OPAS
⮘svttaaw
JVA ASUKASOPAS 1
OPAS
Koteja kaikille
Pisteet totiiw
-ASUKASETUJÄRJESTELMÄ
Hewtilötohtaistew
etvpisteidew tertymiwew
1. Vuokrasopimuksen solmiminen: 500 pistettä
2. Asuminen: 30 pistettä/kk
3. Vuokran maksaminen eräpäivänä: 20 pistettä/kk
4. Pisteet asukastoiminnasta:
• puheenjohtaja 100 pistettä/kk
• sihteeri/taloudenhoitaja 70 pistettä/kk
• jäsen 50 pistettä/kk
• energiaekspertti (JVA:n koulutus) 70 pistettä/kk
• talo-opas (JVA:n koulutus) 70 pistettä/kk
5. Lisäbonus tietyistä tavoitevuosista
(Laskeminen aloitetaan järjestelmän käyttöönotosta 1.1.2007):
• 3 vuoden asuminen 500 pistettä
• 6 vuoden asuminen 700 pistettä*
• 10 vuoden asuminen 1000 pistettä
• 15 vuoden asuminen 1500 pistettä*
*Otettu käyttöön 1.1.2014 alkaen.
JVA palkitsee pitkäaikaisia asukkaita ja asukasaktiiveja
Toivomme, että tunnet asunnon kodiksesi ja viihdyt pit- kään. Asukasetuun oikeuttavia pisteitä kertyy asumisajalta ja pisteiden määrä kasvaa progressiivisesti vuosittain. Pis- teiden kertyminen alkaa vuokrasopimuksen allekirjoitta- misesta ja jatkuu koko JVA:lla asumisen ajan. Xxxxxxxxxx puolisoille kertyy sopimuksella omat asumispisteet. Pisteet säilyvät vaihtaessasi asuntoa JVA:n sisällä. Pisteiden mää- rää voit lisätä maksamalla vuokrasi ajallaan ja osallistumal- la asukastoimintaan.
Mitä pisteillä saa?
Etupisteillä asukas saa asumisen aikana asunnon tasoa kohottavia tai asumiseen läheisesti liittyviä palveluja ja hyödykkeitä JVA:n tarjoamien vaihtoehtojen puitteissa. Asumisen minimiaikaa pisteiden käyttämiselle ei ole.
Pisteen arvo: 100 pistettä on 5 euroa. Vaikka pisteillä on osittainen vastaavuus rahayksikköä kohti, ei etuseteleitä voi vaihtaa rahaksi.
JVA varaa mahdollisuuden muuttaa pistejärjestelmää ja pistekertymien määrää.
2 JVA ASUKASOPAS
⮘svtasoppaaw
SISÄLTÖ
Pisteet kotiin -asukasetujärjestelmä 2
OmaJVA-palvelu on aina käytettävissä 4
Muuttaminen 5
Vuokranmaksu 8
Asukasdemokratia 9
Yhteisten tilojen käyttö 10
Toiminta häiriötilanteissa 12
Asunnon hoitaminen 13
Asumisturvallisuus 17
Korjausvastuut 18
Asukaslaskutushinnasto 19
Asumissäännöt 20
Tervetvloa
JV⮘:w asvttaatsi!
Tämä asukasopas sisältää käytännön ohjeita asumiseen liittyvissä asioissa sekä oikeutesi ja velvollisuutesi vuokra‐ laisena. Tämä opas on luovutettu sinulle vuokrasopimuk- sesi liitteeksi. Vuokrasopimuksen allekirjoitettuasi olet sitoutunut noudattamaan JVA:n asumissääntöjä ja tämän oppaan ohjeita. Säilytä tämä opas asunnossasi.
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (JVA) on Jyväskylän kaupungin omistama yhtiö, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja elämäntilanteeseen sopivan kodin ja mahdollisuuden osallistuvaan asumiseen.
JVA:lla on noin 7 000 pääasiassa arava- ja korkotukiasun- toa lähes jokaisessa kaupunginosassa. Vuokrat muodostu- vat pääosin talojen hoito- ja rahoituskustannuksista.
JYVÄSKYLÄN VUOKRA-ASUNNOT OY
xxx.xxx.xx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
TOIMISTO AVOINNA:
Koronatilanteen vuoksi asiointi toistaiseksi vain sopi- muksen mukaan ajanvarauksella. (Normaalitilanteessa toimisto avoinna ma–pe klo 12–15)
PUHELIN
(000) 000 00 00, ma–pe klo 9–11 ja klo 13–14
Näppäinvalikko:
1. Asuntojen hakeminen
2. Vuokrasopimukset ja irtisanomiset
3. Vuokranmaksuasiat
4. Muutot: tarkastukset, remontit, vakuudet
5. Palveluisännöinti
6. Vuosikorjaukset ja uudisrakentaminen
Käytössämme on takaisinsoittopalvelu. Soittopyynnön jättäneisiin asiakkaisiin ollaan yhteydessä saman päivän aikana klo 16 mennessä.
JVA ASUKASOPAS 3
OmaJV⮘-palvelv
ON AINA KÄYTETTÄVISSÄ
OmaJVA-palvelu on JVA:n asukkaiden oma palvelu, jonka kautta vuokralainen voi mm. seurata omia vuokranmaksutie- tojaan tai asukasetupisteitään tai tehdä vaikkapa vikailmoi- tuksen huoltoyhtiöön. Sähköinen asiointi OmaJVA-palvelussa on asukkaiden käytettävissä ympäri vuorokauden osoitteessa xxxxx://xxx.xxx.xx. Palvelussa hoidat helposti suurimman osan asumiseen liittyvistä asioista sähköisesti.
Sivuilta löydät kootusti linkit myös kaikkiin muihin JVA:n sähköisiin palveluihin. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista. Kirjautumiseen voi halutessaan käyttää pelkkiä pankkitunnuk- sia tai luoda sivustolla oman tunnuksen ja salasanan palveluun. Palvelun löydät verkkosivuiltamme osiosta sähköiset palvelut.
Palvelvsta löydät mm. sevraavat omiwaisvvdet:
• Oman vuokran maksutilanne. Lisäksi löydät maksu- tiedot kadonneen laskun tilalle.
• Oma etupistekertymä ja hankintaohjeet piste- tilauksiin.
• Omien tietojen muokkaaminen.
• Vikailmoituksen tekeminen.
• Oman talon huoltoyhtiö sekä JVA:n yhteystiedot
kootusti.
• Uuden asukkaan sisäänmuuttotarkastus.
xxxxx://xxx.xxx.xx
4 JVA ASUKASOPAS
4 JVA ASUKASOPAS
MUUTTAMINEN
Vuokrasopimus
Vuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Asukas saa asunnon ja sen avaimet hallin- taansa vuokra-ajan alkaessa allekirjoitettua vuokrasopimus- ta vastaan.
Asunnon jälleenvuokraus on kielletty ilman JVA:n suos- tumusta.
Huoneiston tarkastus
Asukkaan vaihtuessa JVA:n asuntotarkastaja tarkastaa asunnon. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti irtisanomiskuu- kauden aikana (useimmiten poismuuttoa edeltävä kuukausi) arkisin klo 8–16 välillä yleisavainta käyttäen.
Asunnon tarkastuksesta ei anneta ennakkoilmoitusta pois muuttavalle asukkaalle. Mikäli haluatte olla paikalla huoneistotarkastuksessa tai huoneistossa on kotieläimiä (kissa tai koira) ottakaa yhteyttä vuokrauspalveluumme 014 87 99 99 (valikko 2) seitsemän (7) arkipäivän kuluessa irtisanomisesta. Mikäli yhteydenottoa ei ole tapah- tunut seitsemän (7) arkipäivän kuluessa irtisanomi- sesta, tarkastus tehdään automaattisesti yleisavainta käyttäen. Sovittu huoneistotarkastus tulee perua kolme (3) arkipäivää ennen tarkastusajankohtaa. Mikäli tarkastusta ei peruta, tullaan huoneistotarkastus tekemään yleisavaimella.
Asunnonvaihdot
Mvista
mvvttaessasi:
• Tehdä muuttoilmoitus kirjalli- sesti Digi- ja väestövirastosta saatavalla lomakkeella tai netissä.
• Tehdä hyvissä ajoin ennen muuttoa sähkösopimus sähköyhtiön kanssa.
• Tehdä KELA:lle uusi asumis- tukihakemus/lakkauttaa entinen. Asumistuki on asuntokohtainen.
• Hankkia kotivakuu- tus.
• Varmistaa, että tiedät uuden
kotisi sulaketaulun sijainnin.
JVA:lla on mahdollista vaihtaa asuntoa elämäntilanteen mukaan. Asunnon vaihtamiseen on kaksi tapaa, joko kes- kinäinen vaihto toisen JVA:n asukkaan kanssa tai normaali asunnonhakumenettely, jolloin haetaan vapautuvia asuntoja täyttämällä asuntohakemus.
Asuntojen keskinäinen vaihto
Asukkaat voivat sopia keskenään asunnonvaihdosta ja täyttää yhdessä lomakkeen keskinäisen vaihdon hakemisek- si. Molemmilta tarvitaan lisäksi asuntohakemukset ilman liitteitä. Keskinäiset vaihdot käsitellään vuokrauspalvelussa.
Asunnon irtisanominen
Asukkaan irtisanomisaika on yksi (1) kalenterikuukausi. Irtisanomisaika lasketaan irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä. Vuokrasopimus irtisanotaan kirjallisesti JVA:n toimistolla tai sähköisellä irtisanomisella osoitteessa xxx.xxx.xx.
JVA ASUKASOPAS 5
Poismuutto
Muistettavaa pois muutettaessa:
• Irtisano vuokrasopimus JVA:lle.
• Muuttoilmoitus ei ole vuokra-
sopimuksen irtisanominen!
• Huoneisto tarkastetaan ilman eri ilmoitusta. Jos tahdot olla
paikalla tai sinulla on huoneis- tossa irrallaan lemmikkejä, varaa tarkastusaika 7 päivän kuluessa irtisanomisesta (katso ed. sivu).
• Varmista, että kaikki vuokrat ja
maksut on maksettu.
• Siivoa huoneisto niin, ettei JVA:n tarvitse siivouttaa sitä. Huoneiston sii-
Mvista lvovvttaa taitti asvwwow avaimet poismvvttaessasi!
Xxxxxxx kuolinpesälle asunnon vuokrasopimuksen
irtisanomiseen
Asukkaan kuoleman jälkeen hänen vuokrasuhteensa pysyy voimas- sa entisin ehdoin ja kuolinpesä on vastuussa vuokraehtojen
täyttämisestä. Tällöin kuolinpesä vastaa muun muassa vuokran maksamisesta ja asunnon tyhjen- tämisestä sekä muuttosiivoukses- ta. (AHVL 46§)
Kuolinpesä voi pitää nimissään huoneistoa kolme (3) kuukautta, min-
kä kuluessa jonkun täytyy tehdä ilmoitus vuokrasuhteen jatkamisesta. Vuokrasuhteen
vouskustannukset maksaa lähtevä asukas.
• Irtisano sähkösopimus, nettiyhteys ja vastaavat sopimukset sekä sovi sähkölaitoksen kanssa mittarin luke-
misesta.
• Muista tehdä muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastol- le sekä postiin. Muuttoilmoituksen voi tehdä sähköisessä
asiointipalvelussa osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx.
• Sähköisen asiointipalvelun kautta muuttoilmoitus rekisteröi- tyy sekä Digi- ja väestötietovirastoon että postille. Muut-
toilmoituksen voi tehdä myös postista tai Digi- ja väestö- tietoviraston palvelupaikasta noudettavalla noudettavalla lomakkeella.
• Mikäli muutat kokonaan pois JVA:n asunnoista, muista
ilmoittaa poismuutostasi Telialle, jos sinulla on ollut käytös-
säsi JVA:n kiinteistöliittymän laajakaistayhteys.
Luovuta kaikki asunnon avaimet, myös lisäavaimet sekä pysä- köintiluvat ja lämmitystolpan avaimet. Kaikkien avainten tulee olla alkuperäisiä. Puuttuvat alkuperäisavaimet aiheuttavat auto- maattisesti lukon sarjoituksen, jonka kustannukset veloitetaan pois muuttavalta asukkaalta.
jatkamiseen ovat oikeutettuja vainajan kanssa huoneiston yhdessä vuokrannut, asunnossa asuva
puoliso, perheeseen kuuluva lapsi sekä vuokralaisen tai hänen puolisonsa xxxxxxxx.
Xxxxxx kuolinpesä ei jatka vuokrasopimusta, tulee kuolinpe- sän toimittaa JVA:lle vuokrasuhteen irtisanomisilmoitus. Kuo- linpesää koskee huoneenvuokralain mukainen irtisanomisaika. Tämä on yksi (1) kuukausi irtisanomiskuukauden lopusta lukien. Asunnon irtisanominen tulee tehdä kirjallisena.
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden tulee allekirjoittaa irtisanomisilmoitus yhdessä tai valtuuttaa pesän asioita hoitava henkilö tekemään irtisanominen valtakirjalla.
Irtisanomisen liitteeksi tulee toimittaa vainajan suku- selvitys perunkirjaa varten, josta ilmenee tieto asukkaan kuolemasta sekä ketkä ovat kuolinpesän jäseniä. Vainajan suku- selvitys haetaan (maksullinen) Digi – ja väestötietovirastosta tai seurakunnalta.
Irtisanomiseen tulee liittää kuolinpesän asioita hoitavan henkilön yhteystiedot sekä kuolinpesän (vainajan) tilitiedot mahdollista vakuuden ja vesiennakon palautusta varten.
Kuolinpesän tulee tyhjentää ja siivota asunto irtisanomis- ajan puitteissa. Mikäli asunnon tyhjennys jää vuokran-
6 JVA ASUKASOPAS
antajalle tulee siitä toimittaa JVA:lle tyhjennyslupa, tällöin lasku tyhjennyksestä tulee myös kuolinpesän hoidetta- vaksi.
Kuolinpesä voi maksaa erääntyneet vuokrat kuolinpesän tililtä, vaikka perunkirjoitus olisikin vielä tekemättä. Huomioi- tavaa on, että asumistuki katkeaa aina kuolinpäivään. Vuokra- suhteeseen perustuvat velat ovat kuolinpesälle kuuluvaa kulua.
Jos irtisanomisajan vuokraa tai muita kuluja ei pystytä maksamaan kuolinpesän varoista, tulee tästä ilmoittaa vuok- ranvalvontaan. Jos kuolinpesä todetaan perunkirjoituksessa varattomaksi, tulee perunkirjasta toimittaa kopio vuokraval- vontaan mahdollisimman pian. Vuokranvalvonnan yhteys-
tiedot (014) 287 9999 (valikko 3), xxxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx
(Puhelinpalveluajat ma–pe klo 9–11 ja 13–14).
Kuolinpesän asioita hoitavalle annetaan irtisanomisen yhteydessä poismuutto-ohje, tiedot tulevista vuokrista ja mah- dollisista erääntyneistä vuokrista sekä asunnon tyhjennysvalta- kirja. Lisätietoja vuokriin liittyen saatte vuokranvalvonnasta
(014) 287 9999 (valikko 3) sekä xxxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx
(Puhelinpalveluajat ma–pe klo 9–11 ja 13–14).
Mikäli irtisanomisesta tai asunnon tyhjentämisestä tulee kysyttävää, autamme mielellämme: xxxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx,
p. (014) 287 9999 (valikko 2). (Puhelinpalveluajat ma–pe klo 9–11 ja 13–14).
Mvvttajaw siivovsohjeet
Huoneiston irtisanomisen tai vaihdon yhteydessä on huoneistosta poismuutta- van huolehdittava asunnon siivouksesta vähintään alla olevan ohjeen mukaan.
Siivoa myös varastosi, parveke ja asuntoon kuuluva piha-alue. Mikäli siivous ei vastaa vaadittua tasoa, tulee vuokranantaja ensisijaisesti pidättämään vakuusmaksusta huoneiston siivouksesta aiheutuneet kulut tai laskuttamaan kulut jälkikäteen.
SIIVOUKSESSA ERITYISESTI HUOMIOITAVAA:
Keittiö
• Kaapistot ovat pestyinä kaikilta pinnoilta, myös pöytätasot ja laatikostot.
• Liesi ja liesikupu ovat pestyinä kaikilta pinnoilta, myös lieden tausta ja alunen sekä uunipellit ja rasvasuodatin.
• Jääkaappi ja pakastin on sulatettu ja puhdistettu sekä ovet on jätetty auki. Varmista, että laitteiden virta on katkaistu. Varmista myös, ettei sulamisvesi valu lattialle!
• Roska-astiat on tyhjennetty ja pesty.
Kylpyhuone ja asuntoon kuuluva sauna
• WC:n istuin, lavuaari, hanat, lattiakaivo ja peili/peilikaappi ovat pestyinä huolellisesti.
• Seinät, lattiat ja saunan lauteet molemmin puolin ovat pestyinä.
Muut huoneet
• Kaikki pinnat ovat pestyinä siten, että pinnoilla ei ole pölyä eikä tahroja.
• Tarrat ja teipit on irrotettava.
• Kaikki lattiat imuroidaan ja pestään.
Tarkasta lopuksi, että asuntoon ei jää tavaroita eikä roskia. Jäte- katokseen kuulumaton tavara tulee itse toimittaa kaatopaikalle. Laskutamme jätekatokseen jätetyn tavaran pois kuljettamisesta.
Lisäksi on huolehdittava, että kaikki kiinteät lamput ja katto- rasiat ovat toimintakuntoisia, palovaroittimessa on toimiva paristo, sekä pesukoneiden tulo- ja poistoveden liitokset on tulpattu asianmukaisesti.
JVA ASUKASOPAS 7
VUOKRANMAKSU
Vuokra ja sen yhteydessä suoritettavat muut maksut, kuten sauna- ja autopaikkamaksut, on maksettava erä- päivään mennessä tilisiirtolomaketta käyttäen.
Viitenumerolla vuokran voi maksaa myös Jyväskylä-neuvonnan palvelukassaan (Xxxxxxxxx 0). Vuokranmaksussa on mahdol- lista ja suositeltavaa käyttää e-laskua tai suoramaksua.
Vuokraa maksettaessa käytä aina vakioviitenume- roa. Seuraa tililtäsi vuokranmaksun ja viitenu- meron oikeellisuutta.
Loppuvuodesta saat tilisiirtolomak- keen seuraavalle vuodelle. Mikäli esimer- kiksi sauna- ja/tai autopaikkamaksuihin
Viivästykset vuokranmaksussa
On tärkeää, että vuokranmaksusta huolehditaan ajallaan. Mak- samaton vuokra peritään asukkaalta tarvittaessa oikeusteitse.
Jos et jostakin syystä kykene maksamaan vuokraa ajallaan:
• Tarkista oikeutesi KELAn asumistukeen.
• Selvitä mahdollisuudet toimeentulotukeen.
• Ota yhteys JVA:n vuokrasihteeriin
(p. 014 287 9999, valikko 3).
Eräpäivän jälkeen saapuneista maksuista pe- ritään kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viivästyskorkolain
mukainen viivästyskorko. Eräpäivää ei
tulee vuoden aikana muutoksia, muista lisätä tai poistaa ne tilisiirrostasi.
Mikäli saat asumistukea, jonka KELA maksaa suoraan JVA:n tilil- le, muuta itse maksettavaa summaa
vähentämällä kokonaisvuokrasta KELA:n maksama asumistuen osuus. Emme lähetä uutta tilisiirtoa.
Pidä hvoli, että matsat oiteaw svmmaw.
voi muuttaa. Korot laskutetaan puolen vuoden välein. Erääntyneestä saata- vastamme lähetämme maksukehotuk- sen. Maksukehotuksesta perimme 5 € perintäkulumaksun. Mikäli laskua ei ole maksettu maksukehotuksen eräpäivään
mennessä, eikä maksusuunnitelmaa ole tehty, aloitamme oikeudellisen perinnän.
Lemmittieläimet
Tavanomaisten kotieläinten pitäminen on sallittua, elleivät ne tuota häiriötä tai vahingoita asuntoa.
Ammattimainen koirien, kissojen tai muiden eläin- ten kasvattaminen tai hoitaminen ei ole sallittua JVA:n taloissa. Jos huoneistoa käytetään tällaiseen toimintaan, se voi aiheuttaa vuokrasopimuksen purkamisen.
Omistajan täytyy huolehtia siitä, että eläimet eivät pääse säikyttelemään tai puremaan ihmisiä tai
aiheuttamaan muuta vaaraa tai vahin- koa. Koira ei myöskään saa toistuvalla haukunnallaan tai ulvonnallaan häiritä ympäristöä tai talon asukkaita.
Järjestyslain mukaan koirat ja kissat on pidettävä kytkettyinä yleisellä
alueella, myös talon pihamaalla.
Jätehvolto ja
jätteidew lajittelv
Jyväskylässä on yleinen jätteiden lajitteluvel- vollisuus. Jätehuollon tärkein lenkki on asukas, joka myös maksaa jätehuollosta. Käyttökelpois- ten tavaroiden ja jätteiden tarkoituksenmukai- nen lajittelu on kaikkien yhteinen etu.
JVA:n taloissa on jätteiden keräyspiste, johon jätteet tuodaan oikein lajiteltuina. Väärin laji- tellusta jätteestä aiheutuu talolle ylimääräinen kulu, jonka asukkaat maksavat vuokrissaan.
Tietoa jäteasioista löytyy osoitteesta: xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxx
8 JVA ASUKASOPAS
ASUKASDEMOKRATIA
Asukkaat voivat vaikuttaa
Asukasdemokratia tarjoaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutus- mahdollisuuksia asumiseen liittyvissä asioissa. Toiminta perus- tuu asukkaiden vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen.
Yhteistoiminnalla laadukasta ja viihtyisää asumista Asukastoiminnan tavoitteena on vaikuttaa asumisen laatuun ja asumisviihtyvyyteen. Laadukkaaseen ja viihtyisään asumiseen liittyvät omasta asunnosta, kiinteistöstä ja sen pihapiiristä huolehtiminen, hyvät naapuruussuhteet sekä asumisen turval- lisuus.
Osallistuminen lähtee asukaskokouksesta
Mukaan asukastoimintaan pääsee osallistumalla talon asukas- kokoukseen, joita järjestetään jokaisessa talossa vähintään ker-
ran vuodessa. Asukaskokous valitsee talon asukastoimikunnan/ yhteyshenkilön enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Asukastoimikunnan tehtävänä on edistää asumisviihtyvyyt- tä ja osallistumista. Asukastoimikunnan puheenjohtaja edustaa taloa ulospäin: tekee yhteistyötä JVA:n ja asukastoiminnan eri yhteistyöryhmissä.
Asukastoimintaa tuetaan
Asukastoimintaan varataan talojen budjeteissa vuosittain toi- mintaraha ja asukkaille sekä toimiville asukasaktiiveille järjes- tetään koulutus ja virkistäytymistilaisuuksia. Taloille tarjotaan myös mahdollisuus hankkia yhteisiä kesäkukkia ja grillipuita.
⮘svtastoimitvwta vaitvttaa
Asukastoimikunnalla on oikeus päättää Asukastoimikunta voi antaa lausuntoja mm. seuraavista asioista: mm. seuraavista asioista:
• talon järjestyssäännöistä (täydentämään JVA:n • budjetista eli vuokranmäärityksestä yhteisiä asumissääntöjä) • suoritettavista vuosikorjaustöistä
• talkoiden ja muiden yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä
• autopaikkojen ja saunavuorojen jakoperusteista
• yhteisten tilojen käytöstä
• piha-alueiden käytöstä
JVA ASUKASOPAS 9
Yhteistew
TILOJEN KÄYTTÖ
Asumisympäristön kodikkuus ja viihtyisyys riippuu pal- jolti siitä, kuinka hoidettuina ja siisteinä talon yhteiset tilat ja piha-alueet pidetään. Ensivaikutelma asuin- alueesta, talosta ja sen asukkaista muodostuu juuri näistä seikoista.
Porraskäytävä ja hissi
Porraskäytävät hisseineen ovat kulkuväyliä, eikä niitä voi turvallisuussyistä käyttää kokoontumis tai leikkipaikkoina eikä tavaroiden, esimerkiksi lastenvaunujen ja rollaattoreiden säily- tykseen. Kulkiessasi rappukäytävän ulko-ovesta lukitsemisen jälkeen tarkista, että ovi lukkiutuu.
Porraskäytävien pistorasioista ei saa ottaa virtaa.
Tupakointi
Tupakkalaki kieltää tupakoinnin kiinteistön kaikissa yhteisissä tiloissa, myös hisseissä, puisteluparvekkeilla, luhtikäytävillä sekä rakennuksen ulkoportailla. Lisäksi tulee huomioida riittävä etäisyys korvausilmanottoaukkoihin.
Varastot
Ulkoiluvälineille, kuten polkupyörille ja suksille, on kerrostalois- sa omat säilytystilansa, usein myös lastenvaunuille. Ulkoiluvä- linevarasto ei kuitenkaan ole lasten pihalelujen säilytyspaikka eikä turvallinen leikkipaikka. Senkin takia on hyvä huolehtia, että varaston ovet ovat lukossa.
Autonrenkaiden säilyttäminen yleisissä tiloissa ja ulkoiluvä- linevarastoissa on kielletty. Renkaita voi säilyttää omassa irtai- mistovarastossaan, mutta paloturvallisuuden vuoksi sielläkin vain yksi rengassarja/varasto.
Sisätiloissa ei saa säilyttää bensakanistereita, muita palavia nesteitä ja kaasuja eikä mopoja ja moottoripyöriä jne.
Kutakin asuntoa varten on erillinen irtaimistovarasto.
Jokainen säilyttää tavaransa oman asunnon numeroa vastaa- vassa varastossa, eikä varastoa saa vaihtaa toisen asukkaan kanssa. Muutossa hylätyn tavaran tyhjennys komerosta laskutetaan varaston haltijalta asuntonumeron mukaan, eikä varaston vaihtamisesta aiheutuneita sekaannuksia korvata. Varaston ovessa on lukkoraudat valmiina riippulukolle, jonka asukas itse hankkii. Xxxxxxx varastosi vaikka se olisi tyhjä, ettei sinne xxxxx muiden omaisuutta eikä synny epäselvyyksiä tavaroiden omistajasta.
Pesutupa
Ohjeet pesutuvan käytöstä ja sen käyttöajoista löytyvät pesulan seinältä. Niitä voi kysyä myös huoltoyhtiöltä. Jos kiinteistöllä on käytössä nk. lukkovaraustaulu, muista poistaa varaus tau- lusta vuorosi jälkeen. Pesutupa ja kuivaushuone on tarkoitettu ainoastaan talon asukkaiden pyykeille. Koska pesutuvan tilat
ja pesukoneet ovat yhteisiä, vältä voimakastuoksuisia pesu- ja huuhteluaineita. Pesukoneiden ohjelmat on tehty vettä säästä- viksi ja koneet säädetty niin, että koneeseen menevä vesi riittää
10 JVA ASUKASOPAS
valitulle ohjelmalle. Älä laske lisää vettä koneeseen, sillä se rikkoo ohjelma-automatiikan ja aiheuttaa ison korjauslaskun.
Mattojen pesu pesutuvan lattialla on sallittua, mikäli sieltä löytyy lattiakaivo. Matonpesu suositellaan tehtäväksi kesäaika- na, jolloin matot voi kuivattaa ulkona. Mattojen kuivaaminen kuivaushuoneessa kuormittaa kuivausjärjestelmää niin paljon, ettei sitä saa tehdä, ellei asiasta ole talokohtaisesti sovittu.
Muista siivota pesutupa käytön jälkeen. Huom! siivoa myös eläinten karvat pesukoneesta.
Suosittelemme rauhoittamaan sunnuntait ja pyhäpäivät pyy- kinpesulta. Hiljaisuuden aikana ei pyykkiä saa pestä eikä kuivata.
Kuivaushuone
Puhallin on käytössä yleensä klo 07–22. Kuivauspuhallinta ei saa käyttää yöaikana. Kuivaushuone on tarkoitettu ensisijaisesti pesutuvassa pestyille pyykeille. Oman asunnon kostumisen välttämiseksi on parempi kuivattaa myös kotona pesty pyykki talon kuivaushuoneessa, mikäli pesulan ja kuivaushuoneen käyttöohjeet tämän sallivat ja kuivaushuone on vapaa. Kuivanut pyykki on haettava pois mahdollisimman pian, jotta tilaa vapau- tuu seuraavalle käyttäjälle.
Kuivausrumpu
Kuivausrumpua saa käyttää myös kotona pestyn pyykin kuivaa- miseen samoin ehdoin kuin kuivaushuonetta. Pyykin jatkuva kuivaaminen kotona voi aiheuttaa asunnossa kosteusvaurioita, varsinkin jos ei huolehdita riittävästä tuuletuksesta.
Kerhohuone
Kerho ja askarteluhuoneiden käytöstä, järjestyksestä ja siivouk- sesta huolehtii asukastoimikunta, ellei toisin ole sovittu.
Piha- ja leikkialueet
Yhteiset talkoot ja asukkaiden omatoimisuus edistävät viih- tyvyyttä ja auttavat tutustumaan naapureihin. Leikkialueet ja välineet on suunniteltu lasten käyttöön. Kotieläinten ulkoilut- taminen näillä alueilla on ehdottomasti kielletty.
Luhti- ja rivitalojen asuntopihat/terassit
Asukkaat pitävät kunnossa omat piha-alueensa. Nurmenleik- kuuseen kiinteistöltä löytyy ruohonleikkuri, jota asukkaat saavat käyttää. Xxxx kannattaa pitää siistinä: jos JVA joutuu kunnostamaan sen, lasku tulee asukkaan maksettavaksi.
Parvekkeilla, terasseilla ja asuntopihoilla ei saa valmistaa ruokaa grillaamalla taikka muulla vastaavalla tulisijalla. Sa-
tunnainen terasseilla ja asuntopihoilla tapahtuva grillaaminen sähkögrilleillä muodostaa poikkeuksen. Grillaamisesta ei saa kuitenkaan silloinkaan aiheutua kohtuutonta savu- tai hajuhait- taa tai vaaraa naapureille tai kiinteistölle. Kerros- ja luhtitalois- sa grillaaminen parvekkeilla on kokonaan kielletty. Avotulen teko on kaikissa tilanteissa kielletty.
Terassille ja asuntopihalle ei saa rakentaa aitoja, eikä niillä saa ulkoiluttaa lemmikkejä. Asuntopihoille ei myöskään saa sijoittaa trampoliineja eikä kahluualtaita.
Saunominen talosaunassa
Saunavuoro varataan huoltoyhtiöltä. Saunavuorot ja nk. lenkki- saunat on tarkoitettu talon asukkaiden käyttöön.
Jätä sauna jälkeesi siistittynä, sellaisena kun itse haluaisit sen olevan vuorosi alkaessa. Älä käytä vastaa/vihtaa. Muista viedä vauvanvaipat ja haisevat roskat mukanasi pois.
Huomioi allergiset: älä vie yhteisiin saunatiloihin lemmikki- eläimiä. Älä myöskään käytä saunatuoksuja tai värjää hiuksiasi saunatiloissa.
Säästä suihkuvettä äläkä kastele löylyhuoneen seiniä.
Mahdollisista kosteus- tai muista vaurioista on ilmoitettava välittömästi palveluisännöitsijälle.
Omien laudeliinojen käyttö on suositeltavaa. Pukuhuonees- ta löydät tarkempia ohjeita.
JVA ASUKASOPAS 11
Pysäköinti
Autopaikkaa voit kysyä talosi huoltoyhtiöltä. Autopaikat on tarkoitettu käytössä oleville autoille, ei pitkäaikaissäilytykseen. Mikäli uusi asukas tarvitsee autopaikan, eikä niitä ole vapaana, on kahden paikan haltijan luovuttava toisesta paikasta uuden asukkaan hyväksi. Mikäli kahden paikan haltijoita on useam- pia, suorittaa huoltoyhtiö arvonnan autopaikan luovuttajasta. Paikkojen jakamisessa ovat aina etusijalla vakituisessa käytössä olevat autot.
Moottoripyörille ja mopoautoille on varattava oma autopaik- ka. Skootterit rinnastetaan tässä tapauksessa polkupyöriin. Asu- kaskokouksen päätöksellä voidaan mopoille ja skoottereille varata oma ”mopoparkki”, mikäli piha-alueelle voidaan se järjestää.
Lämpötolpan kansi on pidettävä lukittuna eikä käyttämät- tömiä johtoja saa jättää kiinni pistorasiaan. Mikäli huoltomies on poistanut tolppaan kiinni jätetyn johdon, sen saa hakea ta- kaisin huoltoyhtiöltä tai kiinteistönhoitajalta maksua vastaan.
Tarkista huoltoyhtiöltä tai huoltomieheltä, voiko parkkipai- kallasi käyttää sisätilalämmitintä. Tämä riippuu autolämmitys- verkon sulakekoosta.
Sähköautojen lataaminen on sallittua vain sitä varten osoi- tetuilla paikoilla.
Lämpötolpan muu käyttö on kielletty lukuun ottamatta au- ton imurointia. Auton lämmitysajaksi riittää kaksi tuntia; sitä pitempi aika on sähkön tuhlausta.
Ajoneuvoja ei tule pysäköidä piha-alueelle, ajoväylälle tai toisen hallinnassa olevalle autopaikalle ilman lupaa. Ohjaa vieraasi pysäköimään vieraspaikoille tai lähimmälle yleiselle pysäköintipaikalle.
Pihan liikennemerkkien vastainen pysäköinti on rangaistava teko ja siitä voidaan tehdä ilmoitus pysäköinninvalvojalle tai poliisille. Talvella väärin pysäköidyt autot haittaavat mm. lumen aurausta ja pihateiden hiekoitusta.
Toimiwta häiriötilawteissa
Mikäli talossa asuva asukas, hänen perheenjäsenensä tai vieraansa aiheuttaa muille asukkaille kohtuuttomaksi kat- sottavaa häiriötä tai epäjärjestystä omassa asunnossaan tai talon yhteisissä tiloissa:
1. Häiriöstä kärsivä naapuri käy halutessaan keskuste- lemassa asiasta häiritsijän kanssa.
2. Ellei suullinen huomautus auta, häiriöstä kärsivä tekee kirjallisen häiriöilmoituksen. Häiriöilmoitus toimitetaan suoraan palveluisännöitsijälle.
3. Palveluisännöitsijä antaa häiriöstä huomautuksen/ varoituksen häiritsevälle asukkaalle. Varoitus toimite- taan asukkaalle kirjattuna kirjeenä tai haastemiehen välityksellä. Nimettömiä häiriöilmoituksia ei käsitellä. Häiriöilmoituksen tekijän nimeä ei anneta eteenpäin.
4. Häiriön jatkuessa varoituksesta huolimatta, asuk- kaiden tulee kirjata edelleen ylös häiriötapahtumia ja toimittaa ne palveluisännöitsijälle. Häiriön vaka- vuudesta riippuen palveluisännöitsijä joko antaa toisen varoituksen tai käynnistää vuokrasopimuksen purkamismenettelyn. Laki asuinhuoneiston vuokrauk-
Joissakin kiinteistöissä pysäköintiä valvoo yksityinen pysäköinninvalvontayritys. Pysäköinnin valvojan kirjoittamat valvontamaksut ovat laillisia ja sitovia. Maksu voidaan periä tarvittaessa oikeusteitse. Jatkuva väärin pysäköinti voi johtaa myös vuokrasopimuksen purkamiseen ja häätöön.
Ajoneuvolla ajo pihateillä ja jalkakäytävillä on kielletty vält- tämätöntä hälytys- ja huoltoajoa lukuunottamatta. Todellinen huoltoajo tulee voida osoittaa kyltein tai valoin.
Asuntovaunujen, matkailuautojen, kuorma-autojen, suurien pakettiautojen, veneiden, peräkärryjen ja moottorikelkkojen pysäköiminen ja säilyttäminen kiinteistön alueella on kielletty. Tämä koskee myös merkattuja ja maksettuja paikkoja. Myös käytöstä poistettujen ja kilvettömien ajoneuvojen säilyttämi- nen pihoilla ja pysäköintialueilla on kielletty. Poiskuljettamisen kustannuksista vastaa ajoneuvon haltija.
Autojen tyhjäkäyttö on kielletty. Minkäänlaisia ajoneuvoja ei saa korjata tai pestä kiinteistöjen pihoissa.
sesta edellyttää ainoastaan yhden varoituksen antamista häiritsevälle asukkaalle.
5. Jos varoitukset eivät ole vaikuttaneet asukkaan häiri-
köintiin, palveluisännöitsijä lähettää hänelle vuokra- sopimuksen purkamisilmoituksen. Purkamisilmoituk- sessa kerrotaan, milloin asunnon tulee olla tyhjä ja vuokranantajan käytössä.
6. Mikäli asukas kiistää aiheuttaneensa häiriötä ja sa- malla kiistää vuokranantajan vuokrasopimuksen pur- kamisen, asia viedään käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeuden istuntoon tarvitaan vähintään kaksi todistajaa. Oikeusprosessi kestää 2–3 kuukautta.
7. Oikeuden häätöpäätöksellä ulosottoviranomaiset häätävät asukkaan. Häiriöilmoituslomakkeita saa JVA:n toimistolta, JVA:n nettisivuilta tai asukastoimi- kunnan puheenjohtajalta.
12 JVA ASUKASOPAS
⮘svwwow
HOITAMINEN
Asukkaan on hoidettava asuntoaan huolellisesti. Asun- non vahingoittumisesta on ilmoitettava viipymättä tai muutoin asukas joutuu itse vastaamaan laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta. Erityisesti kylpyhuoneen pin- noitteiden ja kalusteiden kuntoa tulee valvoa.
JVA:n on puolestaan pidettävä kiinteistö ja asunnot asuin- kelpoisessa kunnossa. JVA:lla on oikeus asunnon kunnon tar- kastamiseen myös asumisaikana.
Xxxxxx on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän, hänen perheensä jäsen tai hänen luvallaan asunnossa oleskeleva henkilö tahallisesti tai laiminlyönnillään tai muulla huolimatto- muudellaan aiheuttaa asunnolle.
Asunnossa tupakoinnin aiheuttamat siivous- ja korjauskulut peritään asiakkaalta täysimääräisinä.
Palveluisännöitsijän kanssa sovittuaan asukas voi tehdä asunnossaan pintaremontin ja muita korjauksia. Asumisen aikaiset remontit tehdään joko asukaspisteillä tai asukkaan omalla kustannuksella. Remonttiluvan antamisen edellytyksenä on, että korjaukset tehdään ammattitaitoisesti.
Jos asunto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, on siitä il- moitettava huoltoyhtiölle, jolle on myös varattava mahdollisuus päästä asuntoon.
Parveke ja ulko-ovi
Parvekkeet ovat osa talon julkisivua, joten ne tulee pitää puh- taana ja siistinä. Parveke ei ole tarkoitettu näkyvään pyykkien kuivattamiseen eikä varastotilaksi. Kaikenlaiset talon julkisivuun vaikuttavat yllimääräiset suojarakennelmat ovat kiellettyjä. Näkö- suojaksi voi laittaa vain kevyen kukkaristikon. Tomuttaminen parvekkeelta on kielletty. Märät parvekematot hautovat maalin
Lännitys
Taloissa, joissa on vesikeskuslämmitys, on termos- taattiset patteriventtiilit säädetty määrättyyn asen- toon, jossa termostaatti pitää huoneen lämpötilan tasalämpöisenä. Patterien pintalämpötila vaihtelee termostaattisäädöstä johtuen haalean ja lämpimän välillä.
Sopivin huonelämpötila on tutkimusten mukaan noin+20/+21 C. Parhaat yöunet saa vähän viileäm- mässä, noin +19 C lämpötilassa.
Vinkkejä energian säästämiseksi:
• Asunnon normaali lämpötila 20–21 °C on useim- mille sopiva oleskelulämpötila. Tällöin huoneil- man suhteellinen kosteus on myös korkeampi ja miellyttävämpi.
• Vedä verhot tai sälekaihtimet pimeän ajaksi ikkunoiden eteen estääksesi lämmön säteilyn ulos. Älä kuitenkaan peitä termostaatteja pitkillä verhoilla, äläkä aseta niiden eteen huonekaluja, jotta lämpö pääsee kiertämään huoneeseen.
• Jos asunnon tai jonkin huoneen lämpötila nousee liikaa, älä päästä ylilämpöä pois tuulettamalla, vaan säädä pattereiden lämpötila alhaisemmaksi.
• Mikäli lämpötila laskee pakkasella epämiellyttä- vän alhaiseksi, ota yhteyttä huoltoyhtiöön.
irti lattiasta, minkä vuoksi ne on nostettava sateen jälkeen kuivu- maan. Ruoanvalmistus parvekkeella on kielletty.
Asunnon ulko-ovi on osa asuntoa, joten myös sen siistinä pitäminen on asukkaan tehtävä.
Seinä- ja kattokiinnitykset
Seinien sisällä kulkee sähkö- ja vesijohtoja. Älä poraa tai naulaa sähkö- ja puhelinpisteiden äläkä sähkökatkaisijoiden ympärillä tai ylä- ja alapuolella, koska voit vahingoittaa seinän sisällä kulkevia sähköjohtoja. Betoniseinissä sähköjohdot on asennet- tu muoviputken sisään. Asennussuunta on yleensä pistorasiasta tai katkaisijasta pystysuoraan ylös tai alas. Levyseinissä käyte- tään putketonta asennusta ja sähköjohto voikin kulkea myös vaakasuoraan.
Jos asunnossa on seinän sisään liukuvia liukuovia, älä poraa kiinnikkeitä liukuovella varustettuihin seiniin.
Kalusta asuntosi ensin jotakuinkin lopulliseen asuun ja jätä taulujen kiinnittäminen viimeiseksi. Näin vältät turhien reikien tekemisen. Kiinnitystavan valinta riippuu sekä seinärakenteesta että ripustettavan esineen painosta. Taulu-tv:n kiinnitys vaatii erityistä huolellisuutta ja oikeantyyppistä kiinnikettä.
Seuraavassa on esitetty muutamia tavallisimpia kiinnitysme- netelmiä ja rautakauppiaat antavat tarvittaessa mielellään lisäoh-
Ilman tulee kiertää vapaasti patterin ympärillä, jotta patterin lämpö sekoittuu tehokkaasti huoneilmaan.
Mikäli patterin takana on raitisilma- venttiili, sitä ei saa peittää tai muuten tukkia.
Termostaattia ei saa peittää.
Pitkillä verhoilla tai kuivamaan laitetuilla vaatteilla peitetty termostaatti ei toimi oikein.
JVA ASUKASOPAS 13
Kysy tarvittaessa
JV⮘:w tetwisestä
ripvstvswevvoja
isäwwöiwwistä.
jeita sekä tietoja vaihtoehtoisista menetelmistä. Tutustu myös kiinnikepakkauksen ohjeisiin.
Poranterän ympärille kan- nattaa laittaa kierros esim. eris- tysnauhaa merkiksi riittävästä poraussyvyydestä. Puhdista poranreikä irtonaisesta betoni-
pölystä ennen tulpan upotusta.
Kiinnitykset pesutiloissa
Pesutiloissa porauksia ei tule tehdä ollen- kaan, sillä kiinnitysreikä puhkaisee seinässä olevan vesieristeen. Pesuhuoneen seinien sisällä voi kulkea myös vesijohtoja. Kevyille esineille, kuten esimerkiksi saippuateline, voidaan käyttää erilai- sia tarrakiinnikkeitä.
Kiviseinäkiinnitykset
Tavallisin kiinnitystapa betoniseinään on nylontulppa ja siihen sopiva ruuvi. Tulpan upotusta varten porataan seinään kohti- suoraan reikä iskuporakoneella. Terinä käytetään kovametal- likärkisiä kiviseinäteriä. Tulpan ja ruuvin koko määräytyvät ripustettavan esineen painon mukaan.
Oikeankokoisen poranterän, sekä tulppiin soveltuvien ruu- vien valintaan saat apua rautakaupoista.
Voit myös käyttää ohjeena alla olevaa taulukkoa. Kirjain U tulpan kokonumeron edessä tarkoittaa Upat-tulppaa. Valmis- tajia on useita ja tulppien pituudet voivat hieman vaihdella, mutta minimi poraussyvyys on aina 5–10 mm:ä tulpan pituutta suurempi ja poranterän halkaisija on sama kuin nylontulpan.
Tulppa | Tulpan pituus (mm) | Poranterän Ø (mm) | Minimi poraus- syvyys (mm) | Ruuvin Ø (mm) |
U4 | 20 | 4 | 25 | 2,0–3,0 |
U5 | 25 | 5 | 30 | 2,6–4,0 |
U6 | 30 | 6 | 35 | 3,5–5,0 |
Minimi poraussyvyys tarkoittaa reiän syvyyttä kiinteässä kiviainesmateriaalissa.
Kiinnitykset kipsilevyseinään
Huoneiden väliseinät ovat pääosin metallirunkoisia kipsilevysei- niä. Yleinen harhaluulo on se, ettei kipsilevyseinään voida tehdä ripustuksia. Näin ei asia kuitenkaan ole, vaan rautakaupoista on saatavilla useita erilaisia kipsilevyille sopivia kiinnitintyyppejä. Suositeltavimpia kiinnikkeitä ovat muoviset itseporautuvat levy- ankkurit, jotka eivät vaadi reiän poraamista eivätkä vahingoita seinän sisällä mahdollisesti kulkevia sähköjohtoja.
Kiinnitykset kattoon
Ripustuksia kattoon ei suositella, mutta mikäli se kuitenkin on välttämätöntä, tulee huomioida seuraavat ohjeet:
Hyvin kevyet esineet voidaan ripustaa betonikattoon nylon- tulpan ja silmukkaruuvin varaan. Silmukkaruuvin vahvuuden tulee mahdollisimman suuri, mutta kuitenkin käytettävään tulppaan sopiva (ks. taulukon vaihteluväli). Poratkaa kiinnitys- reikä varovasti tasoitekerroksen läpi betoniin siten, että porako- neesta on aluksi isku poiskytkettynä. Näin menetellen tasoite ei irtoile tarpeettomasti reiän ympäriltä.
Ruuvin kiertämisessä paikoilleen voidaan käyttää apuna esimerkiksi silmukan läpi työnnettyä meisseliä. Kiinnikkeitä hankkiessanne kannattaa mainita myyjälle käyttötarkoitus ja ripustettavan esineen paino, jolloin hän osaa määritellä sopivat kiinnikkeet.
Ovisilmät ja turvalukot
Asunnon oveen voidaan palveluisännöitsijän luvalla asentaa varmuuslukko ja ovisilmä. Varmista että asentaja on ammat- titaitoinen henkilö, sillä asukas on korvausvastuussa, mikäli asennus menee pieleen. Yksi varmuuslukon avain on toimitetta- va huoltoyhtiöön tai talonmiehelle.
Miten säädät huoneiston lämpötilaa?
Oikea sisälämpötila:
• parantaa ilman laatua
• vähentää talvella ilman kuivuuden tunnetta
• estää osaltaan pölypunkkien lisääntymistä
Sisälämpötilan yleiset ohjearvot ovat:
• keittiö, olohuone ja makuuhuone: 20–21 °C
• pesuhuone: 22 °C
• WC, kodinhoitohuone: 19–21 °C
• eteinen, vaatehuone: 17–19 °C
JVA:n asunnoissa lämpötila pyritään säätämään oleskelutiloissa 21–22 asteen välille.
Sopivaa huonelämpötilaa haettaessa on hyvä muistaa nyrk- kisääntö: Yhden asteen pudotus huoneenlämpötilassa vähentää lämmityslaskua 5%.
Patterilämmitys
Termostaattien patteriventtiilejä voidaan säätää säätönuppien sallimissa rajoissa, mutta säätönuppeihin mahdollisesti asen- nettujen rajoittimien asentoa ei saa muuttaa. Jos näitä sää- töjä muutetaan, menee koko talon tasapainotettu järjestelmä sekaisin ja joudutaan suorittamaan uusi lämmönsäätö, joka on vaivalloista ja kallista.
Säädä patterin lämpöä pienemmälle, jos on kuuma. Älä tuu- leta lämpöä ulos. Patterin tulee olla viileä, varsinkin leudoilla säillä, jos huoneessa on muuten lämmintä. Verhoja tms. ei saa sijoittaa patterin tai termostaatin eteen, sillä silloin lämpötila määräytyy verhon taustailman mukaan. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille esteettä. Poista verho patterin termostaatin edestä, jotta ko. termostaatti pystyy aistimaan tarvittavan lämmitystarpeen.
Muista, että kätesi lämpötila on noin +35 °C. Se aistii esim.
+30 °C:een patterin kylmäksi, mutta tosiasiassa tämä patteri vielä lämmittää +21 °C:sta huonetta. Mikäli vain patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, pitää patteri ilmata. Ilmaustarvetta kuvaa myös patterista kuuluva loriseva ääni. Huoltomies tekee ilmauksen.
Mikäli vain patterin yläosa on lämmin, toimii patteriventtiili oikein. Kun toisella kädellä tarttuu patteriin tulevaan johtoon ja toisella patterista lähtevään johtoon, voi pienenkin lämpötila- eron aistia kädellä. Tällöin vesi virtaa.
Seuraa huonelämpötiloja. Ilmoita myös patterin vesivuodos- ta heti isännöitsijälle sekä huoltoliikkeelle. Patteritermostaattia voi ruuvata kesällä kymmenkunta kertaa kiinni ja auki sen jumittumisen estämiseksi.
14 JVA ASUKASOPAS
Lattialämmitys
Uudemmissa asunnoissa voi olla vesikiertoinen lattialämmitys, jota ohjataan asuinhuoneiden seiniin asennetuilla termostaa- teilla. Termostaatit pitävät asunnon lämpötilan tasalämpöisenä. Lattialämmitys on matalalämpöjärjestelmä, joten se ei tunnut ”kuumalta” jalan alla. Lattian pintalämpötila on korkeimmil- laankin noin 27 astetta. Lattialämmityksellä saadaan tasainen ja vedoton lämmönjako huoneisiin. Lattiaan ei saa porata reikiä, etteivät putket vahingoitu.
Pintalämpötilat
Lämpöä säteilee huoneiston sisäpinnoille mm. lämmityslaitteis- ta, sähkölaitteista ja huoneistossa olevista ihmisistä. Ikkunois- sa, nurkissa ja kulmissa sekä muilla katvealueilla pintalämpö- tilat ovat alhaisemmat kuin esim. seinäpintojen keskialueilla.
Tämä johtuu siitä, että kulmat saavat puolet ja nurkat vain neljänneksen siitä nettosäteilylämmöstä, joka kohdistuu es- teettömään seinä- tai lattiapintaan. Suuret huonekalut estävät myös säteilylämmön siirtymistä varjostamilleen pinnoille.
Pintalämpötilat saattavat normaalisti olla tietyissä olosuh- teissa huonelämpötilaa matalampia. Esimerkiksi tilanteessa, jolloin ulkona paukkuu -25 °C pakkanen ja sisäilman lämpötila on +21 °C, saattaa pintalämpötila normaalisti laskea ulkoseinän ja lattian yhtymäkohdassa jopa +10 °C:een (mikäli lattiaan ei ole rakennettu lämmitysjärjestelmää).
Huoneilman ja pintalämpötilojen väliset erot ovat normaa- leja fysikaalisia ilmiöitä. Kyseessä ei siis aina ole suunnittelu- tai rakennusvirhe, kun pinta tuntuu kosketeltaessa viileältä.
Kesäajan ylilämpötilat
Sisälämpötilat saattavat kesäaikana nousta epämiellyttävän korkeiksi. Lämpötilan nousu on melkein yksinomaan auringon säteilyn ansiota. Siksi ensimmäinen jäähdytystoimenpide on estää auringon säteilyn sisälle tulo. Käytettävissä olevista kei- noista tehokkain on ikkunan välissä olevat, suljetut säleverhot.
Seuraava toimenpide on yöaikainen tuuletus. Hellekau- dellakin ulkoilman lämpötila laskee öisin 10 °C:n tuntumaan. Huoneisto kannattaa tuulettaa ikkunoiden ristivedolla öisin. Mikäli asunnossa on ilmanvaihtokone, se kannattaa laittaa yöksi tehostusasentoon. Ulkoilman lämpötila viilenee hieman ennen puoltayötä, on viileimmillään hieman auringon nousun jälkeen ja jäähdyttää huoneistoa vielä pitkälle aamuun.
Jos asunnossa on lasitettu parveke, parvekelasit kannattaa helteiden aikana pitää pysyvästi auki, jotta ilma pääsee vaih- tumaan parvekkeella. Muutoin lämpö kertyy parvekkeelle ja lämmittää asunnon seinää ja rakenteita.
Halutessasi voit myös turvautua tuulet- timeen tai siirrettävään viilenninlaitteeseen.
Vetäätö taitista
ovista?
Ongelmaa ei ratkaista sisä- lämpötiloja nostamalla, vaan tiivistämällä vuotokohdat.
Tarpeetonta lämmönhukkaa voit välttää seuraavasti:
• Tarkista ikkuna- ja ovitiivis- teiden kunto vuosittain hyvissä ajoin ennen talven tuloa.
• Tuuleta huone muutaman minuutin ristivedolla.
• Tarkista kotoa lähtiessäsi, että ikkunat ja ovet ovat kiinni.
Ilmanvaihto Kiinteistön ilmanvaih- to toimii koneellisesti joko normaali- tai tehostetehoilla. Ilman- vaihdon tehoa voidaan ohjata asukkaiden tarpeet huomioiden. Ilmanvaihto toimii aina vähintään nor- maaliteholla. Useim- miten ilmanvaihto on säädetty toimimaan ruoanlaittoaikoina tehosteteholla.
Jos huoneistossasi on huoneistokohtainen ilmanvaihto, on
se pidettävä aina vähintään 1-asennossa. Normaali asento huo- neistossa oleskeltaessa on 2. Ruuanlaiton ja suihkussa käynnin aikana on suositeltavaa käyttää asentoa 3 tai 4. Tarkista kuiten- kin huoneistossasi olevat huoneistokohtaiset ohjeet.
Koneellinen ilmanvaihto riittää yleensä tuuletukseen. Katolla oleva huippuimuri imee asunnoista ilmaa keittiössä,
Ikkunan yläpuolella (suodatettu tuloilma)
Patterin takana
Ikkunan yläkarmissa
kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa olevien poistoventtiilien kaut- ta. Raitista ilmaa
virtaa ikkunoiden yläpuitteista tai raitisilmaventtii- lien kautta. Näitä tuloilman reittejä ei saa tukkia!
Poistoventtiilit on säädetty siten, että poistuvat ilmamäärät ovat oikeat. Venttiilien säätöjä ei saa muut- taa koska silloin
Raitisilmaventtiilien
mahdollisia sijaintipaikkoja
Mitew saat rvoawtäryt vähewenääw?
• Poistoilmaventtiilit toimivat tehokkaammin, kun keittiön ikkuna pidetään kiinni. Tarvittaessa voit avata ikkunan jossakin muussa huoneessa korvausilman saamisen varmistamiseksi.
• Huoneiston keittiön liesikuvun rasvasuodatin kannattaa pestä mielellään kerran kuukaudessa vedellä ja astian- pesuaineella tai astianpesukoneessa.
• Myös raitisilmaventtiilien pöly tulee poistaa imurin pehmeällä suulakkeella tai kuivalla harjalla.
Liesituuletti- men metallisen rasvasuodat- timen pesu on monelle uusi, mutta hygienian ja paloturval- lisuuden takia tärkeä asia. Sen voi tehdä vaikka perusteellisten keittiösiivousten yhteydessä.
JVA ASUKASOPAS 15
koko talon ilmanvaihto menee sekaisin. Ellei ilmanvaihto toimi, on yleensä syynä se, että poistoventtiilit ovat tukkeutuneet tai tukittu.
Poistoilmakanavistoon liitettäviä liesituulettimia ei saa asentaa jälkikäteen.
Laitteiden puhdistus
Poistoventtiilien rungon ja lautasen väliin, usein vain muutaman millimetrin rakoon kertyy helposti pölyä ja keittiössä myös ras- vaa. Siksi on hyvin tärkeää, että venttiilit puhdistetaan riittävän usein esim. harjalla ja pesuaineliuoksella. Tätä varten venttiilit irrotetaan kehikkoineen kiertämällä kehikkoa vastapäivään
¼ kierrosta. Puhdistettaessa venttiilin säätöä ei saa muuttaa!
Sähkölaitteet
Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa suorittaa vain vi- ranomaisten valtuuttama asentaja. Asukkaan tulee itse vaihtaa lamput ja palaneet sulakkeet tai vaihtoehtoisesti käyttää siihen asukasetupisteitä.
Kylpyhuoneen pistorasiat ja useimmat keittiön pistorasiat ovat suojamaadoitettuja. Näihin voidaan kytkeä vain maadoite- tun tai suojaeristetyn kojeen pistotulppa.
Kosteissa tai ulkotiloissa ei saa käyttää sähkölaitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan. Esim. sisäkäyttöön tarkoi- tettujen jouluvalojen käyttö parvekkeella siten, että johto on vedetty sisältä, on hengenvaarallista.
Mitään kylpyhuoneen pistorasiaa ei saa käyttää suihkun tai kylvyn aikana.
Xxxxx on kytketty kiinteästi sähköverkkoon. Kytkennän saa irrottaa vain sähköasentaja. Liesi ja uuni on puhdistettava sään- nöllisesti, jotta ne toimisivat tehokkaasti.
Kylmäkalusteet vaativat hoitoa
Jääkalusteet kannattaa sulattaa kerran kuussa, jos niissä ei ole automaattisulatusta. Pakastelokero pitää sulattaa myös sään- nöllisesti, muutoin sähkönkulutus nousee ja pakastelokero voi jäätyä kiinni ja jopa rikkoutua.
Sulatusveden poistoputkisto tukkeutuu usein. Varmista, että poistoputki on avoinna, jottei sulatusvesi valu lattialle. Se voi aiheuttaa keittiön lattialle kosteusvaurion. Ellet osaa avata tukkeutunutta poistoputkea, kysy neuvoa huoltomieheltä.
Muista puhdistaa pölystä myös jääkalusteen takana oleva putkisto ja lattialla seisovan jääkaapin lattiatila. Jääkaappi on puhdistuksen ajaksi siirrettävä paikoiltaan. Muista irrottaa pistotulppa ensin.
Antennilaitteet
Kaikkien lisäantennilaitteiden, kuten satelliittiantennien, asen- tamiseen on pyydettävä palveluisännöitsijältä lupa.
Vesikalusteet
Vuotavasta hanasta tai jatkuvasti valuvasta WC-säiliöstä on ilmoitettava välittömästi huoltoyhtiölle.
Viemärilaitteet
Viemäreihin ei saa huuhtoa ruoanjätteitä tai kahvinporoja. WC:n viemäriin ei saa heittää siteitä, vaippoja, kissanhiekkaa tai mitään esineitä, koska seurauksena on usein tukkeutumi- nen. Viemärin avaamisesta laskutetaan asukasta.
Asukkaan tulee puhdistaa lattiakaivot ja hajulukot. Jos asun- nossa tuntuu viemärin haju, saattaa syynä olla lattia kaivon kuivu- minen. Hajulukko saadaan toimimaan laskemalla vettä viemäriin.
Pesukoneliitännät
Pesukoneiden asennuskustannuksista vastaa asukas. Jos asun- nossa ei ole pyykinpesukone tai astianpesukone liitäntävalmiut- ta, ei niitä saa asuntoon asentaa. Kaikki liitäntätyöt tulee teettää LVI-asentajalla. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen tulee olla paineen- kestäviä. Pesukonehanan yhteydessä on aina oltava takaisku- venttiili (imusuoja). LVI-asentajan asennustodistus kannattaa säilyttää mahdollisen vesivahingon varalta. Virheellisesti liitetyn pesukoneen aiheuttamista vuotovaurioista vastaa asukas. Myös- kään vakuutus ei niitä kata. Lisäksi kaikkiin astianpesukoneisiin tulee asentaa tulee asentaa vuotosuoja laitteen alle.
Kun pesukone ei ole käytössä, sulje täyttöhana, koska jat- kuva vedenpaine voi rikkoa vesiletkun ja aiheuttaa vesivuodon. Astianpesukone tulee asentaa keittiökalusteita rikkomatta.
Puretut kalusteet säilytetään asunnon irtaimistovarastossa ja ne on pois muuttaessa asennettava paikoilleen. Erilliset hanat jätetään paikoilleen ja poistoputket tulpataan.
Kylpyhvoweew ja savwaw hoito-ohjeet
Kosteusvaurioille eniten altis huonetila on kylpyhuone. Siksi kannattaa
• suihkun jälkeen kuivata lattia esim. lastalla ja jättää kylpyhuoneen ovi raolleen kuivumisen tehostamiseksi.
• pestä suihkuverho säännöllisesti (jokapäiväisessä käytössä kerran kuukaudessa) lämpimällä vedellä, puhdistusaineella ja harjalla. Suihku ja pesutilojen seinät ja lattia on syytä pestä pesuaineella kerran kuukaudessa.
• märkätiloihin ei saa asentaa kuivatilojen kaappeja tai muita kalusteita jotka kostuessaan altistuvat homeelle.
• pyykin pesuun ja kuivaamiseen suositellaan kiinteis- tön pesulaa, kuivaushuonetta ja kuivausrumpua, sillä jatkuva pyykin kuivattaminen kylpyhuoneessa voi aiheuttaa kosteusvaurioita.
Jos asunnossasi on sauna:
• Huolehdi siitä, että kiuas on päällä vähintään puoli tuntia viimeisen saunojan jälkeen, jotta sauna kuivaisi.
• Saunomisen jälkeen on ilmastointia käytettävä vähintään puoli tuntia täydellä
teholla.
• Tuuleta riittävästi esimerkiksi tuuletus- ikkunan kautta.
• Keraamisten kiuas- kivien käyttö on kielletty.
• Asukkaan tulee itse huolehtia kiuas- kivien vaihdosta.
16 JVA ASUKASOPAS
ASUMISTURVALLISUUS
Ilmoita viat
Asukkaan on ilmoitettava huoltoyhtiölle havaitsemistaan huo- neiston tai kiinteistön muissa tiloissa olevien osien vahingoit- tumisesta, kuten rikkoutuneesta ikkunasta, hissistä, sähkölait- teesta tai vesivuodosta.
Ilmoitus on tehtävä heti, jos vika tai vahinko aiheuttaa vaaraa tai voi jatkuessaan aiheuttaa lisävahinkoa. Asukas voi joutua korvaus-
velvolliseksi viasta, josta ei ole tehnyt ilmoitusta. Tarkkaile myös ilmanvaihto,
lämmitys ja WC:n huuhtelulaitteiden sekä vesihanojen kuntoa. Ilmoita
Mvistathaw, että vitailnoitvtsew voi tehdä sähtöisesti osoitteessa
www. xxx.xx!
vioista ja puutteista huoltoyh- tiöille.
Huoltopäivystys
Talon ilmoitustaululta tai
Lastew tvrvallisvvs
Vuosittain moni lapsi loukkaa itsensä juuri kotona touhutessaan. Riskejä voi vähentää omatoimisesti:
• Ikkunoihin ja parvekeoviin kannattaa asentaa lapsen turvaksi rajoitinketju tai kaksiotetoimin- toinen haka.
• Huonekalut tulee sijoittaa siten, ettei lapsi pääse kiipeämään ikkunaruutua vasten.
• Tarkasta asuntosi lieden lapsilukon toimivuus.
• Mikäli liedessä ei ole lapsilukkoa, suosittelem- me turvareunan hankintaa.
• Käyttämättömät pistorasiat on lapsi- perheissä syytä varustaa suojatulpilla.
• Lääkkeet on parasta säilyttää lukitussa lääke- kaapissa.
• Puhdistusaineet ja kemikaalit täytyy pitää lasten ulottu- mattomissa.
• Lapsille turvallisimpia leikkipaikkoja ovat oman pihan leikkialueet, puistot ja urheilukentät. Ajotiet, parkkipaikat ja rakennus- työmaat ovat vaarallisia paikkoja lapsille.
ulko-ovilta löydät huoltoyhtiön päivystysnumeron, johon voit
soittaa iltaisin tai viikonloppuisin sellaisista tehtävistä, joita ei voi
Avain hukassa?
siirtää seuraavaan päivään.
Huoltopäivystys auttaa myös, jos avain on hävinnyt tai jää- nyt väärälle puolelle ovea. Aukaisun pyytäjän henkilöllisyys
tarkastetaan, hänen tulee luonnollisesti olla asunnossa kirjoilla. Päivystäjä perii oven aukaisusta maksun.
Huomioithan, että jos kadotat avaimen, sinun täytyy poismuuttotilanteessa varautua maksamaan asunnon lukoston sarjoitus. Palautettavien avainten pitää olla alkuperäisiä, myös nk. Exec-avainten. Sarjoitusten hinnat löydät asiakaslaskutus- hinnastosta tämän oppaan lopusta.
Ulko-ovi kannattaa takalukita mikäli mahdollista, kun asunto jää tyhjäksi. Tarpeen tullen huoltomies neuvoo, miten tämä tehdään.
Vakuutukset
Kiinteistön täysarvovakuutus korvaa kiinteistölle aiheutuneet vahingot, mutta asukkaan irtaimistoon kohdistuneita vahinkoja ei tavallisesti korvata. Esim. tulipalon savuhaittojen asukkaan irtaimistolle aiheuttamat vahingot eivät kuulu kiinteistön täysarvovakuutuksen piiriin. Samoin myöskään vesivuodon aiheuttamia vahinkoja esim. huonekaluille ei korvata. Näiden vahinkojen varalle kehotamme ottamaan kotivakuutuksen.
Huom! Suihkuun meneminen päihtyneenä lisää vesivahinko- riskiä. Lattiakaivon päälle tuupertunut aiheuttaa veden tulvimi- sen huoneistoon ja alakerroksiin. Vahingon korjaaminen tulee kalliiksi ja korvaaminen jää vahingonaiheuttajalle.
Mitään arvotavaraa ei kannata säilyttää kellari- , ullakko- tai pihavarastossa. Muista myös, että lämmittämättömässä ullakko- tai pihavarastossa ei kosteudelle altis tavara säily.
Palovaroitin
JVA on varustanut jokaisen asuntonsa palovaroittimella, asukkaan vastuulla on vaihtaa paristo ja huolehtia siitä, että palovaroitin on toimintakunnossa. Isommissa asunnoissa palo- varoittimia on useampia.
JVA ASUKASOPAS 17
⮘svttaaw
KORJAUSVASTUUT
Korjausten ja huoltojen suorittajasta ja maksajasta saattaa esiintyä epätietoisuutta. Pääsääntö on, että kiinteistön ulko- ja sisäpuoliset korjaustyöt kuuluvat JVA:lle, silloin kun kyseessä on ns. normaali kulumisesta aiheutuva korjaus. Jos korjaus
tai huolto joudutaan tekemään asukkaan omasta tai vieraansa tuottamuksesta johtuen, niin kustannusvastuu on asukkaalla. Asukas vastaa hankkimistaan lisävarusteista ja muista asumis- tason kohottamiseen liittyvistä korjauksista ja huolloista.
Asunnon muutostöihin kuten esimerkiksi ovisilmän, turva- lukon, sälekaihtimien ja kiinteiden kalusteiden asentamiseen on pyydettävä palveluisännöitsijän lupa. Kiinteät asennukset on jätettävä asuntoon korvauksetta. Luvatta tehtyjen asennusten
jälkien korjaamisesta voidaan laskuttaa lähtevää asukasta.
Huomaa, että
DC-Fixin ja muiden vastaavien sisus- tusmuovien käyttö huoneiston “ehosta- miseen” on kielletty ilman isännöitsijän lupaa.
Alla olevassa luettelossa ovat tyypillisimmät asukkaan vastuulla olevat korjaukset, huollot ja hankinnat.
Ota epäselvissä tapauksissa yhteys palveluisännöitsijään.
Tarkempia tietoja kiinteistökohtaisesta käytännöstä ja mah- dollisista yhtiön materiaaleista omatoimisiin remontteihin saat myös palveluisännöitsijältä.
Avaimet ja lukot:
• Lisäavaimet *
• Huoneiston ulko-oven lukon sarjoitus **
• Turvalukon hankinta, asennus ja huolto **
• Varmuusketjun hankinta ja asennus
Ikkunat ja ovet:
• Ikkunan irtopainike
• Ovisilmän hankinta ja asennus ** / ***
• Sälekaihtimien hankinta ja asennus ***
• Saranoiden ja lukkojen voitelu
• Verhonpidikkeet
Lämmitys ja ilmanvaihto:
• Poisto- ja korvausilmaventtiilien puhdistus
• Liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus
Vesi- ja viemärilaitteet:
• Pesualtaan tulppa
• Pesukoneliitännät ***
• Lattiakaivojen puhdistus
• Hajulukkojen puhdistus
• Vesihanojen poresuuttimien puhdistus
• Mahdollisten vuotojen tarkkailu ja ilmoittaminen
Koneet ja laitteet:
• Palovaroitin on asukkaan vastuulla
• Sulakkeiden hankinta ja vaihto
• Kylmäkalusteiden puhdistus (huom. lauhdutin ja sulamis- vesiputki)
• Lamppujen sekä sytyttimien hankinta ja vaihto
• Jääkaapin ja uunin lamppujen hankinta ja vaihto
• Ovisummerin paristojen hankinta ja vaihto
• Antennijohto
• Asuntokohtaisen saunan kiuaskivien hankinta ja vaihto
Erityistä rivi-, pien- ja pienkerrostaloissa
• Oven edustan puhtaanapito, lumityöt ja liukkaudentor- junta
• Asuntopihan puhtaanapito, nurmi- ja lumityöt sekä liuk- kaudentorjunta
Muut:
• Parvekkeen vedenpoistoaukon puhdistus
• Pysäköintiruudun lumityöt ja liukkaudentorjunta
• Lumityöt parvekkeen ja terassin osalta
* Ota yhteyttä huoltoon
** Sovittava palveluisännöitsijän kanssa
*** Työn saa tehdä vain ammattilainen tai asiantuntijaliike / Sovittava palveluisännöitsijän kanssa.
18 JVA ASUKASOPAS
18 JVA ASUKASOPAS
⮘siataslastvtvshiwwasto
JVA:lla on käytössä asiakaslaskutushinnasto. Asukkaalta peritään hinnaston mukaiset korvaukset, mikäli asukas on rikkonut tai hoitanut huonosti hallinnassaan olevaa asuntoa.
Hinnasto vastaa keskimääräisiä kustannuksia ja JVA pidättää itselleen oikeuden hinnantarkastuksiin.
Toimenpiteet, joita ei ole hinnastossa mainittu, peritään toteutuneiden kustannusten mukaisesti.
Laskutuslisä 5 € | Kiintokalusteet asennettuina | ||
Avaimet ja lukitus | Huonekaapin oven uusiminen | 130 € | |
Lukon sarjoitus | Keittiökaapin oven uusiminen | 130 € | |
Abloy Locker | 100 € | Keittiölaatikoston etulevyn uusiminen | 60 € |
Abloy Classic | 200 € | Eteisnaulakko | 100 € |
Abloy Profile | 250 € | Keittiön työtaso €/jm | 150 € |
Abloy Exec ja Sento | 300 € | ||
Abloy Protec | 350 € | ||
Abloy Optima | 330 € | Kodinkoneet asennettuina | |
Kaba | 250 € | Kodinkoneiden korjaus/h ** | 50 € |
Asunnon ja parkkihallin kulkulätkä (tag) | 110 € | Jääkaappi, matala | 400 € |
Lisäavain/kpl | 35 € | Jääkaappi, korkea | 600 € |
Pakastinkaappi, korkea | 600 € | ||
Asunnon siivous * | Jääpakastinkaappi, korkea | 600 € | |
1h + k | 300 € | Astianpesukone | 450 € |
2h + k | 350 € | Liesi | 350 € |
3h + k | 400 € | Turvaliesi | 400 € |
4h + k | 450 € | Uunipelti | 50 € |
5h + k | 500 € | Jää- ja pakastinkaapin laatikko | 50 € |
Jääkalusteen sulatus/siivous/krt | 40 € | ||
Lieden ja taustan puhdistus/krt | 50 € | LVIS-laitteet asennettuina | |
Lattiakaivon puhdistus/krt | 30 € | Lämpötila-anturi | 100 € |
Hajulukon puhdistus/krt | 40 € | Patteritermostaatti | 60 € |
Ilmanvaihtoventtiilin puhdistus/krt | 30 € | WC:n istuin | 500 € |
Liesikuvun rasvasuodattimen pesu | 30 € | WC-istuimen vesisäiliö | 200 € |
WC:n/kylpyhuoneen siivous/krt | 150 € | WC-istuimen kansiosa | 70 € |
Asunnon tyhjennys/h | 45 € | Lavuaari | 170 € |
Pyykin-/astianpesukoneen poiskuljetus | 100 € | Astianpesukoneen liitännän tulppaus | 50 € |
Minimityhjennysveloitus (esim. häkkikomeron tyhjennys) | 250 € | Valokytkin/pistorasia/kattorasia/kpl | 70 € |
lisähinta useammasta laitteesta/kpl | 10 € | ||
Palovaroitin | 30 € | ||
Huoneistokorjaukset | Palovaroittimen/ovikellon paristot | 10 € | |
Lattiapinnoitteen uusiminen/huone | 550 € | ||
Lattialistat/huone (edellisen yhteydessä) | 100 € | Lamput | |
Lattialistojen uusiminen/huone | 150 € | hehkulamput ja loisteputket/kpl | 15 € |
Välioven uusiminen (ovilevy) | 100 € | pienloistelamput/kpl | 15 € |
Välioven uusiminen karmeineen | 200 € | uuni/jääkaappilamput/kpl | 20 € |
Ovilistojen uusiminen/oviaukko | 100 € | ||
Katon maalaus/huone | 250 € | Varusteet asennettuina | |
Seinien maalaus/huone | 350 € | Kiinteä valaisin | 150 € |
Tapetointi/huone | 500 € | Suihkuverhotanko | 60 € |
Välioven uusiminen (lasitettu) | 160 €t | WC:n peilikaapin ovi | 60 € |
Peilikaappi | 200 € | ||
Sisällä ja lasitetulla parvekkeella tupakoinnista aiheutuneet remontti- kustannukset peritään täysimääräi- sinä asiakkaalta! | Peilikaappi valaisimella | 350 € | |
WC:n peili | 100 € | ||
Pyykkikaapin kori, 40 cm leveä/kpl | 40 € | ||
Pyykkikaapin kori, 50 cm leveä/kpl | 45 € | ||
* sisältää asunnon siivouksen ns. rakennussiivoustasoon. Ei sisällä ikkunoiden pesua.
** esimerkiksi sulatusputken puhdistus
JVA ASUKASOPAS 19
ASUMISSÄÄNNÖT
Ole kuin kotonasi mutta huomioi naapurisi. Asumissään- nöt ja muut ohjeet on tarkoitettu noudatettavaksi yhteistyön sujumiseksi. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuita ja velvol- lisuuksia säätelevät huoneenvuokralain lisäksi järjestyslaki ja kiinteistön järjestyssäännöt. Talossa noudatetaan muutoinkin normaalin kotirauhan edellyttämiä käytöstapoja, muiden asu-
1. Yhteiset tilat
• Ulko-ovet pidetään suljettuina klo 22.00–6.00, jona aikana jokai- nen kulkija varmistaa, että ulko-ovi tulee lukituksi.
• Yhteisten tilojen käytössä noudatetaan siisteyttä ja järjestystä ja erikseen annettuja ohjeita.
• Liikkuminen yleisissä tiloissa tapahtuu meluttomasti ja tarpee- tonta oleskelua välttäen.
• Kilpien, mainosten ja erilaisten antennien asentaminen on sallittu vain palveluisännöitsijän luvalla.
• Porraskäytävissä ei saa säilyttää tavaroita.
• Polkupyörät, lastenvaunut ja ulkoiluvälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla.
• Kellareista yms. tiloista poistuttaessa valot sammutetaan ja ovet suljetaan.
• Avotulen käyttö, paloluukkujen avaaminen ja ikkunoiden auki jättäminen kellareissa ja ullakoilla on edesvastuun uhalla kielletty.
• Tupakointi on kielletty kaikissa yhteisissä tiloissa, myös hisseissä, puisteluparvekkeilla, luhtikäytävillä sekä rakennuksen ulkopor-
tailla.
2. Ultoalveet ja parvetteet
• Huoneistoihin liittyvien piha-alueiden ruohonleikkauksesta, istutusten hoidosta, lumitöistä ja liukkauden torjunnasta vastaa
asukas. Yhteisiä nurmialueita kohdellaan säästävästi.
• Kukin pitää oman parvekkeensa puhtaana ja siistinä.
• Parveketta ei ole tarkoitettu varastotilaksi.
• Parvekkeilta ei saa heitellä tupakannatsoja tai muuta roskaa.
• Parvekkeilla, terasseilla ja asuntopihoilla ei saa valmistaa ruokaa grillaamalla taikka muulla vastaavalla tulisijalla. Satunnainen
terasseilla ja asuntopihoilla tapahtuva grillaaminen sähkö- grilleillä muodostaa poikkeuksen. Grillaamisesta ei saa kuiten- kaan silloinkaan aiheutua kohtuutonta savu- tai hajuhaittaa tai vaaraa naapureille tai kiinteistölle. Kerros- ja luhtitaloissa
grillaaminen parvekkeilla on kokonaan kielletty. Avotulen teko on kaikissa tilanteissa kielletty.
• Lintujen, oravien yms. ruokkiminen kiinteistön alueella ja parvek-
keilla on kielletty.
• Ajoneuvot pysäköidään piha-alueella vain niille varatuille paikoil- le. Vieraspaikat on tarkoitettu ainoastaan asukkaiden vieraille.
• Autopaikat on tarkoitettu vain vakituisessa käytössä oleville ajoneuvoille.
misviihtyisyyttä tarpeettomasti häiritsemättä.
Asukkaat huolehtivat, että myös heidän vieraansa noudattavat näitä sääntöjä. Sääntöjen vastainen menettely voi viime kädessä aiheuttaa vuokrasopimuksen purkamisen.
• Mitään ajoneuvoja ei pestä eikä korjata piha-alueella.
• Autolämmitystolppien luukut pidetään lukittuina.
• Xxxxxx ei saa jättää tolpan pistorasiaan roikkumaan.
3. Jätteet
• Talousjätteet ja muut roskat viedään niille varatuille paikoille lajiteltuina. Muiden kuin talousjätteiden poiskuljettamisesta
huolehtivat asukkaat itse.
4. ⮘svwwot
• Talossa vallitsee yörauha klo 22.00–6.00. Naapureille tulee ilmoit- taa perhejuhlista ym. tilaisuuksista, jotka kestävät myöhempään.
Asunnossa vältetään naapureita häiritsevää elämää muinakin aikoina.
• Hiljaisuuden aikana ei myöskään saa pestä eikä kuivata pyykkiä
huoneistossa koneellisesti.
• Asukkaan tulee ilmoittaa välittömästi huoltoyhtiölle tai JVA:lle vesi-, viemäri- ja lämpöjohtoverkostossa tai talon yleisessä käy-
tössä olevissa laitteissa ilmenevistä vioista tai vuodoista. WC- ja muihin viemäreihin ei päästetä jätteitä.
• Asuntoa ei tuuleteta porraskäytävään.
• Asunnossa tupakointia tulee välttää. Tupakoinnista aiheutuneet sii- vous- ja korjauskustannukset peritään täysimääräisinä asukkaalta.
5. Tonvttaniwew
• Mattojen tomuttaminen ja vuodevaatteiden puisteleminen on sallittu vain tähän tarkoitukseen varatuilla parvekkeilla tai alueilla
tomutusaikoina.
• Jollei talossa ole sovittu erillisiä tomutusaikoja, noudatetaan JVA:n yleistä käytäntöä; arkisin klo 8.00–20.00, lauantaisin ja
juhlapäivien aattoina klo 8.00–18.00. Asuntokohtaisilla parvek- keilla ei saa tomuttaa. Liinavaatteiden puistelu ja pukimien har- jaaminen on sallittua parvekkeen kaiteen sisäpuolella.
6. Lennittieläinet
• Lemmikkieläimet pidetään porrashuoneissa ja piha-alueella kytkettyinä sekä huolehditaan että ne eivät tee tarpeitaan pi-
haalueelle. Omistaja vastaa kaikista lemmikkiensä aiheuttamista vahingoista.
• Omistaja huolehtii myös siitä, ettei lemmikki häiritse naapureita
esim. haukunnallaan tai ulvonnallaan, taikka aiheuttamalla muu-
20 JVA ASUKASOPAS
ta vaaraa tai vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle.
Koteja kaikille