Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Neuvottelutulos 29.1.2018
Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Neuvottelutulos 29.1.2018
JHL:n hallitus 1.2.2018
Xxxxxx Xxxxxxxx
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
• Noudatetaan työsuhteissa, jossa avustajan työnantajana toimii vammainen henkilö itse ja hän on järjestäytynyt työnantajaliittoon.
• Työntekijäpuolen edustajat: JHL
• Työnantajapuolen edustajat: Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry (Heta)
• Soveltamisalalla on 3300 työnantajaa ja noin 4600 – 5000 työntekijää. Henkilökohtaisten avustajien sopimusneuvottelut koskettavat suoraan noin 2 000 JHL:n jäsentä.
• Kyseessä on normaalisitova työehtosopimus, jota noudatetaan silloin kun työnantaja on järjestäytynyt työnantajaliittoon.
• Useat kunnat soveltavat työehtosopimusta kuitenkin soveltuvin osin myös työntekijöihin, jotka työskentelevät järjestäytymättömille työnantajille.
• Sopimuskauden pituus on 24kk 1.2.2018 – 31.1.2020
• Palkankorotukset toteutetaan erikseen sovitun palkkasopimuksen mukaan niin, että sopimuskauden aikana siirrytään kuntakohtiasista vähimmäistuntipalkoista valtakunnalliseen vähimmäistuntipalkkaan. Valtakunnallinen vähimmäispalkka edistää merkittävästi sekä työntekijöiden että työnantajien alueellista tasavertaisuutta. Kaikki korotukset ovat euromääräisiä
• Isojen kuntakohtaisten erojen vuoksi palkkausuudistus joudutaan tekemään vaiheittain niin, että valtakunnallisiin palkkoihin siirrytään 1.3.2019 lähtien. Tätä ennen 1.6.2018 toteutetaan merkittävä vähimmäistuntipalkkojen nosto, joka koskettaa eniten niitä työsuhteita, jossa on noudatettu työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa. Moni kunta on ennestään korvannut vähimmäistasoa korkeampaa tuntipalkkaa, joten ensimmäisen vaiheen tuntipalkan korotus vaihtelee alueittain ja monessa paikassa yleiskorotuslinjaa korkeammat korotukset konkretisoitua vasta 1.3.2019
• Palkkauksen uudistuksen vuoksi kenenkään palkka ei laske ja kaikkien henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotettaan vähintään 8 senttiä 1.6.2018 ja 7 senttiä 1.3.2019.
• Suuriin osa henkilökohtaisista avustajista (noin 85 %) tulee saamaan sopimuskauden aikana yleistä linjaa korkeamman tuntipalkankorotuksen.
• Parhaillaan (Tampere, Oulu), ratkaisu tuo jopa 10 % korotuksen tuntipalkkaan, mikä tarkoittaa esim. 20 tuntia viikossa tekevälle yli 90 euron kuukausiansion korotusta ja täyttä työaikaa tekevälle 180 euron korotusta.
• Lisäksi luodaan kalleuspaikkaluokat pääkaupunkiseutu ja muu suomi
Palkkaryhmä A | Vanha palkka | Uusi palkka 1.6.2018 | Uusi palkka 1.3.2019 |
Muu Suomi | 9,72 – 10,39 | 10,40 | 10,70 |
PKS | 9,72 – 10,54 | 10,55 | 10,85 |
• Työehtosopimuksessa otetaan käyttöön palkkaryhmät A ja B.
• Palkkaryhmän B mukaista palkkaa noudatetaan silloin kun työtehtävät sisältävät pysyvästi erityisosaamista tai koulutusta vaativia hoidollisia tehtäviä.
• Työnantajan tulee määrittää kumpaan palkkaryhmään työntekijät kuuluvat 1.6.2018 mennessä, mutta palkkaryhmän B voi ottaa käyttöön jo 1.2.2018.
• Hoidollisiin tehtäviin liittyen sopijaosapuolet ovat todenneet yhteisellä tiedotteella (linkki), ettei hoidollisten työtehtävien huomioiminen palkassa tarkoita, että sopijaosapuolet haluaisivat puuttua henkilökohtaisen avun sisältöön ja viedä sitä hoivakulttuurin suuntaan.
• Muutoksella on tarkoitus mahdollistaa se jos työntekijällä on osaaminen tai koulutus ja tehtävä selkeästi sisältävät hoidollisia tehtäviä, niin siitä saa myös sen mukaista palkkaa. Mikäli tehtävä sisältää näitä tehtäviä, niin siitä on hyvä myös selkeästi sopia kirjallisesti työsopimuksella.
Palkkaryhmä B | Palkka 1.2.2018 | Palkka 1.3.2019 |
Muu Suomi | 11,70 | 11,90 |
PKS | 11,85 | 12,05 |
• Kummankin palkkaryhmän vähimmäistuntipalkkojen tarkastuksen jälkeen kokemuslisät tarkistetaan uusista tuntipalkoista, jolla on myös selkeä kustannusvaikutus.
• Tilapäinen hoitovapaa. Mikäli työntekijä on poissa alle 10- vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai kuluta vuosilomaa siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien.
• Arkipyhäluetteloon lisätään kaksi uutta arkipyhää pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon työaikaa tai mikäli työntekijä on töissä, niin kyseisiltä päiviltä saa kolminkertaisen tuntipalkan.
• Lisätään työehtosopimukseen uusi määräys koskien työmatkakustannusten korvaamista kun työskentely tapahtuu muulla kuin tavanomaisella työntekopaikalla.
• Lisätään työaikamuodoksi jaksotyö ja jatkossa puhutaan
yleistyöajasta ja jaksotyöstä
• Yleistyöaika säilyy pääsääntöisesti saman sisältöisenä kuten työaika edellisessä työehtosopimuksessa.
• Jaksotyössä säännöllinen työaika on 10 tuntia vuorokaudessa, 12 tuntia yövuorossa, sopimalla 15 tuntia. Työaika tasoittuu 2 tai 3 viikon jaksoissa.
• Jaksotyöhön tuodaan määräykset vuorokautisesta työajasta ja lepoajoista poikkeamiseen matkojen aikana samankaltaisesti kuten nykyisessä työehtosopimuksessa.
• Vuorokautisen työajan pidentämisestä sopiminen kuten nykyisessä
työehtosopimuksessa myös jaksotyössä.
• Lisätään lisätyö ja ylityö pykälään määräykset jaksotyöstä.
• Tarkastetaan kaikki muutkin määräykset jaksotyön kattavaksi.
• Jaksotyöajan määräyksiin ei oteta pitkiä tasoittamisjaksoja. (pois
lukien matkan ajan määräykset)
• Selkeytetään työaikamääräyksiä kappalejaon uudelleen
järjestelyllä ja alaluvuilla.
• Tarkennetaan matkasta johtuvan pitkän tasoittamisjakson työvuoroluettelon ja työvuorosuunnitelma määräyksiä
• lisätään laskentasääntö sellaisen työntekijän poissaololle, jonka työaika on määritelty kuukausittain.
• Lisätään laskentasääntö vaihtelevan työajan töyntekijän työpäivän arvon laskentaan
• Lisätään mahdollisuus viikkolevon siirtämiseen ja tarkennetaan mahdollisuutta siirtää viikon toista vapaapäivää. Jos viikkolepoa siirretään, voi työpäiviä olla enintään 8 peräkkäin.
• Kahvitaukoon lisätään aikamääritelmä 10 minuuttia ja
soveltamisohje.
• Työehtosopimuksen 2§ muuttaminen, niin että sieltä on poistettu työntehtäviä rajoittavat kirjaukset. Kirjausten poistamisen perusteella ei ole tarkoitus muuttaa henkilökohtaisen avun keskeisiä periaatteita. Henkilökohtaisen avustajan tehtäviä määrittelee työsopimus ja vammaispalvelulainsäädäntö, eikä tämän vuoksi asiaa tarvita erikseen sopia työhehtosopimuksella.
• Oli myös epäselvää olisiko tällaista asiaa voinut viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi työehtosopimus kirjauksesta huolimatta.
• Muutetaan kohtaa erimielisyyksien ratkaiseminen siten, että työsuhde termin sijaan käytetään termiä työehtosopimus.
• 2§ maininta Työntekijän pääasialliset tehtävät kirjataan työsopimukseen 🡪 siirretään pykälään 3§. Tämän säilyttäminen oli tärkeää meille.
• Selkeytetään palkanmaksuaikataulua
koskevaa määräystä ja poistetaan maininta mahdollisuudesta sopia tarkoista palkanmaksupäivistä.
• Ammatillinen täydennyskoulutus. Sopijaosapuolet suosittelevat huolehtimaan työntekijän osaamisesta ja kannustavat työpaikkoja käyttämään keskusjärjestöjen 2014 vuonna sopimaa kolmen päivän koulutusoikeutta.
• Perustetaan työryhmä sopimuskauden ajalle. Työryhmän tehtävänä on selvittää vaihtelevan työajan työsopimusten laajuus, niihin liittyvät ongelmat, lainsäädännöllinen muutos, sekä tiedottaa edellä mainitusta asioista yhteisesti.
• Sopimus on irtisanottavissa kesken sopimuskauden noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, mikäli vammaispalvelulain henkilökohtaista apua koskevat säännökset muuttuvat tai vammaislainsäädännön uudistus astuu voimaan kesken sopimuskauden. Irtisanominen on tällöin mahdollista tehdä aikaisintaan kaksi kuukautta ennen muutoksen tai uuden lain voimaantulopäivää, kuitenkin aikaisintaan 1.10.2018.