Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
I Luku Yleiset määräykset 2
1. § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2
2. § Tehtävät 2
3. § Jäsenkunnat 2
4. § Jäsenkunnan ottaminen ja ero 2
5. § Jäsenkuntien peruspääoma 3
6. § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 3
II Luku Valtuusto 3
7. § Jäsenten lukumäärä ja äänimäärä 3
8. § Kutsumisaika 4
9. § Päätösvaltaisuus 4
10. § Toiminta 4
III Luku Toimielimet 4
11. § Hallitus 4
12. § Hallituksen tehtävät, ratkaisuvalta ja toimivallan siirtäminen hallitukselle 4
13. § Allekirjoittaminen, puhevallan käyttö ja tiedoksiannot 4
14. § Muut toimielimet
15. § Johtokunnat
IV Luku Suunnittelu ja talous 5
16. § Kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma. 5
17. § Omistajaohjaus
18. § Kuntayhtymän sopimusohjaus
19. § Alijäämän kattaminen ja ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille
20. § Tilinpäätös 5
21. § Tilikauden tuloksen käsittely 5
22. § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 5
23. § Sisäinen tarkastus
24. § Poistot 5
V Luku Maksut 5
25. § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 5
26. § Piirin ulkopuolella annetun hoidon maksut 6
27. § Hoitokustannusten tasauksen maksu 6
28. § Muut maksut 8
29. § Erityisvelvoitteiden ja valmiuden ylläpidon maksuosuus 8
30. § Investointien pääomarahoitus 8
31. § Maksujen ennakot 8
32. § Rahastot 8
33. § Suoritusjärjestys 8
34. § Viivästyskorko 9
VI Luku Kuntayhtymän purkaminen 9
35. § Purkaminen 9
36. § Loppuselvitys 9
VII Luku Voimaantulo 9
37. § Voimaantulo 9
MERKINNÄT: Lisäysehdotukset punaisella ja poistoehdotukset yliviivauksella.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus
Allekirjoittaneet Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen päätöksillä päättäneet kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä tämän perussopimuksen mukaisesti.
I Luku Yleiset määräykset
1. § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki.
2. § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistä.
Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä.
Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.
Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa.
Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua.
Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä.
Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.
3. § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä.
4. § Jäsenkunnan ottaminen ja ero
Jos kunta sairaanhoitopiirijakoa muutettaessa siirretään Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin, kunta tulee kuntayhtymän jäseneksi piirijaon voimaantulosta lukien.
Jos jäsenkunta sairaanhoitopiirijakoa muutettaessa siirretään Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä toiseen sairaanhoitopiiriin, sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy piirijaon voimaantulosta lukien.
Uuden jäsenkunnan liittyminen ja jäsenkunnan eroaminen edellyttävät perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Korvaus nettovarallisuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
5. § Jäsenkuntien peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoma on 31.12.2019 yhteensä 81.361.248,85 euroa.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunta sairaanhoitopiirijakoa muutettaessa siirtyy toiseen sairaanhoitopiiriin, on kuntayhtymän suoritettava sille sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jonka jäseneksi kunta siirtyy, korvaus siirtyvän kunnan peruspääomasta.
Mikäli jäsenkunta muissa kuin 3 momentin tapauksessa eroaa kuntayhtymästä,
sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut jäsenkunnat eivät suorita kuntayhtymälle poistuvaa pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan eronneelle kunnalle tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla vapaasta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.
YhtymäSairaanhoitopiirin valtuusto päättää kuntayhtymän velvollisuudesta suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Valtuusto päättää myös korkotasosta.
6. § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista sekä velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä luetteloa jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Luettelossa on eriteltävä peruspääomaosuudet jäsenkunnittain (liite, tilanne 31.12.2019).
II Luku Valtuusto
7. § Jäsenten lukumäärä ja äänimäärä
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Yhtymävaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:
Kunnan väestötietolain mukainen Jäsenten
vuodenvaihteen asukasluku lukumäärä
2000 tai vähemmän 1
2001 - 8000 2
8 001 - 25 000 3
25 001 - 100 000 4
100 001 - 400 000 5
400 001 tai enemmän 6
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy kunnan väestötietolain mukaisen vuoden vaihteen asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
8. § Koollekutsuminen ja esityslista Kutsumisaika
YhtymävValtuuston kokouskutsu on vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetettävä yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen jäsenille sekä jäsenkuntien kunnanhallituksille.
Kokouskutsun yhteydessä on toimitettava esityslista.
9. § Päätösvaltaisuus
YhtymävValtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
10. § Toiminta
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä. Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä työjärjestyksessä.
III Luku Toimielimet
11. § YhtymähHallitus
Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen toimikausi on yhtymävaltuuston toimikausi, jollei yhtymävaltuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta.
YhtymähHallituksessa on 11 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
YhtymähHallitus kokoontuu hallintosäännössä määrätyllä tavalla.
12. § YhtymähHallituksen tehtävät, ratkaisuvalta ja toimivallan siirtäminen hallitukselle
YhtymähHallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa ja huolehtii tällöin kuntayhtymän hallintotehtävistä siten kuin siitä erikseen kuntalaissa ja erityislaissa säädetään tai perussopimuksessa tai muissa kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
YhtymähHallitus ratkaisee yhtymän toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat asiat lukuun ottamatta yhtymävaltuuston päätettäväksi määrättyjä asioita ja hallintojohtosäännöllä viranhaltijalle päätettäväksi määrättyjä asioita.
Kuntayhtymässä voidaan toimivaltaa siirtää kuntalain 14. §:n 91 §:n mukaisesti. Toimivallan siirtämisestä määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosäännössä.
YhtymähHallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys yhtymävaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.
13. § Allekirjoittaminen, puhevallan käyttö ja tiedoksiannot
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen ja tiedoksiantojen vastaanottamiseen määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja.
Hallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan tehtävänä on käyttää hallituksen puhevaltaa sekä edustaa hallitusta.
Kuntayhtymälle tulevat tiedoksiannot ottaa vastaan sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan puolestaan valtuutuksia, määrättyjä kirjeitä, sopimuksia ja maksuliikenteen hoidossa tarvittavia asiakirjoja.
14. § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
15. § Johtokunnat
Kuntayhtymän perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
IV Luku Suunnittelu ja talous
14 16. § Kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma
Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on kuntalain 110 §:n mukaan oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Taloussuunnitelman valmistelussa on jäsenkunnille varattava tilaisuus ehdotusten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämisestä. Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. YhtymävValtuustolle annettavaan ehdotukseen on liitettävä selvitys kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevista jäsenkuntien esityksistä ja niiden huomioonottamisesta suunnitelmaehdotuksessa.
Kuntayhtymän talousarvion ja –suunnitelman hyväksyy yhtymävaltuusto.
Taloussuunnitelma ja talousarvio on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille välittömästi sen tultua hyväksytyksi suunnitelman hyväksymisen jälkeen.
17. § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely (esimerkiksi 18. §:n mukainen tilaajarengas), jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, kuntien omistajapolitiikka, kuntayhtymän henkilöstöpolitiikka sekä palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi jäsenkunnille toiminnan ja talouden toteutumisesta vähintään kahdesti vuodessa.
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot edellä kuvatun mukaisesti.
18 § Kuntayhtymän sopimusohjaus
Sopimusohjaus
Sopimusohjauksen toteuttamiseksi Jjäsenkunnat voivat muodostaa muodostavat tilaajarenkaan, joka sopii neuvottelee tilaajarenkaaseen kuuluvien kuntien puolesta kuntayhtymältä ostettavien palvelujen määrästä, laadusta, järjestämistavasta ja maksuista. Jäsenkunnat sopivat tilaajarenkaan muodostamisesta ja noudattamistaan sisäisistä menettelytavoista keskenään. Samassa yhteydessä sovitaan erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden rajapintaan liittyvistä toiminnoista ja vastuista. Kuntayhtymän puolesta sopimuksen hyväksyy yhtymähallitus ja talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan sen pohjalta. Jäsenkuntien tai niiden muodostaman kuntayhtymän puolesta sopimuksen hyväksyy kunkin organisaation hallintosäännön mukaan toimivaltainen viranomainen.
Tilaajarenkaaseen kuuluvat jäsenkuntien ja kuntayhtymien edustajina kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamat henkilöt. Kokoonpanossa tulisi huomioida, että edustus on sekä toiminnan että talouden näkökulmasta riittävä.
Jäsenkunta ja kuntayhtymä voivat sopivat vuosittain myös kuntayhtymän itse tuottamien tai ostamiensa palvelujen määrästä, laadusta, järjestämistavasta ja maksuista seuraavan vuoden aikana sopimusohjausmenettelyä käyttäen.
Kuntayhtymän vuosittain kunnilta keräämät maksut (kuntamaksut) sovitaan sopimusohjausmenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä noudattaen voidaan sopia myös muista toimintaa ja taloutta koskevista palveluista, joiden hinnoittelumekanismista sovitaan erillisessä sopimuksessa.
Kuntamaksut määräytyvät seuraavasti: Sairaalan oman toiminnan perusteella laskutettavissa kuntamaksuissa otetaan huomioon kuntayhtymän omassa sairaalassa tai toimintayksiköissä annetun hoidon kustannukset. Ulkopuolisten sairaaloiden käytön perusteella laskutettavissa kuntamaksuissa otetaan huomioon kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annetun hoidon kustannukset. Kuntakohtainen jako perustuu 2,5 vuoden toteumajaksoon, joka päättyy talousarvion valmisteluvuoden kesäkuun lopussa. Ensihoidon vuosikohtainen kuntamaksu jaetaan jäsenkunnille asukasluvun suhteessa.
Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntaa tai tilaajarengasta tai jäsenkunnan ilmoittamaa kunnan edustajaa (esimerkiksi alueellinen kuntayhtymä) talousarviovuoden aikana kuukausittain kahdesti kuukaudessa 1/12 1/24 sopimuksen loppusummasta.
Sopimusohjausmenettelyssä sovitaan lisäksi kuntayhtymän ja jäsenkunnan tai tilaajarenkaan kesken yhtymävaltuuston hyväksymien yhdenmukaisten perusteiden mukaisista käytettävistä menettelytavoista silloin, kun tuotettujen palvelujen määrä tai käyttö poikkeaa merkittävästi sovitusta. Palvelusopimuksessa kuvataan menettely, jota noudattaen kesken talousarviovuodenkin palvelusopimusta voidaan tarvittaessa
muuttaa, mikäli sopimusta tehtäessä vallinneet lähtökohdat ovat merkittävästi muuttuneet.
Mikäli kuntayhtymä ja jäsenkunta tai tilaajarengas eivät ole tehneet sopimusohjauksen mukaista sopimusta seuraavan vuoden palvelujen käytöstä, kuntayhtymä perii siltä osin palvelujen käytöstä korvauksen 25 §:n tämän pykälän 1-8 momenttien mukaisesti.
19. § Alijäämän kattaminen ja ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille
Taseeseen kertynyt alijäämä katetaan ensisijaisesti kuntalain 110.3 §:n mukaisesti: jäsenkuntien ja yhtymävaltuuston tulee hyväksyä yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi osana taloussuunnitelmaa. Suunnitelmassa päätetään kattamiskauden kuntamaksujen tasosta ja kuntamaksut maksetaan sopimusohjauksessa käytetyn menettelyn mukaisesti.
Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää 110.3
§:n mukaisessa määräajassa, valtiovarainministeriö voi kuntalain 119 §:n mukaisesti määrätä selvityshenkilön, joka laatii ehdotuksen kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat alijäämän palveluiden käytön mukaisessa suhteessa vastaavalla tavalla kuin sopimusohjauksen periaatteiden mukaiset kuntamaksut kattamispäätöstä edeltäneellä tilikaudella ovat muodostuneet.
Kuntayhtymän taseeseen mahdollisesti kertyneitä ylijäämiä voidaan palauttaa kunnille kuntayhtymän valtuuston päätöksellä. Ylijäämät palautetaan vain jäsenkunnille, vaikka ne olisivat kertyneet ulkopuolisen myynnin seurauksena muilta kunnilta. Ylijäämät palautetaan kunnille palveluiden käytön mukaisessa suhteessa vastaavalla tavalla kuin sopimusohjauksen periaatteiden mukaiset kuntamaksut palautusvuotta edeltäneelle tilikaudelle ovat muodostuneet.
15 20. § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja sairaanhoitopiirin johtaja.
16 21. § Tilikauden tuloksen käsittely
Hallitus tekee valtuustolle esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.
17 22. § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastus hallintosäännössä.
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
23. § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
18 24. § Poistot
Poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.
V Luku Maksut
19 25. § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Suoritehinnoittelua sovelletaan muiden yhteisöjen kuin jäsenkuntien laskutukseen. Jäsenkunnan osalta suoritehinnoittelua noudatetaan siinä tapauksessa, että kunnan kanssa ei ole voimassa olevaa 18 §:n mukaista palvelusopimusta.
Suoritehinnoittelun perusteena on palvelusuoritteen täyskatteellinen hinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, välilliset kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset.
Jäsenkuntia ja muita yhteisöjä laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Tällöin kunnalta laskutetaan kuukausittain kuntalaisten käyttämien suoritteiden kokonaishinta.
Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hallitus. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan palvelusuoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä.
Hallituksella on varainhoitovuoden aikana oikeus tarvittaessa tarkistaa suoritehinnoittelua jäsenkunnilta palveluista perittäviä maksuja.
Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pidemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston päätöksellä.
20 26. § Piirin ulkopuolella annetun hoidon maksut
Piirin ulkopuolisissa sairaaloissa ja laitoksissa annetun hoidon kustannukset peritään jäsenkunnilta samansuuruisina kuin kuntayhtymä on nämä kustannukset jäsenkunnan potilaista näille sairaaloille ja laitoksille suorittanut ottamalla kuitenkin huomioon 19 25 §:n ja 21 27 §:n määräykset.
21 27. § Hoitokustannusten tasauksen maksu
Yksittäisen potilaan hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät valtuuston vuosittain määräämän markkamääräisen talousarvion yhteydessä päättämän euromääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannettavalla maksulla.
Kustannuksissa otetaan huomioon
▪ sekä kuntayhtymän omassa sairaalassa tai toimintayksiköissä annettu hoito,
▪ että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito ja
▪ tai kunnan erikoissairaanhoidosta suoraan ulkopuoliselle sairaalalle, ulkopuoliselle toimintayksikölle tai toiselle kunnalle lain nojalla korvaama hoito.
Kustannukset lasketaan sen suuruisiksi kuin ne laskutetaan jäsenkunnilta.
Kun Mikäli on sovittu 19 18. §:n (sopimusohjaus) tarkoittamasta sopimusohjauksesta, kustannuksissa otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omassa sairaalassa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito. Kustannukset lasketaan sen suuruisiksi kuin ne olisi laskutettu jäsenkunnilta ja otetaan huomioon sopimusohjaukseen liittyvissä toteutuneiden kuntamaksujen laskelmissa.
22 28. § Muut maksut
Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan toimintayksikön jätevesimaksun käyttömaksusta vastaa Hämeenlinnan kaupunki.
Kuntayhtymän sellaisten menojen rahoittamisesta, joita kuntayhtymä ei omilla toimenpiteillään pysty kattamaan, jäsenkunnat vastaavat samassa suhteessa kuin
19.3 § mukaan alijäämän kattamisesta. 5 §:n peruspääomaosuuksien suhteessa.
23 29. § Erityisvelvoitteiden ja valmiuden ylläpidon maksuosuus
Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu (jäsenmaksu). Perussopimuksen tekohetkellä jäsenmaksulla katetaan potilasvakuutuksen, kehittämisen, myrkytystietokeskuksen ja pandemiavarautumisen kustannuksia.
24 30. § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuusto.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.
Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoista. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiin.
Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kautta.
Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
25 31. § Maksujen ennakot
Investointien pääomarahoitukseen kannettavien jäsenkuntien oman pääoman sijoituksien ennakoista ja maksuunpanoajoista valtuusto päättää sijoituspäätösten yhteydessä.
Valtuusto päättää ennakkojen kantamisesta 23 29. §:n mukaisiin maksuihin.
26 32. § Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.
27 33. § Suoritusjärjestys
Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään neljäntoista seitsemän (7 14) päivän suoritusaika.
28 34. § Viivästyskorko
Jos jäsenkunta ei ole suorittanut tässä luvussa tarkoitettua maksua, ennakkoa tai viivästyskorkoa määrättynä erääntymisaikana, se on velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle valtuuston vuosittain etukäteen päättämän viivästyskoron.
Viivästyskorko maksuun pannaan puolivuosittain jälkikäteen.
VI Luku Kuntayhtymän purkaminen 29 35. § Purkaminen
Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkunnan muutoin hoidettavaksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
30 36. § Loppuselvitys
Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa.
Jos niiden peruspääomaosuuksien kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
VII Luku Voimaantulo 31 37. § Voimaantulo
Tämä sopimus tulee on tullut voimaan 1.1.2009 lukien. Sopimusta on muutettu 1.1.2020 alkaen.
Jäsenkuntien valtuustojen hyväksyminen: Forssa xx.xx.2019
Hattula xx.xx.2019 Hausjärvi xx.xx.2019 Humppila xx.xx.2019 Hämeenlinna xx.xx.2019 Janakkala xx.xx.2019 Jokioinen xx.xx.2019 Loppi xx.xx.2019 Riihimäki xx.xx.2019 Tammela xx.xx.2019 Ypäjä xx.xx.2019
Liite Luettelo peruspääomaosuuksista jäsenkunnittain 31.12.2019