OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
Jyväskylän yliopisto on 11.5.2016 pidetyn sopimusneuvottelun jälkeen edistänyt sopimuksessa kirjattuja tavoitteita. Jyväskylän yliopisto on uudistanut 1.1.2017 alkaen tiedekunta- ja erillislaitosrakenteensa vastaamaan paremmin yliopiston strategisia painoaloja ja profiilia, sekä uudistanut palvelurakenteensa tukemaan paremmin perustehtävien, tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamista. Yliopisto on lisäksi vahvistanut kyvykkyyttään akateemiseen johtamiseen asettamalla ensimmäistä kertaa kaksi päätoimista vararehtoria, joista toisella on vastuullaan koulutus ja toisen vastuulla on tutkimus sekä uutena alueena innovaatiotoiminta. Innovaatiotoiminnan vahvistaminen näkyy myös tiedekuntatasolla, joihin kuhunkin on asetettu kaksi varadekaania, ja myös heidän tehtäväkuvassaan tutkimuksen rinnalle on nostettu innovaatiot.
Jyväskylän yliopisto on tehnyt historiansa suurimman, kaikkien tiedekuntien opetussuunnitelmien sisältöjä ja rakenteita koskevan opetussuunnitelmauudistuksen. Lisäksi yliopisto on kehittänyt aktiivisesti ja tutkimusperustaisesti teknologiaa hyödyntävää pedagogiikkaa, ohjausosaamista sekä opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä konsepteja Student Life -toiminnalla, jota käydään toistuvasti benchmarkaamassa JYU:n ulkopuolelta.
Jyväskylän yliopisto on toteuttanut Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen välisen sopimuksen mukaisesti kielten tutkimuksen ja koulutuksen siirtämisen siten, että ensimmäiset opiskelijat ja henkilöstö siirtyivät 1.8.2017 Jyväskylään. Sopimuksen mukaisesti on luotu edellytykset kielikylpykoulutuksen toteuttamiseksi.
Yliopistoon on lähdetty rakentamaan kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan, humanistis- yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä soveltavan kielentutkimuksen keskuksen ja kielikeskuksen välillä monikielisen ja kielitietoisen pedagogiikan tutkinto-ohjelmia lastentarhan-, luokan- ja aineenopettajakoulutukseen. Lisäksi XxxXxxxxx -oppilaitosten kesken on käynnistetty esisuunnittelu tiedepäiväkodin perustamiseksi, jossa luodaan tutkimusperusteisesti uusia toimintamalleja varhaiskasvatukseen, painoaloina liikunta, kielikylpy, tanssi ja esittävät taiteet sekä tiede.
Jyväskylän yliopisto on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa vahvistanut EduFutura Jyväskylä -osaamiskeskittymää kansainvälisinä kärkinään oppimisen uudistaminen sekä terveys, liikunta, kuntoutus ja hyvinvointi. Lisäksi kansainvälisenä kärkenä on koulutusvienti, jota toteutetaan EduCluster Finland Oy:n toimesta, ja jonka liikevaihto on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto kasvoi yli kolme miljoonaa euroa (43,5 %). Liikevaihto oli vuonna 2017 10,9 M euroa (vuonna 2016 oli 7,6 M euroa).
Kansallisesti merkittävinä alueina on vahvistettu kyberturvallisuuden, yrittäjyyden, biotalouden ja suomalaisen musiikkikampuksen alueiden toimintaa. Vuonna 2017 valmisteltiin 2018 alussa perustettu
yhteinen Yritystehdas. Syksyllä 2017 perustettiin yhteisprofessuuri tukemaan tutkimusperustaisesti opintopolkujen uudistamista, ja yhteistä musiikkikampusta on kehitetty niin toiminnallisesti kuin olosuhteiden osalta. Käynnistymässä on 9,7 M euron uudisrakennushanke.
Kehittämisen keskiössä ovat laadun parantaminen ja opiskelijoille laajempien, relevanttien opiskelumahdollisuuksien luominen. Lisäksi edellä kuvatuilla kärkialueilla on tiivistetty yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (kyberturvallisuus, biotalous, liikunta, hyvinvointi).
Konkreettisina esimerkkeinä ovat mittavat Hippoksen ja Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä
(KeHo) -hankkeet sekä Jyväskylän kyberturvallisuuden klusterin kehittyminen.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
Jyväskylän yliopisto on valinnut selkeät strategiset painoalat, joiden vahvistamista on jatkettu myös sopimuskauden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Akatemian kolmannessa profiloitumishaussa yliopisto sai vuosille 2017-2020 4,6 M euroa vahvistaakseen monitieteistä aivotutkimusta, kriisien, konfliktien ja yhteiskunnallisten muutosten tutkimusta sekä päätöksentekoa tukevan data-analytiikan tutkimusta. Suomen Akatemian vuonna 2016 tehdyn päätöksen mukaisesti JYU on vahvistanut 2016-2020 profiloitumisalueiksi valittuja aloja, nanotutkimusta, soveltavaa kielentutkimusta sekä ihmisen fyysistä aktiivisuutta läpi eliniän tarkastelevaa tutkimusta. Neljännelle profiloitumiskierrokselle yliopisto valitsi alueiksi nanotieteet (profiloitumisvaihe 2), aktiivisen ikääntymisen tutkimuksen sekä monitieteisen opetuksen ja oppimisen tutkimuksen (profiloitumisvaihe 2). JYU on kaikkiaan menestynyt erinomaisesti kaikilla kolmella profilointikierroksella. Lisäksi rehtori on strategisella rahoituksellaan vahvistanut profiloitumisalueita.
Rekrytoinnit profiloitumisalueille on avattu kansainväliseen hakuun, ja tehdyt valinnat ovat kasvattaneet kansainvälisen henkilöstön osuutta.
JYU jatkaa laajamittaista oppimisympäristöjen ja tutkimusperustaisen opetuksen kehittämistä. Suunnittelutyössä keskitytään kehittämään joustavia, yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia akateemisia opetus- ja oppimisympäristöjä, joissa oppimista tehdään näkyväksi ja jossa yhteys tutkimukseen on yhtenä lähtökohtana. Oppimisympäristöjen digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään kehittämällä sekä etäopetusta että kampuksella päätoimisesti opiskelevien osaamista tukevaa laadukasta ja eri medioita hyödyntävää opetusta.
EduFutura Jyväskylän strateginen oppilaitosyhteistyö on vahvistunut ja saanut vuoden 2017 aikana lukuisia konkreettisia saavutuksia. EduFutura yhteistyöllä on rakennettu joustavia opintopolkuja mm. kyberturvallisuuden, kuntoutuksen, musiikin ja ICT:n alueille, ja näistä saatuja kokemuksia levitetään myös muille alueille. Hanke musiikkikampuksen uudisrakennuksesta (9,7 M euroa), yhdessä toteutetut kesäopinnot ja ristiin opiskelun mahdollistaminen, innovatiivinen kesäkiertue ja sen tuloksena syntynyt kirja oppimisen uudistamisesta sekä yhteisen EduCluster koulutusvientiyhtiön vahva liiketoiminnan kasvu ovat esimerkkejä Jyväskylän tavasta muodostaa vahvoja osaamiskeskittymiä sekä tiivistää oppilaitosten ja koulutusasteiden välistä yhteistyötä. Uniikiksi EduFutura yhteistyön tekee toisen asteen saumaton mukana olo, mikä mahdollistaa ratkaisujen luomisen toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymiseen. Toimintaa toteutetaan valituilla kärkialueilla (oppimisen uudistaminen, liikunta, terveys, hyvinvointi ja kuntoutus, koulutusvienti, kyberturvallisuus, yrittä-jyyden edistäminen, biotalous ja Suomalainen musiikkikampus). Tavoitteiden saavuttamista tukemaan perustettiin yhteinen EduFutura -professuuri, jota hoitaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen entinen johtaja Xxxxx Xxxxxxxxx. EduFutura -johtoryhmässä oppilaitosten ylin johto koordinoi, asettaa tavoitteita sekä resursoi tavoitteiden mukaista toimintaa.
JYU on vahvistanut vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa
hyödyntämistä, kaupallistamista, sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä. Yliopisto perusti yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymän Gradian ja Jyväskylän kaupungin kanssa yritystehtaan yhteisen yrittäjyysstrategian mukaisesti. Kaikilla kärkialueilla on tehty toimenpiteitä laadun ja vetovoiman vahvistamiseksi. (xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/). Kokonaisuudessaan innovaatiotoiminnan painoarvoa on nostettu koko yliopistossa, ja toiselle päätoimiselle vararehtorille nostettiin tutkimuksen rinnalle ja siihen kytkeytyen painopisteeksi innovaatiotoiminta, kuten myös kaikkien tiedekuntien toiselle varadekaanille.
JYU on ollut aktiivinen ja vaikuttava toimija alueellisilla kehitysalustoilla Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymässä (KeHO) sekä Hippos2020 -hankkeessa ja on näin alueellisessa yhteistyössä vahvistanut liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueille entistä vetovoimaisempaa koulutuksen ja tutkimuksen osaamiskeskittymää. JYU:n henkilöstöä on osallistunut toimintaan KeHo:n alatyöryhmissä, ja JYU:n osallisuutta vahvistavat useat yhteisprofessuurit Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
Lisätietoa: xxxx://xxxxxx0000.xx/xx/ ja xxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/
Lokakuussa 2017 käynnistettiin laajamittaisen digiohjelman suunnittelu. Yliopiston strateginen tavoite on toteuttaa digiohjelma, joka kehittää monipuolisesti digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla yliopisto varmistaa paikkansa tulevaisuudessakin koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueillaan kansainvälisesti tunnustettuna yliopistona. Digitaalisuus tuo lisäarvoa oppimiseen, opetukseen ja tutkimukseen tarjoten monimuotoisia ja oivalluttavia kohtaamisia ihmisläheisessä yliopistossa.
JYU on osana kansainvälisen ja kansallisen näkyvyytensä lisäämistä toteuttanut vuoden 2017 aikana mittavan brändiuudistuksen. Samalla on toteutettu konkreettisia toimenpiteitä näkyvyyden vahvistamiseksi, mitä tukemaan on tehty useita rekrytointeja viestinnän ja markkinoinnin tehtäviin. Myös tiedeviestintää on vahvistettu, ja 1.1.2017 perustettu uusi Avoimen tiedon keskus on ollut alueella aktiivinen toimija. Avoimen tiedon keskuksen luonnontieteellinen museo oli Jyväskylän toiseksi suosituin museokohde.
JYU käynnisti strategiatyön yliopiston hallituksen 22.1.2018 vahvistaman prosessin mukaisesti. Strategiatyöllä vastataan muuttuvan yhteiskuntamme ja tieteen haasteisiin, ja joka aidosti pohjaa vahvuuksiimme ja asettaa rohkeasti tavoitetilan riittävän korkealle. Strategiatyö toteutetaan laajasti yliopistoyhteisöä ja sidosryhmiä osallistavalla tavalla. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxXxxxxxxxxx yliopistostrategiat
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Jyväskylän yliopiston tutkimusta ja koulutusta toteutetaan nykyiset yksikkörajat ylittävinä kokonaisuuksina vuoden 2017 alusta käyttöön otettavan tiedekunta- ja laitosrakenteen pohjalta. Tieteenalojen välistä yhteistyötä lisäämällä ja hallintoa tehostamalla vapautetaan voimavaroja yliopiston vahvuusaloille ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemisen tukemiseksi.
Yliopisto syventää yhteistyötään ja sujuvoittaa yhteistyön käytäntöjä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteisesti resursoidussa osaamiskeskittymässä.
Jyväskylän yliopisto muodostaa yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa kansainvälistä kärkeä tavoittelevan osaamiskeskittymän liikunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen sekä oppimisen alueille. Yliopiston tavoitteena on, että Jyväskylään muodostuu kansallisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä kyberturvallisuuden, yrittäjyyden edistämisen ja biotalouden alueille.
Yliopisto terävöittää sopimuskauden aikana profiiliaan kielten tutkimuksessa ja opetuksessa.
Yliopisto kokoaa korkeakoulujen toimijoita kehittyvien maiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi.
Jyväskylän yliopisto uudisti akateemista rakennettaan vuoden 2017 tukemaan paremmin yliopiston strategiaa ja painoaloja. Vuoden 2018 alussa tuettiin akateemista johtajuutta asettamalla kaikkiin tiedekuntiin dekaanit päätoimisiksi. Vararehtorit ovat ensimmäistä kertaa päätoimisia. Näin pyritään luomaan parempia edellytyksiä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen tukemiseksi. Kaikkiin tiedekuntiin asetettiin lisäksi kaksi varadekaania, joista toisen vastuulla on koulutus ja toisen tutkimus ja innovaatiotoiminta. Johtamista vahvistamalla luodaan edellytyksiä strategian toimeenpanolle, tuloksellisuudelle ja vuorovaikutukselle sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa.
JYU on vahvistanut profiloitumisedellytyksiään menestyksellisesti Suomen Akatemian kolmella hakukierroksella saaden kokoaan suuremman osuuden profilointirahoituksesta. Lisäksi kielten koulutuksen ja tutkimuksen siirto Vaasan yliopistosta Jyväskylään on toteutettu sopimuksen mukaisesti. Siirto tukee kielten tutkimukseen liittyvää painoalaa. Jyväskylän yliopistoon siirtyi henkilöstöä elokuussa 2017, ja opiskelijoille on järjestetty siirtohakuja tavoitteena edistää mahdollisimman laajan opiskelijajoukon siirtymistä. On huomattava, että sopimusta laadittaessa ei kyetty ennakoimaan siirrosta aiheutuvaa kulurakennetta, ja tunnistetut taloudelliset riskit ovat osittain laukeamassa, koska lain niin salliessa ennakoitua suurempi osa opiskelijoista on jäänyt Vaasan yliopistoon.
Jyväskylän yliopisto on tehnyt työnjakoa paikallisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa, ja EduFutura Jyväskylä -yhteistyöllä on vahvistettu kansainvälisesti merkittävää osaamiskeskittymää oppimisen uudistamisen sekä liikunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueilla. Yhteistyö tähtää toiminnan laadun ja vetovoiman parantamiseen ja yhteiskunnallisesti merkittävien uudistusten toteuttamiseen paikallisia ratkaisuja hakemalla. Päätavoitteeksi on otettu tutkimusperusteisesti luoda joustavampia siirtymiä tukevia toimintoja ja ristiinopiskelun mahdollisuuksia toiselta asteelta korkea-asteelle sekä korkeakoulujen välille.
Valituille alueille on toteutettu ehjiä koulutuspolkuja toiselta asteelta aina tohtorin tutkintoon saakka.
Jyväskylän kaupunki on tiiviisti mukana EduFutura Jyväskylä yhteistyössä. Päätavoitteina on vahvistaa kansainvälisesti Jyväskylän asemaa koulutuskaupunkina ja kansainvälisenä liikunnan ja hyvinvoinnin tutkimuksen keskuksena, yhdessä mm. KIHU:n ja Xxxxxxx kanssa. Tavoitteita tuetaan luomalla kaupunkikehitysympäristöjä, kuten Hippos2020, jossa liikuntatieteellinen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tutkimus ja koulutus liittyvät suoraan yritystoiminnan ja uusien innovaatioiden mahdollistamiseen ja samalla kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen.
UniPID-verkostoon palkattu henkilöstö on toteuttanut yliopiston tämänhetkisen strategian tavoitetta osallistua kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen, ja verkoston koordinaatio osaltaan korostaa globaalia vastuuta ja kestävää kehitystä yliopiston toiminnassa. UniPID-toiminta tukee yliopiston strategisia tutkimusalueita sekä akateemisen profiilin vahvistamista globaalin ulottuvuuden ja monitieteisyyden näkökulmista sekä lujittaa tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun kansainvälistämistä ja digitalisoimista sekä kytkemistä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Jyväskylän yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto valitsee opiskelijat entistä laajempiin tutkinto-ohjelmiin ja luo joustavia opintopolkuja kandidaattiohjelmista maisterivaiheeseen.
Yliopisto siirtyy uusiin opetussuunnitelmiin lukuvuonna 2017-2018. Uudistettavissa opetussuunnitelmissa huomioidaan mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun teknologisesti tuettujen pedagogisten ratkaisujen sekä digitaalisten aineistojen avulla. Yliopisto luo opiskelijoille monimuotoisia, interaktiivisia ja oppijalähtöisiä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetuksen ja oppimisen muotoja ja ympäristöjä.
Yliopisto tukee uudistuvissa opetussuunnitelmissa monikulttuurisen osaamisen kehittämistä ja kansainvälistymistä. Yliopisto varmistaa, että opintoihin sisältyvät ulkomailla suoritettavat opinto- ja harjoittelujaksot ovat tavoitteellisia. Työelämätaitoja edistetään kaikissa opinnoissa ja samalla kannustetaan yrittäjämäiseen asenteeseen tekemisen ja kokeilemisen kautta.
Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään.
Todistusvalinta ja pitkäkestoinen valmistautuminen
Jyväskylän yliopisto on sovitun mukaisesti toteuttanut valintakoemenettelyjensä määrätietoista keventämistä siten, että kevään 2018 yhteishaussa lähes kaikissa hakukohteissa valintakoe ei vaadi hakijalta pitkäkestoista
valmistautumista (joko kokonaan etukäteismateriaaliton aineistokoe tai suppea ennakkomateriaali julkaistaan aikaisintaan kuukautta ennen valintakoetta). Hakukohteista keväällä 2018 tällaisia on jopa 94 %. Ainoastaan psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelma ja valtakunnalliseen yhteisvalintaan kuuluva sosiaalityön kandidaatti- ja maisteriohjelma ovat poikkeuksia. Vuonna 2020 mikään hakukohde ei enää vaadi hakijalta lainkaan erillistä ennakkovalmistautumista.
Myös todistusvalinnan käyttöä valintatapana on vuosittain asteittain laajennettu. Kevään 2018 yhteishaussa 30 %:iin kandidaatti- ja maisteriohjelmien hakukohteista on mahdollista tulla valituksi ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Todistuksen perusteella valittavien opiskelijoiden lukumäärä nousee edelliseen vuoteen nähden myös sen perusteella, että todistusvalinnalla valittavien osuus kasvaa aiemmasta. Merkittävin lisäys tapahtuu kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa, jossa todistuksen perusteella valittavien osuus on noussut vuoden 2017 20 %:sta vuoden 2018 60 %:in. JYU on sitoutunut, että vuonna 2020 valtaosa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. JYU:n koulutusalat osallistuvat parhaillaan aktiivisesti valtakunnalliseen todistusvalintaa koskevaan alakohtaiseen yhteistyöhön osana eri alojen hakukohdenippuja.
Opetussuunnitelmatyö
JYU asetti sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla 2017-2018 koulutuksen painopisteeksi opetuksen laadun edistämisen ja opetussuunnitelmauudistuksen implementoinnin. Uudistetut opetussuunnitelmat astuivat voimaan 1.8.2017 ja ne on julkaistu osoitteessa xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx/xx. Opetussuunnitelmatyön arvioinnin ensimmäinen vaihe on parhaillaan käynnissä. Arvioinnin tekee Koulutuksen tutkimuslaitos.
Ulkomailla suoritettavien opinto- ja harjoittelujaksojen tavoitteellisuuden tueksi yliopisto määritteli niille osaamistavoitteet ja on pilotoinut työkaluja osaamistavoitteiden parempaan saavuttamiseen. Pilotoinnin tuloksena yliopiston kielikeskuksen tarjontaan on vakiintunut Kulttuurienväliset työelämävalmiudet - opintojakso, joka osaltaan tukee ulkomaan jakson tavoitteellisuutta.
Työelämään siirtymisen sujuvoittaminen oli yksi uusille opetussuunnitelmille asetetuista tavoitteista. Yliopiston linjausten mukaan kaiken yliopistossa annetun koulutuksen pitää edistää opiskelijan kykyä menestyä työelämässä ja opetussuunnitelmissa tulee huomioida erilaiset opiskelumuodot, jotka edistävät työelämätaitoja. Työelämävalmiuksien kehittämisessä on suositeltavaa tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa.
Opiskelijoiden yrittäjyyden edistäminen ja sitä kautta työelämään siirtymisen sujuvoittaminen on ollut yksi EduFutura -yhteistyön kärkihankkeista, ja sitä on toteutettu yhteisen yrittäjyysstrategian kautta (LIITE 1). Osittain tätä tavoitetta tukemaan perustettiin Yritystehdas Oy. Yhteinen yhtiö konkretisoi oppilaitosten aktiivisen roolin yrittäjyysekosysteemeissä ja luo alustan monipuoliselle uusien liiketoimintojen kehittämiselle. Tavoitteena on myös viedä käytäntöön OKM:n Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset sekä Arenen ja Unifin yrittäjyyssuositukset. Yritystehtaan tarjonnassa huomioidaan laajan yrittäjyyskasvatusnäkemyksen mukaisesti niin opiskelijan yrittäjämäiseen toimintatapaan liittyvä osaaminen ja sen hyödyntäminen työelämässä kuin myös liiketoimintaan tähtäävä yrittäjyysnäkökulma.
eEducation ja erityisavustuhankkeet - teknologisesti tuetut oppimisratkaisut
JYU:n opetuksen kehittämishanke eEducation keskittyi 2017 arviointikulttuurin ja - käytänteiden uudistamiseen sekä sitä kautta opiskelijan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valmiuksien tukemiseen digitalisoituvissa oppimisympäristöissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustushankkeissa vuosille 2017-2019 JUY toimii aktiivisena koordinaattorina ja kumppanina. Koordinoitavassa Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa (OHO!) - hankkeessa on digitalisaation alueella Jyväskylän yliopistossa kehitetty verkkopohjaisia mittareita akateemisten opiskelutaitojen ja toimijuuden arviointiin sekä luotu verkkopohjainen prototyyppi analytiikkatyövälineestä ja sen tarjoamasta opiskelijan toimijuuspalautteesta.
Verkko-opintoja, ristiinopiskelua ja Exam tenttikärjestelmää sekä opettajien digipedagogista osaamista kehitetään seuraavissa erityisavustushankkeissa: Liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus (LITO) - verkko-opintojen pilotointi, Ristiinopiskelu-hanke sekä Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen. Viimeksi mainitussa hankkeessa Jyväskylän yliopistossa on aloitettu digi-kummitoiminta. Lisäksi Jyväskylän yliopisto osallistuu Itä-Suomen yliopiston Flipped Learning -mallin pilotointiin.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on tutkimuspainotteisessa roolissa mukana eAMK ja Xxxxxxx -hankkeissa, joissa kehitetään digipedagogisen osaamisen arviointia ja kehittämistä sekä avointa opintotarjontaa.
Lisäksi Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on mukana Väli-Suomen ICT-alan verkostomainen koulutusyhteistyö -hankkeessa, jossa järjestetään muuntokoulutusohjelmista muodostuva kokonaisuus systemaattiselle etä- ja monimuoto-opetukselle sekä sisältöjen jakamiselle.
Avoin yliopisto on ollut luomassa suunnitelmaa yliopiston opiskelijavalinnan toisesta reitistä ja koonnut useista kumppanikorkeakoulusta konsortion, joka on hakenut OKM:n erityisavustushakemusta lokakuussa 2017. Lisäksi avoin yliopisto on mukana UEF:n hakemassa OKM erityisavustushakemuksessa, missä tehtävänä on osallistua esteettömien digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.
Student Life -toiminta ja opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitäminen
JYU on vakiinnuttanut Student Life -tutkimusperustaisen kehittämistoiminnan. Suurta kansallista huomiota herättänyt malli kehittää toimintatapoja, joilla pyritään yhtäältä ennaltaehkäisevästi tukemaan opiskelijoiden opiskelukykyä ja toisaalta kehittämään tukitoimintoja, joiden avulla opiskelijaa voidaan tukea, mikäli opiskelukyky jostakin syystä alkaa heikentyä. Uusin kehittämiskohde on pureutunut opiskelijan opiskelukykyä vaarantavaan yksinäisyyden kokemukseen, sen syihin ja keinoihin osallistaa opiskelijat paremmin opiskeluyhteisöön. Opiskelukyvyn ylläpitäminen on merkittävässä roolissa opintojen etenemisen tukemisessa ja keskeyttämisten ehkäisyssä.
Jyväskylän yliopisto SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland -vastuukorkeakouluna
JYU:n koulutuspalveluissa toteutettavaan SIMHE:n ohjaus- ja neuvontapalvelussa ohjattiin vuoden 2017 aikana 180 korkeakoulutuksesta kiinnostunutta maahanmuuttajaa. Heistä kolmasosa osallistui henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin ja valtaosa ryhmämuotoiseen ohjaukseen Jyväskylän yliopistossa tai
muiden korkeakoulujen tai yhteistyötahojen tilaisuuksissa. XXXXX aloitti syksyllä 2017 tiiviin yhteistyön OKM-rahoitteisessa JY:n kielikeskuksen INTEGRA-koulutushankkeessa.
JYU käynnisti vuonna 2017 OKM:n erillisrahoituksella ainoana suomalaisena yliopistona korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien ja pakolaisten yliopisto-opintojen jatkamista tukevan koulutusmallin suunnittelun. Malli on osa kotoutumiskoulutusta laajentaen sitä ensimmäistä kertaa myös yliopisto-opintoihin. Kehittämistyö lähtee kaksisuuntaisen integraation ajatuksesta, jossa opiskelijat tuovat omaa osaamistaan osaksi yliopiston toimintoja ja mallissa on tutoreina opettajaopiskelijoita osana heidän projek-tiopintojaan. Suunnittelu käynnistyi syksyllä 2017 ja koulutus käynnistyi maaliskuussa 2018.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Jyväskylän yliopisto hyödyntää profiloitumisessaan monialaisuuttaan ja vahvistaa poikkitieteellisen tutkimuksen edellytyksiä. Yliopisto tukee tutkijoiden hakeutumista korkeatasoisiin kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi.
Jyväskylän yliopisto on asettanut strategiseksi tavoitteekseen olla edelläkävijä tieteen avoimuuden, tiedeviestinnän sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuoropuhelun vahvistamisessa. Tämän tavoitteen tukemiseksi JYU perusti uudenlaisen erillislaitoksen, Avoimen tiedon keskuksen, jonka toimesta JYU on kehittänyt malleja erityisesti avoimen julkaisemisen ja tutkimusaineistojen avoimuuden edistämiseksi. JYU:n julkaisuiden avoimuusaste on tällä hetkellä 65 %, mikä on sekä kansallisesti että Euroopan tasolla huippuluokkaa. Tutkimusaineistojen avoimuuden tukeminen palveluin ja asenteita muuttamalla on yksi niistä toimista, joiden avulla JYU aikoo nousta avoimen tieteen toimintatavoissa tasolle viisi.
Vuonna 2018 toteutettavan yliopiston tutkimuksen arvioinnin tavoitteena on tutkimuksen yleisen laadun kehittämisen lisäksi tunnistaa tutkimusalueita, jotka ovat edellisen strategian painoaluevalintojen jälkeen osoittautuneet niin kehittyneiksi, että ne on ns. nousevina aloina otettava jatkossa huomioon yliopiston painoalamäärittelyissä. Tutkimuksen arviointi edesauttaa myös JYU:n kumppaniverkostojen vahvistamista tuomalla näkyväksi sekä yhteisjulkaisuiden että julkaisuiden vaikuttavuuden yhteyksiä muihin tiedetoimijoihin.
Tutkimus- ja innovaatiopalvelut tukevat aiempaa kohdennetummin yksittäisiä hakijoita, jotka valmistelevat kansainväliseen yhteistyöhön perustuvia projekteja sekä Euroopan yhteisön Horisontti2020 että muidenkin rahoittajien ohjelmiin. Esimerkkinä tästä on European Research Council -hakujen prosessi, joka vuonna 2017 tuotti muun muassa yhdessä haussa peräti neljä ERC Consolidator -rahoitusta yliopistoon. JYU tekee yhteistyötä vahvistaakseen kansallista verkostoa muiden yliopistojen kanssa kutsumalla tutkimusrahoituksen asiantuntijoita vierailemaan yliopistoissa. JYU isännöi vuoden 2017 tutkimuspalvelupäivät Jyväskylässä ja päivien yhteydessä järjestettiin useita työpajoja yhteistyön vahvistamiseksi konkreettisissa kysymyksissä, esimerkiksi tietoaineistojen, tutkimustiedon käsittelyn ja ulkoisen rahoituksen palvelujen osalta.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
Jyväskylän yliopiston henkilöstöohjelmassa määritellyn henkilöstövision 2020 mukaan yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen työpaikka, jonka perustana ovat vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö sekä laadukas johtaminen.
Yliopisto on kytkenyt henkilöstötyön ja sen kehittämisen osaksi yliopiston toiminnanohjausjärjestelmää yksikköjen henkilöstösuunnitelmien kautta. Henkilöstötyössä menestymistä mitataan joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä, joka on käytössä valtaosassa yliopistoja. Yksiköt ovat kuvanneet henkilöstösuunnitelmissaan henkilöstötyönsä kehittymistä ja toimenpiteitä henkilöstökyselyn tulosten pohjalta 'kehittyvän yhteisöllisyyden ja hyvinvoivan työyhteisön', 'laadukkaan esimiestyön ja yhtenäisten henkilöstön johtamiskäytäntöjen' sekä 'strategisen resursoinnin ja osaamisen johtamisen' näkökulmista. Syksyn 2017 henkilöstökyselystä saatu palaute on analysoitu ja tunnistetut kehittymisalueet on nostettu yksiköille avaintavoitteiksi yliopiston sisäisissä sopimusneuvotteluissa. Henkilöstökyselyn vastausprosentti nousi merkittävästi syksyllä 2017, samoin henkilöstön kokemana useilla osa-alueilla tapahtui kehittymistä. Henkilöstötyön edistämisen tukena hyödynnetään systemaattisia kehityskeskusteluita työarjessa käytävien työtä ohjaavien ja tukevien keskusteluiden lisäksi. Lähijohtajuudessa yliopisto pohjaa valmentavaan johtajuuteen. Kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden asemaan on kiinnitetty huomiota, ja heidät on kytketty edellisiä vuosia tiiviimmin mukaan yliopiston yhteisiin prosesseihin, mm. strategiatyöhön. Tasa- arvonäkökulman vaikuttavuutta on vahvistettu kytkemällä tasa-arvo osaksi toiminnanohjausta TTS- suunnittelussa ja edellisen kauden toiminnan arvioinnissa.
Yliopisto pilotoi 2016-2017 aikana henkilöstöpalautejärjestelmänä kuukausittaista viremittausta. Viremittauksen tavoitteena oli saada henkilöstöltä välitöntä palautetta työvireestä sekä rakenteellisten muutosten vaikutuksista ja hyödyntää saatua palautetta johtamisen kehittämisessä.
Yliopiston 1.8.2017 tehtävässään aloittanut rehtori otti tavoitteekseen vahvistaa akateemista johtamista ja siten tukea strategiassa ja henkilöstöohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Tavoitteena on määrätietoisesti parantaa johtamista vahvistamalla tuloksellisuutta ja henkilöstön tyytyväisyyttä, ja samalla vahvistaa strategian toimeenpanoa. Samalla uudistettiin yliopiston neuvostot, joissa koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä innovaatiotoiminnasta vastaavat vararehtorit ja varadekaanit edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Jyväskylän yliopisto on toteuttanut edelleen henkilöstön yhteisöllisyyttä vahvistavia tilaisuuksia sekä kehittänyt monipuolisesti henkilöstönsä osaamista yliopiston tunnistamilla osaamisalueilla. Osana hyvää henkilöstötyötä yliopisto jakaa vuosittain tunnustuksia henkilöstölleen mm. hyvästä opettajuudesta, esimiestyöstä sekä uusimpana tunnustuksena yhteisöllisyyden rakentamisesta.
3. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä monialainen tiedeyliopisto ja koulutustutkimuksen asiantuntija. Yliopisto profiloituu opettajankoulutukseen ja on aktiivinen koulutusviennissä.
Jyväskylän yliopiston strategian 2015-2020 mukaisia painoaloja on vahvistettu rakenteellisen kehittämisen, Suomen Akatemian profiloitumishankkeiden, nousevien alojen tukemisen, poisvalintojen sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön keinoin.
Jyväskylän yliopisto on onnistunut Suomen Akatemian profilointihankkeissa, saaden kolmella hakukierroksella yhteensä kokoaan suuremman osuuden profiloitumisrahoituksesta. Profiloitumisen sijoittuminen yliopiston painoaloille näkyy kuvassa.
Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen uuden organisaatiorakenteen on jo nyt koettu tukevan yliopiston painoaloja ja strategista uudistumista. JYU:ssa on tehty useita merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. JYU:n tutkimusprofiiliin soveltuvana muutoksena yhdistettiin psykologian laitos osaksi kasvatustieteiden tiedekuntaa, mikä siirto vahvistaa JYU:n painoalaa "oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt". Siirto vahvistaa samalla yliopiston profiilia opettajankoulutuksessa ja koulutustutkimuksessa. Lisäksi painoalan keskeiset yksiköt on sijoitettu Ruusupuisto-rakennukseen. Tämä vie Jyväskylän yliopistoa kohti sen visiota 2030, eli olla yksi maailman johtava tiedeyliopisto erityisesti opetuksen ja oppimisen alueella. Ruusupuisto-rakennus edistää monitieteistä yhteistyötä ja on uuden tyyppinen visionäärinen oppimisympäristö. Se on osoittanut vaikutuksensa toimintakulttuurin uudistumisessa ja tukee uusien tutkimus- ja yhteistyöavausten syntymistä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yhdistäminen humanistiseen tiedekuntaan, kielten ja viestintätieteiden laitosten yhdistäminen sekä musiikin laitoksen yhdistäminen taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokseen vahvistavat painoalaa "kielet, kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa". Tätä painoalaa vahvistaa myös Vaasan yliopiston kanssa sopimuksen mukaisesti toteutettu kielten tutkimuksen ja koulutuksen siirtäminen Jyväskylän yliopistoon.
Liikuntatieteellisen tiedekunnan siirtyminen laitoksettomaan rakenteeseen sekä tiedekunnan aktiivinen toiminta Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymässä (KeHO) ja EduFutura -yhteistyössä vahvistavat painoalaa "liikunta, terveys ja hyvinvointi". Myös yhteistyö Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa on syventynyt uusien yhteisprofessuurien myötä (nyt kaikkiaan neljä professoria). Pohjoismaiden merkittävin liikuntakeskittymä Hippos on noin 300 M euron kokonaisuus, joka syntyy yliopiston kainaloon. Jyväskylän kaupunki on oman strategiansa mukaisesti vahvistamassa omassa toiminnassaan Jyväskylän asemaa ja brändiä liikuntapääkaupunkina. Ennaltaehkäisevän terveyden ja hyvinvoinnin alueille on
yhteistyöverkostossa panostettu huomattavasti, ja tavoitteena onkin saada 5+1 mallin mukaisesti kansallinen osaamiskeskittymä täydentämään yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien ja niihin kuuluvien yliopistosairaaloiden verkostoa. Informaatioteknologian tiedekunnan siirtyminen laitoksettomaan rakenteeseen, ja tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen profilointi tukevat painoalaa "informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa". Kansallisesti vaikuttava, useille yhteiskunnan eri aloille säteilevä innovaatiokeskittymä on IT-tiedekuntaan tullut IBM Watson -laboratorio.
Jyväskylän kaupunki ja JYU ovat perustaneet neuvottelukunnan, jonka tukemana ja resurssoimana vahvistetaan Jyväskylää opiskelijakaupunkina ja Suomen liikuntapääkaupunkina. Muita yhdessä edistettäviä alueita ovat terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tutkimuksen vahvistaminen, kyberturvallisuus ja oppimisen uudistaminen. Seitsemän ministeriön kanssa toteutettiin alkuvuodesta 2018 aluekehityskeskustelut, joissa linjattiin tulevaisuuden maakunnan tavoitetaso. JYU:n rehtori sitoutui Keski- Suomen sairaanhoitopiirin johtajan, maakuntajohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa strategisiin tavoitteisiin yhteiskunnallisesti merkittävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskeskittymän luomiseksi.
Lisäksi aktiivisina foorumeina ovat poliittisen johdon vetämät Jyväskylän kaupungin ja maakunnan Elinkeinofoorumit, joissa JYU on avaintoimija.
Jyväskylän yliopisto on Suomen vahvin koulutusviejä. EduCluster Finland Oy (ECF) on Jyväskylän yliopistokonserniin kuuluva koulutusvientiyhtiö. Jyväskylän yliopisto omistaa yhtiöstä 80 %, ja vähemmistöomistajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. ECF Oy on kasvanut nopeasti. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto kasvoi yli kolme miljoonaa euroa (7,6:sta 10,9 M euroon eli 43,5 %) liikevoiton ollessa 1,1 miljoonaa euroa. Toiminnan maantieteelliset painopisteet ovat GCC-maat ja Aasia. Tuloksen paraneminen johtui Qatariin perustetun Finnish International koulun kasvusta ja uudistetun strategian mukaisesta keskittymisestä pidempiin asiakassuhteisiin ja suurempiin hankkeisiin. Yhtiön henkilömäärä jatkoi kasvua ja elokuussa 2017 ylitettiin 100 työntekijän raja. Yhtiön henkilökunnasta noin 80 % työskentelee ulkomailla.
Uutena merkittävänä avauksena on liikuntatieteellisen tiedekunnan (Jyväskylä ja Vuokatti) yhteistyö Kiinalaisen Beijingin urheiluyliopiston kanssa. JYU toimii strategisena kumppanina Kiinan talviurheilun kehittämisessä Kiinan tähdätessä urheilumenestykseen seuraavissa talviolympialaisissa.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Jyväskylän yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen: 1) oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt, 2) luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu, 3) kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa, 4) liikunta, terveys ja hyvinvointi sekä 5) informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa.
Yliopisto on tunnistanut uusiksi monitieteisiksi tutkimuksen nouseviksi aloiksi: 1) Aivotutkimus, 2) bioresurssitutkimus,
3) laskennallinen ajattelu ja Big data -analytiikka, 4) pedagogiikka ja digitaalisuus sekä 5) kriisien ja yhteiskunnan muutosten tutkimus.
JYU on määritellyt nouseviksi aloikseen viisi monitieteistä aluetta, joiden kehittymistä tuetaan tulevaisuusorientoituneella yhteistyöllä eri tiedekuntien välillä.
Yliopisto vahvistaa kaikkia nousevia aloja omalla rahoituksellaan ja kolmea aluetta profiloitumisrahoituksella vuosina 2017-2021, Suomen Akatemian 1.6.2017 julkaiseman päätöksen mukaisesti.
Bioresurssitutkimusta edistetään perustamalla monialainen Resurssiviisausyhteisö (School of Resource
Wisdom) joka tuottaa tietoa yhteiskunnan luonnonvarojen käytön ohjaamiseksi kohti aitoa ylisukupolvista kestävyyttä, ja tarjoaa houkuttelevan tutkimusympäristön korkeatasoisille tutkijoille. Nousevien alojen tukemiseksi JYU on avannut uusien professoreiden haun, sekä rakentaa näiden alojen tutkimukseen kytkeytyviä monialaisia tutkinto-ohjelmia.
JYU on valmistellut monialaisia, yhteiskunnallisesti relevantteja tutkinto-ohjelmia jotka pohjautuvat yliopiston profilointialueisiin. Tällaisia ovat mm. turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelma, joka pohjaa kriisien ja yhteiskunnan muutosten, kyberturvallisuuden sekä laskennallisen ajattelun ja Big data
-analytiikan alueille.
Tarkempi nousevien alojen kuvaus on strategian toimenpideohjelmassa 2017-2020 xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxx_0000_0000
Yliopisto on toteuttanut vuoden aikana Akateeminen kahvila- työpajasarjan, jossa jokaisella vahvuusalueella ja nousevalla alalla on järjestetty tutkijoille tilaisuus esitellä tutkimusaiheitaan, intressejään ja verkostojaan. Tilaisuudet ovat onnistuneet par-haimmillaan keräämään läpi yliopiston useita kymmeniä tutkijoita, jotka eivät välttämättä ole tunteneet kollegoidensa tutkimuskysymyksiä, ja joissa on pystytty muodostamaan perustaa uusille, monitieteisille tutkimuksille. Osittain ohjatut ja osittain vapaamuotoiset tilaisuudet ovat vahvistaneet yksikkörajat ylittävää yhteistyötä ja ne ovat myös luoneet yhteyksiä yliopiston ulkopuolisiin tutkijaverkostoihin.
Yliopiston strategiaprosessin ja tutkimuksen arvioinnin perusteella vahvuusalueet ja nousevat alat arvioidaan uudelleen ottaen huomioon ne aihepiirit, jotka JYU on valinnut profilointialueekseen ja sen menestyksen, jonka JYU on saavuttanut akatemian huippuyksiköissä. Lisätietoa yliopiston strategiatyöstä xxxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxx0000
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 1 475 |
Kasvatusalat | 300 |
Terveys- ja hyvinvointialat | 65 |
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat | 265 |
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat | 360 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet | 135 |
Luonnontieteet | 200 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 150 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 138 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 360 |
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 100, erityislastentarhanopettajat 35, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 130, humanistiset
oppiaineet 85 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 65.
Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen.
Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen.
Vaasan yliopisto luopuu tutkintoon johtavasta kielikoulutuksesta 1.8.2017 alkaen. Vaasan yliopistossa opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattamisesta huolehtivat Jyväskylän yliopisto ja Vaasan yliopisto yhteistyössä. Tutkintoon johtavan kielikoulutuksen siirtyessä Vaasan yliopistosta Jyväskylän yliopiston järjestettäväksi Jyväskylän yliopisto ottaa myös kielikylpykoulutuksen osaksi koulutustarjontaansa. Yliopistot valmistelevat keskenään kielikylpykoulutuksen siirron yksityiskohdat.
Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen loppuessa ja sitä vastaavien ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteen lakatessa Vaasan yliopistolla sopimuskauden 2017-2020 jälkeen Jyväskylän yliopiston taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitetta kasvatetaan 35 ja yliopiston tohtorin tutkintojen tavoitetta 2 vuodesta 2021 lukien.
Jyväskylän yliopisto on kyennyt vahvistamaan asemaansa koulutuksessa. Vuonna 2017 tohtorintutkintotavoite ylitettiin kymmenellä tutkinnolla (148) tavoitteen ollessa 138. Maisterintutkinnoissa yliopisto on tavoitetasolla saavuttaen 2017 yhteensä 1475 tutkintoa ja kandidaatin tutkintojen määrää yliopisto onnistui lisäämään huomattavasti, 1344 tutkintoon saakka. Tavoitetta sopimuskaudelle nostettiin 1360:een tasolta 1300. Vuonna 2014 kandidaatin tutkintoja tuotettiin 1213.
Yliopisto on lisännyt lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa sopimuksen mukaisesti sekä vahventanut tiedekunnan resursseja tavoitteen saavuttamiseksi. Muillakin aloilla JYU on vahvistanut opettajankoulutustaan niin määrällisesti kuin laadullisesti. On nähtävissä, että käynnissä olevan strategiatyön myötä opettajankoulutuksen merkitys tulee JYU:ssa edelleen vahvistumaan. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen alan sisäänottoa on pienennetty vuodesta 2017 alkaen. Sosiaalityön sisäänottoa on kasvatettu jo aiemmin, ja siten sosiaalityön suhteellinen osuus yhteiskuntatieteellisellä alalla on kasvanut.
Vaasan yliopiston kielikoulutuksen siirtoon liittyen Jyväskylän yliopisto on kevääseen 2018 mennessä toteuttanut kolme kohdennettua siirtohakua Vaasan yliopiston kieliaineiden opiskelijoille. Kevään 2017 siirtohaussa Vaasan yliopiston opiskelijoita haki yhteensä 147 ja paikan otti vastaan 126 opiskelijaa. Syksyn 2017 siirtohaussa Vaasan yliopiston opiskelijoita haki yhteensä 8 ja paikan otti vastaan 6 opiskelijaa. Kevään 2018 siirtohaku päättyy 9.3.2018. Opiskelijoiden siirtyminen Vaasasta Jyväskylään on ollut kevään 2017 jälkeen ennakoitua vähäisempää. Siirtymäkauden aikana koulutuksen vaiheittaista siirtoa Jyväskylään on toteutettu Vaasassa järjestettävän opetuksen lisäksi verkko-opetustoteutuksilla ja joustavilla suoritusmuodoilla, jotka mahdollistavat opetuksen samanaikaisen järjestämisen kahden yliopiston välillä.
Kielikylpykoulutus tullaan Jyväskylän yliopistossa toteuttamaan siten, että luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatuksen koulutukseen ja kielten aineenopettajankoulutukseen muodostetaan kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevan pedagogiikan erikoistumisopinnot. Luokanopettajakoulutuksen, varhaiskasvatuksen sekä kielten aineenopettajakoulutuksen aloituspaikkamääriä on kasvatettu vuonna 2018 tätä tarkoitusta
varten. Tätä kautta Jyväskylän yliopiston vastuulle siirtynyt ja toteutta-ma kielikylpykoulutusta vastaava koulutus integroituu laajasti opettajankoulutukseen ilman, että siitä tulisi omaa erillistä hakukohdetta.
Siirtymäkauden aikana Vaasan yliopiston kielikylpykoulutus jatkuu yhteistyössä Åbo Akademin kanssa.
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 000 000 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 128 261 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Soveltavan kielentutkimuksen keskus (sis. yleiset kielitutkinnot, Nordbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus ja koulutuksen talous, kiihdytinlaboratorio, viittomakielen opetus ja tutkimus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 608 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 15 200 000 euroa vuonna 2017, 15 200 000
euroa vuonna 2018, 12 500 000 euroa vuonna 2019 ja 11 600 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Alueelliset osaamiskeskittymät ja korkeakoulujen välinen yhteistyö
- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen
- Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen
- Tutkintoon johtavan kieltenopetuksen vahvistaminen korkeakoulujen työnajossa
- Student Life ja e-Education -toimintamallien edelleen kehittäminen (sis. ohjauksen kehittäminen ja opiskelijalähtöisen tuen)
- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen
- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus
- Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen
- Koulutuksen uudelleen järjestäminen
Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen.
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 691 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 13 515 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
Jyväskylän yliopiston taloudellinen tulos
Yliopiston kokonaistuotot tilikaudelta 2017 olivat 204,0 miljoonaa euroa (203,6 miljoonaa euroa vuonna 2016) ja kokonaiskustannukset 207,9 (203,7) miljoonaa euroa. OKM:n perusrahoitus ja täydentävä rahoitus eivät riittäneet kattamaan kaikkia toiminnan kuluja, vaan yliopiston varsinaisen toiminnan alijäämä oli 3,8 (- 0,9) miljoonaa euroa. Kokonaistulos nousi sijoitustoiminnan tuottojen ansiosta ylijäämäiseksi, 3,2 (4,7) miljoonaan euroon.
Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut ovat kaksi kolmasosaa, 136,2 (136,0) miljoonaa euroa. Tilavuokrat muodostavat 12 % kokonaiskuluista, joten vain noin 20 % kuluista on muita kuin henkilöstö- tai tilavuokrien kustannuksia. Toiminnan kuluja nosti ennakoidusta tasosta hallituksen päätöksen mukainen henkilöstölle maksettu kannustepalkkio, noin 1,3 miljoonaa euroa.
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos tilikaudelta 2017 oli hiukan tuottotavoitetta parempi yleisen talouskehityksen ja kertaluontoisten operaatioiden tuloksena. 7 miljoonan euron tuotoista 1,4 miljoonaa euroa on osinkotuottoja ja loput 5,6 miljoonaa euroa sijoitusvarallisuuden myyntivoittoja.
Yliopiston sisäinen resursointi
Yliopisto pyrkii edistämään tuloksellisuuttaan myös 1.1.2017 uudistetulla yliopiston sisäisellä rahoitusmallilla. Uudistetussa rahoitusmallissa korostuu opintopisteperusteinen ansainta, mikä ohjaa 55 opintopisteen saavuttamisen sekä tiedekuntarajat ylittävään monialaisen koulutuksen edistämiseen. Poiketen OKM:n rahoitusmallin kolmen vuoden keskiarvolaskennasta, sisäinen rahoitusmalli huomioi opintopisteperusteisissa indikaattoreissa vain viimeisimmän laskentavuoden.
OKM:n strateginen rahoitus
Jyväskylän yliopistoon siirtyi Vaasan yliopiston henkilöstöä elokuussa 2017, ja opiskelijoiden siirtymiseen on järjestetty siirtohakuja, joissa on aktiivisesti pyritty edistämään mahdollisimman laajan opiskelijajoukon siirtymistä. On huomattava, että sopimusta laadittaessa koulutuksen siirron rahoittaminen perustui strategisen rahoituksen lisäksi opiskelijoiden siirtymiseen pohjautuvaan yliopistojen väliseen laskutukseen, jotta Jyväskylän yliopisto voi sitoutua vastaanottamaan koulutukseen sidotun henkilöstöresurssin. Jyväskylän yli- opiston tavoitteena oli toteuttaa liikkeenluovutus kustannusneutraalisti neljän vuoden aikana 2017-2020 ja vahvistaa siirrolla entisestään vahvaa kielten koulutusta. Taloudelliset riskit ovat osittain laukeamassa JYU:lle epäedullisesti, koska potentiaalinen opiskelijoiden kokonaismäärä on tarkentunut ennakoitua pienemmäksi ja lain sallimissa puitteissa ennakoitua suurempi osa opiskelijoista on jäänyt Vaasaan.
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden
toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Johtaja Rehtori