Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus
Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus
Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 § 17
Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 § 25
1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta
Tämä asiakirja on kuntajakolain 8 §:n mukainen yhdistymissopimus, jossa osapuolina ovat Kiteen kaupunki ja Kesälahden kunta.
Tämä yhdistymissopimus pohjautuu Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin edustajien 8.12.2011 allekirjoittamaan aiesopimukseen.
Kiteen ja Kesälahden kuntien yhdistymisessä Kesälahden kunta lakkaa ja yhdistyy Ki- teen kaupunkiin. Kuntien yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan uudeksi kunnaksi.
2. Kuntajaon toteuttaminen ja muoto
Sopimus tulee voimaan, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesityksen val- tioneuvostolle. Yhdistymissopimus sitoo sen jälkeen molempia kuntia. Uusi kunta aloit- taa toimintansa 1.1.2013. Kunnan nimi on Kitee. Kunta ottaa kaupunkinimityksen. Vaa- kuna on Kiteen kaupungin ruorivaakuna.
Tavoitteena on, että tämän sopimuksen periaatteita noudatetaan myös kuntajakolain edellyttämän kolmen vuoden määräajan jälkeen.
3. Kuntien yhdistymisen edellytykset sekä visio ja tavoitteet
3.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset
Kuntajakolain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alu- eellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
Kuntajakolain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Yhdistyvien kuntien valtuustot katsovat kuntaliitoksen täyttävän kuntajakolain 4 §:n asettamat vaatimukset.
3.2 Uuden kunnan visio
Uusi kunta on elinvoimainen maaseutukaupunki Pohjois-Karjalassa, jossa on hyvä elää, asua ja yrittää.
3.3 Strategiset tavoitteet
Keskeinen tavoite on muodostaa uudesta kunnasta vahva peruskunta. Muita strategisia tavoitteita ovat:
1. Elinkeinot ja elinvoima
Uuden kunnan yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan kär- kialoilla (puutuote- ja metalliteollisuus, ympäristöliiketoimi sekä matkailu- ja maa- seutuelinkeinot).
2. Palvelut ja tuotantotavat
Palvelut järjestetään tuloksellisesti (=tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vai- kuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen.
3. Talous ja tuottavuus
Uusi kunta on taloudellisesti vahva ja riittävän kilpailukykyinen kohtaamaan tule- vaisuuden haasteet toimintaympäristössä.
4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö
Nykyinen yhdyskuntarakenne pidetään elävänä ja toimivana sekä ympäristön mo- nimuotoisuutta hyödynnetään kestävällä tavalla.
5. Henkilöstö
Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtä- viin.
6. Demokratia ja johtaminen
Uuden kunnan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä paikallista identiteettiä tue- taan.
7. Uuden kunnan toteutumisen arviointi
Uuden kunnan toimivuutta arvioidaan eri sidosryhmien näkökulmista arviointi- suunnitelman mukaan.
4. Yhdistymishallitus
4.1. Yhdistymishallitus ja sen toimivalta
Kuntajakolain 10 §:n mukaan yhdistymishallituksen toimikausi käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat yhdistymisesityspäätösten jälkeen valinneet hallitukseen jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uusi valtuusto on valinnut kaupunginhallituksen.
4.2. Yhdistymishallituksen kokoonpano
Kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallitukseen 12 jäsentä ja heille henkilökohtai- set varajäsenet. Yhdistymishallituksessa on Kiteen kaupungista 6 ja Kesälahden kun- nasta 6 jäsentä ottaen huomioon yhdistyvien kuntien poliittiset voimasuhteet. Puheen- johtaja nimetään Kiteen edustajista.
4.3. Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien kanssa
Yhdistymishallituksen ja yhdistyvien kuntien viranomaisten yhteistyö vuoden 2012 ai- kana järjestetään sopimalla yhteisiä tapaamisia.
5. Uuden kunnan palvelujen järjestäminen
5.1. Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa
Uuden kunnan palvelut järjestetään keskitettyinä ja lähipalveluina. Lähipalvelut määri- tellään palveluiksi, joita käytetään toistuvasti ja päivittäin. Lähipalvelut järjestetään asiakasmäärien ja –tarpeiden edellyttämässä laajuudessa uuden kunnan taloudellisten voimavarojen mukaan.
5.2. Palvelujen järjestäminen Kesälahden alueella
Palvelut järjestetään aiesopimuksen mukaisesti. Palvelujen järjestämisessä otetaan eri- tyisesti huomioon mahdollisuudet uudenlaisiin tuotantotapoihin ja teknologian hyö- dyntämiseen. Palveluprosessien kehittämisellä varmistetaan palvelujen asiakaslähtöi- syys, sujuvuus ja tuottavuus.
Kesälahdella lähipalvelut järjestetään nykytasoisina. Kesälahdella järjestettäviä lähipal- veluita ovat:
- perusopetus
- varhaiskasvatus
- kirjasto
- kansalais- ja musiikkiopiston palvelut
- liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut
- terveydenhuollon peruspalvelut
- ikäihmisten palvelut
- perussosiaalityön palvelut
- teknisen toimen palvelupiste
- yhteispalvelupiste, sähköinen asiointi ja videoneuvottelu
Palveluiden järjestämisestä on laadittu yksityiskohtaisemmat palvelukuvaukset, jotka ovat kuntaliitosselvityksen liitteenä.
6. Luottamushenkilöorganisaatio ja aluedemokratia
6.1. Luottamushenkilötoimielimet
Uuden kunnan valtuuston jäsenmäärä on 35 valtuutettua valtuustokaudella 2013 - 2016.
Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä. Lautakuntia ovat sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta, joissa kussakin on 9 jäsen- tä. Näiden lisäksi on tarkastuslautakunta (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja Tilike
-kuntatilitoimiston johtokunta (5 jäsentä).
Sosiaali- ja terveyspalveluiden luottamushenkilöorganisaatio ratkaistaan Helli- liikelaitoksen purkamisen yhteydessä.
Toimielimissä on molempien kuntien edustus.
6.2. Alueellinen demokratia ja kuntalaisten osallistuminen
Kesälahden alueelle perustetaan aluejohtokunta, jonka tehtävänä on muun muassa edistää kesälahtelaisten hyvinvointia, johtaa alueen kehittämistä sekä vastata järjestö- avustuksista ja tapahtumien järjestämisestä. Aluejohtokunta voi tarvittaessa tehdä esi- tyksiä myös julkisten palveluiden saatavuuden, toimivuuden ja laadun kehittämiseksi.
Johtokunnassa on 7 valtuuston valitsemaa jäsentä, jotka edustavat eri ikäryhmiä. Aluejohtokunnan käytössä on vuosittain 110 000 euron määräraha.
7. Uuden kunnan palveluorganisaatio ja henkilöstö
7.1. Henkilöstöasiat ennen yhdistymistä
Uusien virkojen perustamiset tai toimien lisäykset, nimikemuutokset, harkinnanvaraiset palkantarkistukset sekä johtavien ja esimiestason avoimien vakanssien täyttämiseen liittyvät kysymykset käsitellään yhdistymishallituksessa.
Määräaikainen henkilöstö voidaan ottaa kuntien palvelukseen enintään 31.12.2012 saak- ka ellei toisin sovita.
7.2. Kunnanjohtajien asema
Kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan on säädetty erikseen kuntajakolain 30
§:ssä. Kiteen kaupunginjohtaja toimii uuden kunnan kaupunginjohtajana ja Kesälahden kunnanjohtaja siirtyy uuden kunnan yhteiskuntasuhdejohtajan virkaan 1.1.2013 alusta lukien.
7.3. Henkilöstö ja henkilöstöasiat
Henkilöstön asemaa kuntaliitoksessa säätelee kuntajakolain 29 §.
Kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirtyvät uuden kunnan palvelukseen myöhemmin tarkemmin sovit- taviin virka- ja työsuhteisiin entisin palvelussuhteen ehdoin. Lähtökohtana on, että työntekijät siirtyvät nykyisiin tai niitä vastaaviin tehtäviin. Mikäli työtä koskevat järjeste- lyt edellyttävät tehtävämuutoksia tai henkilö niitä itse toivoo ja muutos on toteutetta- vissa, uusien tehtävien suunnittelussa otetaan huomioon työntekijän koulutus, osaa- minen ja resurssit.
Siirtymishetkellä yhdistyvien kuntien palveluksessa olleiden määräaikaisten työnteki- jöiden palvelussuhde jatkuu uudessa kunnassa työsopimuksen päättymiseen saakka ilman erillistä sopimusta.
Uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöohjelma. Henkilöstöohjelman laatimista edeltää liittyvien kuntien henkilöstön keskuudessa tehtävä osaamis- ja resurssikartoi- tus. Kuntaliitoksen toimeenpanovaiheessa vuoden 2012 syksyllä henkilöstön keskuu- dessa aloitetaan muutosvalmennus, jota jatketaan vuoden 2013 loppuun saakka.
Palkkaharmonisointi eli palkkojen yhtenäistäminen vastaamaan uuden organisaation tehtäväkuvia ja työn vaativuuden arviointeja tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä.
8. Taloudenhoidon periaatteet
8.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä
Kunnat eivät vuoden 2012 aikana tehtävillä ratkaisuilla sido uutta kuntaa uusiin talou- dellisiin velvoitteisiin. Mikäli kunnissa ilmenee tarve talousarviosta poikkeaviin merkit- täviin käyttömenoihin tai investointihankkeisiin asia on käsiteltävä yhdistymishallituk- sessa.
Kesälahden kunta avustaa Kesälahden vuokrataloyhtiötä 600 000 eurolla vuonna 2012 vuokrataloyhtiön talouden tervehdyttämiseksi.
Molemmat kunnat hakevat vuonna 2012 harkinnanvaraista rahoitusavustusta.
8.2. Omaisuus, velat ja vastuut yhdistymishetkellä
Yhdistyvien kuntien omaisuus, velat ja vastuut siirretään uuden kunnan omaisuudeksi, vastuiksi ja veloiksi.
8.3. Talouden ja tuottavuuden tavoitteet
Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä siten, että tavoitteen mukainen terve kuntatalous toteutuu. Talouden tavoitteena on, että vuosikate kattaa poistot ja puolet investointimenoista katetaan ylijäämistä.
Eläke- ja muu luonnollinen poistuma hyödynnetään palvelujen järjestämisessä ja henki- löstösuunnittelussa.
Tuottavuuden parantamiseksi tehdään vuoden 2012 aikana yksikkötasoiset suunnitel- mat, joissa asetetaan tavoitteet palveluiden järjestämiselle mukaan lukien ostopalve- lut, henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle, teknologian ja hyvien käytäntöjen hyödyntämiselle, eläköitymisen huomioon ottamiselle sekä toimin- nan arvioinnille ja palautejärjestelmän kehittämiselle.
9. Yhdistymisavustuksen käyttö
Yhdistämisavustuksesta 600 000 euroa käytetään Kesälahden vuokrataloyhtiön talou- den tasapainottamiseen. Loput yhdistymisavustuksesta, 1,4 miljoonaa euroa, käyte- tään uuden kunnan alijäämien kattamiseen ja lainakannan vähentämiseen.
10. Kehittäminen ja investoinnit
Uuden kunnan vuosittainen investointitaso on noin 4 miljoonaa euroa. Vuosien 2013 ja 2014 investointitaso voi olla kuitenkin tätä korkeampi, koska Kesälahden terveyskes- kuksen saneeraus ja Kiteen terveyskeskuksen rakentaminen siirtyvät vuoteen 2013.
Investointiohjelman kärkihankkeita ovat kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia korjaa- vat sekä elinvoimaa edistävät investoinnit. Investointiohjelman toteuttamisessa ote- taan huomioon aiesopimuksessa esitetyt hankkeet.
Investointisuunnitelma on esitetty kuntaliitosselvityksessä.
LIITTEET
Aiesopimus