Koulutusyhtymä Brahe perussopimus

Koulutusyhtymä Brahe

perussopimus

Perussopimus (HAL 1.12.2020 § 107)

1 Luku

Jäsenkunnat ja tehtävät

1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Koulutuskuntayhtymä Brahe. Toiminnassaan Koulutus- kuntayhtymä Brahe käyttää aputoiminimeä/oppilaitosnimeä Koulutuskeskus Brahe.

Kuntayhtymän kotipaikka on Raahen kaupunki.

Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toi- minimen.

Kuntayhtymä on yksikielinen.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat 1.1.2020 alkaen Pyhäjoen kunta, Raahen kaupunki ja Siikajoen kunta.

3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus

Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta

1. ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä amma- tillista koulutusta, muuta koulutusta ja muuta toimintaa

2. tarvittaessa yleissivistävää lukiokoulutusta sekä maahanmuuttajille ja vie- raskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta

3. tarvittaessa vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä koulutusta

4. tarvittaessa muussa lainsäädännössä säädettyä koulutusta ja siihen liittyvää muuta toimintaa.

Kuntayhtymä voi harjoittaa myös muuta toimintaansa tukevaa koulutusta.

Kuntayhtymä kehittää koulutuspalveluitaan yksilön ja alueen työelämän sekä korkeakoulujen tarpeisiin. Kuntayhtymä koordinoi toiminta-alueensa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä edistää

korkeakoulutoimintaa. Kehittämistyöllä tuetaan ja vahvistetaan alueen elinvoi- maa, työelämän tarpeita ja yhteiskunnallisten palvelujen tuottamista.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää oppilaitosta ja sen toimi- aloja/koulutusyksiköitä. Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa tai olla osakkaana toimintansa kannalta tarpeellisissa osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä.

Kuntayhtymän tavoitteena on tarjota opiskelijoille hyvät valmiudet työelämään, yrittäjyyteen, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteen toteutta- miseksi kuntayhtymä tekee yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän, muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien, lukiokoulutuksen järjestäjien, korkeakou- lujen ja perusopetuksen järjestäjien sekä nuorisotyötä tekevien julkisten tahojen ja yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa.

Kuntayhtymä voi järjestää ja tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Kunnan, joka haluaa liittyä kuntayhtymään, on tehtävä siitä esitys kuntayhty- mälle.

Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain (410/2015) mukaisesti.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, pe- russopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayh- tymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkun- nan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston pää- töksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan, että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta, alennetaan pe- ruspääomaa sitä vastaavasti. Peruspääoman palautus ei kuitenkaan saa vaa- rantaa koulutustoiminnan jatkumisen edellytyksiä.

Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yh- tymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Eläkevastuut huomioidaan erilli- sellä sopimuksella.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja mahdollinen kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2 Luku Yhtymävaltuusto

5 § Ylin päättävä toimielin

Koulutuskeskus Brahen ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.

6 § Jäsenten valinta

Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymäval- tuustoon. Jäsenet valitaan yhtymävaltuustoon kunnan valtuustokautta edeltä- vän vuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsen- kunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa kolmea tuhatta (3 000) asukasta kohti.

Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toi- mikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuuston jäsenten ja varajäsenten toimi- kausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.

Yhtymävaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valitta- essa vastata jäsenkuntien valtuustojen eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kes- ken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevalle toimikaudelle. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen perussopimuksen määräyksiä.

Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtajaa. Yhtymä valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudek- seen, jollei valtuusto päätä, että heidän toimikautensa on lyhyempi.

7 § Jäsenten äänivalta

Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

8 § Päätösvaltaisuus

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.

9 § Toiminta ja tehtävät

Yhtymävaltuuston kutsuu koolle valtuuston puheenjohtaja. Lisäksi kuntayhty- män hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhtymävaltuusto koolle, jos yksittäi- nen jäsenkunta sitä ehdottaa.

Kokouskutsu on toimitettava jäsenkunnille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Yhtymävaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pääsääntöisesti yhtymävaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous 30.6. ja syys- kokous 31.12. mennessä.

Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa. Yhtymävaltuuston on

1) viimeistään kesäkuun loppuun mennessä käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selvitykset ja lausunnot.

2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntä- misestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpi- teistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta;

3) viimeistään joulukuun loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kahta seuraavaa vuotta koskeva taloussuunnitelma.

Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallinto- säännössä.

3 Luku

Yhtymähallitus ja kuntayhtymänjohtaja/rehtori

10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä

Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.

Yhtymähallituksessa on kymmenen (10) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsen- kunnista seuraavasti:

• Pyhäjoen kunta 1+1.

• Raahen kaupunki 7+7.

• Siikajoen kunta 2+2.

Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä (4) vuotta.

Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jä- senkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri poliittisten ryhmien kunnallis- vaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Yhtymävaltuusto määrää vali- tuista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

11 § Yhtymähallituksen tehtävät

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa sekä taloutta siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.

12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudet kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

13 § Kuntayhtymän johtaja/rehtori

Kuntayhtymällä on johtaja/rehtori, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kun- tayhtymän toimintaa.

Kuntayhtymän johtaja/rehtorin tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.

4 Luku

Muut toimielimet

14 § Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosään- nössä.

5 Luku Omistajaohjaus

15 § Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johto ja jäsenkunnat käyvät aktiivista vuoropuhelua alueen kou- lutustarpeista ja kuntayhtymän toiminnasta jäsenkuntien elinvoiman vahvista- miseksi. Jäsenkuntia on kuultava ennen kuin kuntayhtymään liitetään uusia oppilaitoksia tai ennen kuin oppilaitoksia tai koulutusyksiköitä lakkautetaan.

16 § Konserniohje

Kuntayhtymän konserniohjeen hyväksyy yhtymävaltuusto. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muu- toksista ennen ohjeen ja sen muutosten hyväksymistä.

6 Luku Talous

17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.

Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin jäsenkuntien pääomasijoitusten suhteessa.

Peruspääoma on (1.1.2020) yhteensä 4 926 776,53 €. Peruspääoman jakautuu jäsenkuntien kesken (1.1.2020)

• Raahe 80,31% (3 956 694,23 €)

• Siikajoki 12,36% (608 949,58 €)

• Pyhäjoki 7,33% (361 132,72 €)

• Yhteensä 100 % (4 926 776,53 €).

Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymähallituksen päätöksellä siirroilla oman pääoman muista eristä.

Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päät- tää yhtymävaltuusto.

Tämän perussopimuksen 26 §:n mukainen jäsenkuntien rahoitusosuus inves- tointeihin lisätään peruspääomaan.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspää- omaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.

Peruspääomalle ei makseta korkoa.

18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän pe- ruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katettua.

19 § Talousarvio ja –suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otet- tava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hy- väksyttävä talousarviovuoden aikana.

20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeami- nen.

Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja ta- louden toteutumisesta jäsenkunnille.

21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely

Yhtymävaltuusto päättää tilikauden ylijäämän/alijäämän käsittelystä.

22 § Alijäämän kattaminen kuntalain mukaisessa tilanteessa

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain (410/2015) 119 §:n 2 mo- mentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattami- sesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 §:n mukaisesti.

23 § Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tar- vittavat tiedot helmi-maaliskuun vaihteeseen mennessä.

25 § Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoitus

Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsää- dännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoi- tuksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla tuloilla sekä muilla tuloilla.

26 § Investoinnit ja pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuu- tena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspää- oman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstru- mentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukai- sesti.

27 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäval- tuusto.

28 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymis- ajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päi- vän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä mak- saa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

29 § Rahastot

7 Luku

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perusta- misesta ja säännöistä päättää yhtymähallitus.

Hallinnon ja talouden tarkastus

30 § Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kunta- laissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumi- sesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

31 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

32 § Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

8 Luku

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopi- muksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhty- män varat, joita ei tarvita loppuselvitysten kustannusten ja velkojen suorittami- seen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma- osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä si- toumusten täyttämiseen tarvittavat määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

34 § Perussopimuksen muuttaminen

Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta säädetään kuntalain 57 §:ssä. Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkun- nista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsen- kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asioina Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

10 Luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

36 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2021.

Perussopimus hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa seuraavasti: Pyhäjoen kunta  16.12.2020

Raahen kaupunki 25.12.2020 Siikajoen kunta 28.1.2021