Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevat sopimusehdot vuonna 2020

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevat sopimusehdot vuonna 2020

Viimeinen hakupäivä on 15.6.2020.

1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet

Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luon- nonlaidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta.

Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon.

Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perin- nebiotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa pe- rinnemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnalli- sesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvi- oinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinnebiotoopin korvaus.

Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos

1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmet- sässä yleensä;

2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja;

3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liittyvät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet metsät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsälaitumeksi.

Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinne- biotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlaitumesta voidaan tehdä ympäristösopi- mus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia

luonto- tai maisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maa- talousympäristöön kuuluvassa maisemakokonai- suudessa. Luonnonlaitumia ovat myös reuna- vyöhykkeet ja metsäsaarekkeet.

Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityisestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien välinen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari.

Sopimus voidaan tehdä kohteista, jotka on perus- tettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista an- netun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei-tuotan- nollisen investoinnin korvauksella. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, joita koskenut toimenpiteil- tään vastaava valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 39 §:n mukainen tai valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:n mukainen vuonna 2018 tai 2019 päättynyt tai 2020 päättyvä Maata- louden ympäristötuen erityistukisopimus.

Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön pe- rusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta.

Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alu- eet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.

Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B.

Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava Vipu-palvelussa tai tällä hakulomakkeella. Ilmoita lohkojaot ja uu- sien lohkojen lohkonumerot Vipu –palvelussa tai kuntaan lomakkeella 102C 30.4. mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyt- töösi päätukihakuun.

Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista tai hallinnasta poistuvista yksittäisistä loh- koista on ilmoitettava 15.6.2020 mennessä maa- seutuelinkeinoviranomaiselle. Sopimukseen lisättä- vistä lohkoista on ilmoitettava ELY -keskukseen toi- mittamalla kopio peruslohkolomakkeesta 102A. So- pimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuk- sen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY –keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuo- tantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talous- keskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee.

Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden so- pimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden.

Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hake- muksen.

2. Sopimuksen yleiset edellytykset

Ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimus on tarkoituksenmukainen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 asetettujen tavoitteiden sekä luonnon- varojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kan- nalta.

Ympäristökorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että korvauksenhakija noudattaa täydentäviä ehtoja sekä maatalousmaan säilyttämisvaatimusta,

jonka mukaan maatalousmaa on pidettävä avoi- mena:

• Maatalousmaa on pidettävä avoimena.

• Pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien alalla voi olla muita kuin edellä mainittuja puuvarti- sia kasveja enintään 50 puuta hehtaaria koh- den. Puuksi katsotaan yli kahden metrin kor- kuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteenliittyneenä useampi runko, sekä 0,35-2 metrin korkuiset tuotantoeläin- ten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit.

Ympäristösopimuksen perustason vaatimukset:

1) Täydentävien ehtojen vaatimus pysyvän nur- men laiduntamisesta niin, että maanpinta säilyy pääsääntöisesti kasvipeitteisenä ja maaperän eroosio saa olla vain vähäistä. Niiton ajankoh- dassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suo- jelu.

2) Täydentävien ehtojen maisemapiirteiden eli luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 mom. 9 kohdan mukaisten puuryhmien ja yksittäiset puiden säilyttäminen sekä 23 §:n mukaisten luonnonmuistomerkkien säilyttäminen. Puita ei saa leikata lintujen pesimäaikaan (1.5 - 31.7).

Täydentävien ehtojen vaatimusta hukkakauran ja jättiputken torjunnasta on noudatettava, mikäli so- pimus koskee pysyvää nurmea. Hukkakauran saas- tuttamalla maatalousmaalla on huolehdittava huk- kakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaani- sesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukka- kauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukai- sesti. Samoin Kaukasianjättiputki (Heracleum man- tegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persi- cum) ja armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on torjuttava pysyvällä nurmella joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. Luonnonsuojelulain mukaiseen luonnonsuojeluoh- jelmaan kuuluvan tilan maatalousmaalla ei saa suo- rittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suo- jelun tarkoituksen.

3) Luonnonsuojelulain 24§ mukaisen suojelualu- een tai 25§ mukaisen alueen rauhoitusmää- räyksiä tulee noudattaa. Luonnonsuojelulain 29§ ja 30§ mukaisten lintujen elinympäristöjä

koskevia suojelupäätöksiä tulee noudattaa maatalousmaalla. Natura 2000 -alueen valin- nan perusteena olevia luontotyyppejä ei saa merkittävästi heikentää. Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja ei saa merkit- tävästi heikentää. Toimenpiteistä, jotka saatta- vat merkittävästi heikentää Natura 2000 -ver- kostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja tulee tehdä ilmoitus ELY - keskukselle.

Sopimus voidaan tehdä ja tukea maksaa sopimus- kauden aikana, kun korvauksenhakija täyttää aktii- viviljelijää ja ikää koskevat vaatimukset.

Aktiiviviljelijävaatimus

Aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei ole enää sovellettu vuodesta 2019 alkaen. Muutok- sen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tar- kasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnoin- tia.

Ikävaatimukset (koskee aktiiviviljelijää): Xxxxxxxxxxxxxxxxx tai hänen puolisonsa on oltava sopimuskauden alkamista edeltävän vuoden joulu- kuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias. Vuonna 2020 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee siten olla syntynyt viimeistään 31.12.2002.

Alle 18-vuotiaan kanssa voidaan tehdä sopimus vain silloin, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yh- dessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poik- keamiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymyksessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama maatilatalous tai yhteisömuodossa har- joitettava maatilatalous, voidaan sopimus tehdä sillä edellytyksellä, että näiden osalta vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää kos- kevan edellytyksen. Ikäedellytys ei koske julkisoi- keudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa ja vankilatilaa.

Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa so- pimuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsää- dännön muutokset, päällekkäisen maksun estämi- nen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyt- tävät. Jos korvauksensaaja ei hyväksy tällaista

mukautusta, hänellä on oikeus luopua sopimuk- sesta ilman takaisinperintää.

3. Asiakirjojen säilyttäminen

Korvauksen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpa- not ja todistukset on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.

4. Korvauksensaajan ilmoitusvelvollisuus

Korvauksensaaja on velvollinen antamaan korvauk- sen myöntävälle ELY -keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.

Hakijan on viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY

-keskukselle sellaisesta korvauksensaajaa tai kor- vattavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muu- toksista, joka saattaa vaikuttaa korvauksen mää- rään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperinnän tai lakkauttamisen.

Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljeli- jälle.

Tietojen toimittaminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014–2020) toimenpiteitä toteuttava korvauksen- saaja sitoutuu ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi toimittamaan pyydettäessä tie- dot korvattavan toimenpiteen vaikutuksista.

5. Sopimuskausi

Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimuskausi alkaa 1.5.2020. Sopimuskausi on viisi

(5) vuotta (1.5.2020–30.4.2025). Sopimusvuodella tarkoitetaan ajanjaksoa 1.5.–30.4.

6. Sopimuksen edellyttämät toimenpiteet

Toimenpiteiden on perustuttava hyväksyttyyn suunnitelmaan. Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa on yksilöitävä vuosittaiset toimen- piteet lohkoittain ja niiden aikataulu, johon kor- vauksenhakija sitoutuu. (ks. hakuohjeen kohta 5 Liitteet).

Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoi- mia voivat olla laidunnus, niitto, puiden ja pensai- den raivaus, vieraslajikasvien poisto, lehtipuiden

lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet. Perin- nebiotoopeilla ja luonnonlaitumilla voidaan toteut- taa myös kulotusta ja muita erityisiä hoitokeinoja. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväk- sytyssä suunnitelmassa perustellusti muuta edelly- tetä.

Kasvillisuuden hoitotoimenpiteiden lisäksi suunni- telmaan voidaan sisällyttää sopimusalueella sijait- sevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien raken- nelmien ja rakenteiden ylläpitoa ja kunnostamista sekä alueen aitaamista ja muita laiduntamiseen liit- tyviä toimenpiteitä.

Perinteisiä karjatalouteen liittyviä rakennelmia ovat muun muassa kiviaidat, kivisaarekkeet, riukuaidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet, ku- ten haasiat, suovat ja pielekset sekä karjasillat ja suoniittyjen patorakenteet sekä muut vastaavat ra- kenteet ja rakennelmat. Rakennelmia kunnostetta- essa on säilytettävä paikalliset tyyppiratkaisut. Ra- kennelmat on kunnostettava mahdollisimman pal- jon alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

Perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa, ojit- taa, metsittää tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. ELY

–keskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen tai vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä.

Hoitotoimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajikas- vien poisto, paitsi jos on kyse jättiputken poistosta. Hoitotoimenpiteeksi voidaan hyväksyä jättiputken paikallinen kemiallinen torjunta, jos sopimusalue ei ole pysyvää nurmea.

Perinnebiotooppia on laidunnettava niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöity- mistä tai maaperän eroosiota. Laidunnettava perin- nebiotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue on yleensä erotettava aidalla muista laidun- nurmista. ELY -keskus voi tapauskohtaisesti sallia vanhan niukkaravinteisen nurmen laidunnuksen yh- dessä sellaisen alueen kanssa, jota koskee maata- lousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoito- sopimus, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle al- tis. Perinnebiotooppeja ei voi käyttää pelkästään yölaitumina.

Sopiva laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiet- tyä pinta-alaa kohden (laidunnuspaine) on sopi- musta tehtäessä varmistettava tapauskohtaisesti. Laidunnuspaine on pyrittävä sovittamaan

sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa.

Eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovi- tettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitu- men tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia vasikoiden ruokkimisen

1.8. alkaen. Eläimille voidaan antaa kivennäisiä ja vita- miineja, jos ne sisältävät vähän fosforia eikä niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä.

Mikäli kyseessä on rehevöitymiselle altis kohde, voidaan sopimuksen teon yhteydessä määrätä ki- vennäisten ja vitamiinien sijoituspaikat, ruokintapis- teen kattaminen tai muita tarvittavia lisätoimia.

Syöttöpaikka tulisi sijoittaa metsän laitaan tai lajis- toltaan vähäarvoisimpaan kohtaan aluetta. Sijoitus- paikan valinnassa tulisi välttää etenkin kallioketoja, ketoja ja monilajisia tuoreita niittykohtia.

Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko lai- dunkauden ajaksi (noin 120 päivää) erityyppisillä perinnebiotoopeilla:

	Hieho < 1	Hieho > 1 v	Lihanauta < 1v
Keto	1,0-1,2	0,5-0,8	0,4-0,6
Tuore niitty	2,0-2,5	1,0-1,8	0,9-1,2
Rantaniitty	1,5-3,0	1,0-1,8	0,7-1,4
Hakamaa	1,2-2,0	0,7-1,3	0,5-1,0
Metsälaidun	0,2-0,8	0,05-0,5	0,05-0,4

	Emolehmä + xxxxxxx	Xxxx + 2,5 xxxxx- xxx	Xxxxxxx
Keto	0,2-0,4	1,5-2,0	0,4-0,8
Tuore niitty	0,5-0,8	2,0-2,5	1,0-1,4
Rantaniitty	0,5-1,0	2,0-4,0	0,8-1,6
Hakamaa	0,4-0,8	1,5-2,5	0,6-1,2
Metsälaidun	0,04-0,3	0,2-1,0	0,05-0,4

Edellä selvitetyistä eläintiheyksistä voidaan kuiten- kin poiketa, jos poikkeaminen voidaan perustella sopimusalueen yksilöllisillä olosuhteilla. Jos perin- nebiotoopilla laidunnetaan useammassa lyhyem- mässä jaksossa, laidunvuorokausien kokonaismäärä on otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa.

Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta on niitettävä tai raivattava vähintään joka toinen vuosi ellei

hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Jos sopi- musalueen tavoitteena on monimuotoisuuden hoito, alueelta on korjattava raivaustähteet pois.

Aluetta, jonka sopimuksen tavoitteena on maata- lousympäristön uhanalaisten lajien elinolosuhtei- den edistäminen, sekä maatalousympäristön mui- naismuistokohdetta ja pitkäaikaiseen maankäyt- töön liittyvää, maaseudun kulttuuriperintöä ylläpi- tävää luontokohdetta voidaan hoitaa sopimuksen tavoitteiden mukaan sekä laiduntamalla, niittämällä että raivaamalla.

Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä.

Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja. Muistiinpa- noihin on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutuk- set ympäristöön. Kestolla tarkoitetaan toimenpi- teen toteuttamiseen käytettävää aikaa.

Hakijaa kuullaan ennen sopimuksen tekemistä, jos ELY -keskus aikoo tehdä suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin muutoksia.

Sopimuksessa hakija sitoutuu hoitamaan sopimus- aluetta sopimukseen hyväksytyn suunnitelman ja sopimusehtojen mukaisesti.

7. Ympäristökorvauksen määrä

Sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökor- vauksen määrä todetaan ELY -keskuksen tekemässä sopimuspäätöksessä.

Hakijalle maksetaan 450 euroa vuodessa sopimuk- seen sisältyvältä hehtaarilta. Jos kyse on valtakun- nallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta perinne- biotooppikohteesta, korvauksen määrä on 600 eu- roa vuodessa.

Ympäristösopimukseen sisällytettävien toimenpitei- den on ylitettävä täydentävien ehtojen ja maata- lousmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset.

Sopimukseen hyväksyttävä toteutettava toimen- pide voidaan hyväksyä, jos toimenpide on perus- teltu sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kan- nalta.

Ympäristösopimus ei voi sisältää toimenpiteitä, joi- den toteuttamisesta maksetaan muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai jotka korvauksenhakija on velvoitettu tekemään muun lainsäädännön perusteella.

8. Ympäristökorvauksen vuosittaisen maksun hakeminen ja maksaminen

Ympäristösopimuksen maksua on haettava vuosit- tain. Maksua voi hakea vuosittain sähköisesti tai lo- makkeella 101B viimeistään hakemuksen viimei- senä jättöpäivänä.

Maksu suoritetaan sille tilille, jonka korvauksenha- kija on ilmoittanut maaseutuelinkeinoviranomai- selle (aktiiviviljelijät) ja ELY-keskukseen (ry:t) lomak- keella 101D.

Jos hakemus tai liitteet myöhästyvät, korvaus ale- nee säädösten mukaisesti. Hakemus voi myöhästyä enintään 25 kalenteripäivää, jonka aikana tuki vä- henee 1 % /työpäivä. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, tukea ei makseta. Samalla tavalla menetellään 1. sopimusvuoden korvauksen maksa- misessa, jos sopimus hakemus on myöhästynyt.

Jos vuosittaista maksua ei haeta, se katsotaan sopi- muksesta luopumiseksi, ellei maksuhakemus ole jäänyt tekemättä säädösten tarkoittaman ylivoimai- sen esteen vuoksi.

Ympäristökorvausta voidaan maksaa kasvulohkolle silloin, kun sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaa- ria. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan korvauksen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa.

Jos viljelijä on päätukihaussa ottanut uuden digi- toidun pinta-alan käyttöönsä, viljelijän katsotaan samalla hyväksyneen uuden pinta-alan käyttämisen myös sopimuksen mukaisen korvauksen maksami- sessa.

Korvaukseen oikeutettu pinta-ala todetaan vuosit- tain päätukihaussa annettujen tietojen sekä ELY - keskuksen valvomien tilojen valvontatietojen pe- rusteella.

Ympäristökorvaus voidaan maksaa vuosittain sen jälkeen, kun mahdolliset valvonnat on saatettu pää- tökseen ja kyseessä olevan sopimuksen ehtoja on noudatettu. Ympäristökorvaus maksetaan

ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun sopimuskausi alkaa.

Ympäristökorvaus voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enin- tään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lu- kumäärä.

Maksettavaan ympäristökorvaukseen voidaan tehdä suhteellinen vähennys niiden toimenpiteiden osalta, jotka on jäänyt tekemättä ylivoimaisen es- teen jälkeen.

9. Sopimuksen tarkentaminen

Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvit- taessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaaran- tuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä korvauksensaa- jan hakemuksesta tai ELY -keskuksen aloitteesta en- nen seuraavan sopimusvuoden alkua.

Tarkentamista on haettava kirjallisesti ELY-keskuk- selta. Ennen tarkentamista korvauksensaajaa on kuultava asiasta. ELY -keskuksen sopimuksen tar- kentamista koskevasta päätöksestä voi hakea oikai- sua (ks. kohta ”Xxxxxxxxxxxxx”).

10. Sopimuksen tai sen osan vaihtaminen toiseksi sopimukseksi

Sopimus tai sen osa voidaan vaihtaa toiseksi eri- tyyppiseksi sopimukseksi sen voimassaoloaikana edellyttäen, että tällaiseen vaihtoon sisältyy ilmei- siä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva so- pimus tehostuu merkittävästi. Sopimusta vaihdetta- essa alkaa uusi sopimuskausi.

Sopimuksen vaihtamista haetaan keväällä päätuki- haun yhteydessä.

11. Sopimuksen siirtäminen

Sopimuksen pinta-alaa voidaan muuttaa, jos sopi- mus siirretään sukupolvenvaihdoksen tai koko maa- tilan hallinnan siirron vuoksi tai osa maa-alasta siir- tyy toiselle henkilölle tai jos tilan tuotantosuunta vaihtuu tai muuttamiseen on muu vastaava syy.

Jos koko maatila siirretään toiselle henkilölle sopi- muksen voimassaolon aikana, kyseinen, tukikelpoi- suusehdot täyttävä, toinen henkilö voi jatkaa sopi- musta sen jäljellä olevan voimassaoloajan tai

sopimus voi raueta eikä jo maksettua korvausta pe- ritä takaisin.

Sopimusta jatkavan korvauksensaajan on noudatet- tava siirrettyä sopimusta koko sen jäljellä olevan so- pimusajan.

Sopimuksen siirtämistä on haettava 15 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä toimittamalla lomake 160 ELY -keskukseen.

ELY -keskuksen on tehtävä siirtämistä koskevaan hakemukseen päätös oikaisuvaatimusosoituksin. Jos omistajia tai haltijoita on useampia, on tiedoksi- annon vastaanottajan annettava päätös tiedoksi muille omistajille tai haltijoille hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla.

12. Sopimuksen pinta-alan väheneminen

Jos korvauksensaaja poistaa sopimuksesta alaa (syynä esim. talonrakentaminen tai tien rakentami- nen) siten, ettei kyseisellä alalla voida enää toteut- taa sopimuksen toimenpiteitä, peritään sopimuk- sesta poistetulle alalle maksetut korvaukset takai- sin. Jos sopimusala tämän takia pienenee alle vä- himmäisalan (0,3 ha), sopimus puretaan, ja kaikki siitä maksetut korvaukset peritään takaisin.

Sopimusala voi kuitenkin vähentyä kohdassa 11 mainituin ehdoin. Jos ala vähenee hallinnan siirron johdosta alle vähimmäispinta-alan, sopimus pure- taan. Takaisinperintää ei hallinnansiirtotilanteissa aiheudu.

Sopimusala voi vähentyä ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi ilman takaisin- perintää.

13. Sopimuksesta luopuminen

Jos korvauksensaaja luopuu koko sopimuksesta en- nen sopimuskauden päättymistä, maksettu ympä- ristökorvaus peritään takaisin. Ympäristökorvauk- sen perimiseen sovelletaan lakia maatalouden tu- kien toimeenpanosta (L 192/2013).

Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimai- nen este, ympäristökorvausta ei peritä takaisin.

Hakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä riittä- vät todisteet kirjallisesti. Esimerkiksi työkyvyttö- myyseläkkeen osalta tällainen on lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta.

Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti ELY -keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen ollessa kyseessä viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun korvauksensaajan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.

Jos korvauksensaaja luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uusi vastaava sopimus voidaan jättää tekemättä kunnes kaksi vuotta on kulunut luopumisesta. Tämä koskee myös tapauk- sia, joissa vuosittainen maksatus on jäänyt hake- matta, jolloin tilanne katsotaan sopimuksesta luo- pumiseksi.

14. Sopimuksen purkaminen ja ympäristökor- vauksen takaisinperiminen

ELY-keskus voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tehnyt korvauksensaaja on salannut sopimuksen te- kemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai anta- nut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voidaan purkaa myös, jos sopimuksen haltija rikkoo sopi- musehtoja.

Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peri- tään takaisin, jos

• korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet;

• xxxxxxxxxxxxxxx ei ole noudattanut xxx- xxxxxxx ehtoja;

• hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen;

• korvauksensaaja kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai

• Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyt- tää.

Tuen takaisinperimisestä päättää korvauksen myöntänyt viranomainen.

Perusteettomasti tai liikaa maksetulle määrälle voi- daan periä korkoa maatalouden tukien toimeenpa- nosta annetun lain (192/2013) 32 §:n mukaan.

Perittävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuo- tuista viivästyskorkoa. Korko lasketaan sen ajan pe- rusteella, joka alkaa 61 päivää takaisinperintäpää- töksen tekemisajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajankohtaan tai, jos saatava vähenne- tään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyk- sen tekemisajankohtaan.

Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä mitä ve- rojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) on säädetty.

15. Valvonta ja seuraamukset

Valvovilla viranomaisilla on oikeus valvontatehtä- vän laajuudessa tarkastaa korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Korvauksensaaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin tarvittaessa avustamaan tarkastuk- sessa.

Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jät- tää maksamatta, jos Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos korvauksenhakija on jättänyt noudattamatta sopi- mukseen perustuvia korvauksen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat korvauksen eh- toja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.

Jos valvonnassa todetaan, että korvauksensaaja ei ole noudattanut sopimusehtoja, täydentäviä eh- toja, maatalousmaan säilyttämisvelvoitetta tai jos sopimuksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voidaan korvauksensaajalle maksettavaa ympäris- tökorvausta vähentää siten kuin siitä erikseen sää- detään.

16. Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjalli- sen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY- keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi- saannista.

HAKUOHJE 2020 (Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus)

A. Lomakkeen palauttaminen

Jätä lomake vaadittuine liitteineen viimeistään 15.6.2020 siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukseen (ELY-keskukseen), jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijait- see tai jonka toimialueella viljelijän kotipaikka sijait- see, jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotan- torakennusta.

Jos hakijana on rekisteröity yhdistys, lomake jäte- tään vaadittuine liitteineen viimeistään 15.6.2020 siihen ELY-keskukseen, jonka toimialueella sopi- muksen kohde sijaitsee.

Postitse palautettu hakemus katsotaan oikeaan ai- kaan palautetuksi, jos se on leimattu postissa vii- meisenä hakupäivänä tai aiemmin.

Hakija vastaa siitä, että oikein täytetty lomake liit- teineen on ELY-keskuksessa määräajassa.

B. Lomakkeen täyttäminen

Viranomainen täyttää vastaanottomerkintöjen kaikki kohdat (lomakkeen tummennettu alue). Haki- jana täytät lomakkeen muut kohdat.

1. Hakijan tiedot

Hakijan nimi, henkilötunnus/yhteisötunnus sekä ti- latunnus tai yhdistyksen rekisterinumero ilmoite- taan. Tilatunnuksen myöntää kunnan maaseu- tuelinkeinoviranomainen.

Tilatunnus on jatkossa ilmoitettava maksuhakemuk- sissa.

Ilmoita yhteyshenkilönä henkilö, jolla on yhdistyk- sessä nimenkirjoitusoikeus ja jolle on ilmoitettu asi- ointioikeus lomakkeella 456.

Ilmoita myös puhelinnumero. Sitä tarvitaan tilan- teessa, jossa tietoja joudutaan tarkistamaan tai pyytämään puuttuvia tietoja.

2. Sopimusalan tiedot

Peruslohkot, joita sopimushakemus koskee, yksilöi- dään hakemuslomakkeen kohdassa 3 ilmoittamalla sopimusalaan haettavien peruslohkojen nimet, tun- nukset ja pinta-alat. Tiedot on ilmoitettava myös

Vipu -palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomak- keella 102B.

Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava Vipu –palvelussa tai tällä hakulomakkeella. Ilmoita lohkojaot ja uu- sien lohkojen lohkonumeroiden haku on kuntaan

30.4 mennessä.

Jos peruslohko pitää jakaa tai yhdistää, jonka seu- rauksena tulee uusi peruslohko, tee ko. ilmoitus Vipu –palvelussa tai kuntaan lomakkeella 102C

30.4. mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset pe- ruslohkojen tiedot käyttöösi päätukihakuun. Ilmoita lisäksi jaon tai yhdistämisen myötä syntyneiden uu- sien peruslohkojen tiedot Vipu-palvelussa tai lo- makkeella 102A kuntaan.

Ilmoita tämän hakemuslomakkeen lisäksi, Vipu-pal- velussa tai lomakkeella 102A myös uudet hallintaasi tulleet tai hallinnastasi poistuneet peruslohkot tai haluamasi korjaukset digitoituun pinta-alaan vii- meistään 15.6.2020 kuntaan.

Sopimukseen haettavat lohkot ilmoitetaan omina kasvulohkoina Vipu -palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeella 102B. Kasviksi ilmoitetaan tällöin Ympäristösopimus, pysyvä nurmi tai Ympäristösopi- mus, muu ala tai Ympäristösopimus, metsämaa.

Xxxxxxx, onko lohko oma (O) vai vuokrattu (V).

Ilmoita lisäksi kuuluuko lohko luonnonlaitumiin (L) vai perinnebiotooppeihin (P). Lohkon kohdalle mer- kitään rasti, jos kyseessä on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi.

Eri aikaan alkavat sopimukset haetaan erillisillä ha- kemuslomakkeilla.

Sopimusalan on oltava vähintään 0,30 ha. Se voi koostua useasta vähintään 0,05 ha:n kokoisesta lohkosta.

Sopimukseen haetut uudet peruslohkot tai perus- lohkon osat merkitään hakemukseen liitettävään paperikarttaan selvästi erottuvalla tavalla.

Sopimuskausi

Sopimuskausi on viisi (5) vuotta (1.5.2020 - 30.4.2025).

3. Sitoumus ja allekirjoitus

Hakemus on aina allekirjoitettava. Kaikkien maati- lan omistajien ja koko tilan vuokraajien sekä rekis- teröidyn yhdistyksen yhteyshenkilön, jolla on ni- menkirjoitusoikeus, on allekirjoitettava lomake.

Kaikkien omistajien allekirjoitus voidaan korvata vil- jelijätukiasiointiin valtuutetun allekirjoituksella, val- takirjalla tai yhtiömuodoissa nimenkirjoitusoikeu- della.

Allekirjoituksen lisäksi vaaditaan nimenselvennys. Allekirjoituksen on oltava sama kuin tukihakemus- lomakkeella 101B.

4. Liitteet

Hakemuksen liitteenä on oltava suunnitelma. Suun- nitelman tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) Arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan sekä sopimusalueen hoidon tavoitteet.

2) Suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet, jonka perusteella voidaan arvioida alueen luonto- ja maisema-arvoja.

3) Suunnitelma-alueen kartta uusien lohkojen osalta tai jos olemassa olevalle lohkolle on tehty

rajakorjaus, jako tai yhdistäminen sopimuksen ha- kuvuonna. Suunnitelma-alueen kartta voi olla loh- kokartta.

4) Hoitosuunnitelma, jossa kuvataan yksilöidyt pe- rustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet lohkokohtai- sesti sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain. Suunnitelmaan on sisällytettävä selostus siitä, mi- ten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettu- jen tavoitteiden saavuttamista.

5) Jäljennös hoitopäiväkirjasta tai lohkokohtaisista muistiinpanoista aiemmalta sopimuskaudelta, jos haettu alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suun- nitelmaa vaativaan sopimukseen.

Sopimukseen haettavan alan on oltava hakijan hal- linnassa koko sopimuskauden ajan. Jos alue on vuokrattu, hakemukseen on liitettävä jäljennös vuokrasopimuksesta tai muusta sopimuksesta.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään koko sopimuskauden. Vuokrasopimukseen on syytä kirjata toimenpiteet, joita sopimusalueella tullaan tekemään.

Liitteet on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2020.