TYÖEHTOSOPIMUS

Allekirjoittajaliittojen välillä on tänään 30.1.2014 allekirjoitettu 29.11.2013 aikaansaadun neu- vottelutuloksen mukaiset muutokset Informaatiologistiikka-alan työehtosopimukseen.

Uudistettu työehtosopimus on voimassa 1.11.2013 alkaen 31.10.2014 saakka jäljempänä mainituin muutoksin.

1 Palkankorotukset

Palkkaliitteiden 1, 2 ja 3 palkkaryhmien taulukkopalkkoihin ja henkilökohtaisiin palkkoihin teh- dään 1.12.2013 lukien 20 euron yleiskorotukset. Palkkaliitteessä 2 pääkaupunkiseutulisä 3 % lasketaan uudesta taulukkopalkasta.

Jos yleiskorotus heijastuu automaattisesti joihinkin etuuksiin, esim. prosentuaalisiin lisiin tai palkanosiin, myös ne korottuvat vastaavasti. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.12.2013 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta.

Muita henkilökohtaisia palkanosia, kiinteitä sovittuja palkanosia, erityisvastuuseen tai erityis- osaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ei koroteta.

Luottamusmies- ja työsuojelusopimuksen mukaisia palkkioita korotetaan yhdellä prosentilla.

2 Tekstimuutokset

2.1 Työehtosopimuksen 1 § Sopimuksen soveltamisala Muokataan muotoon:

Tätä työehtosopimusta sovelletaan työntekijöihin ja toimihenkilöihin Itella Informa- tion Oy:ssä (1.1.2014 alkaen nimeltään Opus Capita Oy) sekä Itella Oyj:n, Itella Posti Oy:n ja Itella Logistics Oy:n tietotekniikkatehtävissä ja niihin rinnastettavissa tehtävissä.

Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihen- kilöä ellei erikseen toisin mainita.

Tätä sopimusta ei sovelleta henkilöön, joka kuuluu palkkaliitteen 1 vaativuusryh- mään 9-12 tai niitä vaativampiin tehtäviin. Työehtosopimuksen soveltamisalan ul- kopuolelle jäävät mm. henkilöt, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltäessä, henkilöt joilla on itsenäinen asema ja taloudellinen tai tuotannollinen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikössä sekä henkilöt jotka toimi- vat näihin tehtäviin rinnastettavissa tehtävissä. Työehtosopimuksen sovelta- misalan ulkopuolelle voivat tehtävän vaativuuden perusteella jäädä myös henkilöt jotka toimivat strategisesti tärkeissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä. Edellä mainituin perustuin myös palkkaryhmään 8 kuuluvat henkilöt voivat kuulua työeh- tosopimuksen ulkopuolelle.

2.2 Työehtosopimuksen 20 § Hälytysraha

Lisätään pykälään uusi 10. momentti seuraavasti:

Muualla kuin työpaikalla tapahtuva ylläpito- tai viankorjaustyö

Muualla kuin työpaikalla tapahtuvaan ylläpito- tai viankorjaustyöhön käytetty aika ei ole työaikaa. Tällaisesta työstä sovittaessa on samalla sovittava siitä maksetta- vasta korvauksesta.

2.3 Työehtosopimuksen 22 § Joustovapaa

Muutetaan 21 momentti seuraavasti:

Muut määräykset

21. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, ~~menetellään~~ ~~vuosilomalain 25 §:n mukaisesti. Jos työkyvyttömyys alkaa joustovapaan aikana,~~ työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman ai- heetonta viivytystä. ~~Säästövapaan aikana alkaneen työkyvyttömyyden ensimmäi-~~ ~~set seitsemän kalenteripäivää kuluttavat kuitenkin säästövapaata.~~ Työnantajan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Muutetaan 24 momentti seuraavasti:

24. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tunti- ja suoritepalkkaiselle työntekijäl- le keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tunti- palkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti mak- setuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä va- paana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

2.4 Työehtosopimuksen 34 § Vuosilomapalkka Muutetaan 1 momentti seuraavasti:

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosilo- man ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2.5 Työehtosopimuksen 35 § Vuosiloman antaminen 2. momentin kappaleet Muutetaan kohdan 1. kappale ja poistetaan 2. kappale seuraavasti:

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siir- rettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aika- na hän on työkyvytön.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteri- päivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työky- vyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttö- myydestään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosiloma- lain 26 §:n mukaisesti.

2.6 Palkkaliite 1, 1 § Palkkausta ja palkkajärjestelmää koskevat määräykset Lisätään uusi 4. kohta seuraavasti:

4. Yritysmyynti

Yritysmyyntitehtävissä maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräyty- vää seuraavan taulukon mukaista vähimmäispalkkaa.

Tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän avulla. Tämän mukai- sesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaati- vuusryhmiin. Palkkaryhmät muodostuvat vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000 000-000

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.12.2013 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 406	2 478	15,04	15,49
002	2 722	2 804	17,01	17,52
003	3 153	3 248	19,71	20,30

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

2.7 Liitteen 2 Luottamusmiessopimus 9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamus- miespalkkio

Muutetaan palkkiotaulukkoa seuraavasti: Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	50
2.	50-99	72
3.	100-299	88
4.	vähintään 300	103

3 Työryhmät

3.1 Työehtosopimuksen osapuolet perustavat palkkaliitteitä 1 ja 3 koskevan kehitys- ja seuran- tatyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata palkkaliitteiden kehitystarpeita, tarkistaa viitetoimen- kuvat ja tarvittaessa arvioida niiden vaativuus sekä laatia mahdolliset palkkajärjestelmiä kos- kevat muutosehdotukset.

3.2 Työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on erottaa palkkalii- tettä 2 koskevat määräykset erilliseksi työehtosopimuspöytäkirjaksi. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi 31.5.2014 mennessä.

3.3 Työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän tarkastelemaan kouluttamiseen liitty- vää palkitsemisen tarvetta palkkaliitteen 3 tehtävissä.

4 Muut asiat Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuonna 2014 Verohallinnon niitä kos- kevan päätöksen mukaisesti.

5 Sopimuksen sitovuus

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2013 – 31.10.2014. Voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat pidättäytymään rinnakkaissopimusten tekemisestä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Helsingissä, tammikuun 30. päivänä 2014

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PALTA RY PAU RY

TYÖEHTOSOPIMUS ‌

I SOVELTAMISALA ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tätä työehtosopimusta sovelletaan työntekijöihin ja toimihenkilöihin Opus Capita Oy:ssä sekä Itella Oyj:n, Itella Posti Oy:n ja Itella Logistics Oy:n tietotekniikkatehtävissä ja niihin rinnastet- tavissa tehtävissä.

Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihenkilöä ellei erikseen toisin mainita.

Tätä sopimusta ei sovelleta henkilöön, joka kuuluu palkkaliitteen 1 vaativuusryhmään 9-12 tai niitä vaativampiin tehtäviin. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. henki- löt, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltäessä, henkilöt joilla on itsenäinen asema ja taloudellinen tai tuotannollinen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikös- sä sekä henkilöt jotka toimivat näihin tehtäviin rinnastettavissa tehtävissä. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voivat tehtävän vaativuuden perusteella jäädä myös henkilöt jotka toimivat strategisesti tärkeissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä. Edellä mainituin perustuin myös palkkaryhmään 8 kuuluvat henkilöt voivat kuulua työehtosopimuksen ulkopuolelle.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä.

2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus ‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. Palkkaliitteen 1 ja 3 mu- kaisissa tehtävissä tehtävästä etätyöstä sovitaan kirjallisesti.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikaisuuden peruste.

3. Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Koe- ajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopimuksen 25 §:n 14 momentin tarkoit- tamana kausityöntekijänä saman kalenterivuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työ- suhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työ- ajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoro- luettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työ- aikaa. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työskentelyalueen määrittelemises- tä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työskentelyalue ulottuu yhtä use- amman luottamusmiehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

5. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäi- nen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

6. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luottamusmie- helle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työntekijän työaika, määräaikaisen työsopi- muksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

7. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikai- seksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta sa- moin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

8. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

9. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työntekijää ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

10. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käy- tännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluksessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuu- det hakeutua näihin työpaikkoihin.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työsopi- muslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liittyvää asial- lista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 1 vuoden	14 päivää
yli 1 vuotta	1 kuukausi

Palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatet- tava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukaisesti ja sen li- säksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähin- tään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisa- notaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissi- jaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌‌‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa työntekijätehtävissä sekä niissä toimihenkilötehtävissä ja töissä, joissa on noudatettu tai noudatetaan kyseistä työaikaa.

2. Kokoaikaisen toimihenkilön säännöllinen työaika on muutoin 7 tuntia 30 minuuttia vuo- rokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Keskimääräinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen työntekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

4. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähintään 5 tuntia ja enintään 9 tuntia.

5. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 4 momentissa mainittua työvuoron vähimmäispi- tuutta koskevaa 5 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pi- demmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

6. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalenteriviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy työajan tasoittumisjakson aikana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikkotyöajan pituiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työaika viikkoa kohti on työsopimuk- seen perustuvaa säännöllistä viikkotyöaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikko- työajan alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laaditta- va työaikalain 34 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika tasoittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti kes- kimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamusmiehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä vähintään 12 kalenteripäivää ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, jous- tovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen ja osa-aikaisella työntekijällä työsopimuksen mukainen työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöllistä työ- aikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle arkipyhäpäivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, työajan tasoittumisjakson aikana tai työntekijän suostumuksella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle

5. Jos tuntipalkkainen osa-aikatyöntekijä vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia nel- jän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, lyhentävät yllämainitut arkipyhät myös hänen työaikaansa. Työajan lyhennys korvataan maksamalla työntekijälle arkipyhäkor- vauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukainen keskimääräinen päiväpalkka. Itsenäisyyspäi- vältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluette- lon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös työntekijän vuo- siloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuo- rokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

Yötyö

2. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

Liukuva työaika

3. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä perusteista, joita noudattamalla työnantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

4. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa lyhentää tai pi- dentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Sään- nöllisen työajan ylityksen enimmäiskertymä voi olla enintään 40 tuntia ja alitusten enimmäis- kertymä enintään 10 tuntia.

5. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työajasta, työ- ajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työnte- kijälle annettavalla vapaa-ajalla. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä työskentelevällä työntekijällä on mahdollisuus pitää työajan ylitysten kertymiä kokonaisina vapaapäivinä, mistä on sovittava työnantajan kanssa.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen ole- maan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokohteessa, lue- taan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaisesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajak- si.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määrää- mästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaa- miseen.

TYÖVUOROT ‌

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoroluettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työhönsidonnai- suuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 5,23 euroa ja yli kahden tunnin ajalta 10,44 euroa.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo neljän kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajan- kohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista.

2. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluetteloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työvuoron laskennalliseksi työajaksi työehtosopimuksen

5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään viikoittainen työaika, ja osa- aikaiselle työntekijälle työsopimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jäl- keen pidettäväksi sovitun vuosiloman työvuoroluettelon mukaista työaikaa ei muuteta.

3. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotuk- seen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään 12 kalenteripäivää ennen työvuoroluettelon suunni- teltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmäs- tä tutustumis- ja lausunnonantoajasta.

Työvuoroluettelon muuttaminen

4. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukai- sesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä. Ilmoituksesta, joka annetaan vasta työpaikalle saavuttaessa, on työntekijälle annettava kohtuullinen, vähintään yhden tunnin pi- tuinen työaikahyvitys, jonka suuruutta harkittaessa on huomioitava muutoksesta työntekijälle aiheutuneen haitan suuruus.

5. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä työvuoroluettelon laadinta-ajanjaksosta ja luot- tamusmiehelle varattavasta tutustumisajasta voidaan sopia toisin työnantajan ja luottamus- miehen kanssa.

LEPOAJAT ‌

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌

1. Jos työaika on kuusi tuntia tai pidempi, työntekijälle on annettava joko tilaisuus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko

2. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvok- keita.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain 29 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokausilevon pituus on kai- kissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdeksän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamusmiehen suostumuksella;

b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluettelon mukai- sen työvuoron; tai

c. asianomaisen työntekijän suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäisesti tarpeen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuorokautta kestä- vän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäi- vä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1. momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia;

b. hätätyössä;

c. jos työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä työstä vapauttamista; tai

x. xxx työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yrityk- sessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön edellä c ja d kohdissa mainituissa tapauksissa hänen vapaa-aikanaan, työntekijälle on korvattava saamatta jäänyt viikkovapaa lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa työhön vapaapäivinä käytetyllä tuntimäärällä. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella saamatta jäänyt viikkovapaa voidaan korvata myös yksinkertaisel- la tuntipalkalla.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN ‌

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuo- rokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kokoaikaiselle työntekijälle ei muodostu lisä- työtä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö

3. Kokoaikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

4. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen sään- nöllisen työajan.

Ylityökorvaus

5. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdel- ta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työvuoron jatkuessa yhtenäisenä, vuorokauden vaihtuminen ei vaikuta korvaus- perusteisiin.

6. Ylityötä ei korvata 5. momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 7. ja 8. momenteissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

7. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

8. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinker- tainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukainen kokoaikainen viikoittainen säännöl- linen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä laskee vii- koittaista ylityökynnystä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista työaikaa vastaavas- ti.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

9. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

10. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta. Palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä paikallisesti voi- daan työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti sopia, että työaikalain 19 §:n mukaisten ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌

1. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä iltatyölisää maksetaan kello 18 - 22 ja sen suu- ruus on 1,38 euroa tunnilta. Palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä kello 18 – 21 välisenä aika- na tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyölisä

2. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä yötyölisää maksetaan kello 22 – 06 ja sen suu- ruus on 2,53 euroa tunnilta. Palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä kello 21 – 6 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyön jatkotunnit palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 asti.

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaises- ti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päättymisestä kello 06.00 seuraa- vissa tapauksissa:

a. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtäväksi yri- tyksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä; tai

b. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa-aikaisen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä.

Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastettavaksi.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia iltatyölisän vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa yötyölisä joustovapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus ‌

Lauantaityökorvaus

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityö- korvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.

3. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lauantaityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaksi jousto- vapaaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello

00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena yksinker- taista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edel- tävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Aattopäivänlisä

3. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korva- us.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihta- misesta vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha ‌

Varallaolo, hälytysluonteinen työ sekä kotoa tapahtuva viankorjaus ja –ohjaus palkka- liitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä

1. Varallaolo ja muu valmiusaika

1. Mahdolliseen varallaoloon ja siitä suoritettavaan korvaukseen noudatetaan työaikalain 5 §:n säännöksiä.

2. Muuta valmiusaikaa kuin edellä tarkoitettua varallaoloa koskevat ehdot sovitaan työnanta- jan ja työntekijän välillä. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

3. Tämän momentin mukaisiin tilanteisiin ei sovelleta hälytysluonteista työtä koskevia määrä- yksiä.

2. Hälytysluonteinen ja odottamaton työ

4. Hälytysluonteista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan työhön hänen jo poistuttuaan työpaikalta tai suorittamaan hälytystyötehtäviä etätyö- nä työnantajan toimitilojen ulkopuolella säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Hälytysluonteiseksi työksi katsotaan ainoastaan työnantajan tai työnantajan hälytyskutsun an- tamiseen osoittaman asiantuntijaryhmän hälytyskutsun perusteella tehtävä työ. Hälytystyöksi ei katsota vapaa-ajalla toisen työntekijän hälytyskutsun taikka muun pyynnön perusteella teh- tyä työtehtävää tai ohjeistusta.

5. Hälytystyöstä maksetaan hälytysrahana yhden tunnin palkka. Varsinaiselta työajalta mak- setaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seuraavan työvuoron alkuun saakka. Palk- kaan sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

3. Korvausten maksaminen

6. Tässä pykälässä mainitut korvaukset voidaan sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikor- vauksena. Lisäksi tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia toisin paikallisesti joko työnanta- jan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Hälytysraha palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä

7. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan yllättäen ja ennalta arvaamattomasta syystä työntekijän poistuttua työpaikalta.

8. Seuraava työ ei ole hälytysluonteista:

x. xxxxxxxxxx

b. päivystys

c. työntekijälle etukäteen ilmoitettu työ, tai

d. työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö.

9. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön saapumisesta maksetaan yksinkertaisen tuntipal- kan suuruinen hälytysraha.

Muualla kuin työpaikalla tapahtuva ylläpito- tai viankorjaustyö

10. Muualla kuin työpaikalla tapahtuvaan ylläpito- tai viankorjaustyöhön käytetty aika ei ole työaikaa. Tällaisesta työstä sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen ‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalk- ka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa toimihenkilötehtävissä sekä palkkaliitteen 2 mukaisissa tuntipalkkaisissa tehtävissä luvulla 160.

Työtuntien pyöristäminen

2. Korvausten ja lisien laskemisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tunneiksi työ- aikakorvausten laskentakausittain siten, että puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähim- mäksi täydeksi tunniksi ja puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalen- terikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työaikakorvausten lasken- takautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle työ- aikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain.

5. Palkkaryhmässä 008 työskenteleville ei makseta työaikakorvauksia, ellei muuta työnanta- jan ja työntekijän kesken sovita. Palkkaryhmässä 007 ja 008 työskentelevien kanssa voidaan sopia myös työaikakorvausten maksamisesta erillisellä kiinteällä kuukausikorvauksella.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

22 § Joustovapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat tähän työehtosopimuk- seen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annettavaksi myöhemmin palkalli- sena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen perustuu työntekijälle työehtosopi- muksessa annettuun oikeuteen vaihtaa etuus joustovapaaksi taikka työehtosopimuksen mää- räykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelletaan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a) työehtosopimuksen 16 ja 17 § 1 momentin, 18 § ja 19 §:n sekä palkkaliitteiden mukaisen rahakorvauksen,

b) työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukaisen säästövapaan, tai

c) muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä.

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen 17 § 2 momentissa tar- koitettu yötyölisä joustovapaaksi. Työntekijän on ilmoitettava yötyölisän vapaaksi vaihtamises- ta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvausten laskentakauden päättymistä.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 momentin mu- kaisesti.

6. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen palkkaliitteen 1 mukaisissa tehtävissä työskentele- vän työntekijän, joka työskentelee 37 tunnin ja 30 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, joustovapaasaldoon siirretään 6 tuntia kalenterivuodessa. Osa-aikaisella joustovapaaseen siirrettävä tuntimäärä suhteutetaan hänen työsopimuksen mukaiseen työaikaansa. Lyhennyk- sen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työn- tekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatku- nut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, jous- tovapaasaldoon siirrettävä tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

7. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muutetaan jous- tovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

– yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista vapaa-aikaa

8. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a) kohdan ja 4 momentin rahakor- vausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kasvat- taa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Paikalli- sesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enim- mäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

9. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen perus- teella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen perusteel- la on edellä mainittua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että työntekijän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen oh- jelma.

Joustovapaan antaminen

10. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttamisesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin työntekijälle on sovittu 8 tai 9 momentissa tarkoitettu yksityiskohtainen kirjallinen ohjelma.

11. Edellä 5 momentissa tarkoitettu joustovapaa vuosityöajan lyhennyksen perusteella on an- nettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vapaan ajan- kohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajan- kohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

12. Edellä 6 ja 11 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enintään kuuden tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan vapaan kertymä- vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana yritys-, yksikkö- tai työyksikkötasoisesti. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhen- nyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan kesäkuun aikana. Jos työnantaja ei näin tee, 11 momentin mukaisen joustovapaan osan käyttämiseen sovelletaan, mitä 11 momentissa on sovittu. Jos työnantaja ei näin tee 6 momentin mukaisen joustovapaan osalta, joustovapaa annetaan vuosiloman yhteydessä.

13. Jos työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen 23 § 1 momentin mukaiseen vuosityöajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perusteella joustovapaaksi vaihta- maansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25%:lla.

14. Työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a) –kohdan rahakorvauk- sen ja c) –kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän perusteella kertyneen joustova- paan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauksena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos työntekijä ei noudata 8 ja 9 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 10 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimus- ta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b) –kohdan lomarahan tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena.

15. Jos työntekijä haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua alkamista. Työnantajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kuluessa, hyväksyykö hän työntekijän esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajankohtana.

16. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oikeus muuttaa vain

työehtosopimuksen 12 § 4 momentissa sovituilla perusteilla.

17. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai työntekijän tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle työntekijälle, vapaa on annettava ensisijaisesti pitempään työsuhteessa olleelle työntekijälle.

18. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon joustovapaa- päivälle merkityllä työtuntimäärällä.

Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantai- päivät mukaan lukien. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arkipäivää kulta- kin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jolla on 3 arkipäivän lomaoikeus kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmen- täneljä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää.

Lomaraha

20. Xxxxxxxxx joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa- aikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivit- täistä työaikaa. Joustovapaakertymään merkitään lomarahan perusteella vaihdettavaa vapaa- ta tuntimäärä, joka saadaan vähentämällä edellisen laskun tuloksesta 1/6. Joustovapaata pi- dettäessä lauantaipäivät eivät kuluta lomarahan perusteella säästettyä vapaata.

Muut määräykset

21. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan pyytä- essä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

22. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pituudesta sekä kulloises- takin joustovapaakertymän saldosta. Työntekijällä on oltava mahdollisuus tutustua luetteloon.

23. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpal- koista. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertai- sella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työ- ajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työnteki- jän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, jous- tovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylit- tää 36 päivää.

2. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan kalenteri- vuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan työntekijälle joustovapaan sijas- ta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankoh- dan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa vapaana, se korvataan työntekijälle rahapalkkana yk- sinkertaisella tuntipalkalla.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työaika- lakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden perus- teella. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suoritepalkkaa tai yrityskohtais- ta tuottavuuspalkanosaa tai niiden yhdistelmiä jäljempänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

2. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka luvulla 21.

Palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä noudatettavat määräykset (3.-17). Palkkaliitteissä 1 ja 3 noudatetaan kuitenkin 9. momentin määräystä:

Kuukausipalkka

3. Jos tässä työehtosopimuksessa ei muuta määrätä tai sen nojalla ole muuta sovittu, työn- tekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

4. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausipalkkainen, mak- setaan kuukausipalkkaa.

5. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt kalente- rikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön kuukausipalkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

6. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä.

Tuntipalkka

7. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

8. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamiskuukauteen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaankin erikseen sisältyy enintään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonaisuudessaan kestää yhdenjaksoisesti enintään 15 ka- lenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta tehtyjen työtuntien mukaan tuntipalkkana.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

9. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai

sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen perus- teista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voi- daan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yritys- kohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

Muut palkkamääräykset Kokemusvuosikorotus

10. Työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa ote-

taan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaavissa teh- tävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa. Työntekijän on osoitettava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Rinnasteisesta työstä maksettava palkka

11. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rinnastettava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa, on alemmin pal- kattua kuin työntekijän varsinainen työ.

Esimiestehtävän sijaisuuslisä

12. Palkkaliitteen 1 esimiestehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan kultakin työ- päivältä sijaisuuslisää, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan tason 1 vähimmäispalkan ja sijaisena toimivan kahdeksalla prosentilla vähennetyn taulukkopalkan ero- tus. Sijaisena olon ajalta ei makseta erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia pal- kanosia. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottujen palkkojen erotus lu- vulla 21,5.

Koeajan palkka ‌

13. Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kuitenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta.

Kausityöntekijän palkkaus

14. Työsopimuksella voidaan sopia koululaisen tai opiskelijan ottamisesta työhön kauden 16.5.-31.8. tai joulukuun ajaksi kausityöntekijäksi. Kausityöntekijän palkka voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtävän alimman palkkaryhmän taulukkopalkasta. Kausityöntekijän palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todellista työmää- rää vastaava. Kausityöntekijän palkkaa ei voida maksaa henkilölle, joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa.

Perehdyttämislisä

15. Jos työntekijä suorittaa työnjohdon määräyksestä oman työnsä ohella uuden tai uudelleen koulutettavan työntekijän perehdyttämistä, hänelle maksetaan perehdyttämisajalta perehdyt- tämislisänä 5 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentaperusteet ‌

1. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäiväansio- ta (KPA), keskituntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa siten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun työntekijän sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset tilapäiset poissaolot, ay- koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luotta- musmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskentajakson ai- kana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajakson ai- kana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a. henkilökohtainen palkka;

b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset se- kä varallaolokorvaus;

c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 34 § 2 momentin mukaista ns. vuosiloma- lisää.

6. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

7. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

8. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisintaan las- kentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä alkaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

9. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa:

a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi

b. uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson keskipäi- vä- tai keskituntiansiotietoja; tai

c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

10. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilökohtaisen tunti- palkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu Palkanmaksukausi ‌

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudes- sa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päi- vien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyk- settä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

3. Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilme- nee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoittei- den saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulok- seen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena. Palkkioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työ- aikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kyke- nemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjaksoiselta työkyvyttömyysajal- ta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyysajalta kiinteä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäivältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmää- räytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työ- aikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityö- korvaus ja varallaolokorvaus.

Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka

6. Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysaikaan sisältyvil- tä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sairausajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellaisena kun se olisi mak- settu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttö- myyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten salannut sairautta työsopi- musta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palk- kaa vastaavalta osalta.

9. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioidusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuksella. Jos työn- antaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun työterveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäistapauksessa harkintansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjaksojen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittä- mää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyttömyysjaksot ole joh- tuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odotusajalta.

11. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautuk- seen asti. Xxxxxxxxxxx alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on työkyvytön vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momen- tissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos työntekijä on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tämän py- kälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle makse- taan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivä- rahaan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystarkas- tuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen ilmoittami- nen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuksista, lää- kärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaes- sa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan määräämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan mää- räämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijäl- le yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitettuihin tar- kastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkastukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työpaikan työterveysasemalla, maksetaan työntekijälle päivärahaa. Matkakustannukset ja päiväraha maksetaan työehtosopimuksen matkustamista koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon.

7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa koh- tuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a. muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa;

b. työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa; eikä

c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijälle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lukien palkkaa maksetaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus ‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuukausipalkkai- selle työntekijälle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sairausajan palkan suuruista palk- kaa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla korvauksena sai- rausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tilapäistä poissa- oloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perus- teesta.

Merkkipäivät

4. Työntekijälle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaapäivä, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti työn- tekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoito- vapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukai- sesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä hen- kilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioi- tavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa tar- koitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2) kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan pois- saolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastu- mispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä tai uurnanlaskupäivänä, perheenjäsenen kuolemantapa- uksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamispäivä- nä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa työntekijän lapsia ja vanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia ja vanhempia sekä työntekijän sisaruksia, isovanhempia ja lasten- lapsia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttä- mään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työntekijä on kutsun- tapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle maksetaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa työntekijälle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansionmene- tyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen määrän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen työntekijälle, joka osallistuu työaikanaan jäse- nenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. Ansionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata työnteki- jän ansiota luottamustoimessa tai vaalityössä menetetyltä työajalta. Erotus suoritetaan työnte- kijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliitto- jen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouksiin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toi- mielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan tämän johdos- ta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus. Suomen Olympiakomi- tean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tämän johdosta enin- tään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työehtosopimuk- sessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää työntekijää.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu. Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoi- sesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7 §:n mukai- sia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä:

a. työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä;

b. vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2) kohdan sijasta palkallisen työkyvyttömyysjakson päiviä. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mu- kaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyt- tömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c. ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työn- antajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opinto- vapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

d. työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11-13 momenttien mukaisia poissaolopäiviä;

e. kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myönnetty kuntoutusrahaa;

x. xxxxxxxxx, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosapuolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten ko- koukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita; ja

g. työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten.

5. Tuntipalkkaisen työntekijän työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyt- täen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palk- kaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päi- viksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös koh- dan e mukaiset päivät.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai mak- settavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuo- tannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestel- män mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annet- tava laskelma työntekijälle.

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

4. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosentuaali- sena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työssä- oloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa ko- rotusta.

5. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a. äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka;

b. sairausajan palkka; sekä

c. työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa luetelluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

6. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a. äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta,

b. viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsot- tavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c. kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

7. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissa- oloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

8. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perusteena olevasta palkasta. Jos työnte- kijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti on vuosilomapalkan suuruus 14,4 % tai jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti ja työn- tekijällä on täysi lomanmääräytymisvuosi, on vuosilomapalkan suuruus 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

9. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosi- lomaan ja jos työntekijälle sen johdosta maksetaan vuosilomalain 16 §:ssä säädettyä lomakor- vausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17 §:n 4 momentissa säädettyä lomakorvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

10. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan var- sinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa-aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma anne- taan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnanta- jan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

3. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

4. Jos työntekijä on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaes- sa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman aikana, vuosiloma on työn- tekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämisestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosilomalain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Loma- raha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a. määräaikaiselle työntekijälle, lukuun ottamatta kausiapulaisia;

b. eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä;

c. asevelvolliselle työntekijän palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen;

d. muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päättyessä; sekä

x. xxxxxxxxxx päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpal- kasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja li- säämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomali- sä.

4. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain jous- tovapaaksi.

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä ‌

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tä- män jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan, mitä siitä on erikseen työehtosopimuksen osapuolten välillä sovittu.

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA ‌

38 § Työvälineet ‌

Työnantaja antaa työntekijälle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työvälineet.

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌

Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaamaan työnte- kijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tarkoiteta tavanomaisia työ- vaatteita.

Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joiden vält- tämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnantajan on arvioinnin perus- teella hankittava henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön.

Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä tehtävien niin edellyttäessä henkilösuojaimia ovat takit, housut, käsineet, turvajalkineet sekä hengitys- ja kuulosuojaimet.

Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä työntekijälle riittävästi ope- tusta ja ohjausta. Työntekijän on käytettävä työnantajan hänelle määräämiä henkilösuojaimia.

Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työnantajalle niiden huollon tarpeesta.

Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautettava työnanta- jalle.

Työvaatteet

Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä työntekijän käytettäväksi. Työntekijän on käytet- tävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää antamiensa päällysvaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

40 § Matkustaminen ‌

1. Työntekijän työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrätään työehto- sopimuksen liitteessä 3.

41 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palve- luksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistämiseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttämä- töntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus tapahtuu lähinnä työpai- kalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuhteissa työvuoroluet- teloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henkilöstökoulu- tukseen, korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuva säännöllisen työajan ansionmene- tys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopimuksen 26 §:n mukaisen keskituntiansion mu- kaan laskettuna. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka koulu- tus- ja matka-ajalta. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustan- nukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

42 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työn- tekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

43 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenmaksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

44 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn rationalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestettävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamusmiesten ja työsuoje- luvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntut- kimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uudistusten vaiku- tuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteissa. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihan- kinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokrauk-

seen, jolloin vuokratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimittamat vuokratyöntekijät teke- vät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oikeus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuksesta luotta- musmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja noudatettava työ- ehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seuran- neena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa antaa lausuntonsa ul- kopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haittatekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulkopuolisella työvoi- malla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnit- telu-, asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoitusmenettelyä. Asia tulee käsitellä viivy- tyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan informaatiologistiikka-alan työehtosopi- musta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät informaatiologistiikka-alan työehtosopimuk- sen soveltamisalan piirissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti sovellettavaa työehtosopimusta. Xxxxxxxxxxxx tai vuokrausyrityksen on myös sitouduttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehtoso- pimuksen noudattaminen.

6. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmie- helle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle annetaan ennen ulkopuolisel- la työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoiman määrästä, työtehtävistä ja työs- kentelyn kestosta sekä työehdoista.

7. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, yrityk- sen on pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteis- toimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla olevien työntekijöiden työllistymistä tuke- vista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentä- mään, irtisanottavien työntekijöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet sekä vel- vollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoiman käytössä kuin omil- la työntekijöillä teetettävässä työssä.

Paikallinen sopiminen

9. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikallisesti yritys- kohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

46 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Muista, kuin tämän työehtosopimuksen osioissa IV Palkkaus ja VI Vuosilomat sovituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. Paikallisen sopimisen sopijaosapuolina ovat työnantaja ja pääluottamusmies. Tällä määräyksellä ei muuteta työehtosopimuksessa sovittuja työnantajan ja työntekijän välisiä sopimisoikeuksia. Luottamusmiehelle toimitetaan kaikki pai- kalliseen sopimukseen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus si- too niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan tai joita koskemaan pai- kallinen sopimus on tehty.

2. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä paikallisen sopimisen sopijaosapuolina voivat olla myös työnantaja ja työntekijä siten kuin siitä on erikseen sovittu.

3. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudessaan koske- vaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laajimmin edustava pääluot- tamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuolella on oi- keus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi.

4. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmitaan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille. Liitoilla on oikeus irtisanoa paikallinen sopimus kuu- kauden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet tiedon sopimuksesta.

5. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työ- ehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uu- den työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu paikallinen so- pimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voimassaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

47 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoi- tamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulu- tukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopijaosapuolten välil- lä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

48 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oike- uksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu.

49 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpai- kalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovi- tussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksis- tä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruo- kalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henki- löstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonanto- jen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

50 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työ- ehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

51 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyksettä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kahden viikon kuluessa esityksen tekemi- sestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alueellisesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edustajan ja organisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa organisaatiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajimmin edustavan pääluotta- musmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3. momentissa tarkoitetun tai suoraan 2. momentissa tarkoitetun neuvottelun jäl- keen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jommankumman työehtosopimusosapuo- len esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suoritettu irtisanominen johtu- nut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkaistua, se voi- daan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työsopimuk- sen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomioistuimessa on nostettava kahden vuo- den kuluessa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä sää- detyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä sopi- muksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssak- koa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta työ- sopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrätyn korvauksen lisäksi.

52 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikai- semmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

53 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

54 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoi- menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk- seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuk- sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yh- distykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavel- voitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopetta- miseen.

55 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden sopija- osapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopijaosapuo- lelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Posti- ja logistiikka-alan unioni

PAU ry

PALKKALIITE 1 ‌

1 § Palkkausta ja palkkajärjestelmää koskevat määräykset

1. Vaativuusryhmässä 8 asiantuntijan palkka voidaan sopia myös yksilökohtaisesti työsopi- muksella.

2. Erilaisia palkkiopalkkoja voidaan käyttää sopimalla hinnoittelusta etukäteen työnantajan ja asiantuntijan välillä. Tällöin asiantuntijalle maksettava vähimmäispalkka tulee olla vähintään asianomaisen vaativuusryhmän taulukkopalkan suuruinen. Luottamusmiehelle annetaan selvi- tys tarjottavista palkkiopalkkajärjestelmistä. Tämän lisäksi luottamusmiehelle selvitetään eri ryhmiin sovellettavat palkkioperusteet.

3. Palkkausperusteet

1. Kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta taulukkopalkasta ja roolitasosta.

2. Asiantuntijan tehtävien vaativuutta arvioidaan palkkavaakajärjestelmän tai muun vas- taavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti asiantuntijan tehtäväkokonaisuudel- le määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryhmiin ja kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöiden edusta- jista.

3. Asiantuntijoiden roolitasoa tehtävässä tarkastellaan henkilön ja hänen lähiesimiehen- sä välisessä tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Vaativuustasossa arvioidaan henkilön työ- suoritusta, osaamista ja kompetensseja arviointijärjestelmän kriteerien pohjalta.

Palkkaryhmät ja niiden roolitasot muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pistey- tykset palkkavaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

Pisterajat:

Avustava asiantuntija

001 120 - 138

002 139 - 160

003 161 - 186

Asiantuntija

004 187 - 216

005 217 - 251

006 252 - 291

Kehittävä asiantuntija

007 292 - 338

008 339 - 392

4. Taulukkopalkka määräytyy henkilön roolin ja tehtävän vaativuustason perusteella seu- raavasti:

Taulukkopalkat 1.12.2013 lukien
PL: 11								PL: 12
Kuukausipalkka								Tuntipalkka
PR	Taso 1			PR	Taso 2			PR	Taso 1			PR	Taso 2
Avustava asiantuntija								Avustava asiantuntija
1A	2 022	-	2 224	1C	2 225	-	2 336	1A	12,64	-	13,90	1C	13,91	-	14,60
2A	2 221	-	2 443	2C	2 444	-	2 566	2A	13,88	-	15,27	2C	15,28	-	16,04
3A	2 464	-	2 710	3C	2 711	-	2 847	3A	15,40	-	16,94	3C	16,94	-	17,79
Asiantuntija								Asiantuntija
4A	2 683	-	2 951	4C	2 952	-	3 100	4A	16,77	-	18,44	4C	18,45	-	19,38
5A	2 947	-	3 242	5C	3 243	-	3 405	5A	18,42	-	20,26	5C	20,27	-	21,28
6A	3 239	-	3 563	6C	3 564	-	3 742	6A	20,24	-	22,27	6C	22,28	-	23,39
Kehittävä asiantuntija								Kehittävä asiantuntija
7A	3 560	-	3 916	7C	3 917	-	4 113	7A	22,25	-	24,48	7C	24,48	-	25,71
8A	3 915	-	4 307	8C	4 308	-	4 523	8A	24,47	-	26,92	8C	26,93	-	28,27
9A	-	-	-	9C	-	-	-	9A	-	-	-	9C	-	-	-
10A	-	-	-	10C	-	-	-	10A	-	-	-	10C	-	-	-
11A	-	-	-	11C	-	-	-	11A	-	-	-	11C	-	-	-
12A	-	-	-	12C	-	-	-	12A	-	-	-	12C	-	-	-

5. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Henkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtä- vien muuttamispäivästä lukien. Asiantuntijalle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa, siitä lähtien kun asiantuntija aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti alempaan vaativuusryh- mään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutoksen osalta irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

6. Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enintään koe- ajalta palkkaa, joka on vähintään 90 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta tau- lukkopalkasta.

4. Yritysmyynti

Yritysmyyntitehtävissä maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää seu- raavan taulukon mukaista vähimmäispalkkaa.

Tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryh- miin. Palkkaryhmät muodostuvat vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaaka- järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	000-000
000	000-000
000	000-000

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.12.2013 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 406	2 478	15,04	15,49
002	2 722	2 804	17,01	17,52
003	3 153	3 248	19,71	20,30

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

5. Opiskelijat, nuoret, kesä- yms. sijaiset ja oppisopimusoppilaat

1. Harjoittelijoihin, nuoriin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sekä enintään neljän kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen otettuihin kesä- yms. sijaisiin ei sovelleta työehtosopimusta vähimmäispalkkojen osalta. Muuten työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisessa oppilaitoksessa, teknillisessä- tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai teknisessä korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta silloin, kun se tapahtuu työsuhteessa. Työehtosopimuk- sen 3 §:n 6 kohdasta poiketen, edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien osa-aikaisten työntekijöi- den kanssa voidaan sopia työhön kutsuttavien työsopimus.

Oppisopimusoppilaat, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat työehtosopimuksen alaisia siten, että peruskoulutuksessa ensimmäisen vuoden aikana asianomaista vähimmäispalkkaa sovel- letaan 40 %:lla alennettuna, peruskoulutuksen toisen vuoden aikana 25 %:lla alennettuna ja peruskoulutuksen loppuvuosien aikana 15 %:lla alennettuna. Lisäkoulutuksen ja erikoistumi- sen aikana sovelletaan ennen tätä koulutusta sovellettua henkilökohtaista palkkaa.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta. Edellytyk- senä on, että työnantaja ja luottamusmies yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta mui- den työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin.

3. Tutustu työelämään – ”tienaa” – kesäharjoitteluohjelman tai sitä vastaavan kesäharjoitte- lu-ohjelman puitteissa voidaan peruskoululaisen tai lukiolaisen edellä mainitun ohjelman mu- kainen kahden viikon tai kymmenen työpäivän pituinen työsuhde sijoittaa ajalle 1.6. – 31.8. Edellä mainitusta työsuhteesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 280 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääritys- perusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työsuhteisiin, jotka perustuvat edellä mainittuun ohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä.

AVUSTAVA ASIANTUNTIJA

ROOLI

Avustaa johtoa ja asiantuntijoita etsimällä ja järjestämällä tietoa toimeksiantajille. Tuottaa tie- toa sekä toteuttaa toimeksiantoja muiden ohjauksessa. Tehtävät ovat tyypillisesti luonteeltaan hallinnollisia esim. laatia raportteja sekä muistiinpanoja että välittää tietoa sidosryhmille. Työ muodostuu sisällöltään määritellyn toimeksiannon suorittamisesta ohjeita ja rutiineja noudat- tamalla.

VAATIVUUSTASOT

Avustava asiantuntija	Työ muodostuu sisällöltään määriteltyjen toimeksiantojen suorittamisesta oh- jeita ja rutiineja noudattamalla esim. assistentin tehtävät. Tehtävät ovat usein kontrolloituja, mutta antavat myös mahdollisuuden toimia oma-aloitteisesti. Työssä kohdattavat ongelmat ovat pääsääntöisesti toistuvia. Ongelmien rat- kaiseminen edellyttää tiedon hankkimista eri kanavista. Tehtävä edellyttää usein osaamista käytössä olevista teknisistä ratkaisuista. Tehtävään perehty- minen vie uudelta henkilöltä tyypillisesti aikaa alle yhden vuoden. Tehtävän haltijalta edellytetään kykyä itsenäiseen työhön, mutta myös ryhmä/tiimityöhön. Esimerkkejä nimikkeestä: assistentti, IT –asiantuntija
	Taso 1
	- Toimii toimenkuvan mukaisessa tehtävässä - Roolissa edellytetään vuorovaikutustaitoja - Toimii oma-aloitteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi - Kykenee työskentelemään muuttuvissa tilanteissa tai erilaisten ihmisten tai ryhmien kanssa - Tuntee työssään tarvittavat Itellan prosessit ja toimintamallit ja osaa käyt- tää niitä työssään
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä osaamista, joka käytetään perusroolia vaativammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä - Aktiivista muiden ohjaamista ja opastamista - Osaa useamman kuin yhden järjestelmäkehityksen osa-alueen kuten tie- don keräämisen, dokumentoinnin sekä testauksen - Työ voi liittyä kriittisten sovellusten testaukseen tai järjestelmäkokonai- suuden suorituskyvyn mittaamiseen - Sovitut tulokset ylittävää aikaansaavuutta ja hyvä työn laatua - Vahvuutta työtehtävien priorisoinnissa

ASIANTUNTIJA

GENEERINEN ROOLI

Tehtävänhaltija toimii omalla asiantuntija-alallaan soveltaen ja kehittäen jo olemassa olevia toimintamalleja ja konsepteja yhdistäen niistä tilannekohtaisesti parhaan ratkaisun. Esimiehen valvonta kohdistuu työprosessin ajoittaiseen seurantaan ja aikaansaannoksiin. Tehtävän ta- voitteet ovat selkeät ja ennalta määritetyt. Rooli usein konsultoiva, annetaan ohjeita ja neuvoja käytännön ongelmien ratkaisuun.

PROSESSIROOLI

Asiantuntija	Tehtävänhaltija toimii asiantuntijana omalla vastuualueellaan, tyypillisiä työteh- täviä ovat mm. vaatimusmäärittely, järjestelmien analysointi, testaus ja ohjelmointi. Tehtäväs- sä edellytetään laaja-alaista tietämystä perusjärjestelmistä sekä Itellan liike- toiminnan tuntemusta. Tehtävässä edellytetään ammatillista koulutusta tai usean vuoden käytännön työkokemusta ICT-tehtävistä. Työssä edellytetään kykyä itsenäiseen työskentelyyn, mutta myös ryhmä-/tiimityöhön sekä näihin liittyen Itellan työkulttuurin ymmärtämistä. Esimerkkejä nimikkeestä: järjestelmäasiantuntija, IT support engineer, System Specialist, ohjelmoija Viitetoimenkuvat
	Taso 1
	- Kyky toimia toimenkuvan mukaisissa tehtävissä - Roolissa edellytetään kykyä argumentoida, neuvotella ja vaikuttaa sidos- ryhmiin haluttujen lopputulosten aikaansaamiseksi. - Perusroolissa edellytetään kykyä ylläpitää omaa osaamistaan sekä kykyä soveltaa oppimaansa työssään - Tehtävässä edellytetään liiketoiminnan osaamista ja tämän osaamisen yhdistämistä ICT-prosessien ylläpitämiseen ja/tai osallistuminen kehittä- miseen.
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä erityisosaamista, jota käyte- tään perusroolia vaativammassa tehtävissä tai sitä sivuavassa tehtävässä - Laajemmassa roolissa edellytetään kykyä kehittää prosesseja ja/tai järjes- telmiä - Laajempaan roolin kuuluu merkittävästi alihankkijayhteistyö- tä/toimittajahallintaa, mikä edellyttää tehtävänhaltijalta erinomaisia vuoro- vaikutustaitoja - Sovitut tulokset ylittävää aikaansaavuutta ja hyvä työn laatu

KEHITTÄVÄ ASIANTUNTIJA

GENEERINEN ROOLI

Luo omalla asiantuntija-alallaan uusia toimintamalleja ja konsepteja sidosryhmätarpeiden poh- jalta perustuen kokemukseen ja tietämykseen, jota sovelletaan uudella tavalla. Tehtävässä kohdattavien ongelmien ratkaisu edellyttää innovatiivisuutta sekä liiketoiminnan ymmärrystä. Soveltaa erityisosaamistaan vaativien toimeksiantojen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavut- tamiseksi. hakee erityisosaamisalueeltaan organisaatioon soveltuvat ratkaisut ja tuo syvällisen asiantuntemuksensa organisaation käyttöön.

Nimikkeet ICT -palveluissa: projektipäällikkö, järjestelmäarkkitehti, ratkaisukonsultti, kehitys- päällikkö

PROSESSIROOLI

Asiantuntija	Teknologia-alueensa syväosaaja, kehittää ja räätälöi sovelluksia/järjestelmiä sidosryhmätarpeiden pohjalta. Laatii vaativia suunnitelmia ja selvityksiä toi- minnan tueksi sekä vie suunnitelmat käytäntöön. Työssä vaaditaan sekä teo- reettista että soveltavaa tietämystä. Vaihtelevat ja uudet tilanteet vaativat on- gelmien ratkaisua analyyttisen, tulkinnallisen ja innovatiivisen ajattelun avulla. Viitetoimenkuvat:
	Taso 1
	- Kyky toimia toimenkuvan mukaisissa tehtävissä - Osaa laajentaa omaa osaamistaan seuraamalla alansa kehitystä ja kyke- nee soveltamaan oppimaansa työssä - Hallitsee projektityöskentelyn ja/tai –johtamisen menetelmät - Tukee tehokkaasti organisaatiota asioiden käytäntöön viemisessä - Tulosten saavuttaminen ja työnlaatu vastaavat tehtävälle asetettuja tavoit- teita ja tehtävän luonnetta
	Taso 2
	- Roolissa kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä perusroolia syvälli- sempää erityisosaamista, joka palvelee oman osa-alueen ulkopuolisia ta- voitteita ja jolle on suuri kysyntä erilaisissa erityistilanteissa - Vetää hankkeita, joka sisältää useampia projekteja - Tunnistaa ja hyödyntää uusia kehitystrendejä organisaation tuloksellisuut- ta edistävällä tavalla - Perusroolia laajempi kehittämisote, johon liittyy säännöllisesti koko orga- nisaation toimintaa hyödyntäviä kehittämisideoita. - Usein tehtävissä sovitut tavoitteet ylittävää tuloksellisuutta, joka yhdistyy työn korkeaan laatuun

PALKKALIITE 2 ‌

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan digitointi- ja tulostusprosessin eri työvaiheissa työskenteleviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan;

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta palkanosasta;

3. mahdollisesta sovitusta palkanosasta; ja

4. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka Palkkaryhmät:

Palkkaryhmä 100 Perustehtävä

Palkkaryhmä 200 Ammattitehtävä Taulukkopalkat:

Taulukkopalkat 1.12.2013 lukien:
		PL: 21		PL: 22
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU	PKS	MUU	PKS
101	alle 2 vuotta	1 694	1 745	10,59	10,91
102	2 vuotta mutta alle 6 vuotta	1 768	1 821	11,05	11,38
103	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	1 845	1 900	11,53	11,88
104	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	1 925	1 983	12,03	12,39
105	16 vuotta ja enemmän	2 012	2 072	12,58	12,96
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU	PKS	MUU	PKS
201	alle 2 vuotta	1 776	1 829	11,10	11,43
202	2 vuotta mutta alle 6 vuotta	1 851	1 907	11,57	11,92
203	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	1 933	1 991	12,08	12,44
204	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	2 018	2 079	12,61	12,99
205	16 vuotta ja enemmän	2 107	2 170	13,17	13,57

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevällä työntekijälle, jonka keskimääräinen kuukausi- työaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoaika- työtä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen erityisvastuuseen ja erityis- osaamiseen perustuvan palkanosan, mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

PKS palkka:

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palk- kaa.

Tehtävämuutos

Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien palk- karyhmä. Työntekijän palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä luki- en. Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan palkkaryhmään, noudatetaan palk- karyhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkiste- taan myös työsopimus.

1. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden tehtäviin sisäl- tyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityisosaamista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamisedellytysten täyttyes- sä.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muut- tumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta ja –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijai- suuslisä, jonka suuruus on ko. palkanosan suuruus. Sijaisuuslisää maksetaan vain yhdenjak- soisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijaisuuksilta. Tehtävässä, josta maksetaan pal- kanosaa ryhmän toiminnasta vastuun perusteella, sijaisuuslisää maksetaan kaikilta sijaisuus- työpäiviltä. Sijaisuuslisää ei makseta 4) B kohdan mukaisesta tehtävästä.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan jakamisesta kahden tai use- amman työntekijän kesken voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

1) Vastuu ryhmän toiminnasta 216,43 euroa Tehtävä on esimiestyötä tukeva. Työntekijälle on annettu itsenäistä työn järjestelyvaltaa ja vastuuta. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä ryhmän ja työnjohdon välillä. Työhön kuuluu tiimin työjärjestelyjä.

2) Koulutusvastaavan tehtävä 102,52 euroa Tehtävä edellyttää laajaa osaamista postin kulkuprosessista. Työntekijä on koulutettu työpaik- kakouluttajaksi ja työntekijä luo välineitä ja toimintaedellytyksiä työnopastajille.

3) Vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta 102,52 euroa

Tehtävään voi sisältyä mm. seuraavia vastuita;

- tiimin työprosessin ohjaaja, toteuttaa tehtäviä itsenäisesti ilman työnjohtovastuuta;

- hoitaa prosessia tukevien järjestelmien käyttöä (käyttöoikeus), opastusta ja ylläpitoa;

- prosessin osaan liittyvien asioiden seurantaa ja ohjeistusta (esim. aikataulut, poik- keamat normaalista);

- raportointia organisaatioon ja mahdollisesti ulospäin;

- laadun seuranta ja opastus;

- päätöksentekoa tai suunnittelua tai vaihtoehtojen valintaa.

4) Asiakasvastuu

A) 102,52 euroa

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä tehtävä poikkeaa perinteisestä postitoiminnasta si- ten, että se pitää sisällään laajaa asiakkaan prosessista tulevan materiaalin käsittelyä, siihen kiinteästi liittyy asiakaskontakti- ja asiakaspalvelutilanteita sekä selkeästi asiakkaan oman pro- sessin työvaihe.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä palkanosa maksetaan asiakkaalle räätälöidyn eri- koistehtävän suorittamisesta. Esimerkiksi: huoltokuljetus, hyllytyspalvelu, kytkentäpalvelu tai syväpalvelu.

Toimittaessa työnantajan tiloissa tehtävään sisältyy mm.

- laajasti viestintävälitys- ja logistiikkatuotteiden hinnoittelua ja asiakaspalvelua;

- vastaanotto-/hinnoittelutarkastus, johon kiinteästi liittyy asiakaskontakteja (mm. jälkisel- vittely, korjaus, raportointi) yhteys myyntiin;

- hinnoittelupalvelu, johon kuuluu raportointi ja asiakaskontaktit (suoritetaan perustehtä- västä poikkeavia toimeksiantoja).

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvää palkanosaa ei makseta postityöhön liittyvästä ta- vanomaisesta ammattitehtävään liittyvästä viestinvälitys- ja logistiikkatuotteiden toimittamises- ta asiakkaan tiloihin. Esimerkiksi: pikajakelu, täsmäaikajakelu, täsmäpaikkajakelu ja pakettien vieminen asiakkaille ja tai nouto asiakkailta.

B) 51,27 euroa

Mikäli asiakasvastuutehtävä ei ole säännöllinen, mutta toistuu viikoittain, maksetaan tehtävän hoitamisesta erillinen kuukausittainen erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuva palkanosa. Maksamisen edellytysten täyttyminen todetaan paikallisesti luottamusmiehen ja esimiehen kesken.

5) Vaativa erityistehtävä 102,52 euroa

Erityistä osaamista ja itsenäistä harkintaa vaativa tehtävä. Ratkaisut joudutaan tekemään usein yhdistelemällä ammatillista erityisosaamista, koulutuksellista tietoa, kokemusta ja luovia toimintatapoja.

Vaativana erityistehtävänä pidetään myös osoiteselvitys- ja tiedotuspalvelutallennustyötä. Näissä tehtävissä toimivalle työntekijälle palkanosa maksetaan täysimääräisenä, jos työ on kokoaikaista. Jos työtä on vähintään 3 tuntia vuorokaudessa, palkanosasta maksetaan ½ . Jos työtä on alle 3 tuntia, palkanosasta maksetaan ¼.

6) Trukkilisä

A) 102,52 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon trukilla ajo olennai- sesti kuuluu. Trukinajo muodostaa työntekijän työajasta huomattavan osan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yli puolta työajasta.

B) 51,27 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon muu työ kuin trukilla ajo muodostaa huomattavan osan. Työntekijän varsinainen tehtävä on muuta työtä, mutta tru- killa ajo on säännöllinen osa työvuoroa tai työvuorokiertoa. Mikäli trukilla ajo on vain vähäistä tai satunnaista ei lisää makseta.

3. Sovittu palkanosa

Työntekijälle voidaan palkkaliitteen tehtävissä maksaa henkilökohtaisesti sovittua palkanosaa. Yrityskohtaisesti sovittujen palkanosien määrän tulee ylittää taulukkopalkkojen määrä 2,7 pro- sentilla. Sovitun palkanosan kehitystä tarkastellaan yrityskohtaisesti kunkin kalenterivuoden päätyttyä. Mahdolliset henkilökohtaisten palkkojen korotukset toteutetaan tasakorotuksena kaikille seuraavan huhtikuun alusta lukien.

4. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE 3 ‌

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla palkka- ja taloushal- linnontehtäviin.

2 § Palkkausperusteet

1. Kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta taulukkopalkasta ja rooli- tasosta.

Palkkaliitteeseen kuuluvien tehtävien vaativuus on arvioitu palkkavaakajärjestelmällä, jonka perusteella tehtäville on määräytynyt vaativuusryhmät. Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät on ryhmitelty vaativuusryhmiin ja kullakin vaativuusryhmällä on oma palk- karyhmänsä. Mahdollisten uusien tehtävien vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityk- sessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöiden edustajista.

Asiantuntijan roolitasoa tehtävässä tarkastellaan henkilön ja hänen lähiesimiehensä välisessä tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Roolitasossa arvioidaan henkilön työsuoritusta, osaamista ja kompetensseja arviointijärjestelmän kriteerien pohjalta. Roolitason arviointi suoritetaan asian- tuntijan siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toiseen tai uuden henkilön osalta 4 kuukauden kuluessa tehtävänmuutoksesta tai työsuhteen alkamisesta.

Tehtävät ja niiden roolitasot muodostuvat seuraavasti: Avustavat asiantuntijat PR 001

palkka-assistentti ja xxxxxxxx-assistentti pisterajat: 140-170

Asiantuntijat PR 002

laskenta-asiantuntija ja palkanlaskenta-asiantuntija pisterajat 200-230

Asiantuntijat PR 003

pisterajat 231-250

Taulukkopalkka määräytyy tehtävän vaativuustason ja henkilön roolitason perusteella seuraa- vasti:

Taulukkopalkat 1.12.2013 lukien
PL: 31				PL: 32
Kuukausipalkka				Tuntipalkka
PR	Taso 1	PR	Taso 2	PR	Taso 1	PR	Taso 2
Avustava asiantuntija				Avustava asiantuntija
101	1 827 - 1 933	102	1 934 - 2 197	101	11,42 - 12,08	102	12,09 - 13,73
Asiantuntija				Asiantuntija
201	2 036 - 2 302	202	2 303 - 2 579	201	12,73 - 14,39	202	14,39 - 16,12
Asiantuntija				Asiantuntija
301	2 396 - 2 656	302	2 657 - 2 866	301	14,98 - 16,60	302	16,61 - 17,91

2. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Asiantuntijan palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muut- tamispäivästä lukien. Asiantuntijalle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalk- kaa, siitä lähtien kun työntekijä aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkka- ryhmän ja palkkauksen muutoksen osalta irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

3. Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enintään koeajalta palkkaa, joka on vähintään 90 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta taulukkopalkas- ta.

4. Opiskelijat, nuoret, kesä- yms. sijaiset ja oppisopimusoppilaat

Harjoittelijoihin, nuoriin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sekä enintään neljän kuukauden mää- räaikaiseen työsuhteeseen otettuihin kesä- yms. sijaisiin ei sovelleta työehtosopimusta vä- himmäispalkkojen osalta. Muuten työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisessa oppilaitoksessa tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukau- sien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta silloin, kun se tapahtuu työsuhteessa. Työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdasta poiketen, edellä mainit- tuihin ryhmiin kuuluvien osa-aikaisten työntekijöiden kanssa voidaan sopia työhön kutsuttavien työsopimus. Tarvittaessa työhön kutsuttavien työsopimus voidaan tehdä myös muun tämän palkkaliitteen mukaisissa tehtävissä työskentelevän osa-aikaisen työntekijän kanssa työnteki- jän sitä pyytäessä.

Avustava asiantuntija ROOLI

Avustaa asiantuntijoita toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja asiantuntijoiden ja esimiehen ohjauksessa tai tekee itsenäisesti annettuja työtehtäviä, jotka ovat ennalta määriteltyjen me- nettelytapojen mukaisia. Työ muodostuu sisällöltään määritellyn toimeksiannon suorittamises- ta ohjeita noudattamalla.

Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat: palkka-assistentti ja laskenta-assistentti

Avustava asiantuntija	Työ muodostuu sisällöltään määriteltyjen toimeksiantojen suorittamisesta ohjeita noudattamalla tehtävät. Tehtävät ovat usein kontrolloituja, mutta antavat myös mahdollisuuden toimia oma-aloitteisesti. Työssä kohdattavat ongelmat ovat pää- sääntöisesti toistuvia. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää tiedon hankkimista eri kanavista. Tehtävän haltijalta edellytetään kykyä itsenäiseen työhön, mutta myös ryhmä/tiimityöhön. Tyypillisiä työtehtäviä ovat määriteltyjen menettelytapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastaminen, tositteiden järjestely ja mak- su- sekä tositeliikenteen käsittely, palkkatapahtumien tallentaminen ja tekninen tarkastaminen, kirjanpidon ja tilinpäätösten valmisteleminen.
	Taso 1
	- Toimii toimenkuvan mukaisessa tehtävässä - Roolissa edellytetään tehtävänkuvauksen mukaisia hyviä vuorovaikutus- taitoja - Kyky toimia oma-aloitteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi - Kykenee työskentelemään muuttuvissa tilanteissa erilaisten asiakkaiden kanssa - Tehtävänkuvauksen edellyttämät hyvät vuorovaikutustaidot työyhteisössä, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä osaamista, joka käytetään perusroolia vaativammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä - Aktiivista muiden ohjaamista ja opastamista - Sovitut tulokset ylittävää aikaansaavuutta ja hyvä työn laatua - Vahvuutta työtehtävien priorisoinnissa - Erinomainen asiakkaan tarpeita huomioiva toimintapa haasteellisissa asiakas- ja sidosryhmätilanteissa -

ASIANTUNTIJA GENEERINEN ROOLI

Tehtävänhaltija toimii omalla asiantuntija-alallaan soveltaen ja kehittäen olemassa olevia toi- mintamalleja. Esimiehen valvonta kohdistuu työprosessin ajoittaiseen seurantaan ja aikaan- saannoksiin. Tehtävän tavoitteet ovat selkeät ja ennalta määritetyt. Rooli usein konsultoiva, annetaan ohjeita ja neuvoja käytännön ongelmien ratkaisuun.

Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat: laskenta-asiantuntija ja palkanlaskenta-asiantuntija

PROSESSIROOLI

Asiantuntija	Tehtävänhaltija toimii asiantuntijana omalla vastuualueellaan. Tehtävään sisältyy pääsääntöisesti vaativien tilinpäätösten itsenäistä laadintaa, asiakkaan neuvon- taa verotukseen ja yritystalouteen liittyvissä asioissa, työehtosopimusten tulkin- taa ja työsuhdeasioiden neuvontaa. Työssä edellytetään kykyä itsenäiseen työs- kentelyyn, mutta myös ryhmä-/tiimityöhön sekä näihin liittyen asiakasyrityksen hyvää tuntemista.
	Taso 1
	- Kyky toimia toimenkuvan mukaisissa tehtävissä - Perusroolissa edellytetään kykyä ylläpitää omaa osaamistaan sekä kykyä soveltaa oppimaansa työssään - Kykenee työskentelemään muuttuvissa tilanteissa erilaisten asiakkaiden kanssa - Tehtävänkuvauksen edellyttämät hyvät vuorovaikutustaidot työyhteisössä, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä erityisosaamista, jota käyte- tään perusroolia vaativammassa tehtävissä tai sitä sivuavassa tehtävässä . - Sovittujen tavoitteiden ylittävää aikaansaavuutta ja hyvää työn laatua - Vahvuutta työtehtävien priorisoinnissa - Erinomainen asiakkaan tarpeita huomioiva toimintapa kaikissa asiakas- ja sidosryhmätilanteissa -

LIITE 1 : SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOULUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnalleen järjes- tämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät liitot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4 §:n mu- kaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

1. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallis- tumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden varamiehet, am- mattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuksessa tarkoitetut luotta- mushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudellisesti tuke- maan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintateh- tävänsä hoitamisen kannalta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kor- vauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 59,54 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilai- suudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden.

3. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajal- ta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulu- tustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkai- selle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna.

4. Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityk- sen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta kou- lutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kir- jallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.

3 § Opintovapaa

Työntekijä voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaalain säännös- ten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen taloudellises- ti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään kalenteri- vuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuoden aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoi- minnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmieskurssi. Työsuoje- luhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyhteistoiminnan kurssi, työsuo- jelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen peruskurssi. Puheenjohtajille tarkoitet- tuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurs- si, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin opetusoh- jelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmene- tyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna. Koulu- tusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aihe- uttamat suoranaiset kustannukset korvataan työntekijälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakustannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien säännös- ten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esi- miehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2 : LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 47 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen kor- vaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden vara- miestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asi- asta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoituksen perus- teella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valit- tu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näiden toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialueesta sovi- taan paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäk- si alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemi- sesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimi- alue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työpistei- den lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorit- taa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaaliajoista ja vaa- lipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan työntekijä ja perehtynyt asianomai- sissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden ehdoista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tä- män varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on ammat- tiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamus- miehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pää- luottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osit- tain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaiko- ja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tul- lessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tar- jota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluot- tamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työ- tä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 lu- vun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muu- ta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtu- neen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtosopi- muksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tulee il- metä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus va- linnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse an- taa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pää- luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnan- tajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytyk- set työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekirjoitta- nutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai työntekijän välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamusmiehelle vii- meistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies (tai pääluottamusmies) on tietoja kirjallisesti pyy- tänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies (tai pääluottamusmies) on niitä kirjallisesti pyytänyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 51 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkaisemista koskevasta neuvottelujärjestyksestä poi- keten suoraan ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialueensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijäin ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tarkemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimi- alueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikal- la tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjestetään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huomiota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

• työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotannon luonteeseen,

• noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

• missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvottele- mista,

• käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

• missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia,

• pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edus- tamiinsa henkilöihin,

• tehtävien ja edustettavien työntekijöiden työsopimusten monimuotoisuuteen, sekä

• paikallisen sopimisen käytön laajuuteen (pääluottamusmiehet).

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluotta- musmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoitamista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamustehtävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvitta- essa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä pykälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteutetaan seu- raavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä ta- pahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuu- kauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työn- antaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana aikana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuk- sen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yöko- rotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi mää- räämän luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmie- helle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruun- tunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtä- vään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityö- korvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toimi- valle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettavasta luottamusmiespalkkiosta sovitaan työantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	50
2.	50-99	72
3.	100-299	88
4.	vähintään 300	103

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tar- vittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seuraa- van kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toi- mivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuus- ajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaises- ta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkus- taa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien

muutoksiin.

12 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- mistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksi- kön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan, jos- sa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia vies- tintä- ja toimistovälineitä.

13 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

14 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palk- kioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n kesken.

15 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: MATKUSTAMINEN ‌

1 §

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmatka on teh- tävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuk- sia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa työntekijän varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päättyy työnteki- jän varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustan- nusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamis- kustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voimassa olevan pää- töksen mukaisesti. Vuonna 2014 kilometrikorvaus on 43 senttiä kilometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta, maksetaan päivä- rahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osa- päivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2014 kokopäivärahan määrä on 39 euroa ja osapäivärahan määrä on 18 euroa.

6 §

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoi- tetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osa- päivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus:

hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta kohden ovat vuonna 2014 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten

kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään 100 euroa

- yöpymisraha

jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa

vuonna 2014 12 euron yöpymisrahan yöltä,

- makuu- tai hyttipaikka:

yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymisrahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa sään- nöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä vapaapäi- vänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työ- aikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 7 tunnilta 39 minuutilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos työntekijä suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päivänä työ- tehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ulkopuolella on vä- hintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 26,48 euroa. Matka-ajan korvaus voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä erillisenä kiinteänä kertakorvauksena.

Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työ- aikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Verohallinnon päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matko- jen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä työntekijän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kustannusten korvauk- sena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2014 on 9,75 euroa. Ateriakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2014 on 9,75 euroa.

LIITE 4 : MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ‌

1 §

Jos työntekijä joutuu kotimaassa muuttamaan asuntoaan toiselle paikkakunnalle työnantajan yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta, työnantaja korvaa hä- nen muuttokustannuksensa.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta työehto- sopimuksen työmatkakorvausten mukaisesti,

2) tavanomaiset koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kulje- tukseen välittömästi liittyvät kustannukset, ja

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista.

Työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnanta- xxx xxxxxxxxx mukaan.

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista.

Jos muuttavia henkilöitä on yksi, muuttorahaa maksetaan 1514 euroa, jos henkilöitä on kaksi, 1850 euroa, ja kolme tai enemmän, 2186 euroa.

Jos yrityksen tai sen osan siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suorite- taan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, sitä on käy- tettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

7 §

Toimihenkilölle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, annetaan kyseisenä muuttopäivänä palkaton va- pautus työstä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000

Faksi 020 595 5001

xxx.xxxxx.xx

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, 00530 Helsinki.

Puhelin 09 613 116

Faksi 09 6131 1750

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata