TIIVISTELMÄ
Xxxxx Xxxxx
ST-VÄYLÄNRAKENNUSURAKOIDEN KESKEISTEN SOPIMUSEHTOJEN
KEHITTÄMINEN
Diplomityö Rakennetun ympäristön tiedekunta Tarkastajat: professori Xxxx Xxxxx projektipäällikkö Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
Toukokuu 2022
TIIVISTELMÄ
Xxxxx Xxxxx: ST-väylänrakennusurakoiden keskeisten sopimusehtojen kehittäminen Diplomityö
Tampereen yliopisto
Rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelma Rakennustuotanto
Toukokuu 2022
Suunnittele ja toteuta (ST)-urakalla tarkoitetaan toteutusmuotoa, jossa urakoitsijan vastuulla on rakentamisen lisäksi rakennussuunnittelu. Väylävirasto on toteuttanut Suomessa ST-urakoita vuodesta 2000 lähtien, mutta suunnittelua sisältäviä urakoita on toteutettu jo 80-luvulla. Vuosina 2018-2021 aikana sopimussummaltaan noin neljäsosa Väyläviraston urakoista toteutettiin ST- urakoina. Työssä tutkittiin väylänrakennusurakoiden ST-toteutusmuodon hankintaa ja keskeisiä sopimusehtoja. Diplomityö toimii esitietona Väyläviraston ST-malliasiakirjojen kehitystyölle, jossa päivitetään muun muassa tarjouspyynnön ja urakkasopimuksen malliasiakirjat liitteineen. Tutki- muksen tavoitteena oli tunnistaa kehityskohteet kaupallisiin sopimus- ja tarjouspyyntöasiakirjoi- hin, kilpailuttamisen käytäntöihin sekä vastuiden- ja riskienjakoon.
ST-urakoiden nykytila on kuvattu kahdessa teorialuvussa, joista ensimmäinen käsittelee ST- urakoiden hankintaa ja toinen nykyisten sopimusasiakirjojen keskeisiä ehtoja. Ensimmäisen teo- rialuku toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Luvussa käsiteltiin hankinnan lähtökohtia, hankinnan valmistelua sekä julkista hankintaa. Toisen teorialuvun pääasiallisena lähteenä toimi nykyiset Väyläviraston ST-urakkasopimus- ja urakkaohjelmamallit. Luvussa kuvataan nykyinen tilaajan ja urakoitsijan välinen riskien- ja vastuunjako sekä urakoitsijan keskeiset tehtävät ja velvollisuudet.
Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelututkimusta, markkinakyselyä ja case-tutkimusta. Haastattelututkimuksessa haastateltiin neljää Väyläviraston projektipäällikköä, jotka toimivat pro- jektipäälliköinä valituissa case-urakoissa. Markkinakysely toteutettiin sähköisesti ja se suunnattiin lähtökohtaisesti ST-urakoita tarjoaville urakoitsijoille. Haastatteluissa ja markkinakyselyssä kysyt- tiin palautetta ja kehityskohteita nykyisiin hankinta- ja sopimusasiakirjoihin sekä niihin liittyviin käytäntöihin. Case-tutkimuksessa analysoitiin neljän Väyläviraston ST- ja STk-urakan hankinta- ja sopimusasiakirjoja sekä lisä- ja muutostöiden jakautumista eri kategorioihin.
Työn tuloksena saatiin kehitysehdotuksia ja palautetta hankinnan valmisteluun, hankintaan sekä nykyisiin sopimusehtoihin. Hankinnan valmistelusta ja hankinnasta saadut tulokset liittyivät markkinoiden tiedottamiseen ja kuulemiseen, tarjoamiseen, soveltuvuusvaatimuksiin ja tarjous- ten vertailuperusteisiin. Sopimusehtoihin saadut tulokset liittyivät urakoitsijan tehtäviin ja velvolli- suuksiin, riskien- ja vastuunjakoon, bonuksiin, sanktioihin, lisä- ja muutostöihin sekä laatu- ja luo- vutusaineistoon. Diplomityön tulokset käsitellään Väyläviraston ST-malliasiakirjojen kehitys- työssä, jossa tutkimustuloksista jalostetaan malliasiakirjoihin vietävät ja päivitettävät asiat.
Avainsanat: Suunnittele ja toteuta, ST-urakka, väylärakentaminen, infrarakentaminen, sopimusehdot, hankinta
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
ABSTRACT
Xxxxx Xxxxx: Development of key contract terms for DB fairway construction projects Master's Thesis in Civil Engineering
Tampere University
Degree Programme in Civil Engineering, MSc (Tech) Construction Management
May 2022
Design and build (DB) is an implementation in which the contractor is responsible not only for the construction but also for the design. In Finland, DB contracts have been used by Finnish Transport Infrastructure Agency since 2000, but contracts which include design have been used since the 1980s. In 2018-2021, approximately one quarter of the contract amount of Finnish Transport Infrastructure Agency's contracts were executed as DB contracts. In this thesis, the procurement and key contract terms of the DB implementation of fairway construction project were studied. The thesis serves as a prerequisite for the development work of the Finnish Transport Infrastructure Agency 's DB model documents. The main objective of the study was to identify areas for development in commercial contract and tender documents, tendering practices and the division of responsibilities and risks.
The current state of the DB contracts is described in two theoretical chapters, the first dealing with the procurement of the DB contracts and the second describing the key terms of the current contract documents. The first chapter of theory was carried out as a literature search. The chapter dealt with the starting points of the procurement, the preparation of the procurement and public procurement. The main source of the second chapter of theory was the current DB contract and contract program models of the Finnish Transport Infrastructure Agency. The section presents the current division of risks and responsibilities between the customer and the contractor, as well as the contractor's key tasks and responsibilities.
The research methods used were interview research, market survey and case study. In the interview study, four project managers of Finnish Transport Infrastructure Agency were inter- viewed, who also act as project managers in selected case projects. The market survey was conducted electronically and was aimed primarily at contractors offering DB contracts. The inter- views and the market survey asked for feedback and areas for development on current procure- ment and contract documents and related practices. The case study analyzed the procurement and contract documents for the four Finnish Transport Infrastructure Agency's DB and DB with development phase contracts, as well as the distribution of additional and modification work into different categories.
As a result of the work, development suggestions and feedback were received for the prepa- ration of the procurement, the procurement and the current terms of the contract. The results of the procurement preparation and procurement related to market information and consultation, bidding, suitability requirements and benchmarking of bids. The results obtained in the terms of the contract related to the contractor's duties and responsibilities, risk and responsibility sharing, bonuses, sanctions, additional and modification work, and quality and delivery material. The re- sults of the diploma thesis are discussed in the development work of the Finnish Transport Infra- structure Agency's DB model documents, where the results are processed into items that are exported and updated in the model documents.
Keywords: design and build, db project, fairway construction, infrastructure construction, contract terms, procurement
The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck service.
ALKUSANAT
Tämä diplomityö toteutettiin Proviko Oy:n toimeksiantona Väylävirastolle yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Diplomityö toimii esitietona Väyläviraston kaupallisten ST- malliasiakirjojen päivittämiseen liittyvässä kehitystyössä.
Haluan kiittää diplomityön tekemisen mahdollistamisesta sekä työn ohjaamisesta Pro- viko Oy:n osalta Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx sekä Tampereen Yliopistolta Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx. Työtä tehdessä ei tarvinnut juurikaan painia ongelmien kanssa yksin, vaan apua oli aina saatavilla. Työn edetessä neuvoja tuli saatua monesta suunnasta, joten haluan kiittää myös kaikkia muita työhön osallistuneita. Kiitokset myös Väylävirastolle luottamuksesta ja toimitetusta aineistosta sekä haastateltaville pitkähköistä keskustelu- tuokioista.
Opiskeluaika oli tähänastisten elämäni kohokohta, joten suuri kiitos opintojeni loppuun saattamisesta kuuluu myös opiskelutovereilleni. Kiitos Xxxxxxxx kärsivällisyydestä, lupaan nyt hoitaa työn tekemisen aikana rästiin jääneet askareet. Kiitokset myös perheelleni tuesta sekä diplomityön tekemisen että opintojeni aikana. Nyt on aika kääntää uusi sivu elämässä.
Tampereella, 11.5.2022
Xxxxx Xxxxx
SISÄLLYSLUETTELO
1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2
2.1 Hankinnan lähtökohdat ja valmistelu 4
2.1.1 Toteutusmuodon valinta 4
2.1.2 Tie- ja ratasuunnitelma 6
2.1.3 Markkinoiden tiedottaminen ja kuuleminen 8
2.2.3 Soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet 13
3. VÄYLÄVIRASTON ST-URAKKASOPIMUSTEN KESKEISET EHDOT 15
3.1 Tilaajan ja urakoitsijan välinen vastuunjako 15
3.1.1 Vastuun- ja riskienjako yleisesti 15
3.1.2 Vastuu lähtötiedoista 16
3.1.3 Vastuu johto- ja laitesiirroista 16
3.2 Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet 17
3.2.2 Rakennussuunnittelu ja suunnittelun ohjaus 17
3.2.3 Laatuvastuurakentaminen ja laadunosoitus 18
3.2.4 Muut keskeiset urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet 19
4.3.1 Case 1 – Vt 12 Lahden eteläinen kehätie osa 1A 27
4.3.2 Case 2 – Vt 4 Oulu–Kemi, Kello–Räinänperä 33
4.3.3 Case 3 – Vt 3 Hämeenkyrönväylä 38
4.3.4 Case 4 – E18 Turun kehätie, Kausela–Kirismäki 43
5.1 Hankinnan valmistelu ja hankinta 50
5.1.2 Xxxxxxxxxx tekeminen ja sisältö sekä hankintamenettelyt 50
5.1.3 Laadun arviointi tarjouskilpailussa 52
5.1.4 Soveltuvuusvaatimukset ja vähimmäisvaatimukset 54
5.2.1 Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet 55
5.2.2 Riskien- ja vastuunjako 56
5.2.5 Lisä- ja muutostyöt sekä niiden hinnoittelu 61
5.2.6 Laatu- ja luovutusaineisto 62
6.1 Yhteenveto tutkimustuloksista 65
6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi 68
LIITE 1: HAASTATTELUKYSYMYKSET 73
LIITE 2: MARKKINAKYSELYN KYSYMYKSET 78
LIITE 3: URAKKAOHJELMAMALLIN MUKAINEN SAKKOTAULUKKO 83
KUVALUETTELO
Kuva 1. Hankintamallin valinta tiehankkeissa (Korppinen & Lahdenperä
Kuva 2. Esimerkki tiesuunnitelmapiirustuksesta (Väylävirasto 2020b) 6
Kuva 3. Esimerkki ratasuunnitelmapiirustuksesta (Väylävirasto 2018) 7
Kuva 4. Markkinavuoropuhelun menetelmät ja informaation kulku
Kuva 5. Avoimen menettelyn eteneminen (Xxxxxx et al. 2017) 11
Kuva 6. Rajoitetun menettelyn eteneminen (Kontio et al. 2017) 12
Kuva 7. Lisätöiden jakautuminen urakassa Vt 12 Lahden eteläinen kehätie
Xxxx 0. Lisä- ja muutostöiden jakautuminen urakassa Vt 4 Oulu–Kemi, Kello–Räinänperä 36
Kuva 9. Lisä- ja muutostöiden jakautuminen urakassa Vt 3
Kuva 10. Lisä- ja muutostöiden jakautuminen urakassa E18 Turun kehätie, Kausela–Kirismäki 47
Kuva 11. Laadun arviointi ST-urakkakilpailussa 52
LYHENTEET JA MERKINNÄT
Hankintalaki Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
Hankintayksikkö Xxxxxxxx toimija, jonka velvollisuutena on noudattaa hankintalakia tekemissään hankinnoissa.
XXXXX XXXXX on valtiovarainministeriön ylläpitämä maksuton sähköinen palvelu, jossa julkisen sektorin ostajat voivat ilmoittaa tulevista julki- sista hankinnoistaan.
kKU Kehitysvaiheen sisältävä kokonaisurakka. Toteutuksen lisäksi ura- koitsijalle kuuluu toteutusta edeltävän kehitysvaiheen velvollisuudet.
KU Kokonaisurakka. Toteutusmuodossa urakoitsija vastaa urakan to- teutuksesta tilaajan teettämillä suunnitelmilla.
MVR Maa- ja vesirakennustyömaiden työturvallisuuden arviointimene- telmä.
PPP Public Private Partnership. Yksityisrahoitteinen kumppanuusmalli, jossa julkinen sektori hankkii yksityiseltä palveluntuottajalta rahoi- tuksen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon.
RALA Rakentamisen Laatu RALA ry. Puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka edistää suomalaisen rakennetun ympäristön laatua ja vastuul- lisuutta sekä rakennusalan läpinäkyvyyttä.
ST Suunnittele- ja toteuta -urakka. Toteutusmuodossa urakoitsijan vas- tuulla on urakan suunnittelu ja toteutus.
STk Kehitysvaiheen sisältävä suunnittele- ja toteuta -urakka. Suunnitte- lun ja toteutuksen lisäksi urakoitsijalle kuuluu suunnittelua edeltävän kehitysvaiheen velvollisuudet.
1. JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Infran rakentaminen, korjaaminen ja hoito kustantaa Suomessa vuosittain lähes 9 miljar- dia euroa. Julkisen sektorin osuus kustannuksista on noin 60 prosenttia, josta valtion osuus on noin kolmasosa (Rakennusteollisuus 2020). Vuonna 2020 infrarakentamisesta 36 prosenttia oli väylänrakentamista, 25 prosenttia verkostojen rakentamista ja loput 29 prosenttia muuta maanrakentamista. Investointien osuus kustannuksista oli 74 prosent- tia ja kunnossapidon/hoidon osuus 26 prosenttia. (Vainio & Nippala 2021) Valtion tiever- kon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä vastaa Väylävirasto.
Väyläviraston tärkeimpiä tehtäviä ovat valtion tie-, rata- ja vesiväylien ylläpitäminen, ke- hittäminen ja hallinta. Väyläviraston vuosittainen budjetti on noin 2 miljardia euroa, josta investointihankintojen osuus on noin 600–800 miljoona euroa. Investointihankkeissa käytetään seuraavia toteutusmuotoja: integroitu projektitoimitus (IPT), elinkaariurakka (PPP), suunnittelun sisältävä urakka (ST), kokonaisurakka (KU) sekä sopimuksen kehit- tämisvaiheen sisältävät kKU ja STk. (Väylävirasto 2020a)
Suunnittele ja toteuta (ST)-urakalla tarkoitetaan toteutusmuotoa, jossa urakan suunnit- telu ja toteutus on saman osapuolen vastuulla (Lahdenperä 1999). Suomessa Tiehallinto (nykyinen Väylävirasto) on käyttänyt ST-toteutusmallia vuodesta 2000 lähtien. Suunnit- telua sisältäviä urakoita on kuitenkin ollut käytössä jo 80-luvun lopulla. (Tiehallinto 2009) ST-urakoissa hankinnassa noudatetaan lähes poikkeuksetta "hankintalakia", sillä niitä hankkivat pääosin julkiset tilaajaorganisaatiot. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ("hankintalaki" 1397/2016). Rauta- tieurakoissa noudatetaan hankintalain sijaan "erityisalojen hankintalakia" (Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 110/2007).
Vuosina 2018–2021 Väylävirasto toteutti 82 suunnittelun sisältävää urakkaa, joiden yh- teenlasketut sopimussummat olivat 367 miljoonaa euroa. Tieurakoita toteutettiin 39 kap- paletta yhteensä 277 miljoonalla eurolla ja rautatieurakoita 43 kappaletta yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Suunnittelun sisältävät urakat olivat sopimussummaltaan noin nel- jännes kaikista tarkasteluvälillä toteutetuista urakoista. (Väylävirasto 2022d)
Tämän tutkimuksen taustalla on ST-toteutusmuodon kehittäminen väylänrakennushank- keissa. Diplomityö toimii esitietona myöhemmin aloitettavalle Väyläviraston ST-malli-
asiakirjojen kehitysprojektille. Kehitysprojektissa päivitetään ST-toteutusmuodoissa käy- tetyt kaupalliset malliasiakirjat, kuten tarjouspyyntö ja urakkasopimus sekä sen liitteet, joista keskeisin on urakkaohjelma. Väylävirastolla on käytössä vakiintuneet käytännöt ST-urakoiden hankintoihin sekä riskien- ja vastuunjakoon. Käytännöt jalkautetaan toi- mintaan sisäisiä ohjeita ja malliasiakirjoja hyödyntäen.
1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Diplomityössä analysoidaan ST-urakoiden kilpailuttamiseen ja toteuttamiseen liittyviä menettelyitä. Tutkimuksen päätavoitteena on tunnistaa kehityskohteet ST-urakoiden kaupallisiin sopimus- ja tarjouspyyntöasiakirjoihin, kilpailuttamisen käytäntöihin sekä vastuiden- ja riskienjakoon. Tutkimus rajataan lähtökohtaisesti väylänrakennusurakoi- den kaupallisten asiakirjojen käsittelyyn.
Tutkimuksen päätavoitteeseen pääsemiseksi muodostettiin seuraavat alatavoitteet:
1) Tutkimuksen ensimmäisenä alatavoitteena on analysoida käytettyjen tarjousten vertailuperusteiden ja urakoitsijoiden soveltuvuusvaatimusten tarkoituksenmu- kaisuutta. Tarkoituksena on myös analysoida markkinoiden tiedottamisen ja kuu- lemisen hyödyllisyyttä ennen hankinnan käynnistämistä. Lisäksi työssä tarkastel- laan toteutettujen hankintojen toimivuutta tarjouksen tekemisen ja hinnoittelun näkökulmasta.
2) Tutkimuksen toisena alatavoitteena on selvittää, miten nykyisin käytössä oleva vastuiden- ja riskienjako vaikuttaa urakoitsijoiden tarjoushintaan ja tarjoushaluk- kuuteen sekä miten se vaikuttaa tilaajan toimintaan. Lisäksi työssä tarkastellaan ST-urakoiden lisä- ja muutostöiden yleisimpiä syntyperiä.
Diplomityön lähteinä käytetään alan kirjallisuutta, julkaisuja ja aiemmin toteutettuja tie- teellisiä tutkimuksia. Merkittävinä lähteinä toimivat myös Väyläviraston julkaisemat oh- jeet ja julkaisut sekä julkisia hankintoja koskevat lait. Tutkimusmenetelminä toimivat case-tutkimus, haastattelututkimus ja markkinakysely. Case-tutkimuksessa lähteenä käytetään pääasiassa urakan hankinta-asiakirjoja sekä urakan aikana syntynyttä doku- mentaatiota. Haastattelututkimuksessa haastatellaan neljää Väyläviraston projektipääl- likköä, jotka valittiin case-urakoiden perusteella. Markkinakysely suunnattaan pääasialli- sesti ST-urakoita tarjoaville urakoitsijoille.
1.3 Diplomityön rakenne
Luvussa 1 (Johdanto) avataan tutkimuksen taustaa, tavoitteita ja käytettyjä tutkimusme- netelmiä. Lisäksi luvussa esitellään ST-urakoiden perusperiaatteet ja tausta Suomessa.
Luvussa 2 (ST-urakan hankinta) käsitellään ST-urakoiden julkiseen hankintaan liittyviä erityispiirteitä. Luvussa esitellään hankinnan valmistelua ja lähtötietoja sekä julkiseen hankintaan liittyviä rajoituksia ja erityispiirteitä.
Luvussa 3 (ST-urakkasopimusten keskeiset ehdot) käsitellään Väyläviraston nykyisten ST-urakkasopimusten keskeiset ehdot ja osapuolten välinen riskien- ja vastuunjako. Li- säksi luvussa kuvataan urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen liittyviä osa-alueita sekä ura- kan loppusummaan vaikuttavia tekijöitä, kuten lisä- ja muutostyöt sekä kannustimet, sa- kot ja sanktiot.
Luvussa 4 (Tutkimusmenetelmät) esitellään tutkimuksen toteutuksen menetelmät ja tut- kimukseen koottu aineisto. Tutkimusmenetelmäaineisto koostuu haastatteluista ja mark- kinakyselystä saaduista aineistoista sekä urakka-asiakirjoista ja urakoiden aikana synty- neestä dokumentaatiosta. Tutkimusmenetelmien avulla saatuja tuloksia käsitellään lu- vussa 5.
Luvussa 5 (Tutkimustulokset) analysoidaan ja esitellään tutkimuksen tulokset. Tutki- mustulokset pohjautuvat lukujen 2 ja 3 (ST-urakoiden hankinnan ja keskeisten sopimus- ehtojen) nykytilan kuvaukseen, joihin on etsitty palautetta ja kehityskohteita luvussa 4 esitetyillä tutkimusmenetelmillä.
Luvussa 6 (Johtopäätökset) esitellään yhteenveto tutkimustuloksista, analysoidaan tut- kimuksen luotettavuutta ja pohditaan jatkotutkimusaiheita.
2. ST-URAKAN HANKINTA
2.1 Hankinnan lähtökohdat ja valmistelu
2.1.1 Toteutusmuodon valinta
Toteutusmuodon valinta vaikuttaa tilaajan ja urakoitsijan väliseen vastuunjakoon suun- nittelussa ja hankinnoissa (Kiiras 2001). Käytetyimmät toteutusmuodot infrahankkeissa ovat kokonaisurakka, ST-urakka, elinkaarimalli ja projektijohtourakka. Hankkeen toteu- tusmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hankkeen laajuus, kiireelli- syys, tekninen vaativuus sekä tilaajan resurssit ja osaaminen. Väylähankkeet ovat usein laajoja, pitkäkestoisia ja teknisesti haastavia, joten toteutusmuodon valinnalla on suuri merkitys hankkeen onnistumiseen taloudellisesta, aikataulullisesta ja laadullisesta näkö- kulmasta. (Koski & Lahdenperä 2015) Väylävirastolla ei juurikaan nykyisin käytetä pro- jektijohtourakoita, vaan edellä mainituiden lisäksi urakoita toteutetaan myös allianssimal- lilla. Elinkaarimalleista Väylävirastolla on käytössä PPP-malli.
Kuvassa 1 on esitetty karkeasti ohjeistus toteutusmuodon valintaan tiehankkeissa. Han- kintamallin valintaan vaikuttaa erityisesti hankekoko ja hankkeen ehdot, eli kuinka paljon urakoitsijalla on vaikutusmahdollisuuksia urakan teknisissä ratkaisuissa.
Kuva 1. Hankintamallin valinta tiehankkeissa (Korppinen & Lahdenperä 2004)
Kokonaisurakka (KU) on toteutusmuoto, jossa rakennussuunnittelusta vastaa tilaaja ja rakentamisesta urakoitsija. Toteutusmuodossa suunnitelmien valmiusaste on korkea urakoitsijaa valittaessa. Kokonaisurakassa tilaaja tekee yhden sopimuksen pääurakoit- sijan kanssa. Pääurakoitsija voi halutessaan teettää suuren osan töistä aliurakoitsijoilla. Kokonaisurakan maksuperuste on yleensä kiinteä hinta lukuun ottamatta lisä- ja muu- tostöitä. (Koski & Lahdenperä 2015)
Suunnittele- ja toteuta -urakka (ST) on toteutusmuoto, jossa urakoitsija vastaa koko- naisuutena rakennussuunnittelusta ja rakentamisesta. Urakoitsijan vastuulla on suunnit- teluvirheet ja -puutteet sekä näiden aiheuttamat muutokset laatuun ja aikatauluun. ST- urakassa maksuperusteena on yleensä kiinteä hinta, tai tapauskohtaisesti tavoitehinta. (Koski & Lahdenperä 2015)
Allianssi on yhdenlainen IPT-toteutusmuoto, jossa hankkeen osapuolet vastaavat yh- dessä yhteisellä projektiorganisaatiollaan rakennussuunnittelusta ja rakentamisesta. To- teutusmuodossa laaditaan hankkeen osapuolten välinen yksi yhteinen urakkasopimus. Allianssiosapuolet kantavat riskit yhteisesti ja palveluntuottajien korvaus riippuu koko
hankkeen onnistumisesta. Allianssin maksuperuste perustuu tavoitehintaan, ja yleensä siihen sisältyy laadullisia mittareita. (Koski & Lahdenperä 2015)
PPP-malli on Väylävirastollakin käytössä oleva elinkaarimalli. PPP-mallilla on yksityis- rahoitteinen kumppanuusmalli, jossa julkinen sektori hankkii palvelun sisältäen inves- tointikohteen rakennussuunnittelun, rakentamisen, rahoituksen ja ylläpidon sopimuk- sella, jonka mukaisista vastuista ja riskeistä vastaa palveluntuottaja. (RT 103144)
2.1.2 Tie- ja ratasuunnitelma
ST-urakassa tilaajan vaikutusmahdollisuudet ovat muihin toteutusmuotoihin verrattuna rajalliset. Mikäli tilaaja haluaa urakan aikana muutoksia, ne on toteutettava lisä- tai muu- tostöinä, jolloin kustannukset ovat sopimuksen mukaista toteutusta kalliimmat. Tästä syystä tärkeässä osassa ovat tilaajan urakalle asettamat lähtötiedot, joista keskeisimpiä ovat ennen urakan kilpailuttamista tehty tie- tai ratasuunnitelma. (Väylävirasto 2022c)
Tiesuunnitelma asettaa lähtökohdat ja rajaukset rakennussuunnittelulle sekä urakan toteutukselle. Hyväksytty tiesuunnitelma oikeuttaa alueiden ja oikeuksien lunastuksen sekä hankkeen toteuttamisen. Hankkeen käynnistyminen edellyttää hyväksytyn tiesuun- nitelman lisäksi hankkeen rahoituksen. (Liikennevirasto 2010) Kuvassa 2 on esitetty esimerkki tiesuunnitelmapiirustuksesta.
Kuva 2. Esimerkki tiesuunnitelmapiirustuksesta (Väylävirasto 2020b)
Tiesuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, joka laaditaan ja hyväksytään ennen maantien rakentamista (Laki liikennejärjestelmistä ja maanteistä 23.6.503/2005). Tie- suunnitelma laaditaan maantielain mukaisen yleissuunnitelman, toimenpidesuunnitel- man tai aluevaraussuunnitelman pohjalta (Liikennevirasto 2010).
Tiesuunnitelmassa esitettäviä asioita ovat tien sijainti, korkeusasema ja maastoon mer- kattavissa oleva poikkileikkaus (Laki liikennejärjestelmistä ja maanteistä 23.6.503/2005). Tiesuunnitelmassa tulee esittää arvio tien vaikutuksista sekä tarpeelliset toimenpiteet haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Tiesuunnitelmassa tulee esittää tien suoja- ja näkymäalueet sekä mahdolliset aluevaraukset tien vastaista leventämistä varten. Tie- suunnitelmaan sisältyy rakentamisen kustannusarvio. Tiesuunnitelman vaatimuksia ovat maantielain asettamat vaatimukset, oikeusvaikutteisen kaavan mukaisuus, havainnolli- suus ja selkeys, laaja yleinen hyväksyttävyys sekä edellytykset urakka-asiakirjojen ja rakennussuunnitelman laatimiselle tiesuunnitelman pohjalta. (Liikennevirasto 2010)
Ratasuunnitelma on ratalain (Ratalaki 110/2007) edellyttämä ennen rautatien rakenta- mista laadittava ja hyväksyttävä suunnitelma. Ratasuunnitelmassa laatimisessa koros- tuu erityisesti suunnitelman oikeusvaikutukset, vaikutusten arviointi, viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus sekä kustannukset (Väylävirasto 2020c). Kuvassa 3 on esitetty esi- merkki ratasuunnitelmapiirustuksesta.
Kuva 3. Esimerkki ratasuunnitelmapiirustuksesta (Väylävirasto 2018)
Xxxxxxxx mukaan ratasuunnitelmassa on esitettävä rautatie ja sen sijainti, käyttötarkoi- tukset, korkeusasema, poikkileikkaus ja kuivatus. Ratasuunnitelma on laadittava niin tar- kasti, että vaikutukset voidaan arvioida riittävällä tasolla ja rautatie voidaan merkitä maastoon. Ratasuunnitelmassa esitetään myös suunnitellut taso- ja eritasoristeykset sekä kulkuyhteydet. Lisäksi ratasuunnitelmaan liitetään arvio rautatien vaikutuksista ja
esitettävistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen radan rakentamiseksi tai vähentävät rau- tatieliikenteelle aiheutuvia haittoja. (Ratalaki 110/2007)
Ratasuunnitelmassa on otettava huomioon maanomistusolot mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmassa tulee esittää radan suoja-alueet ja tasoristeysten näkemäalueet sekä mahdolliset aluevaraukset radan myöhempää leventämistä varten. Lisäksi ratasuunni- telmassa esitetään rautatien rakentamisen kustannusarvio. (Ratalaki 110/2007)
2.1.3 Markkinoiden tiedottaminen ja kuuleminen
Tilaaja voi hankintayksikkönä ennen hankinnan aloittamista tehdä markkinakartoituksen. Markkinakartoitusta voidaan käyttää hankinnan valmistelun ja hankinnasta tiedottamisen työkaluna, jossa hankintayksikkö antaa palveluntuottajille tietoa hankintaan liittyvistä suunnitelmista ja vaatimuksista. ("hankintalaki" 1397/2016) Markkinakartoituksesta käy- tetään alalla yleisemmin nimitystä markkinavuoropuhelu (Varsala 2020).
Kuvassa 4 on esitetty markkinavuoropuhelussa käytettävissä olevat menetelmät. Mene- telmien alla on kuvattu kyseisen menetelmän informaation pääasiallinen kulkusuunta hankintayksikön ja tarjoajan välillä.
Kuva 4. Markkinavuoropuhelun menetelmät ja informaation kulku (Väylävirasto
2022c)
Markkinavuoropuhelun tavoitteena on herättää kiinnostusta, kartoittaa potentiaalisia markkinatoimijoita, jakaa ja kerätä informaatiota sekä vastaanottaa palautetta. Markki- navuoropuhelun avulla voidaan kartoittaa vaihtoehtoisia ratkaisuja tehtyihin valintoihin ja ideoida hankintaan ja hankintamalliin liittyviä ratkaisuja yhdessä markkinatoimijoiden kanssa. (Väylävirasto 2022c)
2.2 Julkinen hankinta
2.2.1 Kynnysarvot
Julkisessa hankinnassa on käytössä 1.1.2022 päivittyneet EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot, joiden ylittyessä on sovellettava hankintalakia (Hankinnat 2022). Hankinta- laki edellyttää hankintayksikköä kilpailuttamaan kynnysarvon ylittävät hankinnat. Hankin- talain mukaiset kansalliset kynnysarvot ovat 150 000 euroa rakennusurakoissa ja 60 000
euroa suunnittelukilpailuissa. EU-kynnysarvot 5 186 000 euroa rakennusurakoissa ja
134 000 euroa suunnittelukilpailuissa. ("hankintalaki" 1397/2016)
Radan rakennusurakoissa sovelletaan erityisalojen hankintalakia (Laki vesi- ja energia- huollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoi- keussopimuksista 1398/2016). Erityisalojen hankintalain mukaiset kansalliset kynnysar- vot valtion keskushallintoviranomaisille mukaan lukien Väylävirasto ovat 5 186 000 euroa rakennusurakoissa ja 414 000 euroa suunnittelukilpailuissa.
Hankinnan arvo määritetään ennakoimalla suurin mahdollinen kokonaisarvo ilman arvo- lisäveroa. Kokonaisarvoa määrittäessä on otettava huomioon koko sopimuskausi, kaikki tavara-, palvelu- ja rakennustyöhankinnat sekä mahdolliset optiot ja pidennysehdot. (Pohjonen 2017)
2.2.2 Hankintamenettelyt
Julkisessa hankinnan kilpailuttamisessa on noudatettava hankintamenettelyä, joka on avoin, tasapuolinen ja syrjimätön. Soveltuvuusvaatimukset ja tarjouksen vähimmäisvaa- timukset tulee suhteuttaa hankinnan kokoon ja vaativuuteen, eli ne eivät saa olla suh- teettoman kovat. Hankintayksikön on ilmoitettava käytettävä hankintamenettely hankin- tailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. (Pohjonen 2017) EU-kynnysarvon ylittävissä han- kinnoissa käytetään pääsääntöisesti avointa ja rajoitettua hankintamenettelyä (Kontio et al. 2017). Nämä ovat myös ST-urakoiden hankinnan pääsääntöiset hankintamenettelyt Väylävirastolla.
Avoin menettely on hankintamenettely, jossa kaikki halukkaat tarjoajat voivat osallistua ja tehdä tarjouksen (Kontio et al. 2017). Avoin menettely on hankintamenettelyistä yksin- kertaisin ja käytetyin. Menettelyn eteneminen on esitetty kuvassa 5.
Kuva 5. Avoimen menettelyn eteneminen (Xxxxxx et al. 2017)
Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen Hilmassa ja tar- jouspyynnön sähköisesti kaikkien saataville. Hankintailmoituksen julkaisun jälkeen tar- jouksen tekemiseen on oltava aikaa vähintään 35 päivää tai 30 päivää, jos hankintayk- sikkö hyväksyy tarjousten jättämisen sähköisesti. Tarjoukset vastaanotetaan hankintail- moituksessa ilmoitetulla ajankohdalla, jonka jälkeen tarjousten tarjouspyynnönmukai- suus ja tarjoajien soveltuvuus tarkastetaan. Määräajan jälkeen annetut tarjoukset hylä- tään. Hyväksytyt tarjoukset pääsevät tarjousvertailuun, jossa hankintayksikkö valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen hankintailmoituksessa ja tarjouspyyn- nössä määritetyin kriteerein. Tarjousmenettelyn ratkaisusta tehdään kirjallinen päätös, jossa perustellaan hylättyjen tarjousten hylkäysperusteet ja hyväksyttyjen tarjousten ver- tailun lopputulos. Hankintapäätöksen ja valitusosoituksen tiedoksiannon jälkeen alkaa 14 vuorokautta kestävä valitusaika, jonka jälkeen hankintasopimus voidaan tehdä voit- taneen tarjoajan kanssa. EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on julkaistava jälki-il- moitus 30 päivän kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. (Xxxxxx et al. 2017)
Rajoitettu menettely on hankintamenettely, jossa osallistuvien tarjoajien määrää voi- daan rajoittaa hankintayksikön puolesta. Rajoitettu menettely soveltuu hankintoihin, jossa avoin menettely saattaisi johtaa erittäin suureen tarjousmäärään. Rajoitetun me- nettelyn etuna on pienemmät hallinnolliset kustannukset hankintayksiköllä tarjousten vertailuvaiheessa ja tarjoajilla tarjousten laskentavaiheessa. Rajoitetun menetelmän haittoina pidetään pidempiä määräaikoja sekä vaiheiden ja valituskelpoisten päätösten määrää, joita on enemmän kuin avoimessa menettelyssä. (Xxxxxx et al. 2017) Menette- lyn eteneminen on esitetty kuvassa 6.
Kuva 6. Rajoitetun menettelyn eteneminen (Kontio et al. 2017)
Rajoitetussa menettelyssä hankintailmoituksella tiedustellaan hankinnasta kiinnostu- neita ehdokkaita, joita pyydetään ilmoittamaan halukkuutensa tarjouskilpailuun osallistu- misesta. Hankintailmoituksen julkaisun jälkeen hankintayksikkö voi myös kehottaa halu- amiaan markkinatoimijoita jättämään osallistumishakemuksen. Osallistumishakemuk- sen jättämiselle on oltava aikaa vähintään 30 päivää hankintailmoituksen julkaisupäi- västä. Rajoitetussa menettelyssä kaikki halukkaat toimijat voivat pyytää osallistumista hankintamenettelyyn. Hankintaa koskevat asiakirjat asetetaan sähköisesti kaikkien saa- taville hankintailmoituksen julkaisun yhteydessä. (Xxxxxx et al. 2017)
Osallistumishakemusten vastaanottamisen jälkeen hankintayksikkö tarkastaa osallistu- mishakemuksen lähettäneiden ehdokkaiden soveltuvuuden ja mahdollisesti vertailee osallistumishakemukset hankintailmoituksessa ilmoitetuin vertailuperustein. Tällä tavoin hankintayksikkö valitsee osallistumishakemusten joukosta toimijat, joilla on oikeus jättää tarjous. Ehdokkaat, jotka eivät täytä hankintailmoituksessa esitettyjä vaatimuksia tulee hylätä. (Xxxxxx et al. 2017)
Tarjoajien valinnan jälkeen rajoitetun menettelyn eteneminen on hyvin samanlainen avoimen menettelyn kanssa. Rajoitetussa menettelyssä tarjousten laskenta-aikaa on ol- tava vähintään 30 päivää siitä päivästä, jolloin tarjoajille on ilmoitettu kutsusta jättää tar- jous. Tarjousaikaa voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintayksikkö sallii tarjousten
vastaanottamisen sähköisesti. Hankintayksikkö vastaanottaa tarjoukset kutsussa jättää tarjous ilmoitettuna ajankohtana. Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuus tarkastetaan ja tarjousvertailu tehdään tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti. Tarjouksista valitaan ko- konaistaloudellisesti edullisin hyväksytty tarjous. Hankinnan lopputuloksesta tehdään kir- jallinen päätös ja se toimitetaan perusteluineen kaikille tarjonneille. Hankintapäätöksen toimittamisen jälkeen alkaa 14 vuorokautta kestävä valitusaika, jonka jälkeen hankinta- sopimus voidaan tehdä voittaneen tarjoajan kanssa. (Xxxxxx et al. 2017)
2.2.3 Soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet
Hankintayksikkö pyrkii varmistamaan tarjoajan kyvykkyyden hankinnan toteuttamiseen tarjoukseen asetettavilla soveltuvuusvaatimuksilla. Soveltuvuusvaatimukset asetetaan aina hankekohtaisesti hankinnan koko, merkittävyys ja ominaispiirteet huomioiden. So- veltuvuusvaatimusten asettaminen on hankintayksikön kannalta tärkeää, sillä ilman so- veltuvuusvaatimuksia kaikki tarjoajat on hyväksyttävä mukaan tarjouskilpailuun, jolloin vaarana on toteutukseen kyvyttömän tarjoajan valinta hankkeeseen. Soveltuvuusvaati- musten asettamisessa on otettava huomioon se, että liian tiukat soveltuvuusvaatimukset rajoittavat kilpailua, jolloin kykeneviä tarjoajia voi jäädä tarjouskilpailun ulkopuolelle. (Väylävirasto 2022c)
Soveltuvuusvaatimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat hankintalain asettamat pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet sekä hankintayksikön itsensä asettamat soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikön itsensä asettamat soveltu- vuusvaatimukset voidaan jakaa taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskeviin sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskeviin soveltuvuusvaatimuksiin. (Väylävirasto 2022c)
Hankintayksikön velvollisuutena on käyttää tarjousten valintaperusteena kokonaistalou- dellisesti edullisinta tarjousta. Valintaperusteina on käytettävissä halvin hinta, kokonais- kustannuksiltaan edullisin tarjous (hankinta- ja elinkaarikustannukset yhdessä) tai hinta- laatusuhteeltaan paras tarjous. Hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä valintape- ruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjous- pyynnössä. (Pohjonen 2017) Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettava kunkin vertailupe- rusteen painoarvo ja matemaattinen kaava, jolla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan (Väylävirasto 2022c). Tarjousten vertailu on tehtävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti ja puolueettomasti (Hankinnat 2016).
Laatuun liittyvät vertailuperusteet voivat liittyä lopputuotteen laatuun, yhteiskuntaan, ym- päristöön, sosiaalisiin tai innovatiivisiin näkökulmiin (Pohjonen 2017). Laadun osa-alueet
voidaan jakaa ST-urakoissa kahteen ryhmään, joita ovat yrityksen tai palvelua suoritta- maan tarjotun henkilöstön kokemus- ja osaaminen sekä hankinnan kohteeseen liittyvät asiat, kuten alustava projekti-, rakennus-, toiminta- tai laatusuunnitelma. Markkinaoikeu- den päätöksen perusteella tehtävän suorittamiseksi käytettävää työmäärää ei voida käyttää tarjouksen vertailuperusteena, sillä sen katsotaan olevan päällekkäinen hinnan kanssa. (Väylävirasto 2022c)
3. VÄYLÄVIRASTON ST-URAKKASOPIMUSTEN KESKEISET EHDOT
3.1 Tilaajan ja urakoitsijan välinen vastuunjako
3.1.1 Vastuun- ja riskienjako yleisesti
ST-urakassa tilaaja vastaa lähtötiedoista ja urakoitsijan vastuulla on hankkeen toteutta- minen kokonaisuudessaan. Urakoitsija vastaa urakan teknisten ratkaisuiden suunnitte- lusta, suunnitelmien toteutettavuudesta, rakentamisesta ja lopputuotteen laadusta. Ura- koitsijan vastuulla on myös rakennustyömaan johtaminen, hankinnat ja töiden yhteenso- vitus. Väyläviraston ST-urakassa urakoitsijalle kuuluu viiden vuoden mittainen takuuaika, jolloin urakoitsija vastaa rakennusvirheistä. YSE 1998-ehtoja (2 vuotta) pidemmällä ta- kuuajalla siirretään laatuvastuuta urakoitsijalle. Takuuaika kattaa muun muassa urakoit- sijan työvirheet ja rakennussuunnitelmien virheellisten ratkaisuiden korjaamisen. (Väylä- virasto 2022c)
Tilaajan vastuulla on yleis- ja tie-/ratasuunnittelu, lupien hakeminen ja rahoitus. Luovu- tuksen jälkeen tilaaja vastaa valmistuneen kohteen kunnossapidosta, käytöstä, hoidosta ja ylläpidosta. (Väylävirasto 2022c)
Urakoitsijan merkittävä riski on suunnitteluriski, joka tuo mukaan myös määräriskin. Ura- koitsijan riskejä ovat myös yksiköiden hinnoitteluriski ja aikatauluriski. Tilaajan riskit liit- tyvät lähtötietojen oikeellisuuteen, tuotevaatimuksiin ja suunnitteluohjeiden paikkansapi- tävyyteen. (Väylävirasto 2022c)
Tilaajalle kuuluvat suunnitelmamuutokset ovat ST-urakoissa on yleensä vähäisiä, sillä kokonaisvastuu rakennussuunnittelusta kuuluu urakoitsijalle. Tästä syystä lisä- ja muu- tostöiden määrä on muita toteutusmuotoja pienempi, mikä helpottaa hankkeen budje- tissa pysymistä. (Väylävirasto 2022c)
ST-urakan merkittävänä ongelmana voidaan pitää korkeita tarjouskustannuksia, sillä tar- joamisen yhteydessä urakoitsijan täytyy usein tuottaa alustavia rakennussuunnitelmia, joita hävinneet tarjoajat eivät koskaan pääse hyödyntämään. Haasteena voidaan myös pitää alustavan rakennussuunnitelman käyttökelpoisuutta rakennussuunnittelun poh- jana. Tilaajalla on vaikutusmahdollisuus tarjouskustannuksiin muun muassa lähtötieto- jen laadun ja oikeellisten määrätietojen kautta. Tilaaja voi myös maksaa tarjouspalkkiota, joka pienentää urakoitsijan riskiä tarjousvaiheessa. (Väylävirasto 2022c)
3.1.2 Vastuu lähtötiedoista
Pohjatutkimuksiin ja maaperätietoihin liittyvät vastuut on kuvattu tarkemmin Väyläviras- ton ST-urakkaohjelmamallissa. Tilaaja vastaa ilmoittamiensa lähtötietojen oikeellisuu- desta. Tilaajaa sitovat määrät on esitetty urakkasopimuksen kohdassa 6.3 "Urakan yk- sikköhintaiset osat eli tilaajaa sitovat määrä- ja laajuustiedot", jotka laaditaan urakkakoh- taisesti. Muut lähtötiedot eivät sido tilaajaa, vaan annetaan urakoitsijalle informatiivisina.
Urakoitsijan vastuulla on tarkistaa ja mitoittaa aikaisemman vaiheen suunnitelmaratkai- sut sekä määrittää suunnitelmasta massat itse. Muun muassa tarjouspyynnössä ilmoite- tut alustavat massa-arviot eivät sido tilaajaa. Muilta osin maaperätiedoista vastaa ura- koitsija. Urakoitsija vastaa muun muassa tilaajan ilmoittamien pohjatutkimuspisteiden väliin jäävän maaperän geoteknisestä arvioinnista sekä mahdollisista täydentävistä poh- jatutkimuksista.
3.1.3 Vastuu johto- ja laitesiirroista
Tilaajan ja urakoitsijan välinen johto- ja laitesiirtovastuu on kuvattu ST-urakkaohjelma- mallissa. Urakkaohjelmamallin mukaisesti tilaajan tiedossa olevat johdot ja laitteet on esitetty tie-/ratasuunnitelmassa. Urakoitsijan vastuulla on yhteensovittaa johto- ja laite- siirrot. Urakoitsijan vastuulla on järjestää riittävästi yhteensovituspalavereita ja käydä läpi mahdolliset tarkennukset suunnitelmiin urakan alussa laiteyhtiöiden kanssa. Laitteiden omistajat vastaavat kartoitustyöstä, mutta urakoitsijan tulee yhteensovitusvelvollisuu- tensa puitteissa informoida laitteiden omistajia kartoitusten tekemisestä riittävän ajoissa.
Urakoitsijan vastuulla on myös työn esteenä olevien kolmansien omistamien johtojen ja laitteiden muutos-, siirto- ja asennustöistä sopiminen, urakka-aikatauluun sovittaminen sekä siirtotöitä suorittavan urakoitsijan töiden valvonta. Tilaaja maksaa hyväksymänsä johto- ja laitesiirtotöiden kustannukset kertaalleen johtojen ja laitteiden omistajille, kun siirrot on tehty lopulliseen sijoituspaikkaansa. Tilaaja ei maksa väliaikaisten johto- ja lai- tesiirtojen aiheuttamia kustannuksia. Urakoitsijan velvollisuutena on johto- ja laitesiirto- jen edellyttämät liikennejärjestelyt urakkahintaan kuuluvana.
3.2 Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet.
3.2.1 Rakentaminen
Urakoitsijaa koskevat rakennusvelvollisuuteen kuuluvat erityisvelvollisuudet on kuvattu Väyläviraston ST-urakkaohjelman mallipohjassa. Urakoitsijan tulee toteuttaa rakentami- nen rakennussuunnitelman mukaisesti noudattaen sopimusasiakirjojen vaatimuksia. Ra- kennustyössä noudatettavia ohjeita ovat myös Infra-RYL sekä muut tuotevaatimuksissa yksilöidyt ohjeet ja määräykset. Urakoitsijalle kuuluu urakassa tarvittavien rakennusväli- neiden hankkiminen, tekeminen, purkaminen ja poistaminen sekä kaikki niistä aiheutuvat kulut.
Urakoitsijan velvollisuutena on pitää rakennusalueen lähistöllä ennen rakennustöiden aloittamista aloituskatselmus, jossa todetaan urakka-alueen vallitseva tilanne. Raken- nustöiden päätyttyä urakoitsijan vastuulla on pitää jälkikatselmus. Jälkikatselmus tulee olla pidettynä ennen vastaanottotarkastusta.
Urakoitsijan velvollisuutena on siirtää ja suojata kolmansien osapuolten omaisuus urakka-alueella. Omaisuussiirroista tulee sopia omistajan kanssa erikseen.
Lisäksi urakoitsijan vastuulla voi olla hankekohtaisia velvollisuuksia liittyen muun mu- assa kaupunkien samanaikaisten rakennustöiden yhteensovittamiseen, pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn sekä korjattaviin tai korvattaviin rakenteisiin esitettyihin erityis- vaatimuksiin.
3.2.2 Rakennussuunnittelu ja suunnittelun ohjaus
ST-urakassa rakennussuunnittelu on perinteisistä toteutusmuodoista poiketen urakoitsi- jan vastuulla. Urakkaohjelmamallin mukaisesti urakoitsijan velvollisuutena on laatia ra- kennussuunnitelma, joka täyttää tilaajaa sitovan suunnitelma-aineiston vaatimukset. Li- säksi rakennussuunnitelman on noudatettava sopimusasiakirjoissa lueteltuja urakkakoh- taisia tuotevaatimuksia, suunnitteluohjeita ja niiden täydennyksiä.
ST-urakkaohjelmamallissa sivutaan rakennussuunnitelman laadunvarmistusta ja itselle- luovutusta. Urakoitsijan tulee hyväksyttää urakan tuotevaatimuksissa luetellut rakennus- suunnitelmat tilaajalla ennen niiden toteuttamista. Suunnitelmat tulee urakkaohjelman mukaan toimittaa sellaisina kokonaisuuksina, että ne voidaan tilaajan toimesta tarkastaa ja hyväksyä. Urakoitsijan suunnitteluvelvollisuuteen kuuluu suunnitelmien laaduntarkas- tus, laadun osoittaminen sekä suunnitelma-aineiston arkistointi sopimusasiakirjojen ja
urakoitsijan laatiman toiminta- ja laatusuunnitelman mukaisesti. Laaduntarkastuksen tu- lokset raportoidaan tilaajalle toiminta- ja laatusuunnitelman mukaisesti, jolloin ilmoitetaan myös mahdolliset laaduntarkastuksen edellyttämät toimenpiteistä.
Suunnittelun ohjaus on kuvattu Väyläviraston ST-urakkaohjelmamallissa hyvin suppe- asti. Urakkaohjelman mukaisesti urakoitsijan velvollisuutena on yhteensovittaa suunni- telmat muiden lähtöaineistossa olevien tai rakennussuunnitelmaan liittyvien suunnitel- mien kanssa.
3.2.3 Laatuvastuurakentaminen ja laadunosoitus
Laatuvastuurakentamisen periaatteet ja laadunosoitus on kuvattu Väyläviraston ST- urakkaohjelmamallissa. Urakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu osoittaa toiminta- ja laatu- suunnitelmansa sekä työvaihekohtaisten työ- ja laatusuunnitelmiensa mukainen laadun täyttyminen laatudokumenteilla. Urakoitsijan velvollisuutena on varmistaa sopimusaikai- sen laadunvarmistuksen ja kelpoisuuden osoittamisen toteutuminen. Tilaajan tehtävänä on kelpoisuuden toteaminen ja urakoitsijan laatusuunnitelmien toimivuuden seuranta.
Urakoitsijan velvollisuutena on myös ilmoittaa mahdolliset laadun alitukset ja poikkeamat poikkeamaraporteilla. Poikkeamaraportissa tulee kuvata tapahtunut laadunalitus ja sii- hen liittyvät korjaustoimenpiteet. Poikkeamat tulee raportoida ja hyväksyttää tilaajalla vii- pymättä. Toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi hyväksytään tilaajalla etukäteen.
Urakoitsijan tulee koota kaikki laatudokumentit tilaajan nähtävillä olevaan ajantasaiseen projektipankkiin tai muuhun tilaajan kanssa sovittuun sijaintiin. Urakoitsijan velvollisuu- tena on laatia kuukausittain yhteenveto laadun perusdokumenteista tilaajan käsiteltä- väksi. Lisäksi urakoitsijan tulee suorittaa oma tarkastelu laadun täyttymisestä jokaiseen työmaakokoukseen.
Urakan töiden valmistuttua kokonaisuudessaan pidetään urakan vastaanottotarkastus. Viimeistään 14 vuorokautta ennen vastaanottotarkastusta urakoitsijan on kuitenkin YSE 1998:n 71 §:n mukaisesti itselleluovutettava työnsä sekä koottava ja luovutettava laa- dunvarmistuksensa mukaiset laatudokumentit tilaajalle. Itselleluovutuksen dokumen- teista on käytävä ilmi, että rakennustyö on valmis ja täyttää urakalle asetetut vaatimuk- set.
3.2.4 Muut keskeiset urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet
Urakka-alueen kunnossapito
Urakka-alueen kunnossapitovastuu on kuvattu ST-urakkaohjelmamallissa. Urakoitsijan vastuulla on talvikunnossapitoa lukuun ottamatta urakka-alueen väylien hoito ja kunnos- sapito. Jos työnaikaisista järjestelyistä johtuen tilaajan normaalin talvikunnossapitoka- luston käyttö estyy, vastaa talvikunnossapidosta urakoitsija. Urakoitsija vastaa siitä, että alueet ovat hoitokaluston vaatimassa kunnossa. Lisäksi urakoitsijan vastuulla on urak- kaan kuuluvien työnaikaisiin liikennejärjestelyihin liittyvien laitteiden kunnossapito.
Muilta osin urakoitsijan velvollisuus on huolehtia, että yleiset tiet ja kadut ovat liikenteen edellyttämässä kunnossa urakan toteutusaikana. Työn aiheuttamasta ylimääräisestä puhdistuksesta, suolauksesta tai lumenpoistosta vastaa urakoitsija. Urakoitsijan on riip- pumatta vaurion syntymissyystä korjattava välittömästi urakka-alueella yleistä liikennettä haittaavat kolot ja muut liikenteelle haittaa aiheuttavat vauriot.
Takuu-aikana urakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu vihertöiden hoitotyöt ja haitallisten vie- raslajien torjunta. Lisäksi urakoitsijan tulee vastaanottotarkastuksesta seuraavana kas- vukautena varmistaa istutusten kasvuun lähtö sekä hoitaa viheralueet niille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
Työnaikainen liikenteenohjaus
Tieliikenteessä urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu ST-urakkaohjelmamallin mukaisesti liikenteenohjaussuunnitelmien laatiminen "Liikenne tietyömaalla" -ohjesarjan mukaisesti. Urakoitsijan tulee järjestää yleinen ja työmaaliikenne urakkaohjelman ja mui- den urakka-asiakirjojen vaatimukset täyttäen. Urakoitsija rakentaa ja purkaa urakkaa varten tarpeelliset tilapäiset väylät. Urakoitsijan velvollisuutena on tiedottaa liikennejär- jestelyistä tilaajan kanssa sovituiden ohjeiden mukaisesti, sisältäen tiedotustaulujen han- kinta, asennus, purku ja poiskuljettaminen. Urakoitsija pitää yhteyttä Fintraffic Tie Oy:n tieliikennekeskukseen ja toimittaa tilaajalle saatua asiakaspalautetta.
Rautatieliikenteessä urakoitsijan suoritusvelvollisuutena on ST-urakkaohjelmamallin mukaisesti liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinta ja hyväksyttäminen tilaajalla. Ura- koitsijan velvollisuuksiin kuuluu tarvittavien työrakojen ja junaliikennerajoitteiden sopimi- nen ennakkoon. Urakoitsijan velvollisuutena on suorittaa rakennustyömaan yleiset tur- vallisuusmenettelyt, joilla varmistetaan turvallinen ja häiriötön rautatieliikenne toteutuk-
sen aikana. Urakoitsija vastaa urakka-alueen radan liikennekelpoisuuden ylläpidosta so- vituilla nopeuksilla. Lisäksi urakoitsijan velvollisuutena on osallistua ratatyöpalavereihin ja tilata työnaikaisia nopeusrajoituksia.
Turvallisuus ja riskienhallinta
Turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvät vastuut on kuvattu ST-urakkaohjelmamallissa sekä tarkemmin Väyläviraston ohjejulkaisuissa. Urakoitsijan velvollisuutena on toimia työssään turvallisesti sekä käyttää työhön pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä sekä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä, koneita ja laitteita. Työsuojelun toteuttamisen pe- riaatteet ja vastuut kuvataan urakoitsijan laatimassa toiminta- ja laatusuunnitelmassa, turvallisuussuunnitelmassa sekä turvallisuussäännöissä ja menettelyohjeissa. Urakoitsi- jan velvollisuutena on ylläpitää turvallisuuden riskienhallintasuunnitelmaa sekä muita urakkaan liittyviä turvallisuussuunnitelmia. Urakoitsijan velvollisuutena on myös pääto- teuttajana huolehtia työmaa-alueen töiden turvallisuussuunnittelusta, -johtamisesta ja yhteensovituksesta myös muiden urakka-alueella toimivien urakoitsijoiden osalta.
3.3 Bonukset ja sanktiot
Bonukset
Bonuksia voidaan maksaa kannustejärjestelmän avulla. Bonuksilla pyritään kannusta- maan urakoitsijaa toimenpiteisiin, joihin urakkasopimus itsessään ei välttämättä kan- nusta. Nykyisessä Väyläviraston ST-urakkasopimuspohjassa on kannustinvaihtoeh- doiksi mallikirjaukset turvallisuuslupauksesta ja asiakastyytyväisyydestä.
Turvallisuuslupaus toteutetaan MVR-mittauksena. MVR-mittausten toteutuksen osalta vaihtoehtoina ovat joko tilaajan ja urakoitsijan yhdessä tekemä mittaus tai kolmannen osapuolen tekemä mittaus. Urakoitsijalle maksetaan bonusta, mikäli MVR-mittausten keskiarvo yksittäisillä tarkastelujaksoilla ylittää sovitun prosentin. Urakoitsijalta taas pe- ritään sanktiota, mikäli MVR-mittausten keskiarvo yksittäisillä tarkastelujaksoilla alittaa urakoitsijan tarjouksessa lupaaman prosentin.
Asiakastyytyväisyydellä tarkoitetaan paikallisten asukkaiden ja tienkäyttäjien tyytyväi- syyttä, joka ilmenee julkisuuskuvamittauksella. Julkisuuskuva mitataan Väyläviraston teettämän keskitetyn mediaseurannan avulla. Julkisuuskuvan sävyä määritellään viisi- portaisella asteikolla (kielteinen, lievästi kielteinen, neutraali/tasapainoinen, lievästi
myönteinen, myönteinen). Mittarina käytetään myönteisen, lievästi myönteisen ja neut- raalin julkisuuden määrää kaikesta julkisuudesta (%). Seurannan tulokset saadaan kaksi kertaa vuodessa.
Sanktiot
Väyläviraston ST-urakkasopimuspohjassa on mallikirjaukset urakkaan määritettäville sanktioille. Laatupoikkeamissa, niiden raportoinnin puutteesta tai muista toiminnallisista puutteista ja laiminlyönneistä sanktiovaihtoehtoina ovat sakko (urakkahinnasta laskutuk- sen yhteydessä vähennettävä rahallinen korvaus), urakoitsijan edustajan vaihto ja sopi- muksen purku. Jos työn tulos todetaan sopimuksen vastaiseksi, urakoitsija voidaan mää- rätä korjaamaan tai korvaamaan työ uudella suorituksella.
Kaikki sopimuksen vastaiset poikkeamat johtavat sakkoihin, joista on olemassa tilaajan määrittämä kiinteisiin hintoihin perustuva taulukko. Taulukossa on kuvattu 16 rivillä eri- laisia poikkeamia, jotka johtavat sakkoon. Sakon hinta kasvaa saman poikkeaman tois- tuessa, mutta kolmannesta toistumisesta lähtien yhden sakon hinta pysyy samana. Alla on esitetty Väyläviraston ST-urakkaohjelmamallin sakkotaulukon teemat. Sakkotaulukko on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3.
1. Laatusuunnitelman vastainen toiminta ja ympäristöasioihin liittyvät laiminlyön- nit
2. Tilaajan tekemän pistokokeen perusteella havaittu laadunalitus, jota ei ole osoitettu urakoitsijan ennen pistokokeen tekemistä laaditulla laatupoikkeama- raportilla
3. Urakoitsijan laatusuunnitelman mukaisessa asiakirjassa (esim. laaturapor- tissa tai päiväkirjoissa) todennettavasti on kirjattu tosiasioita vastaamattomia tietoja
4. Rakennustyön aloittaminen ilman tilaajalle toimitettuja ja tarvittavilta osin hy- väksyttyjä rakennussuunnitelmia
5. Työturvallisuuteen liittyvät vakavat puutteet, laiminlyönnit tai riskinotot
6. Työturvallisuuteen liittyvät puutteet, laiminlyönnit tai riskinotot
7. Liikenteenhoitoon tai työnaikaisista liikennejärjestelyistä tai niistä tiedottami- seen liittyvät vakavat puutteet tai laiminlyönnit
8. Liikenteenhoitoon tai työnaikaisiin liikennejärjestelyihin liittyvät puutteet tai lai- minlyönnit
9. Rautatieliikenteen tahallinen vaarantaminen
10. Suunnitellun liikennekatkon käyttämättä jättäminen
11. Liikenne-/jännitekatkon keston pitkittyminen tai junaliikenteen estyminen ura- koitsijasta johtuvasta muusta syystä
12. Urakoitsijasta johtuva sopimuksen ehtojen vastainen junaliikenteen nopeus- rajoitus tai sovitun nopeusrajoituksen keston pitkittyminen
13. Kirjallisesti sovittujen toimenpiteiden viivästyminen / laiminlyönti
14. Urakan laatuaineistoja joudutaan niiden puutteellisuuksien takia tarkastamaan tilaajan toimesta enemmän kuin kaksi kertaa
15. Vastaanotto- tai jälkitarkastuksia joudutaan urakoitsijan töiden keskeneräisyy- den vuoksi pitämään enemmän kuin kaksi
16. Kohteiden rakentamista ei tehdä yhtäjaksoisesti (ei koske pakollisia kuivumis- kovettumisaikoja jne.) ja siitä aiheutuu ylimääräistä liikennehaittaa (mm. lie- västä keskeneräisyydestä johtuen ei voi käyttää normaaleja liikennerajoituk- sia)
Lisäksi tilaajalla on oikeus korjata puute urakoitsijan kustannuksella, jos urakoitsija ei valvojan asettaman määräajan kuluessa korjaa puutetta itse, jolloin kustannukset peri- tään urakoitsijalta kaksikertaisena. Tilaaja voi myös pysäyttää urakoitsijan työt, mikäli liikenne tai työturvallisuus vaarantuu, jolloin urakoitsija voi jatkaa töitä vasta kun epäkoh- dat on korjattu. Urakoitsijan edustaja tai muu avainhenkilö voidaan tilaajan harkinnanva- raisesti vaihdattaa, jos urakalle on kirjattu viisi yksittäistä muistutusta tai sakkoa kuuden kuukauden sisällä.
3.4 Lisä- ja muutostyöt
Lisätöillä tarkoitetaan urakoitsijan suoritusta, joka ei kuulu urakkasopimuksen mukaiseen alkuperäiseen suoritusvelvollisuuteen. Muutostyöllä YSE 1998:n mukaan tarkoitetaan taas urakoitsijan suorituksen muutosta, joka aiheutuu sopimuksen mukaisten suunnitel- mien muuttamisesta. YSE 1998-ehtojen 43.1 § mukaan urakoitsija on velvollinen toteut- tamaan tilaajan vaatimat muutostyöt, elleivät ne olennaisesti muuta urakkasuoritusta toi- sen luonteiseksi. Lisä- ja muutostöiden erottaminen käsitteinä on olennaista, sillä muu- tostöihin urakoitsijan on suoritettava asianmukaiset muutostyöt, mutta lisätöihin ei ole olemassa samanlaista velvoitetta. Tilaajalla on kuitenkin mahdollisuus tilata suoritettava työ riidanalaisena, jos työn luonteesta ei päästä yksimielisyyteen. Tästä syystä tilaajalla
on periaatteellinen mahdollisuus tilata urakoitsijalta myös lisätöitä, vaikka YSE-ehtojen mukaan urakoitsijalla ei niihin olisikaan suoritusvelvollisuutta. (Väylävirasto 2022c)
Tavallisempaa urakoissa on kuitenkin sellainen rajanvetotilanne, onko suoritettava työ urakkasopimuksen suoritusvelvollisuuteen kuuluvaa vai lisä- tai muutostyötä, jolloin ura- koitsija on oikeutettu lisäkorvaukseen ja mahdollisesti myös urakka-ajan pidennykseen.
4. TUTKIMUSMENETELMÄT
4.1 Haastattelututkimus
Haastattelututkimus toteutettiin haastattelemassa neljää Väyläviraston projektipäällik- köä. Haastateltavat henkilöt valittiin case-tutkimukseen valikoituneista ST- ja STk-ura- koista, mutta haastatteluissa kerättiin kokemuksia ja näkemyksiä myös muiden kuin case-urakoiden osalta. Haastattelukysymykset toimitettiin haastateltaville projektipäälli- köille etukäteen ja ne olivat kaikille osallistujille samat. Haastattelut pidettiin tammi- ja helmikuussa 2022 Microsoft Teamsin välityksellä.
Haastatteluissa tiedusteltiin toimivia käytäntöjä ja kehityskohteita liittyen Väyläviraston ST-malleilla toteutettujen rakennusurakoiden hankinta- ja sopimusvaiheen tehtäviin. Ta- voitteena oli löytää kehitystarpeet Väyläviraston ST-mallien kaupallisiin malliasiakirjoihin.
Haastattelukysymyksiä oli 37 kappaletta, joista 14 koski hankintavaihetta ja 23 koski so- pimusvaihetta. Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä 1. Haastattelukysymysten teemat olivat seuraavat:
• Hankintavaihe
o Markkinoiden informointi / kuuleminen
o Hankintamenettely
o Tarjouksen tekeminen ja sisältö
o Laadun vertailuperusteet
o Vähimmäisvaatimukset
• Sopimusvaihe
o Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet
o Riskien ja vastuunjako
o Kannustejärjestelmä
o Sakot ja sanktiot
o Lisä- ja muutostyöt
o Laatu- ja luovutusaineisto
Haastattelukysymysten jälkeen haastateltavilta kysyttiin suoria kehityskohteita seuraa- viin Väyläviraston ST-malliasiakirjoihin: tarjouspyyntö, urakkaohjelma ja dokumentoin- tiohje. Haastattelututkimuksen tulokset on esitetty luvussa 5.
4.2 Markkinakysely
Markkinakysely toteutettiin Microsoft Forms -verkkokyselytyökalun avulla. Markkinaky- selyssä tiedusteltiin markkinatoimijoiden näkemystä ST-mallien hankinta- ja sopimusvai- heen käytäntöihin. Markkinakyselyn kysymykset pohjautuivat haastattelukysymyksiin, joista tilaajalle suunnatut kysymykset oli jätetty pois. Markkinakysely oli auki kaksi viikkoa tammi-helmikuussa 2022.
Markkinakyselyn verkko-osoite toimitettiin Väyläviraston ST-urakoita toteuttaneille ura- koitsijoille, rakennuttajakonsulteille ja suunnittelijoille sähköpostitse. Sähköpostin liit- teenä toimitettiin seuraavat Väyläviraston ST-malliasiakirjat: tarjouspyyntö (avoin menet- tely), urakkasopimus ja urakkaohjelma. Kyselyyn osallistui 15 vastaajaa, joista 13 edusti urakoitsijaa, yksi suunnittelijaa ja yksi tilaajaa.
Markkinakyselyssä oli 32 kysymyskokonaisuutta, joissa suurimassa osassa oli sanalli- sen perustelun lisäksi monivalinta. Monivalinnoissa vastaukset annettiin asteikolla 1-5, jotka oli määritelty kysymyskohtaisesti (lähtökohtaisesti 5 oli vaihtoehdoista positiivisin). Kyselyssä sai jättää myös tyhjiä vastauksia. Markkinakyselyn kysymykset on esitetty liit- teessä 2. Markkinakyselyn kysymysten teemat olivat seuraavat:
• Hankintavaihe
o Markkinoiden informointi/kuuleminen
o Tarjouksen tekeminen ja sisältö
o Muutosten hinnoitteluperuste
o Laadun vertailuperusteet
o Vähimmäisvaatimukset
• Sopimusvaihe
o Kannustejärjestelmä
o Riskien- ja vastuunjako
o Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet
o Laatu- ja luovutusaineisto
Markkinakyselyn lopussa kysyttiin yleisiä kommentteja kyselyn liitteenä toimitettuihin malliasiakirjoihin ja hankekohtaisesti käytettyyn dokumentointiohjeeseen. Markkinaky- selyn tulokset on esitetty luvussa 5.
4.3 Case-tutkimus
Case-tutkimus toteutettiin analysoimalla Väyläviraston ST- ja STk-malleilla toteutettujen urakoiden hankinta- ja urakka-asiakirjoja. Urakoiden valinnat toteutti Väylävirasto ja ura- koiksi valikoitui seuraavat neljä tieurakkaa:
• Vt 12 Lahden eteläinen kehätie osa 1A (ST)
• Vt 4 Oulu–Kemi, Kello–Räinänperä (STk)
• Vt 3 Hämeenkyrönväylä (STk)
• E18 Turun kehätie, Kausela–Kirismäki (STk) Urakoita analysoidaan seuraavista näkökulmista:
• Hankinta
o Soveltuvuusvaatimukset
o Kilpailun kireys ja toimivuus
o Tarjousten vertailuperusteet
o Saatu palaute hankintavaiheesta
• Sopimusaika
o Lisä- ja muutostöiden jakautuminen
o Arvonvähennykset
o Vastaanottovaiheen vaatimukset ja erimielisyydet
• Asiakirjojen sisältö
o Sopimuskaudelle asetettavat pätevyysvaatimukset
o Keskeiset muutokset malliasiakirjoihin
Hankintojen analysoinnissa käytetään Väyläviraston määrittämiä kriteereitä kilpailun ki- reydelle ja toimivuudelle. Kriteerit on määritelty seuraavasti:
Kilpailun kireyden määritelmä
• Kireä kilpailu (1. ja 2. halvimman tarjoushinnan ero alle 5%)
• Kilpailua (1. ja 2. halvimman tarjoushinnan ero välillä 5-20 %)
• Ei kilpailua (1. ja 2. halvimman tarjoushinnan ero yli 20 %)
Kilpailun toimivuuden määritelmä
• Kilpailua (tarjouksia 3 tai enemmän)
• Ei kilpailua (tarjouksia vähemmän kuin 3)
4.3.1 Case 1 – Vt 12 Lahden eteläinen kehätie osa 1A
Lyhyt kuvaus hankkeesta
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hanke koostui kahdesta hankeosasta (1 ja 2), jotka to- teutettiin kolmena urakkana (1A, 1B ja 2). Hanke toteutettiin välillä 2017–2020 ja se kus- tansi kokonaisuudessaan 275 miljoonaa euroa. (Väylävirasto 2021a)
Hankeosassa 1A parannettiin valtatie 12:a Hollolan päässä Soramäen ja Okeroisten vä- lillä. Kehätie parannettiin uudessa maastokäytävässä kaksikaistaiseksi. Toteutusmuo- tona urakassa oli ST ja urakoitsijana Destia Oy. (Väylävirasto 2021a) Urakka toteutettiin välillä 2017–2020 ja se kustansi 67,98 miljoonaa euroa.
Soveltuvuusvaatimukset
Tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne varmistettiin seuraavilla soveltuvuus- vaatimuksilla:
• Pankin tai muun luottolaitoksen antama lausunto ehdokkaan luottokelpoisuu- desta
• Liikevaihtovaatimus: vähintään 30 miljoonaa euroa/vuosi kahdelta viimeiseltä tilikaudelta
Tarjoajan teknistä suorituskykyä koskevat soveltuvuusvaatimukset:
• RALA-pätevyys: 18.1b tai 18.5c tai 18.6b tai muu vastaava riittävä näyttö tä- hän urakkaan soveltuvasta pätevyydestä (tärkeimmät referenssikohteet)
• Ulkoisen arviointilaitoksen myöntämä sertifikaatti R1 suuret tai erittäin vaativat siltaurakat tai vastaavat referenssit
• RALA-laatusertifikaatti tai muu vastaava riittävä näyttö ulkopuolisesti toden- netusta laadunhallinnasta
• Yksi referenssi kustakin seuraavasta referenssialueesta:
o Väylärakentamisreferenssit, viimeisen viiden vuoden ajalta: suunnit- telua sisältävä väylärakentamisurakka (joko ST-PJU-EKM-Allianssi to- teutusmuodolla tehty hanke), jonka toteutunut laskutus on vähintään 20 M€ 19.4.2012 jälkeen tai väylärakentamisurakka (KU), jonka toteu- tunut laskutus on vähintään 40 M€ 19.4.2012 jälkeen.
o Vaativat betonirakennereferenssit, viimeisen kymmenen vuoden ajalta: Vähintään yksi R1-luokan betonisilta. Toteutunut laskutus on vähintään 1 M€ 19.4.2007 jälkeen.
o Suunnittelureferenssit, viimeisen viiden vuoden ajalta: rakennus- suunnitelman laatiminen väyläsuunnittelukohteeseen, joka on sisältä- nyt maanteiden rakennussuunnittelua sekä geo-, louhinta- ja taitora- kennesuunnittelua. Vaatimuksena toteutuskustannusarvioltaan yli 20 M€ väylähanke ja suunnittelutoimeksiannon toteutunut laskutus on vä- hintään 500 t€ 19.4.2012 jälkeen.
Edellä mainittujen soveltuvuusvaatimusten lisäksi tarjoajien tulee täyttää tilaajavastuu- lain mukaiset velvoitteet, jotka pysyvät samoina urakasta riippumatta.
Kilpailun kireys ja toimivuus
Urakka kilpailutettiin hankintalain mukaisella rajoitetulla menettelyllä, jossa valintaperus- teena käytettiin parasta hinta-laatusuhdetta. Tarjouskilpailussa kutsu jättää tarjous lähe- tettiin neljälle tarjoajalle, jotka kaikki toimittivat tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset.
• Xxxxxx hyväksytty tarjoushinta oli 63 249 650,00 €.
• 2. halvin hyväksytty tarjoushinta oli 63 536 000,00 €.
Kahden halvimman hyväksytyn tarjoushinnan vaihteluväli oli 0,45 %, joten tarjouskilpailu oli kireä. Voidaan myös todeta, että kilpailu oli toimivaa, sillä hyväksyttyjä tarjouksia saa- tiin neljä kappaletta. Tarjousten vertailuperusteena oli paras hinta-laatusuhde ja kahden parhaimman tarjouksen kokonaispisteiden ero oli 4,84 %.
Tarjousten vertailuperusteet
Tarjousten vertailuperusteena oli paras hinta-laatusuhde seuraavasti:
• Tarjoushinta max. 80 vertailupistettä (80 % kokonaispisteistä)
• Laatu max. 20 vertailupistettä (20 % kokonaispisteistä)
Tarjousten vertailussa tarjoushintana käytetään annettua kokonaishintaa ilman arvonli- säveroa. Vertailuhinta laskettiin seuraavasti:
𝐻𝑎𝑙𝑣𝑖𝑛 𝑣𝑒𝑟𝑡𝑎𝑖𝑙𝑢ℎ𝑖𝑛𝑡𝑎
𝑇𝑎𝑟𝑗𝑜𝑎𝑗𝑎𝑛 𝑣𝑒𝑟𝑡𝑎𝑖𝑙𝑢ℎ𝑖𝑛𝑡𝑎
× 80 𝑝𝑖𝑠𝑡𝑒𝑡𝑡ä
Laatupisteet muodostuivat Toiminta- ja laatusuunnitelman pisteistä, joiden maksimäärä oli 30 pistettä. Toiminta- ja laatusuunnitelman osa-alueet (10 kpl) pisteytettiin siten, että kunkin osa-alueen pistemäärä oli 0-3 pistettä. Osa-alueet olivat seuraavat:
• Projektinjohtaminen ja hallinta
• Suunnitteluprosessin ja suunnittelun laadunhallinta ja -varmistus sekä yksit- täisen sillan suunnitteluratkaisu (Silta S9)
• Alustava pääaikataulu ja hankkeen vaiheistus
• Rakentamisen laadunhallinta
• Raportointi
• Riskienhallinta, ympäristö ja työturvallisuus
• Yhteistoiminnallisuus muihin hankeosiin ja toimijoihin
• Xxxxxxxxx (ja jälkeisten) haittojen minimointi
• Tietomallinnuksen hyödyntäminen
• Työnaikaiset liikennejärjestelyt ja liikenteen huomiointi Laadun vertailupisteet laskettiin seuraavasti:
𝑇𝑎𝑟𝑗𝑜𝑎𝑗𝑎𝑛 𝑇𝑜𝑖𝑚𝑖𝑛𝑡𝑎 − 𝑗𝑎 𝑙𝑎𝑎𝑡𝑢𝑠𝑢𝑢𝑛𝑛𝑖𝑡𝑒𝑙𝑚𝑎𝑛 𝑝𝑖𝑠𝑡𝑒𝑒𝑡
𝑃𝑎𝑟ℎ𝑎𝑎𝑛 𝑡𝑎𝑟𝑗𝑜𝑡𝑢𝑛 𝑇𝑜𝑖𝑚𝑖𝑛𝑡𝑎 − 𝑗𝑎 𝑙𝑎𝑎𝑡𝑢𝑠𝑢𝑢𝑛𝑛𝑖𝑡𝑒𝑙𝑚𝑎𝑛 𝑝𝑖𝑠𝑡𝑒𝑒𝑡
× 20 𝑝𝑖𝑠𝑡𝑒𝑡𝑡ä
Tarjousten vertailupistemäärä oli hinnan vertailupisteiden ja laadun vertailupisteiden summa, joilla määriteltiin tarjouskilpailun voittava tarjous. Tarjouskilpailun voittaja sai toiseksi parhaat vertailupisteet sekä hinnasta että laadusta.
Hankintavaiheen palaute
Hankintavaiheessa tarjoajilta kysyttiin palautetta hankintaprosessin laatuun liittyen. Pa- laute pyydettiin tarjouksen yhteydessä ja palautetta antoivat kaikki neljä tarjoajaa. Tarjo- ajien yleisarvosanojen keskiarvo hankintaprosessin laadulle oli 4,50/6,00. Palautteen pe- rusteella tarjouspyyntöaineistossa on ollut yksittäisiä virheitä ja ristiriitaisuuksia. Tarjouk- sen tekemisen kannalta oleellinen tieto on löytynyt/on ollut melko helposti löydettävissä tarjouspyyntöasiakirjoista. Yleisesti rakennuttajakonsultin toiminta on ollut hyvää/melko hyvää.
Negatiivista palautetta tarjoajilta tuli muun muassa pohjatutkimusten riittävyyteen, tar- jouspyyntöasiakirjojen puutteisiin ja ristiriitoihin sekä urakoitsijan riskeihin liittyen. Lisäksi tarjouspyyntöaineisto on ollut haastavasti saatavilla useiden eri pilvipalveluiden kautta ja lisätietoja urakasta on jouduttu kysymään useaan otteeseen (232 kysymystä ja 7 lisäkir- jettä).
Lisä- ja muutostöiden jakautuminen
Urakkasopimuksen mukaisen suorituksen (63,54 M€) lisäksi urakoitsija toteutti lisä- ja muutostöitä 2,29 miljoonalla eurolla, joka oli 3,61 prosenttia urakkahinnasta. Kuvassa 7 on esitetty lisä- ja muutostöiden jakautuminen eri kategorioihin.
0 %
0 %
0 %
3 %
42 %
52 %
3 %
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie osa 1A
1. Puutteet/virheet maaperätutkimuksissa (0 %)
2. Puutteet/virheet muissa lähtötiedoissa (0 %)
3. Puutteet/virheet
tiesuunnitelmassa (2,8 %)
4. Teknisen ratkaisun muutostarve (42,2 %)
5. Laki-/ohjemuutos (3,4 %)
6. Innovaatio/kehitysidea (0 %)
7. Kolmansien osapuolten aiheuttama (51,6 %)
8. Force Majoure (0 %)
0 %
Kuva 7. Lisätöiden jakautuminen urakassa Vt 12 Lahden eteläinen kehätie osa 1A
Urakassa eniten lisä- ja muutostöitä aiheuttivat kolmannet osapuolet (51,6 %). Suurin osa kolmansien osapuolten aiheuttamista lisä- ja muutostöistä aiheutuivat johto- ja lai- tesiirroista. Toiseksi merkittävin lisä- ja muutostöitä aiheuttanut kategoria oli teknisen ratkaisun muutostarve (42,2 %). Jäljelle jäävistä kategorioista aiheutui yhteensä 6,2 prosenttia kaikista lisä- ja muutostöistä.
Arvonvähennykset
Urakassa noudatettavien arvonmuutosperusteiden mukaisesti arvonvähennyksiä muo- dostui seuraavasti:
Taulukko 1: Arvonvähennykset urakassa Vt 12 Lahden eteläinen kehätie osa 1A
Teräsbetonipaalut | 51 134,15 euroa |
Päällysteet | 12 930,30 euroa |
Sillat | 4000,00 euroa |
Yhteensä arvonvähennyksiä muodostui 68 064,45 euroa.
Vastaanottovaiheen vaatimukset ja erimielisyydet
Tilaajalla ei ollut vastaanottotarkastuksessa esitettäviä vaatimuksia urakoitsijalle. Ura- koitsijalla oli yksittäinen lisä- ja muutostöiden kustannustason nousuun liittyvä vaatimus
tilaajalle. Tilaaja hyväksyi urakoitsijan vaatimuksen ja maksoi vaatimuksen mukaisen kustannustasomuutoksen.
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset on kuvattu urakkaohjelman kohdassa 8.2. Urakkaan asetettiin seuraavat urakkakohtaiset pätevyysvaatimukset:
• Siltaurakoitsijalla tulee olla rakennettavien siltojen koon ja vaativuuden mukai- nen RALA-sertifiointi tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Siltojen vedeneristystöitä tekevillä urakoitsijoilla tulee olla RALA:n laatusertifi- kaatti tai muu näyttö ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta
• Siltojen pintarakennetöitä tekevillä asentajilla tulee olla hyväksytysti suoritettu koulutus ja sertifikaatti. Työmaapäälliköltä edellytetään osallistuminen pinta- rakennekoulutukseen.
• Erikoistekniikoita (injektointi, pinnoittaminen, vesipiikkaus, ruiskubetonointi ja liimausvahvistukset) vaativia osatöitä suorittavien urakoitsijoiden tulee kuulua korjausurakoitsijaluokituksen ryhmään 3 ja tulee olla RALA:n erikoistyöhön soveltuvaa toimialapätevyys 5.9 tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Valmisbetonin valmistajalla tulee olla Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä tuo- tesertifikaatti tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Päällystöitä tekevällä ja murskeita toimittavalla yrityksellä tulee olla RALA:n toimintatapojen hyväksyntä tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Suunnittelijoilla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys sekä suunnittelijat on hyväksytettävä tilaajalla ennen suunnittelun aloittamista
• Rautatiellä tehtävissä töissä tulee noudattaa Radanpidon turvallisuusohjeita (TURO)
• Työ- ja ympäristönsuojelulle asetetut vaatimukset on laatu- ja työsuunnitelmia laadittaessa otettava huomioon
Keskeiset muutokset malliasiakirjoihin
Urakassa käytettiin urakkasopimusmallista poiketen kannustimina tapaturmatonta kuu- kautta, tietomallinnuksen hyödyntämistä sekä ympäristöasioiden huomiointia.
Urakkasopimuksen sakkotaulukkoon on lisätty seuraavat kohdat:
• Tarjouksessa nimettyjen avainhenkilöiden vaihtaminen ilman vastaavan kor- vaavan henkilön esittämistä tai tilaajan hyväksyntää
• Muu urakkasopimuksen ja/tai -ohjelman vastainen toiminta
• Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelman vastainen toiminta
4.3.2 Case 2 – Vt 4 Oulu–Kemi, Kello–Räinänperä
Lyhyt kuvaus hankkeesta
Hankkeessa parannettiin Valtatie 4:ä välillä Oulu – Kemi. Hankkeessa parannettiin yh- teysvälillä esiintyviä liikenneongelmia, kuten ruuhkia, melua ja onnettomuusalttiita koh- tia. Hankkeen myötä alueen henkilöliikenne ja elinkeinoelämä helpottuivat. Hanke toteu- tettiin vuosina 2017–2021 ja se kustansi kokonaisuudessaan 170 miljoonaa euroa. Hankkeessa toteutettiin 11 urakkaa. (Väylävirasto 2021b)
Urakassa Kello–Räinänperä parannettiin valtatie 4:ä noin 18 kilometrin laajuudelta. Val- tatie 4 muutettiin välillä osittain moottoritieksi ja osittain ohituskaistatieksi. Toteutusmuo- tona urakassa oli STk ja urakoitsijana Destia Oy. Urakka toteutettiin vuosina 2018–2020 ja sen urakkasumma oli 23,3 miljoonaa euroa.
Soveltuvuusvaatimukset
Tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne varmistettiin seuraavilla soveltuvuus- vaatimuksilla:
• Pankin tai muun luottolaitoksen antama lausunto tarjoajan luottokelpoisuu- desta
• Liikevaihtovaatimus: vähintään 15 miljoonaa euroa/vuosi kahdelta viimeiseltä tilikaudelta
Tarjoajan teknistä suorituskykyä koskevat soveltuvuusvaatimukset:
• Yrityksellä täytyy olla viimeiseltä viideltä vuodelta yksi hankintaa vastaava tehty tai tehtävänä oleva referenssikohde tai hankintaan kykenevä riittävä pro- jektin johtohenkilöstö
• Työ-/projektipäällikölle asetetut koulutus- ja kokemusvaatimukset
• RALA:n myöntämä sertifikaatti R2 (keskisuuret tai vaativat siltaurakat) ja K1 (suuret ja vaativat sillankorjausurakat) tai riittävät referenssitiedot
• RALA-pätevyys: 18.1b tai 18.6b tai muu vastaava riittävä näyttö tähän urak- kaan soveltuvasta pätevyydestä (tärkeimmät referenssikohteet)
• RALA-laatusertifikaatti tai muu vastaava riittävä näyttö ulkopuolisesti toden- netusta laadunhallinnasta
• Vaatimukset tehtävää suorittavalle suunnittelutoimistolle
o Referenssivaatimus ja FISE Oy:n pätevyysvaatimukset tehtävää suo- rittaville henkilöille
o RALA-pätevyydet: 21.1 (Tiet ja kadut) ja 21.4 (Taitorakenteet) tai tä- hän palveluun sopivat referenssit
o RALA-laatusertifikaatti tai muu vastaava näyttö ulkopuolisesti tode- tusta laadunhallinnasta
• Edellytykset toimittaa suunnittelu ja aineiston dokumentointi avoimessa for- maatissa (Inframodel 4) Yleisiä Inframalli Vaatimuksia 2015 (YIV) sekä Liiken- neviraston voimassa olevaa ohjeistusta noudattaen
Edellä mainittujen soveltuvuusvaatimusten lisäksi tarjoajien tulee täyttää tilaajavastuu- lain mukaiset velvoitteet, jotka pysyvät samoina urakasta riippumatta.
Kilpailun kireys ja toimivuus
Urakka kilpailutettiin hankintalain mukaisella rajoitetulla menettelyllä, jossa valintaperus- teena käytettiin halvinta hintaa. Tarjouskilpailussa kutsu jättää tarjous lähetettiin kolmelle tarjoajalle, jotka kaikki toimittivat tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset.
• Halvin hyväksytty tarjoushinta oli 21 600 000,00 €.
• 2. halvin hyväksytty tarjoushinta oli 21 828 000,00 €.
Kahden halvimman hyväksytyn tarjoushinnan vaihteluväli oli 1,04 %, joten tarjouskilpailu oli kireä. Voidaan myös todeta, että kilpailu oli toimivaa, sillä hyväksyttyjä tarjouksia saa- tiin kolme kappaletta.
Tarjousten vertailuperusteet
Tarjousten vertailuperusteena oli halvin hinta seuraavasti:
𝑇𝑎𝑟𝑗𝑜𝑢𝑠ℎ𝑖𝑛𝑡𝑎 + 𝐿𝑖𝑠ä − 𝑗𝑎 𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠𝑡𝑦ö𝑙𝑢𝑒𝑡𝑡𝑒𝑙𝑜𝑛 10 % − 𝑜𝑠𝑢𝑢𝑠 = 𝑉𝑒𝑟𝑡𝑎𝑖𝑙𝑢ℎ𝑖𝑛𝑡𝑎
Tarjousten vertailussa tarjoushintana käytetään annettua kokonaishintaa ilman arvonli- säveroa. Lisäksi tarjouksen liitteenä tuli täyttää luettelo lisä- ja muutostöiden yksikköhin- noista tilaajan määrittämillä määrillä, jonka loppusummasta 10 %-osuus otettiin mukaan tarjousvertailuun ilman arvonlisäveroa.
Hankintavaiheen palaute
Urakan hankintavaiheen palautteessa kysyttiin palautetta asiakirjoihin sekä viestintään ja yhteistyöhön asteikolla 1-5 (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä). Hankintavaiheesta an- netuiden palautteiden keskiarvot olivat seuraavat:
• Asiakirjat 3,1 pistettä (kohtalainen)
o Projektille asetetut yleiset tavoitteet oli esitetty tarjouspyynnössä sel- keästi 3,5 pistettä
o Tehtävänmäärittely oli selkeä 3,9 pistettä
o Osapuolten roolit oli kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa selkeästi 4,2 pistettä
o Tarjouspyyntöasiakirjojen lähtötiedot olivat riittävät 2,5 pistettä
o Mahdolliset riskit ja niiden vastuut oli jaettu oikeudenmukaisesti 2 pis- tettä
• Viestintä ja yhteistyö 4,3 pistettä (hyvä)
o Tarjousvaiheen viestintä oli toimivaa 3,9 pistettä
o Tarjousaikataulu oli tarkoituksenmukainen 4,5 pistettä
o Tarjouspyyntö kannustaa hyvän laadun tuottamista tukevan teknolo- gian käyttöön 4 pistettä
o Toimittajan valintakriteerit kannustivat osaamisen ja toimintatapojen kehittämiseen 5 pistettä
Lisäksi tilaaja sai sanallista palautetta hankintaan liittyen. Kehitysvaihe ja sen merkitys esitettiin tarjouspyyntöasiakirjoissa puutteellisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa oli ylei- sesti puutteita ja ristiriitoja. Xxxxxxxxxx mukaan on erikoista, että toteutusvaihe on ura- kassa vain optio, vaikka kaupalliset asiakirjat koskevat lähes kokonaan toteutusvaihetta. Urakan riskienjako ja korvausperusteet olivat palautteen mukaan "kypsymättömät", sillä tilaaja voi halutessaan toteuttaa kehitysvaiheen ilman korvausta. Tästä syystä voidaan olettaa, että urakan riskienjako ja korvausperusteet ovat rajanneet mahdollisia tarjoajia.
Lisä- ja muutostöiden jakautuminen
Urakkasopimuksen mukaisen suorituksen (21,60 M€) lisäksi urakoitsija toteutti lisä- ja muutostöitä 1,99 miljoonalla eurolla, joka oli 9,19 prosenttia urakkahinnasta. Kuvassa 8 on esitetty lisä- ja muutostöiden jakautuminen eri kategorioihin.
1 %
0 % 0 %
0 %
17 %
55 %
26 %
Vt 4 Oulu–Kemi, Kello–Räinänperä
1. Puutteet/virheet maaperätutkimuksissa (0 %)
2. Puutteet/virheet muissa lähtötiedoissa (0,5 %)
1 % 3. Puutteet/virheet
tiesuunnitelmassa (55,0 %)
4. Teknisen ratkaisun muutostarve (25,6 %)
5. Laki-/ohjemuutos (0,9 %)
6. Innovaatio/kehitysidea (17,3 %)
7. Kolmansien osapuolten aiheuttama (0,8 %)
8. Force Majoure (0 %)
Xxxx 0. Lisä- ja muutostöiden jakautuminen urakassa Vt 4 Oulu–Kemi, Kello–Räi-
nänperä
Suurin lisä- ja muutostöitä aiheuttanut kategoria oli puutteet/virheet tiesuunnitelmassa (55,0 %). Kuitenkin 89,9 prosenttia tiesuunnitelmapuutteista aiheutuneista lisä- ja muu- tostöistä liittyi tiesuunnitelmassa esitetyn päällysteen paksuuteen, jonka takia alkuperäi- siä suunnitelmia ei voitu toteuttaa. Toiseksi eniten lisä- ja muutostöitä aiheutti teknisen ratkaisun muutostarve (25,6 %). Kolmanneksi eniten lisä- ja muutostöitä aiheuttivat in- novaatiot/kehitysideat (17,3 %), jotka olivat pääosin peräisin urakan kehitysvaiheesta.
Arvonvähennykset
Päällysteiden laatupoikkeamista muodostui 2 839,00 euron arvonvähennys.
Vastaanottovaiheen vaatimukset ja erimielisyydet
Tilaaja ja urakoitsija ilmoittivat, että heillä ei ole esitettävänä vaatimuksia toiselle sopija- puolelle. Vastaanotossa oli vielä useita avoimia kolmannen osapuolen esittämiä kor- vausvaatimuksia liittyen ajoneuvoihin aiheutuneisiin vahinkoihin.
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset on kuvattu urakkaohjelman kohdassa 8.2. Urakkaan asetettiin seuraavat urakkakohtaiset pätevyysvaatimukset:
• Siltaurakoitsijalla tulee olla rakennettavien siltojen koon ja vaativuuden mukai- nen RALA-sertifiointi tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Siltojen vedeneristystöitä tekevillä urakoitsijoilla tulee olla RALA:n laatusertifi- kaatti tai muu näyttö ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta
• Siltojen pintarakennetöitä tekevillä asentajilla tulee olla hyväksytysti suoritettu koulutus ja sertifikaatti. Työmaapäälliköltä edellytetään osallistuminen pinta- rakennekoulutukseen.
• Erikoistekniikoita (injektointi, pinnoittaminen, vesipiikkaus, ruiskubetonointi ja liimausvahvistukset) vaativia osatöitä suorittavien urakoitsijoiden tulee kuulua korjausurakoitsijaluokituksen ryhmään 3 ja tulee olla RALA:n erikoistyöhön soveltuvaa toimialapätevyys 5.9 tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Valmisbetonin valmistajalla tulee olla Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä tuo- tesertifikaatti tai muu vastaava näyttö pätevyydestä. Sertifikaatissa tulee olla lisämaininta "LIVI".
• Päällystöitä tekevällä ja murskeita toimittavalla yrityksellä tulee olla RALA:n toimintatapojen hyväksyntä tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Työ- ja ympäristönsuojelulle asetetut vaatimukset on laatu- ja työsuunnitelmia laadittaessa otettava huomioon
Keskeiset muutokset malliasiakirjoihin
Urakkaohjelmassa on lisätty, että tilaaja vastaa luovuttamistaan kalliopinta- ja maaperä- tiedoista eri toleransseilla maaperän laadusta riippuen. Menettelytapa poikkeaa urakka- ohjelmamallin menettelytavasta, jossa tilaaja sitoutuu ainoastaan tutkimuspisteiden maaperätietoihin.
Urakassa käytettiin urakkasopimusmallista poiketen kannustimina tapaturmataajuutta ja osapuolten välisen yhteistyön toimivuutta.
Urakkasopimuksen sakkotaulukkoon on lisätty seuraavat kohdat:
• Siltakohteiden betonointi ilman tilaajan antamaa kirjallista lupaa
• Laadunvarmistuksen laiminlyönti
• Tilaajavastuulain mukaisen selvityksen laiminlyönti
• Yhteydenpito suoraan tilaajan asiantuntijaan tai suunnittelijaan ilman tilaajan suostumusta
• Avainhenkilön vaihtaminen urakoitsijan toimesta
• Avainhenkilön vaihtaminen ilman tilaajan suostumusta
4.3.3 Case 3 – Vt 3 Hämeenkyrönväylä
Lyhyt kuvaus hankkeesta
Hankkeessa parannetaan Valtatie 3:a Hämeenkyrön kohdalla välillä Kyröskoski – Han- hijärvi. Tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä, parantaa turvallisuutta ja mahdollistaa suunniteltu maankäyttö. Urakka kilpailutettiin avoimella hankintamenettelyllä ja urakoit- sijaksi valittiin Destia Oy. Hankkeen aikataulu on 2020–2023 ja urakkahinta 57,5 miljoo- naa euroa. Toteutusmuotona urakassa on STk. (Väylävirasto 2022a)
Soveltuvuusvaatimukset
Tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne varmistettiin seuraavilla soveltuvuus- vaatimuksilla:
• Pankin tai muun luottolaitoksen antama lausunto tarjoajan luottokelpoisuu- desta
• Liikevaihtovaatimus: vähintään 15 miljoonaa euroa/vuosi kahdelta viimeiseltä tilikaudelta
Tarjoajan teknistä suorituskykyä koskevat soveltuvuusvaatimukset:
• Referenssivaatimus
o Yrityksellä täytyy olla viimeiseltä viideltä vuodelta yksi hankintaa vas- taava tehty tai tehtävänä oleva referenssikohde tai hankintaan kyke- nevä riittävä projektin johtohenkilöstö
• Avainhenkilöiden koulutus- ja kokemusvaatimukset
o Työ- /projektipäällikkö
o Suunnitteluttamisesta vastaava
o Projekti-insinööri
o Pääsuunnittelija
o Siltojen vastuusuunnittelija
• RALA:n myöntämä sertifikaatti R1 suuret tai erittäin vaativat siltaurakat tai riit- tävät referenssitiedot
• RALA-laatusertifikaatti tai muu vastaava riittävä näyttö ulkopuolisesti toden- netusta laadunhallinnasta
• Vaatimukset tehtävää suorittavalle suunnittelutoimistolle
o Referenssivaatimus ja FISE Oy:n pätevyysvaatimukset tehtävää suo- rittaville henkilöille
o RALA-pätevyydet: 21.1 (Tiet ja kadut) ja 21.4 (Taitorakenteet) tai tä- hän palveluun sopivat referenssit
o RALA-laatusertifikaatti tai muu vastaava näyttö ulkopuolisesti tode- tusta laadunhallinnasta
• Edellytykset toimittaa suunnittelu ja aineiston dokumentointi avoimessa for- maatissa (Inframodel 4) Yleisiä Inframalli Vaatimuksia 2019 (YIV) sekä Väy- läviraston voimassa olevaa ohjeistusta noudattaen
Edellä mainittujen soveltuvuusvaatimusten lisäksi tarjoajien tulee täyttää tilaajavastuu- lain mukaiset velvoitteet, jotka pysyvät samoina urakasta riippumatta.
Kilpailun kireys ja toimivuus
Urakka kilpailutettiin hankintalain mukaisella avoimella menettelyllä, jossa valintaperus- teena käytettiin halvinta hintaa. Tarjouskilpailussa saatiin neljä tarjousta. Kaikki tarjoajat vakuuttivat täyttävänsä soveltuvuusvaatimukset ja kaikki tarjouksen olivat tarjouspyyn- nön mukaisia.
• Xxxxxx hyväksytty tarjoushinta oli 59 223 079,47 €.
• 2. halvin hyväksytty tarjoushinta oli 60 081 066,69 €.
Kahden halvimman hyväksytyn tarjoushinnan vaihteluväli oli 1,43 %, joten tarjouskilpailu oli kireä. Voidaan myös todeta, että kilpailu oli toimivaa, sillä hyväksyttyjä tarjouksia saa- tiin neljä kappaletta.
Tarjousten vertailuperusteet
Tarjousten vertailuperusteena oli halvin hinta seuraavasti:
𝐾𝑒ℎ𝑖𝑡𝑦𝑠𝑣𝑎𝑖ℎ𝑒 + 𝑈𝑟𝑎𝑘𝑘𝑎ℎ𝑖𝑛𝑡𝑎 + 𝑆𝑖𝑙𝑡𝑜𝑗𝑒𝑛 𝑙𝑖𝑠ä − 𝑗𝑎 𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠𝑡𝑦ö𝑙𝑢𝑒𝑡𝑡𝑒𝑙𝑜 = 𝑇𝑎𝑟𝑗𝑜𝑢𝑠ℎ𝑖𝑛𝑡𝑎
Hintatarjoukset avattiin tarjoajilta, joiden laadun vertailupisteet ylittävät 600 pistettä. Tar- jousten laadun vertailupisteiden enimmäismäärä oli 1000 pistettä. Laatupisteet muodos- tuivat seuraavista osa-alueista:
• Kehitysvaiheen projektisuunnitelma 25 %
• Suunnitteluprosessin kuvaus 25 %
• Urakan laadunvarmistus 25 %
• Rakentamisen vaikutukset olemassa olevaan liikenteeseen 25 %
Jokainen osa-alue arviointiin välillä 0-10 pistettä 0,5 pisteen tarkkuudella. Tämän jälkeen osa-alueiden pisteet kerrottiin painoarvokertoimella, jolloin saadaan laatupisteet jokai- selle osa-alueelle. Tarjouksen laadun vertailupisteet saatiin laskemalla osa-alueiden laa- tupisteet yhteen. Kaikki tarjoajat ylittivät laatupisteiden alarajan.
Hankintavaiheen palaute
Urakasta ei ollut saatavilla hankintavaiheen palautetta, joten se jätettiin tarkastelun ulko- puolelle.
Lisä- ja muutostöiden jakautuminen
Urakoitsijalta on tilattu tarkasteluhetkellä (13.4.2022) lisä- ja muutostöitä 3,13 miljoo- nalla eurolla, joka on 8,62 prosenttia urakoitsijan laskuttamasta urakkahinnasta tarkas- teluhetkellä (36,33 M€). Urakkahinta on 57,50 miljoonaa euroa, jolloin tarkasteluhet- kellä lisä- ja muutostöitä on tilattu 5,45 prosenttia urakkahinnasta. Kuvassa 9 on esi- tetty lisä- ja muutostöiden jakautuminen eri kategorioihin.
Vt3 Hämeenkyrönväylä
0 % 1 %
19 %
0 %
0 %
28 %
52 %
0 %
1. Puutteet/virheet maaperätutkimuksissa (0 %)
2. Puutteet/virheet muissa lähtötiedoissa (0,6 %)
3. Puutteet/virheet
tiesuunnitelmassa (28,3 %)
4. Teknisen ratkaisun muutostarve (52,3 %)
5. Laki / ohjemuutos (0 %)
6. Innovaatio/kehitysidea (0 %)
7. Kolmansien osapuolten aiheuttama (18,8 %)
8. Force Majoure (0 %)
Kuva 9. Lisä- ja muutostöiden jakautuminen urakassa Vt 3 Hämeenkyrönväylä
Merkittävin lisä- ja muutostöitä aiheuttanut kategoria urakassa oli teknisen ratkaisun muutostarve, jonka osuus oli 52,3 prosenttia kaikista lisä- ja muutostöistä. Lähes puolet teknisen ratkaisun muutostarpeesta aiheutui yksittäisestä eroosiosuojaukseen liitty- västä muutostyöstä. Toiseksi suurin lisä- ja muutostöitä aiheuttanut kategoria oli puut- teet/virheet tiesuunnitelmassa, joiden osuus kaikista lisä- ja muutostöistä oli 28,3 pro- senttia. Kolmanneksi eniten lisä- ja muutostöitä aiheutti kolmannet osapuolet.
Arvonvähennykset ja vastaanottovaihe
Urakan toteutusvaihe on vielä käynnissä ja arvonvähennyksiä ei ole vielä käsitelty. Vastaanottovaiheen erimielisyyksiä ei käsitellä tämän urakan kohdalla, sillä urakkaa ei ole vielä vastaanotettu.
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset on kuvattu urakkaohjelman kohdassa 8.2. Urakkaan asetettiin seuraavat urakkakohtaiset pätevyysvaatimukset:
• Siltaurakoitsijalla tulee olla rakennettavien siltojen koon ja vaativuuden mukai- nen RALA-sertifiointi tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Siltojen vedeneristystöitä tekevillä urakoitsijoilla tulee olla RALA:n laatusertifi- kaatti tai muu näyttö ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta
• Siltojen pintarakennetöitä tekevillä asentajilla tulee olla hyväksytysti suoritettu koulutus ja sertifikaatti. Työmaapäälliköltä edellytetään osallistuminen pinta- rakennekoulutukseen.
• Erikoistekniikoita (injektointi, pinnoittaminen, vesipiikkaus, ruiskubetonointi ja liimausvahvistukset) vaativia osatöitä suorittavien urakoitsijoiden tulee kuulua korjausurakoitsijaluokituksen ryhmään 3 ja tulee olla RALA:n erikoistyöhön soveltuvaa toimialapätevyys 5.9 tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Valmisbetonin valmistajalla tulee olla Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä tuo- tesertifikaatti tai muu vastaava näyttö pätevyydestä. Sertifikaatissa tulee olla lisämaininta "LIVI".
• Päällystöitä tekevällä ja murskeita toimittavalla yrityksellä tulee olla RALA:n toimintatapojen hyväksyntä tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Työ- ja ympäristönsuojelulle asetetut vaatimukset on laatu- ja työsuunnitelmia laadittaessa otettava huomioon
Keskeiset muutokset malliasiakirjoihin
Urakkahinta on kehitysvaiheen loppuun saakka yksikköhintaperusteinen kokonaishinta. Kehitysvaiheen jälkeen urakka on kokonaishintainen, mutta lisä- ja muutostöissä käyte- tään kehitysvaiheessa sovittuja yksikköhintoja.
Urakkaohjelmassa on lisätty, että tilaaja vastaa luovuttamistaan kalliopinta- ja maaperä- tiedoista eri toleransseilla maaperän laadusta riippuen. Menettelytapa poikkeaa urakka- ohjelmamallin menettelytavasta, jossa tilaaja sitoutuu ainoastaan tutkimuspisteiden maaperätietoihin.
Urakassa ei käytetä bonuksia/kannustimia. Urakkasopimuksen sakkotaulukkoon on li- sätty seuraavat kohdat:
• Yhteydenpito suoraan tilaajan asiantuntijaan tai suunnittelijaan ilman tilaajan suostumusta
• Tarjouslomakkeella sitovana ilmoitetun aliurakoitsijan/materiaalitoimittajan vaihtaminen urakoitsijan toimesta
• Tarjouslomakkeella sitovana ilmoitetun aliurakoitsijan/materiaalitoimittajan vaihtaminen ilman tilaajan suostumusta
• Avainhenkilön vaihtaminen urakoitsijan toimesta henkilöön, joka ei täytä so- veltuvuuden vähimmäisvaatimusta
• Avainhenkilön vaihtaminen ilman tilaajan suostumusta
4.3.4 Case 4 – E18 Turun kehätie, Kausela–Kirismäki
Lyhyt kuvaus hankkeesta
Hankkeessa poistetaan Kauselan ja Kirismäen väliset tasoliittymät ja tieosuus rakenne- taan nelikaistaiseksi. Tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä, parantaa liikenneturvalli- suutta sekä mahdollistaa alueen elinkeinoelämän kehittäminen ja maankäytön suunnit- telu. Urakka kilpailutettiin rajoitetulla hankintamenettelyllä ja urakoitsijaksi valittiin Destia Oy. Urakan aikataulu oli 2019–2021 ja urakkahinta 36,06 miljoonaa euroa. Toteutusmuo- tona urakassa on STk. (Väylävirasto 2022b)
Soveltuvuusvaatimukset
Tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne varmistettiin seuraavilla soveltuvuus- vaatimuksilla:
• Pankin tai muun luottolaitoksen antama lausunto ehdokkaan luottokelpoisuu- desta
• Liikevaihtovaatimus: vähintään 20 miljoonaa euroa/vuosi kahdelta viimeiseltä tilikaudelta
Tarjoajan teknistä suorituskykyä koskevat soveltuvuusvaatimukset:
• RALA-pätevyys: 18.1b (Pääurakointi; sillanrakentaminen sisältäen suunnitte- lun) tai 18.5c (Pääurakointi; pohjarakentaminen sisältäen suunnittelun) tai 18.6b (Pääurakointi; tiet ja kadut sisältäen suunnittelun) tai soveltuvat refe- renssikohteet
• RALA:n myöntämä sertifikaatti R2 (keskisuuret tai vaativat siltaurakat) ja K1 (suuret ja vaativat sillankorjausurakat) tai riittävät referenssitiedot
• RALA-laatusertifikaatti tai muu vastaava riittävä näyttö ulkopuolisesti toden- netusta laadunhallinnasta
• Referenssivaatimus
o Ehdokkaalla oltava viimeisen viiden vuoden aikana tehtynä tai käyn- nissä vähintään yksi yli 10 miljoonan euron hankintaa vastaava ST- urakka
• Referenssivaatimus hankkeessa toimivalle suunnittelutoimistolle
o Ehdokkaalla tulee olla käytössään hankkeessa suunnittelutoimisto, joka on ollut päävastuullisena rakennussuunnittelijana yli 10 miljoonan euron arvoisessa tie- tai katuhankkeessa viimeisen viiden vuoden ai- kana
• Ehdokkaalla tulee olla valmiudet käsitellä tietomallipohjainen tiesuunnitelma- aineisto ja tuottaa rakennussuunnitelma tietomallipohjaisesti
Edellä mainittujen soveltuvuusvaatimusten lisäksi tarjoajien tulee täyttää tilaajavastuu- lain mukaiset velvoitteet, jotka pysyvät samoina urakasta riippumatta.
Kilpailun kireys ja toimivuus
Urakka kilpailutettiin hankintalain mukaisella rajoitetulla menettelyllä, jossa valintaperus- teena käytettiin parasta hinta-laatusuhdetta. Tarjouskilpailussa lähetettiin kutsu jättää tarjous kolmelle tarjoajalle, jotka kaikki toimittivat tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset.
• Xxxxxx hyväksytty tarjoushinta oli 36 060 000,00 €.
• 2. halvin hyväksytty tarjoushinta oli 44 557 000,00€.
Kahden halvimman hyväksytyn tarjoushinnan vaihteluväli oli 19,07 %, joten voidaan to- deta, että tarjouskilpailussa oli kilpailua. Voidaan myös todeta, että kilpailu oli toimivaa, sillä hyväksyttyjä tarjouksia saatiin kolme kappaletta. Tarjousten vertailuperusteena oli paras hinta-laatusuhde ja kahden parhaimman tarjouksen vertailuhintojen ero oli 22,54
%.
Tarjousten vertailuperusteet
Tarjousten vertailuperusteena oli paras hinta-laatusuhde. Tarjousten vertailu tehtiin tarjoushintojen ja sisältöosan laatupisteiden avulla siten, että laatupisteet alensivat tar- jouksen vertailuhintaa.
Tarjousten sisältöosan laatupisteiden painoarvot menivät seuraavasti:
• Alustava toiminta- ja laatusuunnitelma 55 %
o Projektin johtaminen ja hallinta 5 %
o Suunnitteluprosessin kuvaus 5%
o Alustava pääaikataulu 5 %
o Tietomallinnuksen hyödyntäminen 8 %
o Kehitysvaiheen toiminta 15 %
o Rakentamisen laadunhallinta 5 %
o Raportointi 5 %
o Riskien hallinta ja työturvallisuus 5 %
o Viestintä 2 %
• Avainhenkilöt 40 %
o Projektipäällikkö 10 %
o Vastaava työnjohtaja 10 %
o Suunnittelun ohjauksesta vastaava 9 %
o Suunnittelusta vastaava 8 %
o Tietomallikoordinaattori 3 %
• Turvallisuuslupaus 5 %
Tarjousten vertailupistemääränä oli vertailuhinta, joka laskettiin seuraavasti:
𝑋𝑣𝑒𝑟𝑡
= 𝑋𝑡𝑎𝑟𝑗
× [1 − (𝑃𝑙𝑎𝑎𝑡𝑢 × 0,20)] , 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎 1000
Xvert = vertailuhinta, jossa laatu on huomioitu Xtarj = tarjoajan hyväksytty tarjoushinta
Plaatu = tarjoajan laatuosiosta saamat laatupisteet 1000 = pisteytyksen maksimipistemäärä
0,20 = laadulle annettava painokerroin
Tarjousvertailun voittavaksi valittiin alimman vertailuhinnan saanut tarjous. Xxxxxxxxxx- pailun voittaja sai parhaat pisteet hinnasta ja laadusta.
Hankintavaiheen palaute
Hankintavaiheessa pyydettiin palautetta tarjouspyyntöaineistoon, kahdenvälisiin neu- votteluihin ja vuorovaikutukseen tarjousvaiheessa, STk-malliin sekä rakennuttajakon- sultin toimintaan. Yleisesti urakoitsijan olivat tyytyväisiä tarjouspyyntöaineiston laatuun. Palautetta tarjouspyyntöaineistoon tuli liittyen laajuusmuutoksiin ja mallipohjaiseen ai- neistoon. Kahdenvälisiin neuvotteluihin ja vuorovaikutukseen tarjousvaiheessa kaikki urakoitsijat olivat tyytyväisiä. STk-mallia oli tarjoajien mielestä kuvattu hieman puutteel- lisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa. Urakoitsijoiden mielestä STk-mallissa hyödynjakome- kanismi on suuri riski urakoitsijalle, sillä tilaajalla on päätösvalta urakoitsijan taloudelli- sesta hyödystä kehitysvaiheessa. Rakennuttajakonsultin toiminta sai hyvää palautetta urakoitsijoilta.
Lisä- ja muutostöiden jakautuminen
Urakkasopimuksen mukaisen suorituksen (36,06 M€) lisäksi urakoitsija toteutti lisä- ja muutostöitä 10,00 miljoonalla eurolla, joka oli 27,74 prosenttia urakkahinnasta. Ku- vassa 10 on esitetty lisä- ja muutostöiden jakautuminen eri kategorioihin.
E18 Turun kehätie, Kausela–Kirismäki
1%
0% 0% 0%
1%
1%
8%
89%
1. Puutteet/virheet maaperätutkimuksissa (0 %)
2. Puutteet/virheet muissa lähtötiedoissa (0,1 %)
3. Puutteet/virheet
tiesuunnitelmassa (0,9 %)
4. Teknisen ratkaisun muutostarve (89,4 %)
5. Laki-/ohjemuutos (0,5 %)
6. Innovaatio/kehitysidea (7,8 %)
7. Kolmansien osapuolten aiheuttama (1,2 %)
8. Force Majoure (0 %)
Kuva 10. Lisä- ja muutostöiden jakautuminen urakassa E18 Turun kehätie,
Kausela–Kirismäki
Jopa 89,4 prosenttia lisä- ja muutostöistä kohdistui teknisen ratkaisun muutostarpeelle. Teknisen ratkaisun muutostarpeen suuri osuus aiheutui lähes kokonaan Kirismäen eri- tasoliittymän tiesuunnitelmamuutoksen tie- ja rakennussuunnittelusta sekä toteuttami- sesta, joista kertyi yhteensä 8,44 miljoonaa euroa muutostyötä ja jopa 84,4 prosenttia kaikista lisä- ja muutostöistä. Muista teknisten ratkaisuiden muutostarpeiden osuus oli 4,9 prosenttia. Toiseksi eniten lisä- ja muutostöitä toteutui innovaatioiden/kehitysideoi- den johdosta, joiden osuus oli 7,8 prosenttia. Jäljelle jäävien kategorioiden osuus lisä- ja muutostöistä oli 2,8 prosenttia.
Arvonvähennykset
Urakassa noudatettavien arvonmuutosperusteiden mukaisesti arvonvähennyksiä muo- dostui seuraavasti:
Taulukko 2: Arvonvähennykset urakassa E18 Turun kehätie, Kausela–Kirismäki
Sillat | 500 449,06 euroa |
Päällysteet | 8 860,19 euroa |
Muut | 69 758,00 euroa |
Yhteensä arvonvähennyksiä muodostui urakassa 579 067,25 euroa.
Vastaanottovaiheen vaatimukset ja erimielisyydet
Urakan vastaanottovaiheessa urakoitsijalla ja tilaajalla oli lukuisia erimielisyyksiä. Ura- kan vastaanottotarkastuksessa urakoitsijalla oli 48 erilaista vaatimusta tilaajalle ja tilaa- jalla oli 49 vaatimusta urakoitsijalle. Tilaaja totesi taloudellisessa loppuselvityksessä, että useat vaatimukset eivät ole perusteiltaan eikä määriltään yksilöityjä, joten urakoit- sija on menettänyt niiden osalta puheoikeutensa. Urakan vaatimuksia ja erimielisyyksiä ei ole vielä käsitelty kokonaisuudessaan.
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset
Urakoitsijalle asetetut pätevyysvaatimukset on kuvattu urakkaohjelman kohdassa 8.2. Urakkaan asetettiin seuraavat urakkakohtaiset pätevyysvaatimukset:
• Siltaurakoitsijalla tulee olla rakennettavien siltojen koon ja vaativuuden mukai- nen RALA-sertifiointi tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Siltojen pintarakennetöitä tekevillä asentajilla tulee olla hyväksytysti suoritettu koulutus ja sertifikaatti. Työmaapäälliköltä edellytetään osallistuminen pinta- rakennekoulutukseen.
• Sillankorjaamisen erikoistöitä (injektointi, pinnoittaminen, vesipiikkaus, ruisku- betonointi ja liimausvahvistukset) vaativia osatöitä suorittavien urakoitsijoiden tulee kuulua korjausurakoitsijaluokituksen ryhmään 3 ja tulee olla RALA:n eri- koistyöhön soveltuvaa toimialapätevyys 5.9 tai muu vastaava näyttö pätevyy- destä
• Valmisbetonin valmistajalla tulee olla Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä tuo- tesertifikaatti tai muu vastaava näyttö pätevyydestä. Sertifikaatissa tulee olla lisämaininta "LIVI".
• Päällystöitä tekevällä ja murskeita toimittavalla yrityksellä tulee olla RALA:n toimintatapojen hyväksyntä tai muu vastaava näyttö pätevyydestä
• Työ- ja ympäristönsuojelulle asetetut vaatimukset on laatu- ja työsuunnitelmia laadittaessa otettava huomioon
Keskeiset muutokset malliasiakirjoihin
Kahden risteyssillan osalta tilaaja on sitoutunut tukimuurien kunnostukseen ja siltojen pintarakenteisiin liittyviin määriin, jotka sisällytetään sopimuksenmukaiseen urakkahin- taan. Määrien muuttuessa urakkahintaa muutetaan lisä- ja muutostöiden yksikköhinta- luettelon mukaisesti.
Urakkasopimuksen sakkotaulukkoon on lisätty seuraavat kohdat:
• Vt 1 sillan purkutyön liikennehaitan viivästyminen yli sallitun
• Liito-oravan pesäpuun vaurioittaminen
5. TUTKIMUSTULOKSET
5.1 Hankinnan valmistelu ja hankinta
5.1.1 Markkinavuoropuhelu
Markkinavuoropuhelu on hankinnan valmistelua ja sillä voidaan vaikuttaa hankinnan si- sältöön. Markkinavuoropuhelussa urakoitsijat voivat kommentoida tilaajan suunnittele- mia soveltuvuusvaatimuksia ja tarjouksen vähimmäisvaatimuksia.
Markkinakyselyssä tilaajan ja urakoitsijan välinen markkinavuoropuhelu ennen hankin- nan käynnistämistä koettiin erittäin tärkeäksi. Vastausten keskiarvo oli 4,47/5,00. Hyö- dylliseksi koettuja vuorovaikutusaiheita olivat hankinnan tausta, sisältö ja erityispiirteet, joista urakoitsijoita kiinnostivat erityisesti laajuus, aikataulu ja tilaajan tavoitetilat. Urakan hankintaan liittyen urakoitsijan kokivat erityisen tärkeäksi mahdollisuuden kommentoida urakkaan suunniteltuja referenssivaatimuksia. Lisäksi hankinnassa sisällössä urakoitsi- joita kiinnosti mahdolliset poikkeamat malliasiakirjoihin. Toteutusvaiheen osalta urakoit- sijoita kiinnosti erityisesti riskit ja niiden vaikutus teknisiin ratkaisuihin. Lisäksi hyödylli- siksi vuorovaikutusaiheiksi koettiin liikennejärjestelyt, lupa-asiat, läjitysalueet ja kulkurei- tit. Esiin nousivat myös tavoitteet ja mahdollisuudet hiilineutraaliin rakentamiseen. Ylei- sesti markkinavuoropuhelun koettiin selkeyttävän hankintaa, nopeuttavan tarjouslasken- taa ja helpottavan resursointia.
Haastateltavat projektipäälliköt olivat urakoitsijoiden kanssa samaa mieltä markkinavuo- ropuhelutilaisuuksien hyödyllisyydestä. Urakoitsijoilta on markkinavuoropuhelussa ky- sytty palautetta muun muassa toteutusaikaan, bonuksiin, aikaisemman vaiheen suunni- telma-aineistoon ja lisäsuunnittelun tarpeisiin sekä pohjatutkimuksiin. Urakoissa on näi- den perusteella muokattu hinnoittelua, aikataulua ja myös teetetty lisäsuunnittelua. Yh- den projektipäällikön ST-urakassa oli markkinainfossa käyty läpi malleja ja määrälasken- taa yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Malleista oli löytynyt puutteita ja määrälaskennasta virheitä, joiden perusteella tilaaja täsmensi tiesuunnitelma-aineistoa.
5.1.2 Xxxxxxxxxx tekeminen ja sisältö sekä hankintamenettelyt
Markkinakyselyn vastausten keskiarvo tarjousajan optimaaliselle pituudelle oli 3,2 kuu- kautta ST-urakan kilpailutuksessa. Laskenta-ajan riittävyyteen vaikuttavia asioita ovat urakan laajuus, monimuotoisuus ja lähtötietojen tarkkuus. Tarjousvaiheessa on otettava
huomioon riittävän aika tarjouspyyntöä täydentäville kysymyksille. Tarjousajan pituu- dessa tulee ottaa huomioon lomakaudet, jotka vaikuttavat merkittävästi tarjoajien resurs- seihin laskentavaiheessa. Laskenta-aikaa voidaan lyhentää markkinavuoropuhelun avulla. Vastaavasti alustavaa rakennussuunnitelmaa pyydettäessä tarjousaikaa olisi syytä pidentää. Urakoitsijoiden mukaan merkittävin aika tarjousajasta kuluu aliurakoinnin ja materiaalikaupan vuoropuhelussa.
Markkinakyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, pystyykö nykyisten tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella muodostamaan riittävän tarkan tarjoushinnan ilman riskejä. Vastausten kes- kiarvo kysymykseen oli 2,53/5,00. Urakoitsijoiden mukaan merkittävä riski ST-urakan lähtötiedoissa urakoitsijalle on maasto-olosuhteiden tulkinta, joissa tilaaja sitoutuu vain tutkimuspistekohtaisiin tuloksiin. Merkittäviä maastotekijöitä ovat kallion laatu, nykyisten väylien kunto ja läjitysalueiden riittävyys. Urakoitsijalle riskiä lisää materiaalien hintojen heilunta, jota indeksi ei kompensoi riittävästi. Urakan aikataulu koettiin joissain tapauk- sissa niin tiukaksi, että tarjoukseen on täytynyt hinnoitella viivästyssakkoja riskivarauk- sena. Vastaavasti laskenta-aika koettiin osassa hankinnoista riittämättömäksi, sillä ura- koitsijan laskentaa hankaloittaa tarjouspyyntöasiakirjojen suuri ja monimutkikas koko- naisuus. Lisäksi markkinakyselyssä esiin nousivat edellisen vaiheen suunnitelmien ja muiden lähtötietojen tarkkuus.
Markkinakyselyssä urakoitsijat toivat esille suoria kehitysehdotuksia liittyen nykyiseen tarjouspyyntöaineistoon. Urakoitsijat toivoivat, että digitaalinen aineisto kokonaisuudes- saan olisi käytettävissä jo tarjousvaiheessa. Kehitysehdotuksena tuotiin esille myös täy- dentävän pohjatutkimusohjelman toteuttaminen ennen hankinnan kilpailuttamista tai STk-urakassa kehitysvaiheen aikana.
Haastattelututkimuksessa selvisi, että tyypillinen tarjousaika ST-urakoissa on ollut noin kolme kuukautta. Lähes kaikissa haastateltujen projektipäälliköiden ST-urakoissa oli pi- detty tarjousvaiheessa kahdenvälisiä vuorovaikutustilaisuuksia tarjoajien kanssa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia. Alustavaa toiminta- ja laatusuunnitelmaa on pyy- detty lähes kaikissa haastateltujen projektipäälliköiden ST-urakoissa ja osassa myös alustavia rakennussuunnitelmia. Kokemukset alustavasta toiminta- ja laatusuunnitel- masta olivat haastattelututkimuksessa yleisesti hyvät, ja sitä käytettiin monesti myös tar- jousten vertailuperusteena. Alustavasta rakennussuunnitelmasta kokemukset olivat ris- tiriitaisemmat. Alustavan rakennussuunnitelman avulla ollaan saatu urakoissa myös merkittäviä kustannussäästöjä, mutta yleisesti niitä pidettiin projektipäälliköidenkin toi- mesta liian raskaina tarjouksen liitteeksi.
Haastattelututkimuksessa Väyläviraston projektipäälliköiltä kysyttiin, ovatko projektipääl- liköt käyttäneet pääsääntöisesti ST-urakoiden hankinnassa avointa vai rajoitettua me- nettelyä. Hankintamenettelyihin liittyen ei juurikaan tullut palautetta, vaan molemmille hankintamenettelyille nähtiin omat käyttökohteensa. Kumpaakaan hankintamenettelyä ei nähty toistaan parempana yleisesti ST-urakoiden hankkimisessa.
5.1.3 Laadun arviointi tarjouskilpailussa
Laatua voidaan arvioida ST-urakkakilpailutuksessa vähimmäisvaatimuksena tai tarjous- ten vertailuperusteena. Markkinakyselyssä laadun arvioiminen ST-urakkakilpailussa nähtiin pääosin tarkoituksenmukaisena. Kuvassa 11 on esitetty edellä mainitun kysy- myksen vastaushajonta.
ONKO LAATUA TARKOITUKSENMUKAISTA ARVIOIDA ST - URAKKAKILPAILUISSA? ( 1 = EI OLLENKAAN
TARKOITUKSENMUKAISTA, 5 = ERITTÄIN TARKOITUKSENMUKAISTA)
7
4
3
1
0
1 2 3 4 5
Kuva 11. Laadun arviointi ST-urakkakilpailussa
Markkinakyselyn vastaajista vain yksi on sitä mieltä, että laadun arviointi ST-urakkakil- pailussa ei ole ollenkaan tarkoituksenmukaista, kun taas loput 14 vastausta asettuvat välille 3-5. Vastausten keskiarvo oli 3,53/5,00. Laadun arviointia pidettiin tarkoituksen- mukaisena silloin, kun arviointimittaristo on tehty hyvin ja läpinäkyvästi, ja pisteiden las- kentakaava on selkeä. Laadun arviointia kritisoitiin sillä, että laatu tehdään rakentamalla eikä asiakirjoilla. Lisäksi laadun arviointi todellisuudessa on haastavaa.
Alustava rakennussuunnitelma tarjouksen laadun vertailuperusteena sai markkinaky- selyssä melko negatiivisen vastaanoton, vastausten keskiarvo 2,13/5,00. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että alustava rakennussuunnitelma ei sovellu tarjouksen ver- tailuperusteeksi. Yleisimpiä perusteluita ovat tuotevaatimusten rajoitteet. Urakoissa tulisi olla mahdollista esittää vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja, joista on tilaajalle mitattava
hyöty. Alustava rakennussuunnitelma ei myöskään välttämättä korreloi lopullisen raken- neratkaisun kanssa ja se saattaa rajoittaa myöhemmässä vaiheessa vaihtoehtoisten rat- kaisujen valintaa. Haastattelututkimuksessa alustavan rakennussuunnitelman toimivuu- teen laadun vertailuperusteena tuli samankaltaista palautetta kuin markkinakyselyssä. Alustavan rakennussuunnitelman sijasta tarjouksessa on myös pyydetty muutoksia tie- suunnitelmaan sekä vaihtoehtoisia ratkaisuja siltoihin ja pohjanvahvistuksiin. Erityisenä haasteena alustavan rakennussuunnitelmassa arvioinnissa on erilaisten teknisten rat- kaisujen pisteytys muuten, kuin hinnan osalta.
Alustava toiminta- ja laatusuunnitelma tarjouksen laadun vertailuperusteena sai markkinakyselyssä ristiriitaisen vastaanoton. Vastausten keskiarvo soveltuvuudelle oli 2,53/5,00 ja vastauksissa oli suuri hajonta. Arvioitavien osa-alueiden painottuessa han- kittavan urakan kannalta tärkeisiin asioihin, voidaan alustavan toiminta- ja laatusuunni- telman avulla saada hankkeelle aitoa lisäarvoa. Lisäarvoa tuottavina osa-alueina muun muassa pidettiin suunnittelun ohjausta, laadunvarmistusta, organisaatiokuvausta ja ai- kataulua. Haastateltavat projektipäälliköt olivat useimmissa ST-urakoissa pyytäneet tar- jouksen liitteenä alustavaa toiminta- ja laatusuunnitelmaa, ja usein se oli myös mukana laatuarvioinnissa. Alustavassa toiminta- ja laatusuunnitelmassa kuvatut asiat toimivat urakoitsijan lupauksina laadukkaasta toiminnasta, joten toteutuksen aikaisista laimin- lyönneistä voidaan huomauttaa urakoitsijaa laatusuunnitelman vastaisesta toiminnasta.
Avainhenkilöiden arviointi tarjouksen laadun vertailuperusteena sai markkinaky- selyssä myönteisimmän vastaanoton nykyisin käytössä olevista vertailuperusteista. Vas- tausten keskiarvo soveltuvuudelle oli 2,87/5,00. Yleisesti avainhenkilöiden arviointi koet- tiin soveltuvana laadun vertailuperusteena varsinkin haastavammissa urakoissa. Suu- rimpana ongelmana avainhenkilöiden arvioinnissa on se, että tarjouksessa esitetty hen- kilöstö ei välttämättä kokonaisuudessaan osallistu urakan toteutukseen. Avainhenkilöi- den arviointi rajoittaa nuorempien osaajien mahdollisuuksia kasvaa tehtävissä ja ural- laan. Ongelmana nähtiin myös se, että pitkä kokemus ei takaa hankkeen onnistumista ja vähemmän kokenut henkilö voi olla tehtävässään kokenutta henkilöä pätevämpi. Edellä mainituista syistä usea urakoitsija koki avainhenkilöiden arvioinnin olevan pa- rempi tarjouksen vähimmäisvaatimuksena eikä tarjousten vertailuun vaikuttavana teki- jänä. Haastateltavien projektipäälliköiden näkemyksen mukaan avainhenkilöiden arvi- ointi soveltuu hyvin ST-urakan vertailuperusteeksi. Avainhenkilöiden arviointi soveltuu erityisesti vaativampiin urakoihin, ja sen avulla voidaan lukita kokeneempaa henkilöstöä urakan toteutukseen.
Lupaukset, kuten liikennehaitan määrä ja turvallisuuslupaukset tarjouksen vertailupe- rusteena saivat markkinakyselyssä melko negatiivisen vastaanoton. Vastausten kes- kiarvo soveltuvuudelle oli 2,40/5,00. Vastaajien mukaan tarjousvaiheen lupaukset eivät korreloi urakan toteutuksen kanssa ja parempi tapa näiden toteuttamiseen olisi kannus- timien kautta. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että tilaajalla tulee olla tietty riittävän kor- kea minimitaso, joka koskee kaikkia tarjoajia. Toimivana lupauksena kyselyssä esitettiin liikennehaitan määrään liittyvää kaistavuokrausmenettelyä.
CASE-tehtävät tarjouksen vertailuperusteena saivat markkinakyselyssä melko negatii- visen vastaanoton. Vastausten keskiarvo oli 2,40/5,00. Useat urakoitsijat eivät olleet ai- kaisemmin törmännyt CASE-tehtävien arviointiin ST-urakoissa. CASE-tehtäville nähtiin paremmat käyttökohteet yhteistoiminnallissa urakkamuodoissa. CASE-tehtävät tulisi käytettäessä kohdistaa urakan todellisiin ongelmakohtiin. Haastattelututkimukseen osal- listuneilla projektipäälliköillä ei ollut aikaisempaa kokemusta CASE-tehtävistä.
Muita ST-urakkaan soveltuvia laadun vertailuperusteita markkinakyselyn mukaan olivat läpimenoaika ja lisäarvoa tuottavat tekniset ratkaisut. Esiin nousi myös hiilijalanjäljen mittaus ja sen minimointi sekä alan uudet käytännöt ja innovaatiot. Haastattelututkimuk- sessa esiin nousseita mahdollisia laadun vertailuperusteita olivat työnaikaisten vesien hallinta sekä läpimenoaika/liikennehaitta.
Laatu toimi tarjousten vertailuperusteena kahdessa case-urakassa. Molemmissa ura- koissa hinnan painoarvo oli 80 prosenttia ja laadun painoarvo oli 20 prosenttia. Case- urakoissa laadun vertailuperusteina oli käytetty alustavaa toiminta- ja laatusuunnitelmaa sekä avainhenkilöiden arviointia. Turun kehätien urakassa voittaneen hintasija oli 1. ja laatusija oli 1. Lahden eteläisen kehätien urakassa voittajan hintasija oli 2. ja laatusija 2. Molemmissa urakoissa laatupisteillä oli merkitystä tarjoajan valintaan, sillä valittujen ura- koitsijoiden laatusijat olivat molemmilla voittaneilla tarjoajilla hyvät. Tilaajan kannalta op- timaalisessa tilanteessa voittaneen tarjoajan hinta- ja laatusijat ovat parhaat, kuten Tu- run kehätien urakassa, jolloin tilaaja saa halvimmalla myös ennakolta laadukkaimman toteutuksen. Kahden edellä mainitun urakan lisäksi yhdessä case-urakassa laatu arvioi- tiin tarjouksen vähimmäisvaatimuksena, mutta sitä ei käytetty tarjousten vertailussa.
5.1.4 Soveltuvuusvaatimukset ja vähimmäisvaatimukset
Markkinakyselyssä vastaajilta kysyttiin, millaisia vähimmäisvaatimuksia olisi tarkoituk- senmukaista asettaa urakkasopimukseen ST-urakassa. Yleisesti vastaajat olivat sitä mieltä, että vähimmäisvaatimukset tulee asettaa urakkakohtaisesti hankkeen ominais- piirteet, kuten laajuus ja vaativuus huomioiden. Markkinakyselyssä esiin nousi erityisesti
vähimmäisvaatimukset koskien organisaation sekä henkilöstön osaamista ja pätevyyttä, jotka varmistetaan muun muassa kohdennetuilla yritys- ja henkilöreferensseillä sekä riit- tävällä koulutustasolla. Vähimmäisvaatimuksissa tulisi vastaajien mukaan huomioida myös polku markkinoille pyrkiville yrityksille priorisoimalla henkilöreferenssejä. Lisäksi henkilöiden kasvu tehtäviin tulisi mahdollistaa riittävillä, mutta tarkoituksenmukaisilla vaatimuksilla.
Case-tutkimuksessa tutkittiin urakoihin asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ja vähimmäis- vaatimuksia. Kaikki neljä case-urakkaa olivat suuria tieurakoita, joita pystyy toteutta- maan rajallinen joukko yrityksiä. Case-urakoissa vaatimusten määrä ja vaativuustaso vaihtelivat, mutta tarjouksia saatiin kaikissa urakoissa 3-4 kappaletta. Case-tutkimuksen tulosten perusteella urakoihin asetetut soveltuvuusvaatimukset ja tarjouksen vähimmäis- vaatimukset ovat olleet tarkoituksenmukaisia, sillä kaikissa case-urakoissa syntyi Väylä- viraston määrittämien kriteerien mukaisesti kilpailua ja kilpailu oli toimivaa. Tarjouksien optimaalisena määränä voidaan pitää urakoissa esiintynyttä tarjousmäärää, sillä vaikka lisätarjoukset parantaisivat kilpailua, tarjouksen tekeminen aiheuttaa merkittäviä kustan- nuksia sekä kuormittaa urakoitsijoita ja suunnittelutoimistoja sekä tilaajaa.
Case-urakoissa tarjoajien pätevyydelle asetettiin vaatimuksia myös sopimuskaudelle, joilla pyrittiin varmistamaan toteutuksen laatu. Urakoissa sopimuskaudelle asetettavat pätevyysvaatimukset olivat hyvin samankaltaiset. Sopimuskauden pätevyysvaatimuk- silla pyritään myös keventämään tarjouksen tekemistä, sillä vaatimusten täyttymistä ei tarvitse todentaa tarjouksessa.
5.2 Sopimusehdot
5.2.1 Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet
Urakoitsijan suoritusvelvollisuus
Markkinakyselyssä kysyttiin, onko urakoitsijan suoritusvelvollisuus ja urakkaan sisältyvät tehtävät kuvattu yksiselitteisesti. Urakoitsijoiden vastausten keskiarvo kysymykseen oli 3,27/5,00. Urakoitsijoiden mukaan suoritusvelvollisuudessa ja urakkaan sisältyvissä teh- tävissä on paljon urakkakohtaista vaihtelua ja usein ristiriitoja laajan tarjouspyyntöaineis- ton vuoksi. Yhdessä vastauksessa erityisen positiivista palautetta sai "rakennettavat tiet ja rakenteet" liite, jossa urakkarajat on kuvattu selkeästi eriteltynä.
Rakennussuunnittelu
Urakoitsijoilta kysyttiin palautetta rakennussuunnittelun tehtävien ja vastuiden yksiselit- teisyyteen. Vastausten keskiarvo kysymykselle oli 3,27/5,00. Palautetta rakennussuun- nittelun osalta tuli erityisesti tietomallintamiseen liittyen. Nykyisellään mallintamisen vaa- timukset ovat liikaa riippuvaisia tilaajan henkilöiden osaamisesta ja näkemyksistä. Mal- lintamiseen liittyvät vaatimukset tulisi osata kuvata paremmin, jotta sillä voidaan tuottaa aitoa lisäarvoa hankkeelle ja omaisuudenhallinnalle.
Haastattelututkimuksessa projektipäälliköiltä kysyttiin, onko urakoissa ollut toistuvasti sellaisia urakoitsijoiden tehtäviä, joiden hoitaminen on ollut puutteellista. Yksi haastatel- tava mainitsi, että luovutettavan rakennussuunnitelman ja mallinnuksen laatu on ollut toistuvasti puutteellista ST-urakoissa.
Suunnittelun ohjaus
Markkinakyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, onko suunnittelun ohjaukseen sisältyvät teh- tävät ja vastuut kuvattu yksiselitteisesti. Vastausten keskiarvo kysymykselle oli 2,87/5,00. Urakoitsijoiden mukaan suunnittelun ohjaus ja siihen liittyvät velvoitteet on kuvattu heikosti malliasiakirjoissa. Tilaajan ja urakoitsijan välillä on usein hyvin erilainen näkemys suunnittelun ohjauksen vastuuhenkilön roolista. Yleisesti suunnittelun ohjaus käsitteenä koettiin markkinakyselyssä epäselväksi.
Haastattelututkimuksessa projektipäälliköt olivat urakoitsijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että suunnittelun ohjauksen kuvaus malliasiakirjoissa on heikko. Yksi haastateltava oli myös sitä mieltä, että aina ei ole edes selvää kuka suunnittelun ohjauksesta vastaa. Xxxxxxx urakoissa suunnittelun ohjauksesta vastaava henkilö on tullut nimetä urakoitsi- jan tarjouksessa. Suunnittelun ohjauksen puutteellisista vaatimuksista johtuen suunnit- telun ohjauksen taso on paljolti riippuvainen suunnittelun ohjaukseen valitusta henki- löstä.
5.2.2 Riskien- ja vastuunjako
Keskeisiksi riskien- ja vastuunjaon osa-alueiksi haastattelututkimuksessa ja markkinaky- selyssä tunnistettiin urakan lähtötiedot sekä johto- ja laitesiirrot. Haastattelututkimuk- sessa ja markkinakyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin miltä osin nykyistä Väyläviraston ST- urakoiden urakkaohjelmamallin riskien- ja vastuunjakoa tulisi päivittää.
Lähtötiedot
Markkinakyselyn vastaajat olivat sitä mieltä, että tilaajan tulisi vastata lähtötiedoista ja niihin liittyvistä tulkinnoista. Kyselyssä esiin nousi erityisesti urakoitsijan vastuu pohjatut- kimustulosten tulkinnasta tutkimuspisteiden välillä. Vastaajien mukaan urakoitsijat voivat ainoastaan interpoloida pohjatutkimuspisteiden väliset maaperätiedot ja toivoa, että ne pitävät paikkansa. Kehitysehdotukseksi pohjatutkimusten tulkintaan ehdotettiin tilaajaa sitovia maaperä- ja kalliotietoja sekä riskin siirtämistä tilaajan suuntaan. Viranomaisten vaatimukset ja lupien hakeminen tulisivat olla tilaajan riskejä. Tilaajan tulisi myös varmis- taa tie-/ratasuunnitelman pohjanvahvistusten ja haltuunoton riittävyys. Urakoitsijoiden mukaan tilaajan kantamalla enemmän riskejä tarjoushalukkuus kasvaa ja tarjousten hin- nat alenevat.
Haastattelututkimuksessa ilmeni, että aikaisemmin on ollut käytössä menettelytapa, jossa tilaaja sitoutuu tiesuunnitelman maaperämalliin tietyillä urakkasopimuksessa mää- ritetyillä toleransseilla. Haastateltava projektipäällikkö koki tämän mallin toimivaksi. Ky- seisellä mallilla tutkimuspisteiden väliset maaperä- ja kalliotietoihin liittyvät riskit ja vas- tuut on selkeästi määritelty. Kahdessa case-urakassa oli käytetty vastaavaa menettely- tapaa.
Case-urakoiden lisä- ja muutostyötarkastelusta selvisi, että lähtötiedot ovat kolmanneksi eniten lisä- ja muutostöitä aiheuttava kategoria. Merkittävä osuus lähtötietoihin liittyvistä lisä- ja muutostöistä johtui puutteista/virheistä tiesuunnitelmassa. Yhdessä urakassa jopa yli puolet urakan lisä- ja muutostöistä johtui tiesuunnitelman puutteellisuudesta.
Johto- ja laitesiirrot
Markkinakyselyssä urakoitsijat ottivat kantaa erityisesti nykyiseen johto- ja laitesiirtoja koskevaan vastuunjakoon. Vastaajien mukaan johto- ja laitesiirrot ovat merkittävä aika- tauluriski urakoitsijalle, joihin urakoitsijalla ei kuitenkaan ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa omalla toiminnallaan. Urakoitsijan mukaan johto- ja laitesiirrot tulisivat olla ti- laajan vastuulla.
Haastateltujen projektipäälliköiden mukaan johto- ja laitesiirtovastuuta tulisi tarkentaa nykyisiin malliasiakirjoihin. Urakoitsijan ohjaus kustannustehokkaisiin ratkaisuihin ei yleensä onnistu ilman tilaajan puuttumista toimintaan, sillä urakoitsija pyrkii yleensä te- kemään johto- ja laitesiirrot itselleen helpoimmalla tavalla. Haastateltavien mielestä johto- ja laitesiirtovastuuta ei tulisi siirtää nykyistä enempää tilaajan suuntaan. Johto- ja laitesiirtoihin liittyvät turvallisuusvelvoitteet koettiin nykyisissä malliasiakirjoissa puutteel- lisiksi.
Case-tutkimuksessa selvisi, että kolmansien osapuolten aiheuttamat lisä- ja muutostyöt ovat toiseksi suurin lisä- ja muutostöitä aiheuttava kategoria. Kolmansien osapuolten ai- heuttamista lisä- ja muutostöitä valtaosa liittyi johto- ja laitesiirtoihin. Johto- ja laitesiir- roista aiheutuu kustannuksia myös tilaajalle, mutta merkittävä osa kustannuksista jää operaattoreille. Lisä- ja muutostöiden osuus johto- ja laitesiirtojen kustannuksista ei ole kuitenkaan erityisen merkittävä.
5.2.3 Kannustejärjestelmä
Turvallisuuslupauksen (MVR) soveltuminen ST-urakan kannustimeksi sai markkinaky- selyssä keskiarvoksi 3,20/5,00. Yleisesti MVR-mittaus kannustimena sai positiivista pa- lautetta urakoitsijoilta, sillä turvallisuus on yhteinen ja tärkeä asia sekä urakoitsijalle että tilaajalle. Markkinakyselyssä kritisoitiin MVR-mittauksen objektiivisuutta, sillä tulos voi vaihdella mittaajasta riippuen. Urakoitsijoiden mukaan tapaturmataajuus sopisi parem- min kannustimeksi, sillä sen mittaaminen on selkeämpää ja tavoitetaso tulee aina olla nolla tapaturmaa.
Haastattelututkimuksessa esiin nousi useaan otteeseen turvallisuuslupauksessa ylei- sesti käytetyn MVR-tason heikko soveltuvuus kannustimeksi. MVR-tulosta pidettiin tur- hanpäiväisenä, sillä tulos on mittaajasta riippuvainen ja manipuloitavissa. Lisäksi tilaajan ja urakoitsijaorganisaatioiden turvallisuustavoitteet ovat jo valmiiksi hyvin korkealla, jol- loin kannustin tulisi asettaa tätäkin korkeammalle. Myös haastateltavat olivat urakoitsi- joiden kanssa samaa mieltä siitä, että tapaturmataajuus/tapaturmaton kuukausi voisi so- pia MVR-mittausta paremmin urakan kannustimeksi. Vastavuoroisesti tapaturmien mit- taaminen kannustimena voi joissain tapauksissa johtaa tapaturmien piilotteluun, joka ei ole kummankaan osapuolen intressien mukaista. Toisaalta tapaturmien mittaamisessa katsotaan menneisyyteen ja MVR-mittauksessa vaikutetaan tulevaan, joten tapaturma- taajuus ei poissulje tarvetta MVR-mittaukselle.
Asiakastyytyväisyys (julkisuuskuvamittaus) sai markkinakyselyssä urakoitsijoilta kri- tiikkiä. Vastausten keskiarvo asiakastyytyväisyyden soveltumisesta ST-urakan kannus- timeksi oli 2,33/5,00. Erityisesti kyselyssä kritisoitiin sitä, että urakoitsijalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa mediaosumien laatuun. Kritiikin kohteena oli myös julkisuusku- vamittauksen haastavuus ja objektiivisuus. Lisäksi hankkeilla voi olla vastustusta ura- koitsijasta johtumattomista syistä.
Myös haastattelututkimuksessa valtaosa haastateltavista piti asiakastyytyväisyyden ar- vioinnissa käytettyä julkisuuskuvamittausta haasteellisena, sillä urakoitsijan vaikutus- mahdollisuudet ovat rajalliset. On myös mahdollista, että samalla alueella työskentelee
useita pääurakoitsijoita, jolloin mediaosumat saattavat sekoittua eri pääurakoiden välillä. Asiakastyytyväisyyttä kuitenkin mitataan Väylävirastossa osassa hankkeista joka ta- pauksessa, jonka takia se on säilynyt urakkasopimuksessa kannustinvaihtoehtona.
Liikennehaitan määrän soveltuminen ST-urakan kannustimeksi sai markkinakyselyssä kysytyistä kannustimista positiivisimman vastaanoton urakoitsijoilta. Markkinakyselyssä urakoitsijalta tiedusteltiin, voisiko aikaisemminkin kannustimena käytetty liikennehaitan määrä soveltua ST-urakkasopimusmalliin lisättäväksi kannustimeksi. Vastausten kes- kiarvo liikennehaitan määrän soveltumiselle oli 3,40/5,00. Liikennehaitan määrää pidet- tiin soveltuvana, koska minimoitu liikennehaitta on molempien osapuolten etu. Kyselyssä kritiikki kohdistui pääosin kannustimen mitattavuuteen ja siihen, että liikennehaittaa saa- tettaisiin yrittää vähentää turvallisuuden kustannuksella.
Myös haastattelututkimuksessa liikennehaitan määrä todettiin soveltuvaksi kannusti- meksi ST-urakoihin, sillä pieni liikennehaitta on tilaajan etujen mukaista. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että liikennehaitta kannustimena voi johtaa riskinottoon turvallisuus- asioissa. Tämä saattaa ilmetä muun muassa liian suurina nopeusrajoituksina tai puut- teellisina liikennejärjestelyinä.
Nykyisten kannustimien lisäksi markkinakyselyssä urakoitsijoilta tiedusteltiin mahdollisia vaihtoehtoisia kannustimia. Urakoitsijoiden esille nostamat kannusvaihtoehdot liittyivät ympäristöön, läpimenoaikaan, laadun parantamiseen minimitasosta, turvallisuuteen, tie- dottamiseen ja liikenteen sujuvuuteen.
Haastattelututkimuksessa esiin nousseita vaihtoehtoisia ympäristöön liittyviä kannusti- mia olivat uusiomateriaalien käyttö ja kierrättäminen, vähäpäästöiset koneet sekä muut ympäristöarvoihin liittyvät vaihtoehdot, kuten urakan ympäristövaikutuksen mittaaminen. Lisäksi vaihtoehtoisiksi kannustimiksi esitettiin tietomallin hyödyntämistä, tapaturmataa- juutta/tapaturmatonta kuukautta, läpimenoaikaa, laatua sekä yksittäisten sanktioiden muuttamista kannustimiksi.
Case-urakoissa ainoastaan yhdessä urakassa oli käytetty urakkasopimusmallin mukai- sia kannustimia. Yhdessä urakassa kannustimia ei ollut asetettu lainkaan. Kahdessa urakassa kannustimia oli asetettu tapaturmataajuudelle, tietomallin hyödyntämiselle, ym- päristöasioiden huomioimiselle sekä osapuolten välisen yhteistyön toimivuudelle.
5.2.4 Sakot ja sanktiot
Haastattelututkimuksessa Väyläviraston projektipäälliköiltä tiedusteltiin urakkasopimuk- sen mukaisen sakkotaulukon tarkoituksenmukaisuutta ja kattavuutta. Yleisesti sakkotau- lukon mukaisia summia pidettiin liian matalina niiden kohdistuessa pääurakoitsijalle. Sakkojen kohdistuessa pääurakoitsijan kautta aliurakoitsijoille, pidettiin sakkoja usein taas kohtuuttomina, sillä se saattaa vastata aliurakoitsijan kuukauden katetta. Yksittäi- sessä haastattelussa haastateltava oli sitä mieltä, että sakot painottuvat liian paljon tur- vallisuuteen, sillä tilaajan ja urakoitsijaorganisaatioiden turvallisuustavoitteet ovat jo val- miiksi hyvin korkealla.
Haastattelututkimuksessa esiin nousi useita malliasiakirjan sakkotaulukkoon mahdolli- sesti lisättäviä sakotettavia pykäliä:
• Avainhenkilön osallistumisprosentti urakan toteutukseen alittaa tarjotun
• Tarjouksessa nimetyn avainhenkilön vaihtaminen ilman tilaajan hyväksyntää
• Maastossa tehty töitä ilman hyväksyttyä rakennussuunnitelmaa
• Yhteisistä tietovarastoista ei löydy suunnitelmamallia toteutettavasta raken- teesta
• Tarjouksen tai alustavan toiminta- ja laatusuunnitelman vastainen toiminta
• Muu urakkasopimuksen vastainen toiminta
• Ympäristölupien ehtojen vastainen toiminta
• Rakennussuunnittelun laadunvarmistukseen tai itselleluovutukseen liittyvät puutteet ja laiminlyönnit
Lisäksi yksi haastateltava toivoi sakkoja kohdennettuihin toteutuksen aikaisiin prosessei- hin. Edellä mainittujen kohtien lisäksi case-urakoiden urakkasopimuksissa oli lisätty seu- raavia kohtia, joita on mahdollista käyttää muissakin ST-urakoissa:
• Siltakohteiden betonointi ilman tilaajan antamaa kirjallista lupaa
• Laadunvarmistuksen laiminlyönti
• Yhteydenpito suoraan tilaajan asiantuntijaan tai suunnittelijaan ilman tilaajan suostumusta
• Tarjouslomakkeella sitovana ilmoitetun aliurakoitsijan/materiaalitoimittajan vaihtaminen urakoitsijan toimesta
• Avainhenkilön vaihtaminen urakoitsijan toimesta henkilöön, joka ei täytä so- veltuvuuden vähimmäisvaatimusta
Lisäksi case-urakoissa oli käytetty urakkakohtaisia sakkoja, joita ei kannatta eritellä urak- kasopimusmalliin.
5.2.5 Lisä- ja muutostyöt sekä niiden hinnoittelu
Markkinakyselyssä kysyttiin nykyisten Väylävirastolla käytössä olevien muutosten hin- noitteluperusteiden soveltuvuutta ST-urakoihin. Alla on esitetty nykyisin käytössä olevat muutosten hinnoitteluperusteet, joista kaksi ensimmäistä ovat keskenään vaihtoehtoisia ja kaksi viimeistä ovat käytössä, vaikka urakassa olisikin käytössä yksikköhinnasto. Ny- kyisin käytössä olevat muutosten hinnoitteluperusteet ovat:
• Tilaajan laatima urakkakohtainen yksikköhinnasto, johon tarjoajat voivat ottaa kantaa ja esittää tarkennuksia tarjousvaiheessa
• Urakoitsijan tarjouksessa laatima muutostyöhinnasto (joko määrillä painotet- tuna tai ilman)
• Hinnoista sopiminen tapauskohtaisesti ilman ennakkoon sovittuja yksikköhin- toja
• Omakustannushinta
Tilaajan laatima urakkakohtainen yksikköhinnasto sai vaihtoehdoista heikoimman vastaanoton urakoitsijoilta. Vastaajista 9/15 oli sitä mieltä, että vaihtoehto ei sovellu lain- kaan ST-urakan muutosten hinnoitteluperusteeksi ja vastausten keskiarvo oli 2,07/5,00. Urakoitsijoiden mukaan menettely rajoittaa urakoitsijoita turhaan ja urakoitsijoiden tulisi saada hinnoitella itse tarjoamansa työ. Menettely saattaa johtaa tilanteeseen, jossa muu- tostöiden tekeminen ei ole urakoitsijan kannalta järkevää. Yksikköhintaluetteloa pidettiin lähinnä tarjoushinnan alentamisen mekanismina, vaikka joidenkin suoritteiden hintapoli- tiikkaa voikin olla tarkoituksenmukaista lukita tarjousvaiheessa.
Urakoitsijan tarjoukseensa laatima muutostyöhinnasto sai markkinakyselyssä neut- raalin vastaanoton. Vastausten keskiarvo muutostyöhinnaston soveltuvuudelle oli 3,00/5,00. Menettelyä pidettiin yleisesti melko hyvänä ja toimivana. Määräluettelon pai- noarvo tulisi pitää menettelyssä pienenä, jotta tarjousten hinnoittelussa vältytään yksik- köhinnoilla "pelaamiselta", joka voi vaikuttaa tarjousten vertailuun. Urakoitsijoiden näke- myksen mukaan menettelyllä ei saada edullisinta toteutusta, sillä muutostyöhinnastoa ei välttämättä käytetä tai hinnoiteltuja muutostöitä ei ole.
Hinnoista sopiminen tapauskohtaisesti ilman ennakkoon sovittuja yksikköhintoja sai markkinakyselyssä parhaan vastaanoton. Menettelyä pidettiin vaihtoehdoista par- haana vaihtoehtona ja sen vastausten keskiarvo soveltuvuudelle oli 4,13/5,00. Xxxxxxx- ten mukaan menettely perustuu muutostyön todelliseen luonteeseen eikä se vaikuta ura- koitsijan valintaan. Hinnoitteluperuste vaatii kuitenkin tilaajalta hinnoittelutietämystä, jotta päästään lähelle markkinahintaa.
Omakustannushinta sai markkinakyselyssä vaihtoehdoista ristiriitaisimman vastaan- oton. Vastausten keskiarvo omakustannushinnan soveltuvuudelle oli 3,07/5,00 ja vas- tausten hajonta oli suurta. Urakoitsijat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että yleiskustannus- lisä tulisi nostaa 6 prosentista YSE 1998:n mukaiseen 12 prosenttiin kaikissa lisä- ja muutostöissä, sillä se on nykyisellään tappiollista toimintaa palveluntuottajille. Toisaalta omakustannushinnassa on läpinäkyvyyshyöty molemmille osapuolille, sillä urakoitsija esittää tilaajalle toteutuneet kustannuksensa.
Case-urakoiden perusteella merkittävin lisä- ja muutostöitä aiheuttava kategoria on tek- nisen ratkaisun muutostarve. Teknisen ratkaisun muutostarve liittyy usein urakan lähtö- tiedoissa määritetyn laadun parantamiseen. Sinällään laadun parantaminen on positiivi- nen lisä- ja muutostyöperuste, sillä siihen liittyy yleensä kustannussäästöt pitkällä aika- välillä. Toiseksi merkittävin lisä- ja muutostöitä aiheuttava kategoria oli kolmansien osa- puolten aiheuttamat lisä- ja muutostyöt, jotka liittyivät yleensä johto- ja laitesiirtoihin tai kunnan/kaupungin toiveisiin rakennusratkaisuista. Kolmansien osapuolten aiheuttamien lisä- ja muutostöiden kustannukset ovat kuitenkin usein jaettavissa eri osapuolille.
5.2.6 Laatu- ja luovutusaineisto
Laatuvastuurakentaminen ja laadun osoitus
Markkinakyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, ovatko laatu- ja luovutusaineistoa koskevat vaatimukset selkeät. Ainoastaan 3/15 vastaajasta koki nykyiset vaatimukset täysin sel- keiksi. Urakoitsijoiden mukaan laatu- ja luovutusaineistoa koskevat vaatimukset vaihte- levat suuresti urakoiden välillä. Markkinakyselyssä ilmenneitä selkeitä kehityskohteita olivat laatuun liittyvän toimintamallin kuvaaminen sekä luovutusaineiston formaatin esit- täminen. Lisäksi kehitettävää urakoitsijat löysivät yleisesti mallipohjaisen laadunvarmis- tuksen ja toteumamallin vaatimuksista.
Haastattelututkimuksessa Väyläviraston projektipäälliköt kokivat, että urakoitsijan tuotta- man laatuaineiston ajantasaisuus vaihtelee suuresti urakoiden välillä. Kuitenkin esille
nousi, että tietomallipohjaisuus ja koneohjaus ovat merkittävästi parantaneet laatuaineis- ton reaaliaikaisuutta.
Yksi haastateltava oli saanut hyviä kokemuksia laadun ajantasaisuuteen liittyen järjestä- mällä urakan alussa laadun "kick-offeja", joissa laadunosoitusta kehitetään yhdessä ura- koitsijan kanssa. Käsiteltäviä aihekokonaisuuksia tilaisuuksissa oli mallinnuksen vaati- mukset, siltojen betonit, päällysteet, materiaalihyväksyntä ja laadunosoitus sekä suun- nittelun dokumentointi. Yleisimpänä vaikutuskeinona laatuaineiston ajantasaisuuteen haastateltavat käyttivät maksuerätaulukkoa, jolloin urakoitsijalle maksetaan tehdystä työstä vasta kun vaadittava laatuaineisto löytyy sovitusta sijainnista.
Poikkeamien tunnistamisessa ja poikkeamaraportoinnissa haastateltavat projektipäälli- köt kokivat usein puutteita. Urakoitsijoiden tulisi tunnistaa, että poikkeamaraportti on myös urakoitsijan toimintaa tukeva työkalu.
Laaturaportoinnin puutteet liittyivät haastateltavien projektipäälliköiden mukaan usein sii- hen, että urakoitsijat eivät ole sisäistäneet tuotevaatimuksia tai yleisiä laatuvaatimuksia. Välillä syynä saattoi olla myös se, että suunnittelija ei ole määritellyt työselostuksessa mitattavia muuttujia, vaan ne on otettu suoraan InfraRYL:istä, jossa vaatimukset ovat tuotevaatimuksista poikkeavat. Monesti syynä laaturaportoinnin puutteellisuuteen oli yk- sikertaisesti se, että mittaustuloksia ei ollut raportoitu tilaajalle.
Haastattelututkimuksessa esiin nousseita suoria kehityskohteita laatuvastuurakentami- seen ja laadunosoitukseen liittyen olivat työnaikaisen laadunosoituksen sekä kunnossa- pitoa ja omaisuudenhallintaa palvelevan aineiston toisistaan erottaminen sekä koneoh- jauksen tarkkeiden hyödyntäminen.
Itselleluovutus
Haastateltujen projektipäälliköiden mukaan suurimmat puutteet urakoitsijoiden itselle- luovutuksessa liittyivät siihen, että ei havaita virheitä, ei korjata havaittuja virheitä tai it- selleluovutus tehdään työmaan sijaan työmaatoimistossa. Urakoitsijat odottavat usein liikaa, että tilaaja toimittaa puutelistan tai tilaajan havainnot. Haastateltavien mukaan laa- dunosoituksen prosessi olisi hyvä kuvata tarkemmin malliasiakirjoissa. Kahdessa haas- tattelussa oli koettu toimivaksi itselleluovutus, jossa urakoitsija itselleluovuttaa työvai- heita niin sanotusti "portaittain" eli itselleluovutus tehdään työvaiheen valmistuessa eikä siihen palata enää varsinaisessa itselleluovutuksessa. Suoria kehityskohteita malliasia- kirjoihin itselleluovutukseen liittyen olivat tekstikirjaukset urakkaohjelmaan prosessin ajankohdasta ja vaatimuksista sekä mahdollinen itselleluovutuksen hyväksyttäminen ti- laajalla ennen vastaanottotarkastuspyyntöä.
Mallinnetun tiedon hyödyntäminen laatudokumentoinnissa
Markkinakyselyssä urakoitsijat olivat pääasiassa sitä mieltä, että lähes kaikki "perintei- nen" laatu- ja luovutusaineisto voitaisiin korvata tietomallipohjaisella materiaalilla. Vas- taajat olivat sitä mieltä, että vaatimukset tulisi asettaa niin, että samoista asioista ei tuo- tettaisi sekä ”perinteistä” että tietomallipohjaista aineistoa. Urakoitsijoiden mukaan aino- astaan välttämättömät, kuten materiaalidokumentit tulisi toimittaa asiakirjaformaatissa.
Väyläviraston projektipäälliköiden mukaan tietomallipohjainen rakentaminen ja laa- dunosoitus tekee tarpeettomaksi osan InfraRYL:in mukaisesta mittaustiheydestä. Xxxx- teltavien mielestä seuraavat "perinteiset" laatu- ja luovutusaineistoa koskevat dokumen- tit voitaisiin toimittaa tietomallipohjaisena:
• Materiaalien laatu- ja ominaisuustiedot
• Maapuolen tiedot, kuten kantavuus-, tarke- ja tiiveysmittaukset sekä valokuvat
• Mittaukset varusteista ja laitteista
6. JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Yhteenveto tutkimustuloksista
Xxxxxxxxx valmistelulla on tärkeä osa urakoitsijan valintaan, urakan toteutukseen ja lop- putuotteeseen liittyen. Hankinnan valmistelussa sekä tilaaja että urakoitsijat kokivat markkinoiden tiedottamisen ja kuulemisen tärkeäksi. Markkinavuoropuhelu on olennai- nen osa tilaajan hankinnan läpinäkyvyyttä, ja sen avulla urakoitsijat pystyvät valmistau- tumaan paremmin tulevaan hankintaan. Markkinavuoropuhelun avulla voidaan kehittää urakan sisältöä ja vaatimuksia sekä sen koettiin selkeyttävän hankintaa, nopeuttavan tarjouslaskentaa ja helpottavan resursointia.
ST-urakan hankinnassa keskeisessä osassa on pätevän ja laadukkaan urakoitsijan hankkiminen, sillä urakoitsijan vastuulla on rakentamisen lisäksi rakennussuunnittelu. Laadukkaan urakoitsijan hankinta voidaan varmistaa tarjoajille asetetuilla soveltuvuus- vaatimuksilla, tarjouksen vähimmäisvaatimuksilla sekä urakoitsijan pätevyysvaatimuk- silla. Tutkimuksen tulosten perusteella edellä mainitut vaatimukset ovat olleet tarkoituk- senmukaisia, sillä suuriin tieurakoihin on saatu pääosin kireää ja toimivaa kilpailua.
Vaatimusten lisäksi laadukkaan urakoitsijan valintaan voidaan vaikuttaa tarjousten laa- dun vertailuperusteilla, jolloin voittanut tarjoaja valitaan parhaan hinta-laatusuhteen avulla. Tyypillisesti laatuvertailun osa-alueina käytettiin toiminta- ja laatusuunnitelman sekä avainhenkilöiden kokemuksen arviointia, jotka koettiin oikein rakennettuina toimi- viksi myös urakoitsijoiden puolelta. Laadun arviointi toimii myös työkaluna tarjoajien ko- keneempien avainhenkilöiden kiinnittämiseen sekä urakan laadukkaan toteutuksen en- nakkosuunnitteluun.
Urakoitsijalle urakkasopimuksen mukaan kuuluvista tehtävistä erityisesti suunnittelun ohjaus koettiin sekä tilaajan että urakoitsijoiden näkemysten mukaan puutteelliseksi ny- kyisissä ST-malliasiakirjoissa. Malliasiakirjoihin tulisi kuvata tarkemmin suunnittelun oh- jaus ja sen velvoitteet sekä suunnittelun ohjaajan tehtävänkuva, rooli ja tavoitteet. ST- urakoissa tarkoituksenmukaista olisi varmasti myös vaatia suunnittelun ohjaamisesta vastaava henkilö nimettäväksi tarjouksen vähimmäisvaatimuksena ja täten varmistaa henkilön pätevyys tehtävään.
Tilaajan ja urakoitsijan välisessä riskien- ja vastuunjaossa keskeisiksi osa-alueiksi tun- nistettiin urakan lähtötiedot sekä johto- ja laitesiirrot. Urakan lähtötiedoista keskeisim- pänä nousi esiin tilaajan ja urakoitsijan välinen vastuu pohjatutkimuksista. Nykyiseen
malliin, jossa tilaaja vastaa ainoastaan tutkimuspistekohtaisista tuloksista löydettiin vaih- toehtoinen malli, jossa tilaaja sitoutuu tiesuunnitelman maaperämalliin tietyllä tolerans- silla. Tässä mallissa riski jakautuu tasaisemmin osapuolten välillä ja vastuurajat on sel- keästi määritelty. Vaihtoehtoista mallia käyttämällä urakoitsijat tietävät riskinsä parem- min, jonka uskoisi vaikuttavan myös tarjoushalukkuuteen ja tarjousten riskivarauksiin. Johto- ja laitesiirroissa nykyinen vastuunjako sai eriävät mielipiteet tilaajan ja urakoitsi- joiden välillä. Urakoitsijan haluaisivat siirtää vastuun johto- ja laitesiirroista tilaajalle, kun taas tilaajan mielestä vastuuta ei ainakaan tulisi siirtää nykyistä enempää tilaajan suun- taan. Case-urakoista selvisi, että johto- ja laitesiirrot aiheuttavat merkittävästi lisä- ja muutostöitä ST-urakoissa, mikä tarkoittaa, että tilaajan vastuu johto- ja laitesiirroista on suuri nykyisellään. Vastuu- ja riskiasioissa on ymmärrettävää, että osapuolet haluaisivat siirtää vastuuta toiselle, ja täten vähentää omaa työtaakkaa ja kustannusriskiä. Tarjous- hinnat olisivat varmasti alhaisempia, jos urakoitsijan merkittävät riskit siirrettäisiin tilaa- jalle, mutta tällöin tilaajan tulisi tehdä entistä suurempi riskivaraus lisä- ja muutostöille. Varmaa on kuitenkin se, että ST-urakan vastuunjaosta riippumatta lopulta kaiken mak- saa tilaaja, joko urakkahinnan riskivarauksena tai lisä- ja muutostöinä. Yleisesti ohje- nuorana voisi kuitenkin ajatella, että riskin tulisi kantaa se osapuoli, kumpi siihen pystyy enemmän vaikuttamaan.
Urakkasopimuksen nykyiset kannustinvaihtoehtokirjaukset turvallisuuslupauksesta (MVR) ja asiakastyytyväisyydestä (julkisuuskuvamittaus) koettiin tilaajan ja urakoitsijoi- den toimesta soveltuvan heikosti ST-urakan kannustimiksi. MVR-mittausta kritisoitiin eri- toten mittaajariippuvuudestaan ja julkisuuskuvamittauksen ongelmana nähtiin urakoitsi- jan heikot vaikutusmahdollisuudet. MVR-mittauksen sijasta turvallisuuteen liittyvänä kan- nustimena toimisi tapaturmataajuus, jossa bonusta maksetaan esimerkiksi tapaturmat- tomista kuukausista. Myös aikaisemmin ST-urakoissa käytetty liikennehaitan määrä ko- ettiin soveltuvaksi kannustimeksi. Liikennehaitan määrä kannustimena voi kuitenkin ai- heuttaa turhaa riskinottoa turvallisuusasioissa, mikä tulee ottaa huomioon kannustinta laatiessa. Lisäksi työssä ilmenneitä mahdollisia vaihtoehtoisia kannustimia voisivat olla tietomallisen hyödyntäminen, uusiomateriaalien käyttö ja kierrättäminen, vähäpäästöiset koneet, läpimenoaika sekä muut ympäristöön tai laatuun liittyvät kannustimet. Myös yk- sittäisiä sanktioita voisi muuttaa kannustimiksi. Urakkasopimukseen voisi olla tarkoituk- senmukaista lisätä useita vaihtoehtoja kannustimiin, joista tilaajan projektipäällikkö voi valita urakkaan sopivat vaihtoehdot.
Urakkasopimuksen mukaisesti urakoitsijaa voidaan sanktioida havaituista toimintaan liit- tyvistä puutteista. Yleisesti sanktioiden koettiin painottuvan liikaa turvallisuuteen. Urak-
kasopimuksen sakkotaulukkoon lisättäviä kohtia löytyi liittyen avainhenkilön osallistumis- prosenttiin, avainhenkilön vaihtamiseen, puutteelliseen suunnitelma-aineistoon ja sen si- jaintiin tietovarastoissa, ympäristölupien vastaiseen toimintaan, rakennussuunnittelun laadunvarmistukseen tai itselleluovutukseen sekä yleisesti tarjouksen- tai urakkasopi- muksen vastaiseen toimintaan. Sakkotaulukko on kuitenkin nykyisellään jo melko laaja, joten tarkoituksenmukaista saattaisi olla joidenkin nykyisten kohtien yhdistäminen mui- den kohtien kanssa. Sakkojen euromäärät voisi olla myös järkevää suhteuttaa urakka- summaan, sillä useissa urakoissa ne koettiin turhan mataliksi.
Urakoitsijoilla oli selkeät mielipiteet eri muutosten hinnoitteluperusteiden soveltuvuuteen liittyen. Urakoitsijat suosivat mielellään tapauskohtaista hinnoittelua tai omakustannus- hintaa, jos tapauskohtaisessa hinnoittelussa ei päästä yhteisymmärrykseen. Erilaiset muutostyöhinnastot, jotka urakoitsija tai tilaaja laatii, saivat erinäisistä syistä heikompaa palautetta urakoitsijoilta. Tapauskohtainen hinnoittelu tai omakustannushinta ovat ura- koitsijoille riskittömämpiä vaihtoehtoja eikä niillä ole vaikutusta tarjoajien valintaan. Oma- kustannushinnan yleiskustannuslisään toivottiin myös nostoa urakoitsijoiden toimesta. Lähtökohtaisesti tilaajan näkökulmasta on kuitenkin tarkoituksenmukaista lukita lisä- ja muutostöiden hinnat mahdollisimman kattavasti jo tarjousvaiheessa, jolloin myös muu- tostöihin saadaan vertailtavia hintoja ja kilpailua. Tästä syystä muutostyöhinnastot kan- nattaa jatkossakin säilyttää ensisijaisina vaihtoehtoina lisä- ja muutostöiden hinnoitte- lulle. Erityisesti muutostyöhinnastoja kannattaisi käyttää esimerkiksi "päämassojen" hin- noittelussa, mutta sellaiset suoritteet, joiden hinta on suuresti sidoksissa määrään, kan- nattaa sopia tapauskohtaisesti.
Merkittävä osa lisä- ja muutostöistä havaittiin johtuvan teknisen ratkaisun muutostar- peesta tai kolmansien osapuolten aiheuttamana, joiden sisällä merkittävät osuudet olivat laadun parantaminen tai urakan laajentaminen sekä johto- ja laitesiirrot. Laadun paran- tamisella voidaan saavuttaa tilaajan rahalle enemmän vastinetta sekä kustannushyötyä tulevaisuudessa. Johto- ja laitesiirtoihin on taas molemmilla osapuolilla muuten heikot vaikutusmahdollisuudet. On positiivista, että nämä ovat suurimmat lisä- ja muutostöitä aiheuttavat kategoriat eikä esimerkiksi puutteelliset lähtötiedot tai tiesuunnitelma, mikä tarkoittaisi, että tilaajan toiminta on ollut puutteellista. Kolmansien osapuolien aiheutta- mille lisä- ja muutostöille löytyy usein myös ulkopuolinen maksaja.
Nykyiset vaatimukset koskien urakoitsijan tuottamaa laatu- ja luovutusaineistoa koettiin urakoitsijoiden toimesta puutteellisiksi. Haastateltavien projektipäälliköiden mukaan ura- koissa on ollut suurta vaihtelua laatuaineiston ajantasaisuuden kanssa. Parhaita tuloksia laadunosoitukseen ja laatuaineiston ajantasaisuuteen saavutettiin urakan alkuvaiheessa
toteutetuilla laadun "kick-offeilla" sekä maksuerätaulukon avulla, jolloin ajantasainen laa- tuaineisto vaadittiin ennen työsuorituksen maksamista. Itselleluovutukseen liittyviä kehi- tyskohteita oli itselleluovutusprosessin valmistumisen ajankohdan ja vaatimusten kirjaa- minen urakkaohjelmaan sekä itselleluovutuksen mahdollinen hyväksyttäminen tilaajalla ennen vastaanottotarkastusta. Vaiheittainen itselleluovutus koettiin projektipäälliköiden toimesta toimivaksi, jolloin itselleluovutus suoritetaan työvaiheittain ja/tai väylittäin ura- kan aikana. Haastatteluissa ja markkinakyselyssä selvisi, että valtaosa laatu- ja luovu- tusaineistosta olisi korvattavissa tietomallipohjaisella materiaalilla. Tietomallipohjaisella materiaalilla voitaisiin korvata ainakin materiaalien laatu- ja ominaisuustiedot sekä erilai- set mittaukset ja valokuvaukset liittyen maaperätietoihin ja varusteisiin.
6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi
Teoriaosuutta voidaan pitää hyvinkin luotettavana, sillä se perustuu pääosin lakeihin, ohjeisiin ja nykyisiin malliasiakirjoihin, joita työssä kehitetään. Teoriaosuudessa kuva- taan ST-urakoiden hankinnan ja keskeisten sopimusehtojen nykytilan siten, kun ne on niitä koskevissa asiakirjoissa ja laeissa kuvattu. Asiakirjat ovat olleet pääosin samansi- sältöisinä käytössä lähes kaikissa Väyläviraston ST-urakoissa jo useita vuosia. Hankin- nassa ja sopimusehdoissa on aina kuitenkin urakkakohtaista vaihtelua, joten nykytilan kuvaus perustuu niihin liittyviin yleisiin periaatteisiin.
Tutkimusmenetelminä käytetyt haastattelututkimus ja markkinakysely toteutettiin sa- mankaltaisella kysymyspatteristolla. Menetelmissä vastaajat olivat kuitenkin urakan vas- takkaisia osapuolia, joiden vastaukset perustuvat omiin kokemuksiin, mielipiteisiin sekä omien etujen ajamiseen. Tilaajan intressinä yleisesti on saada lopputuote mahdollisim- man edullisena ja laadukkaana, kun taas urakoitsijan intressinä on maksimoida urakan tuotto. Tästä syystä voidaankin tehdä päätelmä, että tutkimustulosten konsensus sijait- see jossakin tutkimusmenetelmien avulla saatujen tulosten välimaastossa.
Case-tutkimuksen avulla saadut tulokset perustuvat urakka- ja hankinta-asiakirjoissa esitettyihin faktoihin. Case-urakoiden analysoinnissa on kuitenkin haastavaa ottaa kan- taa siihen, kuinka onnistunut urakan hankinta tai toteutus oli sekä siihen, olisiko erilaisilla käytännöillä tai riskien- ja vastuunjaolla päästy parempaan lopputulokseen taloudellisesti tai laadullisesti. Urakat ovat myös samankaltaisuuksistaan huolimatta yksilöitä, joten täy- sin samat käytännöt eivät välttämättä toimi muissa urakoissa tai muiden urakoitsijoiden kanssa. Tästä syystä on mahdotonta luoda aukottomia malliasiakirjoja, mutta kehitettä- vää löytyy varmasti aina.
6.3 Jatkotutkimuksen tarve
Tutkimuksessa tarkasteltiin kattavasti ST-urakoiden kaupallisten asiakirjojen puoli. Tut- kimuksen aihe oli kuitenkin hyvin laaja, joten käsiteltyjä kokonaisuuksia pystyisi tutki- maan myös paljon syvemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä käsitellä sama asiakirjakokonaisuus uudelleen, ja tutkia millaisia tuloksia asiakirjojen päi- vitystyöllä on saavutettu urakoissa ja mitä asioita tulisi jatkokehittää. Vastaavanlaisen tutkimuksen voisi tehdä myös ST-toteutusmuodon teknisten asiakirjojen puolelle sisäl- täen tie- ja ratasuunnitelman sekä muut tekniset asiakirjat. Tässä työssä syntyneitä ke- hitysideoita pystyy hyödyntämään osittain myös muissa toteutusmuodoissa, joten ST- malliasiakirjojen kehitystyön päätteeksi kannattaa soveltuvin osin viedä muutokset myös muiden toteutusmuotojen vastaaviin kaupallisiin malliasiakirjoihin.
Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen kohde olisi tutkia, miten erilainen riskien- ja vastuun- jako sekä toteutusmuoto vaikuttaa todellisesti urakkahintaan ja lopputuotteen kustannuk- siin pitkällä aikavälillä. Tutkimus vaatisi kuitenkin usean hyvin samankaltaisen urakan kilpailuttamisen erilaisilla riskien- ja vastuunjaoilla ST-toteutusmuodolla sekä muilla to- teutusmuodoilla. Ongelmana on myös se, että todelliset elinkaarikustannukset saadaan vasta vuosien tai kymmenien vuosien kuluttua urakan valmistumisesta.
Kiinnostavaa olisi myös tietää, kuinka tarkoituksenmukainen tilaajan organisaatio on ollut ST-urakoissa ja miten se on vaikuttanut urakan lopputulokseen. Tarkasteltavia asioita olisi muun muassa tilaajaorganisaatio, konsulttisopimukset sekä muut tilaajan asiantun- tijat. Näistä voisi tutkia, miten tilaajan toiminta on vaikuttanut urakkaan ja kuinka paljon tilaajaorganisaatio konsulttisopimuksineen on kustantanut sekä tuottanut lisäarvoa ura- kalle ja lopputuotteelle.
Rakennusala kehittyy jatkuvasti ja alaa koskevat vaatimukset muuttuvat. Keskeisenä ra- kennusalan kehityksessä on ollut tietomallintaminen, jota voitaisiin hyödyntää vielä en- tistäkin paremmin infraurakoissa esimerkiksi valvonnan, laadunvarmistuksen sekä omai- suudenhallinnan työkaluna. Tietomallinnukseen liittyviä asioita sivuttiin tässä työssä enintäänkin pintapuolisesti, mutta työssä tunnistettiin niiden vaatimuksiin ja hyödyntämi- seen liittyvä kehittämisen tarve.
LÄHTEET
Hankinnat 2016. Kansallinen hankinta > Tarjousten valinta. Saatavissa (viitattu 28.2.2022): xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxx
Hankinnat 2022. Mikä on julkinen hankinta? > Kynnysarvot. Saatavissa (viitattu 18.1.2022) xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx
Xxxxxx X. 2001. Toteutusmuodon valinta "Tehtävätarjotin ja toteutusmuotokorit". Raken- nustieto Oy.
Koski & Lahdenperä 2015. Allianssiurakan taloudellisuus. Infrahankkeen toteutusmuo- tojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua. VTT teknologia 229. Espoo. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxx/xxxxxxxxxx/0000/X000.xxx
Kontio et al. (2017). Julkiset hankinnat: Käsikirja. Helsinki. Xxxxx
Xxxxxxxxx & Lahdenperä 2004. The current and the future performance of road project delivery methods. VTT julkaisuja 549. Xxxxx Xxxxx Oy. Espoo. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxx/0000/X000.xxx
Lahdenperä P., 1999. Ajatuksia ST-urakasta. VTT Rakennustekniikka. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxx/xxxxxxxxxx/0000/X0000.xxx
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016. Finlex. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1398/2016. Finlex. Saatavissa: xxxxx://xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000#Xxxx00000000000000
Liikennevirasto 2010. Tiesuunnitelma, toimintaohjeet. Liikenneviraston ohjeita 20/2010. Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxx0/xx_0000-00_xxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxx- jeet_web.pdf
Pohjonen M., 2017. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa. Rakennustieto Oy. Helsinki.
Rakennusteollisuus 2020. INFRA. Tietoa alasta > Tilastot, suhdanteet, tutkimukset. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 21.2.2022: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx- xxxx.xx/XXXXX/xxxxxx-xxxxxx/Xxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/
Ratalaki 110/2007. Finlex. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxx- tasa/2007/20070110
RT 103144. PPP-malli rakennushankkeen hankinnan mallina. Rakennustieto 2019.
Tiehallinto 2009. ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 26/2009. Saatavissa: xxxxx://xxxxxx- xxx.xxxxx.xx/xxx0/0000000-x-xx-xxxxxx_xxxxxxxxxxx.xxx
Varsala 2020. Markkinoiden kuuleminen julkisen hankkeen valmistelussa. Tampereen Yliopisto. Diplomityö. Saatavissa: xxxxx://xxxxx.xxxx.xx/xxxxxx/00000/000000
Vainio & Nippala 2021. Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. VTT-M. Saata- vissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/000000000-Xxx-x-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx- set-terttu-vainio-eero-nippala.html
Väylävirasto 2018. Ratasuunnitelma esite. Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxxx- keet/rata/akaan_raakapuuterminaali/A_selostusosa/0000_Ratasuunnitelma_esite.pdf
Väylävirasto 2020a. Xxxxxxxxx toimilinjat 2020. Väyläviraston julkaisuja 7/2020. Saata- vissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxx00/xx_0000-00_xxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxx_xxx.xxx
Väylävirasto 2020b. Tiesuunnitelma esite. Saatavissa: xxxxx://xxxxx.xx/xxxx- ments/25230764/35412529/tiesuunnitelma_esite.pdf/3ad230d5-f97b-4829-96c3- 999d7801854b/tiesuunnitelma_esite.pdf?t=1445518631789
Väylävirasto 2020c. Yleinen ratasuunnitelmaesite. Saatavissa: xxxxx://xxxxx.xx/xxxx- ments/25230764/35412529/Yleinen+ratasuunnitelmaesite.pdf/d9a32e2c-985e-c357- e50c-ad6b7c8d7adc/Yleinen+ratasuunnitelmaesite.pdf?t=1605009236669
Väylävirasto 2021a. Kaikki hankkeet > Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Saatavissa (vii- tattu 24.2.2022): xxxxx://xxxxx.xx/xx00xxxxx
Väylävirasto 2021b. Kaikki hankkeet > Vt 4 Oulu-Kemi. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 18.1.2022) xxxxx://xxxxx.xx/xx0xxxx-xxxx
Väylävirasto 2022a. Kaikki hankkeet > E18 Kausela-Kirismäki. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 12.1.2022): xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx
Väylävirasto 2022b. Kaikki hankkeet > Vt 3 Hämeenkyrönväylä. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 12.1.2022): xxxxx://xxxxx.xx/xx0-xxxxxxxxxxxxxxxx
Väylävirasto 2022c. Extranet > Hankinnan ohjeistus > Investointien toteutus > Suunnit- telun sisältävä urakka
Väylävirasto 2022d. Excel-tiedosto 2018-2022 välillä toteutetuista urakoista toteutus- muodoittain.
LIITE 1: HAASTATTELUKYSYMYKSET
Markkinoiden informointi/kuuleminen:
1. Xxxxxxxx käyttänyt tilaajan ja palveluntuottajien välistä markkinavuoropuhelua ennen hankinnan käynnistämistä? Minkä tyyppisiä (esim. infomateriaali, infotilaisuus, nettiky- sely, kahden väliset tilaisuudet)?
2. Minkälaisia asioita tarjoajat ovat tuoneet ilmi? Onko nämä aiheuttaneet toimenpiteitä? Kokemukset tilaisuuksista?
Hankintamenettely:
3. Xxxxxx käyttänyt pääsääntöisesti avointa vai rajoitettua menettelyä ST-urakoiden han- kinnassa? Miksi?
Tarjouksen tekeminen ja sisältö:
4. Kuinka pitkää tarjousaikaa olette yleensä käyttänyt ST-urakoissa? Onko siitä tullut palautetta?
5. Xxxxxxxx käyttänyt tarjousvaiheessa pidettäviä kahdenvälisiä vuorovaikutustilaisuuk- siatarjoajan kanssa? Miksi / kokemukset?
6. Oletteko pyytänyt alustavaa rakennussuunnitelmaa tarjouksen liitteenä? Onko se ar- vioitu?
7. Oletteko pyytänyt alustavaa toiminta- ja laatusuunnitelmaa tarjouksen liitteenä? Onko se arvioitu?
8. Mitä alihankkijoita olette pyytänyt nimettäväksi jo tarjousvaiheessa? Miksi?
9. Xxxxxxxx pyytänyt jotain muuta kuin edellä mainittuja liitteitä tarjoukseen?
Laadun vertailuperusteet:
10. Onko laatua tarkoituksenmukaista arvioida ST-urakkakilpailuissa? Millä painoar- volla?
11. Kuinka hyvin seuraavat laadun vertailuperusteet soveltuvat ST-urakan hankintaan?
• Alustava rakennussuunnitelma / tekniset ratkaisut
• Alustava toiminta- ja laatusuunnitelma
• Avainhenkilöiden arviointi
• Lupaukset
• Hankekohtaiset CASE-tehtävät
12. Miten kehittäisitte edellä mainittuja laadun vertailuperusteita?
13. Mitä muita laadun vertailuperusteita voisi käyttää ST-urakan hankinnassa?
Vähimmäisvaatimukset:
14. Xxxxxxxxx urakoitsijaa koskevia vähimmäisvaatimuksia olette käyttäneet ST-ura- koissa?
• Henkilöille
• Pääurakoitsijalle
• Aliurakoitsijoille
• Suunnittelijoille
Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet:
15. Onko nykyisissä urakkasopimuksissa seuraavat asiat kuvattu yksiselitteisesti?
• Urakoitsijan suoritusvelvollisuus ja urakkaan sisältyvät tehtävät
• Rakennussuunnitteluun sisältyvät tehtävät ja vastuut
o Tietomallintamiseen sisältyvät tehtävät
o Rakennussuunnitteluun sisältyvät tehtävät
• Suunnittelun ohjaukseen sisältyvät tehtävät ja vastuut
16. Onko urakoissa ollut toistuvasti sellaisia urakoitsijan tehtäviä, joiden hoitaminen on ollut puutteellista? Entä vastaavasti tilaajan tehtävissä?
17. Onko urakoissa tullut erimielisyyksiä tehtävistä, jotka urakoitsijan tulee sopimuksen mukaan hoitaa?
Riskien- ja vastuunjako:
18. Miltä osin nykyistä riskien- ja vastuunjakoa tulisi päivittää ST-urakoissa vai onko se toimiva? Esim.
• Tilaajan vastuu maaperätiedoista / kallion laadusta
• Vastuu tiesuunnitelman toteutettavuudesta
• Vastuu rakennussuunnitelman hyväksyttävyydestä
• Vastuu lakien, ohjeiden ym. muutoksista
• Vastuu ylivoimaisista esteistä
• Vastuu muiden viranomaisten (esim. ympäristö) asettamista vaatimuksista
• Vastuu johto- ja laitesiirroista
• Vastuu urakka-alueen väylien kunnossapidosta
• Vastuu lupien hakemisesta
• Vastuu merkittävistä määrämuutoksista
19. Onko tilaajan ja urakoitsijan välinen riskien- ja vastuunjako yksiselitteinen? Onko vastuisiin liittyen tullut erimielisyyksiä urakoissa?
Kannustejärjestelmä:
20. Miten hyvin nykyiset kannustejärjestelmät soveltuvat ST-urakoihin?
• Turvallisuustaso (MVR, tapaturmataajuus tms.)
• Asiakastyytyväisyys
• (Liikennehaitta)
21. Xxxxx tavoin kehittäisitte nykyisiä kannustimia?
22. Mitä muita mittareita voitaisiin käyttää kannustimina ST-urakoissa? (esim. laatu)
Sakot ja sanktiot:
23. Kuinka paljon sakkoja on jouduttu käyttämään? Onko sakoilla ollut ohjaavaa vaiku- tusta urakoitsijan toimintaan? Onko määrätyistä sakoista ollut paljon erimielisyyksiä ura- koitsijan kanssa?
24. Onko urakkasopimuksen sanktiotaulukko tarkoituksenmukainen / kattava? Onko tau- lukon eurosummat sopivalla tasolla?
25. Mitä muita sanktioita olette käyttänyt ST-urakoissa?
26. Oletteko käyttäneet välitavoitteiden viivästyssakkoja ST-urakoissa?
Lisä- ja muutostyöt
27. Mitä seuraavista muutosten hinnoitteluperusteista olette käyttänyt ST-urakoissa? Ko- kemukset?
• Tilaajan laatima urakkakohtainen yksikköhinnasto, johon tarjoajat voivat ottaa kantaa ja esittää tarkennuksia tarjousvaiheessa
• Urakoitsijan tarjoukseensa laatima muutostyöhinnasto (joko määrillä painotet- tuna tai ilman). Miten muutostyöhinnasto on huomioitu urakan vertailuhinnassa?
• Hinnoista sopiminen tapauskohtaisesti ilman ennakkoon sovittuja yksikköhintoja
• Omakustannushinta
28. Mistä tekijöistä aiheutuu eniten lisä- ja muutostöitä?
29. Mistä muutostyöperusteista on eniten erimielisyyksiä urakoitsijan kanssa? Millä pe- rustein urakoitsija esittää lisä- ja muutostöitä?
30. Ideoita miten lisä- ja muutostöiden sopimisprosessia voisi sujuvoittaa?
Laatu- ja luovutusaineisto:
31. Onko urakoitsijan laatuaineisto ollut urakoissa ajan tasalla?
32. Onko poikkeamien tunnistamisessa ja poikkeamaraportoinnissa ollut puutteita?
33. Minkälaisia puutteita laaturaportoinnissa ja laadun osoittamisessa on ollut?
34. Minkälaisia puutteita urakoitsijan itselleluovutusprosessissa on ollut?
35. Miltä osin laatu- ja luovutusaineistoa koskevia vaatimuksia tulisi kehittää?
36. Miltä osin ”perinteistä” laatu- ja luovutusaineistoa kannattaisi korvata tietomallipoh- jaisella materiaalilla?
Malliasiakirjat:
37. Mitä muutoksia hankkeessa on tehty seuraavien asiakirjojen mallipohjiin?
• Tarjouspyyntö
• Urakkasopimus
• Urakkaohjelma
• Dokumentointiohje
38. Mitä muita muutoksia tekisitte edellä mainittuihin malliasiakirjoihin?
LIITE 2: MARKKINAKYSELYN KYSYMYKSET
Markkinoiden informointi/kuuleminen:
1. Miten tärkeänä koette tilaajan ja palveluntuottajien välisen markkinavuoropuhelun en- nen hankinnan käynnistämistä? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (esim. minkälainen vuorovaikutus olisi hyödyllistä)
Tarjouksen tekeminen ja sisältö:
2. Pystyykö nykyisten tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella muodostamaan riittävän tar- kan tarjoushinnan ilman merkittäviä riskejä? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
3. Kuinka pitkä tarjousaika on optimaalinen ST-urakoissa kuukausina? (välillä 1-5 kk)
• Sanallinen perustelu arviolle.
4. Kuinka hyödyllisenä koette tarjousvaiheessa pidettävät kahdenväliset vuorovaikutus- tilaisuudet tilaajan ja tarjoajan kesken? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
5. Miten tarkoituksenmukaista on pyytää alustavaa rakennussuunnitelmaa tarjouksen liitteenä? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
6. Miten tarkoituksenmukaista on pyytää alustavaa toiminta- ja laatusuunnitelmaa tar- jouksen liitteenä? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
7. Mitä alihankkijoita olisi tarkoituksenmukaista nimetä jo tarjousvaiheessa?
• Sanallinen perustelu arviolle.
Muutosten hinnoitteluperuste:
8. Vaihtoehto 1: Tilaajan laatima urakkakohtainen yksikköhinnasto, johon tarjoajat voi- vat ottaa kantaa ja esittää tarkennuksia tarjousvaiheessa. Kuinka hyvin soveltuu ST-ura- kan muutosten hinnoitteluperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (hyödyt ja haitat).
9. Vaihtoehto 2: Urakoitsijan tarjoukseensa laatima muutostyöhinnasto (joko määrillä painotettuna tai ilman). Kuinka hyvin soveltuu ST-urakan muutosten hinnoitteluperus- teeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (hyödyt ja haitat, miten muutostyöhinnasto tulisi huomioida arvioinnissa).
10. Vaihtoehto 3: Hinnoista sopiminen tapauskohtaisesti ilman ennakkoon sovittuja yk- sikköhintoja. Kuinka hyvin soveltuu ST-urakan muutosten hinnoitteluperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (hyödyt ja haitat).
11. Vaihtoehto 4: Omakustannushinta. Kuinka hyvin soveltuu ST-urakan muutosten hin- noitteluperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (hyödyt ja haitat).
Laadun vertailuperusteet:
12. Onko laatua tarkoituksenmukaista arvioida ST-urakkakilpailuissa? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (hyödyt ja haitat, hinnan/laadun painoarvo).
Alustava rakennussuunnitelma:
13. Kuinka hyvin alustava rakennussuunnitelma soveltuu ST-urakan tarjouspyyntöön vertailuperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu vastaukselle.
Alustava toiminta- ja laatusuunnitelma:
14. Kuinka hyvin alustava toiminta- ja laatusuunnitelma soveltuu ST-urakan tarjouspyyn- töön vertailuperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu vastaukselle. Minkä osa-alueiden arvioinnista on suurin li- xxxxxx?
Avainhenkilöt:
15. Kuinka hyvin avainhenkilöiden arviointi soveltuu ST-urakan tarjouspyyntöön vertailu- perusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu vastaukselle. Minkä osa-alueiden arvioinnista on suurin li- xxxxxx?
Lupaukset:
16. Kuinka hyvin erityyppiset lupaukset (esim. liikennehaitta, turvallisuus jne.) soveltuvat ST-urakan tarjouspyyntöön vertailuperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu vastaukselle. Mistä lupauksista on lisäarvoa urakan toteut- tamisessa?
Hankekohtaiset CASE-tehtävät:
17. Kuinka hyvin ST-mallin erityispiirteisiin keskittyvät CASE-tehtävät soveltuvat ST-ura- kan tarjouspyyntöön vertailuperusteeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu vastaukselle. Minkälaisilla CASE-tehtävillä voidaan parhai- ten mitata tarjoajien kyvykkyyttä ja urakan erityispiirteiden hallitsemista?
18. Mitkä muut vertailuperusteet soveltuvat ST-urakkaan?
Vähimmäisvaatimukset:
19. Millaisia vähimmäisvaatimuksia olisi tarkoituksenmukaista asettaa urakkasopimuk- seen ST-urakassa? (henkilöille, pääurakoitsijalle, aliurakoitsijoille, suunnittelijoille)
• Sanallinen perustelu vastaukselle.
Kannustejärjestelmä:
20. Miten hyvin turvallisuustaso (MVR, tapaturmataajuus tms.) soveltuu ST-urakoihin kannustimeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle
21. Miten hyvin asiakastyytyväisyys (julkisuuskuvamittaus) soveltuu ST-urakoihin kan- nustimeksi? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle
22. Miten hyvin liikennehaitan määrä soveltuu ST-urakoihin kannustimeksi? (arvio as- teikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle
23. Xxxxx tavoin kehittäisitte nykyisiä kannustimia? Mitä muita mittareita voitaisiin käyttää kannustimina ST-urakoissa? (esim. laatu)
• Sanallinen perustelu
Riskien- ja vastuunjako:
24. Miltä osin nykyistä riskien- ja vastuunjakoa tulisi päivittää ST-urakoissa? (maaperä- tiedot, tiesuunnitelma, ohjeiden muutokset, viranomaisten vaatimukset, lupien hakemi- nen, johtosiirrot, urakka-alueen kunnossapito jne.)
• Sanallinen perustelu arviolle.
25. Mitä vaikutusta kyseisillä riskien- ja vastuunjaon muutoksilla olisi tarjoushalukkuu- teen ja/tai tarjoushinnoitteluun?
• Sanallinen perustelu arviolle.
26. Onko tilaajan ja urakoitsijan välinen riskien- ja vastuunjako yksiselitteinen? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet:
27. Onko nykyisissä urakkasopimuksissa urakoitsijan suoritusvelvollisuus ja urakkaan sisältyvät tehtävät kuvattu yksiselitteisesti? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
28. Onko nykyisissä urakkasopimuksissa rakennussuunniteluun sisältyvät tehtävät ja vastuut kuvattu yksiselitteisesti? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle (esim. tietomallintamisen vaatimukset)
29. Onko nykyisissä urakkasopimuksissa suunnittelun ohjaukseen sisältyvät tehtävät ja vastuut kuvattu yksiselitteisesti? (arvio asteikolla 1-5)
• Sanallinen perustelu arviolle.
Laatu- ja luovutusaineisto:
30. Onko laatu- ja luovutusaineistoa koskevat vaatimukset selkeät?
• Sanallinen perustelu
31. Miltä osin ”perinteistä” laatu- ja luovutusaineistoa kannattaisi korvata tietomallipoh- jaisella materiaalilla?
• Sanallinen perustelu
Malliasiakirjat:
32. Yleiset kommentit seuraaviin asiakirjoihin: Tarjouspyyntö
• Sanallinen perustelu arviolle.
Urakkasopimus
• Sanallinen perustelu arviolle.
Urakkaohjelma
• Sanallinen perustelu arviolle.
Dokumentointiohje
• Sanallinen perustelu arviolle.
LIITE 3: URAKKAOHJELMAMALLIN MUKAINEN SAKKOTAULUKKO
Sakon perusteena oleva toiminnallinen poik- keama | Samaan kategoriaan (alla nro:t 1,2,3 jne.) kohdistuvasta laiminlyönnistä määrättävät sakot, euroa | ||
1. kerta | 2. kerta | Seuraa- vat kerrat | |
1. Laatusuunnitelman vastainen toiminta ja ym- päristöasioihin liittyvät laiminlyönnit Tähän kohtaan sisältyvät mm. seuraavat asiat: - laiminlyönnit teknisten työsuunnitelmien ja työ- vaihesuunnitelmien laatimisessa - puutteet suunnitelmissa esitettyjen laatuvaati- musten täyttymisen osoittamisessa (sisältää myös materiaalien laadunosoittamisen) - puutteet pääurakoitsijan toiminnassa aliurakoit- sijoiden töiden laadunvarmistamisen seuraami- sessa ja laadunosoittamisessa - laiminlyönnit reaaliaikaisessa laadunosoittami- sessa | 1 000 | 2 000 | 3 000 |
2. Tilaajan tekemän pistokokeen perusteella ha- vaittu laadunalitus, jota ei ole osoitettu urakoitsijan ennen pistokokeen tekemistä laaditulla laatupoik- keamaraportilla | 2 000 | 5 000 | 5 000 |
3. Urakoitsijan laatusuunnitelman mukaisessa asiakirjassa (esim. laaturaportissa tai päiväkirjoissa) todennettavasti on kirjattu tosiasioita vastaamatto- mia tietoja | 5 % urakkahinnasta, enintään 10.000 ja urakoitsijan edustajan vaihto | ||
4. Rakennustyön aloittaminen ilman tilaajalle toi- mitettuja ja tarvittavilta osin hyväksyttyjä rakennus- suunnitelmia | 2 000 | 3 000 | 5 000 |
Sakon perusteena oleva toiminnallinen poik- keama | Samaan kategoriaan (alla nro:t 1,2,3 jne.) kohdistuvasta laiminlyönnistä määrättävät sakot, euroa | ||
1. kerta | 2. kerta | Seuraa- vat kerrat | |
5. Työturvallisuuteen liittyvät vakavat puutteet, laiminlyönnit tai riskinotot, mm. - turvallisuuspuutteet louhintatöissä, kaivannon tuennassa / suojauksessa, putoamissuojauk- sessa, työtelineissä tai kulkuteissä. - urakoitsijalla tai aliurakoitsijalla puuttuu nimet- tynä työturvallisuudesta vastaava henkilö - puutteet turvallisuussuunnitelmissa tai -suunni- telman puuttuminen tai riskienhallintasuunnitel- man puuttuminen tai sitä ei ole pidetty ajanta- salla - puutteet työmaahan perehdyttämisessä (pereh- dyttäminen tai sen dokumentointi puuttuu), ka- luston tarkastustoiminnassa (useita tarkasta- mattomia koneita tai laitteita työmaalla) tai työ- maalla työskentelee urakoitsija tai henkilö, joka ei ole merkitty työmaan henkilöluetteloon - työskentely alkoholin/huumausaineen vaikutuk- sen alaisena | 2 000 | 5 000 | 5 000 |
6. Työturvallisuuteen liittyvät puutteet, laiminlyön- nit tai riskinotot, mm: - puutteet työntekijän suojavarusteissa (esim. suojakypärä, -jalkineet, -lasit, varoitusvaatetus jne.), henkilötunnisteen/kulkuluvan/veronume- ron puuttuminen - puutteet työkoneissa (esim. peruutushälytin rikki, sammutin puuttuu/tarkastus vanhentunut, varoitusvalaisin ei toimi) - telinekortin puuttuminen - työkohteen tai varastoalueen huomattava epä- järjestys - pelastautumisvälineet puuttuvat | 500 | 1 000 | 1 000 |
7. Liikenteenhoitoon tai työnaikaisista liikennejär- jestelyistä tai niistä tiedottamiseen liittyvät vakavat puutteet tai laiminlyönnit, mm. Tieliikenne - toiminta ilman tai vastoin liikenteenohjaussuun- nitelmaa / tilaajan lupaa - työnaikaisista liikennejärjestelyistä tiedottami- sen laiminlyönti - kaikki moottoritiellä tehtävissä töissä ilmenneet laiminlyönnit - tietyömaasta varoittavien merkkien puuttuminen tai väärä sijoittaminen - nopeusrajoitusta ei ole alennettu teillä, jossa ra- joitus on yli 60 km/h tai nopeusrajoitusta työ- maan jälkeen ei ole päätetty oikein - liikenteenohjaajan toiminnassa puutteita - työkoneen liikkuminen poikkeussääntöjen vas- taisesti | 1 000 | 2 500 | 5 000 |
Sakon perusteena oleva toiminnallinen poik- keama | Samaan kategoriaan (alla nro:t 1,2,3 jne.) kohdistuvasta laiminlyönnistä määrättävät sakot, euroa | ||
1. kerta | 2. kerta | Seuraa- vat kerrat | |
- tiealueen ulkopuolella toimiminen ilman maan- omistajan lupaa - tien pintakunto on puutteellinen Vesiliikenne - AIS-laitteen toimimattomuus - ilmoitusmenettelyn laiminlyönti - alusliikenneohjeen laiminlyönti Rautatieliikenne - ratatyömenettelyä ei noudateta - RT-ilmoitusta ei ole tehty/vakavia puutteita siinä - ratatyövastaavan pätevyydessä tai osaami- sessa puutteita tai muut puutteet työpätevyyk- sissä - turvamiehen pätevyys puutteellinen tai nimeä- minen puuttuu - työkoneen liikkeet eivät ole pysähtyneet lähes- tyvän junan johdosta - työkoneen nousu raiteelle/poismeno ratatyöalu- een ulkopuolelta - ratatyön suojaus puuttuu - työkohteen liikenteelle luovutuksessa puutteita - RSU:n sisällä tehdään töitä ilman liikenteenoh- jauksen lupaa tai ilman turvamiestä - koneen/telineen työaikainen maadoitus puut- teellinen - työkoneen rajoittimet puuttuvat sähköradan lä- heisyydessä tai alla työskentelyssä - puutteet jännitekatkomenettelyssä - työskentelyalueella turhaa jätettä tai materiaa- lia, joka mahdollistaa liikennetuhotyön | |||
8. Liikenteenhoitoon tai työnaikaisiin liikennejär- jestelyihin liittyvät puutteet tai laiminlyönnit, mm. - suoritettavaan työhön nähden riittämätön päte- vyys - tien pintakunto työkohteessa puutteellinen - valaistus puutteellinen - työkoneiden, opasteiden tai liikennemerkkien puutteellinen kunto / taso Vesiliikenne - Kirjoita tähän Rautatieliikenne - turvapätevyyden puuttuminen - turvamiehen toiminnassa tai varusteessa puute - ratatyövastaavalla ei mukana reittilistaa/RT-il- moitusta/Raili-puhelinta - tasoristeyksen varoituslaitoksen poisottami- sessa käytöstä ei noudateta TURO:a - turvallisuussuunnitelmaan ei ole merkitty kone- kohtaisia turvallisen työskentelyn etäisyyksiä lii- kennöidyn raiteen RSU:sta | 500 | 1 000 | 1 000 |
Sakon perusteena oleva toiminnallinen poik- keama | Samaan kategoriaan (alla nro:t 1,2,3 jne.) kohdistuvasta laiminlyönnistä määrättävät sakot, euroa | ||
1. kerta | 2. kerta | Seuraa- vat kerrat | |
- työkohdetta ja liikennöityä raidetta ei erotettu asianmukaisesti - oikosulkujohtimen käyttöpuutteet - RT-ilmoituksesta puuttuu liite työkohteen pai- kantamiseen liittyen - LR-ilmoitusta ei ole tehty - jännitekatkolomakkeen puutteellinen täyttö - junaturvallisuuspoikkeamailmoituksen puuttumi- nen | |||
9. Rautatieliikenteen tahallinen vaarantaminen (kuvattu TURO:ssa) | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
10. Suunnitellun liikennekatkon käyttämättä jättä- minen | xxx | xxx | xxx |
11. Liikenne-/jännitekatkon keston pitkittyminen tai junaliikenteen estyminen urakoitsijasta johtuvasta muusta syystä | xxx / alkava 15 min. ja yli 60 min. jäl- keen xxx / alkava 15 min, | ||
12. Urakoitsijasta johtuva sopimuksen ehtojen vastainen junaliikenteen nopeusrajoitus tai sovitun nopeusrajoituksen keston pitkittyminen | xxx / al- kava vrk | xxx / al- kava vrk | xxx / al- kava vrk |
13. Kirjallisesti sovittujen toimenpiteiden viivästy- minen / laiminlyönti | kirjallinen muistutus | 1 500 | 2 500 |
14. Urakan laatuaineistoja joudutaan niiden puut- teellisuuksien takia tarkastamaan tilaajan toimesta enemmän kuin kaksi kertaa | -- | -- | 2 000 |
15. Vastaanotto- tai jälkitarkastuksia joudutaan urakoitsijan töiden keskeneräisyyden vuoksi pitä- mään enemmän kuin kaksi | -- | -- | 1 000 |
16. Kohteiden rakentamista ei tehdä yhtäjaksoi- sesti (ei koske pakollisia kuivumis- kovettumisaikoja jne.) ja siitä aiheutuu ylimääräistä liikennehaittaa (mm. lievästä keskeneräisyydestä johtuen ei voi käyttää normaaleja liikennerajoituksia) | xxx | xxx | xxx |