Tässä numerossa:

• Jännitysnäytelmä työmarkkinoilla

• Valtion uusi virka- ja työehtosopimus saatiin neuvoteltua helmikuun lopulla

• Hallitusohjelmavaikuttaminen keskeisessä roolissa akavalaisten jäsenten edunvalvonnassa

• Tunnetko valtion vuosilomajärjestelmän?

• Epäonnea loman suhteen – sairastuminen ennen lomaa tai sen aikana?

• Energiaviraston luotto kaipaa yhteisöllisyyttä

Valtiosektorin jäsentiedote 1/2023

Pääkirjoitus

Jännitysnäytelmä työmarkkinoilla

iimeiset vuodet on eletty varsin haastavia aikoja ja niiden keskellä ison työmarkkinaneuvottelukier- roksen läpivieminen on ollut liitoille melkoinen

urakka. Koska inflaatio oli jo ennen neuvotteluiden alkua nirhaissut merkittävästi palkansaajien ostovoimaa eli vä- hentänyt jokaisen ruokaostoksiin ja kulutukseen käytettävää rahaa, odotukset sopimusten tasolle olivat jo lähtökohtaisesti korkeat. Laaja näkemys oli, että palkansaajien saamilla koro- tuksilla voidaan ja pitää tukea kulutuksen kautta yrityksiä ja palveluita sekä ylläpitää yhteistä hyvinvointia. Ei kuitenkaan ollut helppoa löytää yhteisymmärrystä siitä, mikä olisi pal- kansaajien kannalta riittävän tuntuva korotus ja samalla yh- teiskunnan tasapainoa ylläpitävä ratkaisu. Sopimusten syn- nyttämiseen vaadittiinkin monilla aloilla työtaistelutoimia. Omasta mielestäni hyvä ratkaisu vahvistaa jäsenten pärjää- mistä arjessa.

Valtion henkilöstön osalta neuvottelut käynnistyivät hy- vissä ajoin ja hyvässä hengessä viime vuoden puolella. Ne etenivätkin jo mukavasti, mutta sitten työmarkkinoiden mekanismit keskeyttivät neuvottelut joksikin aikaa ja jäätiin odottamaan yksityisen sektorin vientialojen sopimusten syntymistä. Tärkeäksi asiaksi tällä kierroksella nousi myös perhevapaan palkallisuuden parantaminen tasa-arvoisuutta kasvattavaksi. Xxxxxxxxx syntyi 22.2.2023 neuvotteluratkaisu, joka oli Jukon valtionneuvottelukunnan mielestä varsin kel-

vollinen ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Sopimukset eivät synny itsestään. Kiitos siis neuvottelijoille ja kaikille niille toi- mijoille, jotka olivat rakentamassa jukolaista neuvotteluko- neistoa. Tuleviin korotuksiin ja muihin sopimuskohtiin voit tutustua tässä tiedotteessa.

Eduskuntavaalit ovat myös käsillä aivan tuota pikaa. Po- liitikot eri puolueista ja vaaleissa ehdokkaina olevat ovatkin ahkerasti käyttäneet vallitsevaa työmarkkinatilannetta hy- väkseen omissa kampanjoissaan saadakseen näkyvyyttä ja houkutellakseen äänestäjiä. Niin keskusjärjestö Akava kuin useat akavalaiset liitot ovat laatineet omia vaalitavoitteita ja järjestäneet omia vaalipaneeleita nostaakseen esille jäsenil- leen tärkeitä asioita. Akavan työelämän tavoitteita esitellään myös tässä tiedotteessa.

Kevät keikkuen tulevi ja sen jälkeen kesä. Nyt on jo hyvä aika miettiä omaan kesälomaan liittyviä asioita ja päivittää

omaa tietämystä valtion lomasopimuk- sesta.

Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxx-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu

Valtion uusi virka- ja työehtosopimus saatiin neuvoteltua helmikuun lopulla

Valtion uusi virka- ja työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja on voimassa 28.2.2025 asti. Sopimuskauden palkankorotukset ovat yhteensä 6,0 prosenttia, ja lisäksi maksetaan kertaerä, jonka kustannusvaikutus on 1,0 prosenttia.

Palkkojen tarkistukset ja kertaerät

Palkkoja korotetaan 1.5.2023 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,5 prosenttia ja 1.3.2024 lukien yleiskorotuksel- la, jonka suuruus on 2,0 prosenttia.

1.3.2024 lukien on toteutettavana paikallisesti 0,5 prosen- tin suuruinen virastoerä. Virastoerän suuruudesta on mah- dollista neuvotella virastokohtaisesti välillä 0–1,5 %. Mikäli virastoeräksi sovitaan yli 0,5 %, vähentää se tältä osin vuoden 2024 yleiskorotusta. Virastoerä toteutetaan joka tapauksessa täydellä yleiskorotusperälaudalla siinä tapauksessa, että erän käytöstä ei löydy yhteisymmärrystä.

Huhtikuussa 2023 maksetaan kertaerä, jonka suuruus on 12,2 prosenttia kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 500 euroa. Kertaerään oikeutettujen henkilöiden piiri on sovittu laajaksi. Se maksetaan kaikille virkamiehille ja työn- tekijöille, joiden virka- tai työsuhde oli voimassa helmikuus- sa 2023. Jos henkilö on palkattomalla vapaalla, maksetaan kertaerä kaikille niille, joiden poissaolo perustuu lakiin tai kollektiivisopimukseen, kuten perhevapaat ja opintovapaa. Kertaerän ulkopuolelle jäävät vain henkilöt, joiden vapautus helmikuussa perustuu työnantajan vapaaseen harkintaan ku- ten esimerkiksi väliaikainen työskentely toisen työnantajan palveluksessa.

Useita parannuksia VES/TES-teksteihin

Sopimukseen sisältyy lisäksi tekstimuutoksia, jotka paranta- vat muun muassa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoa. Molempien vanhempien palkallinen van- hempainvapaa on jatkossa 32 arkipäivää, ja hoidettavan lap-

sen yläikäraja tilapäisen hoitovapaan tapauksissa nousee 10 vuodesta 12 vuoteen.

Osa-aikatyötä tehneiden (esimerkiksi osittaisilla hoito- vapailla olleet) valtion työntekijöiden osalta ongelmia on jo pitkään aiheuttanut vuosilomien sijoittaminen arkipyhä- viikoille ja tästä johtuva palkan leikkaus. Tähän ongelmaan saatiin nyt VES/TES-teksteissä parannus ja vuosilomaviikon pitäminen arkipyhäviikolla (esim. pääsiäinen) ei enää jatkos- sa aiheuta ansion menetystä.

Työntekijäpuolen pitkäaikainen tavoite vapaa-ajalla ta- pahtuvan matkustamisen korvaamisesta eteni matkapäi- väkorvauksen laajetessa koskemaan arkipäiviä ulkomaan matkojen osalta. Samoin lauantaityökorvauksen käyttöalaa laajennettiin huomattavasti. Hälytysrahan suuruus korotet- tiin puolestaan 50 eurosta 70 euroon.

Työryhmätyö jatkuu sopimuskauden aikana

Valtion virka- ja työehtosopimuspakettiin voi olla kokonai- suudessaan tyytyväinen. Vaikka tekstikysymykset eteni- vätkin merkittävällä tavalla, jatkuu sopimusten kehittämi- nen toki sopimuskauden aikana. Keskustasolla työ jatkuu

pääsopijoiden ja valtiotyönantajan yh- teisissä työryhmissä, jotka käsittelevät muun muassa palkkausjärjestelmiä, työaikaa, matkakustannuksia ja työhy- vinvointia.

Xxxxx Xxxxxxxxxx

neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Hallitusohjelmavaikuttaminen keskeisessä roolissa akavalaisten jäsenten edunvalvonnassa

Xxxxx Xxxxxxx

duskuntavaalit lähestyvät vauhdil- la ja katukuvassa saattaa törmätä eri puolueiden ehdokkaisiin, jotka kam- panjoivat saadakseen äänestäjien mandaatin hoitaa yhteisiä asioita. Politiikasta kiinnostu- neelle vaaliaika on demokratian ilotulitusta: televisioituja vaalipaneeleja, ehdokasesitteitä, vaalimakkaraa ja innokkaita ehdokkaita on tarjolla lähes joka kanavassa ja kadunkulmas-

sa.

Xxxxx Xxxxxxxx

Asia, joka ei sen sijaan näy somevirrassa tai sanomalehtien mainososioissa, on halli- tusohjelmavaikuttaminen, jolla on kuitenkin keskeinen rooli tulevan hallituskauden pää- töksenteossa. Hallitusohjelmavaikuttamista tehdään aktiivisesti myös Akavassa ja akava- laisissa liitoissa.

Mistä on kyse? Haastattelimme Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx sekä johtava asiantuntija Xxxxx Xx- hamiestä Akavan vaikuttamistyön roolista ja sen sisällöstä vaalien alla.

Hallitusohjelma ohjaa koko vaalikautta

“Hallitusohjelma on se dokumentti, joka ohjaa politiikan tekemistä koko vaalikauden, lähtökohtaisesti neljän vuoden ajan. Hallituspuolueet sitoutuvat siis edistämään ohjelmaan kirjattuja asioita”, toteaa Xxxxx Xxxxxxx, kun häneltä kysytään, miksi Akava tekee aktiivista hallitusohjelmavaikuttamista.

Siksi hallitusohjelma ei ole mikään mitätön lipare, joka laitetaan hallitusohjelmaneuvotteluiden päätteeksi mappi ö:hön. Tämän vuoksi on tärkeää saada siihen kirjatuksi niitä asioita, joiden edistäminen koetaan tärkeäksi eri järjestöjen ja muiden vaikuttajien puolesta. Akavan ja akavalaisten liit- tojen kohdalla tällaiset asiat ovat korkeasti koulutetuille pal- kansaajille tärkeitä asioita, kuten osaamiseen panostaminen, kestävä taloudenpito sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä.

“Sen sijaan ne asiat, jotka tulevat hallitusohjelman ulko- puolelta, eivät välttämättä saa tarvittavaa kannatusta hallitus- puolueiden keskuudessa tullakseen hyväksytyiksi eduskun- nassa.”, jatkaa Xxxxx Xxxxxxxx.

Poikkeuksia on kuitenkin olemassa. Esimerkki tällaisesta asiasta löytyy vielä tuoreesta muistista, kun eduskunta hy- väksyi tartuntatautilain uudistamisen koronapandemian saavutettua Suomen keväällä 2020. Lähtökohtana on kuiten- kin se, että se mistä on sovittu Säätytalossa hallitusneuvotte-

xxxxxx pitää myös loppukauden ajan, vaikka toisinaan osasta kysymyksiä on tullut niin kutsuttuja omantunnon kysymyksiä, jotka ovat horjuttaneet hallituspuolueiden yhte- näisyyttä myös tällä hallituskaudella.

Hallitusohjelmatavoitteet eivät synny vakuumissa

Akavan jäsenkenttä on hyvin laaja, ja tämä on otettava huomioon myös tavoitepape- reita ja ohjelmia valmistellessa. Teemat ei- vät kuitenkaan tupsahda tyhjyydestä, vaan Akavalla ja liitoilla on jatkuvasti tuntosarvet herkkinä siitä mitä kentällä tapahtuu alas- ta riippumatta. Moni asia, kuten työelämän tasa-arvo, psykososiaalinen kuormitus sekä muut keskeiset tavoitteet yhdistävät ihmisiä riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen sektori.

“Akavan jäsenliitoissa tehdään hyvää val- mistelevaa työtä oman jäsenkunnan tavoit- teiden kannalta. Tämä helpottaa yhteisen näkemyksen muodostamista”, kertoo Savin- ko. “Lisäksi on hyvä, että erilaiset teemat he- rättävät keskustelua puolesta ja vastaan. Kes-

kustelun kautta löydetään usein hyvä lopputulema ja tässä eri toimikunnilla ja työryhmillä on iso merkitys”, hän jatkaa.

Akavan hallituksen käsitellessä eri versioita hallitusohjel- matavoitteista, ovat tavoitteet käyneet pitkän prosessin, joka alkaa sektorikohtaisella valmistelulla.

“Valmistelevat työryhmät ja toimikunnat politiikkasekto- reittain koostuvat eri liittojen toimijoista, jotka ovat valmis- telleet kantoja sen perusteella, millainen poliittinen ymmär- rys erilaisista kysymyksistä on olemassa Akavan sekä sen liittojen sisällä. Näistä koostetaan ohjelmaluonnos, jota halli- tus käsittelee useampaan otteeseen”, kertoo Xxxxxxxx.

Eduskuntavaalit 2023

järjestetään sunnuntaina 2.4.2023.

Ehdokasasettelu on päättynyt ja ehdokasnumerot julkaistaan maaliskuun alussa.

Ennakkoäänestys kotimaassa 22.–28.3.

ja ulkomailla 22.–25.3. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat auki klo 9–20 välillä.

Akavassa tehdään aktiivista ohjelmatyötä hallitusohjelma-

Akavan keskeisimmät tavoitteet tulevalle hallituskaudelle:

Osaamistason nostamiseksi huolehditaan koko koulutusketju kuntoon

TKI-panostukset nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä

Julkinen talous saatetaan tasapainoon Työn verotusta kevennetään Työllisyysaste nostetaan 80 prosenttiin

Työturvallisuuslaki uudistetaan työhyvinvoinnin parantamiseksi

Sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavalla ja kestä- vällä tavalla

Suomi on aktiivinen toimija EU:ssa

Sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen panostetaan

Lue lisää tavoitteista Akavan verkkosivuilla xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/ osaava-kannustava-ja-turvallinen-suomi-akavan- hallitusohjelmatavoitteet/

tavoitteiden laatimisen lisäksi. Myös tutkimustoiminnalla on keskeinen rooli erilaisten tavoitepaperien laatimisessa, sillä tavoitteiden asetannan tulee perustua tutkittuun tietoon.

Mitä tulee sektorikohtaisiin eroihin yksityisen ja julkisen sektorin puolelta, punnitaan mahdollisia eroavaisuuksia ja ne huomioidaan tavoitteita asettaessa. Osa teemoista ko- rostuu luonnollisesti enemmän julkisella sektorilla ja toisin päin. Tässäkin yhteisakavalainen valmistelu on keskeisessä roolissa ja tavoitteiden muotoilussa pyritään huomioimaan kaikki sektorit, joilla akavalaisia työskentelee.

Työssä jaksaminen korostuu myös julkisella sektorilla

Kun haastateltavilta kysytään keskeisimpiä asioita julkisen sektorin kannalta, korostuu erityisesti työssä jaksaminen ja henkinen työsuojelu.

“Julkisella sektorilla puhututtaa hyvin paljon samat asiat kuin yksityisellä: miten huolehdimme kaikkien työntekijöi- den ja viranhaltijoiden työkyvystä ja osaamisesta nyt ja jat- kossa”, sanoo Savinko.

Työntekijöiden ja viranhaltijoiden työhyvinvoinnin lisäksi Xxxxxxxx nostaa esille myös opiskelijoiden hyvinvoinnin.

Yksi hyvinkin merkittävä asia julkisella sektorilla on kou- lutussektori. Väestörakenteen muutokset, työelämän jatkuva muutos ja erilaiset osaamistarpeet asettavat valtavat paineet koulutusjärjestelmällemme.

“Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on taattava riittävä rahoitus, jotta voimme vastata tämän päivän sekä tu- levaisuuden haasteisiin ja työelämän tarpeisiin”, muistuttaa Sahamies.

Haasteita näköpiirissä myös tulevalle vaalikaudelle

Puolueiden vaaliohjelmia selatessa saattaa törmätä moniin yhtäläisyyksiin, mutta myös eroavaisuuksiin. Hallitusohjel- maneuvotteluissa on tärkeää, että puolueet löytävät yhteisiä nimittäjiä, joiden pohjalta hallitusohjelmaa rakennetaan.

“Hallitusohjelmaneuvotteluissa lähdetään kartoittamaan puolueiden näkemyksiä eri asioista ja sen jälkeen ne yritetään sovittaa yhteen. Erityisesti talous-, tasa-arvo- ja ympäristöky- symysten sovittaminen yhteen hallituskokoonpanosta riip- pumatta voi olla haastavaa neuvotteluiden alkaessa”, pohtii Savinko.

Tiedossa olevien haasteiden, kuten taloustilanteen, il- mastokriisin ja työelämän muutosten lisäksi ei tule unohtaa sitä, että myös ulkoiset haasteet saattavat aiheuttaa paineita tulevalle hallitukselle. Tämä on nähty myös kuluvalla halli- tuskaudella koronapandemian sekä Venäjän hyökkäyssodan myötä. Koska ennustaminen on vaikeaa, tulee päätöksente- ossa keskittyä siihen, miten poliittinen päätöksenteko sopii siihen yhteiskuntaan ja aikaan, jossa elämme.

Vaikuttamistyö ei lopu hallitusohjelmaan

Hallitusohjelmatavoitteita on esitelty istuville päättäjille sekä ehdokkaille jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lisäksi hallitus- ohjelmatavoitteista on tiedotettu myös niille, jotka tekevät taustatyötä politiikan parissa. Osa akavalaisista tavoitteista on myös päätynyt puolueiden vaaliohjelmiin!

“Vaikuttamistyö ei pääty hallitusohjelmakirjaukseen vaan sen jälkeen on varmistettava myös se, että kirjauksen sisältö vastaa tavoitteen asettelua ja että sitä aidosti edistetään myös hallituskauden aikana”, huomauttaa Xxxxxxxx.

Hallitusohjelmavaikuttamisella on aidosti merkitystä, sillä sen tarkoituksena on johtaa niihin yhteiskunnallisiin muu- toksiin, joille koetaan tarvetta. Se ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä osa vaikuttamistyötä. Akava vaikuttaa myös hallitus- ohjelmien ulkopuolella yleisesti siihen, mitä ympärillä tapah- tuu.

“Akavan DNA:han kuuluu se, että yhteistyössä jäsenliit- tojen kanssa etsitään yhteinen nimittäjä, jotta voidaan ajaa tärkeää työtä tekevien ihmisten asiaa sektorista riippumat- ta”, sanoo Savinko ja jatkaa “lobbaus eli vaikuttamistyö ei ole pahasta vaan välttämätöntä, jotta voimme ajaa jäsentemme asiaa.”

Vaikuttaminen ei siis ole mitään kabinettien uumenissa

tapahtuvaa pienen piirin puuhaa, vaan pitkäjänteistä työtä, jolla saadaan aikaan muutosta. Siksi Xxxxxxxx ottaa jälleen kerran osaa hallitusohjelmavaikuttami- seen. “Tämän voisi nähdä osana jäsen- palvelua ja edunvalvontaa”, muistuttaa Savinko.

Xxxxx Xxxxxxx

Tunnetko valtion vuosilomajärjestelmän?

esää kohti ollaan taas menossa ja vuosilomia odo- tetaan innolla. Nyt on hyvä muistutella mieliin pää- piirteet valtion vuosilomajärjestelmästä. Se perustuu

erilliseen Valtion virka- ja työehtosopimukseen vuosilomista ja poikkeaa huomattavasti vuosilomalaista, jota sovelletaan yksityisellä sektorilla.

Vuosilomaa ansaitaan täysiltä lomanmääräytymiskuukau- silta.

Niitä ovat kuukaudet, joiden aikana virkamies on ollut virassa vähintään 18 kalenteripäivänä ja työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Osa-aikaisessa työssä ansaitaan lomaa samalla tavalla kuin täysiaikaisessa työssä – osa-aikai- suuden vaikutus huomioidaan, kun lomia pidetään. Vuosilo- masopimuksessa on lueteltu kaikki ne poissaolot, jotka huo- mioidaan virassa- ja työssäolon veroiseksi ajaksi. Esimerkiksi harkinnanvaraisen virkavapaan ajalta ei kerry lomaa.

Vuosiloman määrä selviää taulukoista

Valtiolla lomaa kertyy enemmän kuin vastaavasta ajasta yk- sityisellä sektorilla. Ansaitun loman määrä selviää palvelus- suhteen pituuden perusteella sovellettavista vuosilomataulu- koista, joita on kolme:

1. Kun virkamiehellä tai työntekijällä on lomanmääräyty- misvuoden päättyessä (31.3) välitöntä valtion palvelusta alle vuoden, lomapäiviä voi ansaita enintään 22.

2. Jos palvelusta on tuolloin vähintään yksi vuosi tai jos päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta on kertynyt 12 lomanmääräytymiskuukautta, lomapäiviä voi ansaita enintään 30.

3. Ns. pitkän loman, jolloin lomaa voi enimmillään ansaita 38 päivää, saa kun ennen lomakauden (1.6.–30.9.) alka- mista on kertynyt valtion palvelusta vähintään 15 vuotta. Pitkän loman saa myös silloin kun 15 vuotta valtion palvelusta täyttyy ennen lomavuoden (1.1.–31.12) loppua ja näin saadut lisälomapäivät täytyy pitää toukokuun loppuun mennessä. omapäiviä ovat vain työpäivät

Suurin ero yksityisen sektorin lomajärjestelmään verrattuna on se, että valtiolla lomapäiviä ovat vain työpäivät. Lomaa eivät kuluta lauantait, sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, jouluaatto, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä eikä vapunpäivä. Kalenteriviikon pituinen loma, joka ei sisällä arkipyhiä, ku- luttaa siis viisi lomapäivää. Osa-aikatyön ja jaksotyön osalta on erilliset loman kulumista koskevat säännöt.

Loma-ajan palkkaus ja lomaraha

Vuosiloma-ajalta maksetaan pääsääntöisesti normaalia kuu- kausipalkkaa vastaavaa loma-ajan palkkaa. Jos palvelussuh- teessa on tapahtunut muutoksia lomanmääräytymisvuoden aikana, maksetaan loma-ajan palkka ns. prosenttiperusteella. Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Xxxxxxxx määräytyy sen viran tai tehtävän palkkauksen mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa. Kuukausi- palkkaisen lomaraha on 4% (22 pv), 5% (30 pv) tai 6% (38 pv) lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukau- sipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi on mah- dollista viraston päätöksellä

Työnantaja päättää lomista ja niiden ajankohdista

Kurja ”sudenkuoppa”

Xxxxxxxxx) on sopimuksessa olleen epäkohdan

saatiin poistettua

rosenttiperusteista vuosilomapalkkaa saavalle (esim. osittaisella hoitovapaalla

vuoksi ollut hyvin epäedullista ottaa vuosilomaa ns. arkipyhäviikolle. Nyt tämä ongelma saatiin uudes- sa sopimuksessa korjattua eikä vuosilomaviikon pitäminen arkipyhäviikolla (esim. juhannus) enää jatkossa aiheuta ansion menetystä.

Työnantajan pitää kuitenkin kuulla henkilöstön toiveet. Lo- masta pitää antaa 20 lomapäivää lomakaudella (1.6.–30.9.) ja

muu osa lomasta saman lomavuoden (1.1.–31.12) aikana. Lomat on annettava yhdenjaksoisesti. Jos työtehtävien laatu tai muut erityiset syyt edellyttävät tai virkamies ja työnantaja niin sopivat, voidaan yli 10 päivää ylittävä osa lomasta jakaa annettavaksi yhdessä tai useammassa osassa. Loma voidaan sopia pidettäväksi ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuo- den alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraava- na vuonna ennen toukokuun 1 päivää. Yli 10 päivää ylittä- vän loman osan pitämisestä saa sopia niin, että se pidetään viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä (30.9.). Työnantajan pitää antaa vahvistetuista lomista tieto

kuukausi ennen niiden alkua. Jos se ei ole mahdollista, voi sen ajankohdan ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin vii- meistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vahviste- tusta lomasta voidaan poiketa vain sopimalla. Työnantajalla on oikeus siirtää vahvistettu loma tai keskeyttää jo aloitettu vuosiloma vain erittäin poikkeuksellisesti ja tiukasti säädel- lyin edellytyksin.

Xxxx Xxxxx edunvalvontapäällikkö Xxxxx

Epäonnea loman suhteen – sairastuminen ennen lomaa tai sen aikana?

dotettu vuosiloma on juuri alkamassa tai alkanut ja sairastuminen yllättää. Lomasuunnitelmat pe- ruuntuvat ja mielen valtaa pettymys, näinkö tämä

loma menee? Ei hätää: Mikäli olet työkyvytön, olet myös lomakyvytön. Vuosiloma ei ole sairastamiseen tarkoitettua aikaa, vaan se on tarkoitettu työn rasituksista palautumiseen ja lepäämiseen. Palautuminen ja lepääminen eivät toteudu, mikäli loma menee sairastaessa. Onneksi työkyvyttömyyden takia käyttämättä jääneitä lomapäiviä voidaan siirtää.

Ilmoita sairastumisesta viipymättä työnantajallesi ja tee loman siirtopyyntö

Lomapäivien siirtämisen edellytyksenä on, että sairastumi- sesta ilmoitetaan viipymättä ja pyydetään loman siirtoa. Siir- topyyntö suositellaan tehtäväksi kirjallisesti, mikäli se vain on mahdollista. Pyyntö tulee tehdä viivytyksettä, mutta hyväk- syttävästä ja painavasta syystä pyyntö voidaan esittää myö- hemminkin. Lisäksi on huomioitava, että vuosilomapäivien siirtämiseksi tulee toimittaa lääkärintodistus. Oma ilmoitus ei tässä tapauksessa ole riittävä selvitys. Huomioi myös, että

vuosiloman siirtäminen tapahtuu siitä päivästä alkaen, mistä sairaudesta on ilmoitettu ja lääkärintodistus on esitetty.

Tee esitys siirretyn loman pitämisajankohdasta

Siirretty vuosiloma ei automaattisesti siirry alkuperäisen vuosiloman jatkoksi, vaan sen ajankohdasta työnantaja päät- tää erikseen, toki ao. henkilön toiveen kuultuaan. Sairauden takia siirretyt vuosilomat kuuluu antaa samalla lomakaudel- la (1.6.–30.9.) tai viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos loman antaminen edellä mainittuna ajanjaksona ei ole mahdollista, se voidaan antaa seuraavan

vuoden loppuun mennessä. Työnantajan pitää ilmoittaa siirretyn loman ajankoh- ta vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista tai mikäli se ei ole mahdollista, vähintään viikko ennen loman alkamis- ajankohtaa.

Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxx

Energiaviraston luotto kaipaa yhteisöllisyyttä

Sähkökriisi on pitänyt Energiaviraston ja sen luottamusmiehen, yli-insinööri Xxxx Xxxxxxxxxx kiireisenä.

Xxxx Xxxxxxxxxx

ähkön hinta nousi viime vuonna niin Euroopassa kuin Suomessakin. Ener- giaviraston mukaan kotitalouksien sähkölasku kallistui Suomessa keskimäärin noin 50 prosenttia. Hinnan nousu ja muu- tokset sähkön tuonnissa Venäjän aloitta- man hyökkäyssodan jälkeen ovat nostaneet

energian usein julkiseen keskusteluun.

Kulunut talvi onkin ollut Energiavirastossa hyvin kiireinen. Viraston henkilöstölle on satanut yhteydenottoja ja haastattelupyyn- töjä.

– Tämä siis normaalien virkatehtävien

lisäksi, sanoo Energiaviraston luottamusmies Xxxx Xxxxxxx- nen.

Energiavirasto valvoo ja edistää energiamarkkinoita, pääs- töjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Xxxxxxxxxx toimii viraston energiatehok- kuusryhmässä yli-insinöörinä. Hänen vastuualueellaan ovat energiakatselmukset ja tuotteiden ekosuunnitteluun liittyvät tehtävät.

– Virastomme on kasvanut nopeasti ja kasvaa edelleen tehtävien lisääntyessä, Vi- havainen kertoo.

Viraston toimitilat sijaitsevat Helsingissä. Suuri osa työstä tehdään kuitenkin Viha- vaisen mukaan nykyään etänä.

– Se on haaste yhteisöllisyyden kannalta, luottamusmies pohtii.

Xxxxxxxxxx toimi aiemmin Energiaviras- ton varaluottamusmiehenä. Hän muistelee lämmöllä yhteistyötä silloisen luottamus- miehen kanssa.

– Onnistuimme mielestäni hyvin vuoden 2020 virastoerä- neuvotteluissa.

Kun luottamusmies vaihtoi työpaikkaa, Vihavaisesta tuli hä- nen seuraajansa. Xxxxxxxxxx on kokenut tehtävän antoisana ja vastuullisena näköalapaikkana henkilöstön ja koko viras- ton asioihin.

– Minua innostaa ihmisten kanssa tekeminen. Saan voi- mia hyvästä vuorovaikutuksesta, kun keskustelen ja käyn asi- oita läpi ihmisten kanssa.

Tiedotetta julkaisevat: