SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA
1 (11)
Työnantajapalveluyksikkö/XX |
Xxxxxxxx |
30.4.2024 |
SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 23 §:n 1 momentin ja 1.3.2010 voimaan tulleen valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 17 §:n nojalla Rikosseuraamuslaitos ja henkilöstöä edustavat järjestöt JUKO ry, Ammattiliitto Pro ry, Vankilavirkailijain Liitto VVL ry ja Xxxxxxxxx ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet seuraavan sopimuksen.
Sopimus sisältää lisäksi määräyksiä menettelytavoista, joiden avulla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista voidaan suunnitelmallisesti edistää.
Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden ja toisaalta niiden henkilöstön välinen yhteistoiminta työsuojelua koskevissa asioissa järjestetään työpaikoilla siten kuin tässä sopimuksessa sovitaan.
Tässä sopimuksessa työsuojeluun liittyen työpaikalla tarkoitetaan:
1) Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden toimipaikkoja: Helsinki, Tampere ja Kuopio, Oulu, Turku ja Vantaa, joissa työskentelee vastuualueiden (hallinto- ja tukipalvelut, kehittäminen- ja ohjaus ja asiakasprosessit sekä operatiivisen vastuualueen seuraavia yksiköitä: operatiivinen johtaminen ja operatiivisen toiminnan ohjaus sekä erillisyksiköt):
2) Rikosseuraamusalan koulutuskeskusta;
3) yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja vankilaa, joiden työsuojeluorganisaatio hoitaa myös heidän toimipisteissään työskentelevien vastuualueiden virkamiesten työsuojeluasiat.
Rikosseuraamuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluiden vastuualue voi tilapäisesti määrätä työpaikaksi erillisen, huomattavan rakennuskohteen. Kohdan 1 yksiköissä työskentelevät virkamiehet voivat olla sijoitettuna kohdan 2 ja 3 fyysisiin työpaikkoihin, jolloin heidän työsuojelu organisoidaan kyseisen fyysisen työpaikan yhteydessä. Toisiaan lähellä sijaitsevat toimipaikat, vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä muut toimipaikat voivat järjestää työsuojeluorganisaationsa yhteisesti, mikäli osapuolet katsovat toiminnan yhdistämisen
tarkoituksenmukaiseksi. Vastuualueen johtaja voi tarvittaessa perustaa työsuojelutoimikunnan yksikköön, mikäli se täyttää yhteistoimikunnalle asetetut muut edellytykset.
Mikäli työpaikka valtionhallinnon yhteiskäyttötiloissa ei ole ko. työpaikan yhteisen työsuojelutoiminnan piirissä, ko. työpaikka kytketään Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelun piiriin tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Valtionhallinnon yhteiskäyttötiloissa tulee huomioida työsuojelu ja selvittää yhteisen työpaikan työsuojelukäytännöt sekä niiden edistäminen paikkakuntakohtaisesti.
Helsingin vankilakampuksen osalta jako tehdään seuraavasti;
1. Vankila muodostaa oman työsuojelutoimikuntansa
2. Yks-toimisto muodostaa oman työsuojelutoimikuntansa
3. Vastuualueet sekä erillisyksiköt muodostavat oman työsuojelutoimikuntansa
Vastaavaa jakoa voidaan soveltaa myös mahdollisiin vastaaviin kampuskokonaisuuksiin, yhteisesti niin sovittaessa.
1 § Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelun yhteistyötoimikunnan kokoonpano
Valtakunnallinen Risen työsuojelun yt-toimikunta muodostuu seuraavista toimijoista: pääjohtaja puheenjohtajana, varapuheenjohtajana vastuualue johtaja sekä jäsenenä työsuojelupäällikkö ja sihteerinä työnantajan osoittama virkamies. Henkilöstön edustajina toimivat järjestöjen nimeävät edustajat.
2 § Työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikalle, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.
Työnantajaa toimikunnassa edustavat RIKE-johtaja ja yksikönpäällikkö tai heidän varajäsenensä. Työntekijöiden yhteisellä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua kokouksiin. Henkilöstöä edustavat järjestöjen nimeämät edustajat.
Toimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, puolet suurempaa ja neljännes pienempää työntekijä- tai toimihenkilöasemassa olevien ryhmistä. Mikäli työpaikalla ei ole jompaankumpaan kyseisistä henkilöstöryhmistä kuuluvia henkilöitä tai saada riittävää määrää edustajia, siirtyy puuttuvan henkilöstöryhmän osuus edustuksesta toisen henkilöstöryhmän hyväksi.
Toimihenkilöasemassa oleva voi valita edustajakseen työntekijäasemassa olevan ja toisinpäin.
Työsuojelun yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii yksikönpäällikkö ja varapuheenjohtajana puheenjohtajan määräämä virkamies.
3 § Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden toimipaikkojen, vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen työsuojelun yhteistyötoimikunnan kokoonpano
Työsuojelun yhteistyötoimikunnan jäsenmäärä on neljä henkilöä, mikäli yksikössä työskentelee 20-50 työntekijää. Työnantajaa edustaa yksikön päällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö.
Työsuojelun yhteistyötoimikunnan jäsenmäärä on kahdeksan henkilöä, mikäli yksikössä työskentelee 51-120 henkilöä työnantajan edustajina toimivat yksikön päällikkö sekä hänen nimeämänsä edustaja. Työsuojelun yhteistyötoimikunnan jäsenmäärä on 12 henkilöä, mikäli yksikössä työskentelee vähintään 121 henkilöä. Työnantajan edustajina toimivat RIKE-johtaja ja yksikönpäällikkö. Edellä mainittujen virkamiesten estyneinä ollessa edustavat työnantajaa heidän sijaisensa.
Yksikön henkilömäärään lasketaan mukaan yksiköissä fyysisesti työskentelevät vastuualueiden virkamiehet.
Toimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä, ellei virastokohtaisesti toisin sovita, puolet suurempaa ja neljännes pienempää työntekijä- tai toimihenkilöasemassa olevien ryhmistä. Mikäli työpaikalla ei ole jompaankumpaan kyseisistä henkilöstöryhmistä kuuluvia henkilöitä, siirtyy puuttuvan henkilöstöryhmän osuus edustuksesta toisen henkilöstöryhmän hyväksi.
Henkilöstön edustajina toimivat työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Henkilöstöä edustavat lisäksi järjestöjen nimeämät muut edustajat.
4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö, työtilat ja välineet
Työnantaja myöntää työsuojeluvaltuutetuille toimiville virkamiehilleen tehtävien suorittamista varten tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta virkatehtävien suorittamisesta.
Vapautuksen tarpeellisuutta, määrää ja toistuvuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon luottamusmiehen toimialueen laajuus ja sen työskentelypaikkojen lukumäärä, henkilökunnan lukumäärä ja muut vastaavat seikat sekä niistä johtuva luottamusmiestehtävien määrä.
Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda virkamiehelle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle työsuojeluvaltuutetulle kuuluvissa tehtävissä.
Työsuojeluvaltuutettujen työsuojelutehtävien suorittamiseen liittyvää ajankäyttöä seurataan ja sopimusosapuolten välillä sovitaan niistä toimenpiteistä, joihin seurannan tulosten katsotaan antavan aihetta.
Työsuojeluvaltuutetulle on pyrittävä järjestämään työhuone tai lukittava neuvottelutila, jossa hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut ja järjestettävä lukittava säilytystila tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille.
Työsuojeluvaltuutettu voi käyttää työsuojelutehtäviensä suorittamisessa viraston tarkoituksenmukaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.
Ajankäyttöä koskevat erimielisyydet ratkaistaan Rikosseuraamuslaitoksen ja sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa.
5 § Toimikausi
Työsuojelun yhteistyötoimikunnan toimikausi on neljä vuotta 1. toimikauden päättyessä 31.12.2028 ja se kokoontuu tarpeen mukaan puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa käsittelemään työsuojelun piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantajan edustaja. Työnantaja huolehtii sihteerin tehtävien järjestämisestä.
6 § Työsuojelupäällikkö
Xxxxxxxxx- ja tukipalveluiden vastuualueen johtaja nimittää Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelupäällikön sekä vastuualueen toimipaikkojen työsuojelupäälliköt.
Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelupäällikkö voi toimia myös toimipaikkojen työsuojelupäällikkönä. Rikosseuraamuskeskuksen johtajat nimeävät kuhunkin työpaikkaan työsuojelupäällikön yksiköidensä kannan kuulemisen jälkeen.
Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen erityisasiantuntija, tiimivastaava tai muu vastuualueen johtajan nimeämä toimii koulutuskeskuksen työsuojelupäällikkönä.
Sama henkilö voidaan nimetä kahden tai useamman työpaikan työsuojelupäälliköksi, jos se yhteistoiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista.
Vastuualuejohtaja voi tarvittaessa sopia muiden valtion työnantajien kanssa yhteisen työsuojelupäällikön nimeämisestä. Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus
huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin ja hänelle tulee järjestää näiden tehtävien hoitamista varten riittävät toimintaedellytykset. Riittävästä perehdytyksestä vastaa yksikön päällikkö.
7 § Työsuojelupäällikön tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on toimia asiantuntijana ja edistää yhteistoimintaa ja työolojen kehittämistä. Hänen tulee suorittaa kaikki ne tehtävät, jotka hänelle kulloinkin voimassa olevien työsuojelun valvontalain sekä valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan kuuluvat.
Työsuojelupäällikkö osallistuu työnantajan edustajana yhteistoimintalain ja sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisen yhteistoiminnan piiriin kuuluvien työn ja työolojen terveellisyyteen tai turvallisuuteen vaikuttavien asioiden käsittelyyn ja osallistuu tarvittaessa ongelmatilanteiden riittävään selvittämiseen ja seuraa toimenpiteiden toteutumista sekä raportoi johdolle.
8 § Työntekijä- ja toimihenkilöasema
Henkilöstöstä ovat työsuojelun valvontalain tarkoittamassa toimihenkilöasemassa kaikki muut paitsi valvontahenkilöstöön kuuluvat henkilöt, jotka ovat työntekijäasemassa.
9 § Työsuojeluvaltuutettu
Kullakin sellaisella työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen.
Toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Mikäli näin halutaan menetellä, on tästä ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin ennen vaalia.
Työntekijäasemassa olevat ovat oikeutettuja valitsemaan myös toimihenkilöasemassa olevan työsuojeluvaltuutetun tai varavaltuutetun edustamaan itseään. Toimihenkilöasemassa olevat ovat oikeutettuja valitsemaan myös työntekijäasemassa olevan työsuojeluvaltuutetun tai varavaltuutetun edustamaan itseään. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen toimikausi on neljä kalenterivuotta. 1. toimikausi päättyy 31.12.2028.
Ensimmäinen vaali järjestetään heti tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Vaali on tästä eteenpäin toimitettava toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana valtion työsuojelun yhteistyösopimuksen liitteessä (liite 2) olevan
vaaliohjeen mukaisesti. Valinnassa noudatetaan, mitä työsuojelun valvontalaissa sekä tässä sopimuksessa on siitä säädetty tai määrätty.
Jos työpaikalle on valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa, jollei samaa henkilöä ole valittu toimimaan molemmissa tehtävissä.
10 § Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Osallistuminen työpaikkaselvityksiin ja -tarkastuksiin sekä työterveyshuollon yhteistyökokouksiin. Muutoin hänen tehtävänsä ja oikeutensa määräytyvät valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojelun valvontalain mukaan.
Työsuojeluvaltuutettu tai hänen varavaltuutettu osallistuu yksikön työsuojelun toimintasuunnitelma valmisteluun. Valtuutetulle järjestetään tehtävän hoitamiseen soveltuvat toimitilat.
Työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetuilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus työsuojelun yhteistyötoimikunnan kokouksissa noudattaen kuitenkin ennalta sovittua toimikunnan enimmäiskokoonpanoa. Työsuojeluvaltuutetun asemaa ja oikeuksia koskevissa asioissa noudatetaan luottamusmiehen asemasta ja oikeuksista annettuja sopimusmääräyksiä ja soveltamisohjeita.
Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt, varavaltuutettu hoitaa tämän työsuojeluun liittyvät tehtävät. Työsuojeluvaltuutetun tai tämän estyneenä varavaltuutetun tulee antaa työnantajalle (RIKE/vastuualuejohtaja) ilmoitus kirjallisesti estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä. Varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
11 § Työsuojeluasiamies ja hänen tehtävänsä
Työsuojeluasiamies voidaan valita niihin työpaikkoihin, joihin ei valita työsuojeluvaltuutettua. Kyseisen työpaikan henkilöstö valitsee niin halutessaan työsuojeluasiamiehen keskuudestaan. Työsuojeluasiamiehen valinnassa voidaan soveltuvin osin noudattaa valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen liitteessä (liite 2) olevaa vaaliohjetta.
Työsuojeluasiamiehen toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutetun toimikausi. Työsuojeluasiamiehen tehtävät määräytyvät valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan. Tehtävät noudattavat sisällöllisesti työsuojeluvaltuutetun tehtäviä.
12 § Työsuojeluasioiden käsittely yhteistoimintamenettelyssä
Työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi työpaikalla sekä työsuojelun yhteistoimintaan kuuluvina yhteistyötoimikunta:
A. laatii vuosittain toimintasuunnitelman ottaen huomioon työpaikan työsuojelun toimintaohjelman samoin kuin muun työsuojelua koskevan suunnittelun kehittämisesityksineen;
B. käsittelee työolosuhteiden (ml. työilmapiiri) tilaa ja kehitystä, työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä sekä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, toteuttamista ja seurantaa sekä tekee työolosuhteiden tilaa koskevia kehittämisesityksiä;
C. käsittelee työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta, tekee sitä koskevia ehdotuksia ja seuraa tarkastusten toimeenpanoa;
D. käsittelee työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seuraa niiden toteutumista;
E. käsittelee ja tekee esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi;
F. käsittelee työterveyshuollon toimeenpanoa, raportointia ja selvityksiä koskevat asiat ja tekee esityksiä sen kehittämiseksi;
G. käsittelee työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla;
H. toimii viraston ja työntekijäin välisenä yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa;
I. käsittelee ne asiat, jotka muun lainsäädännön, mm. työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain perusteella sille kuuluvat;
J. osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla sekä työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;
K. myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamiseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tarpeen työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;
L. seuraa tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyy toimenpiteisiin tutkimusten toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi;
M. valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 10 §:n perusteella suunnittelee ja tekee esityksiä virastolle menettelytavoista päihdeongelmien vähentämiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi;
N. suorittaa muut työsuojelun kannalta tarpeelliset tehtävät, jotka sille säädösten tai määräysten mukaan kuuluvat.
Työsuojelun yhteistyötoimikunnalla on oikeus työterveyshuoltolain 17 §:n 2 momentin perusteella saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijäin terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta.
Jos työsuojelun yhteistyötoimikunnan on kokoonnuttava työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran johdosta tai muussa kiireellisessä tapauksessa, kokouksesta voidaan ilmoittaa lyhyemmässäkin ajassa muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.
13 § Työsuojelukoulutus
Toiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja sitä toteuttavilla henkilöillä on riittävät sekä ajantasaiset tiedot ja valmiudet tehtävän hoitamiseen. Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon yhteistoiminnan edellytysten parantaminen. Yhteistoimintakokoonpanon jäsenille annetaan sellaista koulutusta, joka on tarpeen erityisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden ja niiden seurausvaikutusten arvioimiseksi.
Työsuojelupäällikölle ja -valtuutetuille sekä näiden sijaisille ja varamiehille mahdollistetaan tehtävän ja siihen liittyvän vastuun edellyttämä koulutus. Työajankäytöstä ja kustannuksista esimerkiksi koulutustarpeen osalta sovittava yksikönpäällikön kanssa riittävän ajoissa (VES max. 11 päivää/kalenterivuosi). Valtuutetulle on mahdollistettava tehtävään riittävä alkukoulutus sekä jatkokoulutus tietojen päivittämiseksi. Koulutusten ajankohdista on sovittava etukäteen tehtävään valittaessa sekä sen jälkeen vuosittain.
Työnantaja ja sopijajärjestöt tarkastelevat vuosittain koulutuksen toteutuksen ja ajantasaisuuden. Työnantaja kutsuu koolle tarkasteluryhmän.
14 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2024 ja on voimassa toistaiseksi. Ensimmäinen mahdollinen sopimuksen irtisanomisaika 31.12.2026. Tämä sopimus sanotaan irti kirjallisesti.
Irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
15 § Sopimuksen siirtymäsäännös
Sopimuksen voimaantullessa yhteistoimintaelimet, työsuojeluvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä toimivat henkilöt jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun.
16 § Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on laadittu viisi samansisältöistä kappaletta yksi kullekin sopimusosapuolelle. Helsingissä 30. päivänä huhtikuuta 2024
Rikosseuraamuslaitos
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Vankilavirkailijain liitto VVL ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Ammattiliitto Pro ry
Tarkentava virkaehtosopimus koskien työsuojeluvaltuutetun palkkiota
1 § Palkkiot
Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetuille työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkiota:
100,00 euroa kuukaudessa.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan (pois lukien kesälomakauden vuosilomat), maksetaan palkkio työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitavalle varavaltuutetulle.
2 § Työrauhavelvoite
Tähän virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, etteivät sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea eikä avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Helsingissä 30. päivänä huhtikuuta 2024 Rikosseuraamuslaitos
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Vankilavirkailijain liitto VVL ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Ammattiliitto Pro ry