PERUSSOPIMUS
1
PERUSSOPIMUS
1.1.2019
Sisällys
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1
Kuntayhtymän kotipaikka on Kokkola 1
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 1
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta ja äänivalta 2
7 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 3
8 § Yhtymävaltuuston tehtävät 3
YHTYMÄHALLITUS JA YHTYMÄJOHTAJA 4
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano 4
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 4
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 4
OMISTAJAOHJAUS JA TIEDONANTOVELVOLLISUUS 4
18 § Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuut sen veloista 5
19 § Talousarvio- ja suunnitelma 6
21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 6
22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen 6
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 6
23 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 6
24 § Rahastot, varaukset ja suunnitelmapoistot 6
25 § Kunnan osuus käyttö- ja investointimenoihin 7
26 § Investointien ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus 7
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 7
28 § Hallinnon ja talouden tarkastus 7
29 § Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 7
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 7
30 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 7
31 § Kuntayhtymän kiinteän omaisuuden myynti 8
32 § Perussopimuksen muuttaminen 8
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 8
PERUSSOPIMUS
1. LUKU
JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, kuntayh- tymä. Päivittäisessä toiminnassa käytetään lyhennystä Kpedu.
Kuntayhtymän kotipaikka on Kokkola.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Pietarsaari, Sievi, Toholampi ja Veteli.
Sopimusperusteisia kuntia ovat Kruunupyy, Vöyri ja Pedersöre.
3 § Kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista ja muuta toisen asteen koulutusta, vapaan sivistystyön mukaista koulutusta, lisä- ja täydennys- koulutusta, työvoimakoulutusta, koulutukseen liittyvää maksullista palve- lutoimintaa sekä osallistua alue- ja yritystoiminnan kehittämiseen liitty- vään hanketoimintaan.
Lukiokoulutuksen tai muun uuden koulutuksen käynnistämisestä tai liit- tämisestä kuntayhtymään päätetään valtuustossa 2/3 määräenemmistöllä.
Kuntayhtymä voi omistaa tai olla osakkaana niissä osakeyhtiöissä ja jäse- nenä muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään koulutusyhtymän tehtäväalaa.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Kuntayhtymän aikaisemmat toiminimet ovat olleet Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntainliitto, Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä ilmoi- tus yhtymähallitukselle.
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Kuntalain mukaan perussopimusta voi- daan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannat- taa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yh- teenlasketusta asukasluvusta.
Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta tai sijoittaa kun- tayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kun- tayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan ka- lenterivuoden päätyttyä.
Eroavalle jäsenkunnalle suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsen- kunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspää- omaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä enintään 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhty- mälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsen- kunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Kunta voi erota kuntayhtymästä myös luovuttamalla peruspääomaosuu- tensa toiselle kunnalle valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti.
Jäsenkunnat sopivat erikseen kunkin muutostilanteen yhteydessä siitä, mi- ten eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken.
Sopimusperusteisen kunnan eroamisesta sekä liittymisestä täysjäseneksi päätetään samoin kuin jäsenkunnan osalta päätettäessä.
2. LUKU YHTYMÄVALTUUSTO
5 § Kuntayhtymän valtuusto
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta ja äänivalta
Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuustoon jäsenet sekä kullekin henkilö- kohtaisen varajäsenen.
Äänimäärä lasketaan valtuuston toimikautta edeltävän vuoden tilinpää- töksen mukaan.
Jäsenkunnan äänimäärä on se kokonaisluku, joka saadaan, kun kunnan peruspääoma jaetaan luvulla kymmenentuhatta (10.000). Yhden kunnan äänivalta voi kuitenkin olla enintään kaksiviidesosaa (2/5) koko kuntayh- tymän äänimäärästä.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saa- puvilla olevien kesken
Jäsenkunnan suhteellinen osuus kuntayhtymän äänimäärästä | Jäsenten lukumäärä (enintään) |
alle 2,5 % | 2 |
2,50 – 5,00 % | 3 |
5,01 – 10,00 % | 4 |
10,01 – 20,00 % | 5 |
20,01 – 30,00 % | 6 |
30,01 – 39,99 % | 8 |
yli 40,00 % | 10 |
Jäsenkunnan jäsenmäärä on kiinteä koko yhtymävaltuuston toimikauden ajan.
Sopimusperusteisten kuntien edustajamäärä valtuustossa määräytyy pe- russopimuksen mukaisesti. Sopimusperusteiset kunnat eivät osallistu kun- tayhtymän päätöksentekoon, mutta niillä on läsnäolo- ja puheoikeus yh- tymävaltuustossa.
Sopimusperusteisesti kuntayhtymän toiminnassa mukana olevien kuntien ääniosuutta ei oteta huomioon sovitettaessa kuntayhtymän muiden toimie- linten kokoonpanoa.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäse- nyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä ole- vaksi toimikaudeksi.
Mikäli kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia valtuustokau- den aikana, valitsevat kunnat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta ää- nimäärästä.
Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
8 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Kuntalain 14 §:n mukaiset yhtymävaltuuston tehtävät on kirjattu hallinto- sääntöön.
9 § Kokouskutsu
Yhtymävaltuuston kokouskutsu on lähetettävä vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta valtuuston jäsenille ja tiedoksi hallituksen jäsenille sekä kuntien hallituksille.
3. LUKU
YHTYMÄHALLITUS JA YHTYMÄJOHTAJA
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen sekä ni- meää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtymähallitukseen kuuluu yksitoista (11) jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kunnallisvaa- leissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa sää- detyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta mää- rätään hallintosäännössä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosään- nössä.
13 § Yhtymäjohtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena yhty- män hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Yhtymäjohtajan tehtävät on määritelty hallintosäännössä.
4. LUKU
OMISTAJAOHJAUS JA TIEDONANTOVELVOLLISUUS
14 § Omistajaohjaus
Jäsenkuntien ja sopimusperusteisten kuntien omistajaohjaus toteutuu kou- lutusyhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyssä sekä tarpeenmukaisissa työryhmissä ja neuvotteluissa.
15 § Tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakon- sernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laske- miseen tarvittavat tiedot lokakuun loppuun mennessä. Talousarvion val- misteluvaiheessa pidetään informaatiotilaisuus kuntien edustajille.
16 § Konserniohje
Koulutusyhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista on pyydettävä jäsenkun- tien lausunnot ennen sen hyväksymistä.
5. LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS
Peruspääoma | ||
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien ja sopimusperus- teisten kuntien pääomasijoituksista ja jakaantuu kuntaosuuksiin. | ||
Peruspääoman määrän ja kuntaosuudet vahvistaa yhtymävaltuusto. | ||
Kuntayhtymässä pidetään ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien ja sopimus- perusteisten kuntien peruspääomaosuuksista. | ||
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. | ||
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perus- teena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentu- misten seurauksena. | ||
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen mukaisesta määrästä ja suo- ritusajasta päättää yhtymävaltuusto. | ||
Muu peruspääoman korottaminen tai alentaminen edellyttää perussopi- muksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Kuntalain mukaan perussopi- musta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsen- kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. | ||
18 § Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuut sen veloista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät peruspääoma- osuuksien mukaisessa suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistu- vista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääoma- osuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
Sopimusperusteiset kunnat vastaavat peruspääomaa vastaavan sidotun pääoman mukaisessa suhteessa varoista ja veloista sekä osuuksistaan kun- tayhtymän käyttö- ja investointimenoihin.
19 § Talousarvio- ja suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittä- miseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja ta- loudellisiin mahdollisuuksiin.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi käsi- tellään yhtymävaltuustossa viimeistään lokakuun 31. päivään mennessä.
21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhty- män taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden ku- luessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kun- tayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpi- teistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua
selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57
§:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta pe- russopimuksen 18 §:n mukaisesti.
22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
6. LUKU
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
23 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Koulutuksen ja kuntayhtymän muun toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen sekä muuhun tulorahoitukseen.
Kuntayhtymä ei peri jäsenkunnilta ja sopimusperusteisilta kunnilta mak- suosuuksia toiminnan rahoitukseen ilman niiden hyväksyntää. Kuntien maksuosuuksien periminen toiminnan rahoitukseen edellyttää, että vähin- tään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukaslu- vusta.
24 § Rahastot, varaukset ja suunnitelmapoistot
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.
Varausten käytöstä kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmassa mai- nittujen menojen rahoittamiseksi päättää yhtymävaltuusto.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymä- valtuusto.
25 § Kunnan osuus käyttö- ja investointimenoihin
Kuntien maksuosuudet käyttö- ja investointimenoihin sovitaan erikseen (§23). Kunnilta perittävät maksuosuudet hyväksytään vuosittain talousar- vion yhteydessä. Jos ei muuta ole päätetty, niin maksuosuuksien jakope- riaate perustuu peruspääoman mukaisiin kuntaosuuksiin.
Käyttömenoihin liittyvät kuntaosuudet eivät lisää peruspääomaa. Inves- tointimenojen kuntaosuudet kasvattavat peruspääomaa, jos ei ole muuta päätetty.
26 § Investointien ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtion- osuutena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkuntalai- nan ehdoista päättää kuntayhtymän osalta yhtymävaltuusto.
Oppilaitosten perustamishankkeiden kuntaosuuksista sovitaan erikseen jäsenkuntien yhtäpitävin päätöksin.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot.
7. LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
27 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kun- talaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekut- sumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
28 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty hallintosäännössä.
29 § Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta määrätään hallintosäännössä sekä yhtymähallituksen hyväksymässä Sisäisen valvonnan ohjeessa.
8. LUKU
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
30 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskoh- tia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppu- selvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhty- män varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suo- rittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille perus- pääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jä- senkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpää- tös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
31 § Kuntayhtymän kiinteän omaisuuden myynti
Ennen kiinteän omaisuuden myyntiä on siitä tiedotettava hyvissä ajoin kiinteistön sijaintikunnalle.
32 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään 2/3 jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallin- toriita-asioina Vaasan hallinto-oikeudessa.
9. LUKU VOIMAANTULO
34 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2019.
9