TESTAUS- JA LABORATORIOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö PARDIA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry saavuttivat 30.1.2018 liittotason neuvottelutuloksen koskien Pal- tan erityisalojen (ns. EPA-sektori) työehtosopimuksia.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö PARDIA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry sopivat Paltan Testaus- ja laboratorioalan työehtosopimuksen osapuolina työehtosopimuksen uudistamisesta neuvottelutuloksen mu- kaisesti seuraavaa:‌

2. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 - 31.1.2021

Sopimus on voimassa 31.1.2021 saakka, mikäli liittotason sopimusosa- puolet pääsevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kol- mannen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020 – 31.1.2021 palkantarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 mennessä sopimukseen, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2020.

Sopimus jatkuu 31.1.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskau- den päättymistä.

3. Palkantarkistukset vuosina 2018 ja 2019 1.4.2018 ‌

Palkkoja korotetaan 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,5 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä.

0,5 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden marras- kuun 2017 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat pal- kanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja il- moittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuro- määrän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2018 mennessä. Mikäli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan sii- tä yleiskorotuksena 0,1 % ja työnantaja päättää 0,4 %.

Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,4 %:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euro- määrät vaativuusluokittain. Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.3.2018 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.

1.4.2019

Palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,6 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä.

0,6 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden marras- kuun 2018 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat pal- kanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja il- moittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuro- määrän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2019 mennessä. Mikäli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan sii- tä yleiskorotuksena 0,2 % ja työnantaja päättää 0,4 %.

Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,4 %:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euro- määrät vaativuusluokittain. Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.3.2019 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.

Kolmannen sopimusvuoden 2020 palkantarkistukset

Liittotason sopimusosapuolet neuvottelevat vuoden 2020 palkantarkis- tusten tasosta ja mallista 15.11.2019 mennessä. Mikäli yhteisymmärrys- tä ei saavuteta, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2020.

Palkkataulukot ja euromääräiset lisät

Taulukoita korotetaan 1.4.2018 lukien 1,1 % ja 1.4.2019 lukien 1,0 %.

Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2018 lukien 3,2

4. Työehtosopimuksen tekstimuutokset 1.2.2018 lukien ‌

4.1. Takaisinottovelvollisuus (19 §)

Irtisanomissuojasopimuksen 19 §:ään lisätään lause:

Työnantajan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

4.2. Koeaika (2 §)

Työehtosopimuksen Työsuhdetta koskevat yleiset määräykset - kohdassa 2 § Työsuhteen alkaminen muutetaan 2. kappaleen sisältö seuraavaksi:

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työ- sopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa.

4.3. Adoptiovanhemman asema (37 §)

37 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainva- paan palkallisuus

Työehtosopimuksen Xxxxxx syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot– kohdassa 37 §:ään lisätään uusi 3 kappale:

Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adop- tioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli työntekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhem- malle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.

Muutettuun 37 §:ään lisätään uusi 4. kappale (nykyinen 3. kappale):

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys, isyys- tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta.

4.4. Osasairausvapaan vaikutus lomarahaan (65 §)

Työehtosopimuksen Vuosiloma ja lomaraha -kohdassa 65 §:ään Loma- raha lisätään 2. kappaleen perään uusi 3. kappale:

Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää loma- rahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtä- vän mukaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikai- sen työsopimuksensa perusteella.

5. Mahdollisuus sopia yrityskohtaisista järjestelyistä ‌

Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia järjestelyistä, jotka poikkeavat tästä työehtosopimuksesta.

6. Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Työehtosopimusosapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelume- nettelyn periaatetta.

7. Matkakustannusten korvaukset ‌

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten kor- vauksista siten kuin siitä on sovittu työehtosopimuksen 51 §:ssä.

8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot ‌

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella 1.4.2018 lukien palkkio alla ole- van taulukon mukaisesti:

Taulukko 1.4.2018 alkaen:

	Palkkio €/kk
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä	Pääluottamus- mies	Luottamus- mies	Työsuojelu- valtuutettu
3 – 30	140	90	68
31 – 100	151	105	79
101 – 200	227	161	121
201 – 400	256	182	136
401 tai enemmän	298	226	157

Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tä- män taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

9. Työryhmät ‌

Sopimusosapuolet päättivät perustaa seuraavat työryhmät:

1. Rakennetyöryhmä

Työryhmän tarkoituksena on käydä läpi ja kehittää Paltan erityisalojen (EPA- sektori) työehtosopimusten (yleinen työehtosopimus, infra-alan työehtosopi- mukset, korjaamoalan työehtosopimukset, tarkastusalan työehtosopimus ja testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus sekä yleissopimus ja irtisanomis- suojasopimus) rakennetta ja tekstejä huomioiden ajantasainen lainsäädäntö sekä selkeyttää kaikkien EPA-sektoriin kuuluvien työehtosopimusten kirjauk- sia, mm. paikallisesta sopimisesta.

Lisäksi työryhmässä laaditaan Etätyölle suositussopimus ja tarvittaessa mo- dernisoidaan työehtosopimusten sanamuotoja ja poistetaan päällekkäisyyk- siä.

2. Työelämä 2020 - työryhmä

Työryhmän tarkoituksena on pyrkiä edistämään työelämän laadun, työhyvin- voinnin ja tuottavuuden parantamista kehittämällä työolosuhteita ja työtä työ- hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen turvaamiseksi. Työryhmässä selvitetään valtakunnallisen Työelämä 2020- ohjelman vireillä olevia hankkeita ja laadi- taan suositus EPA-sektorille yritysten käytettävissä olevista toimenpiteistä, joilla vaikutetaan mm. työurien pidentämiseen, työssäjaksamiseen ja yleiseen työhyvinvointiin.

3. Työpaikkaohjaajat-työryhmä

Työryhmän tarkoituksena on laatia yrityksille ohjeistusta työpaikoilla tapahtu- vaan koulutussopimuksella ja oppisopimuksella liittyvään opiskeluun sekä muihin opintoihin liittyviin harjoitteluihin ja opinnäytetöihin. Työryhmä tutustuu ammatillisen koulutuksen reformin tuomiin uudistuksiin ja laatii ohjeistusta koskien työpaikkaohjaajien asemaa.

Osapuolet sopivat, että työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi sopimuskau- den loppuun mennessä, paitsi Työpaikkaohjaajat-työryhmän (nro 3) määräai- ka päättyy jo 31.8.2018.

10. Voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka seuraavin edelly- tyksin:

Sopimuskausi jatkuu 31.1.2021 saakka, mikäli sopimusosapuolet pää- sevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kolmannen vuo- den 2020 palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020-31.1.2021 pal- kantarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 sopimukseen, päättyy tämä työehtosopimus automaattisesti ilman irtisanomista 31.1.2020.

31.1.2021 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ir- tisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopi- muskauden päättymistä.

Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA ‌‌‌

1 § Soveltamisala ‌

Tätä työehtosopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n erityisalojen testaus- ja laboratorioalalla toimivien jäsenyritysten palveluksessa oleviin (jäljempänä työntekijä).

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopi- mus ei myöskään koske yrityksen keskusyksikössä tai vastaavassa eli- messä työnantajan edustajina työsuhdeasioita hoitavia henkilöitä.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena TSL 2:4 §:n säännösten mukaisesti. Sii- tä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa tois- taiseksi vai määräajan. Määräaikaisessa työsopimuksessa työntekijälle on ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työ- sopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa.

Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnanta- ja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä so- pimuksen mukaisesti aloittaa työnteon.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopi- vat. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopimukseen, ehtoja voidaan muuttaa irtisanomisperusteita ja irtisanomisaikaa noudattaen.

Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin. Jos se heikentää hänen etu- jaan, siirto voidaan toteuttaa samoilla perusteilla kuin irtisanominen ja ir- tisanomisaikaa noudattaen.

4 § Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työntekijän tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee suhtautua luottamuksella työntekijään ja mahdolli- suuksien mukaan myös tukea työntekijää tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa työntekijälle hänen ase- massaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea työntekijää hänen toimiessaan työnantajan edustajana.

Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijän edustajat.

Työntekijä sitoutuu olemaan ilmaisematta sivullisille, mitä hän työnanta- jaltaan tai työssään muutoin on salassa saanut tietoonsa. Tämä salas- sapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enin- tään kolmen vuoden ajan.

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

Lomauttamiseen sekä irtisanomisen menettelytapoihin sekä irtisanomis- aikaan sovelletaan kulloinkin voimassa olevan osapuolten välisen irtisa- nomissuojasopimuksen määräyksiä.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irti- sanomisaikaa.

TYÖAIKA ‌

6 § Työaikamääräysten soveltamisala ‌

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä kos- kevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin,

1) joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina, tai

2) jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida kat- soa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.

7 § Eräiden työaikasäännösten soveltaminen ‌

Tämän sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin sovelletaan näiden määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erik- seen sovittu näillä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koskevalla työ- tai virkaehtosopimuksella: 5 § (varallaoloaika), 7 §:n 1 mom. kohdat 1-11 (luettelo jaksotyöaloista), 8 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työai- ka), 9 §:n 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työai- ka), 14 §:n 1 ja 3 mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 § (lyhennetty työaika), 18 § (työntekijän suostumus), 20 § (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 § (hätätyö), 23 §:n 2 ja 3 mom. (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 24 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjak- son), 26 § (yötyö), 27 § (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 28 §:n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepoajat), 30 § (moottoriajo- neuvonkuljettajan vuorokausilepo), 33 §:n 1 mom. (sunnuntaityö), 34 § (työajan tasoittumisjärjestelmä), 35 § (työvuoroluettelo), 36 § (poikkeus-

lupa), 37 § (työaikakirjanpito), 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännökset).

Tämä pykälä on luonteeltaan informatiivinen viittaus.

8 § Työajaksi luettava aika ‌

Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettä- vä työsuorituksena.

9 § Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa.

9a § Työajan pidentäminen 1.1.2017 lukien ‌

Työajan pidennys toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti

Kuukausi- ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä pidennetään vuosittaista säännöllistä työaikaa kaikissa työaikamuodoissa keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 lukien.

Työajan pidentämisestä johtuvat tekstimuutokset kirjataan työehtosopi- mukseen.

Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta. Työajan lisäyksestä ei myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä.

Osa-aikaisella työntekijällä, jolla on vähintään kuukauden mittainen työ- suhde, lasketaan tämän kohdan mukainen vuosittainen työajan piden- nyksen tuntimäärä työntekijän työajan suhteessa vastaavan työaika- muodon kokoaikaiseen tuntimäärään.

Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen tun- timäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus ko. kalenterivuonna 12 kuukauteen.

Mahdolliset paikalliset työaikasopimukset muutetaan tämän mukaisiksi.

Työajan pidentämisen toteuttamisesta sovitaan ensisijaisesti yrityskoh- taisesti.

Työajan pidentäminen, jos yrityskohtaista sopimusta ei ole tehty

Mikäli yrityksessä ei päästä paikallisesti sopimukseen työajan pidentä- misen toteuttamisesta, työntekijän vuotuista säännöllistä työaikaa lisä- tään kaikissa työaikamuodoissa 24 tunnin vuosittaisella erällä.

Työnantaja voi toteuttaa työajan pidentämisen käytännössä esimerkiksi jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään kahdella tunnilla vuorokaudessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännöllisek- si työajaksi, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta varsinaisen työ-

ajan ulkopuolelle, huomioimalla työajan lisääminen liukuvan työajan jär- jestelmässä tai työaikapankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

Työnantaja voi sopia pidentämisen tavasta ja aikataulusta työntekijän kanssa.

Työaikaa ei voida sijoittaa kuin työntekijän suostumuksella arkipyhille ja työaikalain mukaiselle viikoittaisen vapaan ajalle.

Työnantaja päättää vuosittaisen työajan pidennyksen työtuntien sijoitta- misesta. Työnantaja ilmoittaa pidennettyä työaikaa sisältävät yksittäiset työvuorot viimeistään 2 viikkoa aiemmin työntekijälle. Jaksotyössä ilmoi- tusaika on 7 päivää ennen jakson alkua.

10 § Säännöllisen työajan järjestelyt Keskimääräinen säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi edellyttäen, et- tä viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään 26 viikon pituisen ajanjakson aikana keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi viikossa.

Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keski- määräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjär- jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.

Työajan tilapäinen pidentäminen

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää 10 tuntiin edellyt- täen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pitui- sen ajanjakson aikana tasoittuu keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi.

Yrityskohtaisesti sovitaan tämän pykälän mukaisten työaikajärjestelyjen käyttöönotosta.

11 § Liukuva työaika ‌

Liukuvan työajan käytöstä sovitaan yrityskohtaisesti.

11a § Työvuorot ja työvuoroluettelo Työvuorot:‌

Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetet- tava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.

Vuorotyönä tehtävässä työssä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua ennakolta sovituin ajanjaksoin. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa. Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava vii- meistään hänen edellisen työvuoronsa aikana.

Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava ja työvuoroluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk en- nen siirtymisajankohtaa. Mikäli yrityksessä on käytössä keskimääräinen työaika, tähän työaikamuotoon siirtymisestä on ilmoitettava noudattaen vastaavasti edellä todettuja menettelytapoja.

Työvuoroluettelo:

Luottamusmiehelle on ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantu- loa varattava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloon vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa työntekijän suostumuksella.

Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjeste- lyyn liittyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava en- nen edellisen työvuoron päättymistä.

12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen ‌

Työvuorokausi alkaa klo 6.00. Työviikko alkaa maanantaina klo 6.00.

13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika ‌

Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuo- rokautinen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaes- sa lyhentää 30 minuutiksi.

Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.

Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopi- vin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausi- lepoaikaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitse- män tuntia.

Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan päätöksellä työaikalain 29 §:n 2 momentin perusteella seuraavissa ta- pauksissa:

1) kun työvuoro muuttuu työaikalain 27 §:n 1 momentissa säädetyl- lä tavalla,

2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

3) jos työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kau- kana toisistaan,

4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi,

5) tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,

6) turvallisuus- ja vartiointityössä tai

7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaa- miseksi.

Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voi- daan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Le- poajan tulee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeas- ti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

Viikkolepo

Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä kes- keytymätön vapaa-aika. Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tu- lee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraa- vissa tapauksissa:

1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, tai

4) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Työntekijälle on korvattava edellä tämän kohdan 2 momentin 3 tai 4 kohdissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöl- listä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeis- tään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnanta- jan ja työntekijän kesken toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällai- nen työ voidaan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakorvaukse- na.

Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työn- tekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, jos mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Toinen viikoittainen vapaapäivä

Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijöillä on viikon aikana kaksi pe- rättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäi- vä, tulee sen, jos mahdollista, olla lauantai.

14 § Lisä- ja ylityö ‌

Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota esimiehen aloitteesta tehdään 8–10

§:ssä sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan jäl- keen. Ylityön enimmäismääriä laskettaessa ylityöllä tarkoitetaan kuiten- kin työaikalain mukaisesti määräytyvää ylityötä.

Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipy- häviikkojen 15 §:n mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi esimiehen aloitteesta tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.

Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on 30 tunnin lisäksi tehty työ.

Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona kalenterivuotta. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää tämän pykälän 1 momentin tarkoittamissa ylitöissä enintään 250 tuntia kalente- rivuoden aikana.

Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia tai, jollei luot- tamusmiestä ole valittu, työaikalain 19 §:n 2 momentissa säädetyllä muulla tavalla voidaan sopia edellisessä momentissa mainitun 250 tun- nin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

15 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan ‌

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:

− juhannuspäivä ja

− pyhäinpäivä.

Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:

− pitkäperjantai,

− toinen pääsiäispäivä,

− juhannusaatto ja

− helatorstai.

Mikäli seuraavat arkipyhät sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi ne eivät lyhennä työaikaa. Jos taas kyseiset arkipyhät sattuvat muuksi viikonpäi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi lyhentävät ne työaikaa.

− uudenvuodenpäivä,

− xxxxxxxxxx,

− vapunpäivä,

− itsenäisyyspäivä,

− jouluaatto,

− joulupäivä ja

− tapaninpäivä.

Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa 7 tunnilla 30 minuutilla.

Työaika näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.

Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 19 §:ssä on sovittu.

16 § Perustuntipalkka ‌

Perustuntipalkan jakaja on 158.

Perustuntipalkka lasketaan kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipal- kasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.

Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista tuntipalkkaansa.

17 § Ylityökorvaus ‌

Ylityökorvauksena maksetaan

1) vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla koro- tettu perustuntipalkka; ja

2) viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla ko- rotettu perustuntipalkka.

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyys- päivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittaisen yli- työn 16 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla koro- tettu perustuntipalkka.

18 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla ‌

Lisätyötunneilta maksetaan korvauksena perustuntipalkka.

Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityö- korvausta.

Vuorokautisia ylityötunteja ei oteta mukaan laskettaessa lisätyökorvaus- ta.

19 § Lisä- ja ylityökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä ‌

Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- tai ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työvuo- ro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei oteta huomioon seuraavan vuoro- kauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan ‌

Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan.

Vapaan antamisen ajankohdasta on määräykset työaikalain 23 §:n 2 momentissa.

21 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaa- seen ‌

Sopiessaan 63 §:ssä tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja työnte- kijä voivat sopia edellä 8 ja 9 §:n mukaisen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.

22 § Ilta-, yö- ja vuorotyö sekä iltatyölisä, yötyölisä ja vuorotyölisä Iltatyölisä:‌

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyölisää.

Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen pe- rusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oikeuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Yötyölisä:

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yötyölisää.

Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen pe- rusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vä- hintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kui- tenkin enintään kello 12.00 saakka.

Iltavuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 pro- senttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palk- ka.

Yövuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palk- ka.

23 § Sunnuntaityökorvaus ‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäi- vänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajal- ta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista perus- tuntipalkkaa vastaava korvaus.

24 § Hälytysluonteinen työ ‌

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsu- taan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytys- luonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamatto- maan tilanteeseen. Kyseessä ei ole hälytysluonteinen työ, jos työnteki- jän kanssa on sovittu varallaolosta tai päivystyksestä taikka jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun on kyse työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä.

Jos työaikalain 6 §:n alainen työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluontei- seen työhön valmistumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vas- taava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, jos työ päättyy aa- mulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työ- tään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työaikalain 6 §:n alaiselle työnte- kijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Silloin kun kutsu työhön annetaan klo 18.00–06.00 välisenä aikana, palkka maksetaan 100 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.

25 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa ‌

Jos työntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloittees- taan liukumarajojen puitteissa säännöllisen työajan ulkopuolella tai vir- kistystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan lasket- taessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liu- kuma-aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeut- tavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräyk- seen.

25 a § Työaikapankki ‌

Yrityksissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä noudattaen liitteenä 2 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjes- telmästä.

PALKKA JA PALKANMAKSU ‌

26 § Oikeus palkkaukseen ‌

Työntekijän oikeus sopimuksenmukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päät- tyy työsuhteen päättyessä.

27 § Palkanmaksu ‌

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudes- sa kuukauden viimeisenä päivänä jälkikäteen.

Tunti- ja urakkapalkkaiselle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudes- sa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälkikäteen, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu palkan maksamisesta ker- ran kuukaudessa.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakau- siin, maksetaan viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan ka- lenterikuukauden loppuun mennessä.

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksu- päivinä.

28 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo ‌

Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkkaa tai vä- hennettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäi- vän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukau- dessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtai- sessa työehtosopimuksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpalkan perusteella.

29 § Palkkausjärjestelmä ‌

Palkkausjärjestelmästä sovitaan yrityskohtaisesti.

POISSAOLOT ‌

30 § Poissaoloajan palkka ‌

Työntekijän poissaoloajan palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtai- sen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työ- tunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskitun- tiansion mukaisesti.

SAIRAUSPOISSAOLOT ‌

31 § Oikeus sairauslomaan ‌

Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

31 a § Korvaava työ ‌

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtävi- ään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on am- mattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 3 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.

32 § Palkka sairausloman ajalta ‌

Työntekijälle maksetaan yhdenjaksoisen sairausloman ajalta palkka työ- suhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Kun työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

− 1 kuukauden mutta alle 1 vuoden, palkka maksetaan 28 kalenteripäi- vän ajanjaksolta tai

− 1 vuoden mutta alle 5 vuotta, palkka maksetaan 35 kalenteripäivän ajanjaksolta taikka

− 5 vuotta tai kauemmin, palkka maksetaan 84 kalenteripäivän ajan- jaksolta.

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuu- kauden, maksetaan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sai- rastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sai- rausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa viimeisestä palkallisesta sairausajan päivästä, ei työntekijällä ole oikeutta uuteen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjak- soon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1 momen- tissa mainitulta ajanjaksolta. Saman sairauden näin uusiutuessa sai- rausajan palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslaissa tarkoitetulta karenssiajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sai- raus, tapahtuu Kelan ratkaisun perusteella.

33 § Sairausajan palkan perusteet ‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän 30 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sairausloman osalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausloman ajalta maksettavaa palk- kaa laskettaessa otetaan huomioon samat lisäpalkat ja palkkiot kuin las- kettaessa työntekijän vuosiloman ajalta maksettavaa palkka.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työ- tunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskitun- tiansion mukaisesti.

34 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen ‌

Työntekijä, joka sairauden vuoksi on tullut työkyvyttömäksi, on velvolli- nen ilmoittamaan viipymättä työnantajalle työkyvyttömyydestä sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tällai- sena käytetään lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä.

35 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja ‌

Tämän työehtosopimuksen 31–34 §:ää sovelletaan myös, jos:

1) työntekijän ei voida 32 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä, tai

2) työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai mainitun lain 17 §:n nojalla eristetty ja

3) päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitos- hoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT ‌

36 § Oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoito- vapaaseen ‌

Työntekijällä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

37 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan pal- kallisuus ‌

Työntekijälle maksetaan edellä 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Xxxxxx äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys, isyys- tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta.

38 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus ‌

Työntekijälle maksetaan 33 §:n mukainen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta silloin kun hänen alle 10-vuotias tai vammainen lapsensa tai muu hänen kodissaan pysyvästi asuva alle 10-vuotias tai vammainen lapsi äkillisesti sairastuu. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään kolmelta työ- päivältä.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissa- olon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä, tai että kyseessä on yksinhuol- taja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työnteki- jän omasta sairaudesta vaaditaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan, sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelys- tä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET ‌

39 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, äitiys- tai isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työnanta- jalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyys- tai adoptiovanhemman van- hempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sai- raus-, äitiys-, isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, ja isyys- ja adoptiovanhemman vanhempainrahan hakemista varten.

Jos työntekijä laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräys- ten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys- tai isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-, isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahan määrällä.

Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 36 §:ssä tarkoite- tuissa tapauksissa.

40 § Työntekijän vilpillisyys ‌

Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut vää- rin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmää- räysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen taikka, jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen, taikka hänen törkeä huolimat- tomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, hänelle voidaan tämän sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT ‌

41 § Poissaolo pakottavista perhesyistä ‌

Työntekijällä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

42 § Opinnot ‌

Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstävapautuksesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.

43 § Tehtävien tilapäinen muuttaminen ‌

Työntekijälle, jolle on myönnetty työstävapautusta opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkin- nan mukaan maksaa 33 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, jos opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorit- tamista.

44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot ‌

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäi- vä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10- vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaa- päiviä, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Työntekijälle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tar- koitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissa- olopäivältä maksetaan 33 §:n mukainen palkka.

Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi kat- sotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huol- lettavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toi- nen osapuoli.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairaus- tapauksen johdosta myönnettävältä työstävapautusajalta on, että pois- saolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämä- tön.

45 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus ‌

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestön- suojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 33 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuus- lain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei myöskään makseta edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

46 § Ay kokoukset ‌

Työntekijälle voidaan, jos se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollis- ta, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihen- kilökeskusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes- tö SAK ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ylimpien päät- tävien elinten kokouksiin. Tällaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet. Edellä mainittu koskee myös työnte- kijän osallistumista yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena ole- van järjestön liitto- tai edustajakokoukseen. Jos tällaista toimielintä ei ole, sama koskee työntekijän osallistumista valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työeh- tosopimusasioita. Maksettava palkka määräytyy 33 §:n mukaisesti.

POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

47 § Muu poissaolo ‌

Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.

48 § Estyminen hakemasta työstävapautusta ‌

Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstävapautusta, maksetaan tältä ajalta palkka niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän so- pimuksen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, jos hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstävapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

49 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoi- taminen ‌

Työntekijälle, joka on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä kun- nallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitami- sen vuoksi, ei makseta tältä ajalta palkkaa.

TERVEYDENHUOLTO ‌

50 § Terveydenhuollon järjestäminen ‌

Työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi järjestämän tervey- denhuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yrityskohtaisia ohjeita.

KUSTANNUSTEN KORVAUS ‌

51 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten kor- vauksista.

52 § Muuttokustannusten korvaaminen ‌

Muuttokustannusten korvaamisen osalta noudatetaan tämän sopimuk- sen liitteenä olevia erillisiä määräyksiä.

VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

53 § Vuosiloma ‌

Työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuk- sessa sovitun mukaisesti.

54 § Lomapäivän määritelmä ‌

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, ju- hannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

55 § Vuosiloman pituus ‌

Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mu- kaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan.

Taulukko A

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mu- kaan.

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia

Vuosilomapäivät

Taulukko B

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia

Vuosilomapäivät

56 § Työssäolon veroinen aika ‌

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pi- detään vuosilomaa määrättäessä seuraavia päiviä:

1) työpäiviä, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairausloman ai- kana;

2) työpäiviä, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä koulutussopimuksissa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulu- tukseen myönnetyn opintovapaan aikana, kuitenkin enintään 30 pv kou- lutustilaisuutta kohti;

3) työpäiviä, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä 50- ja 60-vuotispäivän, oman avioliittoon vihkimispäivän, lähiomaisen hautajaispäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuo- lemantapauksen johdosta;

4) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Julkisten ja hy- vinvointialojen liitto JHL ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jol- laisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet, sekä yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena olevan jär- jestön liitto- tai edustajakokoukseen tai jos sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita;

5) työpäiviä, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hänelle on myönnetty kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.

57 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosi- loman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti työnantajan määräämänä aikana lomakautena. Xxxxx määrättäessä on pyrittävä ottamaan huomioon työntekijän ehdotus loman ajankohdasta. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lu- kien.

Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnan- tajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuo- den lomakauden alkua talvilomana.

Jos kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan var- sinainen vuosiloma antaa muuna kuin 1 momentissa sanottuna aikana saman kalenterivuoden aikana. Tällöin ei kuitenkaan myönnetä lomaa enempää kuin mitä loman pitämisajankohtaan mennessä on ansaittu.

58 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosi- loman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäi- vää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajan- jaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeis- tään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosiloma- lain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosilo- man pitämisestä työsuhteen kestäessä.

59 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä ‌

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräy- tyessä tämän pykälän 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna loman- määräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa ja lomakorvausta määrät- täessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palk- kaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosi- lomalisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantai- työkorvauksista ja sunnuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yri- tyskohtaisesti ole toisin sovittu.

Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perus- tuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännes- vuoden aikana.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut loman- määräytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mu- kaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 55 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 55 §:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 11,5 prosent- tia ja niissä tapauksissa, kun asianomaisella on yrityskohtaisen työehto- sopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmää- räytymisvuotta kohden, 13 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 4 mo- menttia ei sovelleta näissä tapauksissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

60 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomalomapalkka ja lomakor- vaus sekä lomaraha ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntian- sio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtun- tien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla.

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen

55 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	2	16,0	8,00
2	4	31,0	15,50
3	5	44,5	22,25
4	7	57,6	28,80
5	9	72,0	36,00
6	10	86,4	43,20
7	12	101,6	50,80
8	14	116,0	58,00
9	15	131,2	65,60
10	17	146,4	73,20
11	19	162,4	81,20
12	20	192,8	96,40

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen

55 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	37,98	18,99
3	7	58,45	29,23
4	9	71,28	35,64
5	11	93,11	46,56
6	13	107,95	53,98
7	15	130,16	65,08
8	17	145,31	72,66
9	19	167,90	83,95
10	21	183,37	91,69
11	23	206,34	103,17
12	25	222,11	111,06

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,57	22,79
3	8	65,76	32,88
4	10	85,53	42,77
5	13	107,43	53,72
6	15	129,54	64,77
7	18	151,86	75,93
8	20	174,38	87,19
9	23	197,11	98,56
10	25	220,04	110,02
11	28	243,18	121,59
12	30	266,53	133,27

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, las- ketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kerto- malla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerro- taan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 mi- nuuttia osamäärällä.

61 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava loma- korvaus ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mu- kaisesti.

62 § Lomapalkan maksaminen ‌

Vuosilomalaista poiketen vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen pal- kanmaksun yhteydessä.

63 § Vuosiloman säästäminen ‌

Sen estämättä, mitä vuosiloman ajankohdasta on sovittu tai säädetty, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosit- taisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan työntekijän vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa. Työntekijä, jolla on yrityskohtaisen sopimuksen pe- rusteella oikeus 30 arkipäivän lomaan täydeltä lomanmääräytymisvuo- delta, voi säästää vuosilomastaan 20 päivää ylittävän osan.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdas- ta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työn- tekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päät- tymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Säästövapaan antamisesta ja siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mi- tä vuosiloman antamisesta ja siirtämisestä on säädetty tai sovittu. Sääs- tövapaan ajalta maksettavasta palkkauksesta on voimassa, mitä vuosi- lomapalkasta on säädetty tai sovittu. Palvelussuhteen päättyessä pitä- mättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan, mitä vuosilomakorvauksesta on säädetty tai sovittu.

Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saa- da korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakorvaus.

64 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset ‌

Jos työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Lii- kenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lo- makorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, jos asian- omainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saa- matta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pi- dettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelus- suhteen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asi- anomainen on loman tai sen osan alkaessa.

65 § Lomaraha ‌

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskoh- taisesti ole toisin sovittu:

Lomarahan määräytyminen

Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on an- sainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mu- kaan, jossa työntekijä on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos työntekijä on työstä vapaana kesäkuussa, xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän pal- kan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäl- jempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha mää- räytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän xxxxxxxx on tämän sopimuksen 55

§:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulu- kon B tarkoittamassa tapauksessa 5 prosenttia lomarahan maksukuu- kautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lo- manmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Yrityskohtaisen työehtoso- pimuksen mukaisen 30 arkipäivän lomaoikeuden (taulukko C) tarkoitta- massa tapauksessa lomaraha on 6 prosenttia lomarahan maksukuu- kautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lo- manmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on mää- räykset tämän sopimuksen 60 §:ssä.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tar- koitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäi- viä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lo- maraha palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönne- tään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipal- kasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalk- kaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka

saadaan kertomalla tämän sopimuksen 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 158. Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi va- paaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestel- mää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Xxxxxxxx on vaihdettava vapaaksi siten, että vapaata muodos- tuu täysiä päiviä.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

Yrityskohtaisella sopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa makseta. Lisäksi voidaan sopia siitä, että lomarahan maksaminen määräytyy yri- tyksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

66 § Koulutukseen liittyvät korvaukset ‌

Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuk- sen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on mää- räykset osapuolten välisessä yleissopimuksessa.

67 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää työn- tekijän palkasta allekirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut palkanmaksukausittain ja tilittää ne alayhdistyksen osoit- tamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämis- tä varten tarpeelliset tiedot.

68 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamis- alaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

69 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esimiehensä puoleen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet pyri- tään viivytyksettä ratkaisemaan yksikön johtajan ja asianomaisen luot- tamusmiehen tai pääluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.

Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on asiasta laadittava pöy- täkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan eri- mielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kan- ta. Sen jälkeen asia voidaan saattaa asianomaisen yrityksen ja yritys- kohtaisen luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen ratkaistavaksi.

Ellei edellä mainituissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voi- daan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtoso- pimuksen osapuolena olevan asianomaisen keskusjärjestön ratkaista- vaksi. Jommankumman sopijaosapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluttua esityksen te- kemisestä.

Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia syntyneis- tä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.

Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta, oleellisesti työsuhdeasioita koskevasta syystä syntyy erimielisyyttä, josta työnantaja ja työntekijä ei- vät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät joh- da yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan asianomai- sen keskusjärjestön ratkaistavaksi.

Niin kauan kuin edellä todetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimen- piteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun es- tämiseksi. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi, kun asia on yhteisesti rat- kaistu tai neuvottelut on yhteisesti sovittu päättyneiksi tai jokin sopija- osapuoli ilmoittaa neuvottelut osaltaan päättyneiksi.

Oikeus etuuteen on menetetty, jollei työsuhteesta johtuvassa taloudellis- ta etuutta koskevassa asiassa ole pantu kannetta vireille tai vaatimusta esitetty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua tai maksu on suoritettu. Oikeus etuuteen on lisäksi menetetty, jollei neuvotteluja ole edellä tä- män pykälän 4 momentissa tarkoitetuin tavoin vaadittu edellä mainitussa kolmen vuoden määräajassa.

70 § Työrauhalauseke ‌

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopi- muksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

71 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka seuraavin edelly- tyksin:

31.1.2021 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ir- tisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopi- muskauden päättymistä.

LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUS- MÄÄRÄYKSET ‌

Soveltamisala

1 §

Yleistä

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutois- ta suoritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toi- selle paikkakunnalle.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopi- muksen mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämät- tömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannuk- set,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutu- neista kustannuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

Muuttoraha

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeelli- sista kustannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttora- haa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kol- me tai enemmän 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suorite- taan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kui- tenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuo- lisolle 50 % muuttorahasta.

Erityissäännöksiä

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kul- jetuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuu- kauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kus- tannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 2: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n

välinen

TYÖAIKAPANKKISUOSITUS

SEKÄ

OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ

1.1.2012

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjes- telyjen toteuttamiseksi

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sopivat seuraavista työaikapankkeja koskevista uudistetuista suosituksista sekä ohjeista pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjeste- lyjen toteuttamiseksi.

Suositusten sekä ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaatteista, Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahal- linnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Suosituksen soveltamisala

Näitä suosituksia sekä ohjeita sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten sovelta- misaloilla: Yleinen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Tes- taus- ja laboratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä kos- keva työehtosopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtoso- pimus, Infra-alan työtekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimi- henkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Laut- taliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtoso- pimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalos- tus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjeste- lystä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimää- räiseksi 52 viikon tasoittumisjaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapank- kijärjestelyjä. Eri asia on, että niihin liittyvät työaikajoustot voidaan sopia työaikapankin osatekijöiksi.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia määräyksiä, jotka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtä- essä. Vaikka työehtosopimuksessa ei olisi työaikapankkia koskevia ni- menomaisia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huomioon sopimusta tehtäessä.

Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaihtamisesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu joustavista työaikajärjestelmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.

Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työehtoehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankki- sopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työai- kapankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poike- ten, mutta aina lainsäädännön ja työehtosopimusten määräysten puit- teissa.

Työaikapankki lainsäädännössä

Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttö- myysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.

Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.

Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTur- vaL 3 luvun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2

mom ja 6 luvun 4 § 2 mom sekä PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.

Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asetta- vat erityisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai ohjaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohal- lituksen lausunnossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta edel- lytetään, että rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työai- kapankkisopimuksessa.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöön- otettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, an- saittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voi- daan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteises- ti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luet- teloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pi- dettävä vapaa-aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoite- taan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös sil- loin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja va- paa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osa- tekijöitä ovat mm. säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lo- marahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakor- vaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pide- tään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan ai- kaperusteiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osate- kijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilö- kohtaista työaikapankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava mää- rä työntekijän henkilökohtaisesta säästöstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pi- tää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakir- janpidosta.

Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaat- teet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettäväksi vapaa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia paikallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osate- kijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osa- tekijä siirtyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyt- töjärjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri ka- lenterivuodelta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lai- nausmahdollisuuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomioon toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniik- ka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai pu- retaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmentää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaika- pankkijärjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopi- mista.

Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sanoen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esimerkiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työn- antajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu työaikapankin osatekijäksi. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovit- tava jäljempänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa yrityskohtaisissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen sovelta- misala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kui- tenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän pii- rissä. Tämän vuoksi yrityskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä to- detaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työ- aikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjes- telmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämät- tä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja vii- meinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hänen osaltaan

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jat- kuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia il- moitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestel- män soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana ra- hasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaika- pankkisaldojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös en- nakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nollata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapah- tuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan purkaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kul- loinkin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöiden mahdollisista eroista järjestelmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toimi- vien henkilöiden osalta.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöl- listä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työai- kapankkisopimuksissa PALTA ry:n ja keskusjärjestöjen välisten työehtosopimusmääräysten sitä rajoittamatta.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suori- tettava perusosa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.

• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mu- kaisena.

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtämällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esimiehen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.

• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa

• Työaikojen lyhennyserät

5. Työaikapankin enimmäismäärät ja enimmäisajanjakso

Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainaus- mahdollisuuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioitava, onko tarvetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puitteissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollattava. Jos yrityskohtaisessa työaikapankissa otetaan käyt- töön edellä tarkoitettu enimmäisajanjakso, on samalla sovittava siitä, et- tä pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voidaan korvata myös rahakor- vauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajan- jakson aikana.

Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liu- kuvan eli rullaavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nollata minkään määräajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henki- lökohtaiselle jatkuvalle saldolle jotkin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylit- tää. Niiden tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaikapankkiin kertyneen saldon käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuudesta, et- tä työnantaja sekä työntekijä voivat aina saada saldoa pienennetyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava määräajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mah- dollista, rahana.

Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienem- millä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä.

6. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perustee- na olevan rahapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräytymisperusteesta.

Mikäli yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaus- tapoja, on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään.

7. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajan- kohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.

8. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan ai- kana työntekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkiva- paata pidettäessä.

9. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mah- dollisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työn- tekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työti- lanne ja henkilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.

Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös sääs- tämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mi- käli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän kes- ken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän sovel- taminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikerty- mät voidaan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vai- kutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtosopimusten määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työ- tunnit tai -päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaika- pankin saldoa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pituus on 7,50 tuntia, pidetty vapaa- päivä vähentää saldoa saman verran.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoi- keutta laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityö- korvauksiin.

Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työky- vytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suosi- tellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

11. Vuosiloman ja lomarahan säästö työaikapankkiin

Jos työaikapankkiin säästetään vuosilomaa, se annetaan ja korvataan työaikapankin sääntöjen mukaan.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomapäivää vastaava tunti- määrä on vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/6 työn- tekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä ja viisipäiväistä loma- laskentaa käytettäessä 1/5 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tun- timäärästä.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomarahan osuus on otettava huomioon siirron yhteydessä. Lomaraha voidaan maksaa normaalisti työntekijälle rahana tai säästää se työaikapankkiin, jolloin yhden vuosi- lomapäivän lomarahaa vastaa vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/12 viikon tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/10 viikon tuntimäärästä.

Vuosilomalisä maksetaan normaalisti myös työaikapankkiin siirretyn vuosiloman osalta.

12. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapah- tuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestel- mästä.

Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttu- essa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tili- kauden päättyessä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäes- sä.

13. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankki- vapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osateki- jään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina saman- laatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoin- kin perii.

14. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yrityskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perus- tuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikumpi yrityskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työ- aikapankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta il- moitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nolla- taan saldo(+/-) rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työ- tai vir- kaehtosopimusten mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

LIITE 3: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS ‌

SUOSITUS KORVAAVAN TYÖN KÄYTÖN YHTEYDESSÄ HUOMIOITAVISTA ASIOISTA JA NOUDATETTAVISTA MENETTELYTAVOISTA

Taustaa

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työpaikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työntekijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työteh- täviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työeh- tosopimuksissa asetetut ehdot.

Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumis- ta sairaudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kykenee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.

Korvaavan työn määritelmästä

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttö- myyden aikana.

Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä

Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina vapaaehtoista.

Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Korvaavan työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittä- vää tutustumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Sairauden ja sen hei- kentämän työkyvyn huomioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnit- telussa arvioida työntekijän jaksaminen ja ammatillinen osaaminen.

Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälinei- tä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninaisempia työpaikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdolli- suudet tähän ovat. Työyhteisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työhön ennalta. Työpaikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja koulutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtävik- si.

Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämi- sestä. Tarjottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön am- mattitaito ja kokemus riittävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä on huomioitava, että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt mahdollisuuksia korvaavan työn tekemiseen.

Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissa- oloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Kor- vaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työter- veyshuolto, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvitykset). Työpaikan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen poistaminen ovat osa työpaikan normaalia toimin- taa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedustajien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työntekijällä on täysimääräinen oikeus lakisää- teisiin kuntoutustoimenpiteisiin.

Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä ter- veydentilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaavaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea tarkoin suunnitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muo- dossa. Vastaanottokäynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaavasta työstä”, johon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työterveyslääkärin yhteydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työntekijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjei- den mukaisesti.

Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta

Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten poissaolojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaa- van työn yleisiä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työ- paikan työsuojeluorganisaation ja henkilöstön kanssa.

Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhteydessä huo- mioon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:

Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä

Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt- menettelyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koske- vat yleiset periaatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Tiedottaminen

Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsi- telty yhteistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitel- massa, tiedotetaan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintatavat ja säännöt.

Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen

Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mu- kaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn te- kemiseen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen täl- laisen työn tarjoamisesta.

Perehdyttäminen

Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmu- kaisesta perehdyttämisestä.

Tasapuolinen kohtelu

Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.

Työkyvyn varmistaminen

Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työpaikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkä- rin määrittelemän ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tu- keminen ja paluu omaan työhön.

Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sairaus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toipumista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on kuvattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.

Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seu- rannasta.

Työntekijän suostumus

Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaa- rantua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edel- lyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemi- seen. Vastaavasti menetellään työnantajan tarjoaman koulutuksen osal- ta.

Työnantajan vastuu

Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.

Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn tar- joamisesta, mikäli työtä on tarjolla.

Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin tehtäviin.

Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämi- sestä.

Työntekijän vastuu

Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esi- miehen kanssa korvaavasta työstä.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mah- dollisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää ha- lukkuutensa korvaavaan työhön.

Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä tapahtuu muutoksia.

Yksityisyyden suoja

Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausunto- ja.

Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koske- vat yksityiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuuluvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauk- sessa. Työnantajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.

Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat sa- mat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työterveyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liitty- viä tietoja työnantajalle korvaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuollon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotet- tuun korvaavaan työhön. Työterveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyttömyydestä.

Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha

Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.

Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.

Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sairaus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapaturma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat ilmoitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairauspoissaolon osalta korvaavan työn mahdolli- suus on selvitettävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).

Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja oltava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.

Työmatkat

Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työtä arvioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaiku- tus työmatkojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkuminen, mikäli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai – esteitä.

Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mah- dollisesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.

Tapaturmatilastointi

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekemi- nen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmava- kuutuslain mukaista tapaturmaluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoituk- set. Tapaturmiin ja sairauksiin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvi- tykset sekä tilastointi tehdään asianmukaisesti.

Järjestelmän toimivuuden seuranta

Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on to- teutunut. Seuranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko korvaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seu- ranta- ja palautetiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tun- nistamiseksi työsuojelutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.

Toimintamalli kaaviona

Alla on kuvattu toimintamalli kaaviokuvana tilanteessa, jossa selvitetään mahdollisuutta korvaavan työn käyttämiseen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n

YLEISSOPIMUS 2012

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012

SISÄLLYS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 3

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 3

Soveltamisalan rajoitus 3

Perusoikeudet 4

Työnjohto-oikeus 4

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 4

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 4

Organisaatio- yms. muutokset 4

Lakiviittaukset 5

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 5

Kehittämistoiminta 5

Yhteistoiminnan toteuttaminen 5

Tyky-toiminta 6

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT 6

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 6

Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 6

Luottamusmies 7

Valitseminen 7

Tehtävät 7

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 7

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 8

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 8

Työsuojeluasiamies 8

Työsuojelutoimikunta 8

3.3 Ilmoitukset 9

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 9

Vapautus 9

Ansionmenetyksen korvaaminen 10

4.2 Asema 10

Työsuhde 10

Toimitilat 10

Palkka- ja siirtosuoja 11

Ammattitaidon ylläpitäminen 11

Liikkeen luovutus 11

4.3 Työsuhdeturva 11

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 11

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 13

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 13

Työaikakirjanpito 14

Tietojen luottamuksellisuus 14

Säädökset 14

Yritystä koskevat tiedot 14

Salassapitovelvollisuus 14

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 14

7 KOULUTUS 15

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta 17

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin 17

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 17

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 18

Tiedonsaanti 19

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS 19

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 20

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 20

1 § Yleinen soveltamisala 20

2 § Irtisanomisen perusteet 21

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 22

4 § Irtisnomisajan noudattamatta jättäminen 24

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 24

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 25

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 25

7 § Soveltamisala 25

8 § Irtisanomisen toimittaminen 25

9 § Työntekijän kuuleminen 25

10 § Tuomioistuinkäsittely 25

11 § Välimiesmenettely 25

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 26

13 § Korvauksen määrä 26

III LOMAUTUS 26

14 § Lomauttaminen 26

15 § Ennakkoselvitys 27

16 § Lomautusilmoitus 27

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 31

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 31

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 31

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 32

20 § Seuraamusjärjestelmä 32

21 § Voimaantulomääräys 32

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIAN RY:N

JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIE- DOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄY- TÖSTÄ ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Ylei- nen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja labora- torioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra- alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennet- tä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY- Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koske- va työehtosopimus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.

Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.‌

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmies- toimintaa koskevia määräyksiä.

Perusoikeudet ‌

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.‌

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ot- taa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.‌

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.‌

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijälii- tolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Il- moituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laa- juus.

Organisaatio- yms. muutokset ‌

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaor- ganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset ‌

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA ‌

Kehittämistoiminta ‌

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työ- olosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttami- seen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehit- tävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.‌

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluon- teisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi pe- rustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärryk- seen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projek- tiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamises- ta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja ta- sa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavas- sa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ul- kopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

Tyky-toiminta ‌

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhtey- dessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toi- minnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laaditta- essa. He osallistuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT ‌

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä ‌‌‌

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöi- den välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja ke- hittäminen.

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liitty- vistä yksityiskohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosa- puolen rekisteröityjen alayhdistysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huo- miota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä se- kä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.

Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluval- tuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmies ‌

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosapuoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamus- mies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja pereh- tynyt toimialueensa olosuhteisiin.

Valitseminen ‌

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöil- le varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimitta- minen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa- lin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaa- lin toimittamiseen.

Tehtävät ‌

Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehto- sopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa ‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamus- miehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset ‌

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan pii- riin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojelu- yhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuoje- luvaravaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluasiamies ‌

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valin- nasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työ- oloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.

Työsuojelutoimikunta ‌

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti otta- en huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtä- vien laatu sekä muut olosuhteet.

Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimin- taa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

3.3 Ilmoitukset ‌

Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamus- miehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuoje- luvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiesteh- tävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaa- van ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työn- antajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJE- LUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus ‌‌‌

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai koko- naan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamus- miehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön vä- liseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajankäytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumää- rä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen ‌

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelus- sa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuo- jelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimin- taelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyk- sen korvaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti, ellei yritys- kohtaisesti ole sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden koko- naan vapautetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävis- tään, korvataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukai- sesti taikka palkkaus todetaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.2 Asema Työsuhde ‌‌‌

Toimitilat ‌

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henki- löstön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohel- la vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjoh- don määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukai- sen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja ‌

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työ- hön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ot- taen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestet- tävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsi- naisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen ‌

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päät- tymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyt- tääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaa- vaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Liikkeen luovutus ‌

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyt- tää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäi- syytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tä- män sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.‌

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ‌

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomaut- taa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ koko- naan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaito- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja ‌

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei hän- tä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännök- siä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperus- teita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja ‌

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnanta- jalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai- sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalis- sa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja ‌

Korvaukset ‌

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautet- tu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mu- kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaa- vassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja

toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet ‌

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja va- raluottamusmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat si- jaisina.

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET ‌

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pää- luottamusmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jot- ka tilastosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keski- määräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen ta- pauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etu- nimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai si- tä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uu- sista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlas- kentajärjestelmiin.‌

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyt- töä koskevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopi- muksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asi- asta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimi- vasta ulkopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihank- kijoista.

Työaikakirjanpito ‌

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työ- aikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.‌

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtävien- sä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luotta- mushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.‌

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot ‌

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoimin- nasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.‌

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopi- muksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salas- sapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassa- pitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henki- löstön edustajalle.

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄR- JESTÄMINEN ‌

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopimuksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjes- tää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina- asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmark- kinakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainit- tujen kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ko- kousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostiviestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 KOULUTUS ‌

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen kou- lutus

Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tar- koitetaan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sel- laista työntekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähet- tää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnanta- ja antaa tai johon työnantaja lähettää työntekijän.

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työ- paikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kan- nalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutus- ta. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työn- antajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymykses- sä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulu- tus.

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulu- tuksen ja yhteisen koulutuksen osalta

Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset se- kä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin asianomaises- sa työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan määräy- tymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suo- ranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan myös matkustamiskustan- nuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoittumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyem- män ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää en- nen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellai- nen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta ‌

Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuute- tulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työsuojelu- asiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäse- nille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyt- tämän koulutuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen ansi- onmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enin- tään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tar- koitettujen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuk- sien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusoh- jelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ate- riakorvauksen koko määrästä

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on vel- vollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin ‌

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay- koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI ‌

Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tar- peellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjakso- jen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla ta- pahtuvien oppimis- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edelli- sessä kappaleessa olevaa menettelytapaa on noudatettu.

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ ‌

9.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. so- pimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokrauk- seen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja val- vonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäl- jempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilan- teita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

9.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudu- taan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yri- tyksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankki- jaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyö- hön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

9.3 Vuokratyövoima Vuokratyön käyttö

Yritys teettää päätoimialansa normaalit työt pääasiassa omilla työnteki- jöillään. Mikäli vuokratyövoimaa käytetään esim. tuotantohuippujen ta- saamisen, työn kiireellisyyden, työn rajoitetun kestoajan, ammattitaito- vaatimusten, erikoisvälineiden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on työ- paikalla huolehdittava vuokratyöntekijöiden suojelusta ja vuokratyön asi- anmukaisista puitteista.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijän vuokrannut yritys ei ole sidottu mihinkään työehtoso- pimukseen, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähin- tään käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen (esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjär- jestelyt), jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä.

Tiedonsaanti ‌

Vuokratyöntekijöiden vähimmäissuojan turvaamiseksi vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä antaa pääluottamusmiehelle tieto vuokratyöntekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vuokratyön- tekijän työaikamuodosta. Jos sovellettavana on pääluottamusmiehen edustama työehtosopimus, annetaan pyynnöstä tieto myös vuokratyön- tekijöiden tehtäväryhmän mukaisesta palkkaryhmästä.

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat PALTA ry:n jäsenyritykset voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdetur- vaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitetta- va tämän sopimuksen osapuolille.

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET‌‌‌

1 § Yleinen soveltamisala ‌

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Ylei- nen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja labora- torioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra- alan työtekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä kos- keva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY- Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koske- va työehtosopimus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä. Tämän sopimuksen 3 §:ssä todettuja irtisa- nomisaikoja noudatetaan kuitenkin myös virkasuhteiseen henkilön osal- ta

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irti- sanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisis- ta tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan virkamieslain määräyksiä kuitenkin siten, että irtisanomisajat määräyty- vät tämän sopimuksen 3 §:n mukaisesti.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteel- la.

Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuk- sia.

Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.

Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovu- tus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnte- kijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työn- antajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on puret- tu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1

– 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kui- tenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellises- ta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet ‌

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työnte- kijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto- oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentä- mään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työ- suhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työ- sopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja pai- navuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomispe- rusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seik- kojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuk- sen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä)‌

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut kes- keytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimer- kiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, ase- velvollisuus tai opintovapaa ei katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika ker- ryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollis- ten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoi- sesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen ai- ka edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työ- suhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (1438/2007) olevia määrä- aikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liit- tyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomis- suojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan si- ten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päi- vän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen vii-

meinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai ju- hannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § Irtisnomisajan noudattamatta jättäminen ‌

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisa- nomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palk- kaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapaukses- sa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mu- kaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ‌

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irti- sanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päät- tymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen ‌

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedos- saan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätet- ty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ ‌

7 § Soveltamisala ‌

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen ‌

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.‌

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.‌

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukai- nen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.‌

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrä- tä välimiesten ratkaistavaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta ‌

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisano- misperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen mak- samaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta.‌

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukau- den palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jää- misen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vas- taavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työnte- kijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäi- värahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai an- tamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähen- nyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkki- natuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainit- tua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta kor- vauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS ‌

14 § Lomauttaminen ‌

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän il- moitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitetta- va työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työ- tä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukai- sesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys ‌

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä vii- pymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen an- tamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta sel- vityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työ- sopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen pe- rusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus ‌

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimit- taa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan mää- räytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli- nen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika se- kä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoi- tetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työn- antaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkan- maksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeetto- muudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan koh- distuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä pois- saolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintova- paa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoit- taa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päät- tymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päät- tymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäi- senä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamis- ta. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan ti- lapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2011 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2011 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuk- sen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2011.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää ti- lapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta ei- kä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siir- ryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muut- tamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjes- telyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirty- misessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen so- pimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitetta- va lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päi- vää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus ir- tisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työ- sopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudat- taen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työn- tekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lo- mautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällai- sessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvel- vollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäis-

asumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitet- tava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden al- kamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys ‌

Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.

Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. täs- sä momentissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtu- vasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuk- sen osa. Yrityskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koske- vissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymi- sestä lukien.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu 11.11.2011 tehdyn PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen eri- tyisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tä- män sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työ- voimaviranomaiselle ‌

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018)‌

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoima- toimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnan- taja tarvitsee työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvollisuuden ai- kana työsuhteen päättymisen jälkeen samoihin tai samankaltaisiin teh- täviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimas- sa olevan työsopimuslain mukaan.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoi- matoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen väli- tyksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyt- tyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päi- vää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perus- teella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajal- le ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoi- tukset.‌

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnanta- jaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukai- nen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten nou- dattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23, PL 101, 00531 Helsinki

Puhelin: 010 77031

Faksi: 010 7703 477

xxx.xxx.xx

Palkansaajajärjestö Pardia ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx

Puh 045 7730 1899