Neuvottelutulos kilpailukykysopimukseksi 29.2.2016
NEUVOTTELUTULOS 31.5.2016
9 § (opettajat) muutettu ja allekirjoituspöytäkirjan 3 § (työurien pidentäminen) korjattu 31.5.2016
VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SOPIMUSKAUDELLE 2017–2018
1 §
Neuvottelutulos kilpailukykysopimukseksi 29.2.2016
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.2.2016 saavuttaneet neuvottelutuloksen kilpailukykysopi- muksesta. Osapuolet ovat sopineet tämän neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasta valtionhallinnon virka- ja työehtosopimusratkaisusta.
2 § Sopimuskausi
Tämän sopimuksen sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018.
3 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhteen ehtoi- hin, ellei toisin ole säädetty, määrätty tai sovittu.
Tämän sopimuksen noudattamisesta voidaan sopia erikseen niillä työehtosopimusaloilla, joilla työ- ehtosopimuksen palkkausperusteet ja muut palvelussuhteen ehdot kokonaan tai pääosin on sovittu määräytyväksi muun kuin valtion yleisten työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
4 §
Muut keskustason virka- ja työehtosopimukset
Tämän sopimuksen lisäksi on valtion keskustasolla uudistettu 2 §:ssä tarkoitetulle sopimuskaudelle valtion yleinen virka- ja työehtosopimus ja valtion virka- ja työehtosopimukset työajoista, vuosilo- mista ja matkakustannusten korvaamisesta, niistä ilmenevin tavoin muutettuina.
5 §
Virastojen virka- ja työehtosopimusten uudistaminen keskustasolla
Tällä keskustason virka- ja työehtosopimuksella uudistetaan 31.1.2017 päättyvin sopimuskausin sen allekirjoittamispäivänä voimassa olevat alakohtaiset virka- ja työehtosopimukset tämän sopimuksen sopimuskaudeksi. Täten uudistettujen sopimusten oikeusvaikutukset ovat samat kuin jos sopimukset olisi uudistettu paikallistasolla.
6 § Sopimustarkistukset
Virka- ja työehtosopimuksiin ei ole tehty palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia kuin tässä sopimusratkaisussa on sovittu.
7 §
Työajan pidentäminen
Vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla on sovittu tämän sopimuksen liitteenä 1 olevasta työ- ajoista tehdystä valtion virka- ja työehtosopimuksesta ilmenevällä tavalla. Muutettuja sopimusmää- räyksiä sovelletaan ensimmäisen 1.2.2017 jälkeen alkavan täyden kalenteriviikon ja työjakson alusta lukien.
8 §
Työajan pidentäminen eräiden henkilöstöryhmien osalta
Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien työaikaa koskevien virkaehtosopimusten piiriin kuuluvien virkamiesten työaikaa pidennetään virastotason sopimuksilla vastaavasti kuin työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muiden virkamiesten osalta sovittu. Sikäli kuin tällaista virastokohtaista sopimusta ei tehdä 15.6.2016 mennessä, noudatetaan työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa sovittuja sopimusmuutoksia sellaisinaan 1.2.2017 lukien myös näillä sopimusaloilla.
Mikäli muissa kuin tässä tai 9 §:ssä mainituissa tapauksissa on virasto- tai sopimusalakohtaisia virka- tai työehtosopimusmääräyksiä tai työaikajärjestelyjä, muuttuvat ne tämän sopimuksen nojalla siten, että niiden piirissä olevan henkilöstön työaikaa pidennetään vastaavasti kuin mitä työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muiden virkamiesten ja työntekijöiden osalta sovittu.
Kilpailukykysopimuksen edellyttämän mukaisesti tuomioistuimen jäsenen, esittelijän, käräjäviskaa- lin ja notaarin, yleisen oikeusavustajan, yleisen syyttäjän, ulosottomiehen ja haastemiehen tehtä- vissä toimivien virkamiesten vuosittain työhön käytettävää aikaa lisätään 24 tunnilla. Tämän lisäyk- sen toteuttamistapa sovitaan oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä asianomaisten hallinnonalan virkamiesyhdistysten kesken tarkentavilla virkaehtosopimuksilla. Sikäli kuin näitä sopimuksia ei tehdä 30.9.2016 mennessä, toteuttamistapa sovitaan valtion keskustason osapuolten kesken.
Osa-aikaisten virkamiesten ja työntekijöiden työaikaa pidennetään samassa suhteessa kuin vastaa- van kokoaikaisen virkamiehen tai työntekijän työaikaa pidennetään.
9 §
Valtion oppilaitosten opetushenkilöstön työajan pidentäminen
Valtion oppilaitosten opetushenkilöstön työajan pidentäminen 1.2.2017 lukien toteutetaan seuraa- vasti.
I. Opettajat, joille on sovittu opetusvelvollisuus mutta ei varsinaista työaikaa A. Opinto-, suunnittelu- tai muun opettajatyön lisäys
Sopimusmääräykset, jotka tulevat voimaan 1.8.2017
1. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla virkamiehellä on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden ja aiemmin so- vitun opinto- ja suunnittelutyön lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu- tai muuhun opettajatyöhön yhteensä lukuvuoden aikana 24 tunnin ajaksi. Lukuvuoden työajaksi ote- tulla on vastaava osallistumisvelvollisuus enintään 20 tunnin ajaksi.
Soveltamisohje:
Tästä työajasta määrätään 12 tuntia oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina. Perustellusta syystä työaikaa voidaan määrätä pidettäväksi korkeintaan yhtenä 6 tunnin päivänä. Tämä päivä tulee pitää oppilastyövuoden aikana lauantaipäivänä. Muut tunnit työajasta pidetään osana yhteissuunnittelutyöaikaa ao. koulutusmuodon sopimusmääräyksen mukaisesti.
Muuna opettajatyönä ei voida määrätä työtä, joka on opetusvelvollisuuteen luettavissa tai työtä, jonka korvaaminen perustuu erilliseen sopimusmääräykseen.
2. Määräaikaisella vähintään lukukauden työajalle tai vastaavan pituiseen palvelussuhteeseen ote- tulla virkamiehellä on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvoitteen lisäksi osallis- tua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu- tai muuhun opettajatyöhön yhteensä enintään 10 tunnin ajaksi oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina ja/tai vaihtoehtoisesti osana yhteissuunnit- telutyöaikaa ao. koulutusmuodon sopimusmääräyksen mukaisesti.
Soveltamisohje:
Lukukauden tai vastaavan mittaisella palvelussuhteella tarkoitetaan noin 19 viikkoa kestävää tai pidempää opettajan palvelussuhdetta.
3. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla vähintään 10 vuosiviikkotuntia opettavalla sivutoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus varsinais- ten koulupäivien ja muun työvelvoitteen lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnit- telu tai muuhun opettajatyöhön yhteensä enintään 10 tunnin ajaksi. Tällöin tuntipalkka maksetaan 10 tuntia ylittävältä ajalta. Työaika määrätään pidettäväksi kuten edellä kohdassa 2 on sanottu.
4. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla alle 10 vuosiviikkotuntia opettavalla sivutoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus varsinaisten kou- lupäivien ja muun työvelvoitteen lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu tai muuhun opettajatyöhön yhteensä enintään 4 tunnin ajaksi. Tällöin tuntipalkka maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta. Työaika määrätään pidettäväksi tilaisuuksina oppilastyöpäivinä ja/tai vaihtoehtoi- sesti yhteissuunnittelutyöaikana ao. koulutusmuodon sopimusmääräysten mukaisesti.
Sopimusmääräys, joka on voimassa 1.2. - 31.7.2017
4. Lukuvuonna 2016- 2017 ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua opinto-, suunnittelu tai muuta opettajatyötä voidaan määrätä ko. kohdan mukaisessa palvelussuhteessa olevalle toistaiseksi voi- massa olevassa palvelussuhteessa ja lukuvuodeksi otetulle määräaikaiselle opettajalle enintään 10
tuntia. Lukuvuoden työajaksi otetuille työtä voidaan määrätä enintään 8 tuntia. Tämä työaika mää- rätään pidettäväksi kuten edellä kohdassa 2 on sanottu.
B. Yhteissuunnittelutyöajan lisäys
Perusopetus ja lukiokoulutus, 1.8.2017 voimaan tuleva sopimusmääräys Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on perusopetuksessa opettajalla kor-
keintaan 126 tuntia ja lukiokoulutuksessa aineenopettajalla korkeintaan 50-107 tuntia. Yhteissuun- nittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.
II. Muu opetushenkilöstö
Ns. kokonaistyöaikaa noudattavien opettajien, rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden työajan pidennys to- teutetaan vastaavasti kuin virastotyöaikaa noudattavien virkamiesten ja työntekijöiden osalta on työ- ajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa sovittu.
10 §
Valtion virkamiesten ja työntekijöiden lomarahat
Kilpailukykysopimuksen edellyttämällä tavalla osapuolet ovat sopineet valtion virkamiesten ja työn- tekijöiden lomarahojen määräaikaisesta alentamisesta 30 %:lla nykyisestä tasosta. Alentaminen kos- kee vuosina 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuja lomarahoja. Alenta- minen on sovittu toteutettavaksi tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:stä ilmenevällä ta- valla.
11 §
Virastoerät eräissä fuusiovirastoissa
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Luonnonvarakeskuksen ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin osalta on käytettävissä seuraavat virastokohtai- set erät niille tehtävien fuusiovpj -sopimusten rahoitukseen. Kansallisen koulutuksen arviointikes- kuksen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Valtorin osalta käytettävissä on kaksi 0,20 %:n määräistä erää, ensimmäinen 1.8.2014 lukien ja toinen 1.8.2015 lukien laskettuina. Luonnonvarakeskuksen osalta käytettävissä on yksi 0,20 %:n määräinen erä 1.8.2015 lukien laskettuna.
12 §
Palkkausjärjestelmien valmistelu tulevissa organisaatiomuutostilanteissa
Tulevissa organisaatiomuutostilanteissa uuden viraston vpj:n valmistelu aloitetaan asianomaisten työnantajaviranomaisten ja palkansaajajärjestöjen kesken osana muutoksen muuta valmistelua mahdollisimman pian sen jälkeen kun organisaatiomuutoksesta on hallitustasolla päätetty.
Vpj:n valmistelu sekä siihen liittyvä neuvottelu- ja sopimustoiminta järjestetään ja ajoitetaan siten, että vpj -sopimuksesta voidaan saavuttaa neuvottelutulos ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa. Sopimusosapuolet harkitsevat, voivatko ne tehdä sopimuksen jo ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa, vai tehdäänkö neuvottelutuloksen viimeistely sopimukseksi
ns. maanmittauslauseketta käyttäen uuden viraston olemassaolon ensimmäisten kuukausien aikana. Tarkoitus on kummassakin tapauksessa tarvittaessa sopia, että uutta vpj:tä sovelletaan takautuvasti.
Tällaisen vpj -valmistelun riittävän varhaisessa vaiheessa toteutumisen varmistamiseksi tarkastellaan uuden viraston vpj:n valmistelun alussa, kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen tarkastelun asemesta, voidaanko jokin lakkaavissa virastoissa noudatettava vpj -järjestelmä ottaa uuden viraston vpj -järjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi. Tätä pidetään ensisijaisesti harkittavana vaihtoehtona.
13 §
Määräykset virastotason ja paikallisesta sopimisesta virka- ja työehtosopimuksella
Virastotason neuvottelu- ja sopimustoiminnassa noudatetaan ns. jatkuvan neuvottelun periaatetta, jonka mukaan osapuolet voivat sopimuskauden aikana tarkoituksenmukaisella tavalla tarkastella esiin tulevia sopimusten kehittämistarpeita ja neuvotella niistä. Tämä sopimus määrittää virastotason ja paikallisen virka- ja työehtosopimuksella sopimisen edellytykset ja puitteet.
Virastotason ja paikallisesta sopimisesta virka- ja työehtosopimuksella on määräyksiä myös valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sekä muissa keskustason virka- ja työehtosopimuksissa.
Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella ja viraston työehtosopimuksella voidaan sopia niistä asioista, joita varten on sovittu tämä mahdollisuus keskus- tason sopimuksessa (ns. sopimusaukko) tai tämä mahdollisuus perustuu välittömästi lain säännök- seen, ja siihen on annettu tarvittava neuvottelumääräys.
Näin ollen palkkausten ja muiden palvelussuhteen ehtojen osalta voidaan neuvotella ja sopia varsin- kin samoista asioista, joista kullakin sopimusalalla on ennestään ollut sovittuna virka- ja työehtoso- pimuksin. Keskeisiä tällaisen sopimisen kohteita ovat vpj:n kehittäminen ja virastotason neuvottelu- jen piiriin kuuluvat tuloksellisuutta edistävät työaikaratkaisut.
Vpj:tä voidaan kehittää myös siten, että sovitaan kehittämistoimenpiteistä vaiheittain, siirtymäkau- simenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen myöhemmillä virastoerillä (vast.) siten, että vaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa.
Viraston tarkentavaa virkaehtosopimusta tai työehtosopimusta ei saa tehdä siten, että sopimuksesta aiheutuisi valtiolle lisäkustannuksia. Virka- ja työehtosopimusten rahoitus katetaan kunkin alan pai- kallisesti toteutettavilla sopimuserillä.
Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella tai viraston työehtosopimuksella ei voida poiketa määräyksistä, jotka koskevat säännöllisen työajan keskimää- räistä pituutta, vuosiloman pituutta tai sairaus- ja äitiyslomaetuuksia.
14 §
Palkkapolitiikka vpj:n soveltamiskäytännössä
Vpj -palkkausjärjestelmissä palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuori- tukseen. Vpj -palkkapolitiikka on tarkoitettu toimimaan kannustavasti ja oikeudenmukaisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä sekä parantaa johtamista ja työnantajakilpailukykyä.
Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehitty- minen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla henkilöstölle tilanteiden mukaan ja tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtä- viä. Sopimusalan määrärahatilanne ei saa vaikuttaa henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin.
Edellä sanottujen perusteiden ja tavoitteiden huomioimiseksi sekä palkkausjärjestelmän yleisen kan- nustavuuden vuoksi keskustason osapuolet korostavat, että virkamiehillä ja työtekijöillä on vpj -so- pimusten perusteella ja mukaisesti oikeus vpj -palkkaukseen ja toisaalta työnantajalla on mahdolli- suus myös palkkauksen muuttamiseen vaativuus- tai suoritustason alentuessa, sopimusten ja niihin sisältyvien turvaamismääräysten mukaisesti.
15 § Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvauksia koskevia määräyksiä muutetaan 1.1.2018 lukien, aikaisempaa käy- täntöä vastaavasti.
16 § Allekirjoittamispöytäkirja
Tähän sopimukseen liittyvän allekirjoittamispöytäkirjan määräykset ovat sopimuksenvaraisten asioi- den osalta voimassa virka- ja työehtosopimuksena.
Virkaehtosopimusjärjestelmä
17 § Työrauha
Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uu- den sopimuksen aikaansaamiseksi.
Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Työehtosopimusjärjestelmä
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
18 § Sopimuksen voimassaolo
Sopimuskausi jatkuu 2 §:ssä todetun ajanjakson jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jon- kun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatko- vuoden päättymistä.
Virastojen tarkentavien virkaehtosopimusten ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti tulevat tä- män sopimuksen irtisanomisella samalla myös ne irtisanotuiksi.
Helsingissä xx päivänä kesäkuuta 2016 VALTIOVARAINMINISTERIÖ
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY. PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY.
Valtion työmarkkinalaitos, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvin- vointialojen ammattiliitto JHL ry sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry ovat 31.5.2016 saavuttaneet neuvottelutuloksen tästä valtion sopimusratkaisusta.
Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt toteavat 31.5.2016 jälkeen, että kilpailukykysopimusta ei synny, tämä neuvottelutulos raukeaa.
Helsingissä 31.5.2016 VALTIOVARAINMINISTERIÖ
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY. PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY.
SOPIMUSKAUDELLE 2017–2018 xx.6.2016 TEHDYN VALTION VIRKA- JA TYÖEHTO- SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISPÖYTÄKIRJA
1 §
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee sa- malla julkisen talouden sopeuttamista.
Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
2 §
Lomarahan määräaikainen alentaminen
Poiketen siitä, mitä on sovittu valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 24 §:n 3 ja 4 momentissa, seuraavaa sovelletaan niiden lomarahojen osalta, jotka maksetaan 31.3.2017, 31.3.2018 ja 31.3.2019 päättyviltä lomanmääräytymisvuosilta.
Kuukausipalkkaisen virkamiehen ja työntekijän lomaraha on sanotun sopimuksen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 2,8 prosenttia, 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 3,5 pro- senttia ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4,2 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Tunti- ja urakkapalkkaisen virkamiehen tai työntekijän lomaraha on 35 prosenttia hänen sanotun sopimuksen 19 §:n mukaisesta vuosilomapalkastaan.
Poiketen siitä, mitä muualla on sovittu vuosilomasopimuksen voimassaolosta, tämä pykälä on virka- ja työehtosopimuksena voimassa 1.2.2017 – 31.12.2019 ja sen määräyksiä sovelletaan sinä aikana tai sen jälkeen maksettaviin kyseessä olevien lomanmääräytymisvuosien ajalta ansaittuja lo- mia koskeviin lomarahoihin.
3 §
Työurien pidentäminen
Valtion keskustason osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää työurien pidentämistä tukemalla valtion työyhteisöjen tuloksellista toimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia koko työuran ajan. Työ- hyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisöjen kehittä- mistä. Työhyvinvointia edistävien toimien vaikutukset näkyvät virastoissa parantuneena työssä jak- samisena sekä vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläköitymisinä sekä työn tulok- sellisuuden paranemisena.
Asetetaan työryhmä selvittämään virastojen käytettävissä olevia toimenpiteitä, joilla tuetaan erityi- sesti yli 55-vuotiaiden virkamiesten ja työntekijöiden työssä jaksamista sekä työurien pidentämistä.
Työryhmän tehtävänä on myös seurata työn tekemisen tapojen uudistamista valtionhallinnossa. Li- säksi selvitetään virastoissa käytössä olevia sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja uudistustar- peita.
Työryhmän tehtäviin kuuluu myös tukea ja seurata työtapaturmien vähentämis- ja työssäjaksamista- voitteiden toteutumista. Työtapaturmien osalta tavoitteena on nolla työtapaturmaa.
Työryhmän toimikausi on 1.2.2017 – 31.1.2018.
4 § Kehityskeskustelut
Jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kehityskeskusteluissa tulee myös käydä läpi työuran pidentämistä tukevia toimenpiteitä vähintään viisi vuotta ennen arvi- oitua eläkkeelle jäämistä tai heidän täytettyään 58 vuotta. Kehityskeskustelussa esille nousseiden toi- menpiteiden pohjalta voidaan tarvittaessa laatia yksilöllinen etenemismalli (työurasuunnitelma), jossa huomioidaan erilaisia työhön (työtehtävät, työolosuhteet, työajat jne.) ja työuralla jatkamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä osaamisen siirtäminen.
5 §
Tuloksellisuutta edistävät työaikajärjestelyt ja -ratkaisut sekä työaikapankit virastoissa
Virastojen tulee tarkastella virastokohtaisia työaikoja koskevia sopimusmääräyksiään ja työaikajär- jestelyjään tavoitteena toiminnan tuloksellisuutta edistävät työaikaratkaisut. Tällaisissa työaikaratkai- suissa työaikaa sijoitetaan ja kohdennetaan toiminnan ja henkilöstöstrategian edellyttämällä tavalla. Työn tekemistä suunnataan toiminnan painopisteiden mukaisesti vastaamaan esimerkiksi toiminnan kausivaihteluista ja ruuhkahuipuista, palvelutarpeista tai muista aikatauluvaatimuksista johtuviin en- nakoitavissa oleviin tai yllättäviin työmäärävaihteluihin. Tavoitteena on työajan tehokkaampi käyttö toimintaan perustuvien joustavien työaikajärjestelyjen avulla.
Työaikajärjestelyt ja -ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työajan tasoittumisjärjestelyjen käyttöönot- toon, työvuoroihin ja niiden sijoitteluun, eri työaikamuotojen käyttöön sekä varallaolojärjestelyjen keventämiseen ja purkamiseen. Nämä ratkaisut voivat olla toteutettavissa työaikajärjestelyillä yhteis- toimintamenettelyä noudattaen. Virka- ja työehtosopimusmuutoksia edellyttävien työaikaratkaisujen toteuttaminen tapahtuu sopimuksen 13 §:ssä, työajoista tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa ja työaikalaissa virastotason sopimustoiminnalle asetetuilla edellytyksillä ja puitteissa.
Keskustason osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää työaikapankkien käyttöä virastoissa. Vi- rasto-osapuolten tulee selvittää mahdollisuudet käyttää työaikapankkeja ja neuvotella niiden käyt- töönotosta.
6 § Matkatyöryhmä
Asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja neuvotella vuoden 2018 alusta lukien voimaan tulevat matkakustannusten korvausten tarkistukset. Työryhmän toimikausi on 1.2.2017 – 31.1.2018.
Työryhmä selvittää matkustussäännön kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia sekä tekee tarpeel- liseksi harkitsemiaan esityksiä.
7 § Tilastotyöryhmä
Tilastotyöryhmä jatkaa toimintaansa seuraamalla pysyvän vuosittaisen toimeksiantonsa mukaisesti työmarkkinoiden ansio-, tulo- ja kustannuskehitystä sekä valtion palkansaajien ostovoimaa ja ansio- tasoa työmarkkinoilla. Työryhmän toimikausi on 1.2.2017- 31.1.2018.
8 §
Tasa-arvotyöryhmä
Tasa-arvotyöryhmä seuraa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelman toimeenpanoa ja tarkastelee samapalkkaisuuden kehitystä valtiolla sekä tekee tarvittaessa ehdotuk- sia samapalkkaisuuden edistämisestä valtionhallinnossa. Työryhmä selvittää sukupuolten tasa-arvon edistämistä valtion virastoissa koskevan suosituksen päivitystarvetta ja tekee mahdollisesti tarvitta- vat päivitykset. Työryhmän toimikausi on 1.2.2017 – 31.1.2018.
9 §
Valtion palkkausjärjestelmien kehittämisryhmä
Asetetaan osapuolten välinen työryhmä edistämään vpj:n kehittämistyötä ja valmistelemaan tarvit- tavia keskustason linjauksia vpj:n kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi on 1.9.2016–31.1.2018.
10 § Työaikatyöryhmä
Työaikatyöryhmä jatkaa työtään myös sopimuskaudella 1.2.2017–31.1.2018. Työryhmä selvittää muun muassa lomarahavapaapäivien vaikutuksia työaikalaskentaan virkamiesten jaksotyössä.
11 § Selviytymislauseke
Yhteistoiminta ja sopeuttamiskeinot valtion viraston kohdatessa taloudellisia vaikeuksia
Jos valtion virasto on joutunut tai joutumassa sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, virastotason osapuolet voivat käynnistää tarkastelun taloudelli- sista vaikeuksista sekä niihin sopeutumisen keinoista. Aloitteen tarkastelusta voi tehdä virastotason sopijaosapuoli. Tarkastelun osapuolet voivat tarvittaessa pyytää keskustason osapuolten tukea asian käsittelyssä. Jos tässä tarkoitetut taloudelliset vaikeudet koskevat koko valtionhallintoa tai merkittä- vää osaa siitä, voidaan keskustasolla tehdä vastaava tarkastelu valtion työmarkkinalaitoksen tai val- tion pääsopijajärjestön aloitteesta.
Selviytymissopimuksen käyttö
Mikäli osapuolet katsovat, että taloudellisista vaikeuksista pystytään selviytymään ilman lomautuksia tai irtisanomisia muiden turvaavien toimien lisäksi palvelussuhteen ehtojen väliaikaisen sopeuttami- sen avulla, voidaan sopeuttamistoimenpiteistä sekä niiden täsmentämisestä ja toteuttamisesta sopia virastokohtaisilla tarkentavilla virkaehtosopimuksilla ja työehtosopimuksilla enintään vuodeksi ker- rallaan. Osapuolten on informoitava keskustason osapuolia (koordinaatioryhmä) ennen sopimusneu- vottelujen aloittamista.
Palvelussuhteen ehtoihin tehdyt muutokset ovat väliaikaisia eikä virastokohtaisen sopimuksen pii- rissä olevaa henkilöstöä sen sopimuskauden aikana irtisanota tai lomauteta. Mikäli työnantaja kuiten- kin joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään virastokohtaisen sopimuksen voimassa ol- lessa, siinä sovitut palvelusuhteen ehtoja koskevat etuuden muutokset palautetaan takautuvasti ilman aiheetonta viivytystä henkilöstölle täysimääräisenä.
Luottamusmiesten asema selviytymislausekkeen soveltamisessa
Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 2 on sovittu periaatteet luottamusmiesten ajankäytöstä ja tietojen saannista. Ennen kuin selviytymislauseketta ryhdytään soveltamaan, työnan- tajan on sovittava luottamusmiehen kanssa tarvittavan ajan käytöstä ja tietojen saannin yksityiskoh- dista.
Jokaisella viraston sopijaosapuolella on oikeus nimetä yksi viraston luottamusmies, jolla on läsnä- olo- ja puheoikeus viraston johtoryhmässä (vast.) sen käsitellessä sopeuttamistoimien perusteena olevia taloudellisia vaikeuksia ja niiden johdosta tarvittavia toimenpiteitä.
Tämä pykälä tulee voimaan, kun kilpailukykysopimuksen 6. kohdassa sovitut työntekijöiden työttö- myysturvan ja palkkaturvan tason turvaavat lakimuutokset ovat voimassa.
12 §
Muutosturvaan liittyvä koulutuskorvaus
Kilpailukykysopimukseen liittyy hallituksen toimenpiteenä työsopimuslain muutos, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottaville työntekijöille tulee tietyillä edellytyksillä oi- keus koulutuskorvaukseen. Vastaava oikeus toteutetaan samasta ajankohdasta lukien myös valtion
virkamiehille säätämällä asiasta valtion virkamieslaissa tai mikäli valtion virkamieslakia ei muuteta, sopimalla erikseen tätä vastaava virkaehtosopimusmääräys.
13 §
Eräät määräykset palkkatason turvaamiseksi
Määräykset palkkatason turvaamiseksi eri tilanteissa ovat tämän allekirjoittamispöytäkirjan liitteenä.
14 §
Tasokuvausten edistäminen tehtävien vaativuusarvioinnissa
Niillä vpj -sopimusaloilla, joilla ei ennestään ole osana sopimusta käytössä vaativuuden arviointijär- jestelmän selkeän soveltamisen tukena vaativuustasojen tehtävien sanallisia tasokuvauksia tai muuta, samaa tarkoitusta palvelevaa yksinkertaista vaativuusluonnehdintaa, virastotason osapuolten tulee yhteisesti tarkastella mahdollisuutta ottaa sellainen käyttöön sekä pyrkiä valmistelemaan ja neuvot- telemaan siitä johtuvista muutoksista sopimusasiakirjoihin.
Tässä valmistelussa ja neuvottelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen että tasokuvaukset ja nii- den vaativuusarviointi ovat yhtäpitäviä sopimusalan vaativuusarviointijärjestelmän kanssa ja perus- tuvat siihen ja että osapuolten, luottamusmiesten ja arviointiryhmän tietojensaanti ja vaikutusmah- dollisuudet eivät muutoksen johdosta heikkene. Näistä asioista otetaan tarvittavat määräykset sopi- musasiakirjoihin.
15 §
Vanhojen palkkojen seuranta
Viime vuosina tehtyihin fuusiovirastojen vpj -sopimuksiin sisältyvät määräykset palkkausten turvaa- misesta (ns. vanhat palkat), joiden perusteella osalle henkilöstöstä maksetaan vpj -järjestelmän mu- kaista palkkaa korkeampaa palkkausta.
Näiden ja jatkossa perustettavien virastojen vpj -sopimuksiin sisältyvät ja sisällytetään määräykset vpj -järjestelmän seurannasta ja kehittämisestä. Tällaisen seurannan yhteydessä seurataan ja tarkas- tellaan myös 1 momentissa tarkoitettujen vanhojen palkkojen ja niiden saajien määrien kehitystä ja sen syitä, kiinnittäen huomiota toisaalta vanhaa palkkaa saavien palkkaukselliseen asemaan ja sen kehitykseen, toisaalta yleisemmin vanhojen palkkojen lakkaamisen vaikutukseen viraston palkkake- hitykseen.
16 §
Palkkaus harjoittelutyössä
Valtion palveluksessa harjoittelutehtävissä olevan henkilöstön palkkauksesta on määrätty erikseen.
17 §
Uutena viraston palvelukseen tulevan henkilön henkilökohtainen palkanosa
Vuoden 2003 mallisopimuksen mukaan henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaa- van hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan, ja suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta, jolloin henkilökohtainen pal- kanosa määräytyy suoritustason mukaisesti. Virastojen vpj -sopimuksiin sisältyy yleensä vastaava määräys.
Osapuolet korostavat, että kysymyksessä on tällaista määräystä sovellettaessa henkilön pätevyyteen, osaamiseen, työkokemukseen ja aikaisempaan suoriutumiseen ja niistä saatavaan tietoon perustuva aito arviointi. Arvioinnissa noudatetaan vpj -sopimuksen mukaisia suorituksen arviointitekijöitä ja suhteutetaan arviointi muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökohtainen palkanosa vahvistetaan myös näissä tapauksissa henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaisesti.
18 §
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä virkamiehen tai työntekijän kes- ken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työ- päivää kohti. Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Myönnetty vapaa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä, kuten virkamiehen tai työntekijän pyytäessä sitä sairautensa johdosta. Tällöin peruutettua vapaata vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana. Lomarahavapaata pidetään virassa- ja työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomaoikeutta laskettaessa. Xxxxxxxxxxxxx voidaan siirtää pidettäväksi uu- dessa virastossa, kun virkamies tai työntekijä siirtyy valtion muun viraston palvelukseen.
19 § Arviointiryhmien palkkiot
Sopimusaloilla, joilla on voimassa vpj -palkkausjärjestelmä, maksetaan ns. mallisopimuksen 4 §:ssä tarkoitetun arviointiryhmän puheenjohtajalle ja jäsenelle palkkiota, jonka määrä on jäsenelle 360 eu- roa ja puheenjohtajalle 720 euroa vuodelta. Palkkio maksetaan 12 kuukauden jaksolta jälkikäteen. Jos asianomainen ei ole jonkin kalenterikuukauden aikana osallistunut ryhmän työhön, palkkio mak- setaan hänen sijastaan toimineelle, laskien kalenterikuukautta kohti 1/12 osa. Tätä palkkiota makse- taan samoin perustein puheenjohtajalle ja jäsenelle myös muun nimisessä työnantaja- ja palkansaaja- osapuolen yhteisessä ryhmässä, jonka tehtävät käsittävät arviointiryhmälle mallisopimuksen mukaan kuuluvat tehtävät. (YK: 06000)
Mikäli henkilö toimii ensimmäisessä momentissa tarkoitetussa tehtävässä kahdessa ryhmässä, sano- tut palkkiot maksetaan kummastakin erikseen. Jos henkilö toimii näissä tehtävissä useammassa kuin kahdessa ryhmässä, palkkiot maksetaan kuitenkin kahden ryhmän perusteella.
20 §
Virkapukujen hankintakustannukset
Virkapukuavustuksista annetun asetuksen (850/1969) 4 §:ssä säädetyn estämättä työnantaja vastaa palveluksessaan olevalle henkilöstölle hankittavien virkapukujen hankintakustannuksista täysimää- räisesti.
LIITE
Eräät määräykset palkkatason turvaamiseksi (allekirjoittamispöytäkirjan 13 §)
1. Tehtäväkohtainen palkanosa tehtävien vaativuuden alentuessa
1.1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativam- piin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä.
1.2. Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnanta- jan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointi- ryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdol- lisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole vält- tämätöntä toteuttaa jo sitä ennen.
1.3. Henkilön tehtäväkohtaista palkanosaa ei 1.2. kohdassa tarkoitetun tehtävämuutoksen johdosta alenneta 24 kalenterikuukauden aikana tehtävien sanotusta muutoksesta. Työnantaja jatkaa entisen vaativuustason mukaisten tehtävien mahdollisuuden selvittämistä tämän ajan.
1.4. Edellä 1.2. ja 1.3. kohdissa sanottu koskee soveltuvin osin myös määräaikaisia ja muutoin rajoi- tetuksi ajaksi annettuja tehtäviä ja perustettuja palvelussuhteita, mutta ei kuitenkaan tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi annettujen tehtävien taikka määräaikaisen tai muutoin rajoitetuksi ajaksi perustetun palvelussuhteen päättyessä taikka uuden pal- velussuhteen alkaessa. Momentit eivät koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin.
1.5. Alakohtaisia sopimuksia palkkauksen alentamisen rajoittamisesta vaativuuden alentuessa nou- datetaan 1.1.-4. kohtien asemesta.
1.6. Mitä edellä 1.1, 1.2. ja 1.4. kohdissa on sovittu, sovelletaan sen asemesta, mitä virastotasolla on sovittu mallisopimuksen 4 §:n 8 momentin ja sen huomautusten tai niiden myöhempien muutosten nojalla.
1.7. Palkkauksen turvaamisesta eräiden organisaatiomuutos- ja sopimustilanteiden osalta on sovittu alla kohdassa 2 ja kohdassa 3 taikka sen nojalla virastotason sopimuksessa. Jos tässä 1. kohdassa sovittua on sovellettava yhtä aikaa edellisessä virkkeessä sanottujen sopimusmääräysten kanssa, nou- datetaan sitä, mikä on palkansaajalle edullisempaa. Henkilöllä, jolla on oikeus ensimmäisessä virk- keessä sanotuissa sopimusmääräyksissä tarkoitettuun vanhaan palkkaan tai palkanlisään, tämä oikeus säilyy vaativuustason alenemisen estämättä myös aikana, jona tehtäväkohtainen palkanosa on 1.3. momentin perusteella säilytetty ennallaan.
2. Palkkaus henkilöstön siirtyessä organisaatiomuu- toksessa suoraan lain nojalla
2.1. Tätä 2. kohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa henkilöstö siirtyy organisaatiomuutoksessa suoraan lain nojalla valtionhallinnon virastosta toiseen, eikä sama palkkausjärjestelmä ole sovellettavana mo- lemmissa virastoissa, ellei virastotason virka- tai työehtosopimuksella ole sovittu tai sovita muuta.
2.2. Seuraavaa noudatetaan täten siirtyneen henkilön osalta niin kauan kuin hän on siirtymähetkestä alkaen keskeytyksettä vastanottavan viraston virkaan nimitettynä tai toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa.
2.3. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetken euromääräisen palkkansa siten kuin 2.4. ja 2.5. koh- dissa on sovittu.
2.4. Jos vastaanottavassa virastossa jo on palkkausjärjestelmä ja jos henkilön euromääräinen kuukau- sipalkka siirtymähetkellä on hänelle vastaanottavassa virastossa maksettavaa kuukausipalkkaa kor- keampi, hänellä on oikeus palkkojen erotuksen määräiseen palkanlisään. Niissä tapauksissa, joissa henkilön tehtävien vaativuus ei siirrossa säily entisellä tasolla, palkanlisä lasketaan sellaisen kuukau- sipalkan, jota luovuttavassa virastossa olisi asianomaisessa alemman vaativuuden tehtävissä mak- settu, ja vastaanottavassa virastossa maksettavan kuukausipalkan erotuksena. Henkilön kuukausipal- kan nousu siirtymähetken jälkeen alentaa palkanlisän euromäärää nousua vastaavalla euromäärällä. Palkanlisä lakkaa kuukausipalkan saavuttaessa edellä tässä momentissa tarkoitetun kuukausipalkan, jonka perusteella palkanlisä on laskettu. Palkanlisä säilyy muussa tapauksessa niin kauan, kuin teh- tävät keskeytyksettä säilyvät vähintään sillä vaativuustasolla, jolla ne olivat vastaanottavassa viras- tossa siirtymähetkellä.
2.5. Niin kauan kuin vastaanottavassa virastossa ei vielä ole palkkausjärjestelmää, työnantaja voi muuttaa siirtymähetken euromääräistä palkkaa yleisten työoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaisesti.
2.6. Kohtien 2.1 – 5. mukaista linjausta sovelletaan siirtymiseen kannustamiseksi myös, kun henki- löstöä siirtyy vapaaehtoisuuteen perustuen toimintayksiköstä toiseen toimintojen alueellistamisessa, ellei muusta palkkausjärjestelystä erikseen sovita.
2.7. Tämän pykälän perusteella palkanlisää saavan oikeus yleiskorotuksiin määräytyy lisän sisältävän kokonaiskuukausipalkan perusteella.
2.8. Suoraan lain nojalla siirtyvällä henkilöllä on oikeus 24 kuukauden ajan siirtymähetkestä alkaen vähintään siihen kuukausipalkkaukseen, johon hänellä silloin oli oikeus luovuttavassa virastossa. Tästä palkkauksesta on vastaavasti voimassa, mitä yleensä on voimassa vpj -takuupalkkauksesta.
2.9. Jos suoraan lain nojalla siirtyvällä tai 2.6. kohdassa tarkoitetulla henkilöllä on siirtymäajankoh- tana luovuttavan viraston palkkausjärjestelmässä oikeus takuuosaan tai -palkkaukseen, siten kuin siitä oli sovittu vpj -järjestelmän käyttöönottamisen yhteydessä, tämä oikeus säilyy sen mukaisena, mitä siitä oli luovuttavassa virastossa noudatettavana.
2.10. Edellä 2.4. kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu palkanlisän laskenta perustuu luovuttavan vi- raston vpj:hin. Ellei tällaista vpj:tä ole olemassa, perustetaan laskenta kokonaisarvioon, ottaen huo- mioon henkilön siirtymähetken kuukausipalkkaukset, tehtävät ja tehtävätasot luovuttavassa ja vas- taanottavassa virastossa.
2.11. Jos henkilö on siirtymähetkellä nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen taikka hän on määräaikaisesti korke- amman vaativuustason tehtävissä, hänellä on tämän määräajan oikeus niiden mukaisesti määräyty- vään palkkaan edellä sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Määräajan päätyttyä euromää- räinen palkka turvataan edellä tässä pykälässä sanotusti sen viran tai tehtävän, johon hän on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, palkkatason mukaisesti.
3. Palkkatason turvaaminen fuusiotapauksissa
3.1. Uusien fuusiovpj -sopimusten määräysten lähtökohtana käytetään soveltuvin osin vuoden 2003 ns. mallisopimusta keskustasolla tehtyine muutoksineen (ml. tietojen saanti ja arviointiryhmän tehtä- vien täsmennykset) sekä tästä kohdasta 3 ilmenevin, takuupalkkamääräysten (mallisopimuksen 8 §) asemesta vpj -sopimukseen otettavin palkkatason turvaamista koskevin määräyksin. Mallisopimuk- sen siirtymäkausimääräysten (mallisopimuksen 7 § ja muut kohdat) asemesta sovelletaan, mitä kes- kustason sopimuksen 13 §:n 5 momentissa on sovittu siirtymäkausimenettelystä.
3.2. Tarkoituksena on, ettei palkkaus alene uuden fuusiovpj -järjestelmän käyttöönottamisen joh- dosta. Tässä tarkoituksessa noudatetaan seuraavaa henkilön osalta, joka uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana ja siitä alkaen keskeytyksettä on ollut toistaiseksi voimassa olleessa uuden viraston palvelussuhteessa.
3.3. Kohtien 3.4. – 6. soveltaminen edellyttää, että henkilölle käyttöönottoajankohtana maksettu palkka (vanha palkka) on suurempi kuin uuden järjestelmän mukainen kuukausipalkka. Momentteja sovelletaan vain siihen saakka, kunnes henkilön tämän järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jälkeisin yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan tai henkilön teh- tävien vaativuustaso alenee. Soveltaminen jatkuu kuitenkin, vaikka vaativuustaso olisi ennen tämän kohdan 3.4.momentissa sanotun 18 kuukauden määräajan tai 2.8. kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättymistä ollut välillä alempikin, jos vaativuustaso palaa ennalleen näiden määräaikojen kuluessa. Soveltaminen ei myöskään lakkaa, jos uuden järjestelmän mukaisen palkan nousu johtuu määräaikaisista tehtävistä.
3.4. Henkilöllä on edellä sovituilla edellytyksillä ja perusteilla oikeus vanhaan palkkaan, jota tarkis- tetaan samassa suhteessa kuin henkilön tämän järjestelmän mukainen palkka muuttuu, kuitenkin enin- tään yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan määrään saakka. Henkilön vanha palkka säilyy kui- tenkin vähintään käyttöönottoajankohdan ja sen jälkeisillä yleiskorotuksilla tarkistetun määrän mu- kaisena 18 kuukautta vpj -järjestelmän käyttöönottamisesta alkaen.
3.5. Oikeus vanhaan palkkaan jatkuu 18 kuukaudenkin jälkeen, muiden edellä sovittujen edellytysten ja perusteiden mukaisesti. Myös tapauksissa, joissa vaativuustaso on alentunut, mutta 3 momentissa sanotuin tavoin palannut ennalleen siinä sanotuissa määräajoissa, oikeus vanhaan palkkaan säilyy vastaavasti. Edellä kohdassa 1.7. on erikseen sovittu vanhan palkan säilymisestä eräissä tapauksissa. Muissa kuin 3.3. – 5. kohdissa erikseen mainituissa tapauksissa oikeus tämän pykälän soveltamiseen lakkaa vaativuustason alentuessa.
3.6. Lisäksi henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoite- tuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen tai tehtävään taikka määräaikaisesti korkeamman vaativuus- tason tehtävissä, on tämän määräajan oikeus niiden mukaisen vanhan palkan turvaamiseen 3.4. – 6. kohdissa sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Näissä tapauksissa määräajan päätyttyä palk- kataso turvataan 3.4. – 6. kohdissa sanotulla tavalla, mutta sen tehtävän, johon henkilö on ollut käyt- töönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, silloisten varsinaisten tehtävien perusteella.
3.7. Edellä tässä liitteessä sanotun lisäksi organisaatiomuutoksessa lakanneen viraston palveluksessa muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä ollut henkilö, joka silloin siirtyi organisaatiomuutok- sessa perustettuun virastoon ja joka sen jälkeen on keskeytyksettä ollut viimeksi mainitun viraston palveluksessa, säilyttää oikeutensa aikaisemman virastokohtaisen palkkausjärjestelmän mukaiseen takuupalkkaan. Oikeus tähän takuupalkkaan määräytyy edelleen siten kuin siitä oli sovittu kyseisen viraston vpj -palkkausjärjestelmän käyttöönottamista koskeneessa virka- tai työehtosopimuksessa.
VALTION YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS
Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus liitteineen uudistetaan seuraavasti muutettuna:
muutetaan 59 § ja liite 6
59 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä ei jommaltakummalta puolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
LIITE 6
Sopimusmääräykset valtion sairaaloissa työskentelevien laillistettujen lääkäreiden sekä puo- lustusvoimien joukko-osastoissa kokonaispalkkausjärjestelmään kuuluvien lääkäreiden eräistä palvelussuhteen ehdoista
Sopimusmääräykset valtion sairaaloissa työskentelevien laillistettujen lääkäreiden sekä puolustus- voimien joukko-osastoissa kokonaispalkkausjärjestelmään kuuluvien lääkäreiden eräistä palvelus- suhteen ehdoista uudistetaan seuraavasti muutettuina
muutetaan 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 11 §:n 4 momentti seuraavasti
2 §
Säännöllinen työaika (perustyöaika)
Lääkärin ja sotilashammaslääkärin säännöllinen työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Säännöl- linen työaika voidaan järjestää myös niin, että se ennalta laadittavan työajan tasoittumisjärjestelmän mukaan tasoittuu kahden tai kolmen viikon kuluessa keskimäärin 37 tuntiin 30 minuuttiin viikossa. Erityisestä syystä tasoittumisjakso voi olla pitempikin, kuitenkin enintään vuosi.
3 §
Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä työvii- koilla tai -jaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai - jakson säännöllinen työaika lääkärillä ja sotilashammaslääkärillä on 7 tuntia 30 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työviikolle tai -jaksolle sattuu kaksi tai useampia edellä tarkoitettuja päiviä, kuta- kin mainittua päivää kohden em. tuntimäärää lyhyempi. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuiten- kaan lyhennä työaikaa.
4 §
Keskeytyneen työviikon tai -jakson säännöllinen työaika
Jos keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika vii- kon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia 6 minuuttia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 tuntia 36 minuuttia, kun lääkärin tai sotilashammaslääkärin säännöllinen työaika jakaantuu pääsääntöisesti vii- delle työpäivälle viikossa, edellyttäen, että keskeytyspäivä muutoin olisi ollut työpäivä.
11 §
Aktiivityön ja puhelinkonsultaation vapaa-aikakorvaus
Tämän pykälän mukaista vapaa-aikahyvitystä annettaessa viikon vapaa vastaa 37 tunnin 30 mi- nuutin muutettua aktiivityötuntia kuitenkin arkipyhäviikkoina 3 §:stä aiheutuvin poikkeuksin. Vajaan viikon vapaan osalta työaika jaetaan eri työpäiville noudattaen soveltuvin osin 4 §:n määräyksiä tai muuta tarkoituksenmukaista järjestelyä.
VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA
Työajoista tehty valtion virka- ja työehtosopimus uudistetaan seuraavasti muutettuna
muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §:n 1-5 momentti, 6 a §:n 1 momentin a-kohta, 14 §:n
2 ja 3 momentti, 16 §:n 2 momentti, 17 §:n liitteenä olevat taulukot 1 ja 2, 18 §:n 6 momentti, 20 §:n 3 mo-
mentti, 31 §:n 2 ja 3 momentti ja 34 §.
Valtiovarainministeriö antaa työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen kunkin sopimusmääräyk- sen yhteydessä esitetyt soveltamisohjeet seuraavasti muutettuna
muutetaan 3 §:n soveltamisohjeen kohdan 2 toinen kappale ja kohdan 4 kohta 1f), 4 §:n soveltamisohjeen toinen ja kolmas kappale sekä 17§:n soveltamisohjeen kolmas kappale.
3 § Työajaksi luettava aika
Soveltamisohje:
2. Matkustamiseen käytetty aika
Jos virkamies tai työntekijä on virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin säännöllisen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän kuin 7 tuntia 45 minuuttia, lasketaan matkustamiseen kulunut aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokautinen säännöllinen työaika tai jaksotyössä 7 tuntia 45 mi- nuuttia. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen komennusmat- kan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle.
4. Työstä vapautukset ja niiden lukeminen työajaksi
I) Tapaukset, joissa on järjestettävä vapautus työstä ja joissa vapautus luetaan työajaksi Sopimuksen 3 §:ssä sovitun lisäksi työajaksi luetaan aika, joka kuluu
f) 1) yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) tarkoitetun, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin henkilöstön edustajana osallistuvalta yhteistoimintamenet- telyyn tai -neuvotteluihin ja siihen välittömästi liittyvään henkilöstön edustajien keskinäiseen val- mistautumiseen sekä
2) muulta lain mukaiselta henkilöstön edustajalta kuin opettajalta, vapaa-aikanaan lain mukai- seen yhteistoimintamenettelyyn tai -neuvotteluun liittyvään kokoukseen tai työryhmään osallistu- miseen taikka muihin työnantajan kanssa sovittuihin yhteistoimintatehtäviin.
4 § Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on
a) virastotyössä 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa,
b) viikkotyössä 6 tuntia 45 minuuttia - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa sekä
c) jaksotyössä 116 tuntia 15 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona.
Soveltamisohje:
Viikkotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että säännöllinen työ- aika kaikkina työpäivinä on 7 tuntia 45 minuuttia tai siten, että säännöllinen työaika on yhtenä päivänä 6 tuntia 45 minuuttia ja muina päivinä 8 tuntia. Määräyksen b-kohdan perusteella vuo- rokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös muulla tavalla sopimuksen tuntirajojen puitteissa siten, että vuorokautisen säännöllisen työajan tuntien yhteismäärä on 38 tuntia 45 mi- nuuttia viikossa. Siirryttäessä ensimmäistä kertaa ensiksi mainituista työaikajärjestelyistä mui- hin mahdollisiin järjestelyihin asiasta on sovittava henkilöstön kanssa.
Jaksotyössä työntekijän säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on 77 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona.
5 §
Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa virastotyössä 7 tunnilla 21 minuutilla sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla 4 tai 6 §:n mukaisista tuntimääristä.
Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 4 tai 6 §:n mukaisista tuntimääristä virastotyössä 7 tunnilla 21 minuutilla, jaksotyössä 8 tunnilla ja viikkotyössä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavasti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.
6 §
Säännöllisen työajan järjestelyt
Säännöllinen työaika voidaan 4 §:stä poiketen järjestää seuraavasti.
Viikkotyössä voidaan vuorokautinen säännöllinen työaika tilapäisesti pitentää 9 tuntiin edellyttäen, että vii- kottainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tunniksi 45 minuutiksi enintään kolmen viikon ajan- jakson aikana sekä viikottainen säännöllinen työaika järjestää keskimääräiseksi edellyttäen, että viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tunniksi 45 minuutiksi päivä- ja kaksivuorotyössä enintään kolmen viikon, keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään kuuden viikon ja keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisen ajanjakson aikana.
Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai epätarkoituksen- mukaisten työvuorojen välttämiseksi järjestää keskimäärin 116 tunniksi 15 minuutiksi kahden peräkkäisen työjakson aikana. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 125 tuntia työjaksossa.
Viikkotyössä opetusalalla ja kanavilla viikottainen säännöllinen työaika voidaan oppilaitosten luku- tai työ- kausien ja kanavien liikennekausien aikana järjestää keskimäärin 42 tunniksi viikossa edellyttäen, että se ta- soittuu keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa vuoden pituisena ajanjaksona.
Jaksotyössä kanavilla säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 116 tunniksi 15 minuutiksi vuoden pituisena ajanjaksona. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 125 tuntia työjaksossa.
6 a §
Eräät joustavat työaikajärjestelyt
Virastoissa voidaan ottaa käyttöön jäljempänä mainittuja joustavia työaikajärjestelyjä, mikäli ne edistävät tuloksellista toimintaa ja soveltuvat viraston ja kyseisen yksikön toimintaan ja työtehtäviin.
a) Pidennetty työaika
Pidennetyssä työajassa sopimuksen 16 §:n mukaisesti korvattavaa ylityötä on virastotyössä 13 §:ssä tarkoite- tun virkamiehen tai työntekijän osalta vuorokaudessa 7 tunnin 45 minuutin ja viikossa 38 tunnin 45 minuutin tai näitä pidempien sovittujen säännöllisten työaikojen lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Muiden vi- rastotyötä tekevien työaikakorvaukset määräytyvät 18 §:ssä sovitun mukaisesti. Viikkotyössä 16 §:n mukai- sesti korvattavaa ylityötä on sovitun säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Pidennetyssä työajassa yksinkertainen tuntipalkka lasketaan asianomaisen virkamie- hen tai työntekijän pidentämättömän työajan kuukausipalkkauksen ja sitä koskevan jakajan perusteella.
14 § Lisä- ja ylityö
Ylityötä on virastotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 45 minuutin ja viikossa 38 tunnin 45 minuutin lisäksi sekä viikko- ja jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.
Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uuden- vuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ylityötä on virasto- ja viikkotyössä 30 tunnin 45 minuutin lisäksi ja jaksotyössä 108 tunnin ja 15 minuutin lisäksi tehty työ.
16 § Ylityökorvaukset
Viikottaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 45 minuutin osalta maksetaan ylityökorvauksena 50 %: lla ja vii- kon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yk- sinkertainen tuntipalkka. ( YK:25875 YK:25880 )
17 §
Lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen keskeytyneessä työjaksossa tai -viikolla
Mikäli virkamies jaksotyössä ei ole ollut työssä koko työjaksoa loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka sen johdosta, että virkasuhde on alkanut tai päättynyt kesken työjakson, lasketaan lisä- ja ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien työtuntien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa 1 ja taulukkoa 2 (liitteenä). Jollei virkasuhde kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta.
Soveltamisohje:
Edellä tarkoitetulta koulutusvuorokaudelta lasketaan työajan lisäykseksi 7 tuntia 45 minuuttia. Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta.
18 §
Eräiden virkamiesten ja työntekijöiden työaikakorvaukset virastotyössä
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika tai rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksinkertainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia 30 minuuttia viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn tekemistä seuraavan kalente- rikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko lisätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Vapaa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden aikana.
(YK:05388 YK:05395 )
20 §
Eräät tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden korvaukset viikko- ja jaksotyössä
Viikkotyössä muulle kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan työpalkan li- säksi korvauksena 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityötä, edellyttäen, että asianomaisen viikottainen työaika ylittää tällöin 30 tuntia 45 minuuttia.
31 §
Talonmiehiä koskevat erityismääräykset
Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja neljän viikon pituisena ajanjaksona
a) keskimäärin 35 tuntia 45 minuuttia viikossa 20 viikon pituisena kevät- ja kesäkautena ja
b) keskimäärin 40 tuntia 45 minuuttia viikossa 32 viikon pituisena syys- ja talvikautena samana 52 viikon pituisena ajanjaksona.
Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 38 tunniksi 45 minuutiksi viikossa 52 viikon pitui- sena ajanjaksona.
34 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
Sopimusmääräyksiä sovelletaan ensimmäisen 1.2.2017 jälkeen alkavan täyden kalenteriviikon ja työjakson alusta lukien.
VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA
Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista uudistetaan seuraavasti muutettuna
muutetaan 27 §
27 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA
Valtion virka ja työehtosopimus matkakustannusten korvaamisesta uudistetaan seuraavasti muutet- tuna
muutetaan 24 §
24 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.