BINGOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoit- teena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtosopimus- ta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka päätettiin allekir- joittaa.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoitetaan so- pijaosapuolten toimesta.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.1.2017 lukien alla mainitulla tavalla ja kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja koskien.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityksen ja hen- kilöstön tarpeet huomioiden.

Xxxxxx pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita, lisätään työehtosopimuksen työai- kamääräyksissä olevaan säännöllisen työajan viikkotuntimäärään 0,5 tuntia siten, et- tä säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 38,5 tuntia. Päivittäinen työaika voi olla enintään 8 tuntia. Viikkotyöajan muutos huomioidaan myös keskimääräisessä työajassa.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa

sovitun tuntimäärän suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikai- sella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä las- ketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Alle 38 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työajan lisäys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edelly- tyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edel- lyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan lisäys voidaan käyttää myös työhön perehdyttä- miseen esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yhteensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankohdan si- joittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pi- dennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti voidaan sopia myös edellä mainitusta poikkeavasta järjestelystä.

4 Paikallinen sopiminen

4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua val- mius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yri- tyksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonot- tavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyk- sestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuotta- vuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ym- märtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Lisätään työehtosopimukseen uusi kohta paikallinen sopiminen

”Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai työnan- tajan ja työntekijöiden välillä, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Mikäli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voimassa yli vuoden, voidaan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muu- ta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Täl- löin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuksen ehtona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamus- miehen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopi- muksen osa”.

4.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa – selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tekemän- sä työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4.3 Työaikapankki

Neuvotellaan 31.12.2016 mennessä työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta huo- mioiden soveltuvin osin Paltan ja PAM:n välisen runkosopimuksen työaikapankkikir- jaukset.

4.5. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta Lisätään työehtosopimukseen (10 §) uusi kappale

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden toden- tavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoit- taa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvolli- suuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämäl- tään lääkäriltä.

5. Muut asiat

Osapuolet selvittävät 31.12.2016 mennessä mahdollisuudet Tyka-sopimuksessa so- vitun II paikkakuntakalleusluokan poistamisesta.

6 Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka, jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

BINGOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tässä työehtosopimuksessa määrätään bingotyöntekijöiden työ- ja palkkaehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös bingohallien vahtimestareihin sekä bingohallien yhteydessä tehtävään veikkausten yms. vastaanottoon ja niihin liittyviin töihin.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen työntekijäin järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia allekirjoituspäivänä voimassa olevia keskusjärjestöjen sopimuksia:

Yleissopimus (LTK-SAK) Luottamusmiessopimus (PT-SAK) Yhteistoimintasopimus (LTK-SAK) Koulutussopimus (ETL-PAM)

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK)

Työpaikkaruokailua koskeva sopimus (LTK-SAK)

Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK)

5. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia tai jos keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopimuksia, nou- datetaan viimeisimpiä sopimuksia, ellei liittojen välillä toisin sovita tai ellei jompi- kumpi liitto ole irtautunut uusista sopimuksista.

3 § Työhön ottaminen ‌

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Kahdek- saa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus saa kuitenkin olla enintään puolet määräajan kestosta. Ellei muusta ole sovittu, on työsuhteen alussa kuukauden koeaika edellyttäen, että työnantaja on ilmoittanut tästä yhden kuukauden koeajasta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koe- ajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa

noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallinen työsopimus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua työsuh- teen alkamisesta. Sopijapuolet suosittelevat sopijapuolten yhteisesti laati- man työsopimusmallin käyttöä.

2. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työhönoton yhteydessä, kuka toimii tässä sopi- muksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudate- taan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0 - 1 vuotta 14 päivää

yli 1 - 4 vuotta 1 kk

yli 4 - 8 vuotta 2 kk

yli 8 - 12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisa- nomisaika 14 vuorokautta työsuhteen jatkuttua enintään viisi vuotta ja yksi kuu- kausi työsuhteen jatkuttua yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on mää- rätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.

3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todis- tettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovi- tun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkau- den pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta nii- tä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purka- maan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomis- ajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslain 6 luvun 4 §:ssä on säädetty.

6. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suo- rittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osal- ta. Tällöin työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä.

7. Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomaut- taa noudattaen työsopimuslain määräyksiä. Lain tarkoittama lomautusilmoitusai- ka on tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta 14 päivää. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

8. Mikäli halli suljetaan viranomaisen toimesta, on työnantaja velvollinen ilmoitta- maan siitä välittömästi työntekijöille.

5 § Palkat ‌

1. Taulukkotuntipalkat ovat työehtosopimuksen liitteenä.

2. Palveluvuosia kartuttavana palvelusaikana pidetään sellaista työtä bingoalalla, jossa työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin ollut vähintään 15 tuntia viikossa. Samoin palvelusaikaa kartuttaa tällaisen työntekijän vuosilomalain 7 §:n

2. momentin mukainen työssäoloaikaan rinnastettava työstä poissaolo.

3. Paikkakuntaluokitus

Maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston vahvistamaa kuntien yleistä kalleusluokitusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kun- nallista jaotusta, joka ilmenee tämän sopimuksen liitteenä olevasta luettelosta.

4. Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma, josta ilme- nevät ainakin seuraavat asiat:

− työntekijän nimi

− peruspalkka

− erilaiset lisät

− tehty tuntimäärä

− ylityötunnit ja niistä maksettava korvaus

− veroennakonpidätys

− ay-jäsenmaksu

− työntekijän TEL-maksu

− työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

− palkka vähennysten jälkeen

6 § Työaika ‌

1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyksiä.

2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika on enintään 40 tuntia.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräisenä edel- lyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jon- ka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sovellettavaan keskimää- rään. Viikoittainen työvuorolistan mukainen työaika ei minään työviikkona saa ylit- tää 54 tuntia.

3. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansio- tasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen säännöllisen työsopimuksessa sovitun työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työn- tekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

Esimerkkejä:

Työajan pidennys voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että työaikaan aiemmin si- sältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan lisäys voidaan käyttää myös työhön pereh- dyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esi- merkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yh- teensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla:

a) Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa:

Säännöllistä viikoittaista työaikaa lisätään 0,5 tunnilla siten, säännöllinen vii- koittainen työaika on enintään 38,5 tuntia. Päivittäinen työaika voi olla enin- tään 8 tuntia.

b) Keskimääräinen viikkotyöaika

Viikkotyöaikaa lisätään 0,5 tunnilla. Viikoittainen työvuorolistan mukainen työaika ei saa kuitenkaan minään viikkona ylittää 54 tuntia.

c) Työajan pidennyksen toteuttaminen koulutuksella tai muulla tilaisuudella

Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus tai työnan- tajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään jär- jestettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

d) Uudet työntekijät

Ellei muusta ole sovittu, voidaan työajan lisäys käyttää työhön perehdyttämi- seen.

4. Allekirjoittajajärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.

5. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että työaika tasoittuu työai- kasuunnitelman mukaisesti usean työvuorolistan kuluessa. Työaikasuunnitelmas- sa sovitaan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tasoittumisjakson pituus voi tällöin olla enintään neljä kuukautta tai erityisistä syistä enintään vuosi.

Sopimus työaikasuunnitelmaan perustuvan työaikajärjestelmän käyttöönotosta on tehtävä kirjallisesti. Tällöin sovitaan ainakin tasoittumisjakson pituus ja sovelletta- va keskimääräinen viikkotyöaika. Järjestelmän käytöstä voidaan sopia joko mää- räajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa kah- den kuukauden irtisanomisajalla. Kulumassa oleva tasoittumisjakso jatkuu kui- tenkin jakson loppuun asti. Määräaikainen tai alle vuoden kestänyt toistaiseksi voimassa ollut sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kahden kuukau- den irtisanomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamattomasta syystä.

6. Työntekijälle on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla yksi vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo (ns. viikkolepopäivä).

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuorolistat on laadittava siten, että 3 perättäisen viikon ajanjaksolla työntekijälle annetaan vähintään kerran kaksi perättäistä vapaapäivää ja työvuoroja saa olla enintään kahdeksan peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita.

7. Työviikko alkaa maanantaina.

8. Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kahden viikon ajalle työvuorolista, jo- ka on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään yhtä viikkoa ennen kunkin jak- son alkua. Tästä listasta on ilmettävä myös kunkin työntekijän vapaapäivät. Jul-

kaistua työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta.

Erityisten syiden sitä edellyttäessä voivat työnantaja ja työntekijä sopia työvuoro- listan pituudesta ja sen ilmoittamisajasta myös toisin. Tällöin edellytetään lisäksi, että työnantaja ja luottamusmies ovat yhteisesti todenneet erityisten syiden ole- massaolon.

9. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään seitsemän tuntia, on työntekijöille annettava vähintään 30 minuuttia kestävä ruokailutauko, joka ei si- sälly työaikaan.

10. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia lyhyempi, on työn- tekijöille annettava mahdollisuus nauttia työpaikalla mukanaan tuomia tai muuten saatavilla olevia virvokkeita vähintään 15 minuutin pituisen tauon puitteissa, joka luetaan työaikaan.

11. Ruokailu- ja kahvitauoista voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toisinkin, mutta mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen on joka tapauksessa järjestettävä.

7 § Lisätyö ‌

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan li- säksi ja joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työntekijää tarvitaan poikkeuksellisesti työhön hänen nimenomai- sesti sovittuna työvuorolistaan kirjattuna vapaapäivänään, on tällaisesta työstä ja sen korvaamisesta sovittava paikallisesti.

8 § Korotettu palkka ‌

1. Ylityön tekeminen, ylityörajat ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työaikalain mukaisesti.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli 8 tunnin vuorokaudessa. Mikäli on sovittu mahdollisuudesta pidempään vuorokautiseen työaikaan, on ylityötä työ- vuorolistan ylittävä keskimäärin yli 8 tunnin ylittävä työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

Esimerkki: Työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa. Hänen kans- saan on sovittu mahdollisuudesta 10 tunnin vuorokautiseen työaikaan.

työvuorolista:	8	10	6	8	6	= 38 t
tehty työ:	11	11	9	8	9	= 48 t
tästä seuraa:
lisätyö 0 %	-	-	-	-	2
vrk.ylityö 50 %	2	1	2	-	1
vrk.ylityö 100 %	1	-	1	-	-

3. Viikoittaista ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ tai keskimääräistä viikko- työaikaa sovellettaessa jakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuk- sella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin on an- nettava vapaa-aika kuitenkin korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi ko- rotettu, jos se olisi korvattu rahana.

5. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- tai itsenäisyyspäivänä maksetaan muun siltä ajalta tulevan korvauksen lisäksi sun- nuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

6. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

7. Kello 18.00:n jälkeen säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan kultakin tunnilta 0,59 euron suuruinen iltatyölisä.

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- tai itsenäisyyspäivänä kel- lo 18.00 jälkeen säännöllisenä työaikana iltatyölisän suuruus on 1.2.2017 alkaen 1,23 euroa.

8. Kello 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan yö- työlisä, jonka suuruus on 1.2.2017 alkaen 2,23 euroa.

9. Lauantaina säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan 1.2.2017 alkaen kello 06 – 18 välisenä aikana kultakin tunnilta 0,52 euron suuruinen lauantaityöli- sä. Lisää ei makseta 5. tai 6. kohtien pyhä- tai aatto-/juhlapäiväkorotukseen oi- keutetulta ajalta.

9 § Arkipyhäkorvaus ‌

1. Korvattavat arkipyhät

Pitkältäperjantailta, ensimmäiseltä pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhannuspäi- vältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuvalta loppiaiselta maksetaan työntekijälle arkipy- häkorvauksena normaalityövuoron tuntimäärän mukainen palkka työntekijän tun-

tipalkan mukaan. Normaalityövuoron tuntimäärä saadaan jakamalla työntekijän normaali keskimääräinen viikkotyöaika viidellä.

Jos työntekijä tekee työtä arkipyhänä, maksetaan hänelle arkipyhäkorvauksen li- säksi palkka sunnuntaityökorotuksineen tehdyiltä työtunneilta.

2. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Arkipyhäkorvaus maksetaan vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työvuorolistan mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei poissaolo on johtunut hyväksyt- tävästä syystä.

Myös silloin kun arkipyhä sattuu työntekijän työvuorolistan mukaiseksi vapaapäi- väksi, maksetaan arkipyhäkorvaus.

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

3. Arkipyhäkorvaus työstä poissaolon ajalta

Arkipyhäkorvaus maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle myös sellaisilta arki- pyhiltä, jotka sattuvat

− työvuorolistan mukaisille vapaapäiville

− vuosiloman ajalle

− enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajalle

− 15 §:n mukaisen lapsen sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajal- le

− lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalle

− taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kahta viikkoa arki- pyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänel- le tarjottua mahdollisuutta palata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.

4. Itsenäisyyspäivä

Mikäli työt keskeytyvät itsenäisyyspäivän vuoksi, maksetaan työntekijälle, jolla muutoin olisi ollut työpäivä, tekemättä jääneen työvuoron mukainen yksinkertai- nen tuntipalkka. Palkan saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä en- nen itsenäisyyspäivää.

10 § Sairausajan palkka ‌

1. Xxxxxxx työntekijä estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti taikka törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa:

a) Sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta, mikäli työ- suhde on kestänyt alle kuukauden

b) 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta

c) 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta

d) 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta

e) 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos sama sairaus uusiutuu 30 kalenteripäivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotus- osan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatu- aan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

Sairausajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat ilta-, yö- ja lauantaityölisät vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai sen keskiarvon mukaan, joka on laskettu normaalia työtilannetta kuvaavalta ajalta. Sunnuntai- ja pyhäkorotuksia ei ole velvollisuutta ottaa huomioon.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairaus- avustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuu-

tuslain, työntekijäin eläkelain, liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen kor- vaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai ter- veydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta poissaolosta.

Perustellusta syystä työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnan- taja kustantaa lääkärin palkkion.

7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdol- lisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttö- myyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttö- myydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnanta- ja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksu- velvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa ‌

1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempain- ja hoitova- paaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta työn- tekijän normaalin keskimääräisen viikkotyöajan mukaisen palkan ja sairausvakuu- tuslain äitiysrahan erotus, jos:

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työnte- kijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Muut perhevapaat ovat palkattomia.

Soveltamisohje:

Työsopimuslain mukaan äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alka- mista.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole vanhempainva- paan osalta mahdollista puolison työhön menon tai siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainva- paalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuo- tanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä laativat yhdessä kokonais- suunnitelman vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä.

2. Työntekijän ollessa edellisen kohdan mukaisesti poissa työstä yli lakisääteisen äi- tiys-, isyys- tai vanhempainloman, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuk- sia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

12 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraa- vissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ul- kopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liitty- vässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa tai syövän edellyttämässä hoidossa.

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutki- muksissa.

c) Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkärin- tarkastuksessa. Työnantaja suorittaa tällöin korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Jos tällainen tarkastus tai siihen liittyvä tutkimus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle sairausvakuutuslain mukainen vä-

himmäispäiväraha. Edellytyksenä mainituille korvauksille on, ettei työntekijä ole samanaikaisesti oikeutettu sairausajan palkkaan.

13 § Vuosiloma ‌

Vuosiloma ja siitä maksettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lo- maa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta koko lomanmää- räytymisvuoden ajalta. Muutoin on työntekijällä oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Ellei vuosiloman ajankohtaa sovita, on työnantajan annettava siitä tieto työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei tämä ole mahdollista, on ajan- kohdasta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

14 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50

% hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmak- supäivänä, ellei maksuajankohdasta sovita toisin työnantajan ja työntekijän välil- lä. Lomaltapaluuraha on kuitenkin viimeistään maksettava 6 kuukauden kuluessa loman päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lomaltapaluura- han vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan. Sopimus lomaltapaluurahan mak- suajankohdan siirtämisestä tai vapaaksi vaihtamisesta on tehtävä kirjallisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosiloman sijoittuessa äitiysloman, vanhempainloman tai hoitovapaan ajalle maksetaan lomaltapaluuraha ennakkona vuosilomapalkan maksa- misen yhteydessä edellyttäen, että työhön paluusta sovitaan. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta merkitä äitiysvapaan ajaksi.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilo- mansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa mai- nittu syy, työnantajan lupa tai työntekijästä johtumattomasta syystä tapahtuva työsuhteen päättyminen.

4. Työntekijän siirtyessä eläkkeelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle tai naispuolisille asepal- velukseen menijöille maksetaan lomaltapaluuraha hänelle maksetusta lomakor- vauksesta työntekijän palattua työhön.

15 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai huoltajan ja lapsen kanssa samassa taloudessa elävälle huoltajan puolisolle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkka maksetaan sairastumisesta lukien kolmeen kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat (yksinhuol- tajalla hän itse) tai huoltajan puoliso ovat ansiotyössä eikä näillä ole ansio- työnsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoi- taa lasta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevelvoit- teiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuolisesti molempien vanhempien kes- ken.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan mak- samista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä pyydettäessä selvitys toisen huoltajan tai yksinhuoltajan avio- tai avopuoli- son esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa suhteessa.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekiste- röintiä varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaa- päivän 50- ja 60- vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

16 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Työnantajan määräyksestä matkustavalle työntekijälle korvataan matkakustannukset verohallituksen asiasta antamien ohjeiden mukaisesti.

17 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja Palvelualojen Ammattiliit- to PAM:n jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijäl- le vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n il- moittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

19 § Luottamusmies ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan PT: n ja SAK:n välistä viimeisintä luottamusmiessopimusta, ellei liittojen välillä toisin sovita.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiville em. luottamusmiessopi- muksen tarkoittamille luottamusmiehille (yksi/työnantaja) suoritetaan työajan ul- kopuolisista luottamusmiestehtävistä korvaus, joka on 1.2.2017 alkaen suuruu- deltaan 35 euroa kuukaudessa.

3. Luottamusmiessopimuksessa luottamusmiehelle on annettu oikeus käyttää työn- antajan tavanomaisia toimistovälineitä. Allekirjoittajajärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät oh- jelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muu- ta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Täl- löin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopi- muksen osa.

21 § Työpaikkakokoukset ‌

1. Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n jäsenillä on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan olosuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla sopivissa tiloissa.

2. Kokouksesta on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n, sen alayhdistyksen ja asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

22 § Erinäisiä määräyksiä ‌

1. Tämä sopimus ei koske erikseen myönnettyjä tai sovittuja sosiaalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.

2. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle makse- tun kokonaisansion pienentymistä.

3. Työnantajan tulee laatia turvallisuusohjeet tai käydä työntekijöiden kanssa muulla tavoin läpi turvallisuusasiat työvuoron yksintyöskentelytilanteita ja rahojen työpai- kalta poiskuljetustilanteita varten.

23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen

kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asi- an työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollis- ta), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhy- esti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

24 § Työtaistelutoimenpiteet ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka, jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Taulukkopalkat 1.2.2017 alkaen ‌

Paikkakuntakalleusluokka	HKI	I	II
Palkkaryhmä 1 (harjoitteluajan jälkeen alalla alle 1 v olleet)	9,33	9,15	9,07
Palkkaryhmä 2 (alalla yli 1 v olleet)	9,59	9,43	9,36
Palkkaryhmä 3 (alalla yli 3 v olleet)	9,78	9,60	9,53
Palkkaryhmä 4 (alalla yli 5 v olleet)	9,99	9,82	9,72
Palkkaryhmä 5 (alalla yli 7 v olleet)	10,23	10,04	9,96
Palkkaryhmä 6 (alalla yli 10 v olleet)	10,54	10,34	10,24

Työntekijään voidaan soveltaa enintään 6 kuukauden ajan harjoittelijapalkkaa, jossa palkka on 3 % alle alimman ko. kalleusluokan taulukkopalkan. TES:n 5 §:n mukainen palvelusaika bingoalalla lyhentää harjoitteluaikaa.

Kuntien kalleusluokitus ‌

Kaupungit		Maalaiskunnat
Kunnan nimi	Xxxxxxx‑ luokka	Xxxxxx nimi	Xxxxxxx- luokka
Hyvinkää	I	Enontekiö	I
Hämeenlinna	I	Houtskari	I
Joensuu	I	Hyrynsalmi	I
Jyväskylä	I	Inari	I
Järvenpää	I	Iniö	I
Kauniainen	I	Keminmaa	I
Kemi	I	Kirkkonummi	I
Kemijärvi	I	Kittilä	I
Kerava	I	Kolari	I
Kuopio	I	Korppoo	I
Oulu	I	Kuhmo	I
Rovaniemi	I	Kuivaniemi	I
Tampere	I	Kuusamo	I
Tornio	I	Muonio	I
Vaasa	I	Nauvo	I
		Pelkosenniemi	I
		Pello	I
		Posio	I
		Ranua	I
		Ristijärvi	I
		Rovaniemen mlk	I
		Salla	I
		Savukoski	I
		Simo	I
		Sodankylä	I
		Tervola	I
		Utsjoki	I
		Ylitornio	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

Document Metadata

Table of Contents

BINGOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata