Sähkötekniset työnantajat STTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2022–31.3.2024

Sähkötekniset työnantajat STTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Painopaikka:

Grano Oy, Tampere

2022

SISÄLTÖ

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 Lähtökohdat 10

2 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo 10

3 Palkantarkistukset vuonna 2022 11

3.1 Aika- ja urakkapalkat 11

3.2 Palkkataulukot 11

3.3 Lisät 11

3.4 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset 11

3.5 Korvauskeskituntiansio 12

4 Palkantarkistukset vuonna 2023 12

5 Tekstimuutokset 12

5.1 Eräiden teksti- ja hinnoittelumuutosten poikkeava voimaatuloajankohta 12

6 Työryhmät ja muut asiat 13

6.1 Urakkatyömääräyksiä koskeva työryhmä 13

6.2 Perhevapaatyöryhmä 13

6.3 Asuntotuotantotyöryhmä 14

6.4 Työpaikoilla tapahtuva ammatillinen koulutus ja työvoiman saanti 14

6.5 Urakkatyötä koskeva työryhmä 15

6.6 Työryhmien yksimielisten työn tulosten voimaantulo 15

7 Jatkuvan neuvottelun periaate 15

8 Työehtosopimukseen tehtävät lakipäivitykset ja tekniset korjaukset 15

9 Allekirjoitukset 15

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 16

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 16

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN 16

3 § TYÖRAUHAVELVOITE 16

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 17

1 Paikallinen sopiminen 17

2 Paikallisen sopimuksen osapuolet 18

3 Sopimuksista tiedottaminen 18

4 Paikallisen sopimuksen muoto 18

5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo 18

5 § TYÖSOPIMUS 19

1 Yleistä 19

2 Työsopimus 19

3 Työhönottopaikka 19

4 Annettavat tiedot 20

6 § TYÖSUHDETURVA 20

1 Koeaikapurun menettelytavat 20

2 Lomauttaminen 20

3 Vuorolomautus 20

4 Lomautuksen siirto 20

5 Lomautuksen tilapäinen keskeytys 20

6 Lomautus rangaistuksena 21

7 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä 21

8 Irtisanominen 22

7 § TYÖAIKA 24

1 Työviikko ja työvuorokausi 24

2 Säännöllinen työaika 24

3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät 24

4 Tauot 25

5 Ylityöt 26

6 Vuorokautinen ylityö 26

7 Viikoittainen ylityö 26

8 Työajan enimmäismäärä 26

9 Työaikaan rinnastettava aika 26

10 Sunnuntaityö 27

11 Viikkolepo 27

12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt 27

13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ 28

14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen 29

15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta 30

16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 30

17 Työajan lyhentäminen 31

8 § TYÖPALKAT 34

Palkkaustavat 34

8 § A AIKATYÖ 34

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka 34

A 2 Perustuntipalkat ja henkilökohtaiset aikapalkat 35

A 3 Erityistyölisä 36

A 4 Henkilökohtainen kokonaisansio 36

A 5 Kuukausipalkka 36

A 6 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka 36

A 7 Erikoislisät 37

A 8 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 37

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 37

Johdanto 37

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 37

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 38

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 38

Palkkaryhmä 5 40

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin 40 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa

järjestelmässä 43

Arviointimatriisin soveltaminen 44

Erityisiä määräyksiä 44

8 § B URAKKAPALKAT 46

1 Yleistä 46

1.1 Työmaan selvitys 46

2 Urakan rajaus 46

2.1 Työn määrän rajaus 46

2.2 Suoritusajan rajaus 46

2.3 Muut rajausehdot 46

2.4 Urakkatyön rajaamista koskevan epäselvyyden selvittäminen 47

2.5 Urakkatyön rajaaminen laskutyöedellytysten puuttuessa tai

jäädessä epäselviksi 47

2.6 Urakkatyön rajaaminen ja vuokratyöntekijät 47

3 Työmaan tyypit 47

3.1 Uudisrakennustyöt 47

3.2 Muut urakalla tehtävät työt 48

4 Työstä sopiminen 48

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen 49

5 Hinnoittelusäännöt 49

5.1 Urakkahinnoittelu 49

5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate 49

5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu 49

5.1.3 Aurinkosähköjärjestelmät 50

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 50

5.2.1 Asuntotuotanto 51

5.3 Urakkapalkka 53

5.4 Palkkaus ilman sopimista 53

5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin 54

5.6 Työhinnoittelun peruste 55

5.6.1 Tuottavuuspalkkaurakka 55

5.6.2 Aikatyö 55

5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa 55

5.6.4 Palkkiopalkat 55

5.7 Takuupalkka 55

5.8 Neuvottelujen päättyminen 55

6 Lisä- ja muutostyöt 56

7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet 56

7.1 Yleistä 56

7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet 57

7.2.1 Urakkaan sisältyy 57

7.2.2 Työalueen siistiminen asennusjätteistä 57

7.2.3 Korvaus kohdan 7.2.2 mukaisesta siistimisestä 58

7.2.4 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset 58

7.2.5 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi 60

7.2.6 Aputyöt 62

7.2.7 Työtelineet ja työvälineet 63

7.2.8 Työryhmä 63

7.2.9 Kärkimies 64

7.2.9.1 Kärkimiehen tehtävänä on 66

8 Urakan selvitys 67

8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä 67

8.2 Valmistautuminen 67

8.3 Urakkalaskelma 67

8.4 Urakan selvitys 68

8.5 Mittaus 68

8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen 69

8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka 69

Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta 69

8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt 70

9 Urakkasumman maksaminen 70

9.1 Työn valmistuttua 70

9.2 Urakan selvitys ja jako 70

9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka 71

9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen 72

10 Katkaistu urakka 72

10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka 72

10.2 Lopullisesti katkaisu urakka 72

11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät 72

12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt 73

12.1 Urakkatyökohteessa 73

12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella 73

12.3 Keskeytystyön palkka 73

12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa 73

8 § C TYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU 74

9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO 74

10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS 75

11 § LISÄT 76

11.1 Ammattitutkintolisä 76

Ammattitutkinnon suoritus 77

11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä 77

11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä 78

11.4 Autonkuljettajalisä 79

11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä 79

12 § KOULUTUSSOPIMUS JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ 80

13 § KOULUTUSTA JA YRITYKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ

KOSKEVAT TILAISUUDET 81

14 § MATKAKUSTANNUKSET 82

A KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA

TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ 82

1 Ateriakorvauksen maksaminen 83

2 Päivärahan maksaminen 83

3 Matkakulujen korvaus 84

4 Matka-ajan korvaus 85

5 Majoituskorvaukset 86

6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa 86

B Työnantajan järjestämä kuljetus 87

C Oman auton käyttö 88

D Työskentely ulkomailla 88

2 Ulkomaan päivärahat 89

E Ennakonpidätys matkakustannuksista 90

F Paikallinen sopiminen 90

15 § TUNTIKORTIT 94

16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ 94

17 § VUOSILOMA 95

Yleistä 95

Vuosilomapalkka ja -korvaus 96

Lomaraha 97

18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA 98

Lakisääteinen lääkärintarkastus 99

Muut lääkärintarkastukset 100

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 100

Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 101

Vaikeasti sairaan lapsen hoito 101

Poissaolo ja vuosiloma 101

19 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 102

20 § TYÖTURVALLISUUS 103

21 § LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT 103

22 § TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS 104

23 § SOSIAALITILAT 105

24 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 105

25 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 106

26 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 106

27 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 106

LIITE 2: TES § 5, ESIMERKKILUETTELO JATKUVAA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYÄ SOVELLETTAESSA KÄSITELTÄVISTÄ ASIOISTA 108

LIITE 3: TES § 8 C, SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015 109

LIITE 4: TES § 8 B 5.2.1, PIIRROSESIMERKIT ASUNTOTUOTANTO- HINNOITTELUN PERUSPISTEIDEN MÄÄRITELMISTÄ 150

LIITE 5: TES § 14, KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO 151

LIITE 6: YLEISSOPIMUS 152

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 152

Lähtökohtia 152

Perusoikeudet 152

Organisaatio- yms. muutokset 152

1. LUKU: LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUORGANISAATIOT 152

1 Luottamusmiesorganisaatio 152

1.1 Käsitteistö 152

1.1.1 Pääluottamusmies 152

1.1.2 Luottamusmies 153

1.1.3 Pääluottamusmiesten yhteysmies 153

1.2 Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valinta 154

1.3 Yleisperiaatteet pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävistä 154

2 Työsuojeluorganisaatiot 155

2.1 Käsitteistö 155

2.1.1 Työsuojelupäällikkö 155

2.1.2 Työsuojeluvaltuutettu 155

2.1.3 Työsuojeluasiamies 155

2.1.4 Työsuojelutoimikunta 155

2.2 Yleisperiaatteet työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävistä 155

2.2.1 Työsuojelupäällikön tehtävät 155

2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät 155

2.2.3 Työsuojeluasiamiehen tehtävät 156

3 Ilmoitukset 156

2. LUKU: LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUASIAMIEHEN SEKÄ HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN

ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 156

2.1 Vapautus työstä, yleisperiaatteet 156

2.2 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun säännöllinen vapautus

työstä 157

2.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitoa koskevia määräyksiä 158

2.4 Ansionmenetyksen korvaaminen 158

2.5 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus 159

2.6 Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä henkilöstön edustajan työsuhde ja toimitilat 160

2.6.1 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimitilat 160

2.6.2 Työsuhde 161

2.6.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun siirtosuoja 161

2.6.4 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys 161

2.6.5 Työsuojeluasiamiehen siirtosuoja 162

2.6.6 Ammattitaidon ylläpitäminen 162

2.6.7 Liikkeen luovutus 162

2.7 Työsuhdeturva 162

2.7.1 Lomauttaminen tai irtisanominen taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä 162

2.7.2 Irtisanominen henkilöön liittyvästä syystä 164

2.7.3 Neuvotteluvelvoite 164

2.7.4 Ehdokassuoja 164

2.7.5 Jälkisuoja 164

2.7.6 Korvaukset pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen päättämisestä sopimuksen vastaisesti 164

2.7.7 Varamiehet 164

3. LUKU: TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 164

3.1 Yritystä koskevat tiedot 164

3.2 Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 165

3.3 Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta 166

3.4 Työaikakirjanpito 166

3.5 Tietojen luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus 166

4. LUKU: HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA

KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 166

5. LUKU: KOULUTUS 167

5.1 Yhteinen koulutus 167

5.2 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 167

5.2.1 Korvaukset 168

5.3 Sosiaaliset edut 168

6. LUKU: ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 169

6.1 Ulkopuolinen työvoima 169

6.1.1 Alihankinta 169

6.1.2 Työvoiman vuokraus 169

6.2 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin

sisällytettävät sopimusmääräykset 169

6.3 Vuokratyövoiman käytön edellytykset 170

6.4 Vuokratyöntekijän käyttämistä koskevat erityismääräykset

vuokratyöntekijän tehdessä urakkaan sisältyvää työtä 170

6.5 Ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset 171

6.6 Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot 171

6.7 Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 171

7. LUKU: VOIMASSAOLO 172

VEROHALLINNON PÄÄTÖS VEROVAPAIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSTEN MÄÄRISTÄ VUONNA 2022 173

LIITE 7: MÄÄRÄAJAN LASKEMINEN 174

AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 175

LIITE 1

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTO- SOPIMUS 2022-2024 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 2.5.2022

Paikka Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimisto Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto Sähköalojen ammattiliitto ry:n toimisto

Läsnä Xxx Xxxxxx, Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxx Xxxxxx, Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxxxxxxxx ammattiliitto ry Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxxxxxxxxx ammattiliitto ry

1 LÄHTÖKOHDAT

Allekirjoittaneet järjestöt, Sähkötekniset työnantajat STTA ry, Palvelualo- jen työnantajat PALTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry ovat 8.4.2022 hyväksyneet 31.3.2022 saavutetun neuvottelutuloksen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimukseksi ajalle 1. 4.2022 – 31.3.2024.

Tällä pöytäkirjalla osapuolet sopivat uudistavansa 31.3.2022 saakka voimassa olleen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen määräykset tässä allekirjoituspöytäkirjassa todetuin muutoksin olemaan voimassa kohdassa 2 mainittuna aikana ja tavalla.

2 SOPIMUSKAUSI JA SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Työehtosopimus on voimassa ajalla 1.4.2022–31.3.2024. Mikäli osapuo- let eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista ja kohdan 6.1 työryhmän lopputuloksesta 31.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023 kahden kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen.

Työehtosopimus on voimassa 31.3.2024 jälkeenkin vuoden kerrallaan, el- lei sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu viimeistään kah- ta kuukautta ennen työehtosopimuksen päättymistä.

Työehtosopimuksen irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimi- tettava 31.1.2024 mennessä muille sopijaosapuolille.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtoso- pimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3 PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2022

3.1 Aika- ja urakkapalkat

Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja ja sovittuja kuukausipalkko- ja korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,0 % suuruisella yleiskorotuksella.

Muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, että mainittuna ajankohtana edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla korotettu työnte- kijän henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan työehtosopimuksen 8 § A kohdan A 5 mukaisella kertoimella.

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelukerrointa korotetaan 2,0 % 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien.

Työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 mukaista huoneistokohtaista asuntotuotanto- ja lisäpistehintaa korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %.

Vapaasti hinnoiteltuja, ns. könttäurakoita ja asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %.

3.2 Palkkataulukot

Perustuntipalkkataulukkoa, henkilökohtaista aikapalkka -taulukkoa, ura- kan takuupalkkoja sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen palkkoja sekä 8 § B 5.2 mukaista tavoiteansiota korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 %:lla.

3.3 Lisät

Työehtosopimuksen 7 §:n 3.5 ja 3.6 kohtien vuorolisiä, 7 §:n 14.3 kohdan mukaista lisää, 8 § B 7.2.7 kohdassa sekä 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja lisiä korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 %:lla.

Työehtosopimuksen 8 § A kohdan 3 mukaista erityistyölisää sekä paikal- lisesti sovittuja lisiä korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 %:lla, ellei paikallisesti toisin sovita.

3.4 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset

Korotetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta 2,0 %:lla 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

3.5 Korvauskeskituntiansio

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaisen korvauskeskituntiansion korotuspro- sentti on 2,1 % ajalla 1.4.2022 – 31.3.2023.

4 PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat loka-marraskuun 2022 aikana palkka- mallin toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden nä- kymiä tämän työehtosopimuksen piirissä. Arvioinnin perusteella osapuo- let neuvottelevat 31.12.2022 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 31.12.2022 mennessä, voi kukin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopi- muksen päättymään 31.3.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimi- tettava kirjallisesti viimeistään 31.1.2023 muille sopijaosapuolille.

5 TEKSTIMUUTOKSET

Työehtosopimukseen tehtäväksi sovitut tekstimuutokset ilmenevät työ- ehtosopimuksen tekstistä sivuviivalla merkittyinä.

5.1 Eräiden teksti- ja hinnoittelumuutosten poikkeava voimaatuloajankohta

Työehtosopimuksen teksti- ja urakkahinnoittelumuutokset tulevat, xxxx- seen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, voimaan seuraavasti.

Velvollisuus määräysten soveltamiseen alkaa 1.9.2022

Muutoksia on oikeus ja velvollisuus soveltaa tilaajalle 1.9.2022 tai sen jälkeen tarjottavissa töissä.

Oikeus ja velvollisuus määräysten soveltamiseen paikallisen sopimuksen perusteella ajalla 1.4.2022 – 31.8.2022

Työnantajan ja työhönottopaikan työntekijöitä edustavan pääluottamus- miehen tekemällä kirjallisella sopimuksella voidaan sopia, että oikeus ja velvollisuus muutosten soveltamiseen alkaa kaikissa työhönottopaikan urakalla tehtävissä töissä jo ennen ajankohtaa 1.9.2022.

Paikallisessa sopimuksessa tulee lähemmin yksilöidä se päivä, josta al- kaen tilaajalle tarjottaviin töihin muutettuja määräyksiä on oikeus ja vel- vollisuus soveltaa.

Pääluottamusmiehen tekemä sopimus koskee hänen edustamisensa työntekijöiden tekemää urakkatyötä.

Valaisinhinnoittelun työkohtainen soveltaminen

Työnantaja ja kärkimies voivat kirjallisesti työmaasopimuksen liitteellä tai urakkaa selvitettäessä sopia, että tämän sopimuksen sisältämiä urak- kahinnoittelun osan 2901 ja urakkahinnoittelutaulukoiden 2910 ja 2911 määräyksiä voidaan edellä olevien kohtien ja työehtosopimuksen 24 § kohdan 3 määräyksen estämättä soveltaa tilaajalle ennen ajankohtaa 1.9.2022 tarjottuun työhön. Työnantajan ja kärkimiehen tekemä sopimus ei saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän samaa asiaa kos- kevan sopimuksen kanssa.

Ennen 1.9.2022 voimaantulevien määräysten voimaantuloajankohta on erikseen mainittu kyseisessä määräyksessä alleviivauksella korostettuna.

6 TYÖRYHMÄT JA MUUT ASIAT

6.1 Urakkatyömääräyksiä koskeva työryhmä

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt perustavat työryhmän, joka käy työehtosopimuskauden aikana läpi ja selkiyttää sekä tekee har- kitsemansa muutosesitykset olemassa oleviin työehtosopimuksen 8 § B urakkatyömääräyksiin, jotka koskevat:

a) kärkimiehen, työryhmän sekä työnantajan tehtäviä

b) kärkimieslisää, urakkatyöryhmälle hyvitettävää kärkimiehen ajankäyt- töä tilanteessa, jossa työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkoh- teessa

c) urakan valmistumista, selvittämistä ja urakkasumman maksamista

6.2 Perhevapaatyöryhmä

Työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen voimaantuloon mennessä työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukautta- misen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteu- tus tehdään siten, että kustannukset eivät nouse ja palkallisten vapaapäi- vien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että ras- kausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaaval- ta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyys- vapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

6.3 Asuntotuotantotyöryhmä

Työryhmän tavoitteena on uudistaa sopimuskauden aikana Sähköistys- ja sähköasennusalan 8 § B 5.2.1 kohdassa tarkoitettu asuntotuotanto- hinnoittelu ja asuntotuotantohinnoitteluun liittyvät urakkatyömääräykset kokonaisuudessaan.

6.4 Työpaikoilla tapahtuva ammatillinen koulutus ja työvoiman saanti

Sopijaosapuolet seuraavat sopimuskauden aikana toisen asteen amma- tillisen koulutuksen uudistusta ja siihen liittyvää koulutussopimukseen perustuvaa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tavoitteena on selvittää, miten työpaikoilla tapahtuva opetus vaikuttaa työpaikkaohjaajien tehtä- vänkuvaan ja palkkaukseen sekä työpaikan yhteistoimintaan ja työnte- kijöiden asemaan, työhön, sähkötyöturvallisuuteen ja ansionmuodos- tukseen erityisesti urakalla tehtävissä töissä. Sopijaosapuolet arvioivat selvityksen perusteella edellyttääkö ammatillisen koulutuksen uudistus työehtosopimuksen määräysten muuttamista.

Sopijaosapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana myös ammatillisen koulutuksen laatua ja saatavuutta sekä sitä, vastaako koulutus alan yri- tysten ja henkilöstön tarpeita sekä selvittävät myös mahdollisuuksia yh- teisiin toimenpiteisiin osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi.

Osapuolet toteavat työehtosopimuksen 12 §:ään liittyen seuraavaa:

Sopijaosapuolet pitävät tärkeänä, että sähköalan perustutkintoja suo- rittavien opiskelijoiden koulutussopimuksen perusteella yrityksessä tapahtuva oppiminen toteutetaan siten, että opiskelijoille annetaan mahdollisimman hyvät edellytykset oppia käytännön työelämän taitoja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Sopijapuolet toteavat edelleen, että yrityksellä tulee olla mahdollisuudet toteuttaa koulutussopimukseen ja/tai oppisopimuskoulutuksen mukai- nen oppiminen ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain (531/2017) mukaisesti.

Liitot suosittelevat, että työehtosopimuksen 12 §:ään liittyen koulutus- tai oppisopimukseen perustuvan opiskelun toimintatavat ja yleiset periaat- teet käydään läpi yrityskohtaisessa yhteistoimintaelimessä tai pääluotta- musmiehen kanssa.

Liitot korostavat, että koulutussopimukseen perustuvalla työnteolla ei ole tarkoitus korvata yrityksen tilapäistä tai pysyvää työvoiman tarvetta.

Liitot toteavat, että työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista ja henkilön tulee olla tehtävään halukas, motivoitunut ja riittävän ammatti- taitoinen Riittävä ammattitaito useissa tapauksissa edellyttää palkkaryh- män 3 osaamista

6.5 Urakkatyötä koskeva työryhmä

Työryhmä toimii jatkuvan neuvottelun periaatteella.

6.6 Työryhmien yksimielisten työn tulosten voimaantulo

Työryhmät tekevät työehtosopimuksen osapuolina oleville järjestöille tar- peellisiksi katsomansa esitykset työehtosopimukseen ja/tai urakkalas- kentaesimerkit-kirjaseen tehtävistä muutoksista ja niiden käyttöönotto- ajankohdista.

Työehtosopimusmuutokset, joiden sisällöstä työryhmät ovat päässeet yksimielisyyteen, ja jotka kunkin järjestön hallinto on hyväksynyt, tulevat tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa voimaan 1.4.2023 tai sen jälkeen tilaajalle tarjottavissa töissä, elleivät osapuolet ole määräyksen voimaantulosta muuta sopineet.

7 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Sopijaosapuolet jatkavat vireillä olevien ja esille nousevien asioiden käsit- telyä jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

8 TYÖEHTOSOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT LAKIPÄIVITYKSET JA TEKNISET KORJAUKSET

Uudistettavan työehtosopimuksen 2020–2022 teksteihin tehtävät lakipäi- vitykset ja tekniset korjaukset; mm. viittaukset lakien nimiin ja lainkohtiin ilmenevät tämän pöytäkirjan liitteestä.

9 ALLEKIRJOITUKSET

Pöytäkirja allekirjoitetaan sähköisesti Pöytäkirjan vakuudeksi

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Xxx Xxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

LIITE: Kohdassa 8 mainittu asiakirja

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötekniset työn- antajat STTA ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (myöhemmin STTA ja PALTA) jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät

– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai

– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimi- via kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.

Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistuk- seen.

2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen sovel- tamispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN

Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopi- muksen osia:

Liite 1 Työehtosopimuksen uudistamista koskeva pöytäkirja, s. 10 Liite 2 Esimerkkiluettelo jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä

sovellettaessa käsiteltävistä asioista, s. 108

Liite 3 Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu 1.6.2015, s. 109

Liite 4 Piirrosesimerkit työehtosopimuksen 8 § B -kohdan 5.2.1 mukaisen asuntotuotantohinnoittelun peruspisteiden määritelmistä, s. 150

Liite 5 Komennusmiesten majoitustaso, s. 151

Liite 6 Yleissopimus, s. 152

Liite 7 Määräajan laskeminen, s. 174

3 § TYÖRAUHAVELVOITE

1 Tämä työehtosopimus sitoo 1 §:ssä mainittuja työnantajajärjestöjä (STTA ja PALTA) ja niiden jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa- oloaikana ovat olleet jommankumman yhdistyksen jäsenenä.

Tämä työehtosopimus sitoo myös Sähköalojen ammattiliitto ry:tä (myö- hemmin Sähköalojen ammattiliitto) ja sen alayhdistyksiä sekä työnteki-

jöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2 Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopi- muksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työ- taistelutoimenpiteitä.

3 Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huoleh- timaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittö- mästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uh- kaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttami- seksi.

Samoin allekirjoittaneet järjestöt ovat velvollisia ryhtymään heti työehto- sopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lo- pettamiseksi.

4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantaja- tai työntekijä- järjestöille vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainit- tava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN

1 Paikallinen sopiminen

STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä, joihin on valittu tämän työehtosopi- muksen liitteen 6 mukaan pääluottamusmies, on mahdollista sopia pai- kal- lisesti tämän työehtosopimuksen määrittelemässä laajuudessa asi- oista, joita koskevissa työehtosopimusmääräyksissä on erikseen viitattu tähän paikallista sopimista koskevaan 4 §:ään.

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuo- ropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamal- liksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuol- ten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yri- tyksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämi- seen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

2 Paikallisen sopimuksen osapuolet

Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan.

Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työn- antajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken.

Luottamusmiehen, yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän, samaa asiaa kos- kevan sopimuksen kanssa.

3 Sopimuksista tiedottaminen

Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan an- nettava tiedoksi pääluottamusmiehelle.

4 Paikallisen sopimuksen muoto

Paikallinen sopimus on solmittava kirjallisena ja sen tulee olla kohdassa 2 tarkoitettujen sopijaosapuolten allekirjoittama. Näiden määräysten vas- tainen sopimus on mitätön.

5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo

Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on lakannut siihen saakka, kunnes paikallinen sopimus on määräaikaisuuden tai irtisanomisen kaut- ta päättynyt.

Jos yrityksessä syntyy erimielisyyttä paikallisen sopimuksen sisällöstä tai sen noudattamisesta, on työnantajan annettava Sähköalojen ammatti- lii- tolle pyydettäessä sopimukset käyttöön erimielisyyden selvittämiseksi.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovit- tu.

Määräajaksi solmittu sopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksen voi- massaolon päätyttyä kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

5 § TYÖSOPIMUS

1 Yleistä

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä oikeus johtaa ja valvoa työtä.

2 Työsopimus

Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työ- suhteen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten

– työnantajan nimi, Y-tunnus, kotipaikka ja liikepaikan osoite

– työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite

– työntekijän pääasialliset työtehtävät

– työsopimuksen kestoaika:

a) toistaiseksi voimassa oleva

b) määräaikainen

– määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste

– koeaika*

– noudatettava työehtosopimus

– työhönottopaikka**

– työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työn- tekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

– työnteon alkamisajankohta

– palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet; palkka, palkka- ryhmä

– palkanmaksukausi

– säännöllinen työaika

– vuosiloman määräytyminen

– irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

*Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 8 kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa enintään 4 kuukaut- ta.

Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

3 Työhönottopaikka

**Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaa- tioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

4 Annettavat tiedot

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle vakuutuslaitoksen, josta ryhmähenkivakuutus on otettu, sekä luottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun nimet yhteystietoineen.

Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle työsopimukseen merkittyjen osoitetietojensa muuttumisesta.

6 § TYÖSUHDETURVA

Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräyty- vät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain (55/2001) mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

Työehtosopimuksen tarkoittamia määräaikoja laskettaessa noudatetaan liitteen 7 määräyksiä.

1 Koeaikapurun menettelytavat

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

2 Lomauttaminen

Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä perusteilla. Lomautusilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtaisesti ja kirjallisena.

3 Vuorolomautus

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että lomautus- järjestelyjä harkittaessa tulee vuorolomautusmahdollisuus käsitellä yhte- nä vaihtoehtona lomautuksen toteuttamiseksi.

4 Lomautuksen siirto

Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomau- tuksen toimeenpanoa alkamaan tiettynä päivänä tarvitsematta noudat- taa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä, ensi- sijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistettavasti.

5 Lomautuksen tilapäinen keskeytys

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä tai ammatillisesta jatko- tai täydennyskoulutuksesta lomautuksen kestäessä, jolloin lomau- tus jatkuu välittömästi työn tekemisen tai koulutuksen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa. Tilapäisestä työstä on kyse, jos työ kestää enin- tään kaksi viikkoa.

Xxxxxxxxxxx jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain (162/2005) 7 § 2 momentin 7. kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

6 Lomautus rangaistuksena

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.

7 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä

STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 palkansaajaa, voidaan poiketa yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (1333/2021) 3. luvun mukaisesta menettelystä työvoiman käyttöä vä- hennettäessä silloin, kun kysymyksessä on työhönottopaikkakohtaisesti enintään yhdeksään työntekijään kohdistuvasta lomautuksesta, jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta noudattaen seuraavasti:

7.1 Työnantaja ja pääluottamusmies neuvottelevat työhönottopaikkakohtai- sesti osapuolten sopimin määräajoin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa yhteistoimintalain piiriin kuuluvista asioista.

Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksyvät.

7.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa

– työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 19 §:n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä

– työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 23 §:n säännöksistä poi- keten täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelu- menettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluotta- musmiehen kanssa

– alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydes- sä.

7.3 Jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Jatkuvaa neuvottelumenet- telyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon käsiteltävistä asioista (liite 2, sivu 108).

Mikäli jatkuvaa neuvottelumenettelyä ei toteuteta kirjallisen sopimuksen mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.

8 Irtisanominen

8.1 Työnantajan irtisanoessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuoden – 14 vuorokautta

1 vuoden, mutta alle 3 vuotta 1 kk

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk

10 vuotta tai enemmän 4 kk

8.2 Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta

8.3 Työntekijän muutosturva

Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain (55/2001) 7. luvun 3 §:ssä tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perus- teilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä pal- kalla osallistuakseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain (916/2012) tarkoittaman työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimi- seen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan seu- raavasti:

a) enintään 5 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta

b) enintään 10 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 4, mutta enintään 8 vuotta

c) enintään 20 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoi- tettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä vapaamuotoinen selvitys va- paan pitämisestä.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittä- vää haittaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Täydellä palkalla tarkoitetaan korvauskeskituntiansiota.

8.4 Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämises- tä vahingonkorvausten määrän laskemisen perusteena käytetään työ- ehtosopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työn- tekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain (162/2005) 10 §:n mukaisin perustein.

8.5 Työn odottaminen irtisanomisaikana

Jos yrityksen toiminta on lakkautettu, työntekijä on vapautettu työvelvol- lisuudesta tai muutoin olosuhteista käy ilmi, ettei työnantajan tarkoituk- sena ole tarjota irtisanotulle työntekijälle uutta työtä, on kyseiseltä osalta irtisanomisaikaa maksettava korvauskeskituntiansion mukaista korvaus- ta.

8.6 Vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuu- den määrään.

8.7. Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen

Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimuk- seen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lo- mauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilomet- rin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuin- paikasta.

Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiinnostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edel- lisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työn- tarjoamisvelvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanot- tamiseen.

8.8 Työsähköposti ja muut sähköiset järjestelmät työsuhteen päättyessä

Työntekijälle on annettava mahdollisuus työsähköpostin tai muun työn- antajan sähköisen järjestelmän sisältämän henkilökohtaisen aineiston edelleen lähettämiseen ja/tai sen tyhjentämiseen henkilökohtaisesta ai- neistosta työsuhteen päättyessä

8.9 Työntekijän takaisin ottaminen

Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvolli- suudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdet- ta päätettäessä tehtävällä sopimuksella.

Tiedusteltaessa työvoimaviranomaiselta yhdeksän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä, onko sen välityksellä yrityksen entisiä työnte- kijöitä edelleen työtä vailla, on kiinnitettävä huomiota siihen, että tiedus- teluajankohdan ja uuden työntekijän työsuhteen alkamisajankohdan väli- nen aika ei muodostu sellaiseksi, että irtisanottujen työntekijöiden asema aiheettomasti heikentyy.

7 § TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

1 Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina työntekijän työvuoron alkaessa ja työvuoro- kausi alkaa työntekijän työvuoron alkaessa, ellei paikallisesti 4 §:n mukai- sesti kirjallisesti toisin sovita.

2 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa.

Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoitettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukau- sittain.

3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät

3.1 Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeis- tään klo 17.00.

3.2 Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työ- hönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työn tekemispai- kalla.

Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mah- dollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.

3.3 Noudatettaessa tämän kohdan tarkoittamaa viikoittaista työaikaa työn- tekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, ellei laadittu työvuoroluettelo muuta määrää.

3.4 Arkipyhäviikolla lauantaipäivät ovat vapaapäiviä sekä joulu- ja juhannus- aatot ovat vapaapäiviä, ellei työvuoroluettelo toisin määrää.

3.5 Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

	1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023–x.x.2024 €/h
Iltavuorolisä vuorotyössä klo 14.00–22.00	1,33
Yövuorolisä vuorotyössä klo 22.00–06.00	2,43

3.6 Iltatyö on työtä, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana klo 18.00–22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00–06.00.

Iltatyöstä sekä yötyöstä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä, maksetaan erityistä ilta- tai yötyölisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainit- tuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

	1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023–x.x.2024 €/h
Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18.00–22.00	1,33
Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22.00–06.00	2,43

4 Tauot

4.1 Elleivät erityiset työn järjestelyyn liittyvät syyt muuta vaadi, työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Ruokailutaukoa ei lueta työajaksi.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia puolen tunnin ruokatauosta.

4.2 Työntekijällä on oikeus pitää vähintään 6 tunnin työaikana työvuoron en- simmäisellä ja toisella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen kahvitauko. Ne luetaan työajaksi.

Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oi- keus pitää 15 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi.

5 Ylityöt

Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan ylittävää työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.

6 Vuorokautinen ylityö

6.1 Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan tai laa- ditun työtuntijärjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

6.2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.

7 Viikoittainen ylityö

7.1 Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen viikoittaisen enimmäistyöajan tai laaditun työtuntijärjestelmän mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittai- sen työajan.

7.2 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tun- neilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Viikonloppuina (la–su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensim- mäistä tuntia on 50 % ja seuraavat 100 % korvauskeskituntiansiosta.

8 Työajan enimmäismäärä

Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisena työajan ja liukuvan työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä voidaan käyttää 12 kuukauden pituista ajanjaksoa.

9 Työaikaan rinnastettava aika

Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä koskevaa korvausta laskettaessa työaikaan rinnastetaan kaikki sellainen aika,

– jolta työnantaja lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan maksaa työntekijälle palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta; tai

– jona työntekijä on ollut lomautettuna; tai

– on työvuoroluettelon mukaisena säännöllisenä työaikana osallistunut ammattiliiton tai asianomaisen ammatillisen keskusjärjestön hallinto- elinten kokouksiin, tätä työehtosopimusta koskeviin neuvotteluihin tai tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisellä sopimuksella perustettujen työryhmien neuvotteluihin.

Kunnallisten hallintoelinten kokouksiin (19 §) osallistuminen ei kuitenkaan rinnastu työaikaan.

10 Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työ- palkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityö- korotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % korvaus- keskituntiansiosta.

11 Viikkolepo

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaika- lain (605/1996) edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa- aikaa (viikkolepo), korvataan sen aikana tehty työ maksamalla ko. tun- neilta korvauskeskituntiansion mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata em. palkalla kuukauden kuluessa työn suorit- tamisesta.

12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt

12.1 Mikäli työntekijän kanssa hänen työvuoronsa aikana sovitaan, että työnte- kijän tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan saman työvuorokauden aikana palata työhön, maksetaan hänelle odottamattomasta työstä valmistau- tumis- ja peseytymiskorvauksena työntekijän korvauskeskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Odottamattoman työn varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

12.2 Mikäli työntekijän kanssa sovitaan hänen poistuttuaan jo työstä, että työntekijä tulee uudelleen työhön ennen seuraavan säännöllisen työvuo- ronsa alkamista, maksetaan hänelle hälytysluonteisesta työstä valmis- tautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin palkka korvauskes- kituntiansion mukaan.

Hälytysluontoisen työn varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään työntekijän seuraavan säännöllisen työvuoron alkuun saakka. Lyhyem- mältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan kuitenkin tunnin palkka.

12.3 Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuk- sen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityölisä, TES 11 §:n mukaiset lisät (ns. erikoislisät) ja mahdollinen viikkolepokorvaus.

12.4 Odottamattomassa ja hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Työmatkasta johtuvat matkakulujen korvaukset ja matkustus- aika määräytyvät todellisen kuljetun matkan ja tämän työehtosopimuk- sen 14 §:n mukaan.

13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ

13.1 Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on kohdissa 13.3 ja

13.4 tarkoitettujen sopimusten nojalla velvollinen olemaan vapaa-aika- naan tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan kutsua töihin.

13.2 Varallaoloaika ei ole työaikaa. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistu- vuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

13.3 Varallaolosta, siitä maksettavasta korvauksesta ja/tai mahdollisesta läh- törahasta, joka maksetaan, kun työntekijä varallaoloaikana kutsutaan työhön, on sovittava kirjallisesti pääluottamusmiehen tai pääluottamus- miehen puuttuessa varallaoloon osallistuvan henkilöstön kanssa yhtei- sesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi varallaolon kesto ja sen luonne.

13.4 Varallaoloon liittymisestä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimuksesta annetaan kopio pääluottamusmiehelle.

13.5 Työnantaja vastaa varallaoloon liittyvistä yhteydenpitovälineistä, ellei va- rallaolosopimuksessa ole toisin sovittu.

13.6 Jos työntekijä on varallaolon aikana velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, varallaoloon käyte- tystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Varalla- olokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansion (8 § A 4) mukaan.

13.7 Jos työntekijällä ei ole varallaoloaikana velvollisuutta oleskella asunnos- saan, sovitaan kohdan 13.3 mukaisessa varallaolosopimuksessa, kuinka suuri prosenttiosuus varallaoloajasta korvataan työntekijälle joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa- ajalla. Sovittavan korvauksen määrässä on otettava huomioon varalla- olosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

Varallaolokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisan- sion (8 § A 4) mukaan. Varallaolokorvaus voidaan tämän kohdan tarkoit- tamissa tapauksissa sopia myös kiinteänä euromääräisenä korvauksena.

13.8 Jos kohdassa 13.3 tarkoitetussa varallaolosopimuksessa on sovittu läh- törahasta sopimatta kuitenkaan sen määrästä, lähtöraha on tämän sopi- muksen 7 §:n kohdan 12.2 hälytysluontoista työtä koskevan valmistautu- mis- ja peseytymiskorvauksen suuruinen.

13.9 Työajalta, joka tehdään, kun varalla ollut työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työntekijän työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suorite- taan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu. Lyhyemmältä kuin

yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Matkustusaika työnte- kopaikalle ja takaisin luetaan työaikaan.

13.10 Edellä mainitun työajan palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tä- män työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö-, viikko- lepokorvaus sekä TES 11 §:n mukaiset lisät.

13.11 Kohdan 13.3 tarkoittama varallaolosopimus samoin kuin kohdan 13.4 tarkoittama sopimus liittymisestä varallaoloon voidaan päättää irtisano- malla noudattaen kuuden viikon pituista irtisanomisaikaa.

14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen

14.1 Työnantaja laatii kirjallisesti työvuoroluettelon, josta on käytävä ilmi sään- nöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajan- kohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo.

14.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

14.3 Poikkeavan työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuo- roluettelot laadittava ja ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen työntekijän ensimmäistä työvuoroa, ellei paikallisesti 4 §:n mukaisesti toisin sovita.

Mikäli laaditusta työvuoroluettelosta poiketaan siten, että muutetun työ- vuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin kolme työntekijän työvuoroa, työntekijälle on maksettava hänen kolmeen en- simmäiseen työvuoroonsa sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta tunneilta lisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

1.7.2022–31.3.2023	2,66 €/h
x.x.2023–x.x.2024	€/h

14.4 Edellä tarkoitettua työvuoroluetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoro- luetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat noudatettaviksi edellä olevat kohdan 14.3 määräykset.

14.5 Mikäli työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta yli sen ajan- jakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työvuorojen olevan 8 tunnin mittaisia. Muulloin ansionmenetyk- sen korvaus maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

14.6 Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty, ovat yli 8 tunnin päivittäiset työ- ajan tunnit ylityötä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista yli- työtä. (Huomioi tulkinta kohdassa ”Viikoittainen ylityö”.)

Arkipyhät samoin kuin juhannus- ja jouluaatto sekä pääsiäislauantai ly- hentävät viikoittaista työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoro- luettelon mukaan työvuoro em. päivinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava palkaton arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan ta- soittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäi- viin eikä työajan lyhennyspäiviin.

15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta

15.1 Työaika voidaan 4 §:n mukaisesti paikallisesti sopia keskimääräiseksi si- ten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittainen enin- tään 50 tuntia.

15.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

15.3 Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi, on työtä varten enna- kolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).

15.4 Keskimääräiseksi järjestettyä työaikaa varten on työvuoroluettelo laadit- tava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukä- teen.

15.5 Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sa- maan työtuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana aikana.

15.6 Jos työntekijän työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymis- tä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömää- räysten mukaisesti.

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika enintään kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtunti- järjestelmä toisin määrää. Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muuta vaadi.

16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka

16.1 Muulle kuin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuoden- päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapun- päivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä arkipyhäkorvauksena jäljem- pänä mainituin edellytyksin korvauskeskituntiansion mukainen palkka työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut päivät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittumispäi- viä tai poissaoloon on ollut työnantajan lupa.

16.2 Tämän sopimuksen 7 §:n kohdan 15.1 mukaisesti sovittua työtuntijärjes- telmää tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus 8 tunnilta kor- vauskeskituntiansion mukaan laskettuna.

16.3 Arkipyhäkorvaus maksetaan, kun arkipyhä sijoittuu päiväksi, jota edeltä- vältä tai seuraavalta päivältä maksetaan työntekijälle palkkaa tai korvaus- ta jonkin tämän työehtosopimuksen kohdan mukaan.

16.4 Arkipyhän jommallakummalla puolella voi olla myös vapaapäiviä (esim. lauantai tai sunnuntai).

16.5 Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpannun lomautuksen alkamista seuranneen kahden ensimmäi- sen viikon ajalle sisältyvältä arkipyhältä.

Mikäli työntekijä on työssä päivänä, jolta arkipyhäkorvausta tulee koh- dan 16.1 mukaan maksaa, maksetaan hänelle arkipyhäkorvauksen lisäksi palkkaa samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä.

17 Työajan lyhentäminen

17.1 Soveltamisala

Sellaisen kokoaikaisen tai osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy 7 §:n mukaisesti, työajan lyhennyksen kokonaiskertymä kuukautta kohti on 8 tuntia 20 minuuttia, ja työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla.

Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa ly- hentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäi- vä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Tulkinta: Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan tässä henkilöä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7 tuntia/päivä ja 35 tuntia/viikko.

17.2 Vapaan määrä ja antaminen

Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy työntekijälle alla olevan taulukon mukaisesti niiltä lomanmääräytymis- kuukausilta, joilta hänelle vuosilomalain 6 §:n ensimmäisen momentin mukaan muodostuu oikeus vuosilomaan. Työssäolopäivien veroisina ei kuitenkaan pidetä sanotun lain 7 §:n 2 momentin kohdissa 1, 5 ja 8 mai- nittuja päiviä.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan myös 17 § kohdassa 3 tar- koitetut päivät.

Lomanmääräytymiskuukausia Työajan lyhennyskertymä 1 kk 8 h 20 min

2 kk 16 h 40 min

3 kk 25 h

4 kk 33 h 20 min

5 kk 41 h 40 min

6 kk 50 h

7 kk 58 h 20 min

8 kk 66 h 40 min

9 kk 75 h

10 kk 83 h 20 min

11 kk 91 h 40 min

12 kk 100 h

Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin. Mikäli säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 8 tuntia päivässä ja/ tai 40 tuntia viikossa, lasketaan työajan lyhennys keskimääräisen työajan suhteessa. Esimerkiksi 7 tunnin työpäivää keskimäärin tekevällä henki- löllä työajanlyhennyskertymä on 7/8 x 8 tuntia 20 minuuttia = 7 tuntia 18 minuuttia.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan ka- lenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijäin välillä ei muusta sovita.

Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saanut vapaapäiväksi.

17.3 Vapaasta ilmoittaminen – siirto

Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaa- jakso on yli työpäivän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä.

Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa.

Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehtosopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä,

– hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä; tai

– työajalta maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.

Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämises- tä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta va- paapäivää anneta tilalle.

Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin an- nettava ennen lomautuksen alkamista.

17.4 Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palk- ka korvauskeskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

17.5 Ansionmenetyksen korvaus

Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus korvauskeskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaiset saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. Mak- samisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestel- män mukaisesti viimeisenä vapaapäivää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä, jos poissaolo on joh- tunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta tai reservinharjoituk- sesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.

Työntekijälle on annettava mahdollisuus vapaan pitämiseen.

Maksettaessa edellisen vuoden pitämättömät työajan lyhennyspäivät maaliskuun lopussa todetaan menettelyn olevan työehtosopimuksen mukainen.

17.6 Viikoittainen ylityö

Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai tai sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhen- nysvapaan, maksetaan näiltä tunneilta ylityölisä kuten viikoittaisesta yli- työstä.

17.7 Vaikutus vuosilomaan

Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

8 § TYÖPALKAT

Palkkaustavat

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkio- palkkaus sisältyy urakkatyömääräyksiin.

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkko- ja tulospalkkioilla, joiden perusteina ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkioilla, jotka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuvat taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutta- minen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan Eläketurvakeskuk- sen katsauksesta 2009:14 ilmeneviä ohjeita.

Jos tulospalkkio jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan tulospalkkio huomioon laskettaessa työn- tekijän vuosilomapalkkaa ja -korvausta, ylityötä ja työaikakorvauksia tai työ- ehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korva- uksia. Muissa tapauksissa koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työnte- kijälle kertakorvauksena eikä sitä oteta erikseen huomioon laskettaessa edellisessä kappaleessa mainittuja eriä.

Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.

8 § A AIKATYÖ

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkka- ryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka.

Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talo- tekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.

Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 2 taulukon B mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryh- män mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aika- palkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 2 olevan taulukon B osoitta- man suuuisia.

Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A 5 mukaista so- vittua kuukausipalkkaa, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista aika- palkkaa.

A 2 Perustuntipalkat ja henkilökohtaiset aikapalkat

Perustuntipalkat ja henkilökohtaiset aikapalkat ovat alla olevien taulukoi- den mukaiset siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka, TES 8 § A 2

Pr	A. PERUSTUNTIPALKKA 1.7.2022–31.3.2023 €/h	B. HENKILÖKOHTAINEN AIKAPALKKA 1.7.2022–31.3.2023 €/h
S	11,14	11,71
1	13,65	14,22
2	15,93	16,62
3	16,93	17,63
4	17,87	18,55
5	18,89	19,58

Perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka, TES 8 § A 2

Pr	A. PERUSTUNTIPALKKA x.x.2023–x.x.2024 €/h	B. HENKILÖKOHTAINEN AIKAPALKKA x.x.2023–x.x.2024 €/h
S
1
2
3
4
5

Perustuntipalkkaa käytetään vain niissä suorituksissa, joissa työehtoso- pimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa, kuten mak- settaessa matka-ajan korvausta 14 § kohdan 4.1 mukaan.

Työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä kohdan A 1 mukaan makset- tavan henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla määrältään vähintään yllä olevan henkilökohtaisen aikapalkan taulukon B osoittaman suuruinen.

A 3 Erityistyölisä

Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyö- lisää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.

A 4 Henkilökohtainen kokonaisansio

Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, eri- koislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtai- sen kokonaisansion.

A 5 Kuukausipalkka

Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.

Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjes- telmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.

Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan A 1 ja kohdan A 2 sisältämän taulukon B määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.

Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena

a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä

b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.

A 6 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka

Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 2 henkilö- kohtaisen aikapalkan taulukon B mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkaus- järjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vähintään kohdan A 2 henkilökohtaisen aikapalkan taulukon B mukainen.

A 7 Erikoislisät

Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 §), maksetaan edellä kohdissa A 1, A 2, A 5 ja A 6 mainittujen aika- palkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä.

A 8 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin

Kohdan A palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.

Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työ- sopimusta tehtäessä.

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Johdanto

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttami- seksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyr- kiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työn- teon kannalta motivoiva.

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasen- nusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmitte- lyteksteihin.

Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismää- räykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § kohdassa 1.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työntekijälle henki- lökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kun- nes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perus- teita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vä- hintään kohdassa A 2 olevassa henkilökohtaisen aikapalkan taulukossa mainitun suuruisia.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tar- kempi palkkaryhmän määrittely.

Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhisto- riansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdol- lista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Tämän työehtosopimuksen mukaista sähköalan työtä tekevä työntekijä sijoitetaan työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaami- sen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S–5.

Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdassa A 2 olevan henkilökohtaisen aikapalkan taulukon mukaan, vaan perustuu yri- tyskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhte- ydessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös yrityskoh- taiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 2 olevassa henkilökohtaisen aikapalkan taulu- kossa mainitun suuruisia.

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus

Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnanta- jan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittaval- la kokoonpanolla.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palk- kauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työn- tekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kut- sua mukaan luottamusmiehen.

Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkais- tavaksi.

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

Sähkö- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuus- ryhmittelytekstit:

Pr	Perusluokitus	Sähkö	Ilmastointi
S	Työssä perehdytään toimialan tavallisim- piin tarvikkeisiin ja asennustapoihin. Perehdyttämisaika enintään 24 kk.	Työ tehdään mallin mukaan toisen asen- tajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetel- mien osaamista.	Työ tehdään mallin mukaan toisen asen- tajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetel- mien osaamista.
1	Työssä vaaditaan perustietämystä toi- mialan tavallisimmista tarvikkeista ja asen- nustavoista.	Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä heikko- virta- tai vahvavirta- asennuksista.	Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä IV-asen- nuksista.
2	Työssä vaaditaan toimialan määräys- ten, työpiirustusten ja asennus- tapojen hyvää osaamista ja tuntemista.	Tehtävä koostuu työ- selityksen ja työpiirus- tusten mukaan tehtä- vistä heikko- virta- ja vahvavirta-asennuk- sien kokonaissuori- tuksista (pois lukien järjestelmien koesta- miseen ja käyttöön liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueella heikkovirta- tai vahvavirta-alueen kunnossapitotehtävät.	Tehtävä koostuu työ- selityksen ja piirustus- ten mukaan tehtävistä IV- ja koneasennuk- sista tai IV-kunnossa- pitotehtävistä.
3	Työssä vaaditaan toimialan kahden osaamisalueen hal- lintaa ja omatoimista toteutusosaamista projekti- ja kunnossa- pitotoiminnoissa.	Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustuksen mukaan tehtävistä rakennusten kiinteis- tösähköverkon heik- kovirta- ja vahvavirta- asennuksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakunnossa- pitotehtävät.	Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustuksen mukaan tehtävistä IV-asen- nuksista ja vaativista koneasennuksis- ta tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapitotehtävät.

4 Työssä vaaditaan itsenäistä, kokonais- valtaista osaamista toimialan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laiteasennuksissa. Tehtävä koostuu erikoisrakennusten (toimenpideosas- toja, esim. kirurgia- osastoja, käsittävien sairaaloiden, voima- laitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikkovirtakokonais- toimituksista kiinteis- tö- tai prosessisäh- köistyksissä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestelmien asennus- ja muutos- töistä tai näiden kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaami- sesta. Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten toimisto-/liike- raken- nusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaami- sesta.

Palkkaryhmä 5

Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työ- ryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja- alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä.

Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuu- den kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoi- hin liittyen.

Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammatti- tai- toa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta.

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin

Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yh- teisten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seu- raavia täsmennyksiä sähköalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteks- teihin.

Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraa- vien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.

Vahvavirta-asennukset	tai	Heikkovirta-asennukset
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus		Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuk- sena kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät.

Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seu- raavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.

Vahvavirta-asennukset	ja	Heikkovirta-asennukset
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus		Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät.

Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikois- rakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaises- ti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.

Vahvavirta-asennukset	ja	Heikkovirta-asennukset
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto - eristysvastus- mittaukset - releiden koestus - piirikoestus		Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestel- mien koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoi- menpiteiden suorittaminen järjestel- män omalla ohjelmointimekanismilla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjes- telmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmen- nyksinä edellisiin, että

a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin

b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmoin- ti tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietoko- neohjelmointia

c) talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän työn vaativuusryhmitte- lytekstit perustuvat sähkötöitä koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heik- kovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestel- mää sovellettaessa.

d) Työntekijällä on tarvittaessa oikeus käyttää työpaikan toista työntekijää avustajana palkkaryhmänsä määrittelyä koskevissa neuvotteluissa.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjes- telmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökoh- taista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon suuruinen.

Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palk- kaustaan.

Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei pai- kallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työn- tekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on olta- va avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta.

Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan parane- miseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäyty- misen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäi- seen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työnte- kijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.

Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):

TEKIJÄ	Tekijöiden kuvaus	1	2	3	4	5
1 Työmäärä	on aikaansaapa työssään
2 Työn laatu	sitoutuneisuus yrityksen laatu- järjestelmiin ja/tai laatunormeihin joutuu harvoin korjaamaan huoli- mattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita
3 Yhteistyökyky	kykenee työskentelemään onnistu- neesti muiden kanssa
4 Asiakaslähtöisyys	ottaa vastuun asiakkaasta edustaa yritystä myönteisellä tavalla
5 Kehityskyky	halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä
6 Taloudellisuus	kustannustietoisuus

7 Erikoisosaaminen	ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perus- luokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle
8 Yrityskohtainen	jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta
9 Yrityskohtainen	jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta

Arviointimatriisin soveltaminen

Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.

Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.

Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipai- kassa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuuruinen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aika- palkka on vähintään kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon suuruinen.

Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtai- nen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän hen- kilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdassa A 2 olevan henkilökoh- taista aikapalkkaa koskevan taulukon suuruinen.

Erityisiä määräyksiä

1. Varastomiehet ja autonkuljettajat

a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja

b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.

2. Vailla alan perustutkintoa töihin tulevat työntekijät sijoitetaan palkkaryh- mään S.

Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla olevien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edel- lyttämät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.

Oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat työntekijät sijoitetaan heidän tullessaan työhön palkkaryhmään S ja 24 kk kuluttua palkkaryhmään 1 ellei perustutkinto tule suoritetuksi tätä ennen.

Kahdessa edellisessä kappaleessa mainittuun 24 kk harjaantumisaikaan lasketaan kuuluvaksi kaikki palkallinen työskentelyaika sähkö- ja / tai te- leasennustöissä sekä xxxx xxxxxxxxxxxxxx suorittamiseen liittyvä koulu- tussopimuksen perusteella tapahtuva palkaton opiskeluaika alan töissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Soveltuvan alan perustutkinnon suorittamisen jälkeen solmittaviin op- pisopimuksiin ei noudateta tämän kohdan 2. mukaisia määräyksiä pel- kästään oppisopimussuhteen perusteella.

Muun alan perustutkinnon suorittaneen, ns. aikuisopiskelijan osalta, palkkaryhmän määrittely tulee tehdä laajempaan kokonaisharkintaan perustuen. Aiemman ammatin mukainen osaaminen ja työntekijän asenne yleisesti, voivat lyhentää edellä mainittua 24 kk ajanjaksoa tai työntekijä sijoitetaan töihin tullessaan palkkaryhmään 1.

Laskentasäännös: Lyhyet ja epäsäännölliset työ- ja työpaikalla tapah- tuneet opiskelujaksot lasketaan yhteen siten, että 1 kuukaudeksi kat- sotaan 21 työ- tai opiskelupäivää tai työssäolon veroista päivää riippu- matta näiden tuntimääräisestä kestosta.

3. Xxxx xxxxxxxxxxxxxx suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 12 kuukauden työkokemuksen jälkeen palkkaryhmään 2.

Pöytäkirjamerkintä:

Perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu muu ammatilli- nen perustutkinto, lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa koskevien normien mukaisesti.

Ennen ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) annetun lain voimaan- tuloa aloitetut ja/tai suoritetut perustutkinnot rinnastetaan edellä mai- nitun lain mukaisiin perustutkintoihin.

Perustutkinnon suorittanut (180 osaamispistettä)

Pr S

Pr 1 12 kk

Pr 2

4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen palkan- osan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepoh- jaisen järjestelmän muodostumisesta. Pääluottamusmiehelle annetaan myös tieto uusista työntekijöistä viimeistään viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän tai vuokratyöntekijän palk- karyhmittelystä, pääluottamusmiehelle on tarvittaessa annettava käyt- täjäyrityksen hallussa oleva aineisto tai vuokratyöntekijän/lähetetyn an- taman valtakirjan perusteella käyttäjäyrityksen haltuun saama aineisto, jonka perusteella palkkaryhmittely on tehty.

5. Voimaantulomääräys: Erityisiä määräyksiä koskevia muutoksia voidaan noudattaa 31.8.2020 jälkeen solmittaviin uusiin työsopimussuhteisiin. Kohdassa 3 mainittuun työkokemukseen lasketaan kuitenkin kaikki pe- rustutkinnon suorittamisen jälkeen karttunut alan työkokemus riippumat- ta siitä, onko työkokemus hankittu ennen vai jälkeen näiden muutosten voimaantuloa.

8 § B URAKKAPALKAT

1 Yleistä

1.1 Työmaan selvitys

Mikäli työ täyttää seuraavien kohtien mukaiset rajausehdot urakkatyön tekemiseksi, työntekijälle on varattava mahdollisuus suorittaa työ urak- katyönä seuraavia määräyksiä noudattaen.

2 Urakan rajaus

2.1 Työn määrän rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloitta- mista käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennus- ta- paselostusta sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia. Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauksen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioi- ta sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.

2.2 Suoritusajan rajaus

Työstä tulee suoritusajan osalta olla riittävän tarkka arvio.

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

a) laskutyönä tilatut työt

b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.

2.4 Urakkatyön rajaamista koskevan epäselvyyden selvittäminen

Sopimuskohtaa 2.3 ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilan- teissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian kiireellisesti.

2.5 Urakkatyön rajaaminen laskutyöedellytysten puuttuessa tai jäädessä epäselviksi

Mikäli työ on tilattu kohdan 2.3 alakohdassa a) tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2), ja jos urak- katyön kiertämistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.

2.6 Urakkatyön rajaaminen ja vuokratyöntekijät

Kohdan 2.3 alakohdissa a) ja/tai b) tarkoitetusta tilanteesta ei ole kysy- mys silloin, kun vuokratyöntekijä tekee työtä, joka on vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen omille työntekijöille urakkatyötä tämän työehtosopi- muksen tai vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen ja siihen työsuhteessa olevien työntekijöiden tekemän työmaasopimuksen mukaan.

Vuokratyövoiman käyttöä ja vuokratyöntekijöille urakkatyössä maksetta- vaa palkkaa koskevat määräykset ilmenevät tämän työehtosopimuksen liitteenä 6 olevan yleissopimuksen kohdasta 6.4.

3 Työmaan tyypit

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Pääsääntöisesti uudisrakennustyön piiriin kuuluvat kiinteistöjen sähkö- verkon sähköasennustyöt. Uudisrakennuksella tarkoitetaan seuraavan- laista sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa):

a) kohdetta ei ole aikaisemmin sähköistetty

b) kohde rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalleen ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

c) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohde on purettu sähköasennusten osalta ennen uuden asen- nuksen aloittamista

d) rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa)

3.2 Muut urakalla tehtävät työt Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:

a) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohteen sähköasennuksiin liitetään uusia sähköasennuksia

b) laivasähköasennukset

c) erillisesti asennettavat järjestelmät

d) osatoimitustyö, jossa kokonaisurakkaperiaate ei toteudu

e) muut urakalla sovituksi tehtävät työt

4 Työstä sopiminen

Sopimisaikaa lyhytaikaisissa töissä on enintään 10 työpäivää ja muissa enintään 30 työpäivää.

Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, jonka kesto on enintään 30 miestyö- päivää (240 h).

Neuvotteluajan alkamishetkestä on osapuolten sovittava.

Neuvotteluaika alkaa kulua, kun työntekijä on merkannut tuntikorttiinsa kohtien 3.1 tai 3.2 mukaiselle työlle tunteja ja työnjohto on sen hyväksy- nyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt antavat neuvotteluapua, jos edellä mainittujen neuvotteluaikojen kuluessa ei ole mahdollista pääs- tä ratkaisuun.

Urakan keskeytyslisätöistä sekä urakasta neuvoteltaessa ja työn aloitta- misvaiheen töistä maksetaan työmaalla työskenteleville ja neuvottelijoille seuraavan taulukon mukainen palkka siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Pr	Urakan keskeytys- lisäpalkka 1.7.2022–31.3.2023 €/h	Urakan keskeytys- lisäpalkka x.x.2023-x.x.2024 €/h
S	12,67
1	15,57
2	17,93
3	18,44
4	18,89
5	19,66

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen

Jos kohdan 2 rajausehdot mahdollistavat työn tekemisen urakkatyönä, siitä on sovittava seuraavasti.

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen työmaasopimus. Työnanta- xxx velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä.

Työnantaja toimittaa työmaasopimuksesta kopion pääluottamusmiehelle hänen sitä pyytäessään.

Urakkatyötä varten ovat tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Työmaasopimuksella on määriteltävä vähintään seuraavat asiat:

a) urakkaan sisältyvät työt

b) suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

c) suoritusajan rajaus

d) urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

e) palkanmuodostusperusteet

f) urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakka- palkan osuus

g) uudisrakennuksen arvioitu työn hinta / muun urakkatyön arvioitu hin- ta / köntän hinta

5 Hinnoittelusäännöt

5.1 Urakkahinnoittelu

Työehtosopimuksessa on yksikköhintoihin perustuva urakkahinnoittelu, 8 § C.

5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate

Urakkahinnoittelu on laadittu kokonaisurakkaperiaatteella, jolle on omi- naista se, että urakkahinnoittelun taulukoiden hintojen epätasaisuudet tasaavat toisensa. Tästä syystä uudisrakennuksen työmäärä sovitaan ja lasketaan yhtenä urakkana. Mikäli työmäärä on niin laaja, että se sisältää erillisiä rakennuksia tai selvästi rajattavissa olevia kokonaisuuksia, joissa kussakin toteutuu kokonaisurakkaperiaate, ne voidaan kukin sopia erilli- seksi kokonaisurakaksi.

5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu

Uudisrakennustyöt tehdään tämän työehtosopimuksen 8 § C-kohdan urakkahinnoittelun mukaisella palkanmuodostusperiaatteella.

Työehtosopimuksen 8 § C-kohdan mukaisena yksikköhintoihin perus- tuvana urakkahinnoitteluna käytetään tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjotuissa töissä Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelua (1.6.2015).

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2015) urakka- hinnoittelukerroin on 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,095

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu (1.6.2015) on tämän työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 109.

5.1.3 Aurinkosähköjärjestelmät

Aurinkosähköjärjestelmät sisältyvät sähköistykseen liittyvien asennustöi- den osalta työryhmän urakkaan. Kohdan 5.1.2 tarkoittamissa kokonais- urakkaperiaatteen täyttävissä uudisrakennustöissä työ hinnoitellaan koh- dan 5.1.2 mukaan ja erikseen asennettavien järjestelmien osalta kohdan

5.2 mukaan.

Aurinkopaneeleiden ja niiden asennustelineiden sekä niiden kiinnittämi- seen tarvittavien muiden rakenteiden ja varusteiden mekaanisen asen- nuksen hinnoittelu sovitaan paikallisesti (työnantaja/kärkimies).

Työnantajalla ja työryhmällä on neuvotteluvelvoite sen selvittämiseksi, onko työryhmällä työn laajuuden sekä aikataulun vuoksi mahdollisuus suorittaa edellisessä kappaleessa tarkoitetut mekaaniset asennustyöt. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen em. mekaanisten asennusten suorittamisesta, voidaan mekaaniset asennustyöt tilata osittain tai koko- naan ulkopuoliselta toimittajalta

Voimaantulomääräys: Määräystä sovelletaan 1.4.2022 lukien

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

Työstä sovittaessa on todettava seuraavien palkanmuodostusperiaattei- den soveltuvuus kyseessä olevaan työkokonaisuuteen:

a) sähköistys- ja sähköasennusalan 8 § C mukainen hinnoittelu

b) työkohtaisesti sovittu/sovittava yksikköhinnoittelu

c) työkohtaisesti sovittava kokonaishintaurakka (könttä)

Kokonaishintaurakalla (könttä) tarkoitetaan urakkatyötä, joka sovitaan tehtäväksi kokonaishinnalla sisältäen työstä sovittaessa siihen arvioiduk- si kuuluvat työt. Kokonaishintaurakan arvo määritellään esimerkiksi säh- köpiirustusten, sähkötyöselityksen tai työnantajan tekemän tarvikearvion ja/tai eri työsuoritusten vaatiman suoritusaika-aika-arvion perusteella.

Sovittaessa kokonaishintaurakasta työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakkahinnan muodos- tumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voi- daan antaa esim. piirustusten, työselityksen tai massalistojen muodossa.

Sovittavaan kokonaishintaan ei saa sisällyttää 11 §:n mukaisia lisiä. So- vittavaan kokonaishintaan ei saa myöskään sisällyttää kohdan 8 § B 12.1 lueteltuja urakkaan kuulumattomia töitä, ellei työmaasopimuksessa toisin sovita.

Työehtosopimuksen kohdan 7.2.9 mukainen urakan ulkopuolella korvat- tava kärkimiehen ajankäyttö kokonaishintaurakassa lasketaan urakan kokonaishinnan selvittyä. Työryhmälle korvattavaa aikaa ei saa sisällyttää työmaasopimuksessa sovittavaan työn kokonaishintaan.

Kokonaishintaurakka (könttä) tulee sopia siten, että normaalilla urak- katyövauhdilla saavutetaan vähintään seuraavan taulukon mukainen tavoiteansio, joka kasvaa työsuorituksen lisääntyessä. Tavoiteansio on taulukossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan maksukauden alusta määrältään seuraavan suuruinen:

1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023-x.x.2024 €/h
19,57

Takuupalkka em. töissä on mainittu kohdassa 5.3.

Urakkaa sovittaessa on selvitettävä, millä tavoin lisä- ja muutostyöt vai- kuttavat kokonaishintaan (kts. 8 § B 6.3).

Voimaantulomääräys: Määräystä sovelletaan muuttuneessa muodos- saan 1.9.2022 tai sen jälkeen tehtäviin työmaasopimuksiin

5.2.1 Asuntotuotanto

Asuntotuotannon urakkapalkka koskee asuinkerrostaloja ja samaan työ- urakkaan sisältyviä rivitaloja pois lukien kohteet, joissa on sähkölämmi- tys.

Rivitaloja koskevat kohteet tehdään kohtien 3.1 tai 5.5 mukaisella palkan- muodostusperiaatteella.

Asuntokohteen (8 § B 5.2.1) urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen (huoneistojen) pistemäärän ja perushinnan perusteella taulu- kossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta seuraavasti:

	Perushinta €/huoneisto	Peruspistemäärä kpl	Lisäpisteen hinta €/kpl
1.7.2022–31.3.2023	970	60	12,70
x.x.2023-x.x.2024

Perushinta ja pistelukumäärä lasketaan asuntokohtaisesti.

Tämän kohdan mukaisesta urakkapalkkauksesta voidaan sopia 8 § B kohdan 5.5 mukaisesti toisin.

Työn perushintaan sisältyvät seuraavat mahdolliset työt:

a) rakennuksen huolto- ja yhteisten tilojen sekä ulkoalueiden sähkötyöt, kuten lämmityspistorasiat ja ulko- ja pylväsvalaistus

b) työryhmän asentamien tarvikkeiden pakkaus- ja johtojätteiden kuljet- taminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin kerroskohtai- siinkoontipaikkoihin.

Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimistotilat ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohtien 3.1 tai

5.5 mukaan.

Tämän kohdan mukaan tehtyjen töiden takuupalkka on kohdan 5.3 mu- kainen.

Asuntokohtaiseen hintaan sisältyvällä pisteellä tarkoitetaan:

a) Osan 23 ryhmäkeskuksen asennus tai muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen / järjestelmä

b) Osan 24 mukainen koje sisältäen ryhmäjohdon kytkennän

c) Potentiaalikiskon asennus huoneistoon kytkentöineen (rivitalohuo- neisto)

d) Putkistomaadoitus/asunto (rivitalohuoneisto)

e) Osan 27 mukainen lämmityskaapelin asennus alkavaa 35 metrin pi- tuutta kohti. (Sisältää ”kylmän” pään asennuksen.) (Taipuisat lämmi- tyselementit sovitaan erikseen.)

f) Rakennusten väliset kaapelit / 40 metrin ylittävä osuus on 2 pistettä (

/ kaapeli)

g) Osan 28 mukainen rasia kalusteineen

h) Osan 29 mukainen valaisin sisältäen ryhmäjohdon kytkennän ja mah- dollisen jatkamisen

i) Pienjännitemuuntaja ja spotit 4 kohti / muuntaja. Lisäspotti = 1 piste

j) Kuituvalon projektori ja alkavat 8 kuitua

k) Osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste

l) Osan 31 mukaisen tilaelementtikylpyhuoneen/-saunan toiminnan tar- kastus on 2 pistettä)

m) Varauksen ”pää” (putki, kaapeli tms. sisältää mahdollisen kannen) Tarkastukset, joista muodostuu yksi piste:

n) silmämääräinen tarkastus, lattialämmitysten eristysvastuksen mitta- us 2 kertaa, sähköturvallisuuden toteaminen esim. schukotesterillä ja vikavirtasuojien laukaisun testaus kertaalleen, nollajohdon ja maadoi- tusjohdon erillään olo ja toimintojen tarkastus.

Taulukon 3110 ja 3121 työt sisältyvät perushintaan, ellei toisin ole mainittu.

Asuntojen perushintoihin eivät sisälly seuraavat työt:

a) Räystäs-, syöksytorvi- tms. sulanapitolämmitys

b) Erilliset ilmastointikonehuoneet

Piirrosesimerkit peruspisteiden määritelmistä, jotka täydentävät näitä tekstejä, ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä 4, sivu 150.

5.3 Urakkapalkka

Urakkatyötä tehtäessä työntekijän urakkapalkka määräytyy työn tuotta- vuuden mukaan.

Työnaikainen urakkapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja urakkaen- nakosta. Urakkaennakosta sovitaan työmaasopimuksessa.

Työnaikainen urakkapalkka on vähintään urakan takuupalkan suuruinen.

Urakkatyön tuottoa tulee seurata työn aikana siten, ettei urakalla laske- tusta työn tuottavuudesta jää sisälle urakkavoittona maksettavaksi 15

%:a suurempaa osuutta.

Urakkatyössä on takuupalkka seuraavan taulukon mukainen tehtyä työ- tuntia kohti ilman kohdan 5.6.4 mukaisia palkanosia.

Urakan takuupalkat ovat seuraavan taulukon mukaiset taulukossa mainit- tuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Pr	Urakkatyön takuupalkka 1.7.2022–31.3.2023 €/h	Urakkatyön takuupalkka x.x.2023–x.x.2024 €/h
S	12,67
1	15,57
2	17,93
3	18,44
4	18,89
5	19,66

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

Näitä palkkoja sovelletaan myös asuntotuotantoon.

5.4 Palkkaus ilman sopimista

Uudisrakennuskäsitteen (kohta 3.1) mukaisen urakkatyön kyseessä ol- lessa työryhmä tai työryhmän jäsen voi kuukauden kuluessa, urakan sel- vitysajan umpeuduttua esittää jälkilaskennan kohteesta edellyttäen, että

a) työmaasopimusta ei urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperus- teineen ole tehty kohdan 4.1 tarkoittamalla tavalla; tai

b) urakkaa ei ole laskettu eikä kohdan 9.2 mukaista urakanjakoselvitys- tä ole tehty selvitysaikojen kuluessa.

Mikäli työtä ei ole laskettu eikä urakanjakoselvitystä eikä erimielisyys- muistiota tehty em. määräaikojen kuluessa, maksetaan tällaisesta työstä urakan takuupalkkaa kohdan 5.3 mukaisesti.

Tämän kohdan mukaisesti toimitaan myös, lukuun ottamatta jälkilasken- taa, kun kyseessä on kohdan 3.2 mukainen urakkatyö.

Kuitenkin asuntotuotannon osalta noudatetaan kohtien 5.2.1 ja 5.3 mää- räyksiä.

5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat STTA:n tai PALTA:n jäseniä ja joissa on pää- luottamusmies, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yri- tyksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken kirjalli- sesti.

Muuten kuin kirjallisesti tehty ja osapuolten allekirjoittama sopimus on mitätön.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Tämän kohdan tarkoittama poikkeus yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neu- vottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että em. tavoit- teiden saavuttamiseksi käytävissä neuvotteluissa keskeisesti paranne- taan työntekijöiden työn tekemiseen liittyviä edellytyksiä niin, etteivät työntekijät joudu työehtosopimuksen hengen vastaisesti kohtuuttoman rasituksen kohteeksi.

Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudate- taan kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuu- palkka on vähintään kohdan 5.3 mukainen.

5.6 Työhinnoittelun peruste

5.6.1 Tuottavuuspalkkaurakka

Työhinnoittelun perustana on sähköistys- ja sähköasennusalan urakka- hinnoittelu sekä työaikaan perustuva palkka.

Työlle määritellään urakkahinnoittelulla kokonaishinta, joka perustuu työ- hön laskettuun asennustarvikemäärään. Asennustarvikemäärällä määri- tellään urakkaan sisältyvä työpalkkakokonaisuus. Mikäli näin määritelty kokonaisuus muuttuu, on sovittava, millä tavoin muuttuvat materiaali- määrät vaikuttavat urakan kokonaishintaan. Muissa kuin uudisrakennuk- sissa määritellään työpalkka asennustarvikemäärän tai tarvikemäärän ja sovittujen kokonaishintojen perusteella.

Sellaisissa töissä, joissa ei hinnoiteltuja asennustarvikkeita käytetä ollen- kaan, määritellään työpalkka sovitun kokonaishinnan perusteella.

Näin saadusta kokonaishinnasta lasketaan uudisrakennuksissa säh- köistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelulla maksettavaksi A % ja muissa kuin uudisrakennuksissa määritellystä kokonaishinnasta B %. Em. prosentit sovitaan yrityksissä. Työn aikana maksetaan urakkatyön ennakkona vähintään urakan takuupalkka.

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn pal- kanmuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työ- maakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuo- don valinnalle.

5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa

5.6.4 Palkkiopalkat

Tuottavuuspalkaksi urakka- ja aikatyössä voidaan paikallisesti sopia eri- näisiä säästö-, tulos- ja tuotantopalkkioita, jotka pohjautuvat kokonais- kustannus-, asennusmateriaali- tai työn läpimenoajan säästöihin.

5.7 Takuupalkka

Kohdan 5.6 mukaisissa palkkaustavoissa takuupalkka on ilman kohdan

5.6.4 mukaisia palkanosia vähintään kohdan 5.3 mukainen.

5.8 Neuvottelujen päättyminen

Mikäli sopimusta ei paikallisesti synny, on työehtosopimus sellaisenaan voimassa kaikilta osiltaan.

6 Lisä- ja muutostyöt

Yleistä

Muutos- ja lisätyöt ovat työmaasopimuksen perustana olevista piirus- tuksista, työselityksistä tai ohjeista poikkeavasti suoritettu työ. Sovitun urakkatyökokonaisuuden lisä- ja muutostöiden hinnoittelu suoritetaan seuraavin periaattein:

6.1 Muutokset ja lisätyöt, jotka ovat tiedossa ennen työn tai työvaiheen aloi- tusta, lasketaan urakasta sovitulla hinnoittelulla. Tällaiset työt ja työvai- heet on sovittava ja kirjattava ne työmaasopimukseen liitteellä.

6.2 Sellaiset muutos- ja lisätyöt, jotka aiheuttavat jo valmiin asennustyön pur- kua, on todettava ja sovittava, millä palkkauksella purkutyö suoritetaan. Samassa yhteydessä on sovittava, millä palkkausperusteella varsinainen muutos- tai lisätyö suoritetaan.

6.3 Kokonaishintaurakoissa on kohdassa 5.2 määrätty lisä- ja muutostyöt selvitettäväksi samoin kuin se, millä tavoin niiden vaikutus huomioidaan kokonaishinnassa ja työmäärässä. Ko. kokonaishintaurakassa voivat lisä- ja muutostyöt vaikuttaa joko sovittua työmäärää lisäävästi tai vähen- tävästi, joten tosiasiallisen työmäärän toteamiseksi on työn alussa ja sen kestäessä tehtävä liitesopimus työmaasopimukseen jokaisesta lisä- ja muutostyöstä.

6.4 Kohtien 6.2 ja 6.3 työt voidaan sopia tehtäväksi työstä sovitulla urakka- hinnoittelulla tai vähintään kohdan 4 mukaisella palkalla.

7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet

7.1 Yleistä

Sopijaosapuolet ovat velvollisia yhteisesti huolehtimaan urakkatyön ylei- sestä edistymisestä siten, ettei urakkatyön sopimuksellinen luonne vaa- rannu.

Urakkatyö on pyrittävä suorittamaan oikea-aikaisesti kunkin työkohteen edistymisen mukaisessa järjestyksessä.

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän am- mattitaitonsa ja työkykynsä vastaa työsuoritusten luonnetta ja vaativuut- ta. Tämä on erityisesti huomioitava niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat osasairauspäivärahalla tai jotka ovat työeläkeyhtiön kustantamas- sa työkokeilussa siten, että työnantaja maksaa heille palkan työkokeilun ajalta. Niiden työeläkeyhtiön kustantamassa työkokeilussa olevien hen- kilöiden, joille työnantaja ei maksa työkokeilun ajalta palkkaa, sijoittami- sesta urakkatyöryhmään on sovittava urakkatyöryhmän kanssa kohdan

7.2.8 mukaisesti.

7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet

7.2.1 Urakkaan sisältyy

Työryhmän ja kärkimiehen tehtäviin kuuluu

a) oman työnjohdon ja urakkaryhmän kesken käytävät työtä koskevat neuvottelut

b) toisten työryhmien edustajien kanssa käytävät työtä koskevat neu- vottelut

c) tilaajan edustajien (esim. työnvalvojan, suunnittelijan) kanssa käytä- vät neuvottelut

– neuvotteluilla tarkoitetaan edellä olevista kohdista käytäviä kes- kusteluja pääsääntöisesti työmaalla ja

– puhelinkeskusteluja, jotka koskevat lähinnä työn suoritustapoja ja järjestystä

d) työaika- ja määräselvitysten (tunti- ja työkorttien) täyttäminen, työ- maakirjanpito ja työpalkkalaskenta

Työn luonteeseen ja normaaliin suoritukseen sisältyvät

a) ennalta ja yleisesti tiedossa olevat valmistautumis-, suoritus-, kes- keytys- ja lopetusosat ”Odotusaika ja sen korvaus” -kohdassa mai- nittua odotusaikaa lukuun ottamatta

b) työsuoritusten edellyttämä liikkuminen työmaa-alueella sekä työnte- kijän henkilökohtaisiin tarpeisiin käyttämä aika, mikäli ao. työtä kos- kevassa työmaasopimuksessa ei toisin ole sovittu

c) työmaasopimuksen, piirustusten, työselityksen ja annettujen työoh- jeiden vastaisesti asennettujen kohteiden korjaaminen, jotka ao. tar- kastuksessa on määrätty korjattavaksi

d) osallistuminen tarkastukseen, jossa todetaan kertaalleen osatoimi- tuksen tai työkokonaisuuden vastaavuus työmaasopimukseen, pii- rustuksiin, työselitykseen ja sähköturvallisuusmääräyksiin.

7.2.2 Työalueen siistiminen asennusjätteistä

Kohdissa 5.1.2 ja 5.2 tarkoitettua työtä koskevassa työmaasopimukses- sa voidaan osoittaa työryhmän velvollisuudeksi työryhmän asennustyön yhteydessä syntyvien pakkaus- ja asennusjätteiden siistiminen (ei las- tasiivous) ja kuljettaminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin kerroskohtaisiin koonti- ja lajittelupaikkoihin, lajiteltuna enintään viiteen jätelajiin huomioiden työmaan lajittelumääräykset.

Lajiteltavat jätelajit ilmoitetaan työmaasopimuksessa tai työnantajan kir- jallisella työohjeella.

Jos lajiteltavia jätelajeja on enemmän kuin viisi ja tästä aiheutuu lisätyötä työntekijöille, työnantaja ja kärkimies neuvottelevat, onko tällä vaikutusta maksettavan korvauksen määrään. Mahdollisista muutoksista korvauk- seen sovitaan työmaasopimuksen liitteellä.

Aikaisempien asennusten purkamisesta syntyvien jätteiden siistiminen ja lajittelu ei sisälly tähän määräykseen.

Pinta-alaltaan suurissa työkohteissa edellä mainittuja jätteiden koonti- ja lajittelupaikkoja tulee sijoittaa kerrokseen riittävästi siten, ettei roskien ja jätteiden kuljetusmatka niihin muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Tarvit- taessa asiasta on neuvoteltava ja sovittava työnantajan ja kärkimiehen välillä, miten kohtuuttoman pitkä kuljetusmatka huomioidaan.

7.2.3. Korvaus kohdan 7.2.2 mukaisesta siistimisestä

Korvauksena edellisen kohdan mukaisesta työalueen siistimisestä ko- rotetaan urakkahinnoittelukertoimella korotettua urakan arvoa kohdan

5.1.2 mukaisissa uudisrakennustöissä kertoimella 1,025.

Kohdan 5.2 mukaisissa muissa urakalla tehtävissä töissä vastaavan suu- ruinen korotus tehdään työn lopulliseen kokonaishintaan tai työmaasopi- muksessa työkohtaisesti sovittujen yksikköhintojen perusteella muodos- tuvaan lopulliseen työn arvoon.

Korotus tehdään ennen kuin jaettavaan urakan arvoon on lisätty urakan jaossa huomioon otettavia urakan keskeytystyölisäpalkkoja ja/tai aika- työpalkkoja ja ennen kärkimiehen ajankäyttöä koskevan kohdan 7.2.9 mukaisen hyvityksen tekemistä jaettavaan urakan arvoon.

Tulkinta:

Kohtien 7.2.2 ja 7.2.3 määräykset eivät rajoita työmaasopimuksen osa- puolten oikeutta sopia työryhmän asennustyökohdetta koskevasta siisti- mis- ja lajitteluvelvoitteesta ja siitä maksettavasta korvauksesta työmaa- sopimuksella tai sen liitteellä.

7.2.4.Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden an- tamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti. Työmaa-, urakointi- tai aikataulu- kokouksissa tehdyt päätökset, jotka vaikuttavat sähkötöiden suoritta- miseen, on välittömästi saatettava tiedoksi kärkimiehelle.	Vaativuustasoltaan 1–2 asuinhuo- neen sähköistyksen tai vastaavan muun urakkatyön suorittamiseksi ei välttämättä tarvita yksityiskohtaisia piirustuksia.

Työstä tai työvaiheesta on hyvissä ajoin ennen sen alkua toimitettava työmaalle tarpeelliset työpiirus- tukset sekä työstä mahdollisesti laadittu työselitys.	Työsuoritukseen liittyviin piirustuk- siin, työselvityksiin ja muihin ohjei- siin perehtymiseen käytetty aika.
Piirustukset tehdään suomalaisten piirustusstandardien mukaisesti. Mikäli joudutaan suorittamaan ul- komaisten toimittamien laitteiden asennuksia tai muuten poikkea- maan suomalaisten standardien mukaisista piirustuksista, on työn- antaja velvollinen antamaan riittävän opastuksen.	Mikäli työn aikana on työpiirustuk- siin tehtävä muutoksia, on muu- toksen aiheuttajan merkittävä ne työpiirustuksiin.
Työnaikaiset piirustukset ao. merkintöineen on annettava työn- antajan käyttöön loppupiirustusten tekemistä varten.
Erilaisten järjestelmien, keskus- ten, kojeiden ja kojeyhdistelmien asennusta varten on annettava riittävät asennus-, kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset sekä toiminta- selostukset.	Työn teknillinen suunnittelu ja val- vonta työselityksen ja työpiirustus- ten sekä työmaan yleisen työsuo- ritusjärjestyksen mukaisesti.
Urakkatyömailla tulee asentajilla olla käytettävissä myös mitoitetut rakennuskalustopiirustukset sekä muiden urakoitsijoiden ja toimitta- jien laitteiden asennuspiirustukset ja toimintaselosteet siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista sähkötöiden suorittamiseksi.	Xxxxxxx työntekijä havaitsee työoh- jeissa puutteellisuuden tai virheen, on hän velvollinen ilmoittamaan tästä työnjohdolle ensitilassa.
	Mikäli rakenteellisista tai muista perusteluista syistä on poikettava piirustuksista tai käytettävä toista asennustapaa, siitä on ilmoitetta- va työnjohdolle.
	Työssä on työntekijän noudatet- tava oman työnjohdon antamia ohjeita siten, että työn lopputulos täyttää sähköturvallisuus- ja muut vastaavat määräykset.

7.2.5 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Urakkatyön suorittaminen edel- lyttää kunkin työvaiheen kaikkien asennustarvikkeiden toimittamis- ta työmaalle oikea-aikaisesti, että työntekijä voi välttyä aikatappioil- ta, jotka aiheuttavat työvaiheen jakaantumisen osatyövaiheisiin tarvikepuutteen takia.	Tarvikkeiden tuhlaaminen sekä perus- teeton, annetuista ohjeista ja määräyk- sistä poikkeaminen, josta on aiheutunut vahinkoa työnantajalle, saattaa johtaa korvausvaatimukseen työnantajan taholta.
Työnantaja määrittää työhön tarvittavien tarvikkeiden lajit, laadut ja määrät. Työnantaja huolehtii niiden tilaamisesta urakkaryhmän kanssa sovitun tarvikkeiden toimittamisohjelman ja täydennystilausten mukaisesti. Toimittamisohjelman tulee olla riittävän tarkka ja laadittu ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Työnantaja antaa kärkimiehelle ohjeet, mistä ja miten tilaaminen suoritetaan (yleisesti tilaukset tehdään kirjallisesti.)	Sopiminen tarvikkeiden toimittamisoh- jelmasta ja täydennystilauksista. Huolehtia siitä, että työhön sen eri vai- heissa tarvittavista tarvikkeiden täyden- nystilauksista ilmoitetaan hyvissä ajoin työnantajalle tai hänen edustajalleen. Tarviketoimitusohjelmien toimituserien täydennystilaukset.
Toimitusohjelma tulee molempien osapuolten yhteisesti sovittaa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan.	Toimitusohjelman tulee molempien osa- puolten yhteisesti sovittaa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan.
Asennustarvikkeiden mukana toimitetaan lähetyserän määrän mukainen lähetysluettelo, johon on merkittävä koodinumeroiden lisäksi myös tarvikkeiden nimitys yleisen käytännön mukaisesti.	Tiedot vastaanotetuista työryhmän asennettaviksi tarkoitetuista tarvikkeis- ta on ensi tilassa ilmoitettava työnan- tajalle tämän käyttämän tarvikehuollon seurantajärjestelmän mukaisesti. Seu- rantajärjestemän tietoja saavat työnte- kijät käyttää työmaakirjanpidossaan. Järjestelmästä johtuvat työntekijöiden toimenpiteet on pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi.

Työmaalle on työnantajan osoitet- tava riittävät ja tarkoituksenmu- kaiset sähköasennustarvikkeiden varastotilat. Pinta-alaltaan laajois- sa sekä tilavuudeltaan suurissa työkohteissa on päävaraston lisäksi järjestettävä tarpeelli- nen määrä alavarastoja. Ne on sijoitettava rakennusalueelle siten, etteivät tarvikkeiden ja työvälinei- den siirtomatkat asennuskohteisiin muodostu kohtuuttoman pitkiksi.	Työmaan työryhmän käytössä olevien varastojen ja alavarastojen hoito sekä tarvikkeiden palautus asennuskohteista varastoihin kuuluu urakkaan. Työryhmän asennettavaksi tarkoitetut tarvikkeet vastaanotetaan ja siirretään urakkaryhmän toimesta työmaa- ja ala- varastoihin tai asennuspaikalle huomi- oon ottaen kohdan 7.2.6 aputyövelvoite
Osan varastotiloista tulee olla kyl- mänä vuodenaikana lämmitettyjä.
Tarvikkeet toimitetaan työnanta- jan toimesta urakkaryhmän kans- sa sovituille purkauspaikoille.	Purkauspaikoista sopiminen.
Työnantaja palkkaa erikseen ja riittävän ajoissa työmaavaraston- hoitajat sellaisen työmaavaraston hoitoa varten, jota pääasiallisesti käyttää pitkäaikaisesti (väh. 2 kk) yli 20 työntekijää.	Pientehtäviä ovat mm. tarvikkeiden pakkauksista purkaminen, kaapeleiden ja ryhmäjohtojen työnaikaiset merkin- nät, työn viimeistelyyn liittyvät kojeiden oikaisut ja asennon tarkistukset.
	Työn valmistuttua ja työnantajan määräyksestä jo työn kestäessä tulee työmaalta palauttaa kaikki jäännös- tarvikkeet. Urakkahintaan sisältyy palautettujen tarvikkeiden järjestely palautuskuntoon, lajittelu ja pakkaus sekä palauttamisen edellyttämät siirrot työmaalla. Painavien esineiden siirrossa sisältyy urakkaan vain valvonta.
Katso viereinen jäännöstarvikkei- den mittaus	Jäännöstarvikkeiden mittauksen, las- kennan ja palautusluettelon laatimisen voivat suorittaa työnantaja ja työntekijä yhdessä tai erikseen. Milloin näitä teh- täviä suoritetaan työnantajan toimek- siannosta, maksetaan niistä korvaus urakan ulkopuolella urakan keskeytysli- sän mukaisena palkkana. Mittaus on saatettava päätökseen kahden viikon kuluessa urakan päätty- misestä. Mittaustuloksesta vastaavien hen- kilöi- den allekirjoittama palautusluettelo tai sen jäljennös on annettava molemmille osapuolille.

HUOM!

Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään kohdassa 7.2.5 mainittuja lisätilauk- sia enemmän, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

7.2.6 Aputyöt

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Työnantaja huolehtii tarvittavista aputyö- suorituksista.
Työnantaja osoittaa työryhmän käyttöön riittävästi aputyövoimaa siten, että vä- hintään seuraavat toiminnot suoritetaan aputyövoimaa käyttäen: – Kojeet, jotka painavat yli 25 kg, sekä yli 40 kg painavat tarvikkeet siirretään varastoihin ja asennus- paikoille aputyö- voimaa käyttäen. – Samaa sovelletaan myös hankalasti käsiteltäviin tarvikkeisiin, joita voivat olla esim. suuret tarvike-, valaisin- ja johtotie- erät, keskukset sekä kaapelikelat.
Suuren tarvike-erän siirto on kysymyk- sessä silloin, kun siirretään esim. VR:n lavallisen tai häkillisen verran tarvikkeita tai valaisimia. Asennuspaikalla tarkoitetaan sitä aluetta, johon edellä mainitun suuruinen tarvike- erä asennetaan.

HUOM!

Mikäli työnantajan velvoitteesta poiketaan, on siitä erikseen sovittava työ- maasopimuksen liitteellä. Samassa yhteydessä on sovittava aputöiden palkanmaksuperusteista, kuitenkin vähintään 4 kohdan mukaisesti.

7.2.7 Työtelineet ja työvälineet

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Työnantaja järjestää työryhmän käyttöön työsuorituksissa tarvitta- vat ja työryhmän kanssa sovitut työhön soveltuvat pukit ja telineet.	Työtelineiden tarpeen ilmoitta- minen ja yhtä työntekijää varten rakennettujen kevyiden telineiden siirto. Urakkahinnoittelun osassa 22 määriteltyjen siirrettävien telineiden siirto. Muista telineiden siirroista sovitaan työkohtaisesti.
Työnantaja antaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksen- ja ajanmukaisia sekä turvallisia työ- ja apuvälineitä.	Työvälineiden tilaaminen ja vas- taanottaminen sekä niiden siirrot tai siirron valvonta sekä työväli- neistä huolehtiminen työmaalla.
	Työntekijä huolehtii kuittaamis- taan työvälineistä ja on niistä vastuussa.

7.2.8 Työryhmä

Työryhmän haitalliset vaihtelut ja erityisesti työvoimatarpeen ruuhkautu- minen työsuoritusajan lopulle on estettävä yhteisin toimenpitein.

Työvoiman lisäämistä urakkatyömaalle ei tule suorittaa yksinomaan sillä perusteella, että yrityksen työntekijöitä on vapautunut muilta työmailta ja he ovat työtä vailla.

Edellä sanottuun rinnastettavia muita tilanteita, jotka johtavat työmaalla jo olevien asentajien urakka-ansioiden alenemiseen, tulee mahdollisuuk- sien mukaan välttää.

Urakkaryhmää muodostettaessa on niihin pyrittävä sijoittamaan palkka- ryhmiin S–5 kuuluvia työntekijöitä.

Ellei urakkatyöryhmän kanssa ole toisin sovittu, urakkatyöryhmään ei saa sijoittaa

a) alle 18-vuotiaita työntekijöitä, jotka eivät ole suorittaneet alan perus- tutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimussuhteessa, eikä

b) henkilöitä, joille ei makseta palkkaa.

Alakohdassa b) mainittujen henkilöiden urakkaan tekemää työpanosta ei voida vähentää urakasta, ellei työryhmän kanssa ole sovittu työpanoksen vähentämisestä ja sen perusteista.

Työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kestä- essä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Työnantaja vastaa

myös siitä, että työn kestäessä tehtävät muutokset eivät vaaranna urak- katyön sopimuksellista luonnetta eivätkä aiheuta aikatappiota urakkatyö- suorituksiin.

7.2.9 Kärkimies

Työnantajan on nimettävä kuhunkin alkavaan rakennuskohteeseen kärki- mies, joka edustaa työryhmää työmaalla. Kärkimiehelle eivät kuulu varsi- naiseen työnjohtoalueeseen kuuluvat tehtävät.

Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Kärkimiehiä nimettäessä yrityksen työntekijöiden näkemykset huomioi- daan.

Työntekijä voi toimia vain yhden työryhmän kärkimiehenä kerrallaan. Poikkeuksena on tapaus, jolloin kärkimies uudelle työmaalle siirtyessään hoitaa ylimenovaiheessa kärkimiestehtäviä molemmilla työmailla.

Kärkimiehelle nimetään varamies hänen joutuessaan tilapäisesti jättä- mään tehtävänsä. Varamiehen nimeämisen yhteydessä työryhmälle il- moitetaan toimenpiteen syy sekä sovitaan varamiehen kärkimiestehtävän kestoaika.

Varamiehellä on tehtävässäoloaikanaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vakinaisella kärkimiehelläkin.

Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsen- määrä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.

Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.

Työryhmään nimetylle ensimmäiselle kärkimiehelle tai hänen varamiehel- leen maksetaan kärkimieslisää jäljempänä mainittujen tehtävien hoitami- sesta seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Työryhmän jäsenmäärä	1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023–x.x.2024 €/h
1-2	0,38
3–6	0,59
7–10	0,93
11–12	1,19
13–20	1,61
Yli 20	2,54

Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kär- kimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat taulukossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seu- raavat:

Muun kuin ensimmäi- sen kärkimiehen kärki- miestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä	1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023–x.x.2024 €/h
€/h
1–2	0,38
3–6	0,59
7–10	0,93
yli 10	1,19

Urakkaryhmän jäsenmäärän kohotessa kolmeen korvataan urakkaryh- mälle osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella seuraavasti:

Työryhmän jäsenmäärä	Työryhmälle korvattava aika kärkimiehen työajasta
3–6	10 %
7–10	20 %
11–15	30 %
16–20	40 %
yli 20	50 %

Mikäli sähkötöiden työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työ- kohteessa, ei urakan ulkopuolisia prosentteja makseta. Kärkimieslisän maksun aloittaminen tai lisän suuruuden muuttuminen työryhmän jä- senmäärän noustessa taulukon seuraavan portaan vähimmäismäärään edellyttää, että työryhmän jäsenmäärä säilyy vähintään viikon ajan taulu- kon edellyttämänä vähimmäismääränä.

Mikäli työryhmän jäsenmäärä laskee, muuttuu kärkimieslisän suuruus kahden viikon portaissa siten, että seuraavan portaan edellyttämää li- sää aletaan maksaa, kun em. aika on kulunut. Kärkimieslisän maksamis- perusteiden kiertämisenä pidetään sellaista menettelyä, jossa kärkimies työn kestäessä vaihdetaan pelkästään kärkimieslisän suuruuden muuttu- misen vuoksi.

Matka- ja odotusajalta tms. ei kärkimieslisää makseta.

7.2.9.1. Kärkimiehen tehtävänä on

a) töiden jakaminen työntekijöille ja töiden suoritustekninen ohjaus ja valvonta

b) kirjoittaa työryhmänsä tarviketilaukset tarpeen mukaan

c) ottaa vastaan ja kuitata työmaalle toimitetut tarvikkeet

d) valvoa työryhmänsä työtuntien jakautuminen ja oikea määrä eri las- kutusperusteisiin, ja että työtunnit tulevat oikein merkityiksi työnanta- jalle jätettävään ns. tunti-ilmoitukseen

e) huolehtia, että työsuhteessa oleville urakkaryhmän jäsenille toimite- taan kohdan 9.2 tarkoittama urakanjakoselvitys

f) milloin työkohteeseen ei ole valittu omaa työsuojeluasiamiestä, val- voa työntekijäin edustajana työryhmänsä työterveydellisiä ja työtur- vallisuusolosuhteita sekä neuvotella niistä tarvittaessa työstä vas- taavan henkilön ja työnantajansa työsuojelusta vastaavan henkilön kanssa. Näiden tehtävien hoitamista varten työnantaja antaa kärki- miehelle ja työsuojeluasiamiehelle (joka ei ole koulutussopimuksen piirissä) riittävän kirjallisen materiaalin ja tarvittavan opetuksen

g) osallistua työryhmänsä työhön siinä määrin kuin se kärkimiestehtä- vien hoitamisen lisäksi on mahdollista.

HUOM! Kärkimiehen tai työryhmän edustajan ei ilman erikseen sovitta- vaa korvausta kuulu edustaa työnantajaansa esim. työmaa-, urakointi- tai aikataulukokouksissa.

Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään osallistumisella työmaa- tai urakoit- sijakokouksiin, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

Sopimuksesta tulee ilmetä, millaista taloudellista sopimusvaltaa kärki- mies voi käyttää ko. kokouksien yhteydessä.

Mikäli kärkimiehen muita tehtäviä lisätään, sovitaan siitä työmaasopi- muksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hin- noiteltu.

Kärkimiehen lisätehtäviä voivat tämän poikkeussäännön perusteella olla esimerkiksi

a) työmaakokouksiin ja urakoitsijakokouksiin osallistuminen

b) tarvikehuolto ja tarvikemääritys

c) työvälinehuolto

d) telineistä ja nostimista sekä niiden turvallisuudesta huolehtiminen

e) laadusta ja tarkastuksista huolehtiminen oikea-aikaisesti

f) yms.

8 Urakan selvitys

8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä

Yksikköhinnoitellulla työllä tarkoitetaan tässä tapauksia, joissa urakka- summa muodostuu urakkahinnoittelun tai työkohtaisesti sovittujen yksik- köhintojen perusteella.

8.2 Valmistautuminen

Jo urakkatyön kestäessä tulee osapuolten aloittaa työmäärän tarkistus niin, että urakkasummasta voidaan määräajassa olla yksimielisiä.

8.3 Urakkalaskelma

Osapuolten on sovittava jo työtä aloitettaessa, tehdäänkö urakkalaskel- ma yhdessä tai erikseen.

Yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka laske- taan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakka- laskelma.

Työmäärää todettaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:

a) työmaasopimusta liitteineen

b) tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita

c) työstä tehtyjä loppupiirustuksia

d) työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja ja työmaakir- janpitoa

e) muita mahdollisia perusteita, kuten työmaalla suoritettuja mittauksia.

Mikäli muusta ei ole sovittu, tulee urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjestyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asennushinnat voidaan tarkistaa (esim. keskus, koje, valaisin jne.).

Edellä mainittu urakkalaskelma laaditaan urakkahinnoittelun yksikköhin- noin (ilman kertoimia).

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voivat osapuolet sopia kirjallisesti työtä aloittaessa tai työn kestäessä ajankohdasta, jona osa- puolet sitoutuvat viimeistään esittämään eritellyn urakkamääräysten koh- dan 8.3 mukaisen urakkalaskelman toiselle osapuolelle. Ajankohdasta on kuitenkin sovittava viimeistään sen jälkeen, kun urakka on valmistunut. Urakka katsotaan valmistuneeksi, kun urakkatyöryhmän suoritus on luo- vutettu tilaajalle ja työnantajan ja tilaajan välisessä vastaanotto- tai muus- sa menettelyssä todetut urakkatyöryhmän suorituksessa ilmenneet puut- teet ja virheet on työryhmän toimesta korjattu / tehty. Osapuolet voivat sopia urakan valmistumisesta myös toisin.

Jos jompikumpi osapuoli laiminlyö esittää urakkalaskelmansa viimeis- tään sovittuna ajankohtana, on laskelmansa asianmukaisesti esittäneen osapuolen urakkalaskelmaa pidettävä lopullisena urakkahintana, ellei ky- seinen laskelma xxx xxxxxxxx virheellinen.

Osapuolet voivat kirjallisella sopimuksella poiketa edellä sovitusta ajan- kohdasta. Samassa yhteydessä on sovittava uudesta ajankohdasta urak- kalaskelmien esittämiselle. Muutosta esittävän osapuolen on esitettävä toiselle osapuolelle perustelut sille, miksi ajankohdasta olisi perusteltua sopia toisin.

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskel- mansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä.

8.4 Urakan selvitys

Mikäli osapuolet tekevät loppulaskelmat erikseen, määritellään lopullinen urakkahinta laskelmia vertaamalla.

Mikäli laskelmien alustavan vertailun yhteydessä osapuolet toteavat eroavuudet pieniksi, voidaan lopullinen urakkasumma sopia ilman tar- kempaa vertailua. Yksityiskohtaisempaa vertailua varten on kummallakin osapuolella oikeus käydä läpi toisen osapuolen edellisen kohdan mukai- set laskelmat.

Ellei vertailu johda yksimielisyyteen, on osapuolten yhteisesti yksilöitävä eroavuudet laatimalla eroavaisuusmuistio ja oikaistava laskelmien mah- dolliset virheet.

Mikäli lopullisesta urakkasummasta ei voida sopia, laaditaan erimielisyys- muistio, johon kirjataan laskelmien erimielisyydet ja osapuolten mahdol- liset kannanotot.

Työryhmä voi valita keskuudestaan urakan selvittäjän, jos työmaan kärki- mies siirretään toiselle työmaalle ennen kuin urakka on selvitetty.

8.5 Mittaus

Mikäli yksimielisyyttä urakan loppusummasta ei muuten saavuteta, tulee osapuolten suorittaa eroavuuskohdista mittaus ja laskenta kaikki hinnoit- telukohteet käsittävistä piirustuksista sekä kontrollimittaukset työkoh- teessa todellisilta asennuspaikoilta. Ennen mittaukseen ryhtymistä on kirjallisesti sovittava työvarojen määrä ja huomioimistapa. Mittauksen lopputulos on lopullinen ratkaisu kiistaan.

Mittausta varten työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt ovat laa- tineet yhteisen lomakkeen.

8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen

8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka

Selvitetyn urakkalaskelman perusteella saatu urakkahinta korjataan työ- ehtosopimuksien mukaisilla urakkahinnoittelukertoimilla seuraavasti:

Urakkahinta jaetaan hinnoittelukausien mukaisiin kauden urakkahintoihin tehtyjen työtuntien suhteessa.

Näin lasketut hinnoittelukausien urakkahinnat korotetaan ko. hinnoitte- lukauden urakkahinnoittelukertoimella. Näin saadut hinnoittelukausien urakkahinnat lasketaan yhteen. Aikatyö- ja/tai ukl-palkat otetaan mukaan urakan jakoon, ellei muusta ole sovittu, ja ne lisätään jaettavaan urakan kokonaishintaan urakkavoittokerrointa laskettaessa, joka jaetaan jako- perustepalkkojen ja tehtyjen tuntien suhteessa kullekin asentajalle.

Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta

1. kausikerroin =

Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit

1. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 1

urakkahinnoittelukerroin

2. kausikerroin =

Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit   Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit

2. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 2

urakkahinnoittelukerroin

Urakan kokonaishinta = 1. kauden urakkahinta + 2. kauden urakkahinta +

kausien (1 ja 2) aikatyö- ja/tai ukl-palkat

Urakkavoittokerroin =

       Urakan kokonaishinta          Asentajien urakanjakoon osallistuvat tunnit × jakoperusteet

Asentajan osuus = Urakkavoittokerroin × asentajanjakoperuste ×

asentajan urakanjakoon osallistuvat tunnit Asentajan loppupohjat = Asentajan osuus – (maksetut ennakot + välipohjat)

Jos urakka jakautuu useamman kuin kahden eri urakkahinnoittelukertoi- men alueelle, niin seuraavat kaudet lasketaan urakan kokonaishintaan kuten esim. kausi 2.

Urakan tuottoa ja urakkatyöryhmän jäsenten jako-osuuksia laskettaessa urakkaan kuuluvaa työtä tehneen vuokratyöntekijän urakan tuotossa ja jaossa huomioitava työ ja sen arvo määritetään samojen periaatteiden mukaan kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen omien työntekijöiden osalta.

Vuokratyöntekijälle laskelman mukaan maksettavasta palkasta vastaa vuokratyöntekijän työnantaja.

Vuokratyövoiman käyttöä ja vuokratyöntekijöille urakkatyössä maksetta- vaan palkkaan liittyvää ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ilme- nevät tämän työehtosopimuksen liitteenä 6 olevan yleissopimuksen koh- dasta 6.4.3.

8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt

Muun urakalla sovitun urakan määrä tarkistetaan työehtosopimuksen mukaisten palkantarkistusten osalta kuten työehtosopimuksessa on mai- nittu. Työt selvitetään ja maksetaan kuten kohdassa 8 on mainittu.

9 Urakkasumman maksaminen

9.1 Työn valmistuttua

Mikäli osapuolet urakan kestäessä ovat väärin arvioineet urakan tuotta- vuuden ja loppuselvityksessä todetaan ennakoita maksetun enemmän kuin urakan loppusumma edellyttää, oikaistaan virhe urakan selvityksen yhteydessä tai myöhemmin maksettavissa palkkaerissä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 §:n määrittelemällä tavalla.

9.2 Urakan selvitys ja jako

Sen jälkeen, kun työ on valmistunut ja kohdan 8.3 mukaiset urakkalas- kelmat on esitetty, on se osa urakkasummasta, josta osapuolet ovat yk- simielisiä, jaettava ja maksettava työntekijöille normaalin palkanmaksun yhteydessä viivyttelemättä.

Urakkasumman jäljelle jäänyt osa on kokonaan selvitettävä 30 työpäivän aikana em. ajankohdasta kohdan 8.3 mukaisia laskelmia vertaamalla. Ly- hytaikaisissa töissä on loppuselvittelyn tapahduttava 10 työpäivän aikana em. ajankohdasta.

Mikäli työmaasopimuksessa yhteisesti sovittua urakan selvitystä ei ole tehty edellä mainittujen selvitysaikojen kuluessa, tulee asia saattaa selvi- tettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Lopullisen urakkasumman selvitykseen tarvittavasta ajasta kuuluu urak- kaan 10 työpäivää luettuna työn valmistumisesta ja urakkalaskelman esittämisestä. Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, joka on alle 30 mies- työpäivää (240 h).

Urakkahinta jaetaan työhön osallistuneiden työntekijöiden kesken suh- teessa heidän jakoperustetuntipalkkaansa ja siihen työtuntimäärään, jon- ka kukin on tehnyt ko. urakassa.

Jakoperustepalkkana käytetään työntekijän perustuntipalkkaa, ellei koh- dasta 9.2.1 muuta johdu.

Urakan jakamisessa, olipa jakoperusteena perustuntipalkka tai kohdan

9.2.1 mukainen jakoperustetuntipalkka, käytetään työntekijöiden työn

alussa voimassa olleita em. palkkoja, ellei kyseessä ole palkkaryhmän noususta johtuva muutos.

Urakkasumma on kokonaisuudessaan selvittelyn jälkeen maksettava seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työryhmän jäsenille on annettava lopullisen urakkasumman maksamisen yhteydessä kirjallinen urakanjakoselvitys edellyttäen, että työntekijä on tämän työmaasopimuksessa hyväksynyt. Urakanjakoselvityksestä tulee selvitä kunkin työntekijän urakkaan tehdyt tunnit, PTP, urakkahinnoitte- lukerroin, urakkavoittokerroin, maksetut urakkaennakot, jakoperuste ja loppupohjina maksetut määrät. Vastaavat tiedot annetaan pääluottamus- miehelle hänen niitä pyytäessään.

9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka

Yrityksen tai sen toimipisteen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhtees- sa olevat työntekijät voivat enemmistöpäätöksellä, siitä työnantajalle kir- jallisesti ilmoittamalla, sopia alla olevat määräykset huomioiden kohdasta

9.2 poiketen muun kuin työntekijän perustuntipalkan käyttämisestä jako- perustepalkkana

Sovittavan jakoperusteen tulee olla sellainen, että urakan jakoon osallis- tuvat kaikki palkkaryhmät S-5.

Jakoperusteena palkkaryhmien välille voidaan sopia käytettäväksi joko palkkaryhmäkohtaisia perustuntipalkkoja (taulukko A2) tai palkkaryhmä- kohtaisia urakan takuupalkkoja taulukon 5.3 mukaan.

Palkkaryhmien välillä voidaan sopia myös tasajaosta. Tasajaon tulee pe- rustua edellisessä kappaleessa mainittuihin taulukkokohtaisiin palkkoi- hin.

Esimerkki: palkkaryhmät 3-5 tasajako (palkkaryhmän 5 urakan takuupal- kan tai perustuntipalkan mukaan) ja palkkaryhmät S-2 taulukkokohtaisen urakan takuupalkan tai perustuntipalkan mukaan.

Päätös urakan jakamisesta koskee seuraavan 12 kuukauden aikana aloi- tettavia urakkatyökohteita. Päätöksen käyttöönottoajankohta tulee ilme- tä työnantajalle toimitetusta jakoperustepäätöksestä.

Urakanjakoperusteena käytetään sitä urakanjakoperustetta, joka on ollut voimassa työkohteen aloitusajankohdan aikana työkohteen valmistumi- seen saakka.

Urakanjakoperuste tulee merkitä työmaasopimukseen aloitusajankoh- dassa voimassa olevan päätöksen mukaisesti.

Tämän kohdan määräysten vastaiset päätökset urakan jakoperusteesta ovat mitättömiä ja niiden sijaan noudatetaan 9.2 kohdan mukaista jako- perustetta.

Voimaantulomääräys: Tämä määräys koskee työehtosopimuksen voi- maantulon jälkeen tehtäviä työntekijöiden päätöksiä jakoperusteesta.

9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen

Urakan loppuselvittelyn viivästyessä yli kohdassa 9.2 mainitun aikamää- rän (10 työpäivää) maksetaan ylittävältä ajalta em. työhön osallistuvalle työntekijälle niin kuin urakan keskeyttävistä töistä.

Mikäli urakkasumman jäljelle jääneen osan maksaminen viivästyy sovi- tuista selvittelyajoista (30/10 työpäivää) ja normaalista palkanmaksuajas- ta, on tähän summaan lisättävä korkoa korkolain mukaisesti, mikäli ei toisin sovita.

10 Katkaistu urakka

10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka

Väliaikaisena pidetään katkaisua silloin, kun urakka keskeytyy tilaajasta johtuvasta syystä ennalta tiedettävästi, enintään kolmen (3) kuukauden ajaksi ja sama urakkaryhmä jatkaa työtä keskeytyksen jälkeen. Tällöin tehty työmäärä lasketaan vertaamalla tehtyä tuntimäärää arvioituun ko- konaistuntimäärään. Em. tavalla laskettu osuus maksetaan, kuten urak- kasumma, ja otetaan huomioon urakkaa selvitettäessä.

10.2 Lopullisesti katkaistu urakka

Urakka on lopullisesti katkaistu, jos keskeytyksen jälkeen sama urakka- ryhmä saman työnantajan palveluksessa ei voi jatkaa työtä. Urakka kat- sotaan lopullisesti katkaistuksi myös silloin, kun keskeytys jatkuu yli kol- me (3) kuukautta.

Urakka on lopullisesti katkaistu silloin, kun voidaan todeta, että sitä ei voida enää jatkaa.

Katkaistun urakan urakkasumma määräytyy ja selvitetään kuten normaa- listi päättynyt urakka.

11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät

Urakkahintaan ja -aikaan ei tule sisällyttää erikseen mainittujen toiminto- jen lisäksi

a) palkkoja ja/tai korvauksia matka-ajalta eikä matkakustannuksia

b) päivärahoja ja ateriakorvauksia

c) yli- ja sunnuntaityölisiä

d) TES:n 8 § B 7.2.9, 11 § ja 12 § lisiä

e) tarvikkeiden kuljetuskustannuksia

f) tilaajan tai päätoteuttajan järjestämiä perehdytystilaisuuksia

g) työnantajan määräämän perehdyttäjän perehdyttämiseen käyttämää aikaa.

12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt

12.1 Urakkatyökohteessa

Työntekijä joutuu tilapäisesti keskeyttämään aloittamansa urakan työn- antajan määräyksestä urakkakohteessa suoritettavan, mutta urakkaan kuulumattoman työn tähden.

Tällaisia töitä ovat

1. tarvikkeiden siirrot kohdassa 7.2.5 tarkoitettujen varastojen välillä tai siirtojen valvonta

2. tarvikevarastojen siirrot paikasta toiseen tai varastojen siirron valvon- ta ja näistä aiheutuneet varastojen järjestelyt

3. työmaalta palautettavien jäännöstarvikkeiden mittaus, laskenta ja palautusluettelon laatiminen työnantajan toimeksiannosta

4. tarvikkeiden nouto-, palautus- ja kuljetustehtävät urakkakohteen ul- kopuolella

5. piirustuksista ja työselityksistä poikkeavasti suoritettaviksi vaaditta- vat lisätyöt ja muutokset

6. aikaisempien asennusten purku- ja korjaustyöt

7. osallistuminen muihin kuin työn lopputarkastuksiin

8. väli-, loppu- tai jälkitarkastusten yhteydessä määrätyt lisä- ja korjaus- työt, jotka eivät johdu työntekijän tekemästä virheestä tai virheellises- tä asennustavasta

9. tulitöistä johtuvat järjestelyt sekä jälkivalvonta

10. käyttöturvatiedotteista aiheutuvat järjestelyt, kuten suojaus- yms. toi- menpiteet

11. työturvallisuuslain (738/2002)14 §:n mukainen opastus

12. sähköturvallisuustoimien valvonta

13. jännitetyö ja ns. lähityö jännitteisissä laitteissa

14. käyttöönottomittaukset

15. työalueen siivous, siltä osin kuin pakkaus- ja asennusjätteen siisti- mistä ei ole sisällytetty kohdan 7.2.2 mukaisesti työryhmän tehtäviin.

12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella

Työntekijä joutuu väliaikaisesti keskeyttämään aloittamansa urakan xxx- xxxx toisessa työkohteessa suoritettavan työn tähden palaten takaisin työn valmistuttua urakkatyökohteeseen.

12.3 Keskeytystyön palkka

Työntekijän suorittaessa edellisissä kohdissa mainittuja töitä, joita ei voi- da suorittaa urakalla, hänelle maksetaan näistä töistä kohdan 4 mukaan.

12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa

Urakkatyökohteessa suoritetun aikatyön suhteen voidaan myös sopia, että aikatyöpalkoilla korotetaan lopullista urakkasummaa ennen sen osi-

tusta, jolloin aikatyötunnit otetaan huomioon osituksessa urakkatyötun- tien veroisina.

Sama määräys koskee myös muita kohdan 4 mukaan maksettuja palk- koja.

8 § C TYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU

Tämän työehtosopimuksen mukaisena yksikköhintoihin perustuvana urakkahinnoitteluna (TES 8 § B 5.1) käytetään tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjotuissa töissä Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahin- noittelua (1.6.2015).

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2015) urakka- hinnoittelukerroin on 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 1,095

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu (1.6.2015) on tämän työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 109.

9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO

9.1 Korvauskeskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta 17 § 4. kohdan mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen so- pimalla prosentilla.

9.2 Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen.

Tätä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään kohtien 9.1 ja 9.3 mukaan muodostettua uutta korvauskeskituntiansiota ottaen lisäk- si huomioon kohtien 9.4 ja 9.5 määräykset.

9.3 Järjestöjen sopima korotusprosentti ajalle 1.4.2022–31.3.2023 on 2,1 %.

9.4 Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, tarkiste- taan hänen korvauskeskituntiansionsa siten, että sitä korotetaan hänen perustuntipalkkojensa suhteessa.

9.5 Korvauskeskituntiansion tulee olla vähintään työntekijän henkilökohtai- sen aikapalkan suuruinen.

9.6 Työntekijälle, jolle ei vielä ole laskettu edellä kohdassa 1 mainittua vuosi- lomakeskituntiansiota, lasketaan vuosilomakeskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten 17 §:n kohta 4 edellyt- tää vuosilomakorvauksen laskettavaksi.

Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työnteki- jän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta.

Työsuhteen alussa korvauskeskituntiansiotunnit korvataan takautuvas- ti ensimmäisellä lasketulla vuosilomakeskituntiansiolla, kun se saadaan lasketuksi.

10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS

10.1 Milloin työ on suoritettu loppuun ja työntekijä töiden järjestelyn väliaikana joutuu odottamaan lyhytaikaisesti uutta työtä, maksetaan hänelle odo- tusajalta perustuntipalkan suuruista odotusajan palkkaa.

10.2 Jos työntekijä joutuu odottamaan ilman omaa syytään käynnissä olevalla työmaalla, jolla tehtävästä työstä hänelle maksetaan henkilökohtaista ai- kapalkkaa, maksetaan hänelle odotusajalta samansuuruista odotusajan palkkaa. Jos työntekijälle on edellä mainitussa työssä sovittu maksetta- vaksi erityistyölisää, otetaan erityistyölisä huomioon myös odotusajan palkan määrässä.

10.3 Jos työntekijä joutuu käynnissä olevalla urakkatyömaalla odottamaan ilman omaa syytään, maksetaan hänelle odotusajalta 9 §:n mukaisesti määritellyn korvauskeskituntiansion mukaista palkkaa, jota ei vähennetä urakan lopullisesta urakkahinnasta.

Tällaisia odotustilanteita ovat mm.

a) asennustarvikkeiden, työvälineiden, piirustusten, työnjohdon tms. odottaminen

b) työnteon keskeytyminen koko työmaalla tai sen merkittävällä osalla pakkasen, myrskyn tms. luonnonvoiman aiheuttaman esteen takia

c) rakennustyön etenemisestä johtuva ennalta arvaamaton viive.

Työntekijä tai työryhmän kärkimies on velvollinen viipymättä ilmoittamaan lähimmälle esimiehelleen odotustilanteen alkamisesta.

Työnantajan tulee osoittaa odotustilanteeseen joutuneelle työntekijälle alan työtä joko ko. työmaalla tai muussa työkohteessa ja työntekijä on velvollinen tätä suorittamaan.

Ellei yrityksellä ole mitään muuta alan työtä tarjota ja odottaminen muo- dostuu pitempiaikaiseksi, vähintään viikon mittaiseksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräaikaisesti edellisenä päivänä työaikana annettavalla kir- jallisella ilmoituksella.

Tällöin on kuitenkin otettava huomioon työsopimuslain (155/2001) 2 lu- vun 12 §:n 2 ja 3 momentin määräykset työnantajan palkanmaksuvelvol- lisuudesta.

Xxxx töiden luonteesta johtuvat työnteon keskeytymiset urakkatyömaalla eivät kuulu odotusaikakäsitteen piiriin.

Työnteon keskeytyessä yhtä työpäivää pitemmäksi ajaksi on työntekijä joko kutsuttava pois työmaalta tai hänet voidaan lomauttaa edellä maini- tulla tavalla.

Mikäli työntekijälle annetaan sen sijaan ohjeet jäädä työmaalle, makse- taan hänelle palkkaa korvauskeskituntiansion mukaan.

11 § LISÄT

Lisien tulee olla erillisinä palkkalaskelmassa.

11.1 Ammattitutkintolisä

Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta am- mattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta seuraavan taulukon mu- kaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta:

	1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023–x.x.2024 €/h
Ammattitutkintolisä	0,55
Erikoisammattitutkintolisä	1,00

Ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla tarkoitetaan työntekijän hyväksyttävästi suorittamia opetushallituksen hyväksymiä ammattitut- kintolain mukaisia tutkintoja alalta, joka vastaa työntekijän suorittamia työtehtäviä.

Aikaisemmin suoritetut ammattitutkinnot, joista edellä mainittu lisä on maksettu, kuuluvat lisän piiriin.

Lisää maksetaan vain yhden sähköalalle hyväksytyn ammatti- tai erikois- ammattitutkinnon perusteella, eikä erikoisammattitutkinnon perusteella maksettavan lisän ohella työntekijälle enää makseta lisää ammattitutkin- nosta.

Edellä mainittua lisää maksetaan työsuhteen alusta alkaen, jos työnteki- jä on esittänyt todistuksen suoritetusta tutkinnosta työsuhteen alkaessa. Muussa tapauksessa lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen esittämis- päivää lähinnä seuraavan palkkakauden alusta lukien.

Lisä maksetaan kaikissa palkkausmuodoissa erillisenä, eikä sitä oteta huomioon jaettaessa yhteisurakkaa urakkaan osallistuneiden työntekijöi- den kesken.

Ammattitutkinnon suoritus

Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys kor- vauskeskituntiansion mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut tutkinnon suorittamisesta ja osallistumisestaan etukäteen työnantajan kanssa.

Edellä mainitut korvaukset maksetaan tutkinnon suoritukseen tarvittavien vähimmäiskertojen mukaan, ei kuitenkaan hylättyjen näyttöjen uusinta- kerroilta.

Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työn- an- tajalle.

11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä

1. Xxxxxxx työntekijä joutuu työskentelemään olosuhteissa, jotka erikoisolo- jen perusteella on katsottava erittäin likaisiksi tai erittäin raskaiksi, mak- setaan hänelle niiltä työtunneilta, jolloin hän ko. työtä suorittaa, erillistä lisää seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.7.2022–31.3.2023	0,45 €/h
x.x.2023–x.x.2024

Erittäin likaisista töistä työpäivää kohti maksettavan lisän vähimmäis- määrä on em. lisä nelinkertaisena.

Erittäin raskaista töistä ei ole mahdollista laatia esimerkkiluetteloa. Luet- telon puuttuminen ei kuitenkaan saa olla erittäin raskaan työn lisän mak- samisen esteenä, jos suoritettava työ raskaudeltaan oleellisesti poikkeaa alan raskaista töistä.

Jos työ on samanaikaisesti sekä erittäin likaista että erittäin raskasta, ei yllämainittuja lisiä makseta kaksinkertaisena.

2 Erittäin likaisista töistä ei suoriteta yllämainittuja lisiä, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan tarpeellinen ja riittävä suojavaatetus.

3 Erittäin likaisia työkohteita ovat käytössä olevat tai olleet puhdistamatto- mat eläinsuojat ja jätteenkäsittelytilat, vanhat pajat, takomot, hiili- ja kok- sivarastot, valimot, likaisten moottoreiden pesu, likaisten pesemättömien moottorien korjaus, maakuopissa suoritettavat kaapelien jatkamiset ja korjaukset, öljykatkaisijoiden ja muuntajien öljyn vaihto, tulipalon jälkeen tulipalopaikalla suoritetut työt, vanhojen talojen erittäin likaiset kellarit, tuoreiden kyllästettyjen pylväiden käsittely, öljyiset suurvalumuotit, van- hojen laivojen kone- ja ruorihuoneet ja pilssit sekä öljytyt holvit, milloin ne voidaan rinnastaa öljyttyihin suurvalumuotteihin.

4 Erittäin likaisia töitä saattaa myös esiintyä esim. autojen huoltokuopis- sa, öljypoltinlaitteiden huolto- ja korjaustöissä, öljysatamissa jne. Näistä töistä maksetaan likaisen työn lisää, mikäli niitä likaisuudeltaan voidaan rinnastaa kohdassa 3 esitettyihin töihin.

5 Hissialan töiden osalta tarkoitetaan erittäin likaisella työllä sellaista työtä, joka selvästi erottuu muista hissialan töistä ja joissa vaatteiden kulutus on niin suuri, ettei työntekijän kohdan 2 mukaisen suojavaatetuksen voida katsoa riittävän. Erittäin likaisia töitä ovat mm. konehuoneessa olevien koneiden ja kojeiden korjaus, tarraus- ja vaakalaitteiden sekä veräjien korjaus, murtopyörien käsittely, köysien veto ja lyhentäminen, vanhojen hissien purkaus osittain ja kokonaisuudessaan, hissitarkastukset sekä nk. vuosittainen suursiivous.

Erittäin raskailla töillä tarkoitetaan sellaisia töitä, jotka selvästi erottuvat alan raskaista töistä. Erittäin raskaita töitä ovat isompien moottoreiden ja vetopyörien vaihto.

6 Laiva- ja maakaapelitöiden yhteydessä ahtaissa paikoissa mahdollisesti suoritettavien erittäin likaisten ja erittäin raskaiden töiden suhteen nouda- tetaan myös kohdassa 4 esitettyä periaatetta.

7 Sellaisissa työpaikoissa, joissa muut työt voidaan katsoa erittäin likaisiksi töiksi, ei sähköistystöitä yksinomaan tällä perusteella katsota näihin kuu- luviksi.

8 Työnantajan ja työntekijän tulee ennen töiden aloittamista sopia niistä työkohteista, joista kyseistä lisää maksetaan.

11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä

1 Ennen kuin ryhdytään suorittamaan työtä, jossa lisän maksaminen saat- taa tulla kysymykseen, on työnantajan ja työntekijän yhteisesti todettava lisän maksuperusteet ja sovittava lisän maksamisesta.

Sellaisissa tapauksissa, joissa edellä mainittua menettelytapaa ei käytän- nössä voida soveltaa, on työntekijä velvollinen vaadittaessa antamaan yksityiskohtaisen selvityksen syistä, joiden perusteella hän katsoo ole- vansa oikeutettu lisään. Vaatimus lisästä on merkittävä seuraavaan sisäl- le jätettävään tunti-ilmoitukseen. Myöhemmin tulleita vaatimuksia työn- antaja ei ole velvollinen ottamaan huomioon.

2 Lisä on taulukossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavan suuruinen:

1.7.2022–31.3.2023	1,77 €/h
x.x.2023–x.x.2024

Lisä on ylimääräinen korvaus tehtävän vaativuudesta.

Tämän kohdan töiksi katsotaan mm. seuraavat työt:

1. sellaiset asennustyöt, jotka suoritetaan vähintään 2-kerroksisten ra- kennusten vinokatoilla tai vastaavalla korkeudella ulkoseinällä;

2. suoritettaessa sähköturvallisuusmääräysten edellyttämiä suojatoi- menpiteitä suurjännitelaitteissa;

3. korkeisiin työkohteisiin kiipeäminen, mastot, savupiiput, erikoispyl- väät. Lisä maksetaan ylös ja alas tulemiseen ja työskentelyyn käy- tetyltä ajalta;

4. työt, joissa on määräysten mukaan käytettävä vaihdettavilla suodat- timilla varustettuja hengityssuojaimia tai moottoroituja maskeja (ei koske kertakäyttöisiä hiukkassuojaimia).

Samanarvoisiksi katsottavissa töistä voidaan laatia yritys- tai toimipaik- kakohtaisia luetteloita.

11.4 Autonkuljettajalisä

Työntekijälle, joka oman työnsä ohella sopimuksen mukaan kuljettaa työnantajan autoa, maksetaan autonkuljettajalisää kutakin ajopäivää kohti seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.7.2022–31.3.2023	2,70 €/päivä
x.x.2023–x.x.2024

Edellä mainittu ei koske työntekijää, joka on palkattu autonkuljettajaksi.

Lisän maksaminen edellyttää, että kuljettaja tarkkailee auton kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista.

11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä

Jos työnantaja nimeää kärkimiehen aikapalkkauksella tehtävään työkoh- teeseen, jossa työskentelee kärkimiehen lisäksi vähintään kaksi työnteki- jää, maksetaan kärkimiehelle kärkimieslisää jäljempänä olevan taulukon mukaan.

Sama koskee tilannetta, kun olosuhteista käy ilmi, että asentaja hoitaa kärkimiehen tehtäviä työmaalla.

Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Kärkimiehen tehtävistä aikapalkkauksella tehtävissä töissä sovitaan kär- kimiehen kanssa, tai muutoin hänen tehtävänsä määräytyvät soveltuvin osin työehtosopimuksen 8 § B 7.2.9.1:n mukaisesti.

Kärkimieslisää aikapalkkauksella tehtävissä töissä maksetaan seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Työryhmän jäsenmäärä	1.7.2022–31.3.2023 €/h	x.x.2023–x.x.2024 €/h
3–6	0,59
7–10	0,93
11–12	1,19
13–20	1,61
Yli 20	2,54

Urakkatyönä tehtävissä kohteissa kärkimiestä koskevat määräykset ovat kohdassa 8 § B 7.2.9, Kärkimies.

12 § KOULUTUSSOPIMUS JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ

Ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) annetun lain mukaan työpaikalla järjestettävä koulutus voidaan järjestää koulutussopimuksen mukaisena opiskeluna tai oppisopimuksella, jolloin työpaikalla tapahtuva koulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen.

Työssäoppijat ja koulutussopimuksen perusteella yrityksessä työskente- levät opiskelijat eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Ennen kuin yritykseen otetaan opiskelijoita oppisopimussuhteeseen hen- kilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutuk- seen, tulee selvittää, ettei työsopimuslaki aseta estettä oppisopimukseen liittyvän uuden määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle.

Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista. Henkilön tulee olla tehtävään halukas, motivoitunut ja riittävän ammattitaitoinen.

Koulutus työpaikkaohjaajan tehtävään tulee tehdä yhteistoiminnassa op- pilaitosten kanssa, ja siinä on syytä korostaa mm. turvallisen työsken- telyn merkitystä osana alan ammatillista osaamista ja toimintakulttuuria sekä henkilön ammattitaitoa.

Työntekijälle, jonka työtehtäviin kuuluu oman työnsä ohessa ohjata, neu- voa, opastaa ja valvoa työpaikalla työtä koulutussopimuksen perusteella tekeviä opiskelijoita, maksetaan ohjaustehtävän ajalta työpaikkaohjaaja- lisää seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.7.2022–31.3.2023	0,45 €/h
x.x.2023–x.x.2024

13 § KOULUTUSTA JA YRITYKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT TILAISUUDET

1. Koulutus- ja toiminnan kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

Työnantajalla on mahdollisuus järjestää ammatillista koulutusta, kehittä- mistilaisuuksia, työturvallisuuskoulutusta, työkykyä ylläpitävää toimintaa kohtien a) ja b) mukaisesti yhteensä 16 tuntia kalenterivuoden aikana työehtosopimuksen ja työsopimuksen työaikaa koskevien määräysten estämättä:

a) 8 tuntia ammatillista koulutusta ja/ tai työturvallisuuskoulutusta; ja

b) 8 tuntia yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellista kou- lutusta, kehittämistä ja/tai, työkykyä ylläpitävää toimintaa

Työehtosopimuksen 4 § mukaisesti voidaan paikallisesti sopia myös muusta kuin kohtien a) tai b) mukaisesta tuntijaosta (enintään 16 tuntia kalenterivuodessa)

Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa välittömästi ennen tai jälkeen työvuoron ja myös muuna kuin työvuoroluettelon mukaisena työ- päivänä.

Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa sunnuntaipäiville, arkipyhäviikoille eikä ajalla 1.5–31.8. perjantai- eikä lauantaipäiville, ellei TES 4 § nojalla paikallisesti toisin sovita. Viimeksi mainittu ei koske verk- kokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.

Koulutuksen ajankohdasta on ilmoitettava kaksi viikkoa aikaisemmin. Vii- meksi mainittu ei koske verkkokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.

Muussa kuin verkkokoulutuksessa työvuoron ja koulutuksen väliin voi jää- dä vain aika, joka tarvitaan koulutukseen siirtymiseen ja lyhyeen virkistäy- tymiseen. Saman työvuorokauden aikana työssäoloajan ja koulutuksen yhteiskestoaika saa olla enintään 12 tuntia. Jos koulutus järjestetään työ- päivän jälkeen muutoin kuin verkkokoulutuksena, ei edellä mainittu aika koulutukseen osallistumisen vaatima matka-aika huomioiden saa ylittää 14 tuntia. Tätä määräystä sovellettaessa lepoaikaan ei lueta koulutuk- seen tai matkustamiseen käytettävää aikaa.

Tämän kohdan mukaiseen koulutukseen, toiminnan kehittämiseen ja/tai työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan ylityö- tä korvattaessa.

Koulutusta ei saa edellä tässä kohdassa esitettyä poikkeusta lukuun ot- tamatta järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.

2. Koulutuksen ja toiminnan kehittämistilaisuuksien ajalta maksettava palk- ka ja matkakustannusten korvaukset

Työntekijän osallistuessa työnantajan osoituksesta ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, maksetaan koulutukseen osallistumisen ajalta

a) aikatyöstä tulevalle henkilökohtaisen aikapalkan mukaan

b) urakkatyöstä tulevalle urakan keskeytystyölisäpalkan mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Koskee koulutusaikaa niin työaikana kuin työajan ulkopuolella.

Koulutusajaksi lasketaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käy- tetty aika, ei yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.

Koulutusajalta ei makseta ilta- eikä yötyölisiä, eikä ylityökorvauksia. Verk- kokoulutuksen ajalta ei makseta myöskään sunnuntaityökorvausta, jos työntekijä voi itse määrittää verkkokoulutuksen suoritusajankohdan.

Koulutustilaisuuden aiheuttamien matkakustannusten korvaamiseen so- velletaan tämän sopimuksen 14 §:n määräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Työntekijän säännöllisenä työaikanaan työnantajan järjestämään amma- tilliseen koulutukseen käyttämä aika on työssäoloaikaan rinnastuvaa ai- kaa vuosiloman kertymisen osalta.

Koulutusajalta ei makseta ylityökorvauksia.

14 § MATKAKUSTANNUKSET

A Korvaukset työhönottopaikan ulkopuolella tehtävistä töistä

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaati- oon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmat- kat. Matkakustannukset korvataan tämän pykälän määräysten mukai- sesti.

Matkustamisessa noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia veroista vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvausten, yö- matkarahojen sekä kilometrikorvausten osalta.

Verohallinnon päätös verovapaiden matkakustannusten korvausten mää- ristä vuonna 2022 on lyhennettynä s. 173.

Matkaan liittyvät yksityiskohdat, kuten matkusustapa (työnantajan järjes- tämä kuljetus, julkinen liikenne, työntekijän oman / hallinnassa olevan ajoneuvon käyttö) ja matkan alkamis- ja päättymispaikka, selvitetään en- nen matkalle lähtöä.

Työntekijän on tehtävä työmatkasta tunti-ilmoitukseen tai erilliseen mat- kalaskuun selvitys, josta käyvät ilmi matkan lähtöpaikka, matkan kohde, matkakulujen määrä ja matkan kesto.

1 Ateriakorvauksen maksaminen

1.1 Ateriakorvaus maksetaan työntekijälle, joka päivässä työskentelee tai osallistuu työnantajan määräämään koulutukseen vähintään 4 tuntia työ- hönottopaikkansa ulkopuolella. Ko. tuntimäärä voi muodostua myös use- ammasta lyhyestä työskentelystä työhönottopaikan ulkopuolella.

Tulkinta: Työhönottopaikkaan (kiinteistöön tai sen osaan sekä piha-aluee- seen) luetaan kuuluvaksi esim. seuraavat tilat: konttori, myymälä, verstas, varastotila tai -alue yms.

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa.

Ateriakorvauksen suuruus on ¼ Verohallinnon vahvistaman päivärahan määrästä.

Ateriakorvaus on

1.1.2022 alkaen	11,25 €
1.1.2023 alkaen

1.2 Vähintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta maksetaan ateriakorvaus kaksinkertaisena. Työmatkan keston ollessa vähintään 14 tuntia makse- taan ateriakorvaus kolminkertaisena.

1.3 Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajaksi palkatulle työntekijälle.

1.4 Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijälle on työpaikalle järjestetty kunnollinen vapaa ruoka.

2 Päivärahan maksaminen

2.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähin- tään 40 km:n etäisyydellä työhönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäi- syydellä kotoa.

Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia, ja osa- päiväraha työmatkan kestäessä yli 6 tuntia.

2.2 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia, maksetaan koko- päiväraha.

2.3 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia, maksetaan osa- päiväraha.

2.4 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle siitä kohdan 3.2 lähtöpaikas- ta, josta matkalle tosiasiallisesti lähdetään.

Viimeinen matkavuorokausi päättyy työntekijän palattua työmatkalta edellä mainittuun lähtöpaikkaan.

2.5 Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päät- tynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, matkaa käsitellään uutena työmatkana, jos työmatka kestää vähintään 4 tuntia.

Korvaukset maksetaan tuolloin edellä olevan mukaisesti huomioiden, et- tei samalle päivälle voida maksaa ateriakorvausta ja/tai osapäivärahaa kokopäivärahan ylittävää määrää.

3 Matkakulujen korvaus

3.1 Tämän kohdan matkakorvauksella tarkoitetaan edestakaisesta matkasta erityiselle työntekopaikalle sekä työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä ja komennuskohteessa (huom. 3.7) tehdystä työmat- kasta syntyvien kulujen korvausta.

3.2 Matkakulukorvauksen lähtöpiste on joko koti tai työhönottopaikka.

Matkakulukorvaus maksetaan todellisen kuljettavan matkan mukaan siitä lähtöpisteestä, kummasta matka työntekopaikkaan on lyhyempi.

3.3 Matkakuluksi katsotaan esim. linja-auto- tms. liput, rautatie-, lento- ja lai- valiput mahdollisine makuupaikkalippuineen II-luokassa sekä muut kul- jetuskustannukset ja matkatavaramaksut.

3.4 Muusta työnantajan määräämästä kulkemisesta työajalla tai sen ulko- puolella korvataan todelliset matkakulut.

3.5 Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä korvataan matkakulut ns. kertalippu- maksun mukaan.

Käytettäessä ns. sarja-, kuukausi- yms. lippuja kuuluu niiden hankinta työnantajalle.

3.6 Milloin sopivien yleisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttä- mään työntekijän omaa tai hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, tai sen käy- töstä on sovittu, matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.

3.7 Komennuspaikkakunnalla maksetaan työntekijälle korvaus syntyneistä matkakustannuksista matka-ajan korvauksineen asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta tämän 14 § määräysten mukaisesti.

4 Matka-ajan korvaus

4.1 Matka-ajalta suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus.

4.2 Matka-aika korvataan sen kulkuneuvon kulkuaikojen mukaisesti, jonka mukaan matkakulukorvaus maksetaan.

4.3 Mikäli työntekijä joutuu siirtymään kulkuneuvosta toiseen, niin siirtoaika luetaan matka-ajaksi.

4.4 Jos työmatkoihin kulkuneuvojen säännöllisen kulkuajan mukaan aamulla ja illalla yhteensä käytetään aikaa enemmän kuin 1, mutta enintään 2 tun- tia, maksetaan matka-aikakorvaus yhdeltä tunnilta.

Jos työmatkoihin vastaavasti käytetään aikaa enemmän kuin 2 tuntia, mutta enintään 3 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus vastaavasti kah- delta tunnilta jne.

4.5 Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan kolmen (3) päivittäi- sen, yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuolella suoritetun mat- katunnin osalta.

4.6 Komennuskohteisiin joissa yövytään, maksetaan matka-ajan korvaus työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä kohdasta 4.4 poiketen todellisen matka-ajan mukaan.

4.7 Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 22.00–07.00 väli- seltä ajalta korvausta makseta.

4.8 Matka-ajan korvausta määrättäessä on työmatkan lähtökohtana pidettä- vä kohdan 3.2 mukaan määrättyjä lähtökohtia ja työmatkan päättymis- kohtana työkohteessa olevaa työntekijän sosiaalitilaa.

4.9 Työmaalle mahdollisesti maksettava matka-ajan korvaus on selvitettävä heti työn alkaessa.

Epäselvissä tapauksissa tapahtuu toteaminen koeajolla, joka on suoritet- tava samana ajankohtana, jolloin työmaalle tavallisesti mennään ja sieltä palataan. Koeajo tapahtuu sillä kulkuvälineellä, jonka mukaan työnantaja maksaa matkakulut.

4.10 Matka-ajalta työaikana maksetaan sama palkka kuin tehdystä työstä.

5 Majoituskorvaukset

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, hoidetaan majoittumis- kustannukset seuraavien vaihtoehtojen mukaan:

5.1 Ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus.

Jos työnantaja tai tilaaja järjestää ilmaisen asunnon, voi kyseeseen tulla majoitus yleiseen majoitusliikkeeseen, asuinhuoneistoon tai asuinhuo- neeseen, vierashuoneeseen tms.

Työmaamajoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on vähintään 10 m2 ja, että samaan huoneeseen si- joitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistystilat.

Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hen- gen huoneessa, mikäli paikalliset olosuhteet huomioiden se on mahdol- lista.

Komennusmiesten majoitustasoa koskevat määräykset ovat tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä 5, s. 151.

5.2 Ellei työnantaja ole hankkinut majoitusta työntekijälle, työntekijä järjestää majoituksen itse ja veloittaa majoituksesta aiheutuvat kustannukset ma- joitusliikkeen tositetta vastaan työnantajalta.

Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vuokrannut asunnon yksityishen- kilöltä, sovitaan osapuolten kesken niistä menettelytavoista, joilla majoi- tuskustannukset korvataan.

5.3 Ilman tositetta suoritetaan yömatkarahaa Verohallinnon vuotuisen pää- töksen enimmäismäärän mukaan. Yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta yöpymiseltä, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta, tai hän ei ole saanut edellisessä kohdassa mainittua majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoitta- man majoitusmahdollisuuden.

6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa

6.1 Ilmainen ruoka

Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruuan, päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan ky- symyksessä ollessa kahta ilmaista ateriaa ja osapäivärahan osalta vas- taavasti yhtä ilmaista ateriaa.

6.2 Koulutustilaisuudet ja vastaavat

Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykälän matkustusmääräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

6.3 Eräiden juhlapyhien kotimatkat

Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoisesti työskennellyt vähintään neljä viikkoa, on hän oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa ja hänelle maksetaan matkakulut, päiväraha ja matka-ajan korvaus tämän 14 §:n määräysten mukaan.

6.4 Luvattomat poissaolot

Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä koko päivän tai sen osan ilman, että poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reserviharjoituksesta tai muista niihin verrattavista syistä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:

6.4.1 Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltä- vään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäi- vältä suoriteta.

Jos työntekijä sen sijaan on poissa työstä sekä vapaapäivän edellisen että jälkeisen työpäivän tai osan niistä, ei päivärahaa lainkaan makseta.

6.4.2 Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut työtä tekemättä (pienin vähennys 1/8 päi- värahasta).

B Työnantajan järjestämä kuljetus

Työnantaja voi järjestää työntekijöille yhteiskuljetuksen työkohteeseen (työmaalle tai komennuspaikkakunnalle) 14 § kohdan 3.2 mukaisista läh- töpaikoista.

Silloin kun työntekijän matkakorvaukset määräytyvät työhönottopaikas- ta, maksetaan hänelle yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuvat li- sääntyneet kulut matka-aikoineen (piirros 3, s. 92).

Työntekijälle, jonka matkakorvaukset määräytyvät kotoa ja joka liittyy työnantajan järjestämään kuljetukseen työhönottopaikasta tai työhön- ottopaikan ja työntekopaikan välillä, maksetaan kaikki yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuneet kulut.

Mikäli työntekijä kuljettaa tämän kohdan tarkoittamaa kulkuneuvoa oman työnsä ohella, luetaan matka-aika hänen työajakseen.

C Oman auton käyttö

1.1 Käytettäessä työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa työnantajan maksamaa korvausta vastaan on osapuolten siitä sovittava erikseen.

Sopimus suositellaan laadittavaksi kirjallisena.

1.2 Oman auton käyttöä koskeva sovellusohje

Mikäli oman auton käyttösopimuksesta ei muuta johdu, voidaan työmaa- kohtaisesti sopia ns. kimppakyydin käyttämisestä. Matkakulukorvaukse- na maksetaan omaa tai hallinnassa olevaa autoa kimppakyytiin käyttä- välle työntekijälle 14 §:n kohdan 3.2 mukaisen työmatkan lähtöpaikan ja työmaan väliseltä edestakaiselta matkalta Verohallinnon päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.

Sopiminen edellyttää, että ko. työmaan kimppakyytiin osallistuvat työn- tekijät asuvat sellaisella alueella, että työntekijöiden matka-aika ei oleel- lisesti lisäänny.

Kimppakyydin käyttämisestä sopivat työnantaja ja ne ko. työmaan työn- tekijät, jotka osallistuvat kimppakyytiin.

Mikäli sopimusta edellä määritellyssä tapauksessa ei synny, ei työnanta- jalla ole määräysvaltaa kimppakyydin käyttämisestä.

Kimppakyytiin osallistuville maksetaan todelliset edestakaiset matkaku- lut kokoontumispaikalle.

1.3 Mikäli työntekijät asuvat eri suunnilla työntekopaikasta katsoen ja sii- tä syystä kimppakyyti ei ole mahdollinen, työnantaja maksaa jokaiselle työntekijälle työehtosopimuksen oman auton käyttöä koskevien sopi- musmääräysten mukaisesti.

D Työskentely ulkomailla

1.1 Työnantaja ja työntekijä solmivat kirjallisen komennussopimuksen työstä, joka suoritetaan ulkomailla. Komennussopimuksessa selvitetään palk- kaukseen liittyvät kysymykset samoin kuin muut komennukseen liittyvät seikat, kuten työaika-, majoitus-, vakuutus-, sairaus-, verotus-, kotona- käynti-, vuosiloma-, keskeytys- tms. asiat.

1.2 Lyhytaikaisessa komennuksessa, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelle- taan alan työehtosopimusta, mikäli asemamaan olosuhteet eivät poikkea olennaisesti kotimaan vastaavista olosuhteista. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuoliselta matkan osalta. Vapaapäivänä

tapahtuvalta matkustamiselta suoritetaan yksinkertainen perustuntipalk- ka enintään 8 tunnilta, ei kuitenkaan 22–07 väliseltä ajalta.

1.3 Milloin työkohteen laajuus, kestoaika, työntekijämäärä yms. sitä edellyt- tävät, sovitaan työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen kesken työkohteissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavista yleisistä työ- suhteen ehdoista, kuten palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, sairaus- ajan palkkaan, keskeytykseen, kotona käyntiin, ja vakuutukseen liittyvät kysymykset.

Järjestöjen välinen sopimus voi olla myös nk. kolmikantasopimus, jolloin sopimuksen allekirjoittajana on myös työn suorittava työnantaja.

Mikäli järjestöjen välistä sopimusta ei ole solmittu ennen työntekijän mat- kan alkua, ei se estä työntekijää aloittamasta komennusta ja työn suorit- tamista kohdassa 1.1 mainitulla sopimuksella.

1.4 Ulkomaan komennukselle ei tule määrätä työntekijää ilman hänen suos- tumustaan, ellei työsuhde perustu nimenomaan tällaiselle työskentelylle.

Suomessa toimeenpantavat lakot, työsulut ja muut työtaistelutoimenpi- teet eivät koske ulkomailla sijaitsevia työkohteita.

1.5 Jos työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustan- nuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljetta- misesta. Myös työntekijän sairastuessa vakavasti työmatkalla ulkomail- la työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisesta silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoidon jälkeen jatkaa työn- tekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.

2 Ulkomaan päivärahat

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

2.1 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaaksi.

Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaiseksi tai matkalipun hintaan sisältyvänä kaksi ilmaista ruokaa, päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä.

2.2 Pitkien ulkomaankomennusten osalta voidaan yrityksessä sopia päivä- rahoista toisinkin.

2.3 Päivärahan määrää määriteltäessä sovitaan myös siitä, mikä osa päivä- rahasta maksetaan ko. maan valuuttana ja mikä euroina. Samoin sovi- taan, mikä osa päivärahasta maksetaan työntekijälle ko. työmaalla ja mikä osa työntekijän pankkiin kotimaassa.

E Ennakonpidätys matkakustannuksista

Milloin tässä pykälässä mainitut korvaukset ylittävät Verohallinnon vero- vapaiksi määritellyt rahamäärät, suorittaa työnantaja ylittäviltä osin en- nakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksut. Nämä ylittävät erät kirjataan työntekijän palkaksi erillisinä erinä, joita ei lueta tehdyn työajan palkaksi.

F Paikallinen sopiminen

Tämän 14 § määräyksistä voidaan STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä sopia 4 §:n mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sen al- lekirjoittajana on oltava pääluottamusmies.

ATERIAKORVAUSTULKINTA

Piirros 1. Ateriakorvaustulkinta

1.

AITA

B

Yritys A (varasto)

K A T U

Yritys B Yritys A Sähköurakoitsija Yritys C

K A T U

Kun sähköurakoitsija A:n asentaja työskentelee vähintään neljä (4) tuntia asiakasyrityksessä B ja C, maksetaan ateriakorvaus.

Kun asentaja työskentelee omassa aidan takana olevassa tilassa (varas- to), johon on kulku kadun kautta, maksetaan ateriakorvaus.

Jos aitaa työhönottopaikan ja varaston välissä ei ole ja kulku voi käydä suoraan varastoon, ei ateriakorvausta makseta.

Piirros 2. Matkakorvaukset

40 km

15 km

TOP

KOTI

A

B

C

D

Työmaa A = Ateriakorvaus, aika ja matkakustannukset työhönottopaikasta Työmaa B = Ateriakorvaus, aika ja matkakustannukset kotoa

Työmaa C = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset kotoa; osapäiväraha, jos kesto on 6 h

Työmaa D = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset työhönottopaikasta; osapäiväraha, jos kesto on 6 h

Työmaa C ja D = jos ajat eivät täyty, niin maksetaan ateriakorvaus

Kokoontumis- paikka 1

Työhönottopaikka

Asentaja 4

Kokoontumis- paikka 2

Työmaa

Asentaja 6

Asentaja 5

Asentaja 2

Asentaja 3

Asentaja 1

Piirros 3. Työnantajan järjestämä kuljetus

Työhönottopaikan ja työmaan väli 120 km

Työnantaja on järjestänyt kuljetuksen työhönottopaikasta työmaalle.

– Asentajat 1, 2 ja 3 tulevat kuljetuksen lähtöpaikalle (työhönottopaikka) ilmoitettuun lähtöaikaan omalla kustannuksella.

– Mikäli työnantaja velvoittaa työntekijän tulemaan yhteiskuljetukseen siten, että työntekijälle syntyy lisäkustannuksia (kuluja/aikaa) työnan- taja korvaa lisääntyneet kustannukset.

– Matkan varrella olevasta kokoontumispaikasta on sovittu.

– Asentajille 4 ja 5 maksetaan matkakustannukset kotoa kokoontumis- paikalle ja takaisin.

– Asentaja 6 nousee matkan varrelta pysäkiltä kyytiin.

– Työnantaja maksaa asentajien 7 ja 8 matkakustannukset kotoa työ- maalle ja takaisin.

Työhönottopaikka

Kokoontumis- paikka

40 km

50 km

Työmaa

40 km

60 km

Asentaja 7

Asentaja 8

Asentaja 6

Asentaja 5

Asentaja 4

Asentaja 2

Asentaja 1

Asentaja 3

Piirros 4. Kimppakyyti

Kimppakyydistä on sovittu siten, että kokoontumispaikka on työhönotto- paikassa tai kokoontumispaikaksi on sovittu jokin muu kohde kuin työ- hönottopaikka (esim. asentajan koti).

Kokoontumispaikalle kulkeville asentajille maksetaan matkakorvaukset kotoa kokoontumispaikalle.

Kokoontumispaikasta työn tekemispaikkaan ajavalle asentajalle makse- taan Verohallinnon vuotuisen päätöksen mukaisesti kilometrikorvaus ja lisäkorvaus kyydissä olevien asentajien määrän mukaan (v.2022: 0,46 €/ km + 0,03 €/km).

15 § TUNTIKORTIT

1. Työntekijän on niin aika- kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateria- korvaukset, päivärahat, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin.

2. Urakan jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.

3. Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edusta jansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.

4. Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymis- menettelyä kulloinkin on noudatettava.

5. Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa kor- jata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvitetyksi.

6. Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työntekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.

7. Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.

8. Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit tai välineet sähköisen tuntikortin täyttämiseen. Mikäli sähköisen tuntikortin käyttämi- nen edellyttää sähköpostiosoitetta ja työntekijä ei halua luovuttaa hen- kilökohtaista sähköpostiosoitettaan työnantajan on järjestettävä työnte- kijälle työsähköposti.

9. Työntekijän tulee saada jäljennös täyttämästään tuntikortista huolimatta siitä, täytetäänkö tuntikortti paperilla tai sähköisesti. Sähköinen jäljen- nös voidaan toimittaa esimerkiksi työntekijän ilmoittamaan sähköpostiin, työsähköpostiin tai verkkopankkiin.

16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ

1 Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta maksu- päi- västä sovittu ja palkanmaksukausi on kaksi (2) viikkoa, ellei kyseessä ole kuukausipalkka.

2 Palkanmaksun yhteydessä maksetaan palkkakauden palkat, kulukor- vaukset yms.

3 Järjestelyt tulee toteuttaa siten, että sisällä olevan palkan ulosmaksu ei kohtuuttomasti viivästy tilikausien alkamis- ja päättymisajankohdista ja palkkalaskentaan ja maksutoimenpiteisiin liittyvistä tekijöistä johtuen.

4 Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 7 työpäivää.

5 Jos perjantai on juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä päivänä. Palkan tulee olla nostettavissa palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä on palkan loppuselvitys kuitenkin tehtävä viivytyksettä ja yleisestä palkan- maksupäivästä riippumatta.

6 Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta ja kulukorvauk- sista erittely palkanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet käyvät riittävän selvästi ilmi, kuten erikseen perustuntipalkka, henkilö- kohtainen palkanosa, maksettavat aikatyöpalkat sekä urakkatyöpalkat, vuosilomakeskituntiansio, korvauskeskituntiansio, erilliset lisät, ylityö-, sunnuntaityö- ja viikkolepokorvaukset, matkakorvaukset, ateriakorvauk- set ja päivärahat sekä ennakon- ym. pidätykset.

7 Palkkaerittelyssä tulee lisäksi mahdollisuuksien mukaan ilmetä työajan lyhennyskertymä sekä eritellä urakka- ja aikatyöpalkat työmaakohtaises- ti.

8 Palkkaerittely tulee olla toimitettuna työntekijälle viimeistään palkanmak- supäivänä, vähintään sähköisessä muodossa. Palkkaerittely toimitetaan työnantajan noudattaman käytännön mukaisesti joko postitse tai sähköi- sesti työntekijän ilmoittamaan sähköpostiin, työsähköpostiin tai verkko- pankkiin.

17 § VUOSILOMA

Yleistä

1 Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

2 Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän 14 §:n kohdan 3.2 mukaisessa matkakulukorvauksen lähtöpaikassa.

3 Käynnissä oleva komennus on keskeytettävä tai päätettävä ja työntekijä määrättävä palaamaan 14 § kohdan 3.2 mukaiseen matkakulujen kor- vauksen lähtöpaikkaan ennen vuosiloman alkamista, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon ve- roisiksi päiviksi luetaan vuosilomalain (162/2005) 2 luvun 7 §:ssä mainit- tujen päivien lisäksi aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Sähköalojen ammattiliiton edustajiston kokoukseen, hallituksen ja johto- kunnan kokouksiin sekä tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin tai järjestöjen sopimuk- siin perustuvien työryhmien neuvotteluihin osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annet- tu asianomaisen keskusjärjestön, jonka jäsen Sähköalojen ammattiliitto on, edustajakokoukseen tai valtuustoon taikka näitä vastaavien hallin- toelinten kokouksiin osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Samoin työssäolon veroisina päivinä pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimää- räisen viikkotyöajan tasaamisen vuoksi tai hän on ollut estyneenä suo- rittamasta työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

4 Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palk- ka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työ- tuntien lukumäärällä.

Tulospalkkio, joka jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan huomioon laskettaessa työntekijän vuosi- lomapalkkaa ja -korvausta. Muissa tapauksissa, kun koko tulos- tai voit- topalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena, se ei vaikuta työn- tekijän vuosilomapalkkaan tai -korvaukseen.

5 Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen

4. kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain (162/2005) 5 ja

6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyväl- lä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien

lukumäärä	Kerroin	Lukumäärä	Kerroin
2	16,0	16	116,0
3	23,5	17	123,6
4	31,0	18	131,2
5	37,8	19	138,8
6	44,5	20	146,4
7	51,1	21	154,4
8	57,6	22	162,4
9	64,8	23	170,0
10	72,0	24	177,6
11	79,2	25	185,2
12	86,4	26	192,8
13	94,0	27	200,0
14	101,6	28	207,2
15	108,8	29	214,8
		30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työ- aika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loma- korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työ- tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosiloma- lain mukaan.

Voimaantulomääräys: Määräystä sovelletaan 1.4.2022 lukien.

Lomaraha

6 Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

7 Lomarahasta 1/3 maksetaan lomalle lähdettäessä.

Lomarahasta 2/3 suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan normaalisti.

8 Työntekijän pyytäessä maksetaan tästä lomarahan osasta (2/3) ennak- koa tapauksissa, joissa sen maksaminen normaalina palkanmaksupäivä- nä siirtyisi pidemmälle kuin 5 työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Ennakon määrä voi olla enintään puolet tämän lomarahan osan (2/3) määrästä.

9 Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan lomaraha erikseen kultakin loma- jaksolta noudattaen, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhtey- dessä.

10 Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainit- tuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakor- vauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Lomakorvaus maksetaan edellä mainituin tavoin 50 %:lla korotettuna, kun työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi saamatta jäänyt loma vuosilo- malain (162/2005) 26 §:n mukaisesti korvataan työntekijälle maksamalla hänelle lomakorvaus.

11 Työntekijälle, joka aloittaa asevelvollisuuslain (1438/2007) tai siviilipalve- luslain (1446/ 2007) mukaisen palveluksen, maksetaan lomakorvauksen lisäksi 1/3 lomarahasta. Työntekijällä on oikeus saada lomarahan 2/3, mikäli hän palatessaan palveluksesta työhön menettelee maanpuolus- tusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta säädetyn lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

12 Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisa- nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosi-

lomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. Myöskään työnantajan konkurssin takia työntekijä ei mene- tä oikeuttaan lomarahaan.

13 Paikallisesti voidaan sopia lomaraha tai osa siitä korvattavaksi palkallise- na, työssäolon veroisena vastaavana vapaana.

14 Korotettu lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 50 %:lla korotettu loma- korvaus. Edellä sanottu ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai työnteki- jä päättää työsuhteensa lain tai sopimuksen vastaisesti itse.

15 Työntekijän, johon sovelletaan lakia työntekijöiden lähettämisestä (447/2016), vuosilomapalkkaan ja lomarahaan sovelletaan edellä olevas- ta poiketen tämän työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä.

18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA

1 Työntekijälle maksetaan sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta ansionmenetyksen korvausta alla olevan taulukon osoit- tamaan ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso

– alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

– 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

– 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

– 10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

2 Työntekijän sairastuessa kesken työpäivän maksetaan sairausajan palk- ka myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta. Tämä päivä ei sisälly edellä oleviin korvattavuusjaksoihin.

3 Ansionmenetyksen korvaus maksetaan korvauskeskituntiansion mu- kaan.

4 Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän, sitä seuraava työ- päivä on palkaton, mikäli kyseessä ei ole työtapaturma. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6

arkipäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.

5 Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole aiheutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sai- rautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

6 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalleen siitä sekä sen arvioidun keston.

7 Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärin antama todistus tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys sairaudestaan.

8 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.

9 Työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan sairausvakuu- tuslain (1224/2004) mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta. Jos päivä- rahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työn- tekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

10. Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yrityksen ja henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteistyönä.

Eräänä toimintavaihtoehtona voi olla sairauspoissaoloja koskeva omail- moitusmenettely.

Omailmoitusmenettely soveltuu käytettäväksi erityisesti tartuntatautilan- teissa (esim. flunssat, vatsataudit).

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi työnantaja voi pysyväisluonteisesti tai tilapäisesti ottaa käyttöön omailmoitusmenettelyn työntekijän lyhytai- kaisten, esimerkiksi kolme työpäivää kestävien sairauspoissaolojen osal- ta. Omailmoitusmenettely voi vastaavassa tilanteessa koskea myös alle 10-vuotiaan lapsen äkillisiä sairastapauksia, mikäli työnantajan ohjeistuk- sessa on näin todettu.

Mahdollisesta omailmoitusmenettelystä huolimatta työntekijän on syytä kääntyä lääkärin puoleen aina tilansa sitä vaatiessa.

Työnantajalla on käyttöön otetusta omailmoitusmenettelystä huolimatta oikeus vaatia tapauskohtaisesti lääkärintodistusta selvitykseksi työnteki- jän työkyvyttömyydestä

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnanta- jan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastuk- seen matkustaminen korvataan kuten työmatkat.