SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2014

57/2014

(Suomen säädöskokoelman n:o 399/2014)

Valtioneuvoston asetus

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voi- maansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2014

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (128/2014) 2 §:n nojalla:

1 §

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2010 tehty puitesopimus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2014 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 16 päivänä joulukuuta 2013 ja tasavallan presi- dentti 14 päivänä helmikuuta 2014. Hyväksy- misestä on ilmoitettu Euroopan unionin neu- voston pääsihteeristölle 5 päivänä maalis- kuuta 2014.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön

Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2014

alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuk- sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräys- ten voimaansaattamisesta annettu laki (128/2014) tulee voimaan 1 päivänä kesä- kuuta 2014. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt lain voimaantulon maakun- nassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesä- kuuta 2014.

Ulkoasiainministeri Xxxxx Xxxxxxxx

Ulkoasiainneuvos Xxxxx Xxxxxxx

PUITESOPIMUS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’, sekä

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA, ITALIAN TASAVALTA, KYPROKSEN TASAVALTA, LATVIAN TASAVALTA, LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA, ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA, SLOVAKIAN TASAVALTA, SUOMEN TASAVALTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolia, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

sekä

KOREAN TASAVALTA,

kaikki yhdessä jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON perinteiset ystävyyssiteensä ja sopimuspuolia yhdistävät historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet,

PALAUTTAVAT MIELEEN Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen kauppaa ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka allekirjoitettiin Luxemburgissa 28 päivänä lokakuuta 1996 ja joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001,

OTTAVAT HUOMIOON nopeutuneen prosessin, jossa Euroopan unionista tulee itsenäinen toimija ulkopolitiikassa sekä turvallisuuden ja oikeuden aloilla,

OVAT TIETOISIA Korean tasavallan kasvavasta asemasta ja omaksumasta vastuusta kansainvälisessä yhteisössä,

KOROSTAVAT suhteidensa laaja-alaisuutta ja jatkuvien pyrkimysten merkitystä yleisen johdonmukaisuuden säilyttämi­ sessä,

VAHVISTAVAT halukkuutensa ylläpitää ja kehittää säännöllistä poliittista vuoropuheluaan, joka perustuu yhteisille arvoille ja pyrkimyksille,

ILMAISEVAT yhteisen tahtonsa kehittää suhteitaan kohti tiiviimpää kumppanuutta myös politiikan, talouden, sosiaa­ liasioiden ja kulttuurin aloilla,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET tämän osalta vahvistaa, syventää ja monipuolistaa suhteitaan molemmille tärkeillä aloilla kahdenvälisellä, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla tasavertaisuuden, suvereniteetin kunnioittamisen, syrjimättömyy­ den ja yhteisen edun pohjalta,

VAHVISTAVAT pitävänsä tiukasti kiinni ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä vahvistetuista demokratian periaatteista ja ihmisoikeuksista sekä oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteista,

VAHVISTAVAT pyrkivänsä päättäväisesti torjumaan kansainvälistä yhteisöä koskettavia vakavia rikoksia ja olevansa vakuuttuneita siitä, että kansainvälistä yhteisöä koskettavissa vakavimmissa rikoksissa on varmistettava tehokkaat syy­ tetoimet toteuttamalla kansallisen tason toimenpiteitä ja tehostamalla maailmanlaajuista yhteistyötä,

KATSOVAT, että terrorismi on uhka turvallisuudelle kaikkialla, ja haluavat tiivistää vuoropuheluaan ja yhteistyötään terrorismin torjunnassa kansainvälisten välineiden, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös­ lauselman 1373, mukaisesti sekä vahvistavat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen olevan terroris­ min torjunnan keskeinen perusta,

OVAT SAMAA MIELTÄ siitä, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen muodostaa merkittävän uhan kansainväliselle turvallisuudelle, ja tunnustavat kansainvälisen yhteisön sitoumuksen torjua niiden leviämistä hyväksyttyjen kansainvälisten yleissopimusten ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslau­ selmien, erityisesti päätöslauselman 1540, mukaisesti, sekä haluavat lujittaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään tällä alalla,

TUNNUSTAVAT, että oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä,

PALAUTTAVAT MIELEEN tältä osin, että sopimuksen ne määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan unionia, kunnes Euroopan unioni ilmoittaa Korean tasavallalle, että määräykset sitovat jompaakumpaa valtiota osana Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukai­ sesti, ja että sama koskee Tanskaa kyseisiin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti,

TUNNUSTAVAT haluavansa edistää kestävää kehitystä talouden, sosiaaliasioiden ja ympäristön aloilla,

ILMAISEVAT sitoumuksensa varmistaa ympäristönsuojelun korkea taso ja tehdä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjun­ nassa,

MUISTUTTAVAT tukevansa oikeudenmukaista globalisaatiota, täyden ja tuottavan työllisyyden tavoitetta sekä ihmisarvoi­ sen työn tarjoamista kaikille,

TUNNUSTAVAT, että sopimuspuolten väliset kauppa- ja investointivirrat ovat kasvaneet Maailman kauppajärjestön (WTO) kansainvälisiin sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän ansiosta,

HALUAVAT edistää kaupan ja investointien kestävää kasvua ja kehittymistä sopimuspuolten välillä, ja turvata sille edellytykset, yhteisen edun mukaisesti muun muassa perustamalla vapaakauppa-alueen,

OVAT SAMAA MIELTÄ siitä, että maailmanlaajuisten ongelmien, kuten terrorismi, kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavat rikokset, joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen, ilmastonmuutos, energiaan ja luonnonvaroihin liittyvä epävarmuus, köyhyys ja finanssikriisi, käsittelemiseksi tarvitaan kollektiivisia toimia,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET lujittaa yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat erityisesti demokratian periaatteiden edistäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan torjunta, toimenpiteet kansainvälistä yhteisöä koskettavissa vakavimmissa rikoksissa, terrorismin torjunta, yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kauppa ja investoinnit, talouspoliittinen vuoro­ puhelu, liiketoimintayhteistyö, verotus, tulliasiat, kilpailupolitiikka, tietoyhteiskunta, tiede ja teknologia, energia, liikenne, meriliikennepolitiikka, kuluttajapolitiikka, terveys, työllisyys ja sosiaaliasiat, ympäristö ja luonnonvarat, ilmastonmuutos, maatalous, maaseudun kehittäminen ja metsätalous, meret ja kalastus, kehitysapu, kulttuuri, tiedotus, viestintä, audiovi­ suaalinen ala ja tiedotusvälineet, koulutus, oikeusvaltioperiaate, oikeudellinen yhteistyö, henkilötietojen suoja, muuttoliike, laittomien huumausaineiden torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta, tietoverkkorikollisuuden torjunta, lainvalvonta, matkailu, kansalaisyhteiskunta, julkishallinto ja tilas ­ tot,

OVAT TIETOISIA siitä, että on tärkeä saada ne henkilöt ja yhteisöt osallistumaan yhteistyöhön, joita asia välittömästi koskee, erityisesti taloudelliset toimijat ja niitä edustavat elimet,

TUNNUSTAVAT, että on suotavaa kohottaa kummankin sopimuspuolen asemaa ja profiilia toisen sopimuspuolen alueella ja edistää ihmistenvälisiä yhteyksiä sopimuspuolten välillä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

PERUSTA JA SOVELTAMISALA

1 Artikla

Yhteistyön perusta

1. Sopimuspuolet vahvistavat pitävänsä kiinni demokratian periaatteista, ihmisoikeuksista, perusvapauksista ja oikeusvaltio­ periaatteesta. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa asiaankuuluvissa kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä määriteltyjen, oikeusvaltioperiaatetta heijastavien demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittami­ nen on kummankin sopimuspuolen sisä- ja ulkopolitiikan läh­ tökohta ja olennainen osa tätä sopimusta.

2. Sopimuspuolet vahvistavat noudattavansa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa ja tukevansa siinä esitettyjä yhteisiä arvoja.

3. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa tukea kokonais­ valtaista kestävää kehitystä ja talouskasvua, myötävaikuttaa kan­ sainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, erityi­ sesti ilmastonmuutokseen, puuttumiseksi.

4. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa hy­ vän hallintotavan periaatteita ja torjua korruptiota ottaen erityi­ sesti huomioon kansainväliset velvoitteensa.

5. Sopimuspuolet korostavat yhteistä sitoumustaan kattaviin kahdenvälisiin suhteisiin ja niiden yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseen.

6. Sopimuspuolet sopivat pyrkivänsä suhteissaan tiiviimpään kumppanuuteen sekä kehittävänsä yhteistyöaloja kahdenvälisel­ lä, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla.

7. Tämän sopimuksen täytäntöönpano sopimuspuolten välil­ lä, joilla on yhteiset arvot ja jotka kunnioittavat toisiaan, perus­ tuu näin ollen vuoropuhelulle, keskinäiselle kunnioitukselle, ta­ savertaiselle kumppanuudelle, monenvälisyydelle, konsensusperi­ aatteelle ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiselle.

2 Artikla

Yhteistyön tavoitteet

1. Tehostaakseen yhteistyötään sopimuspuolet sitoutuvat tii­ vistämään poliittista vuoropuheluaan ja edistämään taloussuhtei­ taan. Sopimuspuolten tavoitteena on erityisesti:

a) sopia tulevaisuutta koskevasta näkemyksestä kumppanuu­ tensa lujittamiseksi ja suunnitella yhteisiä hankkeita tämän näkemyksen toteuttamiseksi;

b) käydä säännöllisiä poliittisia vuoropuheluja;

c) tukea kollektiivisia toimia maailmanlaajuisten ongelmien rat­ kaisemiseksi kaikilla asiaankuuluvilla alueellisilla ja kansain­ välisillä foorumeilla ja kaikissa asiaankuuluvissa alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä;

d) tukea taloudellista yhteistyötä molemmille tärkeillä aloilla, myös tiede- ja teknologiayhteistyötä, tavoitteena monipuolis- taa kauppaa yhteiseksi eduksi;

e) edistää yritysten välistä yhteistyötä helpottamalla molemmin- puolista sijoitustoimintaa ja parantamalla keskinäistä ymmär- tämystä;

f) lisätä osallistumista toistensa yhteistyöohjelmiin, joihin toi- nen sopimuspuoli voi osallistua;

g) kohottaa kummankin sopimuspuolen asemaa ja profiilia toistensa alueilla erilaisin keinoin, esimerkiksi kulttuurivaih- don, tietotekniikan käytön ja koulutuksen avulla;

h) edistää ihmisten välisiä yhteyksiä ja ymmärtämystä.

2) Sopimuspuolet, jotka ottavat huomioon vakiintuneen kumppanuutensa ja yhteiset arvonsa, sopivat kehittävänsä yh- teistyötään ja vuoropuheluaan kaikissa yhteisen edun mukaisissa asioissa. Sopimuspuolten tavoitteena on erityisesti:

a) vahvistaa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä erityisesti koskien ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estä- mistä, pienaseita ja kevyitä aseita, kansainvälistä yhteisöä koskettavia vakavimpia rikoksia ja terrorismin torjuntaa;

b) vahvistaa yhteistyötä kaikilla molemmille tärkeillä kauppaan ja investointeihin liittyvillä aloilla ja turvata edellytykset kau- pan ja investointien kestävälle kasvulle sopimuspuolten vä- lillä yhteisen edun mukaisesti;

c) vahvistaa taloudellista yhteistyötä ja erityisesti talouspoliit- tista vuoropuhelua, liiketoimintayhteistyötä sekä yhteistyötä verotuksen, tulliasioiden, kilpailupolitiikan, tietoyhteiskun- nan, tieteen ja teknologian, energian, liikenteen, meriliiken- nepolitiikan ja kuluttajapolitiikan aloilla;

d) vahvistaa yhteistyötä kestävän kehityksen alalla ja erityisesti terveyden, työllisyyden ja sosiaaliasioiden, ympäristön ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen, maatalouden, maaseu- dun kehittämisen ja metsätalouden, merten ja kalastuksen sekä kehitysavun aloilla;

e) vahvistaa yhteistyötä kulttuurin, tiedotuksen, viestinnän, au- diovisuaalisen alan ja tiedotusvälineiden sekä koulutuksen aloilla;

f) vahvistaa yhteistyötä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla ja erityisesti aloilla, jotka koskevat oikeusvaltioperiaa- tetta, oikeudellista yhteistyötä, henkilötietojen suojaa, muut- toliikettä, laittomien huumausaineiden torjuntaa, järjestäyty- neen rikollisuuden ja korruption torjuntaa, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa, tietoverkkorikollisuuden torjuntaa ja lainvalvontaa;

g) vahvistaa yhteistyötä muilla molemmille tärkeillä aloilla, eri- tyisesti matkailun, kansalaisyhteiskunnan, julkishallinnon ja tilastojen aloilla.

II OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA YHTEISTYÖ

3 Artikla

Poliittinen vuoropuhelu

1. Korean tasavallan ja Euroopan unionin välillä aloitetaan yhteisiin arvoihin ja pyrkimyksiin perustuva säännöllinen poliit- tinen vuoropuhelu. Vuoropuhelua käydään Korean tasavallan ja Euroopan unionin sopimien menettelyjen mukaisesti.

2. Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on:

a) korostaa sopimuspuolten sitoutumista demokratiaan sekä ih- misoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen;

b) edistää kansainvälisten tai alueellisten konfliktien rauhan- omaista ratkaisua ja Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen aseman vahvistamista;

c) lisätä poliittista neuvonpitoa sellaisista kansainvälisistä turval- lisuuskysymyksistä kuin asevalvonta ja aseriisunta, joukkotu- hoaseiden leviämisen estäminen ja tavanomaisten aseiden kansainväliset siirrot;

d) tarkastella keskeisiä molempia kiinnostavia kansainvälisiä ky- symyksiä ja lisätä merkityksellisten tietojen vaihtoa sekä so- pimuspuolten välillä että kansainvälisillä foorumeilla;

e) lisätä neuvotteluja kysymyksistä, jotka koskevat erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueen sekä Euroopan maita, tavoit- teena edistää rauhaa, vakautta ja vaurautta molemmilla alu- eilla.

3. Sopimuspuolten välistä vuoropuhelua käydään sopimus- puolten välisten yhteydenottojen, tietojenvaihtojen ja neuvotte- lujen avulla, erityisesti seuraavin muodoin:

a) johtotason huippukokoukset, joita järjestetään aina kun so- pimuspuolet katsovat tämän tarpeelliseksi;

b) ministeritason vuotuiset neuvottelut, joita järjestetään aina kun sopimuspuolet sopivat asiasta;

c) tietojenvaihto ylempien virkamiesten tasolla keskeisistä kan- sainvälisistä ja kansallisista tapahtumista;

d) alakohtaiset vuoropuhelut molempia kiinnostavista kysymyk- sistä;

e) valtuuskuntavaihdot Euroopan parlamentin ja Korean tasa- vallan kansalliskokouksen välillä.

4 Artikla

Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen

1. Sopimuspuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä.

2. Tämän vuoksi sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteis- työtä ja myötävaikuttavansa joukkotuhoaseiden ja niiden maa- liinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseen noudattamalla kaikilta osin aseriisuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estä- miseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan ja muita tähän liitty- viä välineitä, joista molemmat sopimuspuolet ovat sopineet. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa tätä sopimusta.

3. Sopimuspuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä ja myötävaikuttavansa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaatta- misjärjestelmien leviämisen estämiseen:

a) toteuttamalla toimia kaikkien muiden asiaa koskevien kan- sainvälisten välineiden allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen ja niiden panemi- seksi kaikilta osin täytäntöön;

b) perustamalla joukkotuhoaseiden ja niihin liittyvien tavaroi- den ja teknologioiden leviämisen estämiseksi tehokkaan kan- sallisen vientivalvontajärjestelmän, joka sisältää loppukäyttä- jiin kohdistuvan valvonnan sekä tarkoituksenmukaiset siviili- ja rikosoikeudelliset rangaistukset vientivalvonnan rikkomi- sesta.

4. Sopimuspuolet sopivat, että niiden välinen poliittinen vuo- ropuhelu täydentää ja vahvistaa näitä sopimuksen osia.

5 Artikla

Pienaseet ja kevyet aseet

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotan- to, siirto ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen, huono hallinnointi, riittämättömästi turvatut varastot ja valvo- maton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

2. Sopimuspuolet sopivat noudattavansa pienaseiden ja ke- vyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden lait- toman kaupan torjuntaa koskevia sitoumuksiaan kansainvälisten välineiden mukaisesti, joita ovat muun muassa pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäi- semistä, torjumista ja poistamista koskeva Yhdistyneiden kansa- kuntien toimintaohjelma ja kansainvälinen väline, jonka avulla valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti lait- tomat pienaseet ja kevyet aseet, sekä noudattavansa YK:n tur- vallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja varmis- tamaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkei- den laittoman kaupan torjuntaa koskevien toimiensa koordi- noinnin, täydentävyyden ja synergian maailmanlaajuisella, alu- eellisella, osa-alueellisella ja kansallisella tasolla.

6 Artikla

Kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavimmat rikokset

1. Sopimuspuolet vahvistavat, etteivät vakavimmat koko kan- sainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset saa jäädä rankaisematta ja että niiden osalta on varmistettava tehokas syytteeseenpano kansallisen tason toimenpitein ja lisäämällä tarvittaessa kansain- välistä yhteistyötä, myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Sopimuspuolet sopivat tukevansa täysimääräisesti Kan- sainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja mui- den asiaa koskevien välineiden yleismaailmallista soveltamista ja loukkaamattomuutta.

2. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden olisi hyö- dyllistä käydä näistä asioista vuoropuhelua.

7 Artikla

Yhteistyö terrorismin torjunnassa

1. Sopimuspuolet, jotka vahvistavat terrorismin torjunnan tärkeyden, sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen estämi- seksi ja tukahduttamiseksi sovellettavien kansainvälisten yleisso- pimusten, kansainvälinen humanitaarinen oikeus, ihmisoikeuk- sia koskeva oikeus ja pakolaisoikeus mukaan luettuina, omien lakiensa ja asetustensa mukaisesti ja ottaen huomioon 8 päivänä syyskuuta 2006 annettuun YK:n yleiskokouksen päätöslausel- maan 60/288 sisältyvän YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvas- taisen strategian.

2. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä erityisesti:

a) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpa- nossa ja muista asiaankuuluvista kansainvälisistä yleissopi- muksista ja välineistä johtuvien velvoitteidensa noudattami- sessa;

b) vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkos- toista kansainvälisen oikeuden ja kansallisten lakien mukai- sesti;

c) vaihtamalla näkemyksiä terrorismin torjunnan keinoista ja menetelmistä, tekniset seikat ja koulutus mukaan luettuina, ja vaihtamalla terrorismin ehkäisemiseen liittyviä kokemuk- sia;

d) syventääkseen terrorismin torjuntaa koskevaa kansainvälistä yhteisymmärrystä, johon liittyy tarvittaessa terroriteon oike- udellinen määrittely, ja etenkin pyrkimällä yhteisymmärryk- seen laajasta kansainvälistä terrorismia koskevasta yleissopi- muksesta;

e) vaihtamalla tietoja parhaista käytänteistä, jotka koskevat ih- misoikeuksien suojelua terrorismin torjunnassa.

III OSASTO

YHTEISTYÖ ALUEELLISISSA JA KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ

8 Artikla

Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä

Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan näkemyksiä alueellisen ja kansainvälisen tason foorumeilla ja järjestöissä, joista mainittakoon esimerkkeinä Yhdistyneet kansa- kunnat, Kansainvälinen työjärjestö (ILO), Taloudellisen yhteis- työn ja kehityksen järjestö (OECD), WTO, Aasian ja Euroopan yhteistyöprosessi (ASEM) ja ASEANin alueellinen foorumi (ARF).

IV OSASTO

YHTEISTYÖ TALOUDELLISEN KEHITYKSEN ALALLA

9 Artikla

Kauppa ja investoinnit

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä edistääk- seen kaupan ja investointien kestävää kasvua ja kehittymistä niiden välillä ja turvatakseen siihen edellytykset yhteisen edun mukaisesti. Sopimuspuolet käyvät vuoropuhelua ja vahvistavat yhteistyötä kaikilla kauppaan ja investointeihin liittyvillä yhtei- sen edun mukaisilla aloilla edistääkseen kestäviä kauppa- ja in- vestointivirtoja, ehkäistäkseen ja poistaakseen kaupan ja inves- tointien esteitä sekä tukeakseen monenvälistä kauppajärjestel- mää.

2. Tätä varten sopimuspuolet tekevät yhteistyötä kaupan ja investointien alalla vapaakauppa-alueen perustamisesta tehdyn sopimuksen puitteissa. Edellä mainittu sopimus muodostaa eri- tyissopimuksen, jolla pannaan täytäntöön tämän sopimuksen kauppaa koskevat määräykset 43 artiklan ehtojen mukaisesti.

3. Sopimuspuolet antavat toisilleen tietoja ja vaihtavat näke- myksiä kahdenvälisen ja kansainvälisen kaupan ja investointien kehityksestä sekä tähän liittyvistä politiikoista ja kysymyksistä.

10 Artikla

Talouspoliittinen vuoropuhelu

1. Sopimuspuolet sopivat tiivistävänsä viranomaistensa vä- listä vuoropuhelua ja edistävänsä makrotaloudellisia politiikkoja ja kehityssuuntauksia koskevien tietojen ja kokemusten vaihtoa.

2. Sopimuspuolet sopivat tiivistävänsä vuoropuhelua ja yh- teistyötä parantaakseen kirjanpito-, tilintarkastus-, valvonta- ja säätelyjärjestelmiä pankki- ja vakuutusalalla sekä muilla finans- sisektorin osa-alueilla.

11 Artikla

Liiketoimintayhteistyö

1. Sopimuspuolet, ottaen huomioon talouspolitiikkansa ja tavoitteensa, sopivat edistävänsä yhteistyötä kaikilla soveltuviksi katsotuilla elinkeinopolitiikan aloilla tavoitteena erityisesti pien- ten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kilpailu- kyvyn parantaminen muun muassa seuraavasti:

a) vaihtamalla tietoja ja kokemuksia pk-yritysten kilpailukykyä parantavien toimintaedellytysten luomisesta ja pk-yritysten perustamiseen liittyvistä menettelyistä;

b) edistämällä talouden toimijoiden välisiä yhteyksiä ja yhteisiä investointeja sekä perustamalla yhteisyrityksiä ja yhteisiä tie- toverkkoja etenkin käynnissä olevien ohjelmien puitteissa,

c) helpottamalla rahoituksen saamista ja markkinointia, anta- malla tietoja ja kannustamalla innovointiin;

d) helpottamalla kummankin sopimuspuolen pk-yritysten toi- mintaa;

e) edistämällä yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja vastuulli- suutta sekä vastuullista yritystoimintaa, myös kestävää kulu- tusta ja tuotantoa.

2. Sopimuspuolet helpottavat kummankin sopimuspuolen yksityisten toimijoiden tällä alalla toteuttamaa yhteistyötä.

12 Artikla

Verotus

Vahvistaakseen ja edistääkseen taloudellista toimintaa ottaen sa- malla huomioon tarpeen luoda tarkoituksenmukainen sääntely- kehys sopimuspuolet tunnustavat avoimuuden, tietojenvaihdon ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteet verotuksen alalla ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Tätä varten sopimuspuolet toimivaltuuksiensa mukaisesti parantavat kansainvälistä yhteis- työtä verotuksen alalla, helpottavat lainmukaisten verotulojen keräämistä ja kehittävät toimenpiteitä edellä mainittujen periaat- teiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi.

13 Artikla

Tulliasiat

Sopimuspuolet tekevät tulliasioissa kahden- ja monenvälistä yh- teistyötä. Tätä varten ne etenkin vaihtavat kokemuksia ja selvit- tävät mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä, lisätä avoi- muutta ja kehittää yhteistyötä. Ne pyrkivät myös näkökantojen lähentämiseen ja yhteiseen toimintaan asiaankuuluvilla kansain- välisillä foorumeilla.

14 Artikla

Kilpailupolitiikka

1. Sopimuspuolet edistävät taloudellisessa toiminnassa rehel- listä kilpailua panemalla kilpailua koskevat lakinsa ja asetuk- sensa kaikilta osin täytäntöön.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavut- tamiseksi ja kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen välillä teh- dyn sopimuksen mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä:

a) tunnustamalla kilpailulainsäädännön ja kilpailuviranomaisten merkityksen ja pyrkimällä lainsäädännön proaktiiviseen täy- täntöönpanoon oikeudenmukaisen kilpailuympäristön luo- miseksi;

b) vaihtamalla tietoja ja lisäämällä yhteistyötä kilpailuviran- omaisten välillä.

15 Artikla

Tietoyhteiskunta

1. Sopimuspuolet, jotka tunnustavat tieto- ja viestintäteknii- koiden olevan keskeisessä asemassa nyky-yhteiskunnassa ja eh- dottoman tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, so- pivat tämän alan politiikkojaan koskevasta näkemystenvaihdos- ta.

2. Tämän alan yhteistyössä keskitytään muun muassa:

a) vaihtamaan näkemyksiä tietoyhteiskunnan eri näkökohdista, etenkin sähköistä viestintää koskevasta politiikasta ja säänte- lystä, mukaan lukien yleispalvelu, lupien myöntäminen ja yleisvaltuutukset, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä sääntelyviranomaisen riippumattomuus ja tehokkuus;

b) tutkimusverkostojen ja -palvelujen yhteenliitettävyyteen ja yhteentoimivuuteen, myös aluetasolla;

c) uusien tieto- ja viestintätekniikoiden standardointiin ja levit- tämiseen;

d) tutkimusyhteistyön edistämiseen sopimuspuolten välillä tie- to- ja viestintätekniikan alalla;

e) tieto- ja viestintätekniikoihin liittyviin turvallisuusnäkökoh- tiin, joihin kuuluvat verkon turvallisen käytön edistäminen, tietoverkkorikollisuuden torjunta sekä tietotekniikan ja kai- kenlaisten sähköisten viestintävälineiden väärinkäytön ehkäi- seminen.

3. Sopimuspuolet edistävät yritysten välistä yhteistyötä.

16 Artikla

Tiede ja teknologia

Sopimuspuolet edistävät, kehittävät ja helpottavat yhteistyötoi- mia tieteen ja teknologian aloilla rauhanomaisissa tarkoituksissa Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen välisen tie- teellistä ja teknistä yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti.

17 Artikla

Energia

1. Sopimuspuolet tunnustavat energia-alan tärkeyden talou- delliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja pyrkivät toimival- tansa rajoissa lisäämään yhteistyötä tällä alalla tarkoituksenaan:

a) monipuolistaa energiantuotantoa energiavarmuuden paranta- miseksi ja kehittää uusia, kestäviä, innovatiivisia ja uusiutuvia energiamuotoja, joita ovat muun muassa biopolttoaineet ja biomassa, tuuli- ja aurinkoenergia sekä vesivoima;

b) tukea politiikkojen kehittämistä, joiden tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian kilpailukykyä;

c) saavuttaa energian käytössä järkevä taso sekä tarjonnan että kysynnän suhteen edistämällä energiatehokkuutta energian tuotannossa, kuljetuksessa, jakelussa ja loppukäytössä;

d) edistää kestävään energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen tarkoitetun teknologian siirtoa;

e) tehostaa kapasiteetin kehittämistä ja helpottaa investointeja energia-alalla ottaen huomioon avoimuutta, syrjimättömyyttä ja yhteensopivuutta markkinoiden kanssa koskevat periaat- teet;

f) edistää kilpailua energiamarkkinoilla;

g) vaihtaa näkemyksiä maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden kehityksestä, muun muassa sen vaikutuksista kehitysmaihin.

2. Tätä varten sopimuspuolet pyrkivät tarvittaessa edistämään seuraavia yhteistyötoimia erityisesti olemassa olevien alueellisten ja kansainvälisten foorumien kautta:

a) yhteistyö energiapolitiikan laadinnassa ja energiapolitiikkojen kannalta merkityksellisten tietojen vaihto;

b) energiamarkkinoiden, -teollisuuden ja -teknologian tilannetta ja kehityssuuntauksia koskevien tietojen vaihto;

c) yhteisten selvitysten ja tutkimusten toteuttaminen;

d) kaupan ja investointien lisääminen energia-alalla.

18 Artikla

Liikenne

1. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä kaikilla mer- kityksellisillä liikennepolitiikan osa-alueilla, myös yhdennetyssä liikennepolitiikassa, parantaakseen tavaroiden ja matkustajien liikkuvuutta sekä edistääkseen meri- ja lentoliikenteen turvalli- suutta ja turvaa, ympäristönsuojelua ja kuljetusjärjestelmiensä tehokkuutta.

2. Sopimuspuolten välisellä yhteistyöllä pyritään edistämään tällä alalla:

a) tietojenvaihtoa sopimuspuolten liikennepolitiikoista ja alan käytännöistä erityisesti kaupunki-, maaseutu-, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen osalta, mukaan luettuna logistiikka ja mul- timodaalikuljetusverkkojen yhteenliitettävyys ja yhteentoimi- vuus sekä teiden, rautateiden, satamien ja lentokenttien hal- linnointi;

b) vuoropuhelua ja yhteisiä toimia yhteisen edun mukaisilla aloilla lentoliikenteessä, mukaan luettuna yhteisymmärrys tie- tyistä lentoliikennepalvelujen näkökohdista ja suhteiden ke- hittämismahdollisuuksien selvittäminen, sekä tekninen ja sääntelyyn liittyvä yhteistyö sellaisilla aloilla kuin lentoturval- lisuus, turvatoimet, ympäristö, lentoliikenteen hallinnointi, kilpailuoikeuden soveltaminen ja lentokuljetusalan taloudelli- nen sääntely tarkoituksin tukea sääntelyn lähentämistä ja lii- ketoiminnan esteiden poistamista. Sopimuspuolet selvittävät tältä pohjalta mahdollisuuksia kattavampaan yhteistyöhön siviili-ilmailun alalla;

c) yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 'kulje- tusalalla;

d) yhteistyötä kansainvälisillä liikennefoorumeilla;

e) turvatoimia, turvallisuutta ja pilaantumisen ehkäisemistä kos- kevien vaatimusten täytäntöönpanoa erityisesti meri- ja lentoliikenteen aloilla molempia sopimuspuolia sitovien, asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti sekä asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla tehtävää kan- sainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon tehostamiseen täh- täävää yhteistyötä.

3. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä maailmanlaajuisen sivii- lisatelliittinavigoinnin alalla Euroopan yhteisön ja sen jäsenval- tioiden sekä Korean tasavallan välillä tehdyn maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyö- sopimuksen mukaisesti.

19 Artikla

Meriliikennepolitiikka

1. Sopimuspuolet sitoutuvat pyrkimään tavoitteeseen saada aikaan kaupallisin perustein tapahtuvaan reiluun kilpailuun pe-

rustuva rajoittamaton pääsy kansainvälisille meriliikennemarkki- noille ja meriliikenteeseen tämän artiklan määräysten mukaises- ti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi sopimuspuolet:

a) eivät sisällytä tuleviin, kolmansien maiden kanssa merikulje- tuspalveluista tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin lastinjako- järjestelyitä, kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetukset ja linjaliikenne mukaan luettuna, eivätkä ota käyttöön tällaisia lastinjakojärjestelyjä, jos niitä on aiemmissa kahdenvälisissä sopimuksissa;

b) pidättäytyvät tämän sopimuksen tultua voimaan toteutta- masta hallinnollisia, teknisiä ja lainsäädännöllisiä toimenpi- teitä, joiden seurauksena voisi olla niiden omien kansalaisten tai yritysten ja toisen sopimuspuolen kansalaisten tai yritys- ten erilainen kohtelu kansainvälisiin merikuljetuksiin liitty- vässä palvelujen tarjonnassa;

c) sitoutuvat olemaan kohtelematta huonommin toisen sopi- muspuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimiä aluksia kuin omiaan kun on kyseessä pääsy kansainväliselle kaupalle avoinna oleviin satamiin, satamien infrastruktuurin ja oheis- palveluiden käyttö sekä näihin toimintoihin liittyvät maksut, tullipalvelut sekä ankkuripaikan ja lastaus- ja purkauspalve- luiden tarjoaminen;

d) sallivat toisen sopimuspuolen varustamojen pitää kaupallista toimipaikkaa alueellaan harjoittaakseen varustamoasiamies- toimintaa sijoittautumis- ja toimintaedellytyksin, jotka eivät ole huonompia kuin sopimuspuolen omille yrityksille taikka, jos ne ovat paremmat, jonkun kolmannen maan yritysten tytäryhtiöille tai sivuliikkeille myönnetyt edellytykset.

3. Tässä artiklassa pääsyllä kansainvälisille meriliikennemark- kinoille tarkoitetaan muun muassa kunkin sopimuspuolen kan- sainvälisten merikuljetusten tarjoajien oikeutta järjestää ovelta ovelle -kuljetuspalveluja, joihin liittyy merikuljetusosuus, ja oi- keutta tätä varten tehdä sopimus suoraan muita kuljetusmuotoja kuin merikuljetuksia tarjoavien paikallisten tarjoajien kanssa toi- sen sopimuspuolen alueella rajoittamatta kyseisillä muilla kulje- tusmuodoilla tapahtuviin tavaroiden ja henkilöiden kuljetuksiin liittyvien kansalaisuutta koskevien rajoitusten soveltamista.

4. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan Euroopan unionin yrityksiin ja Korean yrityksiin. Määräyksiä sovelletaan myös va- rustamoihin, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin tai Korean tasavallan alueen ulkopuolelle, mutta joissa määräysval- taa käyttävät jonkin jäsenvaltion tai Korean tasavallan kansalai- set, jos kyseisten varustamojen alukset on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa tai Korean tasavallassa asianomaisen lainsäädän- nön mukaisesti.

5. Varustamoasiamiestoiminnan aloittamisesta Euroopan unionissa ja Korean tasavallassa sovitaan tarvittaessa erityissopi- muksilla.

6. Sopimuspuolet käyvät vuoropuhelua meriliikennepolitii- kan alalla.

20 Artikla

Kuluttajapolitiikka

Sopimuspuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä kuluttajapolitiikan alalla kuluttajansuojan korkean tason turvaamiseksi. Sopimus- puolet sopivat, että tämän alan yhteistyössä voidaan mahdolli- suuksien mukaan:

a) yhdenmukaistaa sopimuspuolten kuluttajalainsäädäntöjä kau- pan esteiden välttämiseksi samalla varmistaen kuluttajansuo- jan korkea taso;

b) edistää tietojenvaihtoa kuluttajajärjestelmistä ja kuluttajalain- säädännöstä, kulutustavaroiden turvallisuudesta, kuluttajalain- säädännön täytäntöönpanosta, kuluttajien valistamisesta ja vaikutusmahdollisuuksista sekä kuluttajien oikeussuojasta;

c) edistää riippumattomien kuluttajajärjestöjen samoin kuin ku- luttajien edustajien välisten yhteyksien kehittämistä.

V OSASTO

YHTEISTYÖ KESTÄVÄN KEHITYKSEN ALALLA

21 Artikla

Terveys

1. Sopimuspuolet sopivat edistävänsä keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa terveyden alalla ja rajatylittävien terveysongel- mien tehokasta hallintaa.

2. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään tietojenvaihtoa ja kes- kinäistä yhteistyötä muun muassa seuraavasti:

a) tietojenvaihto tartuntatautien, kuten influenssapandemioiden, seurannasta, ennakkovaroituksista ja vastatoimenpiteistä;

b) tietojenvaihto terveydenhuoltostrategioista ja kansanterveys- suunnitelmista;

c) tietojenvaihto terveydenedistämispolitiikoista, kuten tupa- koinninvastaisista kampanjoista, lihavuuden ehkäisystä ja taudintorjunnasta;

d) tietojenvaihto mahdollisuuksien mukaan lääkkeiden turvalli- suutta ja hyväksymistä koskevista asioista;

e) tietojenvaihto mahdollisuuksien mukaan ja yhteinen tutki- mustyö elintarviketurvallisuuden alalla käsittäen muun mu- assa elintarvikkeita koskevat lait ja asetukset, varoitukset jne.;

f) yhteistyö tutkimuksen ja kehityksen alalla muun muassa ke- hittyneisiin hoitomuotoihin ja innovatiivisiin harvinaislääk- keisiin liittyvissä asioissa;

g) sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvä tietojenvaihto ja yh- teistyö.

3. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään sellaisten kansainvälis- ten terveysalan sopimusten täytäntöönpanoa kuin kansainväli- nen terveyssäännöstö ja tupakoinnin torjuntaa koskeva puiteso- pimus.

22 Artikla

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

1. Sopimuspuolet sopivat lisäävänsä yhteistyötä työllisyys- ja sosiaaliasioissa, myös globalisaation ja väestörakenteen muutok- sen yhteydessä. Ne pyrkivät edistämään yhteistyötä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa työllisyys- ja työvoimakysymyksissä. Yh- teistyöaloja voivat olla alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuu- luvuus, sosiaalinen integroituminen, sosiaaliturvajärjestelmät, osaamisen elinikäinen kehittäminen, työterveys ja työsuojelu, sukupuolten tasa-arvo ja ihmisarvoinen työ.

2. Sopimuspuolet vahvistavat, että on tarpeen tukea globali- saatioprosessia, joka hyödyttää kaikkia, ja edistää täyttä ja tuot- tavaa työllisyyttä sekä ihmisarvoista työtä olennaisena osana kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä.

3. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa, edistää ja noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja sosiaa- linormeja, jotka on vahvistettu erityisesti työelämän perusperi- aatteita ja -oikeuksia koskevassa ILOn julistuksessa.

4. Yhteistyömuotoihin voivat sisältyä muun muassa erityis- ohjelmat ja -hankkeet yhteisen sopimuksen mukaisesti sekä vuo- ropuhelu, kahden- tai monenvälinen yhteistyö ja aloitteet yhtei- sen edun mukaisissa asioissa.

23 Artikla

Ympäristö ja luonnonvarat

1. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luonnonvaroja ja biologista monimuotoisuutta on suojeltava ja hallinnoitava kestävällä tavalla, sillä ne ovat nykyisen sukupolven ja tulevien sukupolvien kehityksen perusta.

2. Sopimuspuolet pyrkivät jatkamaan ja vahvistamaan yhteis- työtään ympäristönsuojelun alalla, myös alueellisella tasolla, eri- tyisesti seuraavilla osa-alueilla:

a) ilmastonmuutos ja energiatehokkuus;

b) ympäristötietoisuus;

c) osallistuminen monenvälisiin ympäristösopimuksiin, joita ovat muun muassa biologista monimuotoisuutta ja biotur- vallisuutta koskevat sopimukset ja villieläimistön ja -kasvis- ton uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleis- sopimus, ja niiden täytäntöönpano;

d) ympäristöteknologioiden, -tuotteiden ja -palvelujen edistämi- nen, mukaan luettuina ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ja ympäristömerkinnät;

e) vaarallisten aineiden sekä vaarallisten jätteiden ja muunlais- ten jätteiden rajat ylittävän laittoman kuljetuksen estäminen;

f) rannikko- ja meriympäristön suojelu sekä saastumisen ja pi- laantumisen valvonta;

g) paikallistason osallistuminen ympäristönsuojeluun keskeisenä osana kestävää kehitystä;

h) maaperä ja maankäytön suunnittelu;

i) tietojen, asiantuntemuksen ja käytäntöjen vaihto.

3. Sopimuspuolet ottavat asiaankuuluvalla tavalla huomioon kestävän kehityksen huippukokouksen tulokset ja asiaankuu- luvien monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanon.

24 Artikla

Ilmastonmuutos

1. Sopimuspuolet tunnustavat ilmastonmuutoksesta kaikille aiheutuvan maailmanlaajuisen uhan ja tarpeen ryhtyä toimenpi- teisiin päästöjen leikkaamiseksi, jotta kasvihuonekaasujen pitoi- suudet ilmakehässä vakiinnutetaan tasolle, jolla vältetään ihmi- sen toiminnasta aiheutuvat vaaralliset vaikutukset ilmastojärjes- telmään. Sopimuspuolet lisäävät yhteistyötään tällä alalla toimi- valtansa rajoissa ja rajoittamatta keskustelua ilmastonmuutok- sesta muilla foorumeilla, kuten ilmastonmuutosta koskevan Yh- distyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydes- sä. Tällaisella yhteistyöllä pyritään:

a) torjumaan ilmastonmuutosta yleistavoitteena siirtyä nopeasti vähähiilisiin yhteiskuntiin toteuttamalla kansallisella tasolla tarkoituksenmukaisia hillitsemis- ja sopeuttamistoimia;

b) edistämään resurssien tehokasta käyttöä muun muassa roh- kaisemalla parhaiden saatavilla olevien ja taloudellisesti kan- nattavien vähähiilisten tekniikoiden laajaa käyttöä ja hillitse- mis- ja sopeuttamistoimiin liittyvien normien noudattamista;

c) vaihtamaan asiantuntemusta ja tietoja kauppajärjestelmien hyödyistä ja rakenteista;

d) lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusvälineitä, mukaan luettuina markkinamekanismit ja julkisen ja yksityi- sen sektorin kumppanuudet, joilla voitaisiin tehokkaasti tu- kea toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

e) tekemään yhteistyötä vähähiilisen teknologian tutkimuksen, kehittämisen, levittämisen, käyttöönoton ja siirron alalla kas- vihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi talouskasvua vaar- antamatta;

f) vaihtamaan tarvittaessa kokemuksia ja asiantuntemusta kas- vihuonekaasujen vaikutusten seurannassa ja tutkimuksessa sekä hillitsemiseen ja sopeutumiseen tähtäävien ohjelmien laadinnassa;

g) tukemaan tarvittaessa kehitysmaiden hillitsemis- ja sopeutta- mistoimia muun muassa Kioton pöytäkirjan joustomekanis- mein.

2. Tätä varten sopimuspuolet sopivat tiivistävänsä vuoro- puhelua ja yhteistyötä poliittisella ja teknisellä tasolla.

25 Artikla

Maatalous, maaseudun kehittäminen ja metsätalous

Sopimuspuolet sopivat edistävänsä maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja metsätalouteen liittyvää yhteistyötä. Sopimus- puolet vaihtavat tietoja ja kehittävät yhteistyötä erityisesti seu- raavilla aloilla:

a) maa- ja metsätalouspolitiikka sekä maa- ja metsätalouden yleiset kansainväliset näkymät;

b) maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti ja suoja;

c) luonnonmukainen tuotanto;

d) maa- ja metsätalousalan tutkimus;

e) maaseudun kehittämispolitiikka ja erityisesti maatalouden alojen monipuolistaminen ja uudelleenjärjestely;

f) kestävä maa- ja metsätalous sekä ympäristövaatimusten sisäl- lyttäminen maatalouspolitiikkaan;

g) maatalouden, metsätalouden ja ympäristön sekä maaseudun kehittämispolitiikan väliset yhteydet;

h) elintarvikkeina käytettävien maataloustuotteiden myynnine- distämistoimet;

i) kestävä metsänhoito metsien häviämisen estämiseksi ja uu- sien metsäalojen luomiseksi, mukaan luettuna niiden kehitys- maiden etujen huomioon ottaminen, joista puutavara on peräisin.

26 Artikla

Meret ja kalastus

Sopimuspuolet edistävät yhteistyötä meriä ja kalastusta koske- vissa asioissa sekä kahdenvälisellä että monenvälisellä tasolla erityisesti merten ja kalastuksen kestävän ja vastuullisen kehityk- sen ja hallinnoinnin tukemiseksi. Yhteistyöaloihin voi kuulua:

a) tietojenvaihto;

b) tuki kestävälle ja vastuulliselle pitkän aikavälin meri- ja ka- lastuspolitiikalle, mukaan luettuna rannikon ja meren luon- nonvarojen suojelu ja hoito;

c) toimien tukeminen laittomien, ilmoittamattomien ja säänte- lemättömien kalastuskäytäntöjen ehkäisemiseksi ja torjumi- seksi.

27 Artikla

Kehitysapu

1. Sopimuspuolet sopivat vaihtavansa tietoja kehitysapupoli- tiikoistaan tarkoituksenaan aloittaa säännöllinen vuoropuhelu näiden politiikkojen tavoitteista ja sopimuspuolten kolmansissa maissa toteuttamista kehitysapuohjelmista. Sopimuspuolet tutki- vat, missä määrin laajempi yhteistyö on mahdollista kyseisten ohjelmien täytäntöönpanoon sovellettavien sopimuspuolten lainsäädäntöjen ja edellytysten mukaisesti.

2. Sopimuspuolet vahvistavat sitoutumisensa kehitysavun tu- loksellisuudesta vuonna 2005 annettuun Pariisin julistukseen ja sopivat lujittavansa yhteistyötä kehityksen edistämiseksi.

VI OSASTO

YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JA KULTTUURIN ALOILLA

28 Artikla

Kulttuuriin, tiedotukseen, viestintään, audiovisuaaliseen alaan ja tiedotusvälineisiin liittyvä yhteistyö

1. Sopimuspuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä keskinäisen ymmärtämyksen ja kulttuuriensa tuntemuksen lisäämiseksi.

2. Sopimuspuolet pyrkivät toteuttamaan tarkoituksenmukai- sia toimenpiteitä kulttuurivaihdon edistämiseksi ja käynnistä- mään yhteisiä aloitteita tällä alalla.

3. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä asi- aankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi Yhdisty- neiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä (Unesco) jaASEM:ssa, yhteisiin tavoitteisiin pyrkimiseksi ja kult- tuurin monimuotoisuuden edistämiseksi noudattaen Unescon yleissopimusta kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemi- sesta ja edistämisestä.

4. Sopimuspuolet harkitsevat keinoja vaihdon, yhteistyön ja vuoropuhelun edistämiseksi asiaankuuluvien instituutioiden vä- lillä audiovisuaali- ja tiedotusvälineiden alalla.

29 Artikla

Koulutus

1. Sopimuspuolet tunnustavat koulutuksen keskeisen merki- tyksen maailmanlaajuiseen tietopohjaiseen talouteen osallistu- maan kykenevien henkilöresurssien kehittymiselle sekä sen, että yhteistyö koulutuksen alalla on niiden yhteinen etu.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat yhteisten etujensa ja kukin kou- lutuspolitiikkansa tavoitteiden mukaisesti tukemaan yhteisesti sopivia yhteistyötoimia koulutuksen ja nuorison aloilla painot- taen erityisesti korkeakoulutusta. Yhteistyömuotoja voivat olla erityisesti:

a) yhteistyöhankkeiden tukeminen Euroopan unionin ja Korean tasavallan koulutuslaitosten välillä tavoitteena edistää opetus-

suunnitelmien kehittämistä, yhteisiä opinto-ohjelmia ja opis- kelijoiden liikkuvuutta;

b) vuoropuhelu, tutkimukset ja tietojen ja asiantuntemuksen vaihto koulutuspolitiikan alalla;

c) opiskelijoiden, korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstön sekä nuorisotyöntekijöiden vaihdon edistäminen muun mu- assa Erasmus Mundus -ohjelman kautta;

d) yhteistyö yhteisen edun mukaisilla koulutuksen osa-alueilla.

VII OSASTO

YHTEISTYÖ OIKEUDEN, VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN ALALLA

30 Artikla

Oikeusvaltioperiaate

Yhteistyössään oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla sopi- muspuolet pyrkivät erityisesti edistämään oikeusvaltioperiaatetta, johon kuuluvat oikeuslaitoksen riippumattomuus, oikeuden saa- tavuus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

31 Artikla

Oikeudellinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet sopivat kehittävänsä siviili- ja kauppaoike- uden alan yhteistyötä erityisesti siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien monenvälisten yleissopimusten ratifioinnin ja täytän- töönpanon osalta, mukaan luettuna kansainvälistä yksityisoike- utta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimukset kansain- välisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeuden- käyntien alalla sekä lastensuojelun alalla.

2. Sopimuspuolet sopivat helpottavansa ja edistävänsä väli- miesratkaisuja siviili- ja kauppaoikeuden alan riita-asioissa sovel- lettavien kansainvälisten välineiden mukaisesti aina kun se on mahdollista.

3. Rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön osalta so- pimuspuolet pyrkivät kehittämään keskinäiseen oikeusapuun ja luovuttamiseen liittyviä järjestelyjä. Tähän kuuluu tarvittaessa liittyminen Yhdistyneiden kansakuntien asiaa koskeviin kansain- välisiin välineisiin, mukaan lukien tämän sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettu Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perus- sääntö, ja niiden täytäntöönpano.

32 Artikla

Henkilötietojen suoja

1. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä parantaak- seen henkilötietojen suojaa sellaisten korkeimpien kansainvälis- ten normien tasoiseksi, jotka sisältyvät tietokoneistettujen hen- kilötiedostojen sääntelyä koskeviin Yhdistyneiden kansakuntien suuntaviivoihin (YK:n yleiskokouksen 14 päivänä joulukuuta 1990 antama päätöslauselma 45/95).

2. Henkilötietojen suojan alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa tietojen ja asiantuntemuksen vaihto.

33 Artikla

Muuttoliike

1. Sopimuspuolet sopivat tiivistävänsä ja lisäävänsä yhteis- työtä laittoman muuton, ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskau- pan aloilla sekä muuttokysymysten sisällyttämisessä maahan- muuttajien lähtöalueiden sosiaalis-taloudellisiin kehitysstrategioi- hin.

2. Sopimuspuolet sopivat ottavansa laittoman maahanmuu- ton ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi tehtävän yhteistyön puit- teissa takaisin toisen sopimuspuolen alueella laittomasti oleske- levat kansalaisensa. Sopimuspuolet antavat kansalaisilleen asian- mukaiset henkilöllisyystodistukset tätä varten. Kun henkilön kansalaisuudesta on epäselvyyttä, sopimuspuolet sopivat niiden kansalaisiksi väitettyjen henkilöiden tunnistamisesta.

3. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään tarvittaessa sopimuksen, jolla säännellään niiden kansalaisten takaisinottoa koskevia eri- tyisiä velvollisuuksia. Tässä yhteydessä käsitellään myös muiden maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevia ehtoja.

34 Artikla

Laittomien huumausaineiden torjunta

1. Sopimuspuolet pyrkivät lakiensa ja asetustensa mukaisesti vähentämään laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää sekä niiden vaikutuksia huumausaineiden käyttäjiin ja koko yhteiskuntaan ja estämään tehokkaammin huumausainei- den ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käy- tettävien huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutuminen. Sopi- muspuolet varmistavat, että niiden tähän tavoitteeseen tähtää- vässä yhteistyössä sovelletaan kattavaa ja tasapainoista lähesty- mistapaa sekä laillista markkinoiden sääntelyä, tehokkaita toimia ja koordinointia toimivaltaisten viranomaisten välillä, mukaan luettuina terveys-, koulutus-, sosiaali-, lainvalvonta- ja oikeusvi- ranomaiset.

2. Sopimuspuolet sopivat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista yhteistyötavoista. Toimien perustana ovat yhteisesti sovitut periaatteet, jotka ovat alan kansainvälisten yleissopimus- ten ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen huumaus- aineita käsitelleen 20. erityisistunnon kesäkuussa 1998 anta- mien poliittisen julistuksen ja huumausaineiden kysynnän vä- hentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevan erityisen julis- tuksen mukaiset.

35 Artikla

Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja toimivansa jär- jestäytyneen rikollisuuden, talousrikollisuuden, korruption, vää-

rentämisen ja laittoman liiketoiminnan torjumiseksi täyttämällä kaikilta osin voimassa olevat keskinäiset kansainväliset velvoit- teensa tällä alalla myös mitä tulee yhteistyöhön korruption avulla saadun omaisuuden tai saatujen varojen takaisinsaamisek- si. Sopimuspuolet edistävät kansainvälisen järjestäytyneen rikol- lisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen sekä korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen täytäntöönpa- noa.

36 Artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

1. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan toi- mintaa ja yhteistyötä, jolla estetään niiden rahoitusjärjestelmien käyttö kaikenlaisesta rikollisesta toiminnasta kuten huumaus- aineiden kaupasta ja korruptiosta saatavaan tuottoon liittyvään rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Tällainen yhteistyö kattaa myös rikoksista saatavaan tuottoon perustuvan omaisuu- den ja perustuvien varojen takaisinsaamisen.

2. Sopimuspuolet voivat vaihtaa asiaan liittyviä tietoja lain- säädäntönsä mukaisesti ja soveltaa alalla toimivien asiaankuu- luvien kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toi- mintaryhmän (FATF), hyväksymiä normeja vastaavia asianmu- kaisia normeja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumi- seksi.

37 Artikla

Tietoverkkorikollisuuden torjunta

1. Sopimuspuolet lujittavat yhteistyötä korkeateknologiaan liittyvien rikosten, tietoverkkorikosten ja sähköisten rikosten sekä terrorististen sisältöjen internetissä levittämisen ehkäisemi- seksi ja torjumiseksi vaihtamalla tietoja ja käytännön kokemuk- sia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja velvollisuuksiensa rajoissa.

2. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja tietoverkkorikoksiin eri- koistuneiden tutkijoiden koulutuksesta, tietoverkkorikollisuuden tutkinnasta sekä digitaalisesta forensisesta tieteestä.

38 Artikla

Lainvalvontayhteistyö

Sopimuspuolet sopivat lainvalvontaviranomaisten, -virastojen ja

-yksiköiden välisestä yhteistyöstä sekä osallistumisesta molempia sopimuspuolia koskettavien kansainvälisten rikosuhkien torjun- taan. Lainvalvontaviranomaisten, -virastojen ja -yksiköiden yh- teistyöhön voi sisältyä keskinäisen tutkinta-avun antaminen, tie- tojen jakaminen tutkintatekniikoista, yhteisen koulutuksen jär- jestäminen lainvalvontahenkilöstölle sekä muuntyyppinen yh- teistoiminta ja apu, josta sopimuspuolet sopivat keskenään.

VIII OSASTO

YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA

39 Artikla

Matkailu

Sopimuspuolet sitoutuvat aikaansaamaan yhteistyön matkailun alalla lisätäkseen keskinäistä ymmärtämystä ja edistääkseen mat- kailun tasapainoista ja kestävää kehitystä.

Yhteistyömuotoja voivat olla erityisesti:

a) tietojenvaihto yhteisen edun mukaisista matkailuun liittyvistä asioista;

b) matkailutapahtumien järjestäminen;

c) matkailuvaihto;

d) kulttuuriperinnön suojeluun ja hallinnointiin liittyvä yhteis- työ;

e) matkailun hallinnointiin liittyvä yhteistyö.

40 Artikla

Kansalaisyhteiskunta

Sopimuspuolet tunnustavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskun- nan roolin tämän sopimuksen mukaisessa vuoropuhelu- ja yh- teistyöprosessissa ja sen mahdollisen osallistumisen tähän pro- sessiin ja sopivat edistävänsä järjestäytyneen kansalaisyhteiskun- nan kanssa käytävää todellista vuoropuhelua ja sen tosiasiallista osallistumista.

41 Artikla

Julkishallinto

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä vaihtamalla koke- muksia ja parhaita käytäntöjä julkishallinnon nykyaikaistami- sesta aikaisempien toimien pohjalta muun muassa seuraavilla aloilla:

a) organisatorisen tehokkuuden parantaminen;

b) hallintoelinten palvelutarjonnan tehostaminen;

c) julkisten resurssien avoimen hallinnoinnin ja vastuullisuuden varmistaminen;

d) lainsäädäntökehyksen ja institutionaalisen kehyksen paranta- minen;

e) politiikan suunnittelu ja täytäntöönpano.

42 Artikla

Tilastot

1. Sopimuspuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään tilas- toihin liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin pitkän aikavälin

tavoitetta tuottaa oikea-aikaisesti kansainvälisesti vertailukelpoi- sia ja luotettavia tilastotietoja. Kestävien, tehokkaiden ja amma- tillisesti riippumattomien tilastointijärjestelmien odotetaan tuot- tavan sopimuspuolten kansalaisten, yritysten ja päättäjien tarvit- semia tietoja, jotta nämä pystyvät tekemään tosiasioihin perus- tuvia päätöksiä. Sopimuspuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta ja kehittävät yhteistyötä aiemmin saatujen ko- kemusten pohjalta.

Yhteistyöllä pyritään:

a) molempien sopimuspuolten tilastointijärjestelmien asteittai- seen yhdenmukaistamiseen;

b) sopimuspuolten välisen tietojenvaihdon tarkentamiseen asi- aankuuluvien kansainvälisten metodiikkojen soveltaminen huomioon ottaen;

c) tilastotyöntekijöiden ammatillisten valmiuksien parantami- seen, jotta he voivat soveltaa asiaankuuluvia tilastostandarde- ja;

d) edistämään kokemusten vaihtoa sopimuspuolten välillä tilas- tollisen osaamisen kehittämisestä.

2. Yhteistyömuotoihin voi sisältyä muun muassa erityisohjel- mia ja -hankkeita yhteisen sopimuksen mukaisesti sekä kahden- tai monenvälinen vuoropuhelu, yhteistyö ja aloitteet yhteisen edun mukaisissa asioissa.

IX OSASTO

INSTITUTIONAALINEN KEHYS

43 Artikla

Muut sopimukset

1. Kumotaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen kauppaa ja yhteistyötä koskeva puite- sopimus, joka allekirjoitettiin Luxemburgissa 28 päivänä loka- kuuta 1996 ja joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001.

2. Tällä sopimuksella päivitetään ja korvataan edellä mainittu sopimus. Viittauksia edellä mainittuun sopimukseen kaikissa muissa sopimuspuolten välisissä sopimuksissa pidetään viittauk- sina tähän sopimukseen.

3. Sopimuspuolet voivat täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia millä tahansa tämän sopimuksen kattamalla yhteistyön alalla. Tällaiset erityissopimukset ovat erottamaton osa tällä sopimuksella säänneltyjä yleisiä kahdenvälisiä suhteita, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehykses- tä.

4. Samoin voimassa olevia sopimuksia, jotka koskevat tämän sopimuksen alaan kuuluvia tiettyjä yhteistyön aloja, pidetään osana tällä sopimuksella säänneltyjä yleisiä kahdenvälisiä suh- teita ja osana yhteistä institutionaalista kehystä.

44 Artikla

Sekakomitea

1. Sopimuspuolet perustavat tämän sopimuksen mukaisesti sekakomitean, joka koostuu Euroopan unionin neuvoston jäsen- ten edustajista ja Euroopan komission edustajista sekä Korean tasavallan edustajista.

2. Sekakomiteassa käydään neuvotteluja tämän sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi, sopimuksen yleisten tavoittei- den edistämiseksi, yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseksi suhteissa ja sopimuspuolten välisten muiden sopimusten moit- teettoman toiminnan varmistamiseksi.

3. Sekakomitean tehtävänä on:

a) varmistaa tämän sopimuksen moitteeton toiminta;

b) seurata sopimuspuolten välisten laaja-alaisten suhteiden ke- hittymistä;

c) pyytää tarvittaessa tietoja muiden yhteiseen institutionaa- liseen kehykseen kuuluvien sopimusten nojalla perustetuilta komiteoilta tai muilta elimiltä ja tarkastella niiden toimitta- mia kertomuksia;

d) vaihtaa näkemyksiä ja tehdä ehdotuksia yhteisen edun mu- kaisista asioista, tulevat toimet ja niiden toteuttamiseen käy- tettävissä olevat resurssit mukaan luettuina;

e) vahvistaa painopisteet tämän sopimuksen tavoitteisiin näh- den;

f) etsiä asianmukaisia menetelmiä estääkseen ongelmien synty- misen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

g) ratkaista tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet konsensusperiaatetta noudattaen 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

h) tutkia kaikki jonkin sopimuspuolen esittämät tiedot velvoit- teiden täyttämättä jättämisestä ja käydä toisen sopimuspuo- len kanssa neuvotteluja molempien sopimuspuolten hyväk- syttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4. Sekakomitea kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa vuo- rotellen Brysselissä ja Soulissa. Komitean erityiskokouksia järjes- tetään jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä. Sekakomi- tean puheenjohtajana toimii vuorotellen kumpikin sopimuspuo- li. Komitea kokoontuu normaalisti ylempien virkamiesten tasol- la.

45 Artikla

Täytäntöönpanoa koskevat säännöt

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tämän sopimuksen mu- kaisten velvoitteidensa täyttämiseksi tarvittavat yleiset ja erityiset

toimenpiteet ja varmistavat, että ne toimivat tässä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

2. Täytäntöönpano perustuu konsensusperiaatteeseen ja vuo- ropuheluun. Jos tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkin- nasta on kuitenkin eriäviä näkemyksiä, jompikumpi sopimus- puoli toimittaa asian sekakomitean käsiteltäväksi.

3. Jos sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli on jät- tänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta so- pimuspuolen on tätä ennen esitettävä kaikki tarvittavat tiedot sekakomitealle, jotta se voi tutkia tilanteen perusteellisesti. So- pimuspuolten on neuvoteltava sekakomiteassa, ja jos molemmat sopimuspuolet pääsevät siitä sopimukseen, sekakomitean ni- meämä välittäjä voi helpottaa näitä neuvotteluja.

4. Jos kyseessä on erityisen kiireellinen tapaus, toimenpiteestä on ilmoitettava välittömästi toiselle sopimuspuolelle. Neuvotte- luja käydään enintään kahdenkymmenen (20) päivän ajan toisen sopimuspuolen pyynnöstä. Toimenpidettä sovelletaan tämän ajanjakson jälkeen. Tässä tapauksessa toinen sopimuspuoli voi pyytää välimiesmenettelyä 46 artiklan mukaisesti toimenpitee- seen liittyvän näkökohdan tai toimenpiteen perusteen tarkaste- lemiseksi.

46 Artikla

Välimiesmenettely

1. Välityslautakuntaan kuuluu kolme (3) välimiestä. Kumpi- kin sopimuspuoli nimittää yhden välimiehen ja sekakomitea nimittää tarvittaessa kolmannen välimiehen neljäntoista (14) päivän kuluessa jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä vä- limiesmenettelyä varten. Sopimuspuoli ilmoittaa välittömästi kir- jallisesti diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle välimiehen ni- mittämisestä. Välimiehet tekevät päätöksensä äänten enemmis- töllä. Välimiehet yrittävät päästä päätökseen mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua välimiesten nimittämispäivästä. Sekakomitea sopii yk- sityiskohtaisista menettelyistä, jotta välimiesmenettely saadaan käytyä nopeasti.

2. Kummankin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Välimies- ten on pyydettäessä annettava suosituksia päätöksensä täytän- töönpanosta siten, että tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden välinen tasapaino saadaan palautettua.

X OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

47 Artikla

Määritelmä

Tässä sopimuksessa ’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan Euroopan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita, kutakin toimivaltansa mukaisesti, sekä Korean ta- savaltaa.

48 Artikla

Kansallinen turvallisuus ja tietojen luovuttaminen

Minkään tässä sopimuksessa ei katsota edellyttävän sopimus- puolen antavan tietoja, joiden luovuttamisen se katsoo olevan keskeisten turvallisuusetujensa vastaista.

49 Artikla

Voimaantulo, kesto ja voimassaolon päättyminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuu- kauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoit- taneet toisilleen tätä tarkoitusta varten tarvittavien oikeudellisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen voimaantuloon asti. Väliaikainen soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan ensimmäisen kuukau- den ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoitta- neet toisilleen tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätök- seen.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tästä ilmoituksesta.

50 Artikla

Ilmoitukset

Sopimuksen 49 artiklan mukaiset ilmoitukset tehdään Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja vastaavasti Korean tasa- vallan ulkoasiain- ja kauppaministeriölle.

51 Artikla

Julistukset ja liitteet

Tämän sopimuksen julistukset ja liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

52 Artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta siinä määrätyin edellytyksin, sekä Korean tasavallan alueeseen.

53 Artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englan- nin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, mal- tan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slo- vakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja korean kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Съставено в Брюксел на десети май две хиляди и десета година. Hecho en Bruselas, el diez de mayo de dos mil diez.

V Bruselu dne desátého května dva tisíce deset Udfærdiget i Bruxelles den tiende maj to tusind og ti. Geschehen zu Brüssel am zehnten Mai zweitausendzehn.

Kahe tuhande kümnenda aasta maikuu kümnendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα Μαΐου δύο χιλιάδες δέκα.

Done at Brussels on the tenth day of May in the year two thousand and ten. Fait à Bruxelles, le dix mai deux mille dix.

Fatto a Bruxelles, addì dieci maggio duemiladieci. Briselē, divtūkstoš desmitā gada desmitajā maijā.

Priimta du tūkstančiai dešimtų metų gegužės dešimtą dieną Briuselyje. Xxxx Xxxxxxxxxxx, a kétezer-tizedik év május tizedik napján.

Magħmul fi Brussell, fl-għaxar jum ta' Mejju tas-sena elfejn u għaxra. Gedaan te Brussel, de tiende mei tweeduizend tien.

Sporządzono w Brukseli dnia dziesiątego maja roku dwa tysiące dziesiątego. Feito em Bruxelas, em dez de Maio de dois mil e dez.

Întocmit la Bruxelles, la zece mai douã mii zece. V Bruseli dňa desiateho mája dvetisícdesať.

V Bruslju, dne desetega maja leta dva tisoč deset.

Tehty Brysselissä kymmenentenä päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattakymmenen. Som skedde i Bryssel den tionde maj tjugohundratio.

Voor het Koninkrijk België Pour le Royaume de Belgique Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallone, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Република България

Za Českou republiku

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għal Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

За Европейския сьюз Por la Unión Europea Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union Für die Europäische Union Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση For the European Union Pour l'Union européenne Per l'Unione europea Eiropas Savienības vārdā – Europos Sąjungos vardu Az Európai Unió részéről Għall-Unjoni Ewropea Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo Euroopan unionin puolesta För Europeiska unionen

YHTEINEN TULKITSEVA JULISTUS 45 JA 46 ARTIKLASTA

Sopimuspuolet ovat demokratioita. Ne haluavat tehdä yhteistyötä edistääkseen yhteisiä arvojaan maailmassa. Tämä sopimus on osoitus niiden yhteisestä sitoutumisesta edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia, joukkotuho- aseiden leviämisen estämistä ja terrorismin vastaista toimintaa kaikkialla maailmassa. Tämän sopimuksen täytäntöönpano sopimuspuolten välillä, joilla on yhteiset arvot, perustuu näin ollen vuoropuhelulle, keski- näiselle kunnioitukselle, tasavertaiselle kumppanuudelle, monenvälisyydelle, konsensusperiaatteelle ja kan - sainvälisen oikeuden kunnioittamiselle.

Sopimuspuolet sopivat, että tämän sopimuksen oikean tulkinnan ja käytännön soveltamisen varmistamiseksi 45 artiklan 3 kohdan ilmauksella ’tarvittavat toimenpiteet’ tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ovat oikeasuh- teisia tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämiseen nähden. Toimenpiteitä voidaan toteuttaa tämän sopimuksen tai yhteiseen institutionaaliseen kehykseen kuuluvan erityissopimuksen suhteen. Ensisijaisesti on valittava sopimusten toimintaa vähiten haittaavia toimenpiteitä ja harkittava kotimaisia oikeussuojakeinoja, jos niitä on saatavilla.

Sopimuspuolet sopivat, että tämän sopimuksen oikean tulkinnan ja käytännön soveltamisen varmistamiseksi 45 artiklan 4 kohdan ilmauksella ’erityisen kiireelliset tapaukset’ tarkoitetaan jonkin sopimuspuolen suoritta- maa sopimuksen olennaista rikkomista. Xxxxxxxxxx rikkominen on joko tämän sopimuksen hylkääminen kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen vastaisesti tai sopimuksen olennaisen osan erityisen vakava ja huomattava rikkominen. Sopimuspuolet arvioivat 4 artiklan 2 kohdan mahdollista olennaista rikkomista ottaen huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen virallisen kannan, jos sellainen on saatavissa.

Sopimuksen 46 artiklan osalta, mikäli toimenpiteitä on toteutettu jonkin yhteiseen institutionaaliseen ke- hykseen kuuluvan erityissopimuksen suhteen, erityissopimukseen mahdollisesti sisältyviä asiaankuuluvia rii- danratkaisumenettelyjä sovelletaan välimieslautakunnan päätöksen täytäntöönpanomenettelyyn tapauksissa, joissa välimiehet päättävät, ettei toimenpide ollut perusteltu tai oikeasuhteinen.

EUROOPAN UNIONIN YKSIPUOLINEN JULISTUS 12 ARTIKLASTA

Jäsenvaltioiden täysivaltaiset edustajat ja Korean tasavallan täysivaltainen edustaja ottavat huomioon seuraa- van yksipuolisen julistuksen:

Euroopan unioni ilmoittaa, että 12 artikla sitoo jäsenvaltioita vain siltä osin kuin ne ovat Euroopan unionin tasolla hyväksyneet kyseiset hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet verotuksen alalla.

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXXX XXXXX OY / EDITA PUBLISHING OY XXXX 0000-0000 / 1238-2361 (painettu)