Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus

Työehtosopimuksen osapuolet ovat 30.1.2018 saavutetussa neuvottelutuloksessa sopineet Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistami- sesta.

Sopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020. Sopimus jatkuu 31.1.2021 jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Palkankorotukset

2.1. Palkkaratkaisu vuosina 2018 ja vuosina 2019

Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta so- vita, korotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen pii- rissä olevien toimihenkilöiden joulukuun 2017 kuukausipalkoista luontoisetui- neen.

Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta so- vita, korotuksesta 1,0 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,6 % yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen pii- rissä olevien toimihenkilöiden joulukuun 2018 kuukausipalkoista luontoisetui- neen.

Yrityskohtaisen erän jakamisessa huomioitavat seikat

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kan- nustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteutumista, oikaista mahdollisia vinoumia ja tu- kea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotus- ten jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityisosaaminen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Erän jako tulee selvittää luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole valit- tu, kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaetta- van erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden luku- määrän ja korotusten keskimääräiset euromäärät. Jos yrityksessä tai työpai- kalla on alle 8 työehtosopimuksen piirissä olevaa toimihenkilöä, euromääräisiä lukuja ei kuitenkaan anneta, vaan kerrotaan keskimääräisen korotuksen suu- ruus.

Mikäli selvitystä ei ole annettu tai erää ei muuten ole jaettu, yrityskohtainen erä jaetaan yleiskorotuksena 1.4.2018 ja 1.4.2019 lukien.

2.2. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti kohdasta

2.1 poiketen.

Paikallinen sopimus tehdään vuoden 2018 osalta luottamusmiehen tai, jos sel- laista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa maaliskuun 2018 loppuun men- nessä. Korotukset maksetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.

Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, pal- kankorotukset maksetaan kohdan 2.1 mukaisesti 1.4.2018 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Paikallinen sopimus tehdään vuoden 2019 osalta luottamusmiehen tai, jos sel- laista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa maaliskuun 2019 loppuun men- nessä.

Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, pal- kankorotukset maksetaan kohdan 2.1 mukaisesti 1.4.2019 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teuttamistapa, ajankohta ja suuruus.

Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työ- paikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmu- kaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot yrityksen taloustilan- teesta (esimerkiksi maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja tuottavuuden kehityk- sestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tuke- mana arvioida sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä yrityksessä. Muuhun tarkoitukseen tietoja ei saa käyttää.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty se- kä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, keski- määräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

2.3. Palkankorotukset kolmantena sopimusvuotena

Osapuolet tarkastelevat kevään ja kesän 2019 aikana yleistä taloudellista ti- lannetta, työllisyyttä ja alan kehitystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Arvioin- nin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.12.2019 mennessä 1.2.2020 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkan- korotusten tasosta ja rakenteesta.

Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen kolmannen sopimusvuoden palkantarkistuksista viimeistään 31.12.2019 mennessä, voi kukin sopimus- osapuoli irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.1.2020.

2.4. Vähimmäispalkat

Palkkataulukoita korotetaan 1.4.2018 ja 1.4.2019 yleiskorotuksen määrällä. Taulukkopalkat 1.4.2018 lukien ovat:

Palkkaryhmä	Kuukausipalkka
I	3705
II	3198
III	2803
IV	2412

V	2137
VI	1864

Taulukkopalkat 1.4.2019 lukien ovat:

Palkkaryhmä	Kuukausipalkka
I	3742
II	3230
III	2831
IV	2436
V	2158
VI	1883

Vuorolisien vähimmäismääriä korotetaan yllä mainittuina ajankohtina yleisko- rotuksen määrällä.

Vuorolisät 1.4.2018 alkaen ovat iltavuorossa 15 %, kuitenkin vähintään 158 s/h ja yövuorossa 30 % henkilön tuntipalkasta kuitenkin vähintään 315 s/h.

Vuorolisät 1.4.2019 alkaen ovat iltavuorossa 15 %, kuitenkin vähintään 160 s/h ja yövuorossa 30 % henkilön tuntipalkasta kuitenkin vähintään 318 s/h.

3. Henkilöstön edustajien palkkiot

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 1.4.2018 lukien 3,2

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle kuukausikorvauksena päivämääristä lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.4.2018
5-9	77
10-24	111
25-50	150
00-000	000
000-000	000

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle kuukausikorvauksena päivämääristä lu- kien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.4.2018
10-50	56
yli 50	82

4. Tekstimuutokset 1.2.2018 lukien

Työehtosopimukseen tehdään seuraavat tekstimuutokset:

4.1. Koeajan pidentäminen

TES: 3 §: Muutetaan 1. kappaleen 2. ensimmäistä virkettä kuulumaan seuraa- vasti:

”Koeajan pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukai- sesti.”

4.2. Lomautusilmoitusaika:

TES 5 §: Muutetaan 1. ja 2. kappale kuulumaan kokonaisuudessaan seuraa- vasti:

”Lomautusilmoitusajat määräytyvät seuraavasti:

‐ jos työsuhde on kestänyt alle yhden vuoden, lomautusilmoitusaika on 14 päivää; ja

‐ jos työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, lomautusilmoitusai- ka on yksi kuukausi.”

4.3. Vapaa-ajalla tehdyn työn korvaaminen

TES 16 §

Muutetaan 6. kohta kuulumaan:

”Milloin toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhe- limitse tai muun työnantajan kanssa erikseen sovittavalla teknisellä laitteella erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenki- lön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovi- taan.”

4.4. Perhevapaa

TES 23 §

Lisätään uusi 5. kappale:

”Xxxxxx suosittelevat, että perhevapaata käyttävän kanssa sovittaisiin toimihen- kilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään. Työnantajan tulee kiin- nittää huomiota työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja tarvittaessa perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaiku- tuksiin asianomaisen työntekijän tehtäviin. Samalla kartoitetaan mahdollinen koulutustarve ja laaditaan tarvittavat koulutussuunnitelmat.”

4.5. Paikallisen sopimisen edellytysten parantaminen

TES 26 §

Lisätään uusi kappale:

”Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa koskeviin neuvotteluihin, joihin ei osallistu muita henkilöstöryhmän edustajia, voi osallistua luottamusmiehen lisäksi varaluottamusmies, mikäli työnantajapuolelta osallistuu neuvotteluihin useampi kuin kaksi henkilöä. Vara- luottamusmiehelle annetaan riittävä vapautus työstä neuvotteluihin osallistu- mista varten ja varataan vastaava tilaisuus vaihtaa tietoja työnantajan edusta- jien kanssa kuin luottamusmiehelle. Varaluottamusmiehellä ei kuitenkaan ole oikeutta luottamusmieskorvauksiin neuvotteluihin valmistautumiseen ja osallis- tumiseen käytetystä ajasta. Luottamusmiehen on annettava myös varaluotta- musmiehen käyttöön kyseisiin neuvotteluihin liittyvät tiedot. Jos neuvotteluissa on kyse työsuojelullisista asioista, myös työsuojeluvaltuutetulla tai varatyösuo- jeluvaltuutetulla on oikeus osallistua neuvotteluihin luottamusmiehen lisäksi.”

4.6. Ay-jäsenmaksujen perintä

TES 28 §

Muutetaan 2. kappale kuulumaan seuraavasti:

”Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisten toimihenkilöjärjestöjen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimi- henkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.”

4.7. Etätyötä koskeva ohjeistus:

Lisätään uusi viimeinen kappale:

Etätyötä koskeva sopimus

”Sopimusosapuolet ovat laatineet etätyötä koskevan sopimusmallin, jota työn- antaja ja toimihenkilö voivat halutessaan käyttää etätyöstä sopiessaan. Sopi- musmalli on liittojen verkkosivuilla.”

5. Työryhmät

Osapuolet korostavat ns. jatkuvan neuvottelun tärkeyttä. Jatkuvan neuvottelun tar- koituksena on käsitellä työehtosopimukseen liittyviä asioita sekä tarkastella sopi- musmääräysten kehittämistä ja selkeyttämistä.

Osapuolet perustavat työryhmän käsittelemään työehtosopimuksen selvennys- ja ajantasaistamistarpeita.

Palkkausjärjestelmäuudistus saatetaan loppuun 31.12.2018 mennessä sopimus- osapuolina olevien liittojen henkilöstön kesken.

Perustetaan tilastotyöryhmä, joka kokoontuu 31.3.2018 mennessä selvittämään si- tä, miten EK:n palkkatilastoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin alan tarpeisiin ja samassa yhteydessä käydään läpi menettelytapa, jolla palkansaajaliitoille jatkos- sa annetaan tieto palkkatuloksista.

6. Muut asiat

6.1. Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menes- tyvälle liiketoiminnalle.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suo- rittamista kaikissa työyhteisöissä.

Liitot suosittelevat, että työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen (esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä tai työpai- kalla toteutetun työhyvinvointikyselyn) pohjalta keskustelun niistä toimenpiteis- tä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.

6.2. Työaikapankki

Sopimusosapuolet toteavat, että nykyinen työehtosopimus sisältää mahdolli- suuden työaikapankin käyttöönottamiselle. Liitot ovat 2012 laatineet tästä yh- teisen ohjeen, jota yrityksessä voidaan tarpeen tullen hyödyntää.

6.3. Muuta

Tutustu työelämään ja tienaa -sopimus lisätään työehtosopimuksen liitteeksi.

Helsingissä, 8. päivänä maaliskuuta 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY

YKSITYISEN LABORATORIOALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten yksityisen laboratorioalan palveluksessa olevat toimihenkilöt ja ylem- mät toimihenkilöt. Sopimus ei koske yrityksen toimitusjohtajia eikä näihin rinnastetta- via henkilöitä eikä myöskään henkilöitä, joiden vakituisiin työtehtäviin kuuluu ylem- pien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista päättäminen.

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääsääntöisesti provisiotyönä, noudatetaan tä- män sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuusliittoperiaatetta noudattaen siten, että ne käsit- tävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

Jos toimihenkilö palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä toimialaa, katsotaan toi- mihenkilön työskentelevän yrityksen palveluksessa.

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

Tämän sopimuksen palkkausjärjestelmän määräykset koskevat sekä toimihenkilöitä että ylempiä toimihenkilöitä.

Toimihenkilön työtehtävien muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuu- tos, työnantajan on informoitava luottamusmiestä.

2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työtä. Uudelle toimihenkilölle selvite- tään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

3 § Työsuhde ‌

Koeajan pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa kummaltakin puolen irtisanomisaikaa noudattamatta. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää sen kirjaamista työsopimuk- seen.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asi- asta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeut- tava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

Toimihenkilö voidaan toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään.

Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsopimus voidaan sopia määräaikaiseksi työsopimuslain 1 luvun 3.2 §:n mukaisesta perustellusta syystä. Tämä määräaikaisuuden peruste tulee joko mainita kirjallisessa työsopimuksessa tai selvittää työsopimuslain mukai- sessa työnteon keskeisten ehtojen selvityksessä.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irtisanomis- aikoja, ellei muusta irtisanomisen yhteydessä sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei muusta irtisanomisen yhteydessä sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Työnantajalla on työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus ta- loudellistuotannollisissa irtisanomisissa, jollei irtisanomisen yhteydessä toimihenkilö ole kirjallisesti ilmoittanut tai sopinut sen rajoittamisesta tai poistamisesta. Tämä il- moitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.

Koeaikana ei noudateta yllä mainittuja irtisanomisaikoja.

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden aikana irtisano- misaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

5 § Lomauttaminen ‌

Lomautusilmoitusajat määräytyvät seuraavasti:

− jos työsuhde on kestänyt alle yhden vuoden, lomautusilmoitusaika on 14 päivää: ja

− jos työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, lomautusilmoitusaika on yksi kuukausi.

Työnantaja ja luottamusmies voivat lomautustilanteessa sopia paikallisesti tästä määräyksestä poikkeavasti.

Toimihenkilöllä on oikeus ottaa vastaan lomautusaikana muuta työtä.

Ilmoitus on annettava tiedoksi toimihenkilöiden edustajalle. Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 toimihenkilöön, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviran- omaiselle.

Jos lomautus on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle toimihenkilölle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.

Toimihenkilö saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riip- pumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättyminen on toimihenkilön tie- dossa, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun toimihenkilön työsopimuksen päättymään lo- mautuksen aikana tai sen jälkeen, toimihenkilöllä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Samanlainen oikeus on toimihenkilöllä, joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Mikäli työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, lomautusilmoituk- sen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

Mikäli lomautusilmoitusaikana ilmaantunut uusi työ on luonteeltaan tilapäistä, voi- daan lomautuksen alkamisajankohtaa siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Siirto ei kuitenkaan voi kestää uutta lomautusilmoitusta antamatta yli neljää kuukautta.

Lomautuksen tilapäinen keskeyttäminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välis- tä sopimista.

6 § Palkkamääräykset ‌

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Toimihenkilöihin sovelletaan tämän sopi- muksen liitteenä olevaa palkkausjärjestelmää.

7 § Osa-ajan palkka ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksetta- va palkka jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde aikaa tai päät- tyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:

Poissaolopäivä/-tunti

	−	Lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölli- set työpäivät/-tunnit
	−	Kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäi- vän/- tunnin palkka
	−	Poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa- ajan palkka
8 §‌	Työaika

1. Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, jollei ennen tämän työehtosopimuksen solmimista ole sovittu 8 tunnin säännöllisestä työajas- ta päivässä ja 40 tunnin viikkotyöajasta tai lyhyemmästä työajasta. Paikallisesti voidaan sopia työajan pituudesta toisin.

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kah- den kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehdon mukaisesti:

A-vaihtoehto:

a) Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 %. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan

hänen kuukausipalkkaansa 2,6 %.

b) 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan tämän pykälän 5 A- tai 5 B-kohtaa.

B-vaihtoehto:

a) Xxxxxxxxxxxxx tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan va- paata 100 tuntia.

b) Vapaan antamisessa noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä mainittuja peri- aatteita. B a) kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä liittees- sä on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.

c) Edellä B a) kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden- päivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

d) 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.

e) Työajan tasaamisjärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

f) Xxxxxx toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työ- suhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työajan tasaamisjärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä kohdan B a) mukainen suhteellinen vähen- nys.

2. Keskimääräinen säännöllinen työaika Työnjohto-oikeuteen perustuen

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan ta- soittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen sään- nöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla yleisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa:

− Päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa

− Keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona

− Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro-

työssä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

− Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen.

Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enin- tään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia.

Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 48 tuntia.

Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopia edellä mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työaikajärjestelystä ilmoitetaan liitoil- le. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittu- misjakso on enintään yksi vuosi.

Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus nou- dattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tu- lee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toi- sin sovita.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työ- ajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita.

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukais- ta selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mai- nittava työn alkamis- ja päättymisaika.

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille

toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampaa toimihenki- löä, työnantajan ja luottamusmiehen on etukäteen käsiteltävä pysyvä työvuoromuu- tos.

8 a § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys ‌

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajanpidennys koskee kaikkia työehtosopimuksen mukaisia työai- kamuotoja.

Osa-aikaisilla ja vain osan kalenterivuotta työsuhteessa oleville toimihenkilöillä työ- ajan pidennys toteutetaan suhteessa sovitun työajan pituuteen. Vaihtelevan säännöl- lisen työajan pidennys määräytyy sovitun minimityöajan perusteella. Työajan piden- nyksen osalta ei suoriteta lisä-, ylityö- ja sunnuntaityökorvausta.

Työajan pidennyksen toteuttamistavasta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Työajanpidennys tulee voimaan paikallisen sopimuksen tekemisestä lukien ja aikaisintaan 1.2.2017.

Mikäli asiasta ei sovita paikallisesti, työajan pidennys toteutetaan 1.2.2017 lukien si- ten, että työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa pidennetään enintään 30 minuuttia viikossa. Työajan pidennyksen ajankohdasta on ilmoitettava työvuoroluettelossa ja työajan tasoittumisjärjestelmässä, ellei paikallisesti toisin sovi- ta.

9 § Lisätyö ‌

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuk- sella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 8 §:n 1. kohdan ja 9 §:n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a) Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä,

b) Vapaapäivänä tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole teh- ty viikon aikana tai

c) Aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.

Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tun- tia viikkoa kohti.

Toimihenkilölle maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittai-

sen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta yli- työstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

Paikallisesti voidaan sopia lisätyökorvauksen tai koko lisätyön ajalta ansaitun palkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosi- lomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on so- vittava. Joustovapaasta ei makseta lomarahaa.

10 § Ylityö ‌

1. Ylityön käsite

Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjes- telmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa.

Xxxxxxx toimihenkilö ei ole lakiin tai työehtosopimukseen perustuen voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtun- tijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuoro- kautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Paikallisesti sovittaessa voidaan neljän kuukauden tarkastelujakson sijasta sopia yli töiden enimmäismäärien tarkastelujaksoksi yksi vuosi.

2. Ylityökorvaukset

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta yli-

työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausi- korvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Paikallisesti voidaan sopia ylityökorvauksen tai koko ylityön ajalta ansaitun pal- kan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdas- ta on sovittava. Joustovapaasta ei makseta lomarahaa.

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työ- aika on 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtun- tien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan ja- kajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149.

4. Ruokailumahdollisuus

Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioi- daan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle va- rataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruo- kailla työn lomassa.

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kyseisen ar- kipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjes- telmä.

5. Aloittamis- ja lopettamistyöt

Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan. Aloittamis- ja lopetta- mistöitä ei huomioida laskettaessa ylitöiden enimmäismääriä.

11 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siitä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomais- ten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan koh- dan 1 mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asian- omaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuu- kauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, 1. ja 2. pääsiäis-, vappu-, helatorstai-, hel- luntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä 1. ja 2. joulupäivänä maksetaan klo 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille ko. päivänä työssä oleville 200 %:lla koro- tettu palkka. Siihen sisältyy mahdollinen sunnuntaityökorotus.

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä joulupäivän aattoina työskenteleville makse- taan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- ja yötyössä työskenteleville aaton korvaus- ta ilta- ja yövuorossa 100 %:lla korotettu palkka ja aamuvuoron osalta 20 %:lla koro- tettu palkka. Korvaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorotuksia.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kohdassa määrättyjä korvauksia maksetaan vain silloin kun työs- kentely tapahtuu sellaisessa teollisuuslaitoksessa, jossa maksetaan aatto- korvauksia.

12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö ‌

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pi- tuisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työs- kennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällek- käin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrä- tyllä tavalla. Laboratorioalan erityisolosuhteet huomioon ottaen vuorotyöksi katso- taan kuitenkin kaikki työ, jota tehdään säännöllisesti käytännössä kaikkina vuo- rokaudenaikoina tai kaksivuorotyössä klo 06.00 ja 22.00 välisenä aikana. Näin ollen ei se seikka, että työvuorojen väli poikkeaa edellä sanotusta estä työn käsit- tämistä vuorotyöksi.

2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on 1.4.2018 alkaen iltavuorossa 15 %, kuitenkin vähintään 158 s/h ja yövuorossa 30 % henkilön tun- tipalkasta kuitenkin vähintään 315 s/h. Vuorotyölisien suuruudet 1.4.2019 alkaen ovat iltavuorossa 15 %, kuitenkin vähintään 160 s/h ja yövuorossa 30 % henkilön tuntipalkasta kuitenkin vähintään 318 s/h.

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukai- nen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuoro- työssä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä klo 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä klo 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös yli- työn ajalta, enintään kello 06 saakka.

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvaukse- na. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja prosenttimääriä perusteena käyttäen.

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava sa- malla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

Keskeytymätön kolmivuorotyö

1. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia viikossa. Niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuosityöaika on 1576 tun- tia ja niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, vuosityöai- ka on 1600 tuntia.

2. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuosi, jonka kuluessa työajan tulee tasoit- tua keskimäärin 1 kohdan mukaiseen työaikaan. Mikäli työaika ei tasoittumisjak- son päättyessä tasoitu em. keskimäärään, toimihenkilö voi halutessaan pitää va- paana em. ylitteen puolen vuoden kuluessa tasoittumisjakson päättymisestä. Täl- löin vapaata annetaan yksi tunti kustakin sellaisesta ylitteen työtunnista, jonka toimihenkilö haluaa vaihtaa vapaaseen.

3. Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa vii- koittainen työaika tasoittuu 1 kohdassa mainittuun keskimäärään viikossa. Työ- tuntijärjestelmän laatimisen ja muuttamisen osalta noudatetaan muutoin työehto- sopimuksen määräyksiä.

4. Kolmivuorotyössä varataan toimihenkilöille tilaisuus ateriointiin työn lomassa, tä- hän tarkoitukseen varatussa paikassa.

5. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Toimihenkilön tehdessä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä vain osan vuodesta, määräytyy vuosityöaika keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä ja päivätyössä tehdyn työajan suhteessa.

6. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan osa-ajan palkanjakaja 21 työ-

päivän mukaisesti kaikkina kuukausina. Tuntipalkkaa laskettaessa käytetään kuu- kausipalkan jakajana lukua 146.

7. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeelli- sesta aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä mak- settava ylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus.

Paikallisesti voidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

8. Toimihenkilölle annetaan 5.5. - 21.9. välisenä aikana 30 vuorokauden yhtäjaksoi- nen vapaa, joka on vuosilomaa kaikkien niiden päivien osalta, jotka vuosilomalain mukaan katsotaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan 30.4. men- nessä siten, että jaksoon sisältyy 14 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa. Paikalli- sesti voidaan sopia vuosilomien sijoittelusta toisin.

9. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumääräl- lä.

10. Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle toimihenkilölle työehtosopimuksen mu- kaan maksettava juhlapyhäkorvaus otetaan huomioon vuosilomapalkkaa tai

-korvausta laskettaessa samoin kuin vuorotyölisät.

11. Jos ammatillista koulutusta järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Jos toimihenkilö joutuu ennen tai jälkeen työvuoronsa tu- lemaan työnantajan määräämään ammatilliseen koulutukseen, maksetaan koulu- tusajalta ylityökorvaus, ellei paikallisesti toisin sovita.

12. Työvuorojärjestelmiä laadittaessa on otettava huomioon toimihenkilöiden tarve yhdenjaksoisiin vapaisiin.

13. Vähintään 12 tunnin, mutta enintään 72 tunnin ennakkoilmoitusajalla tehdystä vuorotyöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää mahdollisen ylityö- korvauksen) vuorotyön käynnistymisestä lukien 3 ensimmäisen työvuorokauden ajalta. Mikäli em. työvuorot puretaan 6 kuukauden kuluessa vuorojen kokoami- sesta, maksetaan toimihenkilöille päivätyössä tehdyiltä työtunneilta 20 %:lla koro- tettua palkkaa enintään 2 kuukautta päivätyöhön siirtymisestä. Paikallisesti voi- daan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

14. Näillä määräyksillä ei huononneta aiemmin sovittuja työpaikkakohtaisia järjestely- jä.

13 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus ‌

Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa 35 tuntia kestävän vapaan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen

vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson ai- kana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Vuorokausilepo annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin mittaisena, jollei paikallisesti toisin sovita.

Milloin työ on järjestetty kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, on toimihenkilölle annetta- va vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

14 § Työajan tasaaminen ja vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä, joka on lauan- tai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka vaihtuva viikonpäivä, jos työtä teh- dään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa etukäteen.

15 § Arkipyhäviikot ‌

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

− uudenvuodenpäivän viikon lauantai

− loppiaisviikon lauantai

− pääsiäislauantai

− pääsiäisen jälkeinen lauantai

− vapunpäivän viikon lauantai

− juhannusaatto

− helatorstaiviikon lauantai

− itsenäisyyspäiväviikon lauantai

− jouluaatto

− joulun jälkeinen lauantai

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaa- päivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivil- lä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.

16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet ‌

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistut- tuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraa- vasti:

a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päät- tyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen klo 21.00 ja

b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 21.00 ja 06.00 välisenä ai- kana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu klo 21.00 ja 06.00 välisenä ai- kana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse tai muun työnantajan kanssa erikseen sovittavalla teknisellä laitteella erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön koko- naispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

Soveltamisohje:

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsu- taan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puut- tuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liit- tyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Palkka työstä

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana annetun kutsun pe- rusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälillä suoritetusta hälytysluon- toisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Sopimuksen 18 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista

työtä koskevia määräyksiä.

Paikallisesti voidaan sopia toisin hälytystyö- ja puhelinohjekorvauksesta.

17 § Sijaisuuskorvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa yhdenjaksoisesti vähin- tään 2 viikkoa oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työ- määrän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä si- jaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoi- taessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä yhdenjaksoisesti vähintään 2 viikkoa ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Kun kyseessä on pelkkä sijaisuuden hoito vaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä, ei korvausta makseta. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvit- tää ennen sijaisuuden alkamista.

18 § Varallaolo ‌

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kut- sua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokor- vaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varalla- olo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihenkilön vapaa-aikaa.

Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystämään ohjeiden anta- mista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan (ns. vapaamuotoinen varallaolo), maksetaan tästä korvaus, jonka suuruutta sovittaes- sa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varalla- olokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.

19 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan lain mukaan.

2. Vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosiloma- palkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:

a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilo- malain tarkoittamaan vuosilomapalkkaan, jolloin palkka olisi tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä, suositellaan vuosilomapalkka lasketta- vaksi osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.

b) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuo- rotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11

§:ssä säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaes- sa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopet- tamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana.

Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 27 §:ää.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jae- taan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka en- simmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivänä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneellä lomanmääräytymisvuodelta makset- tavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päät- tyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai mää- räaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölli- selle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mai- nittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla, on oikeus saa- da lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toi- mihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vas- taavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan pai- kallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxx- paan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 4 a §:n mukaisesti, mutta jousto- vapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

20 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

1. Palkanmaksuvelvollisuus

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tau- tia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai taikka muulla törkeällä tuottamuk- sella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luon- toisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työai- kana ansainnut seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkkajakso
kuukausi – alle vuosi	4 viikkoa
vuosi – alle 5 vuotta	5 viikkoa
vähintään 5 vuotta	3 kuukautta

Alle kuukauden jatkuneessa työsuhteessa toimihenkilöllä on oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksän arkipäivän loppuun, enin- tään kuitenkin siihen saakka kun, hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukai- seen päivärahaan alkaa.

Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juri- dinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.

Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sai- rauden ajalta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan mak- samaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mu- kaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yh- teensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttö- myysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipy- mättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkä- rin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Mil- loin työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuvat kulut.

4. Korvaava työ

Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn te- kemisestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa.

Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko toimihenkilölle mahdollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituk- senmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.

5. Vähennysoikeus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen ver- rattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kui- tenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen va- kuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päi- värahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt

suorittamatta.

21 § Lääkärintarkastukset ‌

Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:

a) lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa,

b) työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa,

c) äkillisen hammassairauden sattuessa,

d) raskauden edellyttämässä tarkastuksessa,

e) lääkärinvastaanotolla lasten sairauden toteamiseksi tai neuvolatarkastuksessa

f) syöpäsairauden edellyttämässä hoitotoimenpiteessä

Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei asiaa ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuo- lella. Tarpeetonta työajan menetystä on vältettävä.

Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät matkaku- lut.

22 § Lyhyt tilapäinen vapaa ‌

Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omai- sen kuoleman, hautajaisten ja uurnanlaskun takia annettavaa lyhyttä tilapäistä va- paata ei vähennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, avopuolisoa, omia ja puolison tai avopuolison vanhempia, iso- vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

Lyhyttä tilapäistä vapaata annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoi- tamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähenne- tään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan me- netystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionme- netyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilan- teisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Toimihenkilölle annetaan palkallisena vapaapäivänä 50- ja 60-vuotispäivä sekä vih- kipäivä ja parisuhteen rekisteröintipäivä, mikäli nämä olisivat muutoin toimihenki-

lön työpäiviä.

Reservin kertausharjoitukseen määrätylle suoritetaan päiväpalkan ja reserviläispal- kan erotus osallistumispäiviltä.

Allekirjoittajajärjestöjen valtuustoihin ja hallituksiin ja näiden nimeämiin työehtosopi- musasioita käsittelevän toimielimiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työeh- tosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

23 § Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka ‌

Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon sai- rausvakuutuslain mukaisen rahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyttäen, että työ- suhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta (5-päiväinen työviikko) toimihenkilölle makse- taan täysi palkka noudattaen samoja edellytyksiä kuin äitiysvapaan palkan xxxxx- xxxxxxx.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle adopti- oon välittömästi liittyen palkallinen äitiys- tai isyysvapaa edellä määrätyillä edellytyk- sillä ja määrillä.

Liitot suosittelevat, että perhevapaata käytettävän kanssa sovittaisiin toimihenkilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota työs- sä tapahtuneisiin muutoksiin ja tarvittaessa perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen työntekijän tehtäviin. Samalla kartoitetaan mahdollinen koulutustarve ja laaditaan tarvittavat kou- lutussuunnitelmat.

Toimihenkilöllä on oikeus palata perhevapaalta ensisijaisesti aikaisempaan työhön- sä. Jos se ei ole mahdollista, niin toimihenkilölle on tarjottava vastaava työtä taikka koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä, jos se on mahdollista.

Niin sanottu vähennysoikeus määräytyy 20 §:n 5. kohdan mukaisesti.

24 § Matkakustannukset ‌

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Työn- antaja korvaa tarkoituksenmukaisella tavalla tehdyn työmatkan tarpeelliset mat- kakustannukset. Ennen työmatkaa toimihenkilön ja työnantajan on tarvittaessa selvitettävä työmatkan järjestelyt ja matkakorvaukset.

2. Matkakustannukset korvataan voimassa olevan Verohallinnon verovapaita mat- kakustannusten korvauksia koskevan päätöksen mukaisesti (xxx.xxxx.xx).

3. Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisrahaa 10 euroa.

4. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suo- rittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

5. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuo- rokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työtun- tijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä (päiväpalkkatakuu).

6. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mu- kaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvaukse- na peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi- vänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiin- teästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21-07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen pe- rusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjes- telmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muu- ten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista ja milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suoritta- misesta ja työaikansa käytöstä, otetaan tämä huomioon toimihenkilön palkkape- rusteissa. Ulkomaille suuntatuvasta matka-ajan korvauksesta sovitaan paikallises- ti.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipal- kan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

7. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mu- kaista tasoa.

25 § Koulutustilaisuudet ‌

Milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan matkakorvaukset sopimuksen 24 §:n määräysten mukaisesti.

26 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle kuukausikorvauksena päivämääristä lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.4.2018
5-9	77
10-24	111
25-50	150
00-000	000
000-000	000

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle kuukausikorvauksena päivämääristä lu- kien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.4.2018
10-50	56
yli 50	82

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta varaluot- tamusmiehelle.

Xxxxxxx työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaises- ta lisäkorvauksesta.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua allekirjoittajajärjestöjen järjestämille työehto- sopimusasioita käsittelevään koulutustilaisuuteen työaikana. Työajalle osuvan koulu- tustilaisuuden osalta palkkaa ei vähennetä. Kursseista sovitaan vuosittain osapuol- ten kesken.

Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu-

toin luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtu- neen muusta syystä.

Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa kos- keviin neuvotteluihin, joihin ei osallistu muita henkilöstöryhmän edustajia, voi osallis- tua luottamusmiehen lisäksi varaluottamusmies, mikäli työnantajapuolelta osallistuu neuvotteluihin useampi kuin kaksi henkilöä. Varaluottamusmiehelle annetaan riittävä vapautus työstä neuvotteluihin osallistumista varten ja varataan tilaisuus vastaava ti- laisuus vaihtaa työnantajan edustajien kanssa kuin luottamusmiehelle. Varaluotta- musmiehellä ei kuitenkaan ole oikeutta luottamusmieskorvauksiin neuvotteluihin valmistautumiseen ja osallistumiseen käytetystä ajasta. Luottamusmiehen on annet- tava myös varaluottamusmiehen käyttöön kyseisiin neuvotteluihin liittyvät tiedot. Jos neuvotteluissa on kyse työsuojelullisista asioista, myös työsuojeluvaltuutetulla tai va- ratyösuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua neuvotteluihin luottamusmiehen lisäksi.

27 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

28 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen ‌

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin louk- kaamaton.

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työeh- tosopimukseen osallisten toimihenkilöjärjestöjen jäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle anne- taan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

29 § Kokoontumisoikeus ‌

Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaa- valla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää en- nen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen

ratkaisun löytämiseksi.

c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilo- jen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

30 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimi- henkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamus- miehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä ai- kana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voi- daan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

31 § Neuvottelujärjestys ‌

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvis- ta kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myö- tävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämi- seen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten järjes- töjen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnan- tajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisil- la neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asi- anomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauk-

xxxxx on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityk- sen tekemisestä.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkir- ja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on alle kirjoitettava. Asia- kirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osa- puolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jos edellä 2 kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotte- luja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpi- teeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

8. Tähän sopimukseen sidottujen järjestöjen edustajilla on oikeus osallistua paikalli- seen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.

32 § Yleiset sopimukset ‌

Järjestöt sopivat sopimuskauden aikana uusista sopimuksista.

33 § Sopimuksen sitovuus ‌

Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita järjestöjä,

b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuk- sen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin järjestöihin.

Sen jälkeen, kun sopimus on tullut järjestöjä sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoi- menpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat sitä pait- si velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnan- tajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.

34 § Voimassaolo ‌

Helsingissä, 8. päivänä maaliskuuta 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

1 § Yleiset määräykset

1. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa allekirjoittaneen työnantajajärjestön jäsenyritystä, sen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

2. Paikallisesti voidaan sopia yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista paikallisen toimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät. Yh- teistoimintaelimen kokoonpanossa otetaan huomioon tarvittava asiantuntemus ja ammatillinen monipuolisuus. Sopimisessa henkilöstöryhmiä edustavat tämän so- pimuksen työpaikalla edustettuna olevat palkansaajaosapuolet.

2 § Luottamusmies

1. Työpaikan tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja täl- le varamies. Mitä jäljempänä sanotaan luottamusmiehestä, koskee sekä toimi- henkilöiden että ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä.

2. Varaluottamusmiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet silloin, kun hän toimii varsinaisen luottamusmiehen sijaisena. Paikallisesti voidaan sopia va- raluottamusmiehen oikeudesta osallistua koulutukseen.

3. Allekirjoittajajärjestöihin järjestäytyneet toimihenkilöt voivat yhdessä paikallisesti sopia, että työpaikalle valitaan yksi luottamusmies ja hänelle varamies.

4. Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna.

5. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja vaalissa ovat kaikki työpaikan työsuhteessa olevat ja tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvat toimihenkilöt. Valit- taessa toimihenkilöitä edustavaa luottamusmiestä vaaliin voivat osallistua toimi- henkilöt ja valittaessa yrityksen ylempiä toimihenkilöitä edustavaa luottamus- miestä ylemmät toimihenkilöt, elleivät toimihenkilöryhmät yhdessä paikallisesti toisin sovi.

Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaa työnteolle ja että kaikille vaalikelpoisille varataan mahdollisuuksien mukaan tilai- suus osallistua vaaliin.

6. Valitut luottamusmiehet ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle, joka puolestaan il- moittaa kirjallisesti luottamusmiehille työnantajan edustajat.

7. Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 50 tähän sopimukseen sidottuun jär- jestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluotta- musmies. Osastoluottamusmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudes-

ta sovitaan ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä. Osastoluottamusmiehellä on luottamusmieskorvausta lukuun ot- tamatta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä. Toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokais- ta alkavaa 10 toimihenkilöä kohti.

3 § Vapautus työstä, luottamusmieskorvaus ja toimintaedellytykset

1. Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle annetaan tarpeellinen vapautus työstään ottaen huomioon muun muassa henkilöstöryhmän koko, toiminnan luonne ja luottamusmiestehtävien määrä.

2. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän neuvottelee työnanta- jan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

3. Kun hän toimii työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle ylityökorvaus tai muu sovittu korvaus.

4. Palkkioista on määrätty työehtosopimuksen 26 §:ssä.

5. Paikallisesti sovitaan luottamusmiestehtävän hoitamisen käytännön järjestelyistä.

4 § Työsuhdeturva

1. Luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään viimeksi valituksi tullessaan. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueel- laan tapahtuvaa ansiokehitystä.

2. Työstään pääosin vapautetun luottamusmiehen toimikauden päättyessä selvite- tään yhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve. Työnantaja järjestää tarvittavan koulutuksen.

3. Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lo- mauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voi- da tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

4. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vas- taavaa työtä.

5. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa ir- tisanoa ilman niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edus- taa.

6. Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdokkaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kol- me kuukautta ennen luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Luottamusmiehen työsuhdeturva alkaa, kun valittu on ilmoitettu työnantajalle ja päättyy kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jäl- keen.

7. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin luottamusmiehen toimialueella säännöllisesti työsken- telee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

8. Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus edellä 6 kohdas- sa tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

9. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä rii- doista on viipymättä ilmoitettava sopijaliitoille. Liittojen on viipymättä selvitettävä työpaikan osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taus- tat. Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä neuvoteltava ja esitettävä omat kan- tansa.

Työsuojelu

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojeluyhteistoimintasäännöksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllises- ti työskentelee vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu valitaan kuitenkin, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on vähintään kymmenen.

2. Työpaikalla on työsuojelupäällikkö sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu.

3. Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavalla yhteis- työssä asiantuntijoiden kanssa.

6 § Työjärjestelyt, työsuojeluvaltuutettujen palkkiot, työsuhdeturva

1. Jos kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun työ vaikeuttaa työ- suojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, pyritään hänelle järjestämään muuta työ- tä. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

2. Palkkioista on määrätty työehtosopimuksen 26 §:ssä.

Koulutus

7 § Toimihenkilöiden ammatillinen koulutus

1. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja kehit- tämiseen. Toimihenkilön koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisissä kehityskeskusteluissa.

2. Toimihenkilön osallistuessa työaikana ammatilliseen koulutukseen, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä palkkaa vähennetä. Kuukausipalkalla tarkoitetaan peruspalkkaa mahdollisine kiinteine kuukausikor- vauksineen.

3. Työnantajan järjestäessä koulutusta työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset mutta koulutusajalta ei makseta palkkaa. Koulutukses- ta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on sovittu erikseen.

4. Työajan ulkopuolella koulutusmatkoihin käytetystä ajasta ei makseta palkkaa. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

8 § Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten ammatilli- nen koulutus.

9 § Toimihenkilöiden ay-koulutus

1. Luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua liittojen hyväk- symään koulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Uu- silla henkilöstön edustajilla on erityinen tarve saada koulutusta. Ilmoitus osallis- tumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa hyvissä ajoin ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämään muu kurssiajankohta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan luottamusmiehille enintään kuu- kauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimiville toimihenkilöiden edustajil- le enintään 2 viikon ajalta.

3. Osallisliiton jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle maksetaan palkka edellä olevan mukaisesti edellyttäen, että yrityksessä on vähintään 100 tämän sopimuksen pii- riin kuuluvaa toimihenkilöä ja jäsenyhdistyksessä vähintään 50 jäsentä.

Tiedotus ja kokoontumisoikeus

10 § Yleismääräykset

Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimi- henkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista. Yrityksen liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Tietoja ei tule luovuttaa ulko- puolisten yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

11 § Työnantajan tiedotettavat asiat

1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

a) Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityk- sen taloudellisesta tilasta.

b) Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta ti- lasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannus- rakenteen kehitysnäkymät.

c) Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

2. Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

3. Yrityksen tilinpäätöstiedot annetaan henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjalli- sena. Työnantaja tiedottaa etukäteen vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta tämän työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle tai jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitettaessa on sel- vitettävä käytettävissä olevan työvoiman määrä, työkohde sekä, milloin se on mahdollista, sopimuksen kesto.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimi- henkilöiden nimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yksiköstä. Luottamusmiehelle tulee ilmoittaa aiemmin hänen toimialueelleen kuuluneen toimen siirtymisestä työ- ehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Luottamusmiehelle annetaan pyyn- nöstä tieto määräaikaisen työsopimuksen perusteesta.

5. Toimihenkilötilaston palkkaerittelyt annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti heti ti- laston valmistuttua. Keskimääräisiä kuukausiansiotietoja ei anneta kolmea henki- löä pienemmistä ryhmistä.

6. Luottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksen palkkaus- ja pal- kanlaskentajärjestelmiin sekä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

7. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada edustamiaan toimihenkilöitä koskevat työsuojelun kannalta tarpeelliset tiedot.

12 § Toimihenkilöiden kokoontumis- ja tiedotusoikeus

Toimihenkilöillä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouk- sia työsuhdeasioissa ja jakaa jäsenilleen tiedotteita. Menettelytavat ja työpaikan ul- kopuolisten henkilöiden osallistuminen kokouksiin sovitaan paikallisesti.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ‌

Palkkaus

1. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettu- na kiinteänä palkanmaksupäivänä.

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta neuvotellaan yrityksessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä luottamusmiehelle tulee antaa tieto toimihenkilön vaativuusluokasta.

2. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkoh- taisesta palkanosasta (TVL-palkka) ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuori- tukseen perustuvasta palkanosasta.

3. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon pe- rustuvaa palvelusaikatakuuta.

4. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee olla puolen vuoden työsuhteen jäl- keen vähintään 1,5 prosenttia asianomaisen toimen TVL-palkasta.

5. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei saa alentaa toimihenkilön kokonaispalkkaa. Toimihenkilön kokonaispalkka voi laskea ainoastaan Työsopimuslain 7. luvun mukaisilla perusteilla (tehtävän muutos irtisanomisen vaihtoehtona) tai milloin teh- tävänmuutoksen perusteena on toimihenkilön oma pyyntö.

6. Palkkaryhmittely tarkistetaan kerran vuodessa esimies-alaiskeskustelussa tai muulla sovittavalla tavalla.

7. Tuntipalkkaisen kerroin työn muuttuessa kuukausipalkkaiseksi on 170, jos työ- aika on 37,5 tuntia/viikko ja 172, jos säännöllinen työaika on 40 tuntia/viikko.

8. Jos työnantaja ottaa käyttöön tulospalkkiojärjestelmän, tulee asiasta informoida luottamusmiestä sekä kertoa ennen käyttöönottoa järjestelmän sisältö niille, joita järjestelmä koskee.

Palkkarakenne

Palkkarakenteen keskeinen osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvi- ointi tapahtuu voimassa olevien kirjallisten toimenkuvien perusteella.

Järjestelmää käyttöönotettaessa perustetaan arviointiryhmä, joka muodostuu tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen luottamusmiehistä sekä työnantajan edustajista. Xxxxxxx luottamusmiestä ei työpaikalla ole, voivat tämän sopimuksen allekirjoittajajär- jestöjen jäsenet valita keskuudestaan muun edustajan.

Sovittua palkkaryhmittelyä ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa.

Arvioinnista saatujen tulosten mukaan toimi sijoittuu johonkin kuudesta (6) palkka- ryhmästä, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.

Muutostilanteet

Uudelle toimihenkilölle muodostettavan toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toimihenkilön työsuh- teen alkamisesta. TVL-palkka määräytyy työsuhteen alusta alkaen em. luokituksen tuloksen perusteella.

Olemassa olevan toimen sisällön pysyvästi muuttuessa on toimen vaativuus ensi ti- lassa, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa, arvioitava uudelleen. Vaativuusluo- kan muuttuessa on siitä mahdollisesti aiheutuvat palkantarkistukset toteutettava muu- toshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Toimihenkilön siirtyessä tehtävästä toiseen noudatetaan uuden toimen mukaista luo- kitusta siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Toimen vaativuusluokan muutokset neuvotellaan toimihenkilön ja hänen esimiehensä kesken. Toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pyytää luottamusmies mukaan neu- votteluun. Vaativuusluokkien muutokset ilmoitetaan viivytyksettä luottamusmiehelle.

Toimen vaativuusluokituksen (TVL) palkkaryhmittely

1. Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

∗ Johtotehtävät:

Vastaa koko laboratorion tai sen merkittävän osan toiminnasta

2. Vaativat asiantuntijatehtävät

∗ Tutkimus-, testaus-, tuote- ja menetelmien kehitystehtävät sekä vaativat markkinointitehtävät tai vaativat asiakaspalvelutehtävät:

Vastaa omasta tutkimus/testausalasta ja/tai käytettävistä menetelmistä ja/tai toimii teknisenä vastuuhenkilönä ja/tai toimii tutkimusprojektien vetäjänä. Tehtävä voi olla esimiestehtävä.

3. Erityisasiantuntijatehtävät

∗ Vaativat suunnittelu- ja tulosten analysointitehtävät sekä markkinointi ja asiakaspalvelu:

Käsittelee tarjoukset ja hoitaa asiakaskontaktit ja/tai toimii alan asiantuntemusta vaativana teknisenä tukena ja/tai analysoi vaativan analytiikan tulokset ja/tai tekee näytteenoton suunnitelmat ja ohjeistukset. Tehtävä voi olla esimiestehtävä.

∗ Tehtävien koordinointi, joka sisältää mahdollisen esimiestehtävän sekä logistiikka-asioiden hoidon:

Johtaa välittömästi tai välillisesti laboratoriotyötä vastaten joko tutkimustoiminnan tai kokeiden suorittamisesta suunnitellen tutkimussarjoja annettujen suuntaviivojen mukaisesti. Tähän ryhmään kuuluu myös toimihenkilö, joka suorittaa itsenäisesti tutkimus- ja kehitystyötä.

4. Asiantuntijatehtävät

∗ Nuorempi kemisti, projekti- tai laboratorioinsinööri:

Perehdytysjaksolla oleva kemisti, projekti- tai laboratorioinsinööri tai vastaava (Enin- tään 1 vuoden). Perehtyy analytiikkaan, ajaa sisään uusia menetelmiä jne.

∗ Tekninen tuki, joka sisältää laitehuollon:

Vastaa laboratorion laitteiston paikallisesta huollosta ja kunnossapidosta sekä vas- taa yhteydenpidosta laitetoimittajiin huolto- ja kunnossapitokysymyksissä. Avustaa ja kouluttaa laborantteja laitteistojen käytössä. Voi johtaa välittömästi helpohkoa la- boratoriotyötä. Laborantti, joka suorittaa 5. tasoa vaativampia tehtäviä ilman esi- miehen välitöntä ohjausta.

5. Laborantti/vaativa toimihenkilötehtävä

∗ Suorittaa annettujen ohjeiden mukaan tutkimustehtäviä tai analyysejä, kokeita ja mittauksia sekä pystyy oma-aloitteisesti tekemään havaintoja ja päätelmiä niiden tuloksista.

6. Nuorempi laborantti/toimihenkilötehtävä

∗ Laborantti harjoitteluaikanaan (Enintään 6 kuukautta) Näytteenottotehtävät, jotka eivät vaadi laborantin tai korkeampaa koulutusta.

Harjoittelija

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Harjoittelijana voi työskennellä enintään kuusi kuukautta joko hankkimassa koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta tai olemalla työssä lukukausien välillä. Opiskelijan harjoittelijapalkka on kirjattava työ- sopimukseen. Harjoittelijan palkka on 85 prosenttia TVL-palkkaryhmästä.

Palkkaryhmittelyn soveltamisohje:

∗ Xxxxxxx tehtävän sijoittelusta syntyy epäselvyyttä, tulee rajatapauksissa kiinnittää erityistä huomiota toimen erityisvaatimuksiin, joita ovat:

− Akkreditoitujen menetelmien ylläpitovastuu

− Monialaisuusvaatimus (Esim. kemian- ja mikrobiologian yhtäaikainen hallinta)

− Työn erityinen vaarallisuus

− Käytettävän laitteiston erityinen vaativuustaso

− Asiakaspalveluvastuu

∗ Milloin yksi tai useampi tekijä on tehtävässä erityisen merkittävä, tulee toimi si- joittaa ylempään palkkaryhmään.

Luottamusmiehet ja työnantajan edustajat käyvät kerran vuodessa läpi palkkausjär- jestelmän toimivuuden ja siinä mahdollisesti esiintyvät ongelmat.

Taulukkopalkat (TVL):

Taulukkopalkat 1.4.2018 lukien:

Palkkaryhmä	Kuukausipalkka
I	3705
II	3198
III	2803
IV	2412
V	2137
VI	1864

Taulukkopalkat 1.4.2019 lukien:

Palkkaryhmä	Kuukausipalkka
I	3742
II	3230
III	2831
IV	2436
V	2158
VI	1883

Henkilökohtainen pätevyys ja työsuoritus

Uuteen palkkausjärjestelmään sisältyvään henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuori- tuksen perusteella maksettavien palkanosien summa tulee olla toimipaikkakohtaises- ti laskettuna vähintään 6 prosenttia toimihenkilöiden palkkasummasta. Toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan vähimmäistakuu on 1,5 prosenttia laskettuna asian- omaisen palkkaryhmän vähimmäispalkasta.

Luottamusmiehelle ilmoitetaan hänen edustamansa ryhmän palkkasumma, ellei laajemmasta palkkasummien antamisesta paikallisesti toisin sovita.

Henkilökohtaista pätevyyttä ja työsuoritusta mitataan seuraavilla mittareilla:

1. Työtaito

2. Tehokkuus

3. Yhteistyökyky

Seuraa aktiivisesti alan koulutustarjontaa ja tekee esityksiä kouluttautumisesta. 10

Taso 3.

Kouluttautuu itsekin ammattiinsa liittyvissä asioissa. 15

Paikallisesti voidaan allekirjoittajaliittojen suostumuksella sopia myös muunlaisesta HEKO- järjestelmästä.

Palvelusaikalisä

Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvaa palve- lusaikatakuuta:

Palvelusajan pituus	Palvelusaikatakuu
Kolme vuotta	3 prosenttia TVL-palkasta
Viisi vuotta	5 prosenttia TVL-palkasta
Kahdeksan vuotta	8 prosenttia TVL-palkasta

Esimiesasema

Xxxxxxx toimeen sisältyy johtamista ja valvontaa, lisää tämä seikka jo sinänsä toimen vaativuutta. Sopijapuolet toteavat, että yrityksen palkkapolitiikan tulee huolehtia siitä, että esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkataso ylittää heidän alaise- naan olevien toimihenkilöiden palkkojen tason.

Palkankorotusten toteuttaminen

1. Toimihenkilön kokonaispalkkaa korotetaan työehtosopimuksessa sovitulla yleiskoro- tuksella.

2. Tarkistetaan, että palkka vastaa vähintään korotettujen TVL-palkkojen, palvelusaika- lisän ja HEKO-takuuprosentin muodostamaa minimipalkkaa. Mikäli palkka jää alle tämän, korotetaan palkka vastaamaan minimipalkkaa.

3. Mikäli toimihenkilön palvelusaikataulukossa tapahtuu muutos kesken sopimuskau- den, korotetaan palkkaa entisen ja uuden palvelusaikalisän erotuksella muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet rat- kaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot voivat sopia erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toi- men vaativuuteen liittyvät erimielisyydet.

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajapuolen nimeämää edustajaa, jotka valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.

TYÖAJAN LYHENNYS ‌

1. Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arki- päivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seu- raavasti:

Työvuorojen määrä	Vapaiden määrä
17	1
34	2
51	3
68	4
85	5
102	6
119	7
136	8
153	9
170	10
187	11
210	12,5

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja mak- saa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös sopimuksen 22 §:n (lyhyt tilapäinen vapaa) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäi- viksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuis- ta työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa mak- samalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava va- paasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat sopimuksen 7 §:ssä sovitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus maksetaan ainoas- taan täysiltä työpäiviltä.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä. Pidätys suorite- taan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Ansiotaso

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukai- sen vapaan pitämisen vuoksi.

2. Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaen

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto ta- saavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalente- rivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 §:n mukaiseen määrään vii- kossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, el- lei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työ- tuntijärjestelmään merkitsemätön pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraa- van vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, kor- vataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsu- taan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset va- paiden ajankohdasta tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytet- tävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkik- si kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa kos- kevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antami- sen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muutetaan.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katso- taan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeen- panoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

Eräät erikoistilanteet

Työsuhteen alkaminen kesken vuotta

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä

esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mah- dollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

Työsuhteen päättyminen kesken vuotta

vapaata työsuhde päättyy vapaata

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaa- päivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyeh- kön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA OHJEISTUS ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhteistyössä laatineet suosituksen, jolla liitot pyrkivät luo- maan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä kaikkia tyydyt- tävällä tavalla.

Etätyö

Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ tapahtuu työnantajan toimi- tilojen ulkopuolella.

Etätyö perustuu työnantajan ja työntekijän osalta vapaaehtoisuuteen. Etätyöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, jossa on syytä huomioida ainakin seuraavat seikat.

Etätyönä tehtävä työ

Sopimuksessa tulee määritellä etätyönä tehtävä työ ja etätyön pääasiallinen suori- tuspaikka. Sopimuksessa tulee myös määritellä etätyön ajallinen kesto (toistaiseksi, määräaika) ja etätyön päättämismenettely.

Etätyösopimuksessa on määriteltävä etätyön määrä eli onko esimerkiksi kyse koko- aikaisesta etätyöstä, etätyöstä osa-aikaisesti vai työn mahdollistaessa toimihenkilön pitämistä etätyöpäivistä tietyllä enimmäismäärällä kuukaudessa.

Työn niin vaatiessa tai esimiehen kutsusta toimihenkilö on velvollinen tilapäisesti työskentelemään vakituisessa työpaikassaan sekä mm. osallistumaan kokouksiin tai tekemään työn edellyttämiä matkoja.

Etätyön seuranta ja raportointi on määritettävä.

Etätyön päättämismenettelyllä tarkoitetaan niiden sääntöjen sopimista, joita noudat- taen työnantaja ja työntekijä voivat keskeyttää etätyön tekemisen ja työntekijä voi pa- lata/siirtyä perinteiseen työskentelyyn.

Työaika

Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehtosopi- muksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päättää työntekijän työajan si- joittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdollisuus valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia työehtosopimuksen säännök- siä.

Palkkaus

Etätyössä työntekijän palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Työnteki- jän luontoisedut säilyvät etätyön aikana.

Vuosiloma ja lomaraha

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomarahaan etätyön aikana määräytyvät vuosilo- malain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Poissaolot

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tilapäisiin poissa- oloihin ja perhevapaisiin määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.

Työvälineet ja laitteet

Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja laitteet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näiden aiheuttamista kus- tannuksista (esim. linjayhteydet).

Kustannusten korvaukset

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen yksityispuhelimen käytöstä työasioi- den hoitamiseen.

Tavanomaisilla työmatkoilla tarkoitetaan kodin ja työnantajan toimitilojen välistä matkaa, joista ei makseta matkakulujen korvausta.

Muut työmatkat korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.

Etätyötä koskeva sopimus

Sopimusosapuolet ovat laatineet etätyötä koskevan sopimusmallin, jota työnantaja ja toimihenkilö voivat halutessaan käyttää etätyöstä sopiessaan. Sopimusmalli on liitto- jen verkkosivuilla.

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoit- teena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suun- niteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huo- mioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimi- taan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenet- telyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulu- tuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irti- sanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa ir- tisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten kä- sittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitel- lään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisano- mismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden to- teutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemus- taan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osal- listuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymis- ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus va- paaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisoh- jelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 12 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 24 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Xxxxxx- tyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työn- tekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA JA KOULUTUSTAVOITTEET ‌

Lain yhteistoiminnasta yrityksissä 16 §:n mukaan yrityksessä on laadittava yhteistoiminta- neuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden amma- tillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoi- tavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön ra- kennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.

Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi yrityksen koko huomioon ottaen ainakin:

1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä;

2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä;

3) arvio työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon pe- rustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin; sekä

4) 1–3 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisen seuranta- menettelyt.

Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikäänty- vien työntekijöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vä- hintään 20 mutta vähemmän kuin 30, voidaan henkilöstöryhmän tai -ryhmien edusta- jien kanssa sopia, että edellä tässä pykälässä tarkoitetut asiat käsitellään yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on hen- kilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehtävä tarvittavat muutokset yt-lain 8 luvussa tarkoitetun, irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.

Liitot suosittelevat henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden käsittelemistä tä- män ohjeen mukaisesti.

TASA-ARVOSUUNNITELMA ‌

Lain naisten ja miesten tasa-arvosta 6a §:n mukaan, jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on to- teutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.

Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja sen tulee sisältää:

1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten si- joittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokitukses- ta, palkoista ja palkkaeroista;

2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; ja

3) arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteut- tamisesta ja niiden tuloksista.

Paikallisesti voidaan sopia, että vuosittaisen tarkastelun sijasta kohdan 1 mukaiset toimenpiteet voidaan tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Liitot suosittelevat tasa-arvosuunnitelman käsittelemistä tämän ohjeen mukaisesti.

TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA – KESÄHARJOITTELUOHJELMA YKSITYISEN LABORATORIOALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALALLE 2017 - 2019 ‌

Pöytäkirjan tarkoitus

Allekirjoittaneet työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet peruskoululaisten ja lu- kiolaisten työelämään tutustumismahdollisuuksien tukemisesta ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelman puitteissa seuraavasti:

”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelma

Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelmaan.

Liitot haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuk- sia tutustua työelämään ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelman puitteissa.

Tutustumisen tarkoituksena on, että koululaiset saavat omakohtaista kokemusta yri- tysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteis- työmuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä samalla tarjota koululaisille sopivaa käytännön työtä.

Kahden viikon tai kymmenen työpäivän kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan vuosina 2017 – 2019.

Kahden viikon harjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palk- kana 335 euroa vuonna 2017, 345 euroa vuonna 2018 ja 350 euroa vuonna 2019. Korvaus sisältää kahden viikon harjoitteluohjelman ajalta vuosilomakorvauksen.

Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja mui- ta rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lu- kiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitteluoh- jelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelle- ta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesä- työharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 23.3.2017

Palvelualojen työnantajat Palta ry Ammattiliitto Pro ry

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki

Puhelin 09 172 731

Faksi 09 1727 3333

xxx.xxxxxxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Raxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Puh 0207 699 840

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus

Document Metadata