittele- miseksi.
Opinnäytetyön toimeksiantaja toimii Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus). Kirjoittaja työskentelee Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutupalvelut yksikössä tarkas- tajana. Työhön kuuluu myös ympäristösopimuksien maastokäyntejä sopimuskelpoisuuden arvioin- tia ja rajausta varten, sekä aiempien sopimuskohteiden tukiehtojen tarkastuksia. Työssä on voinut nähdä laajasti ympäri Etelä-Savon, millaisia hoitokohteita löytyy ja millainen merkitys hoidetuilla alueilla on.
2 MAISEMA
Maisema on uniikki luonnon ja kulttuurin luoma kokonaisuus, jolla on tunnistettava oma maisema- rakenne. Puhekielessä maisema on avautuva näköala. Jokaisella on oma tapa katsoa sitä, ja erot- taa erilaisia tiloja, muotoja ja yksityiskohtia. Maisema on syntynyt geologian, veden ja ilmaston yhteisvaikutuksesta ja kehittynyt nykyiselleen luonnon ja kulttuuritekijöiden tuloksena, ja se kehittyy jatkuvasti. Maiseman mittakaava vaihtelee lähimaisemasta kaukomaisemaan. (Komulainen 2012, 16–24.) Maisema ei ole vain jotain mitä katsotaan, vaan siinä on kysymys ihmisen ja luonnon suh- teesta, nykyisyydestä ja menneestä. Maisema on fyysinen, ja sen voi kokea, aistia, havaita ja elää, nähdä, kuulla, maistaa ja tuntea. (Seesmeri 2019.)
Maalaismaisemat, johon tässä työssä keskitytään, ovat osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Viljelykasvien vaihtelu, laitumet, peltojen ja metsän vaihtelu, avoimet pellot sekä järvet tuovat mai- semaan monipuolisuutta ja lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta. Pellon ja metsän reuna- vyöhykkeet sekä metsäsaarekkeet luovat linnuille ja nisäkkäille lepo-, ruokailu- ja pesäpaikkoja, joten niillä on myös ekologista arvoa. (Hirvonen 2016, 4–43.)
KUVIO 1. Kiviaidat kuuluvat olennaisesti maatalouden muovaamaan perinnemaisemaan
Perinnemaisemat ovat maatalouselinkeinon ja siihen liittyvien toimintojen muovaamia maisema- tyyppejä. Ne ovat usein jo käytöstä poistuneita tai poistumassa olevia viljelysalueita ja maatalous- ympäristöjä. Perinnemaisemat voidaan jakaa rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotoop- peihin. Rakennettuja perinnemaisemia ovat historialliset rakennukset ja rakennelmat ympäristöi- neen, liikenteen luomat maisemat sekä puutarhakulttuurin vaikutuksesta syntyneet maisemat. Myös muinaisjäännökset, kuten kalmistot, hauta- ja uhripaikat, vanhat asuinpaikat ja rauniot ovat rakennettuja perinnemaisemia. (Vainio ym. 2001, 5–12.)
Perinnebiotoopit ovat niitto- ja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi kedot, niityt, ranta- ja tulvaniityt, metsälaitumet, hakamaat ja kaskimetsät. Niihin voi liittyä laiduntamisen ja pellonkäyttöön liittyviä rakennelmia, kuten kiviaidat ja ladot, kuten kuvion yksi kaunis kiviaita. Perinnebiotoopeilla on usein myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, sillä ne ovat muodostuneet vanhojen tilojen ja viljelysmaiden ympärille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, hoidetut viljelykset ja luonto yhdessä muodostavat kansallisesti, maakunnallisesta ja paikallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia. (Vainio ym. 2001, 5–12.)
2.1 Maiseman merkitys
Maiseman säilyttämiseksi täytyy tuntea sen historia ja rakenne, jotta voidaan vaalia maisemalle ominaisia piirteitä ja arvoja. Maa- ja metsätalouden elinkeinojen kannattavuus ja säilyvyys ovat tärkeitä myös maiseman säilymiselle. Maisema säilyy, kun tiedostetaan alueen kehittyminen, pide- tään tieverkosto kunnossa, kannustetaan maisemanhoitoon, panostetaan palvelu- ja yritystoimin- nan kehittämiseen ja kehitetään rakennusten uusiokäyttöä ja uusien tuotteiden kehitystä. Hienot maisemat puolestaan lisäävät kylien elinvoimaa ja viihtyisyyttä ja toteuttavat kestävää kehitystä. Maisemalle voidaan luoda brändi, joka lisää tunnettuutta ja edistää eri alojen yritysten, kyläyhtei- söjen ja koko seudun kehittämistä. On tärkeää tunnistaa maiseman arvo maankäyttötapojen muut- tuessa. (Hirvonen ym. 2016, 5–12.)
Lokakuun 20. päivänä 2000 julistetussa Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksessa tode- taan maisemalla olevan tärkeä merkitys julkisen edun kannalta niin kulttuuriin, ekologiaan, ympä- ristöön kuin yhteiskuntaan. Maisema on taloudellinen voimavara, jonka suojelu, hoito ja suunnittelu lisää työpaikkoja. Maisema on osa paikalliskulttuuria, ja edistää ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa
paikallista identiteettiä. Maisemayleissopimuksessa on todettu maiseman olevan myös tärkeä so- siaalisen hyvinvoinnin osatekijä. (Valtiosopimus 10.03.2006/14.)
Maisemalla ja luonnolla voi olla merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkimuksissa stressin on to- dettu lievittyvän paremmin maalaismaisemassa kuin kaupungissa. Alueilla, joissa luonto on lähellä ja vihreää on paljon, asukkaat kokevat itsensä terveemmiksi. Niin rakennetulla kuin luonnonmukai- sella maisemalla on todettu olevan positiivinen vaikutus verenpaineeseen, painonhallintaan, vas- tasyntyneiden kokoon, muistiin, mielenterveyteen sekä allergioihin. (ten Brink ym. 2016, 74–82.) Iso-britannialaisessa tutkimuksessa on esitetty, että jos 20 % väestöstä, joka jo asuu kahden kilo- metrin sisällä luonnosta, ulkoilisi siellä viitenä päivänä viikossa 30 minuuttia kerrallaan, säästöt kansanterveydelle voisivat olla yli 2,7 miljoonaa euroa vuodessa. (sama, 104.)
Maisemasta voi syntyä uutta liiketoimintaa. Ilmastonmuutos, energia- ja ruokakriisi ja muut isot maailmanlaajuisenakin näkyvät kriisit ja trendit lisäävät maaseudun globaalin kysynnän kasvua, mutta vastapainona tälle paikallisuutta arvostetaan. Maisema voi toimia osana monenlaista palve- lukokonaisuutta. Maiseman hyvinvointivaikutukset, kuten stressistä palautuminen, keskittymisky- vyn elpyminen ja elimistön rauhoittuminen, voivat olla osa hyvinvointipalveluita eli Green care- hoi- vapalveluita. Terveys- ja ekomatkailu sekä maatila- ja hiljaisuusmatkailu hyödyntää maisemaa ja perustuu paikallisen maiseman ympärille. Alueen vetovoimatekijöinä voi toimia näkyvän maiseman lisäksi esimerkiksi aitous, nostalgia ja persoonallisuus. Pitkäjännitteinen maisemasuunnittelu tukee maiseman käyttöä uudenlaisten palveluiden kehittämisessä. Maisemapalveluihin liittyvät myös pai- kalliset asukkaat, muut toimijat ja alueen brändi. Palvelutarjonnan lisääntyessä paikallinen elinvoi- maisuus ja vetovoimaisuus sekä pitovoima voivat lisääntyä. (Komulainen 2013, 7–13.)
2.2 Maisemajako
Suomi on jaettu kymmeneen maisemamaakuntaan paikallisten ominaispiirteiden mukaan. Alueet ovat Eteläinen rantamaa, Lounaismaa, Hämeen viljely- ja järvimaa, Itäinen Järvi-Suomi, Vaara- Karjala, Suomenselkä, Oulunjärven seutu, Pohjanmaa, Kainuun ja Kuusamon vaaramaa sekä Pe- räpohjola-Lappi. Nämä jakautuvat vielä pienempiin alueisiin, maisemaseutuihin. Jakaminen helpot- taa tunnistamaan kunkin alueen erityispiirteet ja arvottamaan niitä. Maisemamaakunnat on esitetty kuviossa 2. (Hirvonen ym. 2016, 22.)
KUVIO 2. Maisemamaakuntajako ympäristöministeriön Maisema-aluetyöryhmän mukaan (Suo- men ympäristökeskus 2020.)
Maisema-alueet on inventoitu 2010–2015 ja inventointia täydennetty 2016–2021. Jokaisesta mai- semamaakunnasta on valittu maaseudun edustavimpia maisemia, yhteensä 186 kappaletta, ja ne on valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 nimetty valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alu- eiksi. (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2021.) Nämä alueet ovat esitettynä kuvi- ossa 3. Arvokkaat maisema-alueet ovat alueelleen tyypillisiä ja edustavia maaseudun kulttuurimai- semia. Niiden arvo perustuu hoidetun viljelymaiseman, perinteisen rakentamisen ja monimuotoisen kulttuurivaikutteisen luonnon vaihteluun. Valtakunnallisesti arvokkaita ovat maisemat, joissa kult- tuurivaikutukset ovat näkyvissä, luonnonpiirteet edustavia ja hyvin säilyneitä ja maaseutuympäristö monipuolinen. Alueella olevat rakennukset ovat vanhoja ja hyvin säilyneitä tai kunnostettuja, ja uu- det rakennukset sulautuvat hyvin maisemaan. Maiseman ja maankäytön historian täytyy näkyä, pelloilla täytyy olla viljelyhistoriaa ja viljelyn edelleen aktiivista. Maatalousmaiseman on oltava mo- nipuolista metsäsaarekkeiden, puukujanteiden, kiviaitojen ja luonnonlaidunten vaihtelua, ja alueen on liityttävä valtakunnan tai maakunnan historiaan merkittävästi. (Hirvonen ym. 2016, 19.)
KUVIO 3. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Suomen Ympäristökeskus 2022)
Maakunnallisesti merkittävät maisemat eivät välttämättä täytä yhtä montaa kriteeriä kuin valtakun- nallisesti arvokkaat alueet. Ne ovat kuitenkin maakunnalle tyypillisiä tai poikkeuksellisia, ja kuvas- tavat maakunnallista monimuotoisuutta. Paikallisesti arvokkaat maisema-alueet voivat olla pienem- piä muutaman tilan tai kohteen kokonaisuuksia, jotka kuitenkin edustavat hyvin paikallista maise- makuvaa. (Hirvonen ym. 2016, 18–19.)
2.3 Perinnemaisemainventointi
Perinnemaisemia on kartoitettu ensimmäisen kerran maastoinventoinneilla vuosina 1991–1998. Tällöin arvokkaita perinnebiotooppeja löytyi valtakunnallisesti 19 000 hehtaaria. (Xxxxxxxx & Hen- tinen, 2006.) Vain osa 90-luvulla inventoiduista xxxxxxx oli silloin säilyttänyt perinnebiotooppien eri- tyispiirteet. Ympäristöministeriön päätöksellä ELY-keskukset ja Metsähallitus ovat tehneet päivitys- inventointia vuosina 2019–2022 perinnebiotooppien nykytilan selvittämiseksi. Metsähallitus on vas- tannut inventoinneista suojelualueilla ja ELY-keskus niiden ulkopuolella. Uudella inventoinnilla on
pyritty löytämään uusia kunnostettavia kohteita ja seuraamaan aikaisemmin inventoitujen alojen kehitystä. Inventoinnissa on kerätty tietoa alueiden sijainnista, määrästä, hoidon laadusta ja kehi- tyksestä, sekä lajistosta, kasvillisuudesta ja hoitotarpeen kiireellisyydestä. Kaikki inventoinnissa kertynyt tieto viedään ympäristöhallinnon käyttämään paikkatietojärjestelmään, jolloin kohteet voi- daan huomioida paremmin esimerkiksi maankäytössä. Arvokkaat kohteet luokitellaan valtakunnal- lisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi, ja arvoluokitusta käytetään ympäristö- ja maa- taloushallinnon tukitoimenpiteiden kohdentamisessa. (Suomen ympäristökeskus 2019a.)
Perinnebiotooppien päivitysinventoinneissa on havaittu niiden tilan heikentyneen ja hoidettujen pinta-alojen tai arvoluokkien laskeneen. Varsinkin pienet kohteet ovat jääneet huonolle hoidolle. Erityisesti kohteet, joilla ei ole ollut ympäristösopimusta, ovat olleet ilman hoitoa. Inventointien seu- rauksena ja tehostetulla neuvonnalla kohteita on saatu kuitenkin uudelleen hoitoon jopa vuosikym- menten laidunnustauon jälkeen ja ympäristösopimuksella hoidon piiriin. (Forss 2019.)
2.4 Perinnemaisemien uhkatekijöitä
Avoimet alueet ja maatalouden käytöstä poistuneet pellot ovat kasvamassa umpeen laidunnuksen ja niiton loppumisen (kuvio 4), maatilojen lopettamisen ja peltojen metsityksen vuoksi. Lannoitteet, laidunnustapojen muutokset, kaukolaskeumat ja ilmaston lämpeneminen lisäävät rehevöitymistä, joka nopeuttaa umpeenkasvua. Myös rakentaminen on merkittävä uhka monille lajeille. Rakenta- minen muokkaa maata ja vie elintilaa, mutta myös jakaa ja pirstaloittaa elinalueita. Muutoksiin ja niiden maisemallisiin ja ekologisiin seurauksiin on puututtu luonnon monimuotoisuuden suojelun toimin. (Hyvärinen ym. 2019, 97.)
<.. image(Kuva metsälaitumesta, jossa kasvaa paljon puun taimia. Vieressä kuva, jossa taimet raivattu, ja ruoho kasvaa niin, että eläimet voivat laiduntaa. ) removed ..>
KUVIO 4. Perinnebiotooppi ennen hoitoa ja kolmantena hoitovuonna
2.5 Maiseman suojelu
Koska maisema vaikuttaa elämään monella tavalla, maisemaa myös suojellaan valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti monella tasolla. Jo perustuslaki (731/1999) määrittää, että ”vastuu luon- nosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”. (Ympäristö- ministeriö 2015, 4.)
Maisemansuojelun ja -hoidon edistäminen kuuluu ympäristöministeriön ja ympäristöhallinnon toi- minnanalaan. Ympäristöministeriölle kuuluu esimerkiksi alueiden käytön suunnittelu, maakunnan suunnittelun ohjaus, alue- ja yhdyskuntarakenteiden ja elinympäristöjen laadun kehittäminen ja kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoito ja suojelu. Kuten aikaisemmin on todettu, maise- maan kuitenkin linkittyy useita tekijöitä, ja näistä vastaa muut ministeriöt omilla hallinnonaloillaan. Maa- ja metsätalousministeriöllä on iso vastuu maaseudun elinkeinotoiminnan, asumisen ja raken- netun ympäristön kehityksestä ja työ- ja elinkeinoministeriö matkailusta osana elinkeinopolitiikkaa. (Ahola 2022, 46–47.)
Luonnonsuojelulain nojalla voidaan merkittäville maisema-alueille perustaa maisemanhoitoalueita ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Valtakunnallisesti merkittävistä maisemanhoitoalueista päättää ympäristöministeriö ja maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävistä ELY-keskus maakuntaliiton esityksestä. Alueet perustetaan aina yhteistyössä paikallisten kyläyhdistysten ja kuntien sekä mui- den toimijoiden kanssa. Näitä alueita on yhteensä alle kymmenen painottuen Pohjois-Suomeen. Maisemanhoitoalueet vastaavat osin maisemayleissopimuksessa esitettyihin tavoitteisiin. (Ympä- ristöministeriö 2022a.)
Myös kansainväliset sopimukset ohjaavat suomalaisen maiseman ja luontoarvojen suojelua. Esi- merkiksi Suomen maaliskuussa 2006 allekirjoittamassa Euroopan neuvoston maisemayleissopi- muksessa todetaan maiseman laadun ja monimuotoisuuden olevan yhteinen voimavara. Sopimuk- sessa määritellään maisema ja maisemahoidolliset ja -suojelutoimenpiteet. Sopimuksen allekirjoit- taneet valtiot lupaavat ottaa huomioon sen, että talous ja teollisuus, aluesuunnittelu, liikenne, inf- rastruktuuri ja virkistys muuttavat maisemaa nopeutuvalla tahdilla. Luonto ja kulttuuriperintö täytyy ottaa huomioon kaikessa alue- ja maankäytössä, ja myös sen elämänlaatua parantava vaikutus täytyy tiedostaa. Sopimuksen tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta maiseman arvosta ja merki- tyksestä sekä taata koulutusta maiseman arvioinnin, suunnittelun, hoidon ja suojelun parissa toi- mivilla. (Valtiosopimus 10.03.2006/14.)
2.6 Maisemanhoito ja tuet
Maisema ei pysy avoimena, elinvoimaisena ja monimuotoisena pelkällä suojelulla, vaan se vaatii hoitoa. Perinnebiotooppien hoidon tavoitteena on ylläpitää negatiivista ravinnetaloutta, jolloin hoi- totoimien ansiosta alueelta poistuu enemmän ravinteita kuin sinne kertyy. Helpoin, tehokkain ja luonnollisin hoitotapa on laidunnus. Puustoisilla ja kovin kivisillä kohteilla se voi myös olla ainoa tapa, mutta myös niittoa käytetään rinnalla tai korvaavana toimenpiteenä. Jos kohde on ollut pitem- pään käyttämättä, ennen varsinaista hoitoa voidaan joutua tekemään alkukunnostus, lähinnä pui- den ja pensaiden raivaus. Jos hoitotoimenpiteenä on laidunnus, myös aitaus on tehtävä alkutoi- menpiteenä. (Vainio ym. 2001, 101.) Varsinkin hoidon aloitus voi olla kallista, mutta siihen on eri- laisia rahoituskeinoja.
Tärkein perinnebiotooppien hoidon tukimuoto on maatalouden ympäristösopimus. Jo vuodesta 1995 EU-jäsenyyden myötä maatalousluonnon hoitoon on voinut saada maataloustukia.
Ensimmäisenä ympäristöohjelmakauden aikana 1995–1999 maatalouden ympäristötuen erityistu- kea niittyjen ja luonnonlaitumien hoitoon myönnettiin 16 000 hehtaarille ja muutamia sopimuksia luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon edistämiseen. (Vainio ym. 2001, 105.) Kuluvalla ohjelmakaudella 2014–2020 ja jatkokaudella 2021–2022 tuenhakija on voinut tehdä ympäristöso- pimuksen, jonka maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisemanhoito toimenpiteellä hoidetaan maatalousluontoa. Ympäristösopimuksella kunnostettavan ja ylläpidettävän alan määrä on kasva- nut kuluvan ohjelmakauden aikana. Kokonaisala jäi kuitenkin asetetusta tavoitteesta 22 %. 42 000 hehtaarin tavoitettakaan ei voida pitää riittävänä tasona, vaan Valtioneuvoston 1998 asettama pe- rinnemaisemien hoitotyöryhmä (YM0098:00/24/02/1998) on arvioinut, että hoidon piirissä pitäisi olla 60 000 ha, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen perinnebiotooppien osalta loppuisi. (Heliölä ym. 2019, 77.) Ympäristösopimuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 4.
Perinnebiotooppien inventoinnissa kerätyn tiedon perustella arvioidaan kohteiden hoitotarpeen kii- reellisyyttä. Heikentyneet kohteet, jotka ovat kuitenkin kunnostuskelpoisia, voidaan kunnostaa Helmi-elinympäristöhankkeen avulla. Helmi-ohjelma on maa- ja metsätalousministeriön sekä ym- päristöministeriön yhteinen hanke heikentyneiden lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Vuonna 2022 ensimmäisen puolen vuoden aikana Helmi-hankkeella kunnostettiin 437 hehtaaria perinneympäristöjä. Maatalouden ympäristösopimuksella tai luonnonsuojelulailla saatiin pysyvään hoitoon 323 hehtaaria perinnebiotooppeja. Kunta- ja Järjestö-Helmi – hankkeella hoito oli käynnis- tynyt 102 kohteella. (Ympäristöministeriö 2022b.)
Valtion sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid myöntää tukea voimalinjojen alla sijaitseville perinne- biotoopeille. Tuen tavoitteena on kehittää monimuotoisia ja maiseman kannalta arvokkaita perin- neympäristöjä, ja samalla pitää linjat auki. Museovirasto voi myöntää kulttuuriympäristökohteiden ja muinaisjäännösalueiden hoitoavustusta perinnebiotoopeille, jos kohde täyttää kriteerit. Kaupun- git voivat hoitaa omilla mailla olevia perinnebiotooppeja osana viheralueita, tai ovat vuokranneet alueet eteenpäin lampurille tai muille laiduneläimille. Usein perinnebiotooppeja hoitaa myös yhdis- tys tai yhteisö maaseuturahaston hankerahan avulla. (Suomen ympäristökeskus 2019b.)
2.7 Maisematoimijat
Maisemanhoidon ja -suojelun toimia toteuttaa julkishallinto, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä laitokset, yksityisen sektorin toimijat sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat. Toimijat eri tasoilla tekevät yhteistyötä lakien valmistelussa sekä hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimijat on esitelty kuviossa 5.
ELY-keskukset edistävät alueillaan maisemansuojelua ja -hoitoa esimerkiksi tekemällä luonnon- suojelulain mukaisia selvityksiä ja inventointeja maisemanhoitoalueilla ja tuottamalla tietoa maise- mien tilasta. Maisema kytkeytyy kaikille ELY:n vastuualueille. ELY-keskukset edistävät matkailua ja vastaavat alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaamisesta. Nämä ovat vahvasti vaikutuksissa mai- semaan. ELY-keskus on mukana maakuntakaavan ja muiden valtakunnallisesti merkittävien kaa- vojen valmistelussa. Maakuntaliitto vastaa maakuntakaavasta. Maakuntaliitot laativat lisäksi maa- kunnallisia suunnitelmia maisemanhoidosta ja -suunnittelusta. Kunnat huomioivat maakuntakaa- van omassa kaavoituksessa ja rakentamisessa. Valtion tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot tuot- tavat uutta tietoa maisemista ja toteuttavat maisemiin vaikuttavia hankkeita. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä ja maisemasta, ja se toimii ympäristöministeriön hallinnossa. Luonnonvarakeskus Luke taas tuottaa tietoa luonnonvara-alasta, ja se toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alla. Valtion laitosten lisäksi korkeakoulut ja muut julkiset organi- saatiot tekevät tutkimusta aiheesta. (Ahola 2022, 47–51.)
• Asukkaat, mökkiläiset, matkailijat
• Maanomistajat
• Yrittäjät
• Yhdistykset, yhteisöt
• Viranomaiset, luottamushenkilöt
• Kuntalaiset
• Oppilaitokset
KANSALAIS- TASO
KUNTATASO
KANSALLINEN TASO
• Ministeriöt: YM, MMM,VM
• Valtakunnalliset järjestöt
• ELY-keskukset
• Maakuntaliitot
• Alueelliset museot
ALUETASO
KUVIO 5. Maisemaan vaikuttavat toimijat eri tasoilla (Ahola 2022, 51, muokattu)
Suurin osa Suomen maa-alasta ja rakennuksista on yksityisten omistuksessa. Maanomistajien rat- kaisuilla on suuri merkitys maaseudun maisemaan, kun pohditaan esimerkiksi viljelyn jatkamista, peltojen metsitystä tai metsien hakkuita. Yksityisiä maanomistajia on kotitalouksien ja maatilayri- tysten lisäksi kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhdistykset. Valtion maaomaisuutta hallinnoi Metsä- hallitus, ja sillä on lakisääteinen velvollisuus vaalia kulttuuriomaisuutta ja ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, vaikka näitä ei olisi suojelupäätöksellä erikseen määrätty. (Ahola 2022, 47–51.)
Päätöksentekoon, maisemanhoitoon ja mielipiteisiin vaikuttaa myös suuri joukko yhdistyksiä ja pai- kallisia yhteisöjä. Valtakunnallisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka toimivat suoraan maisemanhoidon parissa ovat muun muassa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry ja Viherympäristöliitto ry, jotka ovat myös asiantuntijaorganisaatioita. Kyläyhdistykset, asukasyhdistykset sekä erilaiset virkistystoimin- taan erikoistuneet yhdistykset ja suojelutoimintaan keskittyneet yhdistykset hoitavat usein maise- maa paikallisesti. Rekisteröityneiden yhdistysten lisäksi toimijoissa on paljon itseorganisoituvia ryh- miä, jotka osallistuvat maisemanhoitoon esimerkiksi erilaisilla tempauksilla. (Ahola 2022, 47–51.)
3 MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUS
Monimuotoisuus on elintärkeää maataloudelle ja ruuantuotannolle. Väkiluvun kasvaessa ruuantuo- tantoa on lisättävä, kuitenkin vähentäen sen ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Monimuotoisuus lisää tuotanto- ja elinympäristöjen resilienssiä, mutta sen on todettu myös parantavan laatua, mää- rää ja vakautta. 90 % kaikista kasveista ja 35 % viljellyistä tai kerätyistä satokasveista tarvitsee pölyttäjän sadon onnistumiseksi. Mehiläiset ovat tärkeimpiä pölyttäjiä muiden hyönteisten, lintujen ja lepakoiden auttaessa. Mitä suurempi määrä pölyttäjiä ja mitä useampaa lajia ne ovat, sitä kor- keampi satotasokin on. Esimerkiksi monimuotoisuuspellot ja maisemapellot, kuten kuviossa 6, tar- joavat pölyttäjille runsaasti ravintoa. Peltojen reunavyöhykkeet, reunametsät ja puut tarjoavat pö- lyttäjien lisäksi suojaa petohyönteisille, linnuille ja nisäkkäille, jotka toimivat tuholaistorjujina. Mik- robit ja selkärangattomat hajottavat orgaanista ainesta muodostaen uutta multaa. Hajottajien mo- nimuotoisuuden heiketessä myös maan ravinteet ja ravinteiden kierto heikkenee ja kasvusto heik- kenee. Kasvusto suojaa tuulelta, sateelta, lumelta ja auringon paahteelta ja juuret pidättävät ravin- teita ja estävät eroosiota. Kuollessaan kasvusto tarjoaa hajottajille uutta ravintoa uuden mullan muodostamiseksi. (Xxxxxxxx & Pilling 2019, 19–26.)
KUVIO 6. Monimuotoinen ja kaunis pölyttäjille tärkeä maisemapelto Virossa
Maatalousluonnon monimuotoisuus tarjoaa paremman sadon ja resilienssin lisäksi ekosysteemi- palveluita, kuten ympäristön oppimiseen, virkistykseen, maiseman ihailuun ja rentoutumiseen. Mo- nimuotoisuus koostuu niin monesta tekijästä, että sen hyötyjä on vaikea edes mitata. On kuitenkin todettu, että keskimäärin 10 % heikkeneminen monimuotoisuudessa johtaa 3 % heikkenemiseen tuotantomäärissä. (Xxxxxxxx & Pilling 2019, 19–26.)
Perinnebiotoopit ovat paitsi merkittäviä maisemia, ne ovat kaikista tärkeimpiä maatalousluonnon monimuotoisuuden ilmentymiä. Perinnebiotoopeilla on runsaasti uhanalaisia lajeja, ja niiden um- peenkasvu on ensisijaisena uhanalaisuuden syynä 407 lajilla ja ensisijaisena taantumisen syynä 222 silmällä pidettävällä lajilla, osasyynä vielä useammalla lajilla (Hyvärinen ym. 2019, 97). Jotta perinnebiotooppien monimuotoisuuden väheneminen edes pysähtyisi, luonnonlaitumia ja perinne- biotooppeja pitäisi olla perinnemaisemien hoitotyöryhmän mukaan hoidon piirissä 60 000 hehtaa- ria. (Heliölä ym. 2019, 77.)
4 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖSOPIMUS
Ympäristösopimus on osa maatalouden tukijärjestelmää. Viljelijöille maksetaan tukia EU:n yhtei- sen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) pohjalta. Tukijärjestelmä koostuu EU:n kokonaan rahoittamista suorista tuista, osittain EU:n rahoittamista maaseudun kehittämisohjelman tuista sekä kansallisesti rahoitetuista tuista. Luonnonhaittakorvaus ja maatalouden ympäristökor- vaus ovat ohjelmaperusteisia eli EU:n hyväksymän kehittämisohjelman mukaisia tukia. (Maa- ja Metsätalousministeriö 2022a.) Ympäristökorvausta voi hakea tekemällä ympäristösitoumuksen ja sitoutumalla tilakohtaisiin ja lohkokohtaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää ravinnekuormi- tusta ja hillitä ilmastonmuutosta. Toimenpiteet liittyvät esimerkiksi lannoituksen, talviaikaiseen kas- vipeitteisyyteen, valumavesien hallintaan ja lietelannan levittämiseen. Myös ympäristösopimus on ympäristökorvausjärjestelmän tukimuoto. Sitä voivat hakea myös muut kuin viljelijät, tekemättä ym- päristösitoumusta. (Maaseutuverkosto 2021.)
Ympäristösopimus voidaan tehdä kosteikkojen hoidosta, maatalousluonnon monimuotoisuuden- ja maisemanhoidosta, kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista muuton aikaista levähdystä varten, alkupe- räisrotujen kasvattamisesta ja alkuperäiskasvien ylläpidosta. (Maaseutuverkosto 2021.) Tässä työssä keskitytään maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimukseen, sillä se on tärkein perinnebiotooppien hoidon tukimuoto.
Uuden CAP-ohjelmakauden 2023–2027 suunnitelma on hyväksytty ja toteutus aloitetaan 1.1.2023. Uusi kausi ottaa maatalousluonnon monimuotoisuuden huomioon poikkileikkaavasti. Kun vuonna 2019 Suomessa oli maatalousmaata 2,28 miljoonaa hehtaaria, josta käytössä olevaa maatalous- maata oli 2,27 miljoonaa hehtaaria, jäi varsinaisen maatalousmaan ulkopuolelle maatalousvaikut- teista alaa. Nämä alat, kuten metsälaitumet ja muut perinnebiotoopit, ovat uhanalaisten lajien kan- nalta erittäin tärkeitä. Monimuotoisilla maisemapiirteillä on positiivisia vaikutuksia myös vesistön tilaan, ja maiseman laadun parantuminen vaikuttaa myös maatalousluonnon virkistyskäyttöön tuo- den sosiaalista hyvinvointia. (Maa- ja metsätalousministeriö 2022b, 154–157.)
Tätä opinnäytetyötä kirjoitettaessa kansalliset yksityiskohdat ja sopimusehdot ovat vielä kesken, mutta suuria muutoksia ohjelmakaudelle 2023–2027 ei ole tulossa. Tässä käsitellään ohjelmakau- den 2014–2020 ehtoja.
4.1 Sopimusalan kelpoisuus
Monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen voi tehdä perinnebiotoopeista, luonnonlaitu- mista (kuvio 7) ja peltojen reunavyöhykkeistä. Perinnebiotoopit ovat ketoja, niittyjä, hakamaita, met- sälaitumia ja nummia, joissa näkyy selviä merkkejä alueen laidunnushistoriasta. Luonnonlaitumet ovat karjan rehuntuotantoon käytettäviä peltomaan ulkopuolisia alueita, joita ei voi luokitella perin- nebiotoopeiksi. Reunavyöhykkeet ovat pellon ja tien, metsän tai vesistön välissä olevia monimuo- toisia tai maisemaltaan merkittäviä alueita tai peltojen metsäsaarekkeita. Ehdot metsälaitumelle täyttyvät, jos puusto koostuu eri-ikäisestä puustosta ja laho- ja kolopuuta on enemmän kuin taval- lisessa talousmetsässä, laitumella on valoisia niittykasveja kasvavia aukkoja ja siellä esiintyy ruoho- ja heinäkasveja enemmän kuin yleensä vastaavalla metsätyypillä. Sopimus voidaan tehdä myös Natura 2000-verkostoon kuuluvalle alueelle, jos ehdot muuten täyttyvät, sopimukseen kuu- luvat hoitotoimenpiteet ylittävät lainsäädännön ylittämät toimenpiteet eikä alalle ole maksettu kor- vausta muun tukijärjestelmän kautta. (Ruokavirasto 2022.)
Sopimusta ei voi tehdä viljellystä maasta, nurmikosta, puutarhasta tai puistosta. Myöskään laajat yhtenäiset avokalliot eivät voi kuulua sopimukseen. Hoidetun alueen sisälle niitä voi kuulua, mutta ne rajataan varsinaisen sopimusalueen ulkopuolelle. Osana sopimusalaa voidaan hyväksyä 0,05 hehtaarin ala, kunhan kokonaisala on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimusta ei voi tehdä myöskään ensisijaisesti metsätalouskäytössä olevasta maasta. Metsälaitumella on oltava riittävästi ruohokasveja laidunnusta ajatellen, eikä sopimusalueelle kuulu avohakkuuaukot. Esimerkiksi pie- nimuotoista polttopuun ottoa sopimus ei kuitenkaan estä, ja puun poisto voi olla myös hoitotoimi, jolla tavoitellaan hakamaista metsälaidunta. (Ruokavirasto 2022.)
Sopimusalueella laiduntaminen on tehtävä niin, että maanpinta säilyy pääsääntöisesti kasvipeittei- senä eikä eroosiota pääse tapahtumaan laajasti. Jos ala on valmiiksi aidattu, helpointa on noudat- taa aidan rajoja. Sopimusala voi kuitenkin olla pienempi tai suurempi kuin laidunnettava ala, ratkai- sevaa on hoidon taso ja ehtojen täyttyminen. Hakemusta varten alan ei kuitenkaan tarvitse olla vielä tarkkaan tiedossa, vaan ELY-keskus tekee maastokäynnillä rajauksen. (Ruokavirasto 2022.)
KUVIO 7. Etualalla ympäristösopimuskelpoinen luonnonlaidun ja takana viljelty satonurmi
4.2 Sopimusehdot
Sopimuskausi on viisi vuotta sopimusvuoden alkaen 1. toukokuuta ja päättyen seuraavana vuonna
30. huhtikuuta. Korvausmäärä on pinta-alaperusteinen, ja sopimuskaudella 2014–2020 se on ollut 450 euroa hehtaarilta vuodessa. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellusta inventoiduista perinnebiotoopista korvaus on ollut 600 euroa hehtaarilta vuodessa. Maksettava määrä vahvistetaan sopimuspäätöksessä, ja korvaukseen oikeuttava pinta-ala todetaan maasto- katselmuksessa ennen sopimuksen hyväksymistä. Korvauksen määrää tai ehtoja voidaan muuttaa kauden aikana, jos EU:n säätämät muutokset ovat niin vaatineet. Muutosten vuoksi sopimuksesta on oikeus luopua ilman takaisinperintää. (Ruokavirasto 2022.)
Sopimusalan on oltava koko viiden vuoden sopimuskauden ajan hakijan hallussa. Maatilan hallin- nan siirron yhteydessä myös sopimus voidaan siirtää tai lakkauttaa ilman takaisinperintää., mutta muuten sopimuksesta luopuminen johtaa takaisinperintään. Sopimuksen pinta-alaa ei voi kasvat- taa ilman uutta sopimusta, mutta sitä voidaan tarvittaessa vähentää esimerkiksi rakentamisen vuoksi. Kaikista pinta-alaan kohdistuvista muutoksista ja suunnitelman ulkopuolisista toimenpi- teistä täytyy ilmoittaa ELY-keskukselle. Jos ala ei ole aidattu, se on hyvä merkitä maastoon ELY- keskuksen maastokäyntiä varten. (Ruokavirasto 2022.)
Hakemuksen liitteenä täytyy olla hoitosuunnitelma, tarvittaessa vuokrasopimus maista, uusien loh- kojen lohkokartta ja suunnitelmakartta. Hoitosuunnitelman tekeminen on hyvä aloittaa ajoissa, mie- lellään edellisenä kesänä niin olosuhteiden vaikutusta laitumeen on helpompi seurata. Hakija voi tehdä hoitosuunnitelman, mutta sen tekemiseen voi palkata maisemasuunnittelijan. On tärkeää miettiä, mihin hoidolla pyrytään ja miten sinne päästään. Hoidon tavoitteena sekä säilyttää että vahvistaa alueen biologisia, kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia piirteitä. Tarkoituksena on köyh- dyttää maaperää niin, että siemenpankissa olevat niittylajit pääset itämään ja lisääntymään. Hoito- toimien myötä ravinteita täytyy poistua enemmän kuin laitumelle tulee eläinten jätösten ja typpilas- keuman mukana. Tämän vuoksi lohkon laidunpaineen, eli eläinten luvun suhteessa rehumäärään on oltava sopiva. Maa ei saa kulua eikä se toisaalta saa päästä rehevöitymään. Tästä syystä myös lisäruokinta sopimusalalla on pääsääntöisesti kielletty, eikä aluetta voi käyttää vain yölaitumena. Laiduntaminen viljellyn pellon yhteydessä on myös pääsääntöisesti kiellettyä. Jos sopimusta hakee yhdistys, liitteenä täytyy olla myös kopio kokouspöytäkirjasta, jossa tehdään päätös sopimuksen hakemisesta. (Vainio ym. 2001, 101.)
Hoitosuunnitelmassa tulee olla yleiskuvaus hankkeesta, jotta voidaan arvioida sen merkitys luonto- ja maisema-arvoille. Perustasona voidaan pitää maatalousmaan säilyttämistä. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla voidaan parantaa luonto- ja maisema-arvoja edistämällä luontotyyp- piä ja lajiston kehittymistä niin, että perustaso ylittyy. Suunnitelmassa tulee olla myös arvio hank- keen vaikutuksista ympäristöön ja maisemaan. Positiivisia muutoksia ovat esimerkiksi maiseman avartuminen ja laiduntavat eläimet, jotka ilahduttavat maisemassa (kuvio 8), kasvilajiston muutos vaatimattomampiin, alkuperäisiin niittylajeihin ja lahopuun lisääntyminen. Hoitosuunnitelmaan täy- tyy yksilöidä toimenpiteet jokaiselle lohkolle erikseen jokaiselle sopimusvuodelle. (Ruokavirasto 2022.)
KUVIO 8. Lampaat aloittamassa maisemanhoitoa rehevöityneellä, mutta vielä avoimena säily- neellä niityllä
Sopimusalueen hoidosta täytyy pitää päiväkirjaa koko kauden ajan. Toimenpiteet ja niiden ajan- kohta täytyy kirjata lohkoittain. Hoitopäiväkirjaa, muistiinpanoja ja muita asiakirjoja on säilytettävä vähintään neljä vuotta sopimuskauden päättymisen jälkeen. Korvauksensaaja on myös velvollinen ilmoittamaan viipymättä sellaisista olosuhteen muutoksista, jotka voivat vaikuttaa korvauksen mää- rään tai kestoon. (Ruokavirasto 2022.)
4.3 Sopimuskäsittely ja valvonta
Sopimusalan kelpoisuuden varmistamiseksi ELY-keskus tekee kohteella maastokatselmoinnin. Siinä tehdään tarvittava alueen rajaus ja poistetaan sopimusalasta siihen kelpaamaton ala. Jos maankäyttölajina on luonnonlaidun ja niitty tarkistetaan, että alueella on enintään 50 puuta hehtaa- rilla. Metsämaalla puita voi olla enemmän. Käynnillä tarkastetaan, että hoitotoimet alueella on aloi- tettu heti sopimuskauden alussa. (Ruokavirasto 2022.)
Suurimmalle osalle haetuista xxxxxxx on voitu tehdä ympäristösopimus. Heliölän raportissa Manner- Suomen maaseutuohjelman merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle (2019) ELY-keskuksen kyselyyn vastanneista sopimuskäsittelijöistä 43 % arvioi, että hakemuksia hylätään vain harvoin ja 36 %, että niitä hylätään ajoittain. Hakemusten laadun on arvioitu parantuneen tai pysyneen ennallaan. (Heliölä ym. 2019, 49–50.)
Ympäristösopimusaloja valvotaan kuten muitakin maatalouden tukia. Valvontakäynneillä tarkaste- taan, onko ala laidunnettu ja hoidettu hyväksytyn suunnitelman mukaan, onko alasta pidetty hoito- päiväkirjaa ja ettei siellä ole tehty kiellettyjä toimenpiteitä. Valvonnassa hoitoa tarkastellaan ensin ilmakuvien avulla, mutta tarkastuksella käydään myös jokaisella sopimuslohkolla. Tarvittaessa pinta-ala mitataan. Jos sopimusalaa ei ole hoidettu tai sitä on pienennetty, tuki voidaan periä takai- sin myös edeltäviltä vuosilta. Jos havaitaan, että hoitotoimia ei ole tehty koko sopimusaikana ja hoidon laiminlyönti on tarkoituksellista, voidaan joissakin tilanteissa tutkia petoksen mahdollisuutta. (Ruokavirasto 2022.)
Valvonnassa syyt lohkon hylkäykseen tai tuen vähentämiseen ovat Etelä-Savossa vuosina 2021– 2022 olleet samoja kuin lohkoilla, joille ei olla voitu tehdä uutta sopimusta. Lohkoilla ei ole joko tehty ollenkaan hoitotoimenpiteitä tai niitä on tehty selvästi puutteellisesti. Joissakin tapauksissa sopimuslohkoille on perustettu uusia teitä tai rakennuksia, tai siellä on tehty maansiirtotöitä tai hak- kuita sopimusehtojen vastaisesti. Valvonnan seurauksena on jouduttu tekemään takaisinperintöjä, jotka ulottuvat aina sopimuksen ensimmäiseen vuoteen saakka. Heliölän ym. raportissa 57 % ELY- keskuksen sopimuskäsittelijöistä arvioi kuitenkin hoidon laadussa olleen huomautettavaa vain har- voin. Yleisin puute on ollut riittämätön laidunnuspaine sekä puutteellinen raivaus. (Heliölä 2019, 50.)
4.4 Ympäristösopimuksien määrän kehittyminen Suomessa
Ympäristösopimukset voivat tuoda viljelijöille ja koko maakuntaan merkittäviä tuloja, kuten kuviosta 9 voidaan havaita. Vuonna 2015 ympäristösopimuksen kautta maksettiin viljelijöille korvauksia noin 13 000 000 euroa, ja vuonna 2021 määrä oli kohonnut yli 16 000 000 euroon.
18 000 000
16 000 000
14 000 000
12 000 000
10 000 000
8 000 000
954 592
6 000 000
799 216
4 000 000
2 000 000
0
Maksettu 2015 Maksettu 2021
01 Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus
04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus
07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus
10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus
13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus
KUVIO 9. Ympäristösopimuksista maksettujen korvausten euromäärät 2015–2021, Etelä-Savon osuus korostettuna
ELY-keskuksien alueelliset erot näkyvät selvästi vertailtaessa maksettuja korvaussummia sopi- muspinta-aloihin. Etenkin Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa sekä myös Pohjanmaa nousevat esiin suurina tukien saajina. Näillä alueilla on laajoja merenrantalaitumia, jotka ovat suhteellisen vähätöisiä – aitaaminen tasamaalla on helpompaa, ja laajoilla alueilla riittää rehua pitkäksi aikaa isommillekin laumoille. Pohjois-Savo ja Häme sisämaassa ovat myös suurehkoja tukien saajia. Pohjois-Savo on karjavaltaista aluetta, joten siellä on tarjolla laiduntajia. Hämeessä taas on viljavat, isot pellot, jotka kannattaa hyödyntää viljan viljelyssä ja laidunnuksessa käyttää luonnonlaitumia silloin kun se on mahdollista. Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa saattaa näkyä peltojen pienipiir- teisyys ja järvien runsaus. Kainuussa ja Lapissa sekä luonnonlaitumia että karjataloutta on vähem- män, joten tuen hyödyntäjiä siellä ei voi olla laajasta alasta huolimatta kovin paljon.
Ympäristösopimusten määrissä on kuitenkin ollut kasvua jokaisella ELY-alueella (kuvio 10). Eten- kin Keski-Suomen alueella kasvumäärä sopimuksesta maksettavissa korvauksissa on ollut
350
300
312
279
284
298
250
200
200
152
208
150
178
142
168
100
121
83
86
79
99
92
135
132
153
113
147
147
72
52
90
83
61
59
74
88
50
0
2015 2021
merkittävä, viidessä vuodessa kasvua on tullut 88 %. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa maksettavissa korvauksissa on ollut vain alle 10 % kasvua. Kuten kuviosta 10 voidaan nähdä, Pohjois-Pohjanmaalla ympäristösopimuksen tehneitä tiloja ei ole tullut lisää. Lapissa sopimuksen tehneiden tilojen määrä on kasvanut 19 kappaletta, mutta korvauksissa kasvua on vain 6 %. Tästä voidaan päätellä sopimuspinta-alojen olevan melko pieniä. Kainuussa sekä sopimustilojen että maksettujen korvausten määrät kasvavat samassa suhteessa. Etelä-Savossa maksettujen kor- vausten määrä on noussut 19 % ja tilojen lukumäärä 24 %. Tästä voidaan päätellä Etelä-Savon sopimusalojen olevan melko pieniä, jolloin sopimuskohtainen korvauskin on pieni.
KUVIO 10. Ympäristösopimustilojen määrän kehitys ELY-alueilla
5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
5.1 Etelä-Savon maisema
Etelä-Savo kuuluu maisemaltaan itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan. Vaikka alue on laaja, maisema on yhtenäinen. Lukuisat matalat ja sokkeloiset järvet hallitsevat maisemaa. Etelä- Savon maakunnan pinta-alasta jopa 20 % on vettä, ja alueella on yli 4600 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurin vesistö on Saimaa. Kuviossa 11 on hieno esimerkki Etelä-Savolaisesta mäkisestä maatalousmaisemasta Saimaan rannalta. Etelä-Savo kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuus- vyöhykkeeseen. Koska maaperä on soraa ja moreenia, metsät ovat yleensä mustikkatyypin tuo- reita kankaita tai kuivahkoja mäntykankaita. Lehtomaisia metsiä ja lehtoja on vähän, ja kasvillisuus on melko köyhää. (Lahdenvesi-Korhonen 2013a, 10–16.)
KUVIO 11. Etelä-Savolle tyypillistä mäkistä vesistön, metsän ja pellon vaihtelua
Vanhimmat jäänteet ihmisen saapumisesta alueelle ovat kivikaudelta, noin 8000 vuoden takaa. Siltä ajalta on löytynyt aseiden, astioiden ja työkalujen osia Saimaan muinaisrannalta, muutaman
sadan metrin päästä nykyisestä rantaviivasta. Historialliselta ajalta, 1300-luvulta alkaen merkkejä asumisesta löytyy enemmän, mutta liikkuvuutta vaativan kaskiviljelyn ja levottomien olojen vuoksi pysyviä asuinsijoja siltä ajalta löydy. Vanhat rakennukset ovat Etelä-Savossa melko harvinaisia, mutta viljelysseuduilta löytyy merkkejä pysyvästä asumisesta kuitenkin muutaman vuosisadan ta- kaa. Pihapiireihin on kuulunut tyypillisesti päärakennuksen lisäksi useita talousrakennuksia, jotka on sijoiteltu neliön muotoon nurkista avoimeksi pihaksi. Pienemmät puurakennelmat, kuten aidat, portit ja heinänkuivatustelineet ovat katoamassa. Peltojen raivauksessa syntyneitä kiviaitoja ja - raunioita sekä kivisiä karjakujanteita on vielä tallella. (Lahdenvesi-Korhonen 2013a, 11–13.)
Etelä-Savon maakunta on ollut valtakuntien raja-aluetta. Tämän seurauksena maastossa on näh- tävissä rajakiviä, kivestä tehtyjä rajalinjoja ja niiden jäänteitä, sekä merkkejä taisteluista. Vesistö on varmasti vaikuttunut levottomaan rajankäyntiin, mutta on myös luonut maakuntaan vesivoimaa ja vesireittejä käyttävää teollisuutta, sekä laitureita ja satamia vesireittien varsille. (Lahdenvesi-Kor- honen 2013a, 11–16.)
Etelä-Savon 1990-luvun perinnemaisemien inventoinnissa arvokkaita kohteita löytyi 672 hehtaaria. Kohteista 75 % oli tällöin vielä käytössä, mutta vuonna 2004 käytössä oli 66 % ja vuonna 2017 enää alle 50 % alasta. (Etelä-Savon ELY-keskus 2021.) Etelä-Savolle tyypilliset maisemapiirteet näkyvät perinnebiotoopeissa. Kohteet ovat pääsääntöisesti melko pieniä, puustoisia ja kivisiä, met- sälaitumia tai niittyjä. Tällaisilla kohteilla laidunnus tärkeä hoitomuoto, sillä niittäminen on hankala toteuttaa. Kohteilla on todennäköisesti myös olemassa pitkä laidunnushistoria, ja tämän ansiosta Etelä-Savon perinnebiotooppien arvot ovat usein säilyneet hyvin tai ovat palautettavissa. (Forss 2019.)
5.2 Pertunmaan arvokkaat maisemat
Pertunmaa on osa Lounais-Savon järviseutua, joka on vesien ja asuttujen kumpareiden mosaiik- kia. Alueella on muusta Etelä-Savosta poikkeuksellista laaksojen suunnan vaihtelu ja kierto luode-kaakkoissuunnan sijaan. Metsät kasvavat rehevinä, ja kaskikoivikot ja -lepikot ovat vähitel- len muuttumassa havupuuvaltaisiksi. Alueella on matkailuperinteitä ja siellä on vanhaa huvilakult- tuuria, joka elää edelleen vahvana. (Lahdenvesi-Korhonen 2013a, 19.)
Vuosien 2011–2013 maisemainventoinneissa Pertunmaalta tunnistettiin kolme maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, joiden ala on yhteensä 292 hehtaaria. Näiden sijainti on esitetty ku- viossa 12. Pertunmaan maisemamaakunta on Itäinen Järvi-Suomi ja tarkempana seutuna Lou- nais-Savon järviseutu. Kaikki alueet ovat tyypiltään vesien ja asuttujen kumpareiden mosaiikkia. (Lahdenvesi-Korhonen 2013b, 158–163.)
KUVIO 12. Pertunmaan paikallisesti arvokkaat maisema-alueet sinisellä ja 1990-luvulla arvok- kaaksi inventoidut perinnebiotopit punaisella
Anetun 25 hehtaarin maisema-alue sijaitsee lähellä 5-tietä ja Kuorttia, 14 kilometriä Pertunmaan keskustasta. Se on maatalouden muokkaama rantamaisema, jossa on perinteisiä talouskeskuk- sia. Maiseman keskiössä on avoin peltomaisema ja koivuvaltainen sekametsä. Ylä-Räävelin järvi- maisema ei avaudu, mutta vesistön vaikutus on vahva. Ruorasmäen maisema-alue sijaitsee
yhdeksän kilometriä Pertunmaan keskustasta, Joutsaan menevän tien varressa. Ruorasmäki on maisemainventoinnissa arvioitu vaarakyläksi, ja 184 metriä merenpinnan yläpuolella olevan Kas- sinmäen laelta avautuu laaja maisema. Tien varrelle asettuneiden tilojen pihoilla on runsaasti puutarhakasvillisuutta, ja tien varressa on myös maisemapuita. Ruuttilan maisema-alue on Per- tunmaan vanhinta aluetta. Siellä on ollut asutusta jo 1500-luvulla, ja alueen läheisyydestä on löy- detty muinaisjäännöksiä.168 hehtaarin alue sijaitsee neljä kilometriä keskustasta 5-tielle johtavan tien varressa. Xxxxxxxx on savolainen vaaranlakikylä, josta aukeaa laaja näkymä peltojen yli ja kauas Peruveden järven yli. (Lahdenvesi-Korhonen 2013b, 157–163.)
Perinnebiotooppien ensimmäisessä inventoinnissa 1990-luvulla Pertunmaalta löytyi kolme paikal- lisesti arvokasta kohdetta. Nämä on esitetty kuviossa 12. Viialan torpan niitty sijaitsee Nipulin ky- lässä lähellä Kuorttia. Torpan pihapiiri on 0,2 hehtaaria, ja se on tuoretta heinäniittyä ja pihaketoa, jossa kasvaa uhanalaiset mäkikaura ja kelta-apila. Ahvenjärven neljän hehtaarin haka sijaitsee Joutsantien varressa viisi kilometriä Pertunmaan keskustasta. Ahvenjärven haalla on pitkä laidun- nushistoria ja siellä kasvaa tämän seurauksena harvaa ja iäkästä koivikkoa. Haka on osa 5 heh- taarin Natura 2000 -aluetta. Peltoniemen haka sijaitsee Lihavanpäässä Peruveden pohjois- päässä. Se on pinta-alaltaan 0,9 hehtaaria ja koostuu kahdesta tien erottamasta sekapuustoi- sesta kalliolaikkuisesta alueesta. (Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxx 2010.) Kaikki kohteet ovat olleet laidunnettuna 2020 luvun taitteessa.
5.3 Ympäristösopimuksien määrä Etelä-Savossa
Etelä-Savossa ympäristösopimusta hakeneiden tilojen lukumäärä on kasvanut melko tasaisesti. Viidessä vuodessa tiloja on tullut lisää noin 50 kappaletta, mutta hehtaariala toisaalta on laskenut vuosien 2016–2022 aikana 2600 hehtaarista 2360 hehtaariin (kuvio 13). Vuosina 2019 ja 2020 ympäristösopimukset eivät olleet haettavissa, mutta vanhoja sopimuksia pystyi jatkamaan, joten sopimuksen piiriin on tullut noin 17 uutta tilaa vuodessa. Kun vuonna 2021 tehtiin parikymmentä uutta sopimusta, voidaan todeta, että syystä tai toisesta vanhoista sopimustiloista moni lopetti vuo- teen 2020. Kaksi kuntaa on siirtynyt viereisiin maakuntiin, Joroinen Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan.
Etelä-Savon ympäristösopimukset
300
250
200
150
100
50
0
2 650
2 600
2 550
2 500
2 450
2 400
2 350
2 300
2 250
2 200
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Tiloja
Hehtaareja
KUVIO 13. Ympäristösopimusten määrän kehittyminen Etelä-Savossa vuosina 2015–2021
140,00
120,00
100,00
80,00
60,00
40,00
20,00
0,00
2015 2016
Pertunmaa
2017
Mäntyharju
2018 2019
Hirvensalmi
2020 2021
Lin. (Pertunmaa)
Sopimusala, ha
Vaikka maatalousluonnon monimuotoisuus on ollut esillä, ainakaan sopimusalat eivät ole lisäänty- neet toivotussa tahdissa. Monimuotoisuustoimenpiteitä tehdään tiloilla enemmänkin, mutta ympä- ristösopimukset eivät ole levinneet laajalti kaikkien viljelijöiden työkaluksi. Hirvensalmella, Mänty- harjussa ja Pertunmaalla kokonaissopimusala on pysynyt aika vakiona, vaikka tilojen määrä on vähenemään päin. Määrien vaihtelu vuosina 2015–2020 on havainnollistettu kuviossa 14.
KUVIO 14. Sopimusalan kehitys Pertunmaalla, Mäntyharjussa ja Hirvensalmella 2015–2021
Korvausta jää hyödyntämättä vajaakäyttöisillä pelloilla, joilla ei tuoteta satoa. Ympäristösopimuk- sen tuoma korvaus olisi hyvä lisä tilojen toimintaan. Tilastotietoa sopimuksen tehneiden tilojen tuo- tantosuunnasta tai muista taustatiedoista ei ole saatavilla, joten sopimuksen jakautumisesta eri tuotantosuunnille tai syitä sen loppumiseen voidaan vain arvailla.
5.4 Ympäristösopimus maisemanhoidossa Etelä-Savossa
Ympäristösopimuksista on hakijalle sekä maatalousluonnon monimuotoisuudelle yleensä huomat- tavaa hyötyä, mutta niiden avulla kunnostetaan myös maisemaa, ja hyödyt ovat laajasti näkyvissä. Etelä-Savossa on useita sopimuksella hoidettuja kohteita, joista asukkaat ja matkailijat pääsevät nauttimaan eri tavoin. Perinnebiotooppien inventoinneissa on huomattu Etelä-Savossa monen ym- päristösopimuksen tuella hoidossa olevan kohteen arvoluokan nousseen hoidon aikana (Forss 2019).
Ehkä näkyvin ympäristösopimuksella hoidettava kohde on Hiidenmaan tila Mikkelin Anttolassa (ku- vio 15). Tila sijaitsee Metsähallituksen mailla Neitvuoren – Luonterin alueella, ja on osa Saimaa Geoparkia. Tilan rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, ja edustavat paikallista järvialueelle tyypillistä rakennuskantaa. Paikka on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja sillä on rakennushistorialli- sen arvon lisäksi maisemallisia arvoja. (Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta, 2022a.) Tilan piha- piirissä olevia niittyjä laiduntaa lampaat, jotka samalla pitävät maiseman avoimena. Metsähallitus on vuokrannut niityt viljelijälle, joka on tehnyt ympäristösopimuksen niiden hoidosta. Tila toimii Met- sähallituksen paimenlomakohteena, ja oli vuonna 2022 viidenneksi suosituin kohde 15 kohteen joukosta. Hiidenmaalle tuli 1332 hakemusta, kun paimenlomille tuli yhteensä 17859 hakemusta 2645 hakijalta. (Metsähallitus 2022.) Paimenlomien lisäksi Neitvuori on suosittu päiväretkeilykohde. Vuoren huippu nousee 184 metriin merenpinnasta ja 110 metriä Saimaan pinnasta. Sen laelta on näkymä useiden kymmenien kilometrien päähän Saimaan Luonterille. Vuoren juurelta alkaa mai- semaltaan monipuolinen järviluonto, joka on osa valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa ja Na- tura 2000 – luonnonsuojeluverkostoa. Alue on valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioitu maisemako- konaisuus. (Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta 2022b.)
KUVIO 15. Hiidenmaa on suosittu paimenloma- ja retkeilykohde
Pattoin perinnetalo Juvalla toimii matkailukohteena ja museona. Tilan omistaa Juvan kunta, ja sitä on kunnostettu hankkeilla vuosina 2005–2010. Vuonna 2019 Maatiainen ry valitsi Pattoin Vuoden perinnemaisemaksi ja talo on yksi Saimaa Geopark- kohteista. Tilan rakennuksen on valmistuneet 1870 luvun taitteessa, ja ne muodostavat aidatun pihan kanssa suojaisan pihapiirin. Rakennusten ympärillä on avoimet pellot, joita kiertää 1,6 kilometrin matkalla kivijalustaiset aidat. Pelloille on tehty ympäristösopimus ja niiden laidunnuksesta vastaa Suur-Savon lampureitten lampaat. (Juvan kunta 2022.)
Puuskankoski on valtakunnallisesti merkittävä vesistöluonnon suojelukohde ja Natura 2000-alu- etta. Rantametsät tarjoavat elinympäristön uhanalaisille lintulajeille ja koski toimii esimerkiksi kos- kikaran ja saukon elinympäristönä. (Etelä-Savon ELY-keskus 2019.) Puuskankoski on Mäntyhar- xxxxx Xxxx-Xxxxxxx ja Tuusjärven välillä, mutta vesialue on ollut Mikkelin kaupungin omistuksessa vuodesta 1954 lähtien. Mikkelin Koskikalastajat ry. on vuokrannut aluetta kaupungilta vuodesta 1975 alkaen. Alueella on vanha mylly, sauna sekä perinnetalo, ja siellä pidetään esimerkiksi kalas- tukseen liittyviä kursseja. (Mikkelin koskikalastajat 2022.) Reunoilla olevat niityt pitävät maiseman avoimena ja tuovat monimuotoisuutta. Niityt Puuskankosken reunamilla on yhdistyksen ylläpitämiä perinnebiotooppeja. Niittyjä hoidetaan talkoilla niittämällä ja korjaamalla heinä alueelta vuosittain.
6 KYSELYTUTKIMUS
Ympäristösopimuksen haasteiden ja mahdollisuuksien kartoitukseen Etelä-Savossa Pertunmaan alueella käytettiin kyselytutkimusta. Kyselytutkimus on määrällinen tutkimus, jossa vastaukset ovat pääasiassa lukuja ja numeroita, vaikka kysymykset esitetäänkin sanallisesti. Määrällinen tutkimus on hyvä tapa selvittää yleiskäsityksiä aiheesta. Tässä kyselyssä vastauksia voitiin täydentää sa- nallisesti, jolloin tutkimuksessa oli myös laadullinen osio. (Vehkalahti 2014, 13 & 47.)
Kysely oli jaettu kokonaisuuksiin, joihin vastaamiseen ohjattiin taustakysymysten pohjalta. Nyt tai aikaisemmin ympäristösopimuksen tehneiltä, sekä sen tuntevilta maan- tai eläinten omistajilta ky- syttiin mielikuvia ympäristösopimuksesta. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan sopimuksen teon suju- vuutta, sopimuksen kestoa, ehtojen noudattamisen helppoutta ja korvauksen määrää. Kaikille yh- teisiä olivat kysymykset esimerkiksi maalaismaiseman merkityksestä ja omasta kiinnostuksesta ja mahdollisuudesta sen hoitoon. Tässä kyselyssä vastaajat pääsivät lisäksi antamaan myös avoimia kommentteja aiheeseen.
Tällä kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka hyvin Pertunmaalla tunnetaan maatalouden ympäristöso- pimus ja kuinka sitä on osattu hyödyntää. Kyselyllä selvitettiin myös, löytyykö asukkailta haluk- kuutta hoitaa maatalousluontoa ja maisemaa, joko ottaen itse vastuuta toimista, osana yhdistystoi- mintaa tai antamalla maitaan laidunkäyttöön. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä 20.6.–10.7. vä- lisenä aikana. Vaikka kysely oli suunnattu Pertunmaalle, sitä ei rajattu asuinkunnan mukaan, sillä vastaukset eivät ole paikkakuntasidonnaisia. Kyselylinkkiä jaettiin Facebookin Hirvensalmen ja Mäntyharjun Puskaradioryhmissä, Pertunmaan ilmoitustaulu -ryhmässä, Pertunmaan Kuortin ja Li- havanpään kyläyhdistysten ryhmissä sekä Pertunmaan kunnan Facebook-ryhmässä.
Kyselyyn vastattiin täysin anonyymisti, ja siihen pystyi vastaamaan useammassa roolissa. Tausta- kysymyksellä vastaajat jaettiin karkeasti kahteen ryhmään. Vastata voi joko maanomistajana / lai- duneläinten omistajana tai kunnan asukkaana. Asukas pystyi halutessaan täsmentämään omaa rooliaan, vastaako hän esimerkiksi kesäasukkaana, vakituisena asukkaana tai kuntapäättäjänä.
Kysymysasettelu oli tehty niin, että vastaus voitiin valita järjestysasteikolla tunnuslukujen 0 ja 5 väliltä. Pienin arvo merkitsi ”täysin eri mieltä” tai ”ei kovin tärkeää” ja suurimman arvo ”täysin samaa mieltä” tai ”erittäin tärkeää”. ”En osaa sanoa” vastausta ei käytetty, sillä kysymyksiin pystyi
jättämään vastaamatta. Vastaukset käsitellään tarkemmin luvussa 6.1. Vastaukset käsitellään ky- symys kerrallaan vertailemalla kunkin kysymyksen tunnuslukujen minimiä, maksimia ja keskiarvoa suhteutettuna vastaajamäärään, huomioimalla tarvittaessa keskihajonta. Mitä pienempi keskiha- jonta, sitä tasaisemmin vastaukset osuvat lähelle keskiarvoa (Vehkalahti 2014, 54–55). Kaikki ky- symykset olivat vapaasti vastattavissa, eli kaikkiin kysymyksiin ei tarvinnut vastata. Näin vastaaja- määrät saattavat vaihdella kysymyksittäin. Aineistoa voi kutsua itsevalikoituvaksi näytteeksi, sillä vastaajat valikoituvat sattuman varaisesti (Vehkalahti 2014, 54–55). Avoimet vastaukset käsiteltiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Vastauksista poimittiin usein toistuvia avainsanoja. Niiden esiintymistä ja merkittävyyttä analysoitiin johtopäätöksiä miettiessä. Kysely löytyy kokonaisuudes- saan liitteestä 1.
6.1 Kyselyn tulokset
Kyselyyn tuli yhteensä 42 vastausta. Vastauksista 20 tuli maan- ja eläinten omistajilta ja 22 muilta kiinnostuneilta. Muiden vastaajien ryhmästä 17 määritteli tarkemmin, mitä ryhmää edustaa. Näistä seitsemän vastausta tuli kesäasukkailta, seitsemän kuntalaisilta tai maaseudun asukkailta ja kolme vastausta kuntapäättäjiltä ja viranomaisilta. Yhdistyksien edustajilta ei tullut vastauksia.
Kysymykseen Onko ympäristösopimus ennestään sinulle tuttu? vastasivat maan- ja eläinten omis- tajat. Vastauksia tuli 20 kappaletta. 35 prosenttia vastaajista oli vähintään kuullut ja kiinnostunut ympäristösopimuksesta, mutta 65 prosentille vastaajista ympäristösopimus oli uusi asia. Kolmella vastaajalla on tai oli ollut aikaisemmin maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimus. Kaikki sopimuksesta kuulleet vastaajat olivat siitä myös kiinnostuneita. Vas- tausprosenttien jakauma on esitetty tarkemmin kuviossa 16.
Kyllä, minulla on ympäristösopimus 10%
Kyllä, minulla on ollut ympäristösopimus, mutta ei enää ole 5%
Kyllä, olen kuullut ja kiinnostunut ympäristösopimuksesta
20%
Kyllä, olen kuullut, mutta en ole kiinnostunut sopimuksesta 0%
Ei, en ole kuullut ympäristösopimuksesta
65%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
KUVIO 16. Vastaajien jakauma kysyttäessä, onko ympäristösopimus heille tuttu
Ympäristösopimuksen ehtoja on helppo noudattaa, n=7
3,6
Ympäristösopimus kattaa hyvin sopimusalueen kuluja, n=7
3,6
Ympäristösopimuskäsittely on sujuva, n=7
3,3
Ympäristösopimuksen hoitosuunnitelma on helppo tehdä, n=7
3
Ympäristösopimuksen hakemus on helppo tehdä, n=7
3,6
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Vastaajilta, joilla on ollut sopimus tai joille sopimus on ainakin nimenä tuttu, kysyttiin heidän mieli- kuvastaan ympäristösopimuksesta. Vastaajia oli seitsemän kappaletta. Vastaukset annettiin as- teikolla 0–5 luvun 0 ollessa täysin eri mieltä ja luvun 5 täysin samaa mieltä. Vastausten keskiarvot on esitetty kuviossa 17.
KUVIO 17. Ympäristösopimuksen tehneiden kokemuksia sopimuksesta
Sopimuksen tehneiltä kysyttiin (kuvio 18), onko sopimuksesta heidän mielestään muuta hyötyä kuin rahallinen korvaus, ja halusta tehdä sopimus myös jatkossa. Vastaukset annettiin asteikolla 0–5 luvun 0 ollessa täysin eri mieltä ja luvun 5 täysin samaa mieltä.
Haluan tehdä sopimuksen tulevaisuudessa, n=6
4,2
Ympäristösopimuksesta on muutakin kuin rahallista hyötyä, n=7
4,1
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
KUVIO 18. Ympäristösopimuksen kiinnostavuus ja hyöty vastaajien kesken
Kaikilta vastaajilta kysyttiin (kuvio 19) heidän kiinnostuksestaan maatalousluonnon monimuotoi- suuden hoitoon, ja kiinnostuksesta tehdä eri toimenpiteitä perinnemaisemien vuoksi. Vastaukset annettiin asteikolla 0–5 luvun 0 ollessa täysin eri mieltä ja luvun 5 täysin samaa mieltä.
Olen kiinnostunut laiduntamaan omia eläimiäni luonnonlaitumella tai metsälaitumella, n=15
2,9
Xxxx kiinnostunut itse hoitamaan laidunaluetta, n=35
3,3
Xxxx kiinnostunut antamaan tai vuokraamaan omistamani alan kunnostusta varten, n=27
3,3
Xxxx itse kiinnostunut laiduneläinten hoidosta kesän ajan, n=36
3,3
Haluaisin, että lähelläni tai tilallani sijaitseva vanha laidun
kunnostettaisiin, n=38
3,9
Xxxx kiinnostunut maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja sen vaalimisesta, n=41
4,2
0
1
2
3
4
5
KUVIO 19. Vastaajien kiinnostus maatalousluonnon monimuotoisuuden hoitoon
Kuinka tärkeää on maaseutumaisen maiseman säilyttäminen, n=38
4,7
Kuinka tärkeää on alueen vetovoimaisuuden kasvattaminen,
n=38
4,4
Kuinka tärkeää on kunnan elinvoiman lisääminen, n=38
4,5
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Kaikilta vastaajilta kysyttiin (kuvio 20), kuinka tärkeänä he pitävät maiseman säilyttämistä ja maisen tuomia ekosysteemipalveluita. Vastaukset annettiin asteikolla 0–5 luvun 0 ollessa ei kovin tärkeää ja luvun 5 erittäin tärkeää.
KUVIO 20. Vastaajien kiinnostus ekosysteemipalveluihin
Lopuksi kaikilta kysyttiin kiinnostuvatko he maatalouden monimuotoisuudesta ja maisemanhoi- dosta. Kysymykseen vastasi 39 vastaajaa. Osa valitsi useamman vaihtoehdon, jolloin vastauksia oli 44 kappaletta. Vastaajista 13 (33,3 %) aikoi tutustua aiheeseen ja maatalousluonnon hoitoon tarkemmin. 10 vastaajaa (25,6 %) oli kiinnostunut, mutta ei pidä asiaa nyt ajankohtaisena tai mah- dollisena, tai ei halua sitoutua asiaan. 5 vastaajaa (12,8 %) oli kiinnostunut monimuotoisuuden ja maisemanhoidosta vapaaehtoisena yhdistystoiminnassa, ja yhtä moni oli epävarma, oliko kiinnos- tunut aiheesta. Yksi vastaaja ei ollut lainkaan kiinnostunut maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidosta. Vastauksien osuudet on havainnollistettu kuviossa 21.
Kyllä, tutustun asiaan ja hoitoon tarkemmin
33%
Kyllä, mutta asia ei ole ajankohtainen
26%
Kyllä, mutta en halua sitoutua asiaan
26%
Kyllä, vapaaehtoisena yhdistystoiminnassa
13%
En, en ole kiinnostunut 3%
En osaa sanoa 13%
0% 10%
20%
30%
40%
50%
KUVIO 21. Kyselyn perusteella maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja maisemanhoidosta kiin- nostuneiden osuudet
Kyselyn lopuksi 13 vastaaja jätti kommenttejaan ja ajatuksiaan avoimeen vastauskenttään. Luon- non monimuotoisuus mainittiin viidessä vastauksessa joko suoraan, tai kuvailemalla maatalous- luontoa ja sen ominaisuuksia. Kuudessa vastauksessa mainittiin maisema ja sen merkitys. Maise- maa kuvailtiin avoimeksi, kauniiksi, tärkeäksi ja viihtyisäksi. Xxxxxxxx todettiin tuovan muistoja ja ylläpitävän kulttuuriperintöä.
-- Maisemanhoitosopimuksiin tulee panostaa jatkossa entistä enemmän luonnon moni- muotoisuuden turvaamiseksi. Samalla maalaismaisema pysyy elävänä ja luohan se esimerkiksi maanviljelijöille loistavan mahdollisuuden lisäansioon näinä vaikeina ai- koina.
Kuudessa vastauksessa mainittiin, että vastaaja on joko tehnyt, suunnittelee tai haaveilee teke- vänsä toimenpiteitä maatalousluonnon monimuotoisuuden hyväksi. Vanhoja peltoja ja
laidunalueita on niitetty ja raivattu. Viisi vastaajaa haaveilee lampaista tai naudoista, mutta niitä pidetään työläinä, kalliina ja liian sitovina tai muuten mahdottomina tässä elämäntilanteessa.
Haaveilen että vanhat laitumet saisi kuntoon, nyt ovat pusikoituneet pahasti. Osan olen jo metsittänyt, vaikka en haluaisi. Mutta koska xxxx itse 2 tunnin päässä ja perheessä on pie- niä lapsia, ei minulla ole mahdollisuutta pitää laitumia kunnossa niittämällä tms. Lampaat olisivat ihania, mutta aitaaminen on iso työ. Ja koska xxxxxx on vain 4 viikkoa, käytän- nössä on mahdotonta ottaa eläimiä kesäksi.
Yhdellä vastaajalla on ollut lampaita useamman vuoden ja vastaajalla on tarkoitus hyödyntää mai- semaa ja laiduneläimiä omassa yritystoiminnassaan. Seitsemässä vastauksessa todetaan hoito- toimien olevan työläitä tai kalliita. Kolmessa vastauksessa toivotaan hoitotöihin lisää resursseja, joko tekijöitä tai avustuksia. Kahdessa vastauksessa mainitaan mahdollisuus saada tilalle lisätuloja ympäristösopimuksen avulla.
Asumme -- vanhalla maakunnallisesti arvokkaalla myllytilalla, jonka pihapiirissä laiduntavat kesäisin naapurista lainassa olevat lampaat kolmatta vuotta. Rakennus- ja kulttuuriperintö- arvot ovat olleet merkittävässä osassa tilan hankinnassa ja pyrimme kaikessa toiminnassa
-- ottamaan huomioon ja ylläpitämään monimuotoisuutta. Kiinnostusta on myös luoda tilalla elinkeinoa aiheen ympärillä (kulttuuriperintö, monimuotoisuus ja matkailu/kulttuurialan toi- mijuus, residenssitoiminta tms.)
Yhdessä vastauksessa mainittiin tilan aikovan hyödyntää ympäristösopimusta ja sillä hoidettua maisemaa, monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä tilan toiminnassa matkailun ja kulttuurin parissa.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Maatalousmaiseman säilyttämistä pidetään tärkeänä luonnon monimuotoisuuden sekä etenkin maiseman merkityksellisyyden vuoksi. Maisema herättää muistoja, virkistää ja tuo turvallisuutta. Xxxxxxx on meille myös itsestäänselvyys. Se vain on olemassa, siihen tottuu, muutoksia ei huo- maa omassa lähiympäristössä eikä sen kunnostukseen nähdä olevan tarvetta tai mahdollisuutta.
-- Ympäristö voi myös hoitaa itse itseään, jos ihminen ei sitä tuhoa. Maaseudun elinvoimai- sena pitäminen olisi hyvä, mutta sen tulisi tapahtua luonnostaan, eli ei mitään ”teemapuis- toja” lisäämällä. Pitäisi mahdollistaa ihmisten asuminen maaseudulla ja sen elinkeinon har- joittaminen. --
Maatalouselinkeinojen harjoittamisen ja asumisen mahdollistaminen maalla jatkossakin ylläpitäisi sekä maisemaa että kylien elinvoimaisuutta, kuten yllä olevassa lainauksessa todetaan. Maalais- maisema on syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena, ja on luonnollista, että maisema kehittyy maaseudun elinkeinojen kehittyessä. Nykyinen kehitys ei kuitenkaan hyödytä maaseutua eikä mo- nimuotoisuutta. Maaseutu autioituu ja heikompituottoiset pellot jäävät metsittymään. Pusikoituneet pellot eivät houkuttele pysähtymään ja tutustumaan maaseutuun, eikä näin myöskään käyttämään palveluita tai hakeutumaan vapaa-ajanasukkaaksi.
Ei voi sanoa luonnon monimuotoisuuden suoraan vaikuttavan maaseudun elinvoimaisuuteen, mutta monimuotoinen luonto kestää paremmin säiden vaihtelun ja muut mahdolliset tuhot tai häiriöt jakaantuvat tasaisemmin. Luonnonlaitumet esimerkiksi kestävät paremmin kuivia kausia ja haka- maiden puusto tarjoaa karjalle säänsuojaa niin sateelta, paahteelta kuin tuuleltakin. Riskeihin so- peutuminen ja varautuminen voi mahdollistaa varmennan sadon ja parantaa yritystoiminnan tilaa.
Vaikka kesälampaista ja paimenlomista on ollut lähivuosina paljon artikkeleita mediassa, aihetta on käsitelty hyvin pintapuolisesti. Tietoa mahdollisuuksista omalla tilalla tapahtuvaan laidunnuk- seen ei ole saatavilla helposti. Omien kesälampaiden ostaminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan lam- paat voi ottaa vuokralle lyhyemmäksikin ajaksi, tai alkuun yhdeksi kesäksi, jolloin pääsee kokeile- maan miten eläinten kanssa pärjää.
-- Olisi kiva pitää eläimiä täällä, mutta ei voi sitoutua koska ei voi olla täällä koko kesää. -- Vanhoja laitumia saisi kyllä olla, mutta niiden kunnostaminen jää niille, jotka sitten ottavat niistä sen hyödyn. --
Eläimistä huolehtiminen tuo vastuuta ja sitoo, mutta kokemukset paimenlomista ja kaupunkiympä- ristössä laiduntavista lampaista ovat olleet pääsääntöisesti hyviä. Laiduneläinten ja laidunten ky- syntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa riittävällä tavalla. Etelä-Suomen ylläpitämä verkkopalvelu Laidunpankki kokoaa tarjolla olevia laitumia ja laidunta etsiviä eläinten omistajia. Laidunpankista löytyy myös sopimuspohjia ja ohjeita esimerkiksi siitä, kuinka laidunnuksen luonnonlaitumilla voi aloittaa. (ProAgria Etelä-Suomi 2022.) Palvelussa on kattavasti tietoa, mutta se soveltuu enemmän ammattilaisille, kuin ensimmäiseksi tietolähteeksi kesälampaita suunnittelevalle.
Ympäristösopimus voi tuoda tiloille, yrittäjille ja yhdistyksille säännöllistä lisätuloa. Sopimusta var- ten tarvitsee tehdä alkuinvestointeja, kuten laidunaidat ja eläinten hankinta sekä ehkä maksullinen suunnitelman teettäminen. Sen jälkeen ala tulee hoidettua kuitenkin melko pienin ponnistuksin lai- duneläinten avulla. Tietysti eläinten pidossa on vastuuta, se sitoo ja siitä koituu kustannuksia, mutta tähän ympäristösopimuksella pyritään vastaamaan.
Ympäristösopimuksen tehneet vastaajat olivat tyytyväisiä ympäristösopimukseen. Hoitosuunnitel- man tekemisen helppous, hoitosopimuksen korvausmäärä ja sopimuksen kesto saivat vas- taukseksi useimmin arvosanan kolme. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, käyttivätkö vastaajat ulko- puolisesta asiantuntijaa hoitosuunnitelman tekemisessä. Asiantuntija voi auttaa myös sopimuseh- tojen tulkitsemisessa. Sopimusehtojen täyttäminen ja noudattaminen ei ole vaikeaa, mutta ensim- mäistä kertaa sopimusta hakiessa – ainakin jos ei ole hakenut ennen maataloustukia – ehtojen selvittämiseen voi kaivata apua. Toisaalta sopimuskäsittelyä pidettiin sujuvana, ja tästä voisi pää- tellä yhteydenpidon sopimuskäsittelijän kanssa olleen vaivatonta ja avun häneltä saatavilla. Hoito- suunnitelman tekemisen helppouteen voi vaikuttaa sujuva sopimuskäsittely, jonka aikana saa lisä- neuvoja ja ohjausta. Sopimushakemuksen teko, sopimuskäsittelyn sujuvuus sekä sopimusehtojen noudattamisen helppous saivat hyvät arvosanat. Eniten hajontaa oli vastauksissa siinä, onko sopi- muksesta muutakin kuin rahallista hyötyä. Yleisesti ottaen sopimukseen kuitenkin oltiin tyytyväisiä. Kaikki vastaajat suhtautuivat positiivisesti sopimuksen tekemiseen jatkossa.
-- Olisipa enemmän toimijoita, tekijöitä, resursseja, joilla näitä alueita saataisiin säilytettyä, osana mielekästä ihmisten toimintaa mieluiten tietenkin.
Vaikka sopimukseen ollaan tyytyväisiä, ei sitä hyödynnetä laajasti. Tilojen sopimusalat ovat melko pieniä, johtuen varmasti osittain Etelä-Savon rikkonaisista pienistä pelloista.
Oli yllätys, että yhdistyksien edustajilta ei tullut vastauksia. Kyselyn saavuttaneissa henkilöissä on useita pitkäaikaisiakin yhdistysaktiiveja sellaisista yhdistyksistä, joiden toimintaan perinnebiotoopin tai luonnonlaitumen hoito voisi sopia, kuten erilaisista virkistysyhdistyksistä, Martoista ja Maa- ja kotitalousnaisista. Yhdistykset ja niiden aktiivit eivät luultavasti tunnista mahdollisuutta hoitaa luon- nonlaitumia varainhankintamielessä, vaikka monet yhdistykset osallistuvatkin esimerkiksi vierasla- jitalkoisiin poistamalla jättipalsamia.
-- Erilaiset yhdistykset, kunnat ja valtio voisivat lisätä vapaaehtoistoimintaa maiseman en- nallistamistehtävissä kuten metsähallitus jo tekee lampaiden hoitoviikkojen vuokraustoimin- nallaan. Ihmiset ovat jopa valmiita maksamaan siitä.
Yhdistykset ovat selvästi käyttämätön voimavara maisemanhoidossa, kuten kyselyn avointen vas- tausten lainauksestakin voi päätellä. Maisemanhoito yhdistystoimintana sopisi hyvin monen järjes- tön ja yhdistyksen toimintaan. Hoitotoimia voidaan tehdä yhteisöllisesti talkoilla, ja hoidettavan koh- teen ympäristössä on hyvä tavata muidenkin tapahtumien merkeissä, vaikkapa nuotiokahveilla tai perinnebiotooppiin ja laiduneläimiin tutustuen.
Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 vaikutuksia arvioivassa raportissa (Heliölä ym. 2019) todetaan, että luonnonmonimuotoisuutta edistäviä hankkeita ollut vain vähän. Niiden määrää halutaan kasvattaa, ja ratkaisuksi tarjotaan paikallisia ympäristöyhdistyksiä. Tämä vaatisi kuitenkin hakijoilta lisää kiinnostusta, joka taas vaatisi piiri- ja keskusjärjestöiltä lisää tukea paikallishankkei- den haussa ja hallinnoinnissa. Myös Leader-ryhmien tulisi tuoda maatalousluonnon monimuotoi- suutta selvemmin esiin toimintasuunnitelmissaan ja teemahankkeissaan. (Heliölä ym. 2016, 126).
Yhdistykset eivät ehkä saavuta tietoa maiseman- ja ympäristönhoidon hankkeista ja mahdollisuuk- sista. Suomessa on paljon yhdistystoimintaa, mutta yhdistykset eivät ole kuitenkaan kovin järjes- täytyneitä. Ajatuksena oli lähettää kysely uudestaan paikallisten ja lähikuntien yhdistysten edusta- jille, mutta sopivien yhdistysten yhteystietojen etsiminen oli hankalaa. Kuntien kotisivuilla olevat listaukset yhdistyksistä olivat joko puutteellisia, tai yhteystietoja ei löytynyt. Etelä-Savossa on käy- tössä yhdistysalusta, jonne on tarkoitus kerätä yhdistysten tiedot. Alustaa ei ole kuitenkaan otettu laajalti käyttöön. Koronapandemia on voinut vaikuttaa yhdistysten aktiivisuuteen päivittää tietoja, tai toiminta on muuten hiljentynyt ainakin väliaikaisesti.
Yleisesti ottaenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden hoito on vielä vierasta. Keskusteluissa tilallisten kanssa on tullut esille, että varsinkin perinteiset vilja- ja maitotilat eivät ole innostuneet monimuotoisuusteoista. Tekoja jarruttaa ehkä enemmän asenteet kuin työmäärä, eikä monimuo- toisuuden hyötyjä osata nähdä laajalti. Tämä on kuitenkin muuttumassa, ja monimuotoisuuskoulu- tuksissa on ollut kesällä 2022 osallistujina myös perinteisiä maitotiloja. Osa tiloista on taas ottanut monimuotoisuusteot jo osaksi tilansa arkipäivää. Tilat käyttävät vastuullisuustekoja, monimuotoi- suutta ja maisemaa myös hyväksi markkinoinnissa ja palveluiden tarjonnassa. Myös kyselyn pe- rusteella ympäristösopimuksesta koetaan olevan myös muuta kuin rahallista hyötyä.
Kaiken kaikkiaan perinnemaiseman hoito ja hoidon rahoitus on jakaantunut monelle toimijalle. Tärkein rahoitusmuoto, ympäristösopimus, on osa maataloustukijärjestelmää. Tuet on suunnattu viljelijöille, eikä niitä mainosteta varsinaisesti mahdollisuutena hoitaa maisemaa. Tuet ovat kuiten- kin myös muiden kuin viljelijöitten haettavissa ja toisivat merkittäviä ja näkyviä muutoksia kuntien tienvarsiin.
8 YMPÄRISTÖSOPIMUKSEN MAHDOLLISUUDET PERTUNMAALLA
Ympäristösopimuksen laajempi hyödyntäminen niin maatalousyrittäjien, harrastuksena eläimiä pi- tävien, vanhoja laidunmaita omistavien, että yhdistysten toimesta voisi tuoda hyötyjä niin sopimuk- sen tekijälle, kunnalle ja sen asukkaille ja yrittäjille. Maatalousluonnon monimuotoisuutta kannattaa parantaa myös epäsuorista syistä, sillä monimuotoiset alueet kestävät paremmin sään äärivaihte- luita ja niiden tuomia tuhoja. Ympäristösopimuksen hyödyntämistä myös maiseman näkökulmasta (kuvio 22) kannattaa kehittää.
KUVIO 22. Niitty Virossa matkailukohteen läheisyydessä
Pertunmaan kunnan elinkeino-ohjelmassa vahvuuksiksi on tunnistettu runsas vapaa-ajan asutus, ympäristö, luonto ja puhtaus. Matkailu ja vapaa-ajanasumisen kehittäminen ovat mahdollisuuksia, mutta niiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja hankerahoituksen hyödyntä- mistä toteutettavissa toimenpiteissä. (Pertunmaan kunta 2018, 14–17.)
Maisema ja sen erityispiirteet tulisi ottaa aina huomioon kaikessa kunnan päätöksenteossa. Per- tunmaa on vahvasti maaseutukunta, joka näkyy myös maisemassa. Kuten kuviosta 23 voi nähdä, maisemaan kuuluu peltoja, järviä ja metsää. Lypsylehmät laiduntavat aivan maantien varressa. Kuva on otettu linja-autopysäkiltä Pertunmaan läpi kulkevan tien laidalta. Tällaiset maisemat voivat saada ihmiset pysähtymään ja maisemat jäävät muistiin. Maisemakuvia jaetaan myös mielellään sosiaalisessa mediassa, ja paikkamerkinnät tuovat kunnalle näkyvyyttä.
KUVIO 23. Lypsylehmiä laiduntamassa Pertunmaalla
Kunnan matkailusta, rakentamisesta ja vapaa-ajan toiminnasta vastaavien tulisi ottaa huomioon maisema ja kunnan erityispiirteet. Maalaismaisemaa kannattaisi hyödyntää kunnan markkinoin- nissa ja esimerkiksi kesämökkitonttien myynnissä. Markkinoinnissa voitaisiin tuoda luonnon ja mai- seman hyvinvointivaikutuksia ja virkistysmahdollisuuksia enemmän esille. Pertunmaan inventoidut arvokkaat maisema-alueet ja perinnebiotoopit sijaitsevat tuloväylien varrella ja helposti saavutetta- villa paikoilla. Luonnonsuojelualueet, muinaisjäänteet ja luonnonmuodostelmat olisivat hyviä retki- kohteita, ja tien varressa olevia perinnemaisemiakin voisi listata käyntikohteiksi. Pihapiirissä sijait- seville perinnebiotoopeille voitaisiin järjestää vapaaehtoisten maanomistajien kanssa yhteistyössä opetuksellisia tutustumiskäyntejä.
Tämän opinnäytetyön selvityksen pohjalta Pertunmaan kunta hakee Leader-rahoitusta maiseman- kehittämishankkeeseen. Hanke kytkeytyy Kuortti, portti Pertunmaalle ja Etelä-Savoon hankkee- seen. Hankkeella voidaan kartoittaa vanhat laitumet ja muut maatalousalueet. Kartoitettuja alueita voidaan ohjata pitempiaikaisen hoidon pariin esimerkiksi ympäristösopimuksen tuen avulla. Sopivia kohteita selvitetään yksityisiltä ja kunnan omistamilta mailta. Hankkeessa tehdään aloille hoito- suunnitelmat ja perehdytään hoitoon ja niiden vaikutuksiin esimerkkikohteilla. Hankkeen avulla pe- rehdytetään maanomistajia ympäristösopimukseen sekä Metso-metsiensuojeluohjelmaan. Vaikka alojen kunnostamisen täytyy lähteä aina maanomistajan omasta halusta, kunta voi kutsua heitä hankkeeseen mukaan. Maanomistajien lisäksi hanke suunnataan paikallisille yhdistyksille ja mat- kailupalveluja tarjoaville yrityksille. Pertunmaalla on useita aktiivisia kyläyhdistyksiä ja muita seu- roja, joiden toimintaan maisemanhoito sopisi hyvin.
Kylät ja kunta hyötyvät suoraan maisemanhoidosta, kun kylät näyttävät elinvoimaisimmilta, viih- tyisämmiltä sekä turvallisemmilta. Hanke voi tukea paikallisten yrittäjien liiketoimintamahdollisuuk- sia. Urakoitsijat voivat tehdä peruskunnostustöitä ja laidunaitauksia. Tuottajat voivat saada parem- man tulon tilamyynnistä ja lähellä tuotetusta ruuasta, hoidettu maisema voi houkutella asiakkaita tilalle. Kuviossa 24 on kerrottu perinnebiotooppien hoidon hyödyistä eri toimijoille.
KUVIO 24. Toimijoiden perinnebiotoopeista saamat hyödyt (Heliölä, Kuussaari & Pöyry 2017, 5)
9 POHDINTA
Työtä suunnitellessa ajattelin vastausten saamisen kyselyyn olevan suurin haaste, sillä vastaa- vissa kyselyissä määrät ovat jääneet melko alhaisiksi. Vastaajamäärä kyselyyn oli kuitenkin vähin- tään tyydyttävä. Vaikka kysely tehtiin kesäloma-aikaan, vastauksia tuli tutkimuksen kannalta riittävä määrä. Vastaajiksi tavoiteltiin erilaisia ryhmiä, ja tämä onnistui. Vastaukset jakautuivat tasaisesti vastausryhmien välille, ja tämä lisää vastausten luotettavuutta. Muiden kuin maanomistajien vas- taajaryhmästä moni oli laittanut lisätietoihin olevansa pientilallinen tai maaseudun asukas. Tämä ryhmä on potentiaalinen hoitamaan alueita ympäristösopimuksen tuella, mutta he eivät ole tunnis- taneet mahdollisuutta. He eivät tunnista olevansa maanomistajia, vaikka maalaistalon pihapiiriin voi kuulua muutama hehtaari vanhaa peltoa. Kysymyksen asettelulla olisi voitu selvittää tarkemmin, millaisten kohteiden kunnostuksesta vastaajat ovat kiinnostuneita tai millaisia kohteita heillä itsel- lään on. Toisaalta tämä olisi voinut vähentää vastausten määrää. Kyselyllä haettiin ajatuksia ja toiveita maaseudun perinnemaisemien hoidosta ja ympäristösopimuksen mahdollisuuksista mah- dollisimman monimuotoiselta ryhmältä, ja tämä onnistui.
Opinnäytetyöprosessissa vaikeinta oli tiedon jäsentely. Lähteitä löytyi riittävästi, jokaiselta käsitel- tävältä osa-alueelta. Osassa lähteitä toistuivat samat tekijät ja aiheetkin, vaikka asiaa käsiteltiin hieman eri kulmasta. Toisaalta tämä tuki sitä, että maisema, perinnemaisema, perinnebiotooppi, luontotyyppi ja monimuotoisuus ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Toisaalta taas eri termien käyttö samassa lähteessä hankaloitti perehtymisen aloittamista. Lähteistä suurin osa oli asiantun- tijoille tehtyjä raportteja ja suunnitelmia, ja näissä ammattikieli on tietysti perusteltua. Perinne- biotooppien hoidosta kiinnostuneille ja sitä aloittelevillekin löytyy hyvin esitteitä ja jopa verkkokurs- simateriaalia.
Tarkempaa tietoa perinnebiotoopin hoitosuunnitelman tekemisestä ja ympäristösopimuksen hake- misesta ei lukuisista lähteistä huolimatta löydy. Hoitosuunnitelman tekemisessä kehotetaan kään- tymään neuvojan puoleen ja ympäristösopimuksessa ELY-keskuksen puoleen tai katsomaan lisä- tietoja Ruokaviraston viljelijätukien ehdoista. Näissä lähteissä ei kuitenkaan sen tarkempaa tietoa, eikä yhteystietoja mihin esimerkiksi ELY-keskuksessa pitää ottaa yhteyttä. Tämä tekee asiasta vai- keasti lähestyttävän ja ymmärrettävän uudelle hakijalle. Perinnebiotooppien hoidosta kiinnostunut ei tunnista ympäristösopimuksen mahdollisuuksia, tai edes mahdollisuutta hakea sitä jos ei ole viljelijä.
Asiaan perehtymisen jälkeenkin jäi itselleni hieman epäselväksi, onko ympäristösopimuksen tar- koitus ensisijaisesti hoitaa perinnemaisemia ja monimuotoisuutta, tuoda viljelijöille lisätuloa tuen muodossa vai täyttää vain maaseutuohjelmassa ilmoitettu tavoite. Ympäristösopimus on melko pienelle viljelijäryhmällä sopiva tukimuoto, eikä se nouse erityisesti esille houkuttelevana vaihtoeh- tona. Jos tuen käytölle on asetettu määrällisiä tavoitteita, sitä pitäisi tuoda esille selvästi enemmän.
Opinnäytetyön aiheen valinta oli kuitenkin onnistunut ja työtä oli mukava tehdä etenkin sen oma- kohtaisuuden vuoksi. Ammatillisesti oli mielenkiintoista perehtyä perinnebiotooppeihin enemmän maiseman kautta, kun aikaisemmassa metsätalousinsinöörin opinnäytetyössäni perehdyin niihin monimuotoisuuden ja puiden poistoon keskittyvän hoitosuunnitelman kautta. Opinnäytetyö yh- dessä nykyisen työn sekä puutarhurin ja ympäristönsuojelutekniikan tutkintojen kanssa luo hyvän ymmärryksen perinnebiotoopeista ja maatalousluonnon monimuotoisuudesta, ja tunnen löytäneeni ”oman juttuni”.
Opiskelu oli mielenkiintoista, joskin ajoittain raskasta työn ohessa. Oma tapa työskennellä on hyvin jaksottainen. Kirjoittamisen aloitan mielelläni kaikista aiheista samaan aikaan. Tarvitsen kuitenkin paljon ajatustyötä, ennen kuin voin aloittaa kirjoittamisen. Oma perinnebiotooppi auttoi ajattelussa, sillä lähteisiin tutustumisen jälkeen lähdin usein kävelemään lampaiden seuraan ja miettimään. Kirjoittaminen vaatii aina pitemmän keskittymisen aiheeseen, että pääsen jatkamaan sopivasta ja kohdasta. Opinnäytetyön alkuvaiheessa tapa tuntui hitaalta, mutta lopussa tapa kuitenkin palkitsi, sillä aiheiden yhdistyessä päässä ja näytöllä kirjoittaminen oli lopussa mukavaa ja sujuvaa. Projek- tista jäi tunne, että taidan sittenkin opiskella vielä.
LÄHTEET
Xxxxx, X. 2022. Yhteiset maisemat. Kohti maisemapoliittista ohjelmaa. Suomen ympäristökeskuk- sen raportteja 41/2022. Hakupäivä 1.12.2022. xxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-00-0000-0
Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxx, X. (toim.) 2019. The state of the World´s biodiversity for food and agriculture. Food and Argiculture Organization (FAO) of the United Nations. Hakupäivä 15.10.2022. xxxx://xxx.xxx.xxx/0/XX0000XX/XX0000XX.xxx
ten Xxxxx, P., Xxxxxxxxx, X., Xxxxxxxxxx, J-P., Xxxxxxxx, X., Xxxxxxx-Xxxx, C., Xxxxx, X., Xxxxxxx X., Xxxxxx, M., Xxxxxxxxx, X., Xxxxxx, X. & Xxxxx, X. 2016. The Health and Social Benefits of Nature and Biodiversity Protection. A report for the European Commission (ENV.B.3/ETU/2014/0039). In- stitute for European Environmental Policy. Hakupäivä 11.11.2022. xxxxx://xxxx.xx/xxxxxxx/xxxx- cles/attachments/186ec59d-e7db-4d5e-a566-85f8f965a457/Health_and_Social_Benefits_of_Na- ture_-_Final_Report_Main_sent.pdf?v=63664509964
Etelä-Savon ELY-keskus 2019. Mäntyharjun reitin kosket. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu.Verkkojulkaisu 18.9.2019. Hakupäivä 2.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xx- FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Mantyharjun_reitin_kosket(6565)
Etelä-Savon ELY-keskus 2021. Perinnemaisemien maastokartoitukset jatkuvat ja kunnostuksia aloitellaan Etelä-Savossa. Tiedote 18.5.2021. Hakupäivä 11.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxx- dote/perinnemaisemien-maastokartoitukset-jatkuvat-ja-kunnostuksia-aloitellaan-etela-sa- vossa?publisherId=69817875&releaseId=69908936
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta 2022a. Hiidenmaan tila. Hakupäivä 11.11.2022. xxxx://xxxx.xx/xxx/xxxxx_xxx.xxxx?XXXXX_XXx00000
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta 2022b. Neitvuori, Anttola. Hakupäivä 11.11.2022. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxx_xxx.xxxx?XXXX_XXx00000
Forss, S. 2019. Perinnebiotooppien inventoinnit 2019–2021. Suomen Ympäristökeskus SYKE. En- nallistamisen ja luonnonhoidon neuvottelupäivä 12.11.2019 esitysmateriaali. Hakupäivä
12.12.2022. xxxxx://xxxxxxxxx.xx/000000000-Xxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxx-xxxxx-xxxxxx- ymparistokeskus-syke-ennallistamisen-ja-luonnonhoidon-neuvottelupaiva.html
Xxxxxxx, X., Xxxxxxxxx, M. & Xxxxx, X. 2019. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja keinoja päi- vitysinventointien kustannustehokkaaseen toteutukseen. Hakupäivä 11.12.2022. xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/0000000/XXXX_Xxxxxxxxxxxxx_00000000.xxx/xx0x0000-000x- 2736-71dd-9e3034039960/PEBI_Loppuraportti_20200417.pdf
Xxxxxxx, X., Xxxxxxxx, M., Xxxxxxxx M., Xxxxxxx, M., Xxxxxxxxx, T., Xxxxxx, U. 2019. Arviointi Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:21. Hakupäivä 10.11.2022. xxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-000-000-0
Xxxxxxxx, X., Xxxxx, K., Xxxx, X., Söyrinki X. & Xxxxxxxx, X. 2016. Maisema, opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun. ProAgria Etelä-Suomi ry, Etelä-Suomen maa- ja ko- titalousnaiset. Hakupäivä 1.4.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xx- tachment/maisemaopas_korjattu_2018_pieni.pdf
Hyvärinen, X., Xxxxxx, A., Xxxxxxxxxx, X., Xxxxxxxx, X. & Liukko, U-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Hel- sinki. 704 s. Hakupäivä 10.11.2022. xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/00000/000000
Juvan kunta 2022. Kunnan kotisivut. Pattoin perintotalo. Hakupäivä 2.12.2022. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxxxxx
Xxxxxxxxxx, X. 2013. Maiseman tarina. Opas maisemapalveluiden luomiseen. Sitra ja Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Hakupäivä 3.11.2022. xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxx/xxxxxxx/0000/00/Xxxxx- manTarina.pdf
Xxxxxxxxxx, X. 2012. Metsä maisemassa – suunnittelu ja hoito. Metsäkustannus.
Lahdenvesi-Korhonen, L. 2013a. Maakunnan parhaat maisemat. Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011–2013. Osa 1. Hakupäivä 30.10.2022.
xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx//Xxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxx/Xxxxxx_xxxxxxxxx/Xxxxxxx- riymp%C3%A4rist%C3%B6/1_2013_MaPa
Lahdenvesi-Korhonen, L. 2013b. Maakunnan parhaat maisemat. Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011–2013. Osa 3. Hakupäivä 16.10.2022. xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx//Xxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxx/Xxxxxx_xxxxxx- tot/Kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6/3_2013_mapa
Maa- ja metsätalousministeriö 2022a. Maatalouden tukijärjestelmä. Verkkosivu. Hakupäivä 13.12.2022. xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx
Maa- ja metsätalousministeriö 2022b. Suomen CAP-suunnitelma 2023–2027. Päivitetty 21.7.2022. Hakupäivä 3.12.2022. xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/00000000/XxxxxxxxxxxxxxxxxxxxXXX- suunnitelma+2023-2027.pdf/667bf7ab-8af6-0afa-8c8e-ef5022178292/Suomen+viimeistelty+CAP- suunnitelma+2023-2027.pdf?t=1658396108940
Maaseutuverkosto 2021. Tarkempaa tietoa ympäristönhoidon rahoituksesta. Näillä ohjelman mah- dollisuuksilla parannetaan ympäristön tilaa. Uutinen 8.7.2021. Hakupäivä 11.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxx- toa-tukimuodoista
Metsähallitus 2022. Lapin luonnonhoito loi outoa taikaa – Paimenviikkojen suoiso ponnahti ennä- tyslukemiin, irtiotto Lemmenjoelle oli hakijoiden suosikki. Uutinen 28.2.2022. Hakupäivä 9.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/-/xxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxx-xxxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxxxx- enn%C3%A4tyslukemiin
Mikkelin koskikalastajat 2022. Kotisivut. Hakupäivä 2.12.2022. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/
Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut 2010. Pertunmaan luonto ja arvokkaat luontokohteet. Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluiden julkaisuja. Hakupäivä 11.12.2022. xxxxx://xxxxxxxx-xxxxxxx.xxxxx- xxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxx.xxx
Xxxxxxx, X. 2021. Ruokavirasto. Viljelijöiden kokemuksia maatalousluonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. LUMO-projektin selvitys viljelijöiden kokemuksista ja ajatuksista, millaiseksi
maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen koetaan diskursiivisesti ja konkreettisesti. Ha- kupäivä 1.4.2022.
xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxx_xxxxxxxxxx- den_kokemuksista_maatalousluonnon_monimuotoisuuden_vaalimisessa_ruokavirasto.fi.pdf
Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. 2006. Etelä-Savon alueellinen perinnebiotooppien hoito-ohjelma. Etelä-Savon ympäristökeskuksen moniste 71. Hakupäivä 11.12.2022. xxxxx://xxx.xx- xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXXxx00.xxx?xxxxxxxxx00
Pertunmaa 2018. Pertunmaan kunnan elinkeinostrategia. Hakupäivä 20.3.2022. xxxxx://xxx.xxx- xxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxx/0x0x00xxx00000x0xx00000x/Xxxxxxxxx-xxxxxxx.xxx
ProAgria Etelä-Suomi ry. 2022. Verkkosivu. Hakupäivä 16.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/
Ruokavirasto 2022. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus. Lomake
253. Päivitetty 16.2.2022. Hakupäivä 3.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxx- meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/253.pdf
Xxxxxxxx, X. 2019. Aistimellinen maisema. Kaupungin puutarhureiden vuosipäivät 2019, esitysma- teriaali. Hakupäivä 31.11.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxx- xxxxx.xx/0000000/0xx0xXXXxxx0XxxxXxxx0XXX0x/XxxxxXxxxxxxxx.xxx
Suomen ympäristökeskus 2019a. Valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi 2019–2022. Ym- päristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Uutinen 26.6.2019. Hakupäivä 11.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suomen ympäristökeskus 2019b. Perinnebiotooppien tulevaisuus – elpymistä näköpiirissä? Ym- päristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Uutinen 26.6.2019. Hakupäivä 1.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xx-XX/Xxxxxx/Xxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxx- pit/Perinnebiotooppien_tulevaisuus
Suomen Ympäristökeskus 2020. Paikkatietoaineisto 26.6.2020. Hakupäivä 10.11.2022. xxxxx://xxxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suomen Ympäristökeskus 2022. Paikkatietoaineisto 15.6.2022. Hakupäivä 1.12.2022. xxxxx://xxxx.xxxx.xxxxxx.xxx/xxxx/XxxxxxXxxxxxxxxxx/xxxxx.xxxx?xx- pid=0b4ebad1b3a440d89bed0218bca3ea7b
Xxxxxx X., Xxxxxxxxxx H., Xxxxxx X. & Xxxxxx, X. 2001. Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaise- maprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Hakupäivä 10.11.2022. xxxx://xxx.xxx- xxx.xxx/00000/00000
Valtiosopimus 10.03.2006/14. Tasavallan presidentin asetus Eurooppalaisen maisemayleissopi- muksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvienmääräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Hakupäivä 15.11.2022. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx/0000/00000000#xxx00000000000000
Xxxxxxxxxx, X. 2014. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura. Hakupäivä 2.12.2022. xxxxx://xxxxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/Xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx- 2019-Vehkalahti.pdf
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2021. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alu- eet. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Uutinen 18.11.2021. Hakupäivä 1.12.2022. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xx-XX/Xxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx
Ympäristöministeriö 2015. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Kuulemisen tausta-aineisto. Hakupäivä 3.12.2022. xxxxx://xx.xx/xxxx- ments/1410903/39500356/Taustamuistio.+Valtakunnallisesti+arvokkaiden+maisema-aluei- den+p%C3%A4ivitysinventointi.pdf/2d20d2d0-0e70-1d54-6aa1-2d110a21ad03/Taustamuis- tio.+Valtakunnallisesti+arvokkaiden+maisema-alueiden+p%C3%A4ivitysinven- tointi.pdf?t=1601627699299
Ympäristöministeriö 2022a. Maisemanhoitoalueet vaalivat maaseutumaisemien kulttuuri- ja luon- toarvoja. Hakupäivä 1.12.2022. xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Ympäristöministeriö 2022b. Helmi-ohjelman toteutus etenee hyvin – heikentynyttä luontoa on tä- näkin vuonna hoidettu tuhansia hehtaareja. Uutinen 30.9.2022. Hakupäivä 11.12.2022.
xxxxx://xx.xx/-/xxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxx-xx-xxxxxxx-xxxxxx-xxx- dettu-tuhansia-hehtaareja
LIITE
Valitse ensin, missä roolissa haluat vastata ensisijaisena
Vastaan maanomistajana tai eläinten omistajana Vastaan yhdistyksen edustajana
Vastaan maanomistajana tai eläinten omistajana Onko ympäristösopimus ennestään sinulle tuttu? Kyllä, minulla on ympäristösopimus
Kyllä, minulla on ollut ympäristösopimus, mutta ei enää ole
Kyllä, olen kuullut ja kiinnostunut ympäristösopimuksesta
Kyllä, olen kuullut, mutta en kiinnostunut ympäristösopimuksesta Ei, en ole kuullut ympäristösopimuksesta
Kyllä
Kyllä, minulla on ympäristösopimus
Kyllä, minulla on ollut ympäristösopimus, mutta ei enää ole Kyllä, olen kuullut ja kiinnostunut ympäristösopimuksesta
Kyllä, olen kuullut, mutta en kiinnostunut ympäristösopimuksesta
Tässä osiossa kysytään kokemuksia ja mielikuvia ympäristösopimuksesta. Mieti millainen mielikuva sinulla on sopimuksesta.
Ympäristösopimuksen hakemus on helppo tehdä
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä Ympäristösopimuksen hoitosuunnitelma on helppo tehdä Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä Ympäristösopimuskäsittely on sujuva
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Ympäristösopimus kattaa hyvin sopimusalueen hoidon kuluja
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä Ympäristösopimuksen ehtoja on helppo noudattaa Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Sopimuksen kesto (5 vuotta) on mielestäni
Liian lyhyt – liian pitkä
Ympäristösopimuksesta on muutakin kuin rahallista hyötyä
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä Haluan tehdä sopimuksen tulevaisuudessa Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Kyllä, minulla on ollut ympäristösopimus, mutta ei enää ole Mistä syystä sopimuksesi on päättynyt?
Maataloustoiminta on lakannut Henkilökohtaisista syistä
En ollut tyytyväinen sopimukseen. Miksi? Muusta syystä, mistä?
Kyllä / Ei
Tässä osiossa kysytään kiinnostuksestasi ja valmiudestasi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon. Xxxxxxx, että mietit omaa kiinnostustasi ja aikaasi, sinun ei tarvitse perehtyä hoitotoimenpiteisiin tai kustannuksiin.
Xxxx kiinnostunut maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja sen vaalimisesta
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Haluaisin, että lähelläni tai tilallani sijaitseva vanha laidun kunnostettaisiin
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Xxxx itse kiinnostunut laiduneläinten hoidosta kesän ajan
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Xxxx kiinnostunut antamaan tai vuokraamaan omistamani alan kunnostusta varten.
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Xxxx kiinnostunut itse hoitamaan (niittämään, raivaamaan, aitaamaan... ) laidunaluetta
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Olen kiinnostunut laiduntamaan omia eläimiäni luonnonlaitumella tai metsälaitumella
Täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää
Kunnan vetovoimaisuuden kasvattaminen Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää Maaseutumaisen maiseman säilyttäminen Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää
Voit vielä kertoa esimerkiksi mitä maalaismaisema merkitsee sinulle tai miltä se sinusta näyttää, oletko itse jo tehnyt toimenpiteitä maiseman kunnostamiseksi, haaveiletko kesälampaista vai oli- siko metsittäminen vanhoille laitumille sopiva toimenpide
Vastaan yhdistyksen edustajana
Edustamani yhdistys
Tässä osiossa kysytään yhdistystoiminnan toimintamuotojen tärkeydestä. Mieti, kuinka tär- keää sinusta maaseudun yhdistystoiminnalle seuraavat vaihtoehdot ovat.
Varainhankinta
Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää Kylän yhteisöllisyyden lisääminen Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää
Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen
Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää
Kunnan vetovoimaisuuden kasvattaminen Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää Maaseutumaisen maiseman säilyttäminen Ei kovin tärkeää – hyvin tärkeää
Tässä osiossa kysytään yhdistyksen halukkuudesta ja mahdollisuudesta aloittaa alueen hoitaminen ympäristösopimuksen avulla.
Kuinka kiinnostavana pidät seuraavia vaihtoehtoja yhdistyksellenne omasta mielestäsi. Laidunalueen hoito niittämällä ja raivaamalla
Ei lainkaan kiinnostavaa – hyvin kiinnostavaa Laidunalueen hoito ja laiduneläimistä huolehtiminen Ei lainkaan kiinnostavaa – hyvin kiinnostavaa
Vain laiduneläimistä huolehtiminen kesän ajan
Ei lainkaan kiinnostavaa – hyvin kiinnostavaa Sitoutuminen hoitosopimukseen useaksi vuodeksi Ei lainkaan kiinnostavaa – hyvin kiinnostavaa
Kiinnostuin maatalousluonnon ja maiseman hoidosta
Kyllä, aion tutustua asiaan ja ehdottaa yhdistyksellemme maisemanhoitoa Kyllä, mutta en usko yhdistyksellämme olevan mahdollisuutta sitoutua. Miksi?
En, en usko maisemanhoidon sopivan yhdistyksemme toimintaan. Miksi? En tiedä