Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1.1.2013
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
PERUSSOPIMUS 1.1.2013
Yhtymähallitus 19.11.2012
Yhtymävaltuusto 27.5.2013
Yhtymähallitus 21.5.2019 (§:t 2 ja 19)
Yhtymävaltuusto 3.6.2019 (§:t 2 ja 19)
Sisällys
5 § Jäsenkunnan ottaminen ja ero 2
6 § Jäsenkuntien peruspääoma 2
7 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 3
8 § Jäsenten lukumäärä ja äänimäärä 3
12 § Jäsenten lukumäärä ja valitseminen 4
18 § Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot 4
19 § Talousarvio ja – suunnitelma sekä palvelusopimus 5
20 § Kirjanpito ja tilinpäätös 5
22 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 5
23 § Kalliin hoidon tasausjärjestelmä 6
24 § Investointien pääomarahoitus 6
25 § Investointimenon kattamiseksi kerättävän peruspääoman korotuksen ajankohta 6
26 § Rahastojen perustaminen 7
29 § Hallinnon ja talouden tarkastus 7
1 LUKU
ITÄ-SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki.
2 § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty eri- koissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä.
Erillisestä jäsenkunnan päätöksestä jäsenkunta voi siirtää kuntayhtymälle järjestämisvastuun perus- terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon sekä sosiaaliasiamies -palvelut sekä muitakin kunnan hyvinvointipalveluja.
Jäsenkunta sopii erikseen, jos ei ole siirtänyt järjestämisvastuuta, kuntayhtymän kanssa palvelusopi- muksen, jossa on määritelty miten ja missä laajuudessa kuntayhtymä toteuttaa palvelut jäsenkun- nalle. Tällöin lähtökohtana on yleinen peruspalvelutaso.
3 § Palvelujen antaminen
Kuntayhtymä antaa palveluja ensisijaisesti henkilöille, joilla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotipaikka jäsenkunnassa, jollei laista tai erillisestä sopimuksesta muuta johdu.
4 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava.
5 § Jäsenkunnan ottaminen ja ero
Itä-Savon sairaanhoitopiiriin liittyvä kunta tulee kuntayhtymän jäseneksi, ellei toisin määrätä, perussopi- muksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jos jäsenkunta siirretään tai siirtyy toiseen sairaanhoitopiiriin, sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy pii- rijaon voimaantulosta lukien, jollei laista muuta johdu.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallituk- selle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.
6 § Jäsenkuntien peruspääoma
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien omanpääomaehtoisesta sijoituksesta kun- tayhtymään.
Peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa oman pääoman muuta erää vastaan.
Peruspääoma jakaantuu jäsenosuuksiin. Vuoden 2011 avaavan taseen jäsenkuntien osuudet mää- räytyvät vuoden 2010 tilinpäätöksen peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa.
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymävaltuuston päätöksellä sen peruspääomaosuutta vastaava osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä.
.
Nettovarallisuuden ollessa negatiivinen suorittaa eroava kunta peruspääoman jäsenosuutta vastaa- van osuuden nettovelasta kuntayhtymälle.
Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Py- syvien vastaavien poistonalaiset hyödykkeet arvostetaan nykykäyttöarvoon ja muut pysyvien vas- taavien hyödykkeet todennäköiseen luovutusarvoon, jos mainitut arvot poikkeavat olennaisesti kir- janpitoarvosta.
Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon.
Kuntayhtymän korvaus nettovarallisuudesta jäsenkunnalle ja jäsenkunnan korvaus kuntayhtymälle nettovelasta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
3., 4. ja 5. momentin määräyksiä eroavan jäsenkunnan osuudesta kuntayhtymän nettovarallisuuteen sovelletaan myös jäsenkunnan liittyessä toisen sairaanhoitopiirin jäsenkuntaan tai sairaanhoitopiiri- jakoa muutoin muutetaan.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää sairaanhoitopiirin valtuusto.
7 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät perus- pääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Jäsenkuntien osuus varoihin ja vastuu veloista määräytyvät muiden kuin erikoissairaanhoidon osalta sen mukaisesti, mitä palveluita kunta on antanut kuntayhtymän tuotettavaksi.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Rekisterissä on eri- teltävä peruspääomaosuudet jäsenkunnittain.
8 § Jäsenten lukumäärä ja äänimäärä
Sairaanhoitopiirin valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot toimikaudekseen jäseniä seuraa- vasti:
Jäsenten lukumäärä
Savonlinna | 8 |
Rantasalmi | 4 |
Sulkava | 4 |
Enonkoski | 2 |
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä kuntayhtymävaltuustossa määräytyy väestö- tietolain ja kotikuntalain mukaisesti väestötietojärjestelmään otettavan vuoden vaihteen asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1000 asu- kasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
Valtuuston puheenjohtaja ja ensimmäinen (1.) varapuheenjohtaja valitaan pysyvästi muiden jäsen- kuntien kuin Savonlinnan nimeämistä edustajista.
9 § Kokouskutsu
Valtuuston kokouskutsusta on säännökset hallintosäännössä.
10 § Päätösvaltaisuus
Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (½) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
Käsiteltäessä muita kuin erikoissairaanhoidon tehtäviä, valtuusto on päätösvaltainen kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet perusterveydenhuollon ja/tai sosi- aalipalvelujen hoitamisen kuntayhtymälle, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään puolta (½) näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä.
11 § Toiminta
Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 § Jäsenten lukumäärä ja valitseminen
Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset vara- jäsenet, joista neljä (4) on Savonlinnan kaupungista ja viisi (5) muista jäsenkunnista. Xxxx (1) jäse- nistä valitaan puheenjohtajaksi ja kaksi (2) varapuheenjohtajaksi.
Kaikilla kuntayhtymän jäsenkunnilla on vähintään yksi (1) edustaja yhtymähallituksessa. Yhtymähallituksen puheenjohtaja valitaan pysyvästi Savonlinnan kaupungin edustajista. 13 § Muut toimielimet
Kuntayhtymässä on valtuuston asettama tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään hallintosäännössä.
Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muiden sovittujen toimintojen ohjausta, koordinointia ja hallintoa varten voidaan perustaa kuntalain (17 §) tarkoittama toimielin, jonka tehtävät ja päätösvalta määrätään hallintosäännössä.
Hallituksen apuna voi olla toimikuntia. Toimikuntien valtuuksista päättää hallitus.
14 § Kokoontuminen
Hallituksen kokoontumisesta ja toiminnasta määrätään hallintosäännössä.
15 § Esittely
Hallituksen esittelystä määrätään hallintosäännössä.
16 § Siirretty päätösvalta
Valtuuston päätösvallasta siirretään hallituksen päätettäväksi hallintosäännössä määritellyt asiat.
17 § Edustaminen
Hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset.
18 § Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot
Kuntayhtymän nimen allekirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.
19 § Talousarvio ja – suunnitelma sekä palvelusopimus
Vuoden loppuun mennessä valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle talousarvio seuraavaksi ka- lenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useam- paa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoit- teet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoita- miseen turvataan huomioon ottaen jäsenkuntien taloudellinen kantokyky.
Talousarviossa on käyttötalous- ja laskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kuntakierroksella ja yhteisissä omistajaohjausneuvotteluissa jäsenkunnille varataan mahdollisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi sekä talousarvion ja -suunni- telman valmistelemiseksi.
Jäsenkunta sopii erikseen, jos ei ole siirtänyt järjestämisvastuuta, kuntayhtymän kanssa palvelusopi- muksen, jossa on määritelty miten ja missä laajuudessa kuntayhtymä toteuttaa palvelut jäsenkun- nalle. Tällöin lähtökohtana on yleinen peruspalvelutaso.
20 § Kirjanpito ja tilinpäätös
Kuntayhtymän kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpi- toasetuksen säännöksiä.
Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhty- män talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai ta- seessa.
21 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteista päättää valtuusto.
22 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaat- teen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustan- nuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää.
Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteis- käyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 §:n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopi- muksessa.
Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus.
Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon
a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskus-
tannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhtei- sessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä.
b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä.
Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoito- päivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva.
Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suo- ritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta.
Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.
Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhtey- dessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilas- kennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peri- tään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palau- tetaan jäsenkunnalle.
Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti.
Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla.
23 § Kalliin hoidon tasausjärjestelmä
Kuntayhtymässä tasataan erityisen kalliin hoidon kustannuksia erikoissairaanhoitolain mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää vaihteluväliltään 26.000 – 67.000 euron suuruisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin. sekä tasauksen tar- kemmat perusteet.
24 § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta euromääräisesti suuriin laajennus- ja uusinvestointeihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtion- osuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtion- osuusprosentin mukainen.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
25 § Investointimenon kattamiseksi kerättävän peruspääoman korotuksen ajankohta
Mikäli investointi katetaan peruspääoman korotuksella, valtuusto päättää investoinnin h hyväksyes- sään peruspääoman korotuksen ajankohdan.
26 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.
27 § Suoritusjärjestys
Jäsenkunnilta perittävien korvausten ja maksuosuuksien erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsen- kunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenkunnille jää vähin- tään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Erääntymisaikaa ei kuitenkaan saa määrätä sitä kuu- kautta aikaisemmaksi, jolta kuntalasku maksuun pannaan.
28 § Viivästyskorko
Edellä tässä luvussa määrättyjen maksujen viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa voimassa olevan korkolain mukaisesti.
29 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tar- kastuksen järjestämistä varten.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta kos- kevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet to- teutuneet.
Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten tarkas- tuslautakunnan esityksestä JHTT-yhteisö, jonka tulee olla julkishallinnon ja talouden tilintarkastaja- lautakunnan hyväksymä yhteisö. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tar- kastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään hallintosäännössä.
30 § Purkaminen
Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muu- toin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
31 § Loppuselvitys
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta kuntayhtymähallitus huolehtii.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden pääomaosuuksien suhteessa. Jos kustan- nusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suu- rempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.