FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND
Asekauppa- sopimus
FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND
Julkaisija:
SUOMEN YK-LIITTO TÖÖLÖNTORINKATU 2B, 4. KRS 00260 HELSINKI
Esipuhe: XXXXX XXXXXXXX
Historia ja johdanto: XXXXX XXXXXX Xxxxxxxxx suunnittelu ja layout: AGAIN DESIGN
Paino: SÄLEKARIN KIRJAPAINO OY, SOMERO, 2014 ISBN 978-952-5966-16-9 (paino)
ISBN 978-952-5966-17-6 (pdf)
Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriöltä kansalaisjärjestöjen viestintähankkeisiin ja kehityskas- vatukseen tarkoitettua tukea.
Moderni asekauppasopimus
Huhtikuussa 2013 hyväksytty ja saman vuoden kesäkuussa allekirjoitettu ase- kauppasopimus täytti pitkät odotukset kansainvälisestä asekauppasopimukses- ta. Suomi on ollut alusta asti aktiivinen ja aloitteellinen kansainvälistä asekaup- pasopimusta koskevien neuvottelujen ai- kaansaamiseksi ja toimimme neuvotte- luprosessin ajan aktiivisesti neuvotteluja edistäneessä maaryhmässä.
Koko neuvotteluprosessin ajan oli selvää, että asekauppasopimus olisi saanut YK:n yleiskokouksessa tarvittavan enemmistön äänestyksessä taakseen. Kun tavoitteena
kuitenkin oli samanaikaisesti käsitteel- lisesti vahva ja mahdollisimman laajan hyväksynnän saava sopimus oli vaivan ar- voista käydä läpi kaksi hankalaakin neu- vottelukonferenssia. Lopputuloksena oli vahva sopimus, joka sai yleiskokouksen tuen äänin 154-3-23.
Kansalaisjärjestöjen tuki oli tärkeää
Sopimus on kaikkien sinnikkäiden neu- vottelijoiden ja ennen kaikkea peräänan- tamattoman kansalaisyhteiskunnan vä- symättömän työn tulos. Sen tuki ja vetoo- mukset eivät loppuneet silloinkaan, kun muiden usko jo hiipui.
Asekauppasopimus sisältää vahvat ase- vientikiellot ja ihmisoikeuksia koskevat lupakriteerit, joihin nojautuen puolustus- tarvikkeiden vienti voidaan evätä koko- naan. Naisiin kohdistuva väkivalta on kir- jattu, mahdollisesti ensimmäistä kertaa,
kansainväliseen sopimukseen harkinnan- varaisena tekijänä asevientiä arvioitaessa. Kun nämä kriteerit liitetään sopimuksen asekatteeseen – erityisesti sen sisältämiin pienaseisiin ja ammuksiin, joilla surma- taan satojatuhansia ihmisiä konflikteissa vuosittain ja joita kulkeutuu kontrolloi- mattomasti ja valvomatta kriisistä toiseen
– voidaan puhua vahvasta sopimuksesta ja sen voimakkaista tunnusmerkeistä.
Sopimusta vahvistaa vielä se, että aivan viime metreillä siihen saatiin neuvoteltua muutospykälä, jonka avulla – joskin vasta jonkin ajan kuluttua sen voimaanastumi- sesta – siihen voidaan tehdä muutoksia, myös asekatteen osalta. Näin voidaan pu- hua myös modernimmasta asekauppaso- pimuksesta kuin mihin uskoimme vielä muutama vuosi sitten. Asekauppasopi- mus on merkittävä tulos myös YK-jär- jestelmälle ja kansainväliselle yhteisölle, joka viime aikoina on joutunut tyytymään
sopimuksia lievempiin yhteisymmärryk- siin, ellei peräti aikaisempien sopimusten ja yhteisymmärrysten vesityksiin. YK:lla on merkittävä normatiivinen tehtävä. Se, että sopimus saatiin aikaan asevalvonnan alalla, lisää asian merkittävyyttä. Yhteisiä asevalvontasopimuksia ei ole solmittu pit- kään aikaan.
Kohti sopimuksen voimaan- tuloa
Vaikka Euroopan unionin maat ovat sään- nelleet puolustustarvikkeiden vientiä yh- teisin pelisäännöin jo pidemmän aikaa, nyt voimme puhua maailmanlaajuisista kaikkia koskevista yhteisistä pelisään- nöistä. Haastetta liittyy tietysti siihen, että kaikki maat saadaan siihen mukaan
– varsinkin suuret aseidentuottaja-, viejä- ja tuojamaat. Nyt kun Suomen oma ratifi- ointiprosessi on valmis, voimme yhdessä muiden maiden kanssa keskittää ponnis-
telumme ratifiointien lisäämiseksi niin, että sopimus astuisi voimaan mahdolli- simman nopeasti – mahdollisesti jopa vuo- den 2014 aikana. Sopimuksen voimaan- tulo edellyttää 50 maan liittymistä sopi- mukseen. Voimaantulon jälkeen tavoit- telemme sopimuksen maailmanlaajuis- ta soveltamista kaikkien maiden osalta. Vasta silloin sen todellinen merkitys tulee esiin.
Sopimuksen voimaansaattaminen ja täy- simääräinen ja tinkimätön soveltaminen vaatii kaikkien ponnistuksia. Suomi on va- rautunut tukemaan perustettavaa ATT-va- paaehtoisrahastoa (Trust Fund). Rahaston avulla tuetaan maita, jotka tarvitsevat eri- tyistä tukea sopimuksen toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä. Asekauppasopi- muksen maailmanlaajuinen soveltami- nen tulee pelastamaan tuhansia ihmis- henkiä ja estämään laitonta asekauppaa.
Haluaisinkin kiittää Suomen YK-liittoa ja suomalaisen kansalaisyhteiskunnan pon- nistuksia asekauppasopimuksen aikaan- saamiseksi.
XXXXX XXXXXXXX
ulkoministeri
Asekauppasopimuksen historiaa
Asekauppasopimuksen tarve on ollut selvä jo pitkään. Aseet on tarkoitettu tappamaan ja vahingoittamaan ihmisiä ja siksi niitä tulee säädellä tiukemmin kuin muita esi- neitä, joiden tarkoitus on rauhanomainen. Asekauppasopimuksen tarkoitus on estää valtioita viemästä aseita maihin, joissa niillä on merkittävä riski päätyä kansan- murhaan, ihmisoikeusloukkauksiin, sota- rikoksiin tai pitkittää väkivaltaista kon- fliktia.
Asekauppasopimuksen voimaanastumi- seen saakka maailmassa on jo jonkin ai- kaa vallinnut tilanne, jossa verrattain viat-
tomien maataloustuotteiden ja esimerkik- si tekstiilien kauppaa on säädelty tarkem- min kuin asekauppaa, jota ei ole tähän saakka säädelty maailmanlaajuisesti mi- tenkään.
Asekauppasopimuksen tarina käynnistyi jo 90-luvulla, kun kansalaisjärjestöt aloit- tivat kampanjan sopimuksen saamiseksi. Aloitteeseen tarttui myös joukko rauhan Nobelin saaneita, jotka ryhtyivät työhön maailmanlaajuisen asekauppasopimuk- sen aikaansaamiseksi. Myöhemmin jouk- ko valtioita tarttui aloitteeseen.
Suomi oli ensimmäisten valtioiden jou- kossa yhdessä Argentiinan, Australian, Costa Rican, Japanin ja Kenian kanssa, jot- ka veivät aloitteen YK:n yleiskokoukseen. Yleiskokous hyväksyi asekauppasopimus- prosessin virallisesti käynnistänyt päätös- lauselma vuonna 2006.
Tahmea alkutaival
Valmistelevia kokouksia pidettiin vuosia, ja prosessia ja sen sääntöjä määriteltiin tarkasti. Varsinaiset neuvottelut sovittiin pidettäviksi heinäkuussa 2012 ja niiden päätteeksi oli tavoitteena saada aikaan tiukka, sitova ja maailmanlaajuinen sopi- mus, jonka kaikki maailman maat voisi- vat hyväksyä. Xxxxxxxxx säännöt estivät sopimuksen hyväksymisen muutoin kuin konsensuksella, yksimielisesti.
Kokous käynnistyi aluksi hitaasti. Ensin kulissien takana neuvoteltiin muista kan- sainvälisen politiikan kysymyksistä, ku- ten siitä, voiko Palestiina osallistua koko- ukseen ja mitkä maat missäkin ratkaisu- vaihtoehdossa marssivat ulos kokoukses- ta. Lopulta kokous saatiin käynnistettyä, joskin pari päivää myöhässä.
Tiiviiden melkein neljän kokousviikon jälkeen kokouksen puheenjohtaja ilmoit- ti viimeisenä mahdollisena päivänä, että sopimukseen ei päästä ja kokous päättyy. Erimielisyyttä oli liian monesta asiasta
– kuten siitä, otetaanko ammukset mu- kaan sopimukseen, ja mikä on pienasei- den kohtalo. YK:n tilapäisen kokoussiiven aula oli täynnä häliseviä diplomaatteja ja kansalaisjärjestöihmisiä, osa kyyneleet silmissä. Vain harvat taputtelivat toisiaan selkään tyytyväisinä, joskin muutamien valtioiden tavoitteena oli alun alkaenkin sopimuksen torppaaminen tai viivyttämi- nen.
Samana syksynä sopimuksen aloitteente- kijämaat Argentiina, Australia, Costa Rica, Japani, Kenia ja Suomi toivat uuden pää- töslauselmaehdotuksen yleiskokouksen päätettäväksi. Tässä päätöslauselmassa uudistettiin tahdonilmaus sille, että sopi- mus halutaan saada aikaan. Lisäksi siinä
päätettiin uudesta kokouksesta, joka oli määrä pitää maaliskuun loppuun men- nessä.
Uusi kokous toi toivoa
Uusi kokous järjestettiinkin maaliskuun puolivälistä maaliskuun loppuun, hiukan vajaan kahden viikon mittaisena. Kokouk- sessa vallitsi hyvin toisenlainen tunnelma kuin edellisessä, heinäkuun kokouksessa. Useimmat kesän kokouksessa asekaup- pasopimusta vastaan hangoittelevat val- tiot pitivät nyt puheenvuoroja, jotka eivät enää kuulostaneet viivyttelyltä, vaan (näil- lekin maille soveltuvan) sopimuksen luon- nostelulta.
Tiukkoja rajoja asetettiin kuitenkin puo- lin ja toisin Jotkut maat, kuten Norja, sa- noivat myös hyvin suoraan, että ne oli- sivat jo halunneet viedä koko prosessin YK:n ulkopuolelle ja tehdä sopimuksen niiden maiden kanssa, jotka sellaista ha-
luavat. Samalla ne kertoivat vastahankai- sille maille, että tämä sopimus tehdään kaikesta huolimatta, ja ne voivat siihen osallistua YK:ssa tai olla osallistumatta. Norjan mukaan sopimus joka tapaukses- sa syntyy ja koska sillä on niin laaja kan- natus, tulee se vaikuttamaan myös sopi- muksen ulkopuolelle jättäytyviin maihin.
Kokouksen viimeisenä päivänä käytiin vielä iltamyöhään saakka laajaa keskus- telua sopimuksen sisällöstä. Äänestyk- sessä sopimusluonnoksen hyväksymistä ilmoittivat vastustavansa vain Iran, Poh- jois-Korea ja Syyria. Kokous päättyi kui- tenkin ilman sopimuksen hyväksymistä, koska hyväksyminen olisi tässä vaiheessa vaatinut vielä yksimielisyyttä.
Sopimuksen hyväksyminen
Sopimus hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä heti seuraavalla viikolla YK:n yleiskokouksessa. Maailman maiden
enemmistö kannatti sopimusta. Tuossa- kin hyväksymisäänestyksessä vain samat kolme ”maailmanpolitiikan häirikkömaa- ta” vastustivat sitä. Tyhjää äänesti 23 maa- ta, muut kannattivat sopimuksen hyväk- symistä.
Kansainvälinen asekauppasopimus avat- tiin allekirjoitettavaksi kesäkuussa 2013 ja ensimmäisen puolen vuoden aikana sen allekirjoitti jo 116 maata YK:n 193 jäsenmaasta. Yhdeksän maata sai sopi- muksen myös ratifioitua, eli sisällytettyä omaan lainsäädäntöönsä pikavauhtia alle puolessa vuodessa.
Onnistunut kompromissi
Sopimusluonnos, joka hyväksyttiin ke- väällä 2013 on neuvotteluissa nähdyistä sopimusluonnoksista tiukin ja paras. Sii- nä on silti edelleen ongelmansa. Se ei ole rauhanjärjestöjen kirjoittama aseistarii- suntasopimus, se ei ole aseistariisuntaso-
pimus ollenkaan. Tehtävässään asekau- pan rajoittamiseen tähtäävänä sopimuk- sena sillä on kuitenkin hyvät mahdolli- suudet onnistua. Tärkeätä on nyt se, että valtiot saavat sen ratifioitua ripeästi jotta sopimus astuu voimaan. Toinen tärkeä asia on, että valtiot toimeenpanevat sopi- musta mahdollisimman tiukalla tavalla, eikä niin, että porsaanreikien etsimistä ja käyttämistä suositaan. Vastuu asevien- nistä säilyy valtioilla itsellään ja asekaup- pasopimus ainoastaan antaa sille raamit.
Kuten kokouksessakin moneen kertaan sanottiin:
”...(Asekauppa)sopimuksen ei ole tarkoitus olla katto ja tuottaa sääntöjä, joita tiukempia valtiot eivät saisi tehdä. Sen on tarkoitus olla lattia, määrittää vähimmäistason, jota kaik- kien tulee noudattaa.”
Suomen eduskunta ratifioi asekauppaso- pimuksen joulukuussa 2013 ja Suomi so-
veltaa väliaikaisesti sopimuksen lupakri- teeristön 6–7 artiklaa sopimuksen kan- sainväliseen voimaantuloon asti.
EU-maiden ratifiointiasiakirjojen talletuk- set odottavat Euroopan parlamentin suos- tumusta ja sitä koskevaa neuvoston pää- töstä. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että tämä tapahtunee kevättalvella 2014 yhdessä useamman muun EU-maan kanssa.
XXXXX XXXXXX
Kirjoittaja on Sadankomitean pääsihteeri
ASEKAUPPASOPIMUS
Johdanto
Tämän sopimuksen osapuolet, jotka
toimivat Yhdistyneiden kansakuntien pe- ruskirjan päämäärien ja periaatteiden oh- jaamina,
palauttavat mieliin Yhdistyneiden kansa- kuntien peruskirjan 26 artiklan, jolla pyri- tään edistämään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden aikaansaamista ja ylläpitä- mistä käyttäen maailman ihmisvoimia ja taloudellisia voimavaroja mahdollisim- man vähän aseistukseen,
korostavat tarvetta estää ja lopettaa tavan- omaisten aseiden laiton kauppa sekä es- tää näiden aseiden tarkoituksenvastaiset siirrot laittomille markkinoille tai luvatto- maan loppukäyttöön ja luvattomille lop- pukäyttäjille, mukaan lukien terroriteot,
tunnustavat valtioiden oikeutetut poliit- tiset, taloudelliset, kaupalliset ja turval- lisuusedut, jotka liittyvät tavanomaisten aseiden kansainväliseen kauppaan,
vahvistavat jokaisen valtion suvereenin oikeuden säännellä ja valvoa tavanomai- sia aseita yksinomaan omalla alueellaan oman oikeusjärjestelmänsä tai valtio- sääntöjärjestelmänsä mukaisesti,
tiedostavat, että rauha ja turvallisuus, ke- hitys ja ihmisoikeudet ovat Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän peruspilareita ja muodostavat yhteisen turvallisuuden perustan, ja ovat tietoisia siitä, että kehi- tys, rauha ja turvallisuus sekä ihmisoikeu- det ovat sidoksissa toisiinsa ja vahvistavat toisiaan,
palauttavat mieliin Yhdistyneiden kansa- kuntien aseidenriisuntatoimikunnan an- tamat kansainvälisten asesiirtojen suun- taviivat, jotka perustuvat 6. päivänä jou-
lukuuta 1991 annettuun yleiskokouksen päätöslauselmaan 46/36 H,
panevat merkille sen työpanoksen, joka on annettu Yhdistyneiden kansakuntien toi- mintaohjelmalla pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa- alueiden estämisestä, torjumisesta ja pois- tamisesta, kansainvälisen järjestäyty- neen rikollisuuden vastaista Yhdistynei- den kansakuntien yleissopimusta täyden- tävällä ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkei- den laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevalla lisäpöytäkir- jalla sekä kansainvälisellä välineellä, jon- ka avulla valtiot voivat tunnistaa ja jäl- jittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet,
ovat tietoisia tavanomaisten aseiden laitto- man ja sääntelemättömän kaupan vaiku- tuksista turvallisuuteen, talouteen sekä so- siaalisiin ja humanitaarisiin olosuhteisiin,
pitävät mielessä, että suuri enemmistö aseellisten selkkausten ja aseellisen väki- vallan uhreista on siviilejä, erityisesti nai- sia ja lapsia,
ovat tietoisia myös aseellisten selkkausten uhrien kohtaamista haasteista ja heidän tarpeestaan saada asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä päästä osallisiksi yh- teiskunnasta ja taloudesta,
korostavat, ettei mikään tämän sopimuk- sen määräys estä valtioita ylläpitämästä ja toteuttamasta muita tehokkaita toimia, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoi- tetta ja tarkoitusta,
ottavat huomioon tiettyjen tavanomaisten aseiden laillisen kaupan, laillisen omistuk- sen ja käytön vapaa-ajan-, kulttuuri-, his- toria- ja urheilutoiminnassa, jossa tällai- nen kauppa, omistus ja käyttö ovat lailla sallittuja tai suojattuja,
ottavat huomioon myös sen tehtävän, joka
alueellisilla järjestöillä voi olla niiden avustaessa osapuolia pyydettäessä tämän sopimuksen täytäntöönpanossa,
ovat tietoisia siitä vapaaehtoisesta ja aktii- visesta panoksesta, jonka kansalaisyhteis- kunta, kansalaisjärjestöt mukaan lukien, ja elinkeinoelämä voivat antaa tiedotta- malla tämän sopimuksen tavoitteesta ja tarkoituksesta sekä tukemalla sen täytän- töönpanoa,
tiedostavat, että tavanomaisten aseiden kansainvälisen kaupan sääntely ja nii- den tarkoituksenvastaisten siirtojen estä- minen eivät saisi haitata kansainvälistä yhteistyötä eivätkä varusteiden, tarvikkei- den ja teknologian laillista kauppaa rau- hanomaisiin tarkoituksiin,
korostavat olevan suotavaa, että tätä sopi- musta noudatetaan yleismaailmallisesti, ovat päättäneet toimia seuraavia periaat- teita noudattaen:
Periaatteet
– kaikkien valtioiden luonnollinen oikeus erilliseen ja yhteiseen puolustautumiseen, joka on tunnustettu Yhdistyneiden kansa- kuntien peruskirjan 51 artiklassa;
– kansainvälisten riitojen selvittäminen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 3 momentin mukaisesti rauhan- omaisin keinoin siten, ettei kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta eikä oikeudenmu- kaisuutta vaaranneta;
– Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 momentin mukainen pidätty- minen kansainvälisissä suhteissa väkival- lalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskematto- muutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla ta- valla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa;
– Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan
2 artiklan 7 momentin mukainen puuttu- mattomuus asioihin, jotka olennaisesti kuuluvat jonkin valtion sisäiseen toimi- valtaan;
– kansainvälisen humanitaarisen oikeu- den noudattaminen ja sen noudattami- sen varmistaminen muun muassa vuo- den 1949 Geneven sopimusten mukaisesti sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden kunnioittamisen varmistaminen muun muassa Yhdistyneiden kansakun- tien peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleis- maailmallisen julistuksen mukaisesti;
– kaikkien valtioiden vastuu tavanomais- ten aseiden kansainvälisen kaupan te- hokkaasta sääntelemisestä kansainvälis- ten velvoitteidensa mukaisesti ja näiden aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen estämisestä sekä kaikkien valtioiden en- sisijainen vastuu kansallisten valvonta- järjestelmien perustamisesta ja toteutta- misesta;
– kunnioitus sitä kohtaan, että jokaisella valtiolla on oikeutettu etu saada hankkia tavanomaisia aseita käyttääkseen oikeut-
taan puolustautumiseen ja osallistuak- seen rauhanturvaoperaatioihin sekä oi- keutettu etu tuottaa, viedä maasta, tuoda maahan ja siirtää tavanomaisia aseita;
– tämän sopimuksen johdonmukainen, puolueeton ja syrjimätön täytäntöönpano, ovat xxxxxxxx seuraavasta:
1. artikla
TAVOITE JA TARKOITUS
• Tämän sopimuksen tavoitteena on saa- da aikaan mahdollisimman tiukat yh- teiset kansainväliset vaatimukset, joil- la säännellään tavanomaisten aseiden kansainvälistä kauppaa tai parannetaan sen sääntelyä;
• estää ja lopettaa tavanomaisten aseiden laiton kauppa ja estää näiden aseiden tarkoituksenvastaiset siirrot,
jolloin sopimuksen tarkoituksena on
• osaltaan edistää kansainvälistä ja alueel- lista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta;
• vähentää ihmisten kärsimyksiä;
• edistää osapuolten yhteistyötä, avoi- muutta ja vastuullista toimintaa tavan- omaisten aseiden kansainvälisessä kau- passa ja siten lisätä osapuolten keski- näistä luottamusta.
2. artikla
SOVELTAMISALA
1. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin ta- vanomaisiin aseisiin, jotka kuuluvat seu- raaviin luokkiin:
a) taistelupanssarivaunut;
b) panssaroidut taisteluajoneuvot;
c) suuren kaliiperin tykistöjärjestelmät;
d) taistelulentokoneet;
e) rynnäkköhelikopterit;
f) sotalaivat;
g) ohjukset ja ohjuksen laukaisulaitteet; ja
h) pienaseet ja kevyet aseet.
2. Tätä sopimusta sovellettaessa kan- sainvälisen kaupan toiminnan katsotaan sisältävän viennin, tuonnin, kauttakulje- tuksen, uudelleenlastauksen ja välityksen, joita jäljempänä sanotaan ”siirroksi”.
3. Tätä sopimusta ei sovelleta, kun osa- puoli tai joku muu sen puolesta kuljet- taa tavanomaisia aseita kansainvälisesti omaa käyttöään varten, edellyttäen, että tavanomaiset aseet pysyvät kyseisen osa- puolen omistuksessa.
3. artikla
AMPUMATARVIKKEET
Osapuoletperustavatkansallisenvalvonta- järjestelmän ja ylläpitävät sitä säännelläk- seen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvilla tavanomaisilla aseilla ammut- tavien, laukaistavien tai muutoin liikkeelle
saatettavien ampumatarvikkeiden vien- tiä, ja osapuolet soveltavat 6 ja 7 artiklan määräyksiä ennen kuin myöntävät luvan tällaisten ampumatarvikkeiden vientiin.
4. artikla
OSAT JA KOMPONENTIT
Osapuolet perustavat kansallisen valvon- tajärjestelmän ja ylläpitävät sitä säännel- läkseen osien ja komponenttien vientiä, jos vienti tapahtuu muodossa, joka mah- dollistaa 2 artiklan 1 kohdan soveltamis- alaan kuuluvien tavanomaisten aseiden kokoamisen, ja osapuolet soveltavat 6 ja 7 artiklan määräyksiä ennen kuin myöntä- vät luvan tällaisten osien ja komponent- tien vientiin.
5. artikla
YLEINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
1. Osapuolet panevat tämän sopimuksen täytäntöön johdonmukaisesti, puolueetto-
masti ja syrjimättömästi, pitäen mielessä sopimuksessa tarkoitetut periaatteet.
2. Osapuolet perustavat kansallisen val- vontajärjestelmän, mukaan lukien kansal- linen valvonnanalaisten tuotteiden luet- telo, ja ylläpitävät sitä pannakseen tämän sopimuksen määräykset täytäntöön.
3. Osapuolia kehotetaan soveltamaan tä- män sopimuksen määräyksiä mahdolli- simman monenlaisiin tavanomaisiin asei- siin. Sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a–g alakohdan soveltamisalaan kuuluvien luokkien kansallisten määritelmien on sisällettävä vähintään ne kuvaukset, joita Yhdistyneiden kansakuntien tavanomais- ten aseiden rekisterissä käytetään sopi- muksen voimaantulon ajankohtana. Sopi- muksen 2 artiklan 1 kohdan h alakohdan soveltamisalaan kuuluvan luokan kansal- listen määritelmien on sisällettävä vähin- tään ne kuvaukset, joita asianomaisissa Yhdistyneiden kansakuntien asiakirjoissa
käytetään tämän sopimuksen voimaantu- lon ajankohtana.
4. Osapuolet toimittavat kansallisen lakin- sa mukaisesti kansallisen valvonnanalais- ten tuotteiden luettelonsa sihteeristölle, joka saattaa sen muiden osapuolten saa- taville. Osapuolia kehotetaan saattamaan valvonnanalaisten tuotteiden luettelonsa julkisesti saataville.
5. Osapuolet toteuttavat tämän sopimuk- sen määräysten täytäntöönpanon edellyt- tämät toimet ja nimeävät toimivaltaiset kansalliset viranomaiset luodakseen te- hokkaan ja avoimen kansallisen valvonta- järjestelmän, jolla säännellään sopimuk- sen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tavanomaisten aseiden sekä 3 ja 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden siirtoa.
6. Kukin osapuoli nimeää yhden tai useam- man kansallisen yhteystahon vaihtamaan tietoja tämän sopimuksen täytäntöönpa-
noon liittyvistä asioista. Kukin osapuoli ilmoittaa 18 artiklan mukaisesti peruste- tulle sihteeristölle kansallisen tai kansal- liset yhteystahonsa ja pitää tämän tiedon ajan tasalla.
6. artikla
KIELLOT
1. Osapuoli ei myönnä lupaa 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien ta- vanomaisten aseiden tai 3 tai 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden siirtoon, jos siirto rikkoisi osapuolen vel- voitteita, jotka perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan VII luvun mu- kaisesti toimivan Yhdistyneiden kansa- kuntien turvallisuusneuvoston hyväksy- miin toimenpiteisiin, erityisesti aseiden- vientikieltoihin.
2. Osapuoli ei myönnä lupaa 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien ta- vanomaisten aseiden tai 3 tai 4 artiklan
soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden siirtoon, jos siirto rikkoisi osapuolen kan- sainvälisiä velvoitteita, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, joissa se on osapuolena,erityisestitavanomaistenasei- den siirtoon tai laittomaan kauppaan liit- tyviä velvoitteita.
3. Osapuoli ei myönnä lupaa 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien ta- vanomaisten aseiden tai 3 tai 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden siirtoon, jos sillä on luvasta päättämisen ajankohtana tietoa, jonka mukaan kysei- siä aseita tai tarvikkeita voitaisiin käyttää joukkotuhontaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, vuoden 1949 Geneven sopimus- ten törkeään rikkomiseen, suojeltuihin siviilikohteisiin tai suojeltuihin siviileihin kohdistuviin hyökkäyksiin tai muihin so- tarikoksiin, jotka määritellään kansainvä- lisissä sopimuksissa, joissa kyseinen osa- puoli on osapuolena.
7. artikla
VIENTI JA VIENTILUPAHAKEMUSTEN ARVIOINTI
1. Jollei vientiä kielletä 6 artiklan mukai- sesti, viejänä oleva sopimuksen osapuoli arvioi ennen vientiluvan myöntämistä 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuu- luville tavanomaisille aseille tai 3 tai 4 artiklan soveltamisalaan kuuluville tar- vikkeille, lainkäyttövaltansa ja kansallisen valvontajärjestelmänsä mukaisesti, puo- lueettomasti ja syrjimättömästi sekä otta- en huomioon asianmukaiset tekijät, myös tuojavaltion 8 artiklan 1 kohdan mukai- sesti antaman tiedon, sitä mahdollisuutta, että kyseisillä tavanomaisilla aseilla tai tarvikkeilla
a) vahvistettaisiin tai heikennettäisiin rauhaa ja turvallisuutta;
b) saatettaisiin
I) loukata vakavasti kansainvälistä huma- nitaarista oikeutta tai helpottaa tällaista loukkaamista;
II) loukata vakavasti ihmisoikeuksia kos- kevaa kansainvälistä oikeutta tai helpot- taa tällaista loukkaamista;
III) syyllistyä tekoon tai helpottaa tekoa, joka on rikos sellaisten terrorismia koske- vien kansainvälisten sopimusten tai pöy- täkirjojen mukaan, joissa viejävaltio on osapuolena; tai
IV) syyllistyä tekoon tai helpottaa tekoa, joka on rikos sellaisten kansainvälistä jär- jestäytynyttä rikollisuutta koskevien kan- sainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan, joissa viejävaltio on osapuolena.
2. Viejänä oleva sopimuksen osapuoli har- kitsee myös, voitaisiinko 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen riskien vähen- tämiseksi toteuttaa joitakin toimia, kuten
luottamusta lisääviä toimia tai viejä- ja tuojavaltioiden yhdessä kehittämiä ja so- pimia ohjelmia.
3. Jos viejänä oleva sopimuksen osapuoli päättää asiaa arvioituaan ja käytettävissä olevia riskiä vähentäviä toimia harkittu- aan, että on olemassa jonkin 1 kohdassa tarkoitetun kielteisen seurauksen huo- mattava riski, se ei saa myöntää vientilu- paa.
4. Asiaa arvioidessaan viejänä oleva so- pimuksen osapuoli ottaa huomioon sen riskin, että 2 artiklan 1 kohdan sovelta- misalaan kuuluvia tavanomaisia aseita tai 3 tai 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvia tarvikkeita saatetaan käyttää törkeään sukupuolittuneeseen väkivaltaan tai tör- keään naisiin ja lapsiin kohdistuvaan vä- kivaltaan tai tällaisen väkivallan helpotta- miseen.
5. Viejänä oleva sopimuksen osapuoli to- teuttaa toimet, joilla se varmistaa, että kaikki 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tavanomaisten aseiden tai 3. tai
4. artiklan soveltamisalaan kuuluvien tar- vikkeiden vientiluvat ovat yksityiskohtai- sia ja että ne annetaan ennen vientiä.
6. Viejänä oleva sopimuksen osapuoli saattaa pyydettäessä asianmukaiset tiedot kyseisestä luvasta tuojana olevan sopi- muksen osapuolen sekä kauttakuljetus- tai uudelleenlastausvaltioina olevien osa- puolten saataville kansallisten säädösten- sä, käytäntöjensä ja toimintaperiaattei- densa mukaisesti.
7. Viejänä oleva sopimuksen osapuolta, joka saa luvan myöntämisen jälkeen uutta asiaan liittyvää tietoa, kehotetaan arvioi- maan lupa uudelleen neuvoteltuaan tar- vittaessa tuojavaltion kanssa.
8. artikla
TUONTI
1. Tuojana oleva sopimuksen osapuoli to- teuttaa toimet, joilla se varmistaa, että asiaa koskevaa ja asianmukaista tietoa annetaan pyydettäessä sen kansallisten säädösten mukaisesti viejänä olevalle so- pimuksen osapuolelle, jotta tämä voi tie- don avulla arvioida viennin kansallisesti 7 artiklan mukaisesti. Nämä toimet voivat sisältää loppukäyttöä tai loppukäyttäjää koskevaa dokumentointia.
2. Tuojana oleva sopimuksen osapuoli to- teuttaa toimet, joiden avulla se voi sään- nellä tarvittaessa lainkäyttövaltaansa kuuluvaa 2 artiklan 1 kohdan soveltamis- alaan kuuluvien tavanomaisten aseiden tuontia. Nämä toimet voivat sisältää tuon- tijärjestelmiä.
3. Tuojana oleva sopimuksen osapuoli voi pyytää viejänä olevalta sopimuksen osa-
puolelta tietoja vientilupahakemuksista tai myönnetyistä vientiluvista, joissa tuo- jana oleva sopimuksen osapuoli on lopul- lisena määrämaana.
9. artikla
KAUTTAKULJETUS TAI UUDELLEEN- LASTAUS
Osapuolet toteuttavat asianmukaiset toi- met, joilla ne sääntelevät tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan lainkäyttöval- taansa kuuluvaa 2 artiklan 1 kohdan so- veltamisalaan kuuluvien tavanomaisten aseiden kauttakuljetusta tai uudelleen- lastausta alueensa kautta asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
10. artikla
VÄLITYS
Osapuolet toteuttavat kansallisen lakin- sa mukaisesti tarvittavat toimet, joilla ne sääntelevät lainkäyttövaltaansa kuuluvaa
2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuu- luvien tavanomaisten aseiden välitystä. Näissä toimissa aseiden välittäjiä voidaan vaatia rekisteröitymään tai hankkimaan kirjallinen lupa ennen välitystoiminnan aloittamista.
11. artikla
TARKOITUKSENVASTAISET SIIRROT
1. Sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan sovel- tamisalaan kuuluvien tavanomaisten asei- den siirtoon osallistuva osapuoli toteuttaa toimet, joilla estetään aseiden tarkoituk- senvastaiset siirrot.
2. Viejänä oleva sopimuksen osapuoli pyr- kii estämään 2 artiklan 1 kohdan sovelta- misalaan kuuluvien tavanomaisten asei- den tarkoituksenvastaiset siirrot 5 artik- lan 2 kohdan mukaisesti perustetun kan- sallisen valvontajärjestelmänsä avulla, arvioimalla vietävien aseiden tarkoituk-
senvastaisten siirtojen riskin sekä har- kitsemalla riskejä vähentävien toimien käyttöönottoa, kuten luottamusta lisää- viä toimia tai viejä- ja tuojavaltioiden yhdessä kehittämiä ja sopimia ohjelmia. Muita estämistoimia voivat tarvittaessa olla vientiin osallistuvien toimijoiden sel- vittäminen, täydentävien asiakirjojen, to- distusten ja vakuutusten vaatiminen, viennin kieltäminen tai muut asianmu- kaiset toimet.
3. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mu- kaan tuoja- ja viejävaltioina olevat osapuo- let sekä kauttakuljetus- ja uudelleenlas- tausvaltioina olevat osapuolet toimivat yhteistyössä ja vaihtavat keskenään tieto- ja kansallisen lakinsa mukaisesti vähen- tääkseen 2 artiklan 1 kohdan soveltamis- alaan kuuluvien tavanomaisten aseiden tarkoituksenvastaisen siirron riskiä.
4. Jos osapuoli havaitsee siirrettyjä 2 ar- tiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia
tavanomaisia aseita siirretyn tarkoituk- senvastaisesti, se toteuttaa kansallisen la- kinsa ja kansainvälisen oikeuden mukai- sesti asianmukaiset toimet tämän tarkoi- tuksenvastaisen siirron käsittelemiseksi. Nämä toimet voivat sisältää varoituksen antamisen niille osapuolille, joita asia mahdollisesti koskee, kyseisten 2 artiklan
1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien ta- vanomaisten aseiden tarkoituksenvastais- ten kuljetusten tutkimisen sekä seuranta- toimet tutkinnan ja lainvalvonnan avulla.
5. Jotta osapuolet pystyisivät paremmin ymmärtämään ja estämään siirrettävien 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuu- luvien tavanomaisten aseiden tarkoituk- senvastaisia siirtoja, niitä kehotetaan ja- kamaan keskenään asianmukaisia tietoja tehokkaista toimista tarkoituksenvastais- ten siirtojen käsittelemiseksi. Näitä tietoja voivat olla tiedot laittomasta toiminnasta, mukaan lukien korruptio, kansainväliset
laittoman kaupan reitit, laittomat välittä- jät, laittomat toimituslähteet, salaamis- menetelmät, tavanomaiset lähetyspaikat ja tarkoituksenvastaisiin siirtoihin osallis- tuvien järjestäytyneiden ryhmien käyttä- mät määräpaikat.
6. Osapuolia kehotetaan ilmoittamaan muille osapuolille sihteeristön kautta niis- tä toimista, jotka ne ovat toteuttaneet kä- sitelläkseen siirrettyjen 2 artiklan 1 koh- dan soveltamisalaan kuuluvien tavan- omaisten aseiden tarkoituksenvastaisia siirtoja.
12. artikla
TIEDOSTOJEN PITO
1. Osapuolet pitävät kansallisten säädös- tensä ja määräystensä mukaisesti kansal- lisia tiedostoja vientiluvista, jotka ne ovat myöntäneet 2 artiklan 1 kohdan sovelta- misalaan kuuluvia tavanomaisia aseita
varten, tai tällaisten aseiden toteutunees- ta viennistä.
2. Osapuolia kehotetaan pitämään tiedos- toja 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvista tavanomaisista aseista, jotka siirretään lopulliseen määräpaikkaansa niiden alueelle tai joiden kauttakuljetus osapuolten lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen kautta tai uudelleenlastaus tällä alueella sallitaan.
3. Osapuolia kehotetaan merkitsemään kyseisiin tiedostoihin tarpeen mukaan 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuulu- vien tavanomaisten aseiden määrä, arvo, malli/tyyppi, sallitut kansainväliset siirrot, tosiasiallisesti siirretyt tavanomaiset aseet sekä yksityiskohtaiset tiedot viejävaltiosta tai -valtioista, tuojavaltiosta tai -valtioista, kauttakuljetus- ja uudelleenlastausvalti- osta tai -valtioista ja loppukäyttäjistä.
4. Tiedostojen tietoja säilytetään vähin- tään kymmenen vuotta.
13. artikla
RAPORTOINTI
1. Kukin osapuoli antaa ensimmäisen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voi- maantulosta kyseisen osapuolen osalta 22 artiklan mukaisesti sihteeristölle ensim- mäisen raportin toimista, jotka se on to- teuttanut tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien kansalliset säädökset, kansalliset valvonnanalaisten tuotteiden luettelot sekä muut määrä- ykset ja hallinnolliset toimet. Osapuolet raportoivat tarvittaessa sihteeristölle uu- sista toimista, jotka ne ovat toteuttaneet tämän sopimuksen täytäntöön panemi- seksi. Sihteeristö saattaa raportit osapuol- ten saataville ja jakaa ne näille.
2. Osapuolia kehotetaan raportoimaan sihteeristön välityksellä muille osapuolil- le tiedot sellaisista toteutetuista toimista, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi kä-
siteltäessä siirrettyjen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tavanomais- ten aseiden tarkoituksenvastaisia siirtoja.
3. Osapuolet antavat sihteeristölle vuosit- tain viimeistään 31. päivänä toukokuuta raportin edelliseltä kalenterivuodelta 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuulu- vien tavanomaisten aseiden viennistä ja tuonnista, johon on annettu lupa tai joka on toteutunut. Sihteeristö saattaa raportit osapuolten saataville ja jakaa ne näille. Sihteeristölle annettu raportti voi sisältää samat tiedot, jotka osapuoli on antanut muiden asiaa koskevien Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmien yhteydessä, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakun- tien tavanomaisten aseiden rekisteri. Ra- porteista voidaan jättää pois kaupallisesti arkaluontoiset ja kansallista turvallisuut- ta koskevat tiedot.
14. artikla
TÄYTÄNTÖÖNPANO
Osapuolet toteuttavat asianmukaiset toi- met saattaakseen voimaan kansalliset säädökset ja määräykset, joilla tämän so- pimuksen määräykset pannaan täytän- töön.
15. artikla
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
1. Osapuolet toimivat yhteistyössä keske- nään turvallisuusetujensa ja kansallisen lakinsa mukaisesti pannakseen tämän so- pimuksen tehokkaasti täytäntöön.
2. Osapuolia kehotetaan helpottamaan kansainvälistä yhteistyötä, mukaan luki- en tietojen vaihto sellaisista yhteistä etua koskevista asioista, jotka liittyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja sovel- tamiseen, turvallisuusetujensa ja kansal- lisen lakinsa mukaisesti.
3. Osapuolia kehotetaan neuvottelemaan keskenään yhteistä etua koskevista asiois- ta sekä jakamaan tarvittaessa keskenään tietoja tämän sopimuksen täytäntöönpa- non tukemiseksi.
4. Osapuolia kehotetaan toimimaan yh- teistyössä kansallisen lakinsa mukaisesti edistääkseen tämän sopimuksen määrä- ysten kansallista täytäntöönpanoa, myös vaihtamalla keskenään tietoja laittomista toiminnoista ja toimijoista, sekä estääk- seen ja lopettaakseen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tavanomais- ten aseiden tarkoituksenvastaiset siirrot.
5. Osapuolet avustavat toisiaan yhteises- tä sopimuksesta ja kansallisen lakinsa mukaisesti mahdollisimman laajasti tut- kinnassa, syytetoimissa ja oikeudenkäyn- neissä, jotka liittyvät tämän sopimuksen mukaisesti toteutettujen kansallisten toi- mien rikkomiseen.
6. Osapuolia kehotetaan toteuttamaan kansallisia toimia ja toimimaan yhteis- työssä keskenään estääkseen korruptio- menettelyt 2 artiklan 1 kohdan sovelta- misalaan kuuluvien tavanomaisten asei- den siirrossa.
7. Osapuolia kehotetaan vaihtamaan kes- kenään kokemuksia ja tietoja kaikista tä- hän sopimukseen liittyvistä näkökohdista.
16. artikla
KANSAINVÄLINEN APU
1. Tätä sopimusta täytäntöön pannessaan osapuolet voivat pyytää apua, mukaan lu- kien oikeusapu ja lainsäädäntöapu, ins- tituutioiden valmiuksien kehittäminen sekä tekninen, aineellinen ja rahallinen apu. Tätä apua voidaan antaa varastojen hallinnassa, aseidenriisuntaa, demobi- lisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevien ohjelmien toteuttamisessa, mal-
lilainsäädännön laadinnassa sekä tehok- kaiden täytäntöönpanomenettelyjen käyt- töönotossa. Kaikki osapuolet, jotka siihen pystyvät, antavat tällaista apua pyydettä- essä.
2. Osapuolet voivat pyytää, tarjota tai ottaa vastaan apua muun muassa Yhdistynei- den kansakuntien, kansainvälisten, alu- eellisten, alialueellisten tai kansallisten organisaatioiden tai kansalaisjärjestöjen kautta tai kahdenvälisesti.
3. Osapuolet perustavat vapaaehtoisen ra- haston auttaakseen kansainvälistä apua tarvitsevia ja sitä pyytäviä osapuolia tä- män sopimuksen täytäntöön panemises- sa. Kaikkia osapuolia kehotetaan luovut- tamaan rahastoon varoja.
17. artikla
OSAPUOLTEN KONFERENSSI
1. Tämän sopimuksen 18 artiklan mukai-
sesti perustettu väliaikainen sihteeristö kutsuu koolle osapuolten konferenssin vii- meistään vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen ajankohti- na, joista osapuolten konferenssi päättää.
2. Osapuolten konferenssi hyväksyy työ- järjestyksensä yksimielisesti ensimmäi- sessä istunnossaan.
3. Osapuolten konferenssi hyväksyy toi- mintaansa koskevat varainhoitosäännöt, mahdollisesti perustamiensa avustavien toimielinten rahoitussäännöt sekä sihtee- ristön toimintaa sääntelevät varainhoito- määräykset. Kussakin varsinaisessa istun- nossaan osapuolten konferenssi hyväksyy talousarvion seuraavaan varsinaiseen is- tuntoon saakka kestäväksi varainhoito- kaudeksi.
4. Osapuolten konferenssi
a) tarkastelee tämän sopimuksen täytän- töönpanoa, mukaan lukien tavanomaisten
aseiden alalla tapahtuva kehitys;
b) käsittelee ja antaa suosituksia, jotka koskevat tämän sopimuksen täytäntöön- panoa ja toimintaa, erityisesti sen yleis- maailmallisuuden edistämistä;
c) käsittelee ehdotuksia tämän sopimuk- sen muuttamiseksi 20 artiklan mukaisesti;
d) käsittelee tämän sopimuksen tulkin- nasta syntyviä kysymyksiä;
e) käsittelee sihteeristön tehtäviä ja ta- lousarviota ja päättää niistä;
f) käsittelee sellaisten avustavien toimi- elinten perustamista, joita saatetaan tar- vita tämän sopimuksen toimivuuden pa- rantamiseksi; ja
g) suorittaa muita tämän sopimuksen mu- kaisia tehtäviä.
5. Osapuolten konferenssi pitää ylimääräi- siä kokouksia katsoessaan sen tarpeelli- seksi tai osapuolen pyydettyä kirjallisesti
ylimääräistä kokousta, edellyttäen, että vähintään kaksi kolmasosaa osapuolista kannattaa tätä pyyntöä.
18. artikla
SIHTEERISTÖ
1. Tällä sopimuksella perustetaan sihtee- ristö, jonka tehtävänä on auttaa osapuo- lia panemaan tämä sopimus tehokkaasti täytäntöön. Osapuolten konferenssin en- simmäiseen kokoukseen saakka tämän sopimuksen mukaisista hallintotehtävistä vastaa väliaikainen sihteeristö.
2. Sihteeristöllä on riittävä henkilöstö. Henkilöstöllä on tarvittava asiantuntemus sen varmistamiseksi, että sihteeristö pys- tyy suorittamaan 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät tehokkaasti.
3. Sihteeristö on vastuussa osapuolille. Sihteeristö toimii mahdollisimman kevy- ellä organisaatiolla ja suorittaa seuraavia tehtäviä:
a) vastaanottaa, saattaa saataville ja jakaa tässä sopimuksessa määrättyjä raportteja;
b) pitää luetteloa kansallisista yhteysta- hoista ja saattaa sen osapuolten saataville;
c) auttaa sovittamaan yhteen sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä avunpyyntöjä ja -tarjouksia sekä edistää pyydettäessä kansainvälistä yhteistyötä;
d) avustaa osapuolten konferenssia sen työssä, myös tekemällä järjestelyjä ja suo- rittamalla tarvittavia palveluja tämän so- pimuksen mukaisia kokouksia varten; ja
e) suorittaa muita tehtäviä osapuolten konferenssin päätösten mukaan.
19. artikla
RIITOJEN RATKAISEMINEN
1. Osapuolet kuulevat toisiaan ja tekevät keskinäisellä suostumuksella yhteistyötä, myös neuvottelujen, välityksen, sovitte- lun tai oikeudenkäynnin avulla tai muilla
rauhanomaisilla keinoilla, ratkaistakseen riidat, joita niiden välille voi syntyä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamises- ta.
2. Osapuolet voivat keskinäisellä suostu- muksella käyttää välimiesmenettelyä rat- kaistakseen keskinäiset riitansa tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevista asioista.
20. artikla
SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
1. Kuuden vuoden kuluttua tämän sopi- muksen voimaantulosta mikä tahansa osapuoli voi ehdottaa sopimuksen muut- tamista. Sen jälkeen osapuolten konfe- renssi voi käsitellä muutosehdotuksia ai- noastaan joka kolmas vuosi.
2. Ehdotus tämän sopimuksen muutta- miseksi toimitetaan kirjallisena sihtee- ristölle, joka lähettää ehdotuksen kaikille
osapuolille vähintään 180 päivää ennen seuraavaa sellaista osapuolten konferens- sin kokousta, jossa muutoksia voidaan käsitellä 1 kohdan mukaisesti. Muutosta käsitellään seuraavassa sellaisessa osa- puolten konferenssin kokouksessa, jossa muutoksia voidaan käsitellä 1 kohdan mu- kaisesti, jos osapuolten enemmistö vii- meistään 120 päivän kuluttua siitä, kun sihteeristö on lähettänyt muutosehdotuk- sen, ilmoittaa sihteeristölle kannattavan- sa ehdotuksen käsittelyä.
3. Osapuolet pyrkivät kaikin keinoin yksi- mielisyyteen kaikista muutoksista. Jollei kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksi- mielisyyteen ole päästy, muutos hyväk- sytään viime kädessä osapuolten konfe- renssin kokouksessa läsnä olevien ja ää- nestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Tässä artiklassa tarkoite- taan läsnä olevilla ja äänestävillä osa- puolilla niitä läsnä olevia osapuolia, jotka
äänestävät muutoksen puolesta tai sitä vastaan. Tallettaja ilmoittaa näin hyväksy- tyn muutoksen kaikille osapuolille.
4. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kun- kin muutosta koskevan hyväksymiskir- jansa tallettaneen osapuolen osalta yh- deksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun enemmistö sopimuksen osapuolista muutoksen hyväksymisen ajankohtana on tallettanut hyväksymiskirjansa tallet- tajan huostaan. Sen jälkeen muutos tulee voimaan kunkin muun osapuolen osalta yhdeksänkymmenen päivän kuluttua sii- tä, kun kyseinen osapuoli on tallettanut muutosta koskevan hyväksymiskirjansa.
21. artikla
ALLEKIRJOITTAMINEN, RATIFIOIMINEN, HYVÄKSYMINEN TAI LIITTYMINEN
1. Tämä sopimus on avoinna allekirjoit-
tamista varten kaikille valtioille Yhdis- tyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa 3. päivästä kesäkuuta 2013 sopi- muksen voimaantuloon saakka.
2. Allekirjoittajavaltiot ratifioivat tai hy- väksyvät tämän sopimuksen.
3. Tultuaan voimaan tämä sopimus on avoinna liittymistä varten kaikille valtioil- le, jotka eivät ole allekirjoittaneet sitä.
4. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymis- kirjat talletetaan tallettajan huostaan.
22. artikla
VOIMAANTULO
1. Tämä sopimus tulee voimaan yhdek- sänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun viideskymmenes ratifioimis- tai hyväksy- miskirja on talletettu tallettajan huostaan.
2. Sellaisen valtion osalta, joka tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskir- jansa tämän sopimuksen voimaantulon
jälkeen, sopimus tulee voimaan yhdek- sänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun tämä valtio on tallettanut ratifioimis-, hy- väksymis- tai liittymiskirjansa.
23. artikla
VÄLIAIKAINEN SOVELTAMINEN
Xxxxxx voi tämän sopimuksen allekirjoit- taessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan antaa se- lityksen, jonka mukaan se soveltaa sopi- muksen 6 ja 7 artiklaa väliaikaisesti ennen sopimuksen voimaantuloa kyseisen val- tion osalta.
24. artikla
VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN
1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.
2. Osapuolella on oikeus kansallista suve- reniteettiaan käyttäen irtisanoa tämä so-
pimus. Osapuoli ilmoittaa irtisanomisesta tallettajalle, joka ilmoittaa asiasta kaikille muille osapuolille. Irtisanomisilmoituk- sessa voidaan antaa selitys irtisanomisen perusteista. Irtisanominen tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua sii- tä, kun tallettaja on vastaanottanut irtisa- nomisilmoituksen, jollei irtisanomisilmoi- tuksessa mainita myöhempää ajankohtaa.
3. Valtiota ei irtisanomisensa perusteella vapauteta niistä velvoitteista, jotka sille ovat syntyneet tästä sopimuksesta sen ollessa sopimuksen osapuolena, mukaan lukien mahdolliset rahalliset velvoitteet, joita sille on voinut syntyä.
25. artikla
VARAUMAT
1. Osapuoli voi tehdä varaumia tähän so- pimukseen allekirjoittaessaan, ratifioides- saan tai hyväksyessään sopimuksen tai
liittyessään siihen, jolleivät varaumat ole sopimuksen tavoitteen ja tarkoituksen vastaisia.
2. Osapuoli voi milloin tahansa peruuttaa varaumansa ilmoittamalla asiasta tallet- tajalle.
26. artikla
SUHDE MUIHIN KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN
1. Tämän sopimuksen täytäntöönpano ei vaikuta sellaisiin osapuolten velvoittei- siin, jotka perustuvat olemassa oleviin tai tuleviin kansainvälisiin sopimuksiin, jois- sa tämän sopimuksen osapuolet ovat osa- puolina, jos kyseiset velvoitteet ovat sopu- soinnussa tämän sopimuksen kanssa.
2. Tähän sopimukseen ei saa vedota pe- rusteena sen osapuolten välisten puolus- tusyhteistyösopimusten mitätöimiselle.
27. artikla
TALLETTAJA
Tämän sopimuksen tallettajana toimii Yh- distyneiden kansakuntien pääsihteeri.
28. artikla
TODISTUSVOIMAISET TEKSTIT
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, kiinan-, englannin-, rans- kan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.
TEHTY NEW YORKISSA
toisena päivänä huhtikuuta vuonna kaksituhattakolmetoista
Suomen YK-liitto Töölöntorinkatu 2 B
00260 Helsinki
tel. x000 0-000 00 000
FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND