REITTIPOHJAISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUK- SEN YLEISET EHDOT
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
REITTIPOHJAISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUK- SEN YLEISET EHDOT
Sisällysluettelo
1. Käyttöoikeus
2. Yksinoikeus ja julkisen palvelun velvoite
3. Lipputulot ja muut tulot
4. Liikenteen hoidosta maksettava käyttöoikeuskorvaus ja sen tarkistaminen
5. Matkaliput, niiden hinnoittelu ja hintojen tarkistaminen
6. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto ja varikot
7. Liikenteen laatu
8. Liikenteen muutokset
9. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot
10. Markkinointi ja tiedottaminen
11. Matkustustiedot ja tutkimukset
12. Valvonta ja asiakaspalautteet
13. Vakuudet
14. Tarjousyhteenliittymä
15. Alihankinta
16. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen
17. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen
Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen (jäljempänä tilaaja) ja liikenteenharjoittajan vä- lisessä linja-autoliikenteen reittipohjaisessa käyttöoikeussopimussuhteessa. Käyttöoikeussopimukseen so- velletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus) ja jouk- koliikennelakia (869/2009). Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen mukai- sessa liikenteessä, jossa on käytössä liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä.
1. Käyttöoikeus
Käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta julkisen liikenteen hoitamiseen kohdeluettelossa erikseen määritellyllä osalla julkisen liikenteen verkkoa. Liikenteenharjoittaja saa tästä korvauksena matkus- tuksesta kertyvät lipputulot ja muut mahdolliset myyntitulot sekä lisäksi käyttöoikeussopimuksen mukaisen
korvauksen (käyttöoikeuskorvaus). Liikenteenharjoittaja vastaa liikenteen järjestämisestä, lippu- ja maksu- järjestelmästä sekä markkinoinnista.
2. Yksinoikeus ja julkisen palvelun velvoite
Tämän sopimuksen mukaiselle liikenteelle myönnetään palvelusopimusasetuksen mukainen yksinoikeus vas- tineena julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta. Yksinoikeus säilyy myös liikennepalvelulain (320/2017) tullessa voimaan. Julkisen palvelun velvoitteena liikenteenharjoittaja sitoutuu liikennöimään käyttöoikeu- tensa mukaista liikennettä siten kuin käyttöoikeussopimuksessa ja sen liiteasiakirjoissa on todettu.
3. Lipputulot ja muut tulot
Liikenteenharjoittaja saa kaikki lipputulot liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukai- sesti.
Liikenteenharjoittaja saa kuljettaa rahtia ja pitää rahdin kuljettamisesta saatavat tulot. Liikenteenharjoittaja saa myös kaikki itse hankkimansa mainos- ja muut myyntitulot.
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävä lippu- ja maksujärjestelmä, lipputuotteet, mat- kalippujen hinnat ja myyntiehdot kuvataan tarkemmin kohdassa 5 ja liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset".
4. Liikenteen hoidosta maksettava käyttöoikeuskorvaus ja sen tarkistaminen
Tilaaja ja käyttöoikeussopimuksessa mahdollisesti mainitut kunnat maksavat liikennöintivelvoitteen hoitami- sesta liikenteenharjoittajalle käyttöoikeussopimuksen mukaista korvausta (käyttöoikeuskorvaus) käyttöoi- keussopimuksessa todetun kustannusjaon mukaisesti. Tilaaja vastaa yksinään korvauksen maksamisesta, ellei käyttöoikeussopimuksessa ole todettu kuntien osallistuvan kustannuksiin. Korvaus maksetaan täysimää- räisesti vain sopimuksen mukaan hoidetusta liikennöinnistä. Korvaukseen lisätään kulloinkin voimassa oleva henkilöliikenteelle säädetty arvonlisävero. Arvonlisäveron muutos otetaan huomioon korvauksessa muutok- sen voimaantulosta lukien.
Tilaaja maksaa käyttöoikeussopimuksessa mainitun osuutensa käyttöoikeuskorvauksesta erikseen kultakin kuukaudelta jälkikäteen maksatuspäätöstensä mukaisesti, eikä liikenteenharjoittajan tarvitse erikseen las- kuttaa tilaajaa. Tilaaja maksaa korvauksen liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivänä edellyttäen, että liikenteenharjoittaja on toimittanut tilaajalle kohdassa 9 mainitun mahdollisen yhteenvedon edellisen kuu- kauden ajamattomista lähdöistä kuun 10. päivään mennessä. Liikenteenharjoittaja laskuttaa kunnilta niiden osuuden käyttöoikeuskorvauksesta 14 päivän maksuajalla siten, että laskun eräpäivä on aikaisintaan liiken- nöintiä seuraavan kuukauden 24. päivä. Tilaaja tiedottaa käyttöoikeuskorvauksen maksamiseen osallistuvaa kuntaa käyttöoikeuskorvaukseen tulevista mahdollisista vähennyksistä, jotka liikenteenharjoittajan tulee huomioida viimeistään, ei liikennöintiä seuraavan, vaan sitä seuraavan kuukauden laskussa. Tilaaja, ei kunta, on vastuussa mahdollisiin vähennyksiin liittyvästä selvittelystä ja niihin liittyvästä yhteydenpidosta liikenteen- harjoittajaan. Peruskoululaisten lipuilla tehtyihin matkoihin liittyvistä selvittelyistä vastaa kuitenkin ensisi- jassa kunta.
Viivästyskorko on korkolain mukainen. Mikäli korvauksen maksu viivästyy tilaajaa koskevan lakon, työsulun tai niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta, ei viivästyskorkoa makseta eikä mahdollisesti aiheu- tuvia vahinkoja korvata.
Käyttöoikeuskorvaus on tässä käyttöoikeussopimuksessa sidottu Tilastokeskuksen laatimaan linja-autoliiken- teen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen osaindeksiin seuraavasti:
Käyttöoikeussopimuksen mukaista arvonlisäverotonta korvausta muutetaan vakio-vuorolii- kenteen kustannusindeksin muutosta vastaavasti kahdesti vuodessa. Korvauksen suuruus saa- daan, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksi on korkeampi tai alempi kuin perusindeksi, korvausta korotetaan tai alennetaan vastaavasti.
Perusindeksinä on vuoden 2017 joulukuun kuukausi-indeksi. Tarkistusindeksejä ovat joulu- ja kesäkuun kuukausi-indeksit, jotka julkaistaan seuraavassa kuussa. Tarkistettu arvonlisävero- ton käyttöoikeuskorvaus saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja tällä osamää- rällä kerrotaan sopimukseen kirjattu korvaus.
Käyttöoikeuskorvauksen indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa kuukausi-indeksin julkaisua koskevan kuukauden maksuerään, joka maksetaan liikenteenharjoittajalle tarkistuksen jälkeisessä kuussa. Esimerkiksi joulukuun indeksi julkaistaan tammikuun loppupuolella, jolloin ensimmäinen indeksitarkistus tehdään tam- mikuun maksuerään ja maksetaan helmikuussa. Tilaajan velvollisuutena on tiedottaa liikenteenharjoittajaa ja mahdollisia käyttöoikeuskorvauksen maksamiseen osallistuvia kuntia indeksitarkastetuista korvauksista samassa yhteydessä, kun tekee indeksitarkastuksen.
Käyttöoikeuskorvaus on tässä käyttöoikeussopimuksessa sidottu Tilastokeskuksen laatimaan linja-autoliiken- teen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen osaindeksiin seuraavasti:
Käyttöoikeussopimuksen mukaista arvonlisäverotonta korvausta muutetaan vakiovuoroliiken- teen kustannusindeksin muutosta vastaavasti kerran vuodessa. Korvauksen suuruus saadaan, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksi on korkeampi tai alempi kuin perusindeksi, korvausta korotetaan tai alennetaan vastaavasti.
Perusindeksinä on vuoden 2017 vuosi-indeksi. Tarkistusindeksi on tammikuussa julkaistava, aina edellistä vuotta kuvaava vuosi-indeksi. Tarkistettu arvonlisäveroton käyttöoikeuskorvaus saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja tällä osamäärällä kerrotaan sopimuk- seen kirjattu korvaus.
Käyttöoikeuskorvauksen indeksitarkistus tehdään vuosi-indeksin julkaisua koskevan kuukauden maksuerään, joka maksetaan liikenteenharjoittajalle tarkistuksen jälkeisessä kuussa. Yleensä vuosi-indeksi julkaistaan tam- mikuun puolivälissä, jolloin indeksitarkistus tehdään tammikuun maksuerään ja maksetaan helmikuussa. Ti- laajan velvollisuutena on tiedottaa liikenteenharjoittajaa ja mahdollisia käyttöoikeuskorvauksen maksami- seen osallistuvia kuntia indeksitarkastetuista korvauksista samassa yhteydessä, kun tekee indeksitarkastuk- sen.
5. Matkaliput, niiden hinnoittelu ja hintojen tarkistaminen
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukaisia lipputuotteita (tilaajan edellyttämät lipputuotteet), jotka täsmentyvät liikenteenhar- joittaman antaman tarjouksen (tarjouslomake, hintalomake, lippu- ja maksujärjestelmää koskeva kuvaus)
perusteella. Näiden lisäksi liikenteenharjoittaja voi tarjota asiakkaille muita lipputuotteita tai järjestää mää- räaikaisia alennus- tai tarjouskampanjoita (liikenteenharjoittajan lipputuotteet). Liikenteenharjoittajalle kuu- luu kaikki lipputulot niin tilaajan edellyttämistä kuin sen omistakin lipputuotteista.
Tilaaja ja käyttöoikeussopimuksessa mahdollisesti mainitut kunnat maksavat liikennöintivelvoitteen hoita- misesta liikenteenharjoittajalle ainoastaan käyttöoikeussopimuksen mukaista käyttöoikeuskorvausta. Muita korvauksia kuten lipputulokorvausta/lipputukea ei makseta mihinkään lipputuotteisiin.
Liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukaisten tilaajan edellyttämien lipputuottei- den asiakashinnat tarkistetaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen laatiman linja-autoliikenteen kustannusin- deksin vakiovuoroliikenteen vuosi-indeksin mukaan saman menettelyn mukaisesti kuin edellä kohdassa 4 on todettu käyttöoikeuskorvauksen indeksitarkastuksista. Perusindeksinä on vuoden 2017 vuosi-indeksi. Asiakashintojen indeksitarkistus tapahtuu kohdistamalla se liikenteenharjoittajan tarjouksen mukaan lasket- tuihin asiakashintoihin ja pyöristämällä lähimpään 10 senttiin. Liikenteenharjoittaja tekee hintoihin indeksi- tarkistuksen ja toimittaa laskelman tilaajalle tarkistettavaksi. Tilaajan tarkistettua ja hyväksyttyä indeksitar- kastuslaskelman liikenteenharjoittaja tiedottaa asiakkaita hintojen muutoksesta vähintään kolme viikkoa aiemmin. Tarkistetut lipunhinnat tulevat voimaan pääsääntöisesti kesäkuussa, ajokauden vaihtuessa. Liiken- teenharjoittajan velvollisuutena on tiedottaa käyttöoikeuskorvauksen maksamiseen osallistuvia kuntia in- deksitarkastetuista asiakashinnoista tilaajan hyväksyttyä indeksitarkastuslaskelman.
Liikenteenharjoittaja päättää mitä muita lipputuotteita asiakkailleen tarjoaa tilaajan edellyttämien lipputuot- teiden lisäksi. Liikenteenharjoittaja päättää myös näiden liikenteenharjoittajan lipputuotteiden hinnoitte- lusta ja hinnanmuutoksista. Liikenteenharjoittajan tulee kuitenkin tiedottaa tilaajaa ja asiakkaita omiin lippu- tuotteisiinsa tai niiden hintoihin liittyvistä muutoksista (ml. kokonaan uudet tuotteet tai määräaikaiset tar- joukset) vähintään kolme viikkoa ennen muutosten voimaantuloa.
Liikenteenharjoittajan tulee noudattaa kaikessa hinnoittelussaan yleisiä kuluttajansuojan periaatteita kuten syrjimättömyyttä.
Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho laskuttaa peruskoululaisten matkoista suoraan kuntaa liit- teen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukaisin asiakashinnoin siten, että laskun eräpäivä on aikaisintaan liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivä. Mikäli kunnilta laskutettavat summat ovat hyvin pieniä, voi liikenteenharjoittaja ehdottaa kunnalle myös harvempaa kuin kuukausittaista laskutusväliä. Me- nettely voidaan ottaa käyttöön ainoastaan, jos se sopii kunnalle.
Toisen asteen koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden lipuilla tehdyistä nousuista liikenteenharjoit- taja tai tämän valtuuttama taho voi noudattaa mahdollista voimassaolevaa sopimustaan KELAn kanssa.
Kaikkia käyttöoikeussopimusliikenteessä käytössä olevia lipputuotteita, niin tilaajan edellyttämiä kuin liiken- teenharjoittajan lipputuotteita, koskee liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" määri- tellyt raportointivaatimukset.
6. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto ja varikot
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävien linja-autojen on oltava hyväkuntoisia ja siis- tejä sekä ominaisuuksiltaan vähintään tarjouspyynnön liitteessä ”Kalustovaatimukset” määritellyn mukaisia.
Auton ikä lasketaan käyttöönottokuukaudesta lukien. Mikäli peruskorjatulle alustalle rakennetaan uusi kori ja asennetaan jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, lasketaan ikä korjauskuukaudesta lukien lisäämällä ikään 24 kuukautta. Koriltaan siten peruskorjatun, että korin lattiapinnat, seinä- ja kattoverhoilu sekä istuinpäällysteet on uusittu ja kori on ulkopuolelta uudelleen maalattu, auton ikä lasketaan korin perus- korjauskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 60 kuukautta. Jos autoon asennetaan peruskorjauksen lisäksi jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, auton ikä lasketaan muutoskuukaudesta lukien lisää- mällä siihen 48 kuukautta. Auton tulee olla katsastusviranomaisen liitteen ”LINJA-AUTON TARKASTUSPÖY- TÄKIRJA” mukaisesti tarkastama ja jokaiselta sen tarkastuskohdalta hyväksymä. Jälkiasennettavan pakokaa- sujen puhdistusjärjestelmän asentamisen tulee ilmetä auton rekisteriotteesta muutoskatsastusmerkintänä. Tarkastuspöytäkirjan sekä rekisteriotteen muutoskatsastusmerkinnän jäljennös on toimitettava tilaajalle ka- lustoluettelon mukana ennen liikenteen aloittamista. Alkuperäinen tarkastuspöytäkirja tai sen jäljennös on pidettävä aina linja-auton mukana. Uudelleen korittaminen tai korin peruskorjaus voi lyhentää auton lasken- nallista ikään vain yhden kerran.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen asettamaan liikenteeseen tilapäisesti ylimääräistä lisäkalustoa, jos mat- kustajamäärä sitä edellyttää ja jos vara-autot on järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin. Tilaaja on tarjous- pyynnössä arvioinut kaluston koon tarpeen mukaiseksi. Kuitenkin esimerkiksi juhlapyhien ja tapahtumien yhteydessä saatetaan lisäkalustoa tarvita. Tilaaja maksaa ylikuormituksen välttämiseksi käyttöönotettujen vara-autojen käytöstä käyttöoikeussopimuksessa mainitun korvauksen. Jos tarvetta lisäkaluston käyttöön ei enää voida pitää tilapäisenä, on asiasta neuvoteltava tilaajan kanssa. Jos riittävän kaluston hankkimisesta ei päästä sopimukseen, voi tilaaja purkaa sopimuksen.
Erityisestä syystä liikenteessä voidaan käyttää häiriöttömän liikennöinnin turvaamiseksi tilapäisesti myös so- pimuksesta poikkeavaa autokalustoa. Tilaajalle tulee kuitenkin ilmoittaa viivytyksettä, jos tällaisia autoja käy- tetään pitempään kuin kahtena perättäisenä päivänä. Sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö voi kestää yhtäjaksoisesti enintään viisi arkipäivää.
Autot on huollettava niin, että niiden kaikki laitteet toimivat moitteettomasti. Autojen on oltava siistejä ja puhtaita. Autot on siivottava kerran vuorokaudessa. Vuoron päätepisteessä on otettava talteen löytötavarat ja samalla huolehdittava auton siisteydestä. Kuljettajan on huolehdittava, että auton lämpötila ja ilmanvaihto ovat matkustajan kannalta asianmukaiset ja miellyttävät.
Liikenteenharjoittaja vastaa käyttöoikeussopimusliikenteen varikkojärjestelyistä.
7. Liikenteen laatu
Joukkoliikenneluvalla liikennöivän liikenteenharjoittajan on valvottava joukkoliikennelain mukaisen laatulu- pauksensa toteutumista sekä noudatettava toiminnassaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (181/2011) matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä. Liikennöitäessä taksiliikenneluvalla tulee liiken- teenharjoittajan huomioida toiminnassaan taksiliikennelain (217/2007) 17 § taksipalvelujen laatuvaatimuk- sista.
Liikennöinnissä tulee ottaa huomioon työsuojeluun ja noudatettaviin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Liiken- teenharjoittaja on työnantajana velvollinen huolehtimaan myös rikostaustan selvittämismenettelystä (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) sekä pyydettäessä toimittamaan tilaa- jalle asiasta selvitys.
Asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja asiallista. Kuljettajan tulee osata palvella matkustajia suomen kie- lellä. Matkustajia tulee tarvittaessa neuvoa matkustamiseen liittyvissä asioissa kuten vaihtoyhteyksissä tai
lippu- ja maksujärjestelmään liittyvissä kysymyksissä, ja matkustajien saatavilla tulee olla paperisia aikatau- luja hintatietoineen. Kuljettajan on välitettävä matkustajien antama palaute liikenteenharjoittajalle, joka vä- littää sen tilaajalle. Kuljettajan käytössä tulee olla puhelin.
Kuljettajan on ilmoitettava häiriötilanteesta (esim. rikkoutunut auto, 15 minuutin ylittävä myöhästyminen, yllättävä lisäkaluston tarve, lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanne) viivytyksettä liikenteenharjoittajalle, jonka on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kuljettajan on tiedotettava matkus- tajille häiriöstä ja aiheutuneen viivästyksen kestosta. Häiriötilanteessa kuljettajan on tarvittaessa opastet- tava matkustajia jatkoyhteyden valinnassa.
Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa estää varsinaisen joukkoliikennepalvelun tuottamista. Matkustaja on otettava veloituksetta kyytiin lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteessa.
Liikennöitäessä on noudatettava aikatauluja täsmällisesti. Aikatauluissa ilmoitetaan arvioidut pysäkkiajat. Ti- laaja voi seurata täsmällisyyttä pistokokein.
8. Liikenteen muutokset
Kohteen sopimuksen mukaiseen aikatauluun voidaan neuvotella tilaajan tai liikenteenharjoittajan aloitteesta vähäisiä muutoksia, mikäli olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edellytykset ovat muuttuneet niin, että lii- kennettä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista hoitaa sovitulla tavalla. Olosuhteen muutos voi olla esi- merkiksi runkoliikenteen muutos, jonka myötä liityntäliikennettä on järjesteltävä uudelleen. Muutoksen ko- konaisvaikutus saa olla enintään 10 % vuotuisesta liikennöintikorvauksesta. Ajokilometreissä tapahtuneen muutoksen vaikutus korvaukseen lasketaan käyttäen perusteena reittipohjaisessa käyttöoikeussopimuk- sessa sovittuja ajokilometrien hintoja, jotka indeksitarkistetaan samoin kuin käyttöoikeuskorvaus. Muutos voi merkitä maksettavan korvauksen lisäämistä tai vähentämistä. Vuotuiseen ajokilometrien määrään voi- daan neuvotella liikennöitsijän esityksestä myös 10 %:a suurempiakin lisäyksiä, mutta tällöin liikenteenhar- joittaja vastaa 10 %:a ylittävistä lisäkustannuksista. Mahdollisten muiden kuin ajokilometrimuutosten vaiku- tuksesta käyttöoikeuskorvaukseen neuvotellaan erikseen.
Muutoksia voi ehdottaa vähintään kolme (3) kuukautta ennen niiden toteuttamista huomioiden liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mainitut tilaajan ja liikenteenharjoittajan määräajat muutosten tallentamisesta Liikenneviraston koontikantaan. Muutosesityksiä saa tehdä enintään kolme ker- taa vuodessa: muutosten ajoittuessa vuoden vaihteeseen tai kesä- ja talviaikataulukausien alkuun. Perustel- lusta syystä voi muutosesityksiä tehdä muulloinkin.
Muutoksia tehtäessä on otettava huomioon työehtosopimusten ja työsopimusten työaikaa koskevat mää- räykset.
Lisäksi tilaajalla on edellä mainitun lisäksi oikeus vähentää ostettavan liikenteen vuotuista ajokilometrimää- rää enintään 50 % vuodessa, jos valtion talousarviossa tarkoitukseen varatut määrärahat vähenevät merkit- tävästi tai käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen rahoitukseen osallistuva kunta vähentää rahoitus- taan sopimuksen kokonaisrahoituksen kannalta merkittävästi.
Tarjouksessa sitoudutaan liikenteen hoitamiseen tarjoushinnalla kohteen aikataulumerkintöjen sekä koh- dassa 5 kuvattujen tilaajan edellyttämien lipputuotteiden mukaisesti koko sopimusajan eikä korvausta muu- teta, jos ajopäivien lukumäärä vaihtelee eri vuosina. Korvausta ei muuteta myöskään silloin, jos kohteen koh- deluettelon mukainen kilometriarvio eroaa reitillä mitatusta tai todellisten ajopäivien mukaisesta ajokilomet- rimäärästä, ellei kyse ole selkeästä virheestä.
9. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot
Toteutumattomat lähdöt
Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta käyttöoikeuskorvausta. Korvaus maksetaan täysimääräisesti vain sopimuksen mukaan hoidetusta liikennöinnistä. Jos sopimuksen mukainen liikennöinti ei ole toteutunut, eikä tämä ole johtunut tilaajan vastuulla olevista syistä, alennetaan käyttöoikeuskorvausta toteutumattomien lähtöjen määrän perusteella. Jos laiminlyönti on toistuvaa eikä syynä ole ylivoimainen este, alennetaan kor- vausta toteutumattomien lähtöjen määrän osalta kaksinkertaisesti. Tämän lisäksi liikenteenharjoittaja vastaa ajamattomasta liikenteestä johtuvista vahingonkorvauksista ja korvaavien palveluiden järjestämisestä.
Lähtö katsotaan toteutumattomaksi, jos sitä ei ajeta ollenkaan, jos se myöhästyy vähintään viisitoista (15) minuuttia tai jos auto lähtee reitin lähtöpaikasta etuajassa tai myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukai- nen lähtö. Tilaajalla ei ole oikeutta käyttöoikeuskorvauksen vähentämiseen, jos vuoron ajaminen keskeytyy tai lähtö myöhästyy liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä kuten esimerkiksi jatkoyhteyksiä tur- vattaessa, taikka jos sen keskeytyksestä tai lähdön myöhästymisestä huolimatta voidaan katsoa olennaisilta osin täyttäneen alkuperäisen tarkoituksensa matkustajille annettuna palveluna.
Sopimuksesta poikkeava kalusto
Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on toistuvaa tai jos se kestää pitempään kuin viisi päivää, tilaajalla on oikeus pienentää kuukausittaista käyttöoikeuskorvausta siinä suhteessa kuin liikennöintipalvelu- jen katsotaan huonontuneen, enintään kuitenkin 20 % maksamastaan kuukausittaisesta korvauksesta. Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on usein toistuvaa tai se voidaan katsoa jatkuvaksi, tilaajalla on lisäksi oikeus purkaa sopimus.
Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteet
Lippu- ja maksujärjestelmän mahdollisten virhetilanteiden aikana liikennöinnin tulee jatkua keskeytyksettä. Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteita ovat esimerkiksi maksutapahtuman estyminen, virheellisen mak- sun periminen matkustajalta tai se, että tiedot eivät siirry taustajärjestelmän ja ajoneuvon rahastuslaitteen välillä sovitun mukaisesti.
Jos maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti tilaajalle, jos virheellä on vaikutusta liikenteen järjestämiseen. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe vii- pymättä. Liikenteenharjoittajan tulee myös selvittää tilaajalle virhetilanteen aiheuttamat virheet raportoin- nissa sekä korjattava ne jälkikäteen, jos se on mahdollista.
Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanne on myös se, että lippu- ja maksujärjestelmän täyteen toimintakun- toon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta tai järjestelmä ei ole toimintavalmiudessa testausta varten 30 päivää ennen liikenteen aloittamista tai tilaajan tarjouspyynnössä ilmoittamaa myöhempää mää- räaikaa tai järjestelmä ei täytä kaikkia tilaajan asettamia vaatimuksia.
Virhetilanteen pitkittyessä yli 7 vuorokautta, on tilaajalla oikeus alentaa käyttöoikeuskorvausta 50 % lähtöä kohden lasketusta korvauksesta. Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteen pitkittyessä edelleen, käsitellään virhetilanteen mukaisia lähtöjä 4 viikon määräajan jälkeen kuten ajamattomia lähtöjä eli niistä ei makseta käyttöoikeuskorvausta.
Mikäli lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteesta aiheutunut kohdan 17 mukainen menettely ei johda ti- lanteen korjaantumiseen, ei liikenteenharjoittajalla ole oikeutta korvaukseen tilaajan irtisanoessa sopimuk- sen.
Liikenteenharjoittaja korvaa asiakkaalle aiheutuvat vahingot, jos vahinko on aiheutunut lippu- ja maksujär- jestelmän virhetilanteesta. Mikäli liikenteenharjoittaja ja asiakas eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, voi myös tilaaja korvata asiakkaalle aiheutuneet vahingot ja vähentää ne liikenteenharjoittajan käyttöoikeuskor- vauksesta. Tällöin tilaajan on kuultava liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.
Liikenteenharjoittaja ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen tilaajalle lippu- ja maksujärjestelmän virheti- lanteesta, joka ei ole liikenteenharjoittajan vastuulla. Tällainen on esimerkiksi tiedonsiirtoyhteyden pitkäai- kainen katkos.
Korvauksen vähentämiseen liittyvät menettelyt
Edellä olevien alaotsikoiden mukaisten syiden lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen korvaamaan tilaa- jalle myös vahingon, joka aiheutuu siitä, että liikenteenharjoittaja on muutoin laiminlyönyt liikenteen järjes- tämiseksi asetetut velvoitteensa tai muutoin rikkonut sopimusta.
Liikenteenharjoittaja valvoo linjojensa liikennöintiä ja toimittaa tilaajalle yhteenvedon ajamattomista, kor- vaavalla kalustolla ja muilla kuin sopimusasiakirjoissa määritellyillä linja-autoilla liikennöidyistä lähdöistä lii- kennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Kirjallinen yhteenveto toimitetaan ainoastaan silloin kun liikennöinti on tapahtunut sopimuksesta poikkeavalla tavalla. Korvauksen vähentäminen voi perustua myös muuta kautta kuin liikenteenharjoittajalta toimitettuun tietoon. Tällöin tilaajan tulee kuitenkin kuulla liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.
Tilaajalla on oikeus käyttää erääntynyttä korvausta sellaisten saataviensa kuittaamiseen liikenteenharjoitta- jalta, jotka ovat syntyneet reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen järjestämiseen liittyvästä sopimussuh- teesta. Tilaajan on viivytyksettä toimitettava liikenteenharjoittajalle erillinen selvitys täysimääräisestä kor- vauksesta tehdyistä vähennyksistä, pidätyksistä ja kuittauksista.
Jos korvauksen vähentämisen perusteet olisivat muutoin olemassa, mutta liikenteenharjoittajalle ei kor- vausta kuitenkaan tarjouksen ja sopimuksen mukaan makseta, määritellään sanktio erikseen.
10. Markkinointi ja tiedottaminen
Liikenteenharjoittaja huolehtii toimialueensa julkisen liikenteen yleisestä, koko toimialuetta koskevasta tie- dottamisesta. Liikenteenharjoittaja vastaa myös lippu- ja maksujärjestelmän yleisestä tiedottamisesta (ml. mm. hinnat, hinnoitteluperiaatteet, myyntipisteet ja -tavat, lippujen mahdolliset vaihto-oikeudet ja yhteis- käyttöisyys). Kuljettavat vastaavat liikennöintitilanteissa asiakkaiden lippu- ja maksujärjestelmän käyttöön tai mahdolliseen käyttöönottoon liittyvästä opastuksesta.
Liikenteenharjoittaja huolehtii käyttöoikeussopimuksensa mukaisen liikenteen muusta markkinoinnista mu- kaan lukien aikataulujen painatus/tulostus ja jakelu sekä mainonta. Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa yleisölle ajettavasta liikenteestä tehokkaasti, etenkin sen aloittamisesta ja muuttamisesta. Liikenteenharjoit- taja huolehtii, että aikataulut ovat näkyvissä käyttöoikeussopimuksen reitillä olevilla linja-autoasemilla, ter- minaaleissa ja kuntien keskuspysäkeillä.
11. Matkustustiedot ja tutkimukset
Tilaajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan linja-autoissa esimerkiksi liikenteen palvelutasoa, laatua, linjas- toa ja asiakastyytyväisyyttä koskevia sekä liikenteen suunnitteluun tarvittavia tutkimuksia ja tarkastuksia. Lii- kenteenharjoittajan henkilökunta avustaa tarvittaessa tutkimusten ja tarkastusten teossa. Tästä ei makseta erillistä korvausta. Tutkimuksia ja tarkastuksia tekevät tilaajaa edustavat henkilöt matkustavat veloituksetta tilaajan tai liikenteenharjoittajan antamalla todistuksella.
Tilaaja saa lippu- ja maksujärjestelmästä tarvitsemansa matkustustiedot liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukaisesti.
Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä matkustustietojen hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus.
12. Valvonta ja asiakaspalautteet
Tilaajalla on oikeus valvoa reittien ja aikataulujen toteutumista sekä kalustoa, lippu- ja maksujärjestelmää ja laatua koskevien määräysten noudattamista.
Tilaajalla on oikeus tarkastaa käyttöoikeussopimusliikenteestä saatavia tuloja koskevia ja autojen käyttöön liittyviä asiakirjoja ja saada nähdäkseen niistä tietokannoissa olevia tietoja sekä ottaa niistä jäljennöksiä ja otteita. Tilaajalla on myös oikeus tutustua liikenteenharjoittajan autoihin, tiloihin, ajoneuvojen rahastuslait- teisiin sekä varikkojärjestelmiin. Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikko-järjestelmät liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukai- sesti.
Liikenteenharjoittaja vastaa asiakaspalautteiden vastaanottamisesta ja niihin vastaamisesta. Tilaajalla on kui- tenkin oikeus tehdä kohdan 11 mukaisesti asiakastyytyväisyyttä koskevia tutkimuksia. Liikenteenharjoittajan tulee vastata asiakaspalautteisiin viipymättä.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tilaajalle tilaajavastuulain (1233/2006) 5 §:n mukaiset sel- vitykset 12 kuukauden välein tilaajan niin vaatiessa. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan muut tiedot, joita lainsäädännön perusteella pyyde- tään.
13. Vakuudet
Liikenteenharjoittajan tulee asettaa sopimusvelvoitteidensa täyttämisen vakuudeksi tilaajan hyväksymä eril- linen sopimuskohtainen vakuus, joka vastaa arvoltaan käyttöoikeuskorvausta kolmen (3) kuukauden ajalta. Vakuus asetetaan vain, jos vakuuden arvo edellä lasketusti on 5 000 euroa tai enemmän. Mikäli edellä mai- nitulla tavalla ei tule ollenkaan asettaa vakuutta, tilaaja pidättää kuitenkin itsellään oikeuden vaatia vakuuden asettamista ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Tilaajalla on oikeus vaatia vakuutta myös silloin, jos liikenteenharjoittajan ja tilaajan välisten, samalla kilpai- luttamiskierroksella laadittujen sopimusten yhteenlaskettu korvaus koko sopimuskaudelta ylittää 100 000 euroa. Vakuus asetetaan tällöin koskemaan kaikkia yhden kilpailuttamiskierroksen sopimuksia.
Vakuuden tarkoituksena on korvata tilaajalle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos liikennettä ei aloiteta tai hoideta sopimuksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Vakuus on annettava viimeistään 30 päivän ku- luessa siitä, kun tilaaja on allekirjoittanut sopimuksen. Vakuudeksi hyväksytään tilaajan nimiin rahalaitokseen
tehty rahatalletus, raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, panttaussitoumus tai muu ti- laajan hyväksymä vakuus. Käyttöoikeus- tai lipputulokorvausta ei makseta ennen kuin vaadittu vakuus on annettu. Vakuus palautetaan liikenteenharjoittajalle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymis- ajankohdasta.
14. Tarjousyhteenliittymä
Liikenteenharjoittajat voivat voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa muodostaa tarjousyhteenliit- tymiä, jotka jättävät yhteisiä tarjouksia kilpailtavana olevasta liikenteestä.
Tarjousyhteenliittymä voidaan muodostaa esimerkiksi silloin, kun yksittäisen liikenteenharjoittajan resurssit, kuten linja-autojen määrä, eivät riitä käyttöoikeuden kohteena olevan liikenteen hoitamiseen (Kil- pailulaki 948/2011).
Tarjousyhteenliittymään kuuluvat liikennöitsijät vastaavat yhteisvastuullisesti käyttöoikeussopimuksen mu- kaisista velvoitteista. Tarjousyhteenliittymää kohdellaan itsenäisenä oikeushenkilönä.
Tarjousyhteenliittymä nimeää liikenteestä vastaavan henkilön.
15. Alihankinta
Vastuu liikenteen hoidosta kuuluu aina käyttöoikeussopimuksen tehneelle liikenteenharjoittajalle. Alihank- kijat ja muutokset alihankkijoissa tulee tilaajan hyväksyä ennen muutosta tai alihankinnan aloitusta.
Alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus.
Alihankinnan osuus käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen hoitamisesta on oltava alle puolet vuotui- sista julkisen liikenteen palveluista linjakilometreillä mitattuna.
Kaikki käyttöoikeussopimuksen velvoitteet, mukaan lukien näiden yleisten ehtojen mukaiset määräykset kos- kevat soveltuvin osin myös alihankkijan liikennöintiä, vaikka alihankkijan ja tilaajan välillä ei olekaan sopimus- suhdetta. Tilanteessa, jossa alihankkija menettää kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, liiken- teenharjoittaja on velvollinen välittömästi vaihtamaan alihankkijan tai huolehtimaan liikenteestä itse.
16. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen
Liikenteenharjoittaja vastaa tilaajalle käyttöoikeussopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksiensa täyttämisestä ja annettavien tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja vastaa työn- antajana liikennettä palvelevan henkilökuntansa töistä ja toimenpiteistä niin tilaajalle kuin myös ulkopuoli- sille. Liikenteenharjoittaja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista.
Tarjousyhteenliittymän osakkaat ovat yhteisvastuussa tilaajalle käyttöoikeussopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Yhteenliittymän osakkaat vastaavat yhteisesti myös tilaajalle aiheutuneista vahingoista.
Liikenteenharjoittaja ei kuitenkaan vastaa niistä vahingoista, jotka aiheutuvat tilaajalle siitä, ettei liikennettä voida hoitaa sodan, liikekannallepanon, poikkeuksellisten luonnonvoimien tai vaikutuksiltaan niihin verratta- van liikenteenharjoittajasta riippumattoman ylivoimaisen esteen johdosta taikka, jos liikennöinti estyy liiken- teenharjoittajaa koskevan lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta.
Tilaaja vastaa sopimuksenmukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. Tilaaja on velvollinen korvaamaan lii- kenteenharjoittajalle vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että on rikkonut sopimusta. Tilaaja on velvollinen mak- samaan liikenteenharjoittajalle kultakin käyttöoikeussopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen mukaisesti liikennöidyltä kuukaudelta sopimuksen mukaisen korvauksen.
Liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" on kuvattu tarkemmin lippu- ja maksujärjes- telmään liittyviä vastuita.
17. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen
Jos liikenteenharjoittaja oleellisesti rikkoo keskeisiä sopimuksen ehtoja, kuten laiminlyö toistuvasti liiken- nöintivelvoitteen, käyttää sopimuksen vastaista ajokalustoa tai laiminlyö lippu- ja maksujärjestelmää koske- vat velvoitteensa, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus, ellei liikenteenharjoittaja ole oikaissut menettelyään sopimuksen mukaiseksi asetetun kohtuullisen, vähintään kahden (2) viikon määräajan kuluessa, saatuaan tilaajalta tätä tarkoittavan kirjallisen huomautuksen, joka sisältää esitetyn rikkomuksen yksilöinnin.
Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos liikenteenharjoittaja joutuu sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei se pysty asianmukaisesti täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteita, ellei liikenteenharjoittaja tai sen oikeu- denomistaja tilaajan esittämän vaatimuksen jälkeen kohtuullisessa ajassa saata toimintaansa sopimuksen mukaiseksi ja aseta sopimukseen perustuvien velvoitteittensa täyttämisestä tilaajan hyväksymää lisäva- kuutta.
Tilaajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos:
1) liikenteenharjoittaja ei ole, 30 päivän kuluessa tilaajan allekirjoituksesta, antanut edellä kohdassa 14 tar- koitettua tilaajan hyväksymää vakuutta,
2) liikenteestä vastaava henkilö on menettänyt kokonaan tai joltain osin hänelle asiaa koskevissa säädöksissä asetetut edellytykset, eikä hänen tilalleen ole asetettu ao. edellytykset täyttävää henkilöä,
3) liikenteenharjoittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä,
4) liikenteenharjoittaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen, jonka tilaaja voi näyttää toteen,
5) liikenteenharjoittajalle myönnetty joukkoliikennelupa tai taksilupa päättyy kesken sopimuskauden ja lupaa ei uusita taikka lupaan ei myönnetä liikennöitsijän liikenteen hoidon edellyttämää automäärän lisäystä tai
6) liikenteenharjoittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen siten, ettei laiminlyöntiä ole pidettävä merkitykseltään vähäisenä.
Sopimuksen purkautuessa on sopimusta rikkonut sopijapuoli velvollinen korvaamaan vastapuolelleen näin aiheuttamansa välittömän vahingon. Jos sopimus on purkautunut liikenteenharjoittajasta johtuvasta syystä, voidaan liikennöinnistä maksettavaa korvausta käyttää vahingonkorvaussaatavan kuittaamiseen.
Liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos tilaaja laiminlyö maksuvelvollisuutensa tai muutoin olennaisesti rikkoo sopimusta eikä tilaaja korjaa laiminlyöntiään viivytyksettä saatuaan siitä liiken- teenharjoittajalta kirjallisen huomautuksen.
Jos liikenteenharjoittaja ei hyväksy edellä kohdassa 8 tarkoitettua määrärahojen supistumiseen perustuvaa liikenteen muutosta, liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus. Mikäli sopimus purkau- tuu tällä perusteella, ei kummallakaan sopijapuolella ole oikeutta vahingonkorvaukseen.
Ellei kohdassa 6 mainituissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen sopimussuhteen jatkamisen edellytyk- sistä kahdessa viikossa, kummallakin sopijapuolella on oikeus kirjallisesti ilmoittaa neuvotteluiden päättämi- sestä ja purkaa sopimus. Sopijapuolen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi viimeistään kol- men (3) kuukauden kuluessa neuvottelujen päättämisestä. Muussa tapauksessa purkamiseen oikeutetun so- pijapuolen katsotaan menettäneen oikeutensa sopimuksen purkamiseen tällä perusteella. Sopimus purkau- tuu kuukauden kuluttua siitä, kun tätä koskeva kirjallinen purkuilmoitus on annettu tiedoksi toiselle sopija- puolelle. Lisäksi sopijapuolilla on oikeus purkaa sopimus kohdan 9 mukaisesti.
Xxxxxxx purkuperuste rajoittuu vain tiettyyn sopimuksen tarkoittamaan kohteeseen, sopimus voidaan purkaa vain tämän kohteen osalta.
Jos sopimus purkautuu sellaisen olosuhdemuutoksen johdosta, jonka ei voida katsoa johtuvan sopijapuolista, kummallakaan sopijapuolella ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen.
Sopijapuolilla ei kuitenkaan ole oikeutta sopimuksen purkamiseen, jos sopimuksen noudattamatta jättämi- nen johtuu sodasta, liikekannallepanosta, poikkeuksellisista luonnonvoimista tai muusta vaikutuksiltaan nii- hin verrattavasta sopijapuolesta riippumattomasta ylivoimaisesta esteestä
Sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli tämä ei johda sopijapuolia tyydyttävään lopputulokseen, ratkais- taan erimielisyydet tilaajan toimipaikan käräjäoikeudessa.