Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus 2023–2025

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan 33 ja sähköisten palveluiden kehittäminen, asiakas-

ja potilastietojen käyttö sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaiset velvoitteet

10 Häiriötilanteisiin ja 35 poikkeusolosuhteisiin varautuminen

11 Vaikutuksiltaan laajakantoiset ja taloudellisesti 36 merkittävät investoinnit ja sopimukset

Raportointi ja seuranta 40 Sopimuksen voimassaolo 40

Sopimuksen muuttaminen 40

Erimielisyyksien ratkaiseminen 40

Sopimuksen hyväksyminen 41

2 Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

Yhteistyösopimuksen sopijaosapuolet

Kainuun hyvinvointialue (Kainuun HVA)

Sotkamontie 13, Hallintotalo H 87300 Kajaani

Y-tunnus: 3221331–8

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (KP-HVA)

Xxxxxxxxxx 00–00

67200 Kokkola

Y-tunnus 3221325–4

Lapin hyvinvointialue (Lapin HVA)

PL 8056

96101 Rovaniemi

Y-tunnus: 3221332–6

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (PP-HVA)

PL 10

90029 OYS

Y-tunnus 3221326–2

Sopimuksen yhteyshenkilöt:

Kainuun hyvinvointialueen johtaja Xxxxx Xxxxxxxx

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxx-Xxxxx

Lapin hyvinvointialueen johtaja Xxxx Xxxxxx

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Xxxxx Xxxxx

Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 36 §) määrittää samaan sosiaali- ja ter- veydenhuollon yhteistyöalueeseen (YT-alue, YTA) kuuluvien hyvinvointialueiden tehtäväksi yhteis- työsopimuksen valtuustokausittain. Yhteistyöso- pimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyö- alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveyden- huollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi. Xxxx mukaan yhteistyösopimuksen on edistettä- vä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikut- tavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilas- turvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhdenver- taista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palve- luketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuut-

ta. Sopimuksessa on lisäksi varmistettava, että yh- teistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja tervey- denhuoltoa antavassa toimintayksikössä on tehtä- vän hoitamiseksi riittävät taloudelliset- ja henkilös- tövoimavarat sekä osaaminen. Yhteistyösopimus- ta laadittaessa on otettava huomioon 22 §:n mu- kaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- set tavoitteet, väestön palvelutarpeet sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurantatiedot.

Yhteistyösopimuksessa on sovittava, ottaen huo- mioon, mitä niistä on järjestämislaissa ja toisaalla

säädetty, hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteis- työstä ja yhteensovittamisesta:

1) väestön palvelutarpeen arvioinnissa ja ennakoinnissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen seurannassa ja arvioinnissa;

2) sosiaalipäivystyksessä ja terveydenhuollon päivystyksessä;

3) ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisessä ja ensihoidon sovittamisessa yhteen muun toiminnan kanssa;

4) lääkinnällisten tukipalvelujen ja muiden tukipalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa;

5) erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistamisessa erikoisaloittain palvelujen tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi;

6) sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- jen järjestämisessä ja tuottamisessa, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät tois- tettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista riit- tävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteis- toihin, välineisin tai toimitiloihin;

7) koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- toiminnan toteuttamisessa sekä yliopistollista sai- raalaa ylläpitävän hyvinvointialueen koordinaatio-, ohjaus- ja neuvontatehtävistä näissä toiminnoissa;

8) sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton, käytön ja käytöstä poistamisen alu- eellisten periaatteiden määrittelyssä niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen;

9) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämisessä, asiakas- ja

potilastietojen käytössä sekä julkisen hallinnon tie- donhallinnasta annetun lain mukaisissa velvoitteis- sa niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huo- mioon ottaen;

10) häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautu- misessa sekä 51 §:n 2 momentissa tarkoitetun val- miuskeskuksen toiminnan järjestämisestä;

11) vaikutuksiltaan laajakantoisia ja taloudellises- ti merkittäviä investointeja ja investointia vastaavia

sopimuksia koskien siltä osin kuin se on tarpeellista 1–10 kohdassa tarkoitettujen asioiden kannalta.

Lisäksi lain mukaan yhteistyösopimuksessa on so- vittava 3 momentin perusteella sovittuihin vastui- siin liittyvästä hyvinvointialueiden välisestä kus- tannusten jaosta siltä osin kuin siitä ei 57 §:ssä sää- detä. Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia myös muusta kuin 3 momentissa tarkoitetusta työnjaos- ta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa.

Yhteistyösopimusta valmisteltaessa on kuultava sosiaali- ja terveysalan koulutusta antavia korkea- kouluja sovittaessa 36 §:n 3 momentin 7 kohdan perusteella koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoi- minnasta. Yhteistyösopimus valmistellaan 36 §:n 3 momentin 10 kohdassa tarkoitettujen valmiuden ja varautumisen tehtävien osalta yhteistyössä sosiaa- li- ja terveysministeriön kanssa.

Valtioneuvoston asetus määrää tarkemmin yhteis- työsopimuksen sisällöstä ja valmistelusta.

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (1516/2016) koskee ensihoitopalvelujen järjestämis- tä ja sisältöä (39-41 §), erikoissairaanhoidon työn- jakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä (45 §), eri- tyisvastuualueen ensihoitokeskusta (46 §), kiireel- listä hoitoa (50 §), terveydenhuollon ja sosiaalipäi-

vystyksen yhteistyötä (50a §) sekä sosiaalihuollon tarpeen arviointia (53a §).

Valtioneuvoston asetuksella kiireellisen hoidon pe- rusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edel- lytyksistä (VNA 583/2017) säädetään päivystysyk- siköiden kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan tehtävistä ja laatuvaatimuksista sekä erikoisalakoh- taisista edellytyksistä.

Valtioneuvoston asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (VNA 582/2017) säädetään valtakunnallisesti vä- hempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalan kes- kitettävistä suunnittelu- ja koordinaatiotehtävistä sekä leikkauksista, hoidoista ja toimenpiteistä. Ase- tuksella säädetään myös suunnittelu- ja koordinaa- tiotehtävien alueellisesta keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi säädetään tiet- tyjen erikoissairaanhoidon toimenpiteiden, hoito- jen ja leikkausten keskittämisestä viiteen yliopistol- liseen sairaalaan sekä 7 §:ssä ympärivuorokautista yhteispäivystystä ylläpitäviin asetuksessa mainitut edellytykset täyttäviin sairaaloihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensihoi- topalvelusta (STMA 585/2017) täsmennetään mm. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtäviä ja vastuita sekä sairaanhoitopiirien yhteistyötä ensi- hoidon osalta.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalis-

ta turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edis- tää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaa- lipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toi- menpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiak- kaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosi- aalihuollossa ja parantaa yhteistyötä hyvinvointi- alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä tavoit- teiden toteuttamiseksi.

Asiakkaan ja potilaan kielellisissä oikeuksissa nou- datetaan pohjoisella YT-alueella perustuslaissa, terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädännössä, kieli- laissa (2003/423) ja saamen kielilaissa (2003/1086) linjattuja periaatteita. Kielellisten oikeuksien toteu- tuminen on yhteydessä asiakas- ja potilasturvalli- suuteen ja edellytys mm. itsemääräämisoikeuden ja tiedonsaantioikeuden toteutumiselle. Lakisäätei- seen kielelliseen palveluun on varattava riittävästi

resursseja kielellisesti yhdenvertaisen palvelun to- teuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kak- sikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suo- meksi tai ruotsiksi (järjestämislain 5 §). Pohjoisella YT-alueella kaksikielinen kunta on Keski-Pohjan- maan hyvinvointialueella sijaitseva Kokkola. Kieli- lain soveltamisen kannalta hyvinvointialueet rin- nastuvat kuntiin. Kaksikielisten hyvinvointialuei- den tulee laatia yhteistyösopimus ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamisek- si sosiaali- ja terveydenhuollossa (järjestämislain 39 §). Sopimuksen laatimisen koordinoimisesta

vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Saame- laisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa (1086/2003). Pohjois-Suomen YT-alueel- la saamen kielillä on virallinen asema Enonte- kiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Lapin hyvinvointialueen on lisäk- si asioinnissa sellaisen henkilön kanssa, jonka ko- tikunta on Enontekiö, Inari, Sodankylä tai Utsjoki, myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella noudatettava, mitä saamen kielilaissa 12–16 §:ssä säädetään.

Edellä mainittujen normien lisäksi yhteistyösopi- mus perustuu muihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin.

1 Väestön palvelutarpeen arviointi ja ennakointi sekä järjestämisen seuranta ja arviointi

Väestön palvelutarpeiden arviointi ja ennakoin- ti ovat keskeinen lähtökohta YTA-tasoisten palve- luiden ja yhteistyömallien määrittelylle. Arviointi

ja raportointi toteutetaan kansallisten vähimmäis- tietosisältöjen ja muiden linjausten mukaisesti. Vä- himmäistietosisältöjä kehitetään kansallisissa ryh- missä, joissa pohjoisen yhteistyöalueen asiantun- tijat ovat edustettuina. Hyvinvointialueilla voi olla myös muita aluekohtaisia tai YTA-tasoisia seuranta- ja arviointimittaristoja. Raportoinneissa ja tiedon- tuotannon vahvistamisessa hyödynnetään myös rakenteellisen sosiaalityön (SHL 7 §) mahdollisuu- det. Rakenteellinen sosiaalityö pystytään valjasta- maan tiedolla johtamiseen ja rakenteiden kehittä- miseen tiedolla (arkielämän, sosiaalisten ilmiöiden ja haasteiden näkökulmat).

Kullakin hyvinvointialueella laaditaan lainsäädän- nön edellyttämä hyvinvointialuestrategia, sosiaa- li- ja terveyspalveluiden palvelustrategia sekä pe- lastustoimen palvelutasopäätös, joiden pohjaksi hyvinvointialueen arvioivat väestön palvelutarpei- ta ja niiden ennakointia sekä järjestämisen seuran- taa ja arviointia. Edellä mainituissa asiakirjoissa hy- vinvointialueet päättävät muun muassa painopis- teistä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toi- menpiteistä, tukipalveluista sekä osaamisen ja laa- dun hallinnasta. Strategiassa ja siihen kytkeytyvis- sä suunnitelmissa määritellään tarvittavilta osin

myös YTA-tasoisen yhteistyön periaatteita, tavoit- teita, toimintamalleja ja mittareita.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin väestön palvelutarpeille ja olosuhdetekijöille. Väestön sairastavuus, ikärakenne ja sosioekonomi- set tekijät määrittelevät keskeisesti resurssien koh- dentumista kullekin hyvinvointialueelle. Rahoitus- mallin tavoite on osoittaa resursseja laskennallisel- la mallilla väestön palvelutarpeita vastaavasti. Mal- li antaa osaltaan hyvinvointialueelle pohjan palve- lutarpeiden YTA-tasoiselle seurannalle, arvioinnille ja ennakoinnille.

Yhteistyöalueen sopimuksen pohjana hyödynne- tään edellä kuvattujen kokonaisuuksien ja asiakir- jojen taustadataa sekä kunkin hyvinvointialueen tuottamaa tietoa palveluista ja niiden tarpeista ku- ten sosiaalista riskitekijöistä, sairastavuudesta ja hoitoon pääsystä. Hyvinvointialueen tiedolla johta- misen rakenteiden ja toimintamallien tehtävänä on tukea YTA-tasoisten palvelutarpeiden arviointia ja ennakointia toiminta- ja kustannustietoon liittyen.

Järjestämisen seuranta sisältää yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannan muiden hy- vinvointialueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskes- kus Fimean kanssa. Järjestämisen seuranta toteutuu pohjoisella YT-alueella kansallisten linjauksen mu- kaisesti alueen asiantuntijoiden verkostoyhteistyö- nä. Seurannan pohjana toimivat mm. kansallisesti sovitut yhteiset kiireettömän hoidon perusteet.

YTA-yhteistyön tavoitteena on palveluiden tuotta- miseen tarvittavan osaamisen, henkilöstö- ja mui- den resurssien kohdentuminen palvelutarpeita vastaavasti.

Palveluiden tuottamiseen tarvittavista resurs- seista, kuten henkilöstöstä, osaamisen hallinnas- ta ja niiden yhteensovittamisesta pohjoisella yh- teistyöalueella on kuvaus myöhemmin tässä sopi- muksessa. Seuranta, arviointi ja ennakointi edel- lyttävät erikoistunutta osaamista. YTA-tasoisel-

la verkosto- ja muulla yhteistyössä organisoi- daan tähän liittyvä osaaminen ja resurssien käyttö tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla.

2 Sosiaalipäivystys ja terveydenhuollon päivystys

Valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (VNA 583/2017) säädetään kiireelli- sen hoidon vastaanottotoiminnan järjestämisestä, päivystysyksiköiden tehtävistä, kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisa- lakohtaisista edellytyksistä. Asetuksessa säädetään päivystyksen järjestämisen edellytyksistä niillä eri- koisaloilla, joissa potilaiden yhdenvertaisuus, poti- lasturvallisuus ja päivystyspalvelujen laatu vaativat erityisiä järjestelyjä.

LAPIN

KESKUSSAIRAALA

LÄNSI-POHJAN

KESKUSSAIRAALA

2.1 Terveydenhuollon päivystys

Erityisvastuualueen päivystyksen tilanne erikoisa- loittain on kuvattu tämän sopimuksen päivystys- liitteessä (liite 1).

2.1.1 Kainuun hyvinvointialue

Ympärivuorokautinen päivystys

KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA

OULUN

YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

KAINUUN

KESKUSSAIRAALA

Kainuun keskussairaalassa

Kainuun keskussairaalassa on välitön valmius vai- keasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaus- hoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon (17§).

Kainuun keskussairaalan päivystyspalvelut hoitaa oman alueensa 116 117-päivystysapupalvelun

ja päivystyksen ympärivuorokautisesti ja tukee hyvinvointialueen perusterveydenhuollon päivys- täviä yksiköitä tarjoamalla tarvittaessa konsultaa- tioapua.

Aktiivipäivystystä on akuuttilääketieteen, kirurgi- an, anestesiologian ja tehohoidon, gynekologian sekä lastentautien aloilla. Vapaamuotoinen päivys- tys on käytössä sisätautien ja psykiatrian erikoisa- loilla. Neurologian konsultaatiot päivystysaikaan mukaan lukien liuotushoitokonsultaatiot saadaan tarvittaessa OYS:n neurologian päivystyksestä. Kar- diologian toimenpidepäivystys järjestetään häly- tystyönä.

Kainuun keskussairaalassa on synnytyksien hoi- toon STM:n myöntämä poikkeuslupa vuoden 2022 loppuun. Kainuun HVA hakee lupaa synnytystoi- minnan jatkamiseksi Kainuun keskussairaalassa.

Suun terveydenhuollon päivystys

Kainuun hyvinvointialueen jäsenkunnissa on arki- päivystys maanantaista perjantaihin: Kuhmo, Sot- kamo, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Palta- mo. Kunnissa päivystys on järjestetty naapurikun- tien hoitoloiden kesken loma- ja koulutuspäivien ajaksi. Kajaanissa päivystys on keskitetty Kainuun keskussairaalaan, jossa päivystys toimii lisäksi vii- konloppuisin ja arkipyhinä klo 10 alkaen, jatkuen vapaamuotoisena puhelinpäivystyksenä klo 21:een saakka. Arkisin vapaamuotoista virka-ajan ulko- puolista puhelinpäivystystä ei ole.

Virka-aikana erikoissairaanhoidossa on valmius hoitaa päivystyksellistä hoitoa tarvitsevia esh-tason potilaita (useimmiten murtumapotilaita). Viikon- loppuisin esh-tason hoitoa vaativat suun tervey- denhuollon potilaat ohjataan hoidettavaksi OYS:ssa.

2.1.2 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Ympärivuorokautinen päivystys Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa toimii hyvin- vointialueen ainoa yhteispäivystys, jossa on ym- pärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja eri- koissairaanhoidon päivystys, sosiaalipäivystys se- kä ensihoito. Sote-tike tullaan sijoittamaan ensihoi- don kanssa samoihin tiloihin jatkossa. Keski-Poh- janmaan keskussairaalassa on välitön valmius vai- keasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään somaatti- seen ja psykiatriseen hoitamiseen ja leikkaushoi- toon mukaan lukien synnytystoiminta sekä valmiu- det leikkauksen ja synnytyksen jälkeiseen seuran- taan ja tehohoitoon (17-19§).

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on ympä- rivuorokautisen päivystystoiminnan edellyttä- mät työpaikka- ja vapaamuotoiset päivystykset. Kardiologiset hätätoimenpiteet hoidetaan häly- tystyönä, neurologinen liuotustoiminta hoidetaan HUS:n etäkonsultaatioiden tuella.

Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa on valmis- telussa sopimus, jolla mahdollistetaan Pohjanmaan väestölle oikeus käyttää Keski-Pohjanmaan hyvin- vointialueen yhteispäivystystä.

Suun terveydenhuollon päivystys

Keski-Pohjanmaalla virka-ajan ulkopuolinen päi- vystys iltaisin sekä myös arkipyhien ja viikonlop- pujen osalta (klo 8-21) tapahtuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalan suu- ja hammassairauksien polikli- nikan tiloissa. Ja remontin valmistuttua yhteispäi- vystyksen tiloissa. Yöaikaan tarvittava päivystys on YT-alueen yhteinen OYS:n suun- ja leukakirurgian päivystys.

2.1.3 Lapin hyvinvointialue

Laaja ympärivuorokautinen päivystys Lapin keskussairaalassa

Lapin keskussairaalan (LKS) päivystys hoitaa oman alueensa päivystyksen ja tukee Lapin hyvinvointi- alueen muita päivystäviä yksiköitä.

Akuuttilääketieteen päivystystä (4§) rakennetaan ympärivuorokautiseksi, tällä hetkellä se toteutuu lääkäriresurssin mahdollistamassa laajuudessa. Kardiologian toimenpidepäivystys (15 §) on järjes- tetty hälytystyönä.

Neurologiassa (16 §) on vapaamuotoinen päivys- tys. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osalta liuo- tushoitokonsultaatiot saadaan tarvittaessa HUS TeleStroken kautta. Jatkosuunnittelu hoidetaan tarvittaessa OYS:n kanssa. LKS:ssa on toimivat aivo- verenkiertohäiriöyksikön palvelut mukaan lukien monialainen kuntoutus, tehostettu valvonta sekä kuvantamisen ja neurofysiologian palvelut.

LKS:ssa on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arvioin- tiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leik- kauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon (17 §).

Valmius synnytysten hoitoon on päivystysasetuk- sen (18§) mukainen. Lapin keskussairaalassa synny- tyksillä on STM:n myöntämä poikkeuslupa vuoden 2022 loppuun. Lapin HVA hakee jatkoa poikkeus- luvalle.

Monien erikoisalojen perustoiminta ja päivystys käyttävät eri tavoin hankittua lisätyövoimaa, jolla toiminnan laajuus on pidetty riittävänä.

Ympärivuorokautinen päivystys Länsi-Pohjan keskussairaalassa

Länsi-Pohjan keskussairaalan (LPKS) päivystys hoitaa oman alueensa päivystyksen.

Länsi-Pohjan keskussairaalassa on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen po- tilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättö- mään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkei- seen seurantaan ja tehohoitoon (17 §). Sairaalas-

sa päivystys on järjestetty seuraavilla erikoisaloilla: perusterveydenhuolto, sisätaudit, kirurgia (pehmytosakirurgia ja ortopedia), anestesiologia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit ja radio- logia sekä psykiatria.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on STM:n myöntä- mä poikkeuslupa synnytysten hoitoon 6/2023 lop- puun. Lapin HVA hakee poikkeuslupaa synnytys- toiminnan jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaa- lassa.

Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokauti- nen päivystys on ulkoistettu, osana somaattisen erikoissairaanhoidon ulkoistamista, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle psykiatrian erikoisalaa lukuun ot- tamatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- lain (612/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon voi- maanpanolain (616/2021) nojalla hyvinvointialue ei voi hankkia järjestämislain 12.2 §:ssa mainittuja kii- reellisen hoidon ja päivystyksen palveluja ostopal- veluna 1.1.2023 alkaen. Länsi-Pohjan keskussairaa- lan päivystystoiminta voi jatkua ulkoistettuna siir- tymäajan 31.12.2025 loppuun saakka. Siirtymäajan jälkeen palvelu on tuotettava järjestämislain mu- kaisesti julkisena palveluna.

Ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksiköt

Xxxxxx terveyskeskuksessa on perusterveyden- huollon ympärivuorokautinen päivystys. Inarin kunnan anoma STM:n poikkeuslupa on voimassa 31.12.2024 saakka. Pitkien etäisyyksien vuoksi yh- teistyöalueella nähdään tärkeäksi ympärivuoro- kautisen päivystyksen jatkuminen Ivalossa myös 31.12.2024 jälkeen.

Suun terveydenhuollon päivystys

Lapin keskussairaalassa hammaslääkäri päivys- tää hälytystyönä yhteispäivystyksessä arki-iltaisin ja viikonloppuisin yöaikaa lukuun ottamatta (20§). Länsi-Pohjan keskussairaalassa ei ole hammaslää- käri-päivystystä, yleislääkäritasoista hoitoa anne-

taan yhteispäivystyksessä. Klo 21 saakka konsultoi- daan tarvittaessa Lapin keskussairaalaa. Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkärin kiirevastaanotto kiertää yhteisenä koko Lapin maakunnan hamma- syksiköissä.

2.1.4 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Laaja ympärivuorokautinen päivystys Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Oulun Seudun Yhteispäivystys (OSYP) hoitaa oman alueensa päivystyksen, tukee alueen muita päi- vystäviä yksiköitä ja palvelee koko Pohjois-Suo- men akuuttihoitoa ja on tiiviissä yhteydessä ensi- hoitoon.

Päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai eri- koislääkärin antama hoito toteutetaan tarvittaessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) korva-, ne- nä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian ja verisuonikirurgian erikoisaloilla (17 §).

OYS tarjoaa myös tarvittavat hematologian, gastroenterologian, ihotautien ja allergologian, infektiotautien, keuhkosairauksien, nefrologian se- kä syöpätautien päivystykselliset konsultaatiot (15

§) kaikille pohjoisen YTA:n hyvinvointialueille.

Neurologisten potilaiden hoidon osalta neurokirur- gian päivystys ja mahdollisuus toimenpideradiolo- gisiin valtimonsisäisiin päivystyksellisiin hoitotoi- menpiteisiin 24/7 on OYS:ssa (16§). Lastenneurolo- gian ympärivuorokautinen päivystys tukeutuu tar- vittaessa HUS:n tuottamaan telelääketieteen pal- veluun, josta on erillinen ohjeistus (16§). Lastenp- sykiatrian ympärivuorokautinen päivystys toimii OYS:ssa ja antaa konsultaatioapua koko YT-alueel- le (19§).

Ympärivuorokautinen päivystys Oulaskankaan sairaalassa

Oulaskankaan sairaalassa (OAS) on ympärivuoro- kautisesti edustettuna kirurgian, anestesiologian ja sisätautien päivystys. Päivystyspoliklinikan osal- ta tukeudutaan osin ostopalveluun. Oulaskankaan sairaalassa ei tehdä päivystysaikaisia leikkauksia.

Ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksiköt

Kuusamon kaupungilla on STM:n poikkeusluval- la perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys 31.12.2024 saakka. Pitkien etäisyyksien vuoksi yhteistyöalueella nähdään tärkeäksi ympä- rivuorokautisen päivystyksen jatkuminen Kuusa- mossa myös 31.12.2024 jälkeen.

Raahen sairaalan ympärivuorokautisen perustervey- denhuollon päivystyksen poikkeuslupa päättyy 31.12.2022. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue hakee STM:lta jatkoa Raahen sairaalan päivystyk- sen poikkeusluvalle ajalle 1.1.2023-31.12.2023.

Suun terveydenhuollon päivystys

Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys

järjestetään yhteispäivystyksen lähellä (Dentopo- lis, Aapistie 3, Oulu). Yöaikaan päivystys sulautuu OYS:n suu- ja leukakirurgian päivystykseen, joka palvelee koko YT-aluetta.

2.2 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin

Sairaalakohtaisten päivystysrinkien määrälliset tar- peet ja muoto (aktiivi/vapaamuotoinen/muu) tar- kastellaan erikoisaloittain ja sovitetaan sairaaloi- den profiileihin ja YTA:n kokonaisuuteen. Tavoit- teena on omien resurssien varmistaminen mahdol- lisimman pitkälle kaikkien henkilöstöryhmien osal- ta. Päivystyksen toteuttamisessa voidaan myös hyödyntää yhteistä osuuskuntaa (Tervia).

2.3 Päivystysasetuksen seuranta

Pohjoisen YTA:n hyvinvointialueiden on laaditta- va yhdessä päivystysasetuksen 21 § mukaiset selvi- tykset siitä, miten kiireellistä hoitoa koskeva työn- jako ja tavoitellut taloudelliset vaikutukset sekä sitoutuminen yhtenäisiin hoidon perusteisiin ovat toteutuneet pohjoisella YTA:lla sekä ylläpidettävä ja päivitettävä niitä. PP-HVA kokoaa ja toimittaa tä- män pohjalta kahdesti vuodessa selvityksen STM:lle.

Kansallinen koordinaatioryhmä arvioi selvitysten sisällön ja käynnistää tarvittaessa hyvinvointialue- kohtaiset neuvottelut ja toimenpiteet.

Hyvinvointialueet laativat yhdessä puolivuosittain STM:lle perustellun kuvauksen kiireellistä hoitoa koskevasta työnjaostaan sekä ylläpitävät ja päivittä- vät sitä (21 §). Kansallinen koordinaatioryhmä arvioi selvitysten sisällön ja käynnistää tarvittaessa hyvin- vointialuekohtaiset neuvottelut ja toimenpiteet.

2.4 Sosiaalipäivystys

Pohjois-Suomen YT-alueella on neljä sosiaalipäi- vystystä: Kainuun sosiaalipäivystys, Keski-Pohjan- maan sosiaalipäivystys, Lapin sosiaalipäivystys ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystys.

Sosiaalipalveluita on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 11

§:n mukaan järjestettävä äkillisiin kriisitilanteisiin liit- tyvään tuen tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain 12 § sää- tää välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta, jonka mukaan jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat so- siaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämät- tömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Sosiaalihuoltolain 29 § mukaan sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhtey- den ympäri vuorokauden. Päivystävissä yksiköis-

sä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jot- ta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yh- teistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päi- vystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.

Sosiaalipäivystyksellä vastataan välittömiin ja kii- reellisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin eri- laisissa elämän kriisi- ja hätätilanteissa. Sosiaalipäi- vystyksen asiakkaita ovat kaikki kiireellisesti hoi- vaa, turvaa ja apua tarvitsevat henkilöt. Kiireellisi- nä sosiaalipalveluina on pystyttävä järjestämään myös mm. kiireellistä majoittamista, taloudellis-

ta tukea ja muita välttämättömiä palveluja tarpeen mukaan. Sosiaalipäivystyksen välitön apu on asiak- kaalle maksutonta. Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa myös akuutin psykososiaalisen tuen järjestämisestä akuuteissa, vakavissa traumaattisissa kriiseissä.

Psykososiaalinen tuki kuuluu myös mielenterveys- työhön ja sosiaalihuoltolain 25 §:ssä todetaan, et- tä tässä laissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluu: 1) sosiaalipalveluihin sisältyvä mielenterve- yttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yh- teisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa.

Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteis- työtä säännellään sosiaalihuoltolaissa ja terveyden- huoltolaissa. Terveydenhuoltolain 50 a §:ssä sääde- tään, että sosiaalipäivystyksessä potilaalle on tar- vittaessa annettava sosiaalihuoltolain 29 §:ssä tar- koitettu kiireellinen ja välttämätön apu ja sosiaali- päivystyksen on tarvittaessa osallistuttava psyko- sosiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen terveydenhuoltolain 38 §:ssä tarkoitetuksi valtakunnalliseksi toimijaksi psykososiaalisen tuen palveluissa (STM/77/2013).

Sosiaalipäivystykset, joissa toteutetaan myös ter- veydenhuoltolain mukaista psykososiaalista tukea, ovat sosiaali- ja kriisipäivystyksiä, joita pohjoisella YT-alueella on tällä hetkellä vain PP-HVA:lla. Muu- toin sosiaalipäivystykset toteuttavat psykososiaa- lista tukea yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

Sosiaalipäivystystehtävien lisäksi olennainen osa sosiaalipäivystysten tehtävää on varautuminen eri- laisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin ja suuron- nettomuuksiin. Sosiaalipäivystys on osa hyvinvoin- tialueiden valmiussuunnittelua. Sosiaalihuolto-

lain mukaan alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä ensihoitokeskuksen kanssa osal- listua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitel- mien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnetto- muuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen koko- naisuuden. Lähtökohtaisesti kaikki sosiaalipäivys- tykset ovat suuronnettomuusvalmiudessa ja tehtä- viin kuuluu myös psykososiaalisen tuen järjestämi- nen erityistilanteissa. Psykososiaalinen tuki suuron- nettomuustilanteissa muodostuu psyykkisestä en- siavusta sekä kiireellisestä sosiaalityöstä.

Laajoissa normaaliolojen häiriötilanteissa ja suuron- nettomuustilanteissa voi tulla vastaan tilanne, et-

tä hyvinvointialueen sosiaalipäivystyksen omat re- surssit (lähinnä henkilöstöresurssit) ovat riittämät- tömät. Sopimukseen perustuvalla virka-avulla so- siaali- ja kriisipäivystysten välillä turvataan riittävät resurssit. Pohjoisella YTA:lla ensisijaisesti PP-HVA:lla on riittävät henkilöstöresurssit virka-avun antami- seen toiselle YT-alueen sosiaali- ja kriisipäivystyk- selle. Virka-apu tulee kyseeseen siinä tilanteessa, kun sosiaali- ja kriisipäivystyksen omat resurssit ja varahenkilöstö ovat riittämättömät. Ensisijaisesti jo- kaisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tulisi valmius- suunnitelmassa ottaa huomioon laajoissa normaali- olojen häiriötilanteissa ja suuronnettomuuksissa va- rahenkilöstön saatavuus. Virka-apu toiselta sosiaali- ja kriisipäivystykseltä on siten viimesijainen.

Sosiaali- ja kriisipäivystykset järjestävät säännöl- lisistä yhteistyötapaamisia (7-8x/vuosi) ja yhteisiä koulutuksia ja kehittävät toimintaansa ja valmiut- taan yhteistyössä.

3 Ensihoitokeskus

3.1 Yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen tehtävät

Yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen tehtävät on kir- jattu terveydenhuoltolakiin (1326/2010, 46 §), sosiaa- lihuoltolakiin (1301/2014, 29§ ja 29a§) ja STM:n ase- tukseen ensihoitopalvelusta (585/2017, 3 § ja 9 §).

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen ensihoitokeskus toteuttaa edellä mainittujen lainkohtien ja asetuk- sen mukaisia tehtäviään sekä muita tehtäviä seu- raavasti:

Yhteistyöalueen ensihoitokeskus

1. seuraa, kehittää ja yhteen sovittaa yhteistyö- alueensa hyvinvointialueiden ensihoitopalveluiden toimintaa huomioiden alueelliset erityispiirteet se- kä yhdessä muiden yhteistyöalueiden ensihoito- keskusten kanssa valmistelee ja yhteen sovittaa en- sihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalli- set ohjeet

1.1 valmistelee ensihoidon palvelutasopäätök- seen kuuluvat tavoitteet ajoista, joissa väestö sen yhteistyöalueella tavoitetaan ottaen huo- mioon väestön ennakoitu palveluntarve, alueen sosiaali- ja terveystoimen päivystysrakenne ja hyvinvointialueiden ensihoidon voimavarat

1.2 valmistelee ja yhteen sovittaa ensihoitopal- velun toimintaa koskevat lääketieteelliset hoi- to-ohjeet sekä muut ensihoitopalvelua koske- vat ohjeet yhteistyöalueelle sekä valtakunnalli- set ohjeet yhteistyössä muiden yhteistyöaluei- den ensihoitokeskusten kanssa

1.3 seuraa ja kehittää yhteistyötä ensihoitopal- veluun kuuluvien potilassiirtojen osalta

2. kehittää ja yhteen sovittaa yhteistyöalueensa ensihoitopalveluiden laatua

2.1 laatii hyvinvointialueiden tueksi yhteisen laadunhallinnan suunnitelman

2.2 seuraa yhteistyöalueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta

2.3 edistää ja osallistuu yhteistyöalueen ensi-

hoitopalveluun vaikuttavaan tutkimus- ja kehi- tystyöhön

2.4 yhteen sovittaa ensihoitajien osaamisvaati- muksia sekä koordinoi ja kehittää ensihoitajien osaamisen varmistamista

2.5 osallistuu yhteistyöalueen ensihoitopalve- lua koskevien hankintojen valmisteluun

3. kehittää ja yhteen sovittaa yhteistyöalueensa en- sihoitopalveluiden kykyä toimia muuttuvissa olo- suhteissa sekä häiriö- ja kriisitilanteissa

4. osallistuu alueellisten varautumis- ja valmius- suunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden sekä poik- keusolojen varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistyöalueiden kanssa siten, että ne muodostavat kansallisen kokonaisuuden

5. yhteen sovittaa Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet

6. toteuttaa ja ylläpitää ensihoitopalvelun lääkärita- soisen päivystyksen

7. seuraa ja kehittää yhteistyöalueensa lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaa (HEMS)

7.1 koordinoi HEMS-yksiköiden lääketieteellistä operatiivista toimintaa

7.2 yhteen sovittaa alueen HEMS-yksiköiden toimintaa toimivaksi kokonaisuudeksi muun ensihoidon sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa

8. lääkärihelikopterin (FH50) vuodelle 2023 sovitta- va kustannusten jako Pohjois-Suomen YTA:n HVA kesken suoritetaan kustannustenjako-työryhmän loppuraportin vaihtoehtoa 3 käyttäen (1/4 valmiu- den kustannusta, joka jaetaan kapitaatioperustei- sesti ja 3/4 suoriteperusteista kustannusta per koh- dattu potilas). Vuoden 2023 aikana tehostetaan toi- mintaan liittyviä kirjaamis- ja konsultaatiokäytän- töjä ja kustannustenjaosta sovitaan uudelleen oh- jausryhmässä vuoden 2023 loppuun mennessä.

9. lääkärihelikopterin (FH51) osalta Lapin HVA vastaa kaikista ensihoitoon kuuluvista, kulloinkin voimassa olevassa lainsäädännössä ja viranomais- normeissa määritellyistä tehtävistä, velvoitteista ja vastuualueista lääkintähelikopteritoiminnassa

FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi- topiirin välisen yhteistoimintasopimuksen kohdan

3.1.3. mukaisesti

10. vastaa kansallisten korkean varautumisen vies- tintä- ja tietojärjestelmien (TUVE, ERICA, Virve, KEJO) aluepääkäyttötoiminnoista ja osaltaan yllä- pidosta.

10.1 aluepääkäyttäjät vastaavat järjestelmien hallinnasta, ylläpidosta ja pääkäyttäjätehtävistä alueellisesti ja valtakunnallisesti sosiaali- ja ter- veystoimen osalta sosiaali- ja terveysministeri- ön laatiman hallintamallin mukaisesti

10.2 aluepääkäyttäjät koordinoivat valtakun- nallisten tietojärjestelmien yhteensovittamista, käyttöönottoa, käyttöä ja koulutusta

10.3 viestintä ja tietojärjestelmien käyttäjäyk- siköt, eli hyvinvointialueet, osoittavat järjes- telmille yhdys- ja tukihenkilöitä, jotka toimivat oman yhteistyöalueen aluepääkäyttäjän tuella, ohjeistuksella ja valvonnassa

3.2 Yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen toiminta

Jäsenistö

• Johtaja

- Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen ensihoitopalvelun johtaja

• Hyvinvointialueiden edustajat

- kultakin hyvinvointialueelta ensihoitopalvelun edustaja ja ensihoitolääketieteen edustaja

- hyvinvointialueiden edustajilla täytyy olla ase- mansa puolesta tai delegoituna päätösvaltaa yh- teistyöalueen ensihoitokeskuksen tehtävien mu- kaisesti

• Lääkärihelikopteri FinnHEMS 50 -vastuulääkäri

• Korkean varautumisen tietojärjestelmien asiantuntijat (aluepääkäyttäjät)

• Ensihoidon asiantuntijat

• Muut asiantuntijat tarvittaessa

Toiminta

• Pohjois-Suomen YTA:n ensihoitokeskus toimii verkostona, jonka toiminta perustuu avoimeen ja säännölliseen yhteistyöhön sekä yhteydenpitoon. Yhteistyöalueen ensihoitokeskus kokoontuu sään- nöllisesti vähintään kerran kuukaudessa syys-tou- kokuussa, tarvittaessa tätä useammin.

• Toiminnasta aiheutuvat kustannukset, kuten ensi- hoitokeskuksessa työskentelevien hyvinvointialuei- den yhdessä sopimien työntekijöiden palkkaus- kustannukset ja muut toiminnalliset kustannukset, jaetaan hyvinvointialueiden kesken väestömäärän mukaisesti tai muulla erikseen sovitulla tavalla.

Päätöksenteko

• Pohjois-Suomen YTA:n ensihoitokeskus seuraa, koordinoi, kehittää ja valmistelee tehtäviensä mu- kaisia asiakokonaisuuksia. Ohjausryhmä ohjaa, lin- jaa ja seuraa yhteystyöalueen ensihoitokeskuksen toimintaa. Hyvinvointialueet päättävät toimintaan- sa liittyvät järjestämisvastuuta ja työnantajavel- voitteita vaativat asiat.

• Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointi- alueen ensihoitopalvelun johtaja vastaa ensihoito- palveluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden tuot- tamisesta yhteistyöalueen hyvinvointialueille.

• Kukin jäsen voi esittää asioita yhteistyöalueen en- sihoitokeskuksen käsiteltäväksi. Asioiden valmiste- lusta vastaavat pääsääntöisesti asiantuntijat.

• Verkosto tavoittelee toiminnassaan hyvää yhteis- työtä.

• Mikäli hyvinvointialue päätyy väestönsä ensi- hoitopalvelun turvaamiseksi toisenlaiseen ratkai- suun, hyvinvointialueen velvollisuus on avata yh- teistyöalueen ensihoitokeskukselle ratkaisunsa perusteet.

Toiminnanohjaus

Pohjois-Suomen YTA:n ensihoitokeskuksella on oh- jausryhmä. Ohjausryhmän koolle kutsujana ja esit- telijänä toimii yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen johtaja tai ohjausryhmän puheenjohtaja. Ohjaus- ryhmän asiantuntijajäseninä ja valmistelijoina toi- mivat yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen asian- tuntijat. Ohjausryhmän asettaa PP-HVA:n aluehalli- tus hyvinvointialueiden esitysten pohjalta.

Ohjausryhmän tehtävät:

• ohjaa, linjaa ja seuraa yhteistyöalueen ensihoito- keskuksen tavoitteita sekä toimintaa

• hyväksyy osaltaan yhteistyöalueen ensihoitokes- kuksen talousarvion sekä toimintasuunnitelman luonnokset esitettäväksi PP-HVA:n talousarvioval- misteluun

• asettaa toimeksiannot yhteistyöalueen ensihoi- topalvelun toimintaan liittyen sekä sen kehittämi- seksi

• sopii yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen yhteis- ten resurssien kohdentamisesta

14 Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

4 Lääkinnälliset ja muut tukipalvelut

4.1 Laboratorio

Laboratoriopalveluiden osalta pohjoisella YTA:lla on tehty yhteistyötä vuodesta 2013 lähtien, jolloin sairaanhoitopiirit yhdessä perustivat Pohjois-Suo- men laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhty- mä NordLabin. Tätä Nordlab-liikelaitoskuntayh- tymässä luotua yhteistyötä jatketaan YTA-alueel- la ja NordLab jatkaa hyvinvointialueiden yhteise- nä laboratoriopalveluiden tuottajana. YTA:lla jatke- taan laboratoriojohdon kokoontumisia kaksi ker- taa vuodessa.

Aluevaltuustot ovat vahvistaneet linjaukset asias- ta päättäneet hyvinvointiyhtymän perustamisesta seuraavilla päätöksillään:

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuusto 2.5.2022, §75

Lapin hyvinvointialuevaltuusto 27.4.2022, §99 Kainuun hyvinvointialuevaltuusto 9.5.2022, §48

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuusto 26.9.2022 §59

Laboratoriopalveluiden tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois-Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuut- ta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palveluiden laatu. Nordlab pyrkii kus- tannussäästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella. Tavoit- teena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toiste- tut tutkimukset.

4.2 Patologia

Kaikissa alueen sairaaloissa on patologian palveluja tuottava itsenäinen yksikkö tuottaen palveluja omalle sairaalalle ja vaihtelevasti alueensa kunnille. Patologia on sairaalan ydintoimintaa palvellen useimpia kliinisiä erikoisaloja. Primaaridiagnostiikka tapahtuu nykyisellään kussakin sairaalassa. PP-HVA:n patologian osasto toimii resurssiensa rajoissa konsultaatiokeskuksena kaikille alueen sairaaloille. Länsi-Pohjan keskussairaalan patologian yksikkö on siirtynyt Mehiläinen

Länsi-Pohja Osakeyhtiöön. Keskittämisasetuksen edellyttämät muutokset vaikuttivat merkittävästi kunkin yksikön näytemateriaaliin erityisesti vaativan näytemateriaalin osalta. Onkologisten täsmähoitojen myötä vaatimustaso on kasvanut ja nopeus sekä laatu nousevat entistä vahvemmiksi kriteereiksi. PP-HVA:n patologian osasto tarjoaa joitakin molekyylipatologian tutkimuksia.

Menetelmävalikoimaa kehitetään kliinisen tarpeen mukaan ja osa palveluista tuotetaan yhteistyössä muiden laboratorioiden kanssa.

Neuropatologian osaaminen sekä elektronimikros- kooppiset tutkimukset on keskitetty OYS:iin sa- moin kuin toistaiseksi digipatologia ja sen kehit- täminen. Yhteistyö tutkimusta tekevien tahojen kanssa on tiivistä ja sitä tehdään yhdessä biopank- ki Xxxxxxxxxxx kanssa erityisesti translationaalisen tutkimuksen tukena. Pohjois-Suomen patologian laboratorioista LKS:n patologia on Finas-akkredi- toitu. Kainuun keskussairaalan patologian ISO-ser- tifiointi toteutettiin v. 2021 osana maakunnan eri- koissairaanhoidon palveluja. OYS:n patologian osasto valmistautuu akkreditointiin. Yhteistyö laa- tutyössä voisi tuottaa synergiaetuja.

Synergiaa olisi haettavissa myös tietojärjestelmi- en osalta yhteistyön tiivistämisessä ja tavoittee- na on lisätä etätyöskentelymahdollisuuksia. Tiivis- tä YTA-yhteistyötä tarvitaan työnjakoon ja osaa- miseen hallintaan, sillä niin erikoislääkäreiden kuin bioanalyytikkojenkin saatavuuden suhteen on haasteita. Patologian yhteistyötä koordinoi kaksi kertaa vuodessa kokoontuva YTA-kokous, jossa on kunkin pohjoisen hyvinvointialueen edustus. Yh- teistyöalueelle ennakoidaan vaikeutuvaa erikois- lääkäripulaa, jota nykyinen erikoistuvien määrä ei riitä kattamaan. Selvitettävänä on YT-alueen pato-

logian osastoiden yhteistyön tiivistämisen keinot ja erityisesti se, minkälaiset mahdollisuudet Tervialla on helpottaa tulevaa osaajapulaa.

4.3 Kuvantaminen

YTA:n keskussairaaloissa oma kuvantamisen yksik- kö vastaa radiologisesta palvelusta sekä virka-aika- na että päivystysaikana. Päivystysajan järjestelyt vaihtelevat sairaaloittain: OYS:ssa ja LKS:ssa on ym- pärivuorokautinen radiologian sairaalapäivystys

ja vapaamuotoinen takapäivystys (OYS:ssa arkena

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

kaksi takapäivystäjää). OYS:ssa on neuroangiologi- nen päivystys ja juhlapyhien toimenpideradiologi- päivystys. Muissa alueen keskussairaaloissa on ra- diologien vapaamuotoinen takapäivystys. Keskus- sairaaloiden takapäivystäjillä on teleradiologiset yhteydet sairaalaan.

Hyvinvointialueet vastaavat alueillaan rintasyöpäseulonnasta. Aiemmat järjestäjät ovat kilpailuttaneet rintasyöpäseulontaan ja jatkotutkimuksiin liittyvät sopimukset, jotka

siirtyvät hyvinvointialueille. OYS ja Raahen sairaala ovat rintasyöpää seulovia yksiköitä. Syöpähoitoihin liittyvät kuvantamistutkimukset ja näytteenotot tehdään YTA:n sairaaloissa.

Kullakin sairaalalla on oma kuvantamisen tuotan- nonohjaus- ja arkistointijärjestelmä, lisäksi hyödyn- netään kansallista kuva-arkistoa. Järjestelmät eivät toisteiseksi tue laajamittaista etätyöskentelyä toi- sesta sairaalasta. Tulevaisuuden tavoitteena on su- juva pääsy yhteiseen kuva-arkistoon ja radiologian lausuntoihin.

Kuvantamistutkimusten ja hoitojen keskittämi- set on alueella toteutettu työnjakoasetuksen mu-

kaisesti. PET-TT tutkimukset on alueella keskitet- ty OYS:aan. Säteilylainsäädäntöön liittyviä ja mui- ta lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalveluita koordinoidaan OYS:sta ja YTA:lla on tästä erillinen sopimus. YTA:lla neuvotellaan vuosittain kuvan- tamisen laitehankinnoista ja tehdään OYS:n koor- dinoimaa hankintayhteistyötä. YTA:lla jatketaan

alueen sairaaloiden kuvantamisen johdon kokoon- tumisia kahdesti vuodessa. Kokouksissa on sovit- tu em. laitehankintojen lisäksi mm. koulutusyh- teistyöstä ja päivystysjärjestelyiden yksityiskohdis- ta. Koulutusyhteistyötä ovat muun muassa OYS sä- teilysuojelun koulutuspäivät neljä kertaa vuodes- sa, erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen liittyvät OYS-esitelmät viikoittain sekä kansalliset RUV-kou- lutuspäivät vuosittain.

Lisääntynyt tutkimusten kysyntä tuo haasteita YT- alueen sairaaloille. Esimerkiksi sydämen kuvanta- misen vahvistaminen YT-alueen sairaaloissa on jo pitkällä Kainuussa ja Lapissa sekä Keski-Pohjan- maalla varaudutaan siihen laitteiden varusteluissa. Yhteinen tavoite on saada sydämen kuvantaminen YTA:n keskussairaaloihin. Osaamisen kasvattamista diagnostiikan osalta tehdään yhteistyössä sairaa- loiden kardiologien kanssa.

4.4 Kliininen neurofysiologia

Keskussairaaloissa on KNF-yksiköt, joissa tehdään eri asteisesti KNF-tutkimuksia. Lisäksi ainakin yh- dessä YTA:n terveyskeskuksessa käy säännöllises- ti konsultti tekemässä ENMG-tutkimuksia. Kaikissa keskussairaaloissa ei ole tällä hetkellä KNF-erikois-

lääkäriä viranhaltijana, ja tarvittavat palvelut tuote- taan ostopalveluina. Vaativammat KNF-tutkimuk- set on pohjoisella YTA:lla keskitetty OYS:iin.

Työnjaon varmistamiseksi tavoitteena on huoleh- tia KNF-erikoislääkäreiden riittävästä koulutuksesta alueella, tukea yhdessä keskussairaaloiden KNF-eri- koislääkäreiden rekrytointia tarvittaessa hyvinvoin- tialueiden yhteisin ratkaisuin ja turvata työnjaosta sopimalla alueen väestön tarvitsemat palvelut. Hy- vinvointialueilla voidaan käytettävissä olevaa tek- niikkaa hyödyntämällä tutkimuksia toteuttaa myös perusterveydenhuollossa. Tavoitetilana on yhtei- nen tai vähintään yhdenmukaiset hyvinvointialuei- den KNF-datojen arkistointi- ja siirtoratkaisut.

4.5 Perinnöllisyyslääketiede

OYS:n diagnostiikan palvelualueen genetiikan vas- tuualue on kliinisen genetiikan eli perinnöllisyys- lääketieteen ainoa yksikkö pohjoisella YTA:lla. Se edustaa korkeinta asiantuntemusta genetiikan ja genomiikan soveltamisessa potilaiden diagnostiik- kaan ja hoitoon ja koordinoi tarkoituksenmukaista hoidon porrastusta ja genetiikan laboratoriomene- telmien käyttöä yhteistoiminta-alueella. Geneet- tisten sairauksien ja alttiuksien vaativa kliininen ja laboratoriodiagnostiikka, perinnöllisyysneuvon-

ta sekä ennaltaehkäisyn ja jatkohoidon suunnitte- lu on keskitetty OYS:iin. Useimpiin alueen keskus- sairaaloihin tehdään satelliittipoliklinikkakäyntejä. Hoidon porrastuksessa pyritään potilaslähtöisyy- teen ja resurssien käytön minimointiin koko YTA:lla yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Nordlab Oulun genetiikan laboratorion palveluvalikoimaa kehitetään, jotta mahdollisimman suuri osa alueen väestön geneettisistä laboratoriotutkimuksista voi- taisiin toteuttaa omana toimintana.

Perinnöllisyyslääketieteen yhteydessä toimiva OYS:n harvinaissairauksien yksikkö Harvi toteuttaa harvinaissairauksien kansallisen ohjelman mukai- sia tehtäviään yhteistoiminta-alueella. Se koordi- noi erityisesti niiden harvinaissairauksien hoitopol- kuja, joille ei ole olemassa omaa erikoisalaa ja aut-

taa oikean asiantuntijan löytämisessä diagnostiik- kaa, hoitoa, kuntoutusta ja psykososiaalista tukea ajatellen. Harvin tehtäviin kuuluu myös sujuvoittaa harvinaissairaiden hoitopolkuja yhteistyössä mui- den toimijoiden kanssa, lisätä harvinaissairauksiin liittyvää tietoisuutta ja edistää ja toteuttaa harvi- naissairauksiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi se mui- den toimijoiden kanssa verkostoitumalla edistää harvinaissairauksien laadukasta hoitoa ja kuntou- tusta ja tekee yhteistyötä potilasjärjestöjen, mui- den harvinaissairausyksiköiden ja kansallisten vi- ranomaistahojen kanssa.

Suuri osa geneettisten harvinaissairauksien diag- nostiikasta tapahtuu OYS:n perinnöllisyyspolikli- nikalla, joka myös vastaa niiden ehkäisystä kanta- ja-, sikiö- ja ennustavan testauksen osalta sekä hoi- toon kuuluvasta perinnöllisyysneuvonnasta yhteis- toiminta-alueella. Genetiikan vastuuyksiköt toimi- vat harvinaisten syöpäalttiuksien ja geneettisten oireyhtymien kansainvälisten ERN-verkostojen jä- seninä ja alueellisina keskuksina ja huolehtivat näi- hin verkostoihin liittyvistä konsultaatioista ja tie- don jakamisesta yhteistoiminta-alueella. Geneetti- siin syytekijöihin perustuva yksilöllinen ennaltaeh- käisyn ja hoidon suunnittelu tapahtuu yhteistyös- sä muiden erikoisalojen kanssa, jotka huolehtivat muusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

4.6 Apteekkitoiminnot

Tällä hetkellä YT-alueen lääkehuolto ja muut apteekkipalvelut on järjestetty hyvinvointialueiden sairaala-apteekeista ja kuntien/kuntayhtymien lääkekeskuksista. Yhteistyötä on tehty lähinnä lääkehankinnoissa.

Keskitettyä lääkehankintayhteistyötä jatketaan edelleen YTA:n hyvinvointialueiden kesken. Yhteis- hankinnat kattavat myös radiolääkkeet, lääkkeelli- set kaasut ja kliiniset ravintovalmisteet. Tavoittee- na on parantaa lääkehoitojen kustannusvaikutta- vuutta ottaen huomioon alueiden tarpeet sekä po- tilas- ja lääkitysturvallisuus. Kaikki YTA:n hyvinvoin- tialueet osallistuvat hankintayhteistyön kustannuk- siin. Hyvinvointialueiden yhteinen hankintarengas voi olla mukana myös toisen hankintarenkaan kil- pailutuksessa, mikäli se on toiminnallisesti ja talou- dellisesti järkevää. YTA:n hankintarengas on muka- na myös kansallisissa lääkehankinnoissa, mitkä to- teutetaan kansallisen lääkeneuvottelukunnan ja HUS Apteekin toimesta.

Hankintayhteistyötä kartoitetaan myös sairaala-apteekin erikoistarvikkeiden osalta.

Hyvinvointialueiden sairaala-apteekeilla on yhteiset tavoitteet automatisaatiossa,

kliinisessä farmasiassa, lääkitysturvallisuudessa (lääkitysturvallisuuskoordinaattori hyvin- vointialueelle) ja lääkehuollon turvaamisessa. Tavoitteena on mahdollistaa YTA-tason lääke- informaatiokeskus, jota koordinoi yliopistosairaala- apteekki. Vastuualuekohtainen työnjako YT- alueiden sairaala-apteekkien kesken sekä yhteinen YT-alueen sairaala-apteekin intra-alusta, alueelliset koulutukset ja osaamisen kartoittaminen kuuluvat tulevaisuuden visioihin. Tavoitteisiin pääsemiseksi tulee toimenpiteinä tehdä vankkaa laite- ja ICT- yhteistyötä ja harmonisoida tietojärjestelmät sekä käytänteet.

4.7 Kuljetus

Kuljetuksia hoidetaan sisäkuljetuksina ja ulkoisina kuljetuksina. Kuljetuksilla tuetaan useita eri toimin- taympäristöjä ja toimintoja koko alueella. Kuljetuk- set ovat laaja-alaisia ja erityisesti lääke- ja näytekul- jetukset ovat muista kuljetuksista poiketen erityis- tä tarkkuutta vaativaa.

Kuljetustarpeen määrittää aina yksikkö, jolle pal- velua tuotetaan. Peruskunnat eivät voi tuottaa pal- veluja hyvinvointialueille. Siirtymävaiheessa kulje- tukset järjestetään yhteistyössä toiminnan varmis- tamiseksi.

Yhteistyön tavoitteena on saada aikaan yhtenäiset prosessit tavaroiden hankintaan, varastointiin ja kuljetuksiin (esim. hyllytyspalvelu ja hukan poista- minen). Kuljetuksien tavoitteena tulee olla tehokas kapasiteetin hyödyntäminen ja päällekkäisyyksien välttäminen sekä digitaalinen ja mahdollisesti yh- teinen toiminnanohjausjärjestelmä YT-alueella. Toi- minnanohjausjärjestelmässä tulee olla integrointi- mahdollisuuksia muihin toiminnan kannalta olen- naisiin sähköisiin järjestelmiin.

Tavoitetilaan pääseminen edellyttää kokonaisval- taista suunnittelua Pohjoisella YT-alueella. Lisäk-

si kuljetukset tulee ottaa huomioon jo hankintojen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Yhteistyötä ke- hitetään sopimuskauden aikana. Suunnittelussa tu- lee myös arvioida valmistelussa olevan Tervia Lo- gistiikka Oy:n toiminnan laajentamista tavaralogis- tiikkaan.

4.8 Varastointi

Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvi- tettiin kaikkien terveydenhuollon materiaalivirto- jen kustannustehokasta ja ekologista toteutusta- paa alueella. Tutkimushankkeen tuloksista ilme-

ni, että materiaalivirrat ja niiden ohjaus voidaan to- teuttaa yhden logistiikkakeskuksen kautta kustan- nustehokkaasti ja laadukkaasti. Jatkoksi tähän tut- kimukseen on aloitettu tutkimushanke ”Vähähiili- nen SoTe-lähipalvelulogistiikka, jossa on mukana terveydenhuollon toimijoita julkiselta ja yksityisel- tä puolelta. Em. tutkimuksia hyödynnetään sovel- tuvin osin valmistelussa. Valmistelussa tulee myös arvioida Tervia Logistiikka Oy:n toiminnan laajenta- mista tavaralogistiikkaan.

Tällä hetkellä PP-HVA:lla on kaksi keskusvarastoa, joista toinen sijaitsee Kempeleessä ja toinen Oulai- sissa. Lisäksi varastoja sijaitsee Ylivieskassa ja Raa- hessa. KP-HVA:lla on yksi keskusvarasto, joka toi- mii keskussairaalan yhteydessä. Varasto palvelee keskussairaalan lisäksi myös ympäristökuntien so- te-toimijoita sekä kouluterveydenhuoltoja. Lapin HVA:lla keskusvarastot sijaitsevat Lapin keskussai- raalassa ja Länsi-Pohjan alueella on omat keskus- varastot. Lapissa on valmistumassa uusi logistiik- kakeskus, joka tulee palvelemaan Lapin alueen so- te toimijoita. Kainuun alueella on yksi keskusvaras-

to, joka sijaitsee keskussairaalan yhteydessä. Kes- kusvarasto palvelee alueen sote-toimijoita sekä yk- sittäisiä ulkopuolisia asiakkaita (Puolustusvoimat, NordLab, KAMK). Hoitotarvikejakeluvarastoja on alueesta riippuen hajautetusti koko HVA:n alueella.

Alueella on käytössä neljä eri tuotannonhallinta- järjestelmää. Näistä PP-HVA:lla ja Lapin HVA:lla on käytössään sama järjestelmä Gemini, jota myös kehitetään yhteistyössä. Länsi-Pohjan alueella

on lisäksi käytössä Sonet, Kainuun HVA:lla SAP ja KP-HVA:lla WebMarela.

Lakisääteinen varmuusvarastointi on hoidettu hy- vinvointialueittain. Lisäksi jokainen sairaala ylläpi- tää omaa pandemiavarastoaan. Lapin HVA ylläpi- tää Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoa.

Jatkossa tavoitteena on, että Pohjoisella YT-alueel- la on käytössä joko yksi tuotannonhallintajärjestel- mä tai muutoin järjestetty näkyvyys alueen mate- riaalitilanteeseen. Tämä mahdollistaa läpinäkyvyy- den koko alueen materiaalitilanteesta ja kulutuk- sesta. Sairaaloiden materiaalin riittävän nopea saa- tavuus sekä lakisääteinen varmuusvarastointi var- mistetaan tarvittavan kokoisilla varastoilla alueit- tain. Jokaisella hyvinvointialueella on oma ter- minaali ja/tai keskusvarasto, josta tavara jaetaan alueen loppukäyttäjille samoin kuin nykytilassakin. Hyvinvointialueiden logistiikkayksiköt tarjoavat asiakkailleen lisäarvopalveluna mm. hoitologistiik- kaa (tuotteiden tilaus ja hyllytys asiakkaalle), leik- kaustoiminnan toimenpidekohtaisten pakkausten keräämistä ja toimittamista sekä vaihtokärrytoi- mintaa (kanban). Varastointitoimintaa kehitetään YTA:lla aktiivisesti yhteistyössä huomioiden kilpai- lutus, hankinta, tuotannonohjaus ja varastointi.

Hoitotarvikejakelua kehitetään siten, että tuotteet ja palvelu viedään lähelle asiakasta. Tavoitteena on, että varastotoiminta tukee menettelyä, jossa hoito- työn hoitotarvikejakelussa potilas ja asiakas voi it- se tilata ja noutaa tuotteensa itselle sopivana ajan- kohtana esim. noutolokerikosta.

Kohti tavoitetilaa mentäessä alueet sulauttavat alu- eensa pienemmät varastot osaksi keskusvarasto- ja. Lapin HVA:n osalta huomioidaan pitkät välimat- kat ja olosuhteet. Keskusvarastojen yhteistyötä vie- dään eteenpäin tarkastelemalla yhteiset varastot

ja nimikkeet. Ensimmäinen tarkastelunkohde on pandemiavarastot ja yhteistoiminta niiden osal- ta. Alueen materiaalista läpinäkyvyyttä kehitetään esim. yhteisellä tuotannonohjausjärjestelmällä tai

järjestelmien integraatioilla. Tavoitteena on, että alueen materiaalista varautumista tarkastellaan ko- ko alueena, vähennetään päällekkäisyyksiä ja toi- saalta turvataan koko alueen materiaalinen saata- vuus poikkeusoloissa.

4.9 Välinehuolto

Välinehuollon tehtävänä on potilaan leikkaushoi- dossa, tutkimuksessa ja hoidossa käytettävän hoi- tovälineistön puhdistus, tarkastus, pakkaus, ste- rilointi, varastointi ja toimittaminen eri käyttöpis- teisiin. Pohjoisella YTA:lla välinehuoltoa tuotetaan jokaisella hyvinvointialueella.

YTA:n tavoitteena on laatia yhteinen poikkeustilan- teita koskeva suunnitelma, joka sisältää kuvauksen jokaisen alueen kapasiteetista, laitekannasta ja toi- minta-ajoista sekä toimintasuunnitelman häiriöti- lanteiden varalle. Välinehuollosta on tunnistettu kalustokirjanpidon ajantasaisuus ja välineiden pa- lautusjärjestelmä haasteeksi.

Tavoitteena on lisätä koulutus- ja rekrytointiyhteis- työtä sekä ammatillista koulutusyhteistyötä sekä välinehuoltotoiminnan kehittämistä vertaamalla

ja tutustumalla toisten toimintaan. Kehitämme yh- dessä muun muassa prosessien, laadun ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Tavoitteena on, että jokainen hyvinvointialue pääsee vaikuttamaan vä- linehuoltoon liittyviin yhteisiin hankintaprosessei- hin ja hankintayhteistyötä lisätään.

4.10 Tekstiilihuolto

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on omat pesulayhtiöt. Kainuun hyvinvointialue hankkii palvelut yksityissektorilta. Tekstiilihuollon yhteisinä tavoitteina ja yhteistyö- kohteina ovat osaamisen varmistaminen, varautu- minen sekä tiivistetty hankintayhteistyö.

4.11 Hankintapalvelut

Materiaalit ja muut kuin

E-liitteen mukaiset palvelut

Hoitotarvikkeiden hankintayhteistyö jatkuu vakiin- tuneilla toimintaprosesseilla. Ohjelmisto- sekä lai- tehankinnoissa yhteistyötä on lisätty hankintakau-

sien vaihtuessa. Yhteistyötä on laajennettu uusien tarpeiden pohjalta ja toimintaa katselmoidaan yh- teisissä hankintakokouksissa vuosittain.

YTA:n hyvinvointialueet tekevät tällä hetkellä tarvikkeiden, lääkintälaitteiden, kaluston, ohjelmistojen, palveluiden ja lääkkeiden han- kinnoissa yhteistyötä. Hankintoja tehdään yhä useammin kaikkien tai ainakin useamman

hyvinvointialueiden yhteishankintana. Hankinta- yhteistyö on lisääntynyt myös apuvälineiden kilpailutuksissa. Lisäksi PP-HVA järjestää yhteisiä koulutuksia koko YTA-alueelle. Yhteistyöstä ja siihen liittyvästä kustannusten jaosta on laadittu erillinen hankintayhteistyösopimus.

Hankintayhteistyötä jatketaan edelleen YTA:n hyvinvointialueiden kesken. Yhteishankinnat kattavat jatkossakin soveltuvin osin tarvikkeet, lääkintälaitteet, ohjelmistot, palvelut sekä lääkkeet. Yhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään ja laajentamaan (mm. dynaamisen hankintajärjestelmän hyödyntäminen), koska YT- alueen hyvinvointialueilla on halukkuutta lisätä yhteishankintoja. Hankintayhteistyön tavoitteena on tuottavuuden lisääminen hankintaprosessissa, yhteishankintojen mahdollistamat edulliset hankintahinnat sekä laadukkaat ja yhtenäiset tuotteet potilaiden hoitoon koko alueella.

Yhteistyön sisällöstä, tavoitteista ja kustannusten jaosta sovitaan tarkemmin YTA-sopimuksen liitteenä olevassa hankintayhteistyöliitteessä.

Hyvinvointialueiden hankintatoimen yhteys- henkilöiden kokouksia pidetään noin kaksi kertaa vuodessa.

Hankintayhteistyöstä ja siihen liittyvistä kustan- nusten jaosta on laadittu erillinen liite tähän sopi- mukseen (liite 3).

4.12 Matkapalvelukeskus

Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvät sosiaalihuollon tai terveydenhuollon lainsää- däntöön perustuvat asiakkaiden tai potilaiden kuljetukset. Henkilökuljetukset perustuvat sosiaa- lihuoltolakiin (1301/2014), terveydenhuoltolakiin (1326/2010), vammaispalvelulakiin ja asetukseen vammaisuuden perustella järjestettävistä palve- luista ja tukitoimista (759/1987) sekä lakiin kehi- tysvammaisen erityishuollosta (519/1977). Lisäksi henkilökuljetusten järjestämisestä säädetään laissa liikenteen palveluista (320/2017).

Osana monikanavarahoituksen purkamista on eh- dotettu Kelan matkakorvausten rahoitusvastuun ja korvattavien matkojen järjestämisvastuun siir- tämistä hyvinvointialueille valtakunnallisesti yh- denmukaisesti vuosina 2025–2027. Vammaislain- säädäntöä ollaan uudistamassa ja lain on suunni- teltu tulevan voimaan vuoden 2023 alussa. Uudis- tuva lainsäädäntö saattaa muuttaa vammaispalve- lulain mukaisia liikkumista tukevia palveluita ja nii- den järjestämistä.

Asiakkaiden ja potilaiden liikkumista tukevia pal- veluja ovat mm. vammaispalvelulain asiointi-, vir- kistys- työ- ja opiskelumatkat, erityisryhmien työ- ja päivätoimintamatkat, matkat erityisoppilaitok- siin, kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivähoito- matkat, kuntouttavan päivähoidon kuljetukset, erityishuollon saamiseksi tarvittavat matkat, kii- reettömät potilaskuljetukset, paarikuljetukset, vai- najien kuljetukset, sosiaalihuoltolain mukaiset liik- kumisen tuen palvelut, ikäihmisten päivätoimin- nan kuljetukset, kotihoidon palveluun kuuluvat kuljetukset, kylvetys- ja saunakyydit, veteraanien kuljetukset, pitkäaikaisessa laitoshoidossa ole- vien kuljetukset. Tällä hetkellä suurimman ryhmän kuljetuspalvelujen asiakkaista muodostavat vam- maispalvelulain asiakkuudessa olevat asiakkaat.

Tavoitteena on kuitenkin siirtää painopistettä en- sisijaisen lain, eli sosiaalihuoltolain, mukaisiin kul- jetuspalveluihin.

Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöil- le, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julki- sia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn ta- kia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Vammaiselle henkilölle liikkumisen tukea on järjestettävä työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä edistävän toiminnan, työ- ja päivä- toiminnan sekä muun tavanomaisen elämän mat- koihin. Liikkumisen tukea on lisäksi järjestettävä tarvittaessa valmennuksen, erityisen tuen ja lyhy- taikaisen huolenpidon matkoihin.

Liikkumisen tuen toteuttamistapaa, määrää ja alu- eellista ulottuvuutta arvioitaessa on otettava huo- mioon vammaisen henkilön liikkumisen tuen tar- ve, muut käytettävissä olevat palvelut ja toimin- taympäristön esteettömyys. Sosiaalihuoltolain mu- kaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisi- jainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.

Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla to- teuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; saattajapalveluna; ryhmäkuljetuksi- na; korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vas- taavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta ai- heutuvat kohtuulliset kustannukset tai muulla so- veltuvalla tavalla. Kuljetuspalvelumatkoja voidaan yhdistellä toteutettavaksi samalla kulkuvälineellä, jollei siitä aiheudu matkustusajan kohtuutonta pi- tenemistä tai muuta kohtuutonta haittaa vammai- selle henkilölle.

Tällä hetkellä pohjoisen YT-alueen hyvinvointi- alueet järjestävät matkapalvelukeskuksen palve- lut eri tavoin ja osittain yhteistyössä kuntien kans- sa. Osana pohjoisen YT-alueen yhteistyötä on läh- detty selvittämään yhteistyötä kuljetuspalvelujen järjestämiseksi. Selvityksen pohjalta on päädytty esittämään kuljetuspalvelutoiminnan järjestämis- tä Tervian alaisuuteen perustettavaan yhteiseen yhtiöön, Tervia Logistiikka Oy. Pohjois-Suomen YT- alueen kattavalla matkapalvelukeskuksella voidaan

kuljetusresurssien ohjausta ja välitystoiminnan te- hokkuutta lisätä, millä saavutetaan kustannuste- hokkuutta myös välitystoiminnan kustannuksissa. Suurimmat hyödyt tulevat kuitenkin kuljetuksien ketjutuksen ja yhdistämisen osalta, jolloin hyvin- vointialueet voivat saada merkittävää kustannus- säästöä. Kela-korvattavien kuljetusten mahdolli- sesti liittyessä kokonaisuuteen muutamien vuosien kuluttua ovat synergiaedut vielä merkittävästi pa- remmat. Järjestämällä toiminta yhteiseen Tervian alaiseen tytäryhtiöön on myös kunnilla mahdolli- suus liittyä kokonaisuuteen, jolloin yhteinen palve- luliikenne on mahdollinen. Jatkossa voidaan myös tarkastella opetukseen liittyviä kuljetuksia sekä pientavaraliikenteen antamia synergiaetuja.

Tavoitteena on, että hyvinvointialueiden olemassa olevat matkapalvelukeskus-toiminnot siirtyvät Ter- via Matkapalvelukeskukseen liikkeenluovutuksella vuoden 2023 aikana. Osuuskunnan tytäryhtiöiden omistajina ovat osuuskunnan emo (51 %) ja ne hy- vinvointialueet ja kunnat (49 %) jotka ostavat pal- veluita osuuskunnan tytäryhtiöltä.

5 Henkilöstön ja osaamisen varmistaminen palvelujen tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi

5.1 Henkilöstön riittävyyden turvaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saata- vuus vaihtelee alueittain ja ammattinimikkeittäin sekä organisaatioiden sisällä eri yksiköiden välil- lä. Kunnallisen eläkevakuutuksen tilaston (vuo-

den 2019 vakuutettujen) mukaan eniten vajetta ko- ko maassa on sosiaalityöntekijöistä, psykologeis- ta, yleislääkäreistä, sairaanhoitajista, hammaslää- käreistä, hammashoitajista, bioanalyytikoista ja lä- hihoitajista. Pohjoisella YTA:lla esiintyy vajetta eri- tyisesti sosiaalityöntekijöiden, psykologien, erikois- lääkäreiden, hammaslääkäreiden, lähihoitajien ja sairaanhoitajien ammattiluokissa. Lapissa ylilääkä- reistä ja erikoislääkäreistä on erityisesti kasvukes- kuksissa pulaa. Ammattibarometrin mukaan sosi- aali- ja terveysalalla on yleisesti ottaen paljon pulaa hakijoista avoimiin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuu- teen vaikuttaa runsas eläköityvien määrä sekä ikä- luokkien pieneneminen seuraavien vuosikymmen- ten aikana. Kuntien eläkevakuutuksen eläköity- misennusteiden perusteella henkilöstöä eläköityy runsaasti yhteistoiminta-alueella seuraavan kym- menen vuoden aikana ylilääkäreiden, hammaslää- käreiden, sihteerien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien, osastonhoi- tajien, bioanalyytikoiden ja fysioterapeuttien am- mattiluokissa. Lisäksi koulutettujen nuorten aikuis- ten (25–30-vuotiaat) muutto Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin aiheuttaa kilpailua osaavasta henki- lökunnasta. Rekrytoinnissa ennakoidaan poistumia ja osaamistarpeiden muutoksia.

Hakijamäärät eri koulutusohjelmiin vaihtelevat alueittain: Lääketieteen osalta hakijamäärät ovat vähentyneet selvästi Oulun ja Itä-Suomen yliopis- toissa. Muiden yliopistojen hakijamäärät lääketie- teen opintoihin ovat joko lisääntyneet tai pysyneet samalla tasolla. Sosiaalityön hakijamäärä Lapin yli- opistossa kasvoi hieman. Vastaavasti Itä-Suomen yliopistossa sosiaalityön hakijamäärä pysyi sama- na. Keski-Pohjanmaalla Jyväskylän yliopiston sosi- aalityön maisteriohjelmassa Kokkolan yliopistokes- kus Chydeniuksessa (KYC) vuosittainen sisäänot-

to on 35 opiskelijaa, ja hakijamäärä on ollut pitkään

valtakunnallisesti korkeimpia (n. 270). KYC:ssä mais- teriopinnot suoritetaan ns. aikuisopintoina työelä- män ohessa ja opiskelijat rekrytoituvat valtakun- nallisesti, joskin keskimäärin neljäsosa on pohja- laismaakunnista. Hoitotyön opintojen hakijamäärät laskivat hieman aikaisemmista vuosista. Koulutuk- sen aloituspaikkoihin vaikutetaan aktiivisesti kan- sallisesti ja tehdään yhteistyötä koulutusorganisaa- tioiden kanssa henkilöstön riittävyyden parantami- seksi. Terveys- ja hyvinvointialojen ammattikorkea- koulututkintojen aloittajamäärät ovat viime vuo- sina lisääntyneet YTA:lla. Myös yliopistojen sosiaa- lityön aloituspaikkojen määrää nostettiin alueella vuonna 2022: Lapin yliopistoon lisättiin 35 aloitus- paikkaa ja sosiaalityön maisteriopintoihin KYC:ssa 9 paikkaa.

Terveysalan hoitotyön ammattikorkeakoulututkin- non Pohjois-Pohjanmaalla suorittaneista 80 % si- joittuu Pohjois-Pohjanmaalle yhden vuoden jäl- keen valmistumisesta. Vastaavasti Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hoitotyön ammattikorkea- koulututkinnon suorittaneista noin 60 % sijoittuu tutkinnon suoritusmaakuntaan. Oulussa lääketie- teen perustutkinnon suorittaneista noin 50 % si- joittuu Pohjois-Pohjanmaalle, noin 10 % Lappiin ja alle 8% Keski-Pohjanmaalle. Opiskelijat sitoutetaan jo opiskelujen aikana pohjoiselle YT-alueelle yh- teistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. kunnat, op- pilaitokset).

Pohjois-Suomen YTA:lla on sovittu useista toimen- piteistä henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi: YTA:lla tehdään yhteistyötä kansainvälisessä rekry- toinnissa ja hyödynnetään aikaisempia kokemuk- sia ja tehdään alueittain toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden lisäämiseksi (työn hou- kuttelevuus, palkitseminen, urapolut). YTA:lla tul- laan järjestämään säännöllisiä kokoontumisia kak- si kertaa vuodessa hyvinvointialueiden ja koulutu- sorganisaatioiden edustajien kesken riittävien aloi- tuspaikkojen määrän ja niiden tarkoituksenmukai- sen kohdentumisen varmistamiseksi. Henkilöstön työurien jatkamista tuetaan työssäjaksamista tu- kevien käytäntöjen yhteisellä kehittämisellä. Palve- lutuotanto turvataan tarkoituksenmukaisella am- mattiryhmien välisellä työnjaolla. Työssäoppimista

ja rekrytointia tehostetaan jo opiskelujen aikana ja myönteistä työnantajakuvaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä. Xxxx vetovoimaa tullaan kehittämään yhteistyössä YT-alueella.

5.2 Hyvinvointialueiden yhteistyö henkilöstön saatavuuden

ja tarkoituksen mukaisen työnjaon turvaamiseksi

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) todetaan, että sopimuksessa on varmis- tettava, että yhteistyösopimuksen perusteella so- siaali- ja terveydenhuoltoa antavassa toimintayksi- kössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelli- set ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.

Henkilöstön saatavuuden turvaaminen on sosiaa- li- ja terveydenhuollossa tällä hetkellä kriittinen menestystekijä. Henkilöstön saatavuuteen liitty- vät riskit toteutuvat osin ja eri tavoin kaikilla yh- teistoiminta-alueen hyvinvointialueilla. Henkilös- tön saatavuuden vajeesta huolimatta yhteistoimin- ta-alueella on erityinen velvollisuus etsiä rakenteita ja tukea henkilöstön riittävyyttä ja osaamisen tur- vaamista koko alueella asiakas- ja potilasturvalli- suuden, tarpeenmukaisuuden, yhdenvertaisen saa- tavuuden, kielellisten oikeuksien sekä palveluket- jujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuuden var- mistamiseksi.

Laissa hyvinvointialueesta (611/2021) todetaan, et- tä hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voi- daan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointi- alueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilös- tö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvitta- van erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi.

Pohjois-Suomen YTA-alueen erikoislääkäripalvelua ja osaamista varmistetaan Tervian avulla noin 20:lla eri erikoisalalla. Muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön resurssin hyvinvointialueet tuottavat tällä hetkellä itse. Tervian mahdollisuutta varmistaa osaamista myös hoitohenkilökunnan osalta selvite- tään sopimuskauden aikana (ns. erityisosaajat). Ter- vian sisällä tai erillisratkaisuna arvioidaan tarve so- siaalihuollon sekä lääkäri- ja hoitotyön ulkopuolella olevan terveydenhuollon ja terapiaosaajien yhteis- työmahdollisuuksille.

Henkilöstön saatavuuden ja työnjaon turvaamisek-

si tullaan osaajien liikkumista tukemaan YT-alueen sisällä. Hyvinvointialueiden kesken sovitaan käy- tännöt palvelutuotantoa uhkaavien tilanteiden, ku- ten avainhenkilöiden poissaolojen varalta. Erikois- sairaanhoidon tarvittava lääkäriresurssi turvataan hyödyntämällä Terviaa ja muita palveluiden tuot- tajia. Vuosittain tarkastetaan sairaaloiden toiminta- profiilit ja työnjako. Hyvinvointialueet yhteistyössä kehittävät toimivia työnjakomalleja YT-alueen pal- velujen turvaamiseksi. Sairaaloiden välisten konsul- taatioiden ja niihin liittyvien korvausten käytäntöjä kehitetään edelleen. YT-alueella kehitetään hoito- henkilökunnan mitoitusmallia yhtenäisesti huomi- oiden kokonaisuus avustavasta työstä asiantuntija- malleihin. Xxxx veto- ja pitovoimaisuutta paranne- taan kehittämällä uramalleja, jotka kytketään osak- si kliinistä työtä.

5.3 Henkilöstön osaamisen ja työturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen

Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittä- miseen sekä turvaamiseen tarvitaan alueellista yh- teistyötä. Hyvinvointialueiden välinen säännöllinen vuoropuhelu hyvien käytäntöjen monistamisek-

si ja jakamiseksi osaamisen ja työturvallisuuden ke- hittämiseksi on tarpeen. Osaamisprosessien kehit- täminen tuodaan YT-alueen yhteistyöhön. Työhy- vinvointikyselyjen ja työturvallisuusilmoitusten se- kä työsuojeluriskien arvioinnin avulla kartoitetaan ja tuetaan henkilöstön osallistumista toiminnan ja työolojen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.

Asiantuntijoiden muodostamat osaajaverkostot mahdollistavat ammatillisen tuen ja yhteistyön osaamisen kehittämisessä. Alueellisista koulutuksia järjestetään yhteistyössä niiltä osin, kun se on tar- koituksenmukaista, koko YTA:lla. Aktiivinen yhteis- työ koulutusorganisaatioiden kanssa edistää näyt- töön perustuvan tiedon hyödyntämistä. Säännölli- siä YT-alueen kokouksia koulutusten sekä osaami- sen ja työturvallisuuden kehittämisen organisoimi- seksi järjestetään. Hyvinvointialueiden koulutus- mahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön osaa- misen kehittämisessä. Myös esimiesten osaamisen kehittämiseksi tehdään yhteistyötä. Osaamista ja työhyvinvointia edistävien toimintoja kehitetään yhteistoiminta-alueella. Palveluja tukevia osaaja- verkostoja muodostetaan. Hyvinvointialueiden ja koulutusorganisaatioiden kesken luodaan yhteiset osaamisen kehittämisen foorumit.

6 Harvoin tarvittavien vaativien tai kalliita investointeja edellyttävien palveluiden järjestäminen ja tuottaminen

6.1 Valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisuudet

Työnjakoasetuksen 3 §:n mukaisesti valtakunnal- listen kokonaisuuksien suunnittelun ja yhteen so- vittamisen vastuut toteutuvat seuraavasti: syö- pä (HUS), elinsiirtotoiminta (HUS), hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöt (Varsinais-Suomen HVA), tuleh- dukselliset reumasairaudet (Pirkanmaan HVA) ja epilepsia (Pohjois-Savon HVA). PP-HVA:n vastuul- la ovat terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevat koordinaatiotehtävät (tarkemmin tämän sopimuksen kohta 8).

PP-HVA huolehtii työnjakoasetuksen 4 §:n mukai- sesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta:

1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikan, hoidon ja alkuvaiheen kuntoutuksen alueellisen toiminta- mallin suunnittelu ja toiminnan yhteensovittami- nen sairaanhoitopiirien kesken

2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksi- en ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus)

3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011) mukaiset jatkotutkimukset ja seulonta- prosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvi- naisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyn- tyneiltä (Rintasyöpä, kohdun kaulaosan syöpä, var- haisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, kromoso- mipoikkeavuuksien selvittäminen, ultraäänitutki- mus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämisek- si, harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seu- lonta vastasyntyneiltä)

4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien pal- veluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveydenhuollon osalta

5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (vaativa palliatiivi- nen ja saattohoito sekä sairaanhoitopiirien palliatii- visen hoidon yhteisten toimintamallien suunnitte- lu ja toiminnan yhteensovittaminen)

6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten mene- telmien arviointi ja niiden osaamisen tukeminen

koulutuksen keinoin

7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän eh- käisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen).

8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteensovitus

9. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valta- kunnallisessa yhteistyössä).

10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus

11. Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimuk- set, ml. kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutki- mukset ja näytteenotot

Toimeenpanosta vastaa hyvinvointialueiden lääke- tieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosit- tain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtävä- kuvaukset ja vastuuhenkilöt kuvataan tarkemmin sopimuksen liitteessä aluekokonaisuudet (liite 3).

6.2 Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako

Työnjakoasetuksen 5 §:n mukaisesti yliopistolliset sairaanhoitopiirit sopivat vaativien, harvinaisten hoitojen, joita tehdään valtakunnallisesti enintään 50 vuodessa, kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan.

Alkiodiagnostiikka ja hoito, elinsiirrot, vaikeiden palovammojen primaarihoito ja lasten avosydänki- rurgia tapahtuvat HUS:ssa. HUS toteuttaa huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnitte- lun sekä varhaisvaiheen leikkaushoidon yhteistyös- sä OYS:n kanssa. Yhteistyötä ohjaavat yliopistollis- ten sairaaloiden johtajaylilääkärit.

Asetuksen 6 §:n mukaan yliopistosairaaloihin kes- kitetään harvinaisia leikkauksia ja muita toimenpi- teitä, joita tehdään valtakunnallisesti alle 200 vuo- dessa.

Asetuksen 7 § säätelee sairaaloiden toimintaa seu- raavien leikkausten toimenpidemäärillä, joita on oltava vähintään noin suluissa olevat määrät:

primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia (600), olkanivelen tekonivelkirurgia (40), tekonivelten uu- sintaleikkaukset (100), selkäkirurgia (150)

primaari rintarauhassyöpäkirurgia (150), peräsuoli- syövän vähintään 50, paksusuolisyövän, munuais- syövän ja matalan riskin endometriumsyövän se- kä eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leik- kaukset (70)

Asetuksen 7 § mukaan primaarien lonkan ja pol- ven tekonivelleikkausten, selkäleikkausten ja edellä mainittujen syöpäleikkausten lukumäärät voidaan kuitenkin alittaa, jos näiden leikkausten toteuttami- nen keskussairaaloissa on tarkoituksenmukaista ki- rurgisen päivystysvalmiuden ja henkilöstön saata- vuuden ylläpitämiseksi päivystyspisteiden välisten etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen vuoksi. Te- konivel- ja selkäleikkausten edellytyksenä on orto- pedian ja traumatologian erikoisalan ympärivuoro- kautinen päivystys ja syöpäleikkausten edellytykse- nä soveltuvan kirurgisen erikoisalan päivystys.

Lisäksi edellytyksenä on, että asiasta sovitaan yh- teistyöalueiden sopimuksessa ja että sairaala pys- tyy varmistamaan toiminnan laadun, potilasturval- lisuuden, osaaminen ja hoidon kokonaisuuden yh- teistyössä yhteistyöalueen yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen kanssa.

Edellä mainituista syistä Pohjois-Suomen YT- alueen sairaaloissa on tarkoituksenmukaista jatkaa primaareja lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa ja syöpäkirurgiaa erikseen sovitulla tavalla, vaikka leikkausten vuosittaiset lukumäärät jäävät asetuksessa mainittujen rajojen alle. Lapin keskussairaalassa jatketaan myös tekonivelten uu- sintaleikkauksia. Toiminta vaatii ortopedian ja trau- matologian erikoisalan ja muun soveltuvan kirurgi- sen erikoisalan ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisen. OAS toiminta on linjautettu osak-

si OYS-osaamiskeskuksia ja leikkaustoimintaa teh- dään PP-HVA:lla sekä OYS:ssa että OAS:ssa em. sai- raaloiden toiminta yhteen sovitettuna.

Työnjakoasetuksen mukainen YTA-työnjako on ku- vattu tämän sopimuksen liitteenä (liite 4). Työnja- ko-liitteen tekstit käydään läpi vuosittain erikoisa- latapaamisissa.

Toiminnan määrää ja laatua seurataan yhteisen tie- tokannan (ErvaKPP) ja laaturekisterien avulla. Lisäk- si toimintaa seurataan yhteistyössä yliopistosairaa- lan kanssa auditointikäyntien, suunniteltujen vie- railujen, yhteisten erikoisalakokousten ja -koulutus- ten avulla.

Vastuu työjakoasetuksen mukaisen leikkaustoimin- nan laadusta, potilasturvallisuudesta ja toteutuvas- ta työjaosta on asetuksessa mainittujen leikkaus- hoitojen asiantuntijalääkäreillä, jotka yhdessä koor- dinoivat toimintaa koko YT-alueella ja raportoi-

vat siitä vuosittain johtajaylilääkäreille, PP-HVA yli- opistosairaalan johtajalle sekä YTA-koordinaattoril- le. Hyvinvointialueiden johtajaylilääkärit ja erikoisa- lojen ylilääkärit seuraavat työnjaon toteutumista ja puuttuvat tilanteeseen tarvittaessa.

Rintasyöpäkirurgian leikkaushoidossa edellytetään YTA:n sairaaloilta yhteisten laatuvaatimusten mu- kaista moniammatillista toimintaa OYS rintasyöpä- kirurgian koordinoimana. Muussa tapauksessa leik- kaustoiminta on toteutettava muissa sairaaloissa, joilla on velvollisuus tämän järjestämissopimuksen perusteella vastaanottaa vastuu kyseisten tehtä- vien hoitamisesta.

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

Kaikilla erikoisaloilla tai erikoisalaryhmillä on vä- hintään vuosittain yhteistyöalue tapaaminen, jos- sa päivitetään koulutus-, hoito- ja työnjakokäytän- töjä. Kokouskutsut, muistiot ja muutokset em. do- kumenttiin lähetetään YTA-koordinaattorille, PP- HVA yliopistosairaalan johtajalle sekä johtajaylilää- käreille.

Pohjois-Suomen YT-alueen hyvinvointialueet oh- jaavat työnjakoasetuksen mukaiset potilasryhmät hoitoon ensisijaisesti oman yhteistyöalueen sai- raaloihin. Tällä pyritään turvaamaan erikoissairaan- hoidon korkea laatutaso ja osaajien riittävyys koko Pohjois-Suomen alueella.

YT-alueella suunnitellaan hyvinvointialueen nor- maalien vuosittaisten investointisuunnitelmien ylittävien kalliiden investointien toteuttamisesta si- ten, että YTA:n tarpeettomat päällekkäiset inves- toinnit voidaan välttää ja että investointia suunni- teltaessa kyetään huomioimaan koko Pohjois-Suo- men YT-alueen väestön palvelutarpeiden toteutta- minen.

6.3 Osaamis- ja tukikeskus

Osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) tukee erityisen vaikeiden kysymysten ratkaisuja siellä, missä lapsia, nuoria ja perheitä kohdataan ja haasteet ilmene- vät. OT-keskuksen työn kohderyhmä ovat pohjoi- sen YTA-alueen ammattilaiset työtehtävissään ja hyödyn saajina ovat heidän asiakkaansa. Tällaista tukea ei ole mahdollista rakentaa kaikille OT-alueil- le erikseen, ja yksittäiset erityispalvelut eivät pysty vastaamaan tällaisen tuen tarpeeseen. OT-keskuk- sien ympärille kerätään verkostomaisesti vaativinta erityisasiantuntijuutta, jota voidaan hyödyntää tar- vittaessa myös valtakunnallisesti. Valtakunnallinen koordinaatio ja alueiden välinen yhteistoiminta tukevat alueiden työtä erityisesti kompleksisissa ja uusissa tilanteissa, näyttöön perustuvien menetel- mien levittämisessä, kehittämisessä ja koulutuk- sessa, osaamisen ylläpidossa sekä alan tutkimus- ja kehittämistyössä. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhdessä korkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskusten ja eri tutkimuslaitosten/yksiköi- den kanssa (kts. sopimuksen kohta 7).

OT-keskukset voivat myös tukea vaativinta erityis- osaamista edellyttävää palvelua rajatuille, harvinaisil- le ja marginaalisille erityisryhmille, kuten lapset, nuo- ret ja perheet, joiden kokonaistilanne on erityisen kompleksinen tai kaoottinen ja on useiden erityis- palvelujen tarvetta samanaikaisesti, esim. kehitys-

vammapalvelujen, lastensuojelun ja psykiatrisen hoi- don yhtäaikainen tarve sekä kaltoin kohdellut lapset ja nuoret sekä vakavissa ja pitkittyneissä huolto- ja huolto- ja tapaamisriidoissa olevat lapset ja perheet, joiden eroauttamisessa perustason tuki ei riitä.

Keskusten tehtävässä korostetaan verkostomai- suutta, mikä merkitsee asiantuntijaverkostojen ra- kentamisesta ja yhteisen työn koordinaatiosta huo- lehtimista. Verkostoissa tarvitaan sosiaalihuol-

lon erityispalvelujen, erikoissairaanhoidon ja eri- tyisopetuksen ja järjestöjen yhteistyötä. Eniten on korostettu lastensuojelun, psykiatrian ja opetuksen yhteistarkastelua, mutta kokonaisuudessa on tär- keä huomioida myös esimerkiksi mielenterveystyö ja päihdepalvelut sekä monet järjestöjen erityispal- velut (mm. väkivaltatyö). Verkostomaisia OT-tukira- kenteita on pilotoitu rakennehankkeissa vuodesta 2021 lähtien. Käynnissä olevista piloteista saadaan tietoa ja kokemusta siitä, miten OT-toiminta saa- daan nivoutumaan uuteen sote-rakenteeseen ja muiden hallinnonalojen työhön. OT-pilottien han- kerahoitus kestää vuoden 2023 loppuun, jonka ai- kana täsmentyvät säännöspohjan tarkennukset se- kä rahoitus. YTA-alueella sovitaan tämän jälkeen tarkemmin OT-keskuksen toiminnasta huomioiden kansalliset linjaukset.

OT-keskuksen ydinyksikkö ja siihen liittyvä verkos- to päätetään 22-23 vuosien aikana. Tavoitteena on turvata luotettavan tiedon tarjoaminen ja palaut- teen saaminen perus- ja erityistasolta kehittämi- sen tueksi, näyttöön perustuvien menetelmien ke- hittämisen ja levittämisen tuki sekä koulutukselli- nen tuki. Tehtävänä on myös koordinoida ja ylläpi- tää asiantuntijaverkostoa liittyen vaativiin erityis- kysymyksiin. Pohjoisen alueen laajuus huomioiden sähköisten ja virtuaalisten konsultaatiokäytäntö- jen luominen on ensiarvoisen tärkeää. Keski-Poh- janmaan HVA osallistuu lisäksi kaksikielisten hy- vinvointialueiden OT-keskus toiminnan kehittämi- seen, turvatakseen ruotsinkieliset palvelut asiak- kaille ja ammattilaisille.

Pohjoinen OT-keskus on vuonna 2021 tekemien- sä tarvekyselyjen pohjalta lähtenyt vastaamaan STM:n raporteissa esitettyihin vaativiin asiakasryh- mätarpeisiin. Työskentelyn painopisteiksi on muo- dostunut tässä vaiheessa erityisen vaativat eroky- symykset ja niihin liittyvä riskin arviointi- ja oikeu- dellinen koulutus, nuorten huumeidenkäyttö (Hoi- to syytteen sijaan, HSS) ja siinä yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden sekä mielenterveyspalvelu-

jen kehittämisen kanssa. OT toimii palveluissa tu- kiorganisaationa.

OT-keskus on kehittänyt ITLA:n ja Oulun yliopis- ton kanssa reaktiivisen mallin tutkimukselle ja ke- hittämiselle, jotta perus- ja erityistasolta nouse- viin ilmiöihin voidaan löytää ratkaisuja työntekijöi- den tueksi. Vastaavia esimerkkejä innovatiivista il- miölähtöisistä menetelmistä on lukuisia, joiden ke- hittymistä ja hyödyntämismahdollisuuksia HVA:l- la on seurattava laajasti sitoutumatta yhteen tiet- tyyn malliin. Tavoitteena TKIO- toiminnassa on ol- tava parhaan saatavilla olevan tiedon saaminen käyttöön, jossa huomioidaan sosiaali- ja tervey- denhuollon erilaiset tieteelliset paradigmat ja tie- don käsitykset.

OT-keskuksen tehtäväksi on asetettu lasten, nuor- ten sekä perheiden vaativiin tilanteisiin palvelui- den koordinointi, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä konsultointi/palveluiden tarjoaminen. Hank- keessa OT-keskus on pyrkinyt vastaamaan sille mi- nisteriön taholta asetettuihin tehtäviin. Vaativien asiakasryhmien ryhmittelystä viisi OT-keskusta pyr- kivät vastaamaan kukin osaltaan, jotta kaikkien ryhmien tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan toisia täydentäen. OT-keskus pyrkii olemaan ketterä toi- mija, joka vastaa myös uusiin, alueelta nouseviin vaativiin tarpeisiin.

6.4 Kehitysvammapalvelujen osaamiskeskukset

Kehitysvammaisten erityishuollon tarpeet kytkey- tyvät YTA-tasoon. Palveluja koskevat hallintopää- tökset tehdään hyvinvointialuetasolla, mutta pää- töksenteon tueksi tarvitaan joissakin erityisen vaa- tivissa tapauksissa keskitettyä tietoa ja osaamista.

Pohjois-Suomen YTA:n hyvinvointialueet vastaavat pitkälti vaativaa, erityistä osaamista edellyttävistä kysymyksistä kaikissa ikäluokissa yhteistyössä tar- vittavien tahojen kanssa. Kehitysvammaisista hen- kilöistä puhuttaessa palveluihin rakennetut ikära- jaukset eivät kaikilta osin ole sovellettavissa, vaan palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja saatavuuden näkökulmasta rajan on oltava jous- tava. YTA-tasoisesti tehdään yhteistyötä sovitusti myös asiakaskohtaisesti, jotta asiakkaat saavat tar- vitsemansa palvelut joustavasti myös maantieteel- liset etäisyydet huomioiden (esim. PP-HVA:n eteläi- nen alue ja KP-HVA).

Erityishuoltopiirit ja niissä olevat osaamis-, tuki-, ja kuntoutuskeskukset muodostavat kehitysvamma- huollon erityisosaamisen verkoston. Keskittämistä tarvittaisiin erilaisten selvitysten perusteella mm. rikoksista tuomitsemista jätettyjen hoidon ja kun- toutuksen osalta, harvinaisissa sairauksissa ja oi- reyhtymissä, psykiatrian ja kehitysvammaisuuden yhdistelmissä (ns. kaksois-kolmoisdiagnoosit), au- tismikirjon vaikeissa esiintymismuodoissa sekä erit- täin vaativien asiakkaiden pitkäaikaisessa asumi- sessa. Erityishuollon osaamisen tukirakenteet kyt- keytyvät osaltaan osaamis- ja tukikeskusverkoston (OT) kehittämistyöhön.

PP-HVA:n OYS Konsti- osaamiskeskuksen ja Lapin HVA:n Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen kaut- ta voidaan sopimusperusteisesti antaa resurssien puitteissa asiakaskohtaisiin sopimuksiin perustuen palveluja myös muille alueille (tutkimuksiin ja arvi- ointeihin, diagnostiikkaan, osastokuntoutukseen ja hoitoon sekä tahdosta riippumattoman erityis- huollon arviontiin ja tutkimuksiin). Ruotsinkielisten palvelujen osalta KP-HVA tekee sopimusperustei- sesti yhteistyötä kaksikielisten hyvinvointialueiden kanssa palvelujen järjestämisessä.

Osaamisen keskittäminen ja sen vahvistaminen nähdään YTA:lla tärkeinä kokonaisuuksina. Sopi- muskauden aikana kehitetään yhteistyössä YTA-ta- soisesti vaativien erityispalveluiden järjestämistä ja niiden edellyttämän asiantuntijatuen ja osaamisen varmistamista.

7 Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttaminen ja yo-sairaalan koordinaatio-, ohjaus- ja neuvontatehtävät

7.1 Yhteistyö alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimiva tutkimuspalveluyksikkö tarjoaa tutkimukseen liit- tyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksi- antajille ja muille Pohjois-Suomen yhteistyöalueel- la tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille.

Alueellinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toi- mikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimi- vat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikun- nat ovat lakisääteisiä ja niissä on monitieteinen edustus koko yhteistyöalueelta. PP-HVA:n aluehal- litus nimeää toimikunnat valtuustokausittain. Saa- melaisiin kohdistuvan lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen osalta toimikunnan toiminnassa tul- laan lisäksi huomioimaan tutkimuseettisen neu- vottelukunnan (TENK) valmisteilla olevat saamen- tutkimuksen eettiset ohjeet ja tarvittava yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa. Eettinen toimikunta an- taa lausuntoja pohjoisella YTA-alueella tehtävis-

tä lääke- ja terveystieteellisistä tutkimuksista, jotka kuuluvat tutkimuslain (488/1999) piiriin. Toimikun- nalla on myös kudoslain (101/2001) ja biopankkilain (688/2012) mukaisia lausunnonantotehtäviä. Lisäksi toimikunta seuraa ja ohjaa tutkimuseettisten kysy- mysten käsittelyä alueellaan. Alueellinen tutkimus- toimikunta ohjaa tutkimustoimintaa ja tutkimusra- hoituksen käyttöä kansallisen terveyden tutkimuk- sen arviointiryhmän ja STM:n linjausten ja paino- pisteiden mukaisesti ja päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myön- tämisestä yhteistyöalueen tutkimushankkeille ha- kemusten perusteella.

Sosiaalihuollon tieteenalojen kohdalta vastaava lainsäädäntö ja TKIO-rakenteet puuttuvat vielä. So- siaalihuollon ja sosiaalityön tutkimuksen koordi- naation osalta valmistelu on keskeneräinen ja se tullaan tekemään kokonaistarkastelun pohjalta.

Tästä syystä pitkälle meneviä ja resurssointiin vai- kuttavia sopimuksia YT-alueen sosiaalihuollon tie- teenalojen TKIO-toiminnasta ei ole tarkoituksen- mukaista vielä tehdä. Pohjoisella YT-alueella Lapin yliopisto ja Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopis- tokeskus Chydenius ovat olennaiset toimijat hy-

vinvointialueiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. STM myöntää vuosittain valtion rahoitusta yliopis- totasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Tutki- muksen tavoitteet ja painoalueet laaditaan yhteis- työssä arviointiryhmän kanssa ja määritellään vuo- sittain STM:n asetuksella. Tavoitteena on rahoittaa laajoja, usean eri toimijan yhteistyöhankkeita, joil- la voidaan luoda parhaat edellytykset sosiaalityön tutkimusperusteisen työkulttuurin vahvistamisel- le ja tutkimuksen kytkeytymiselle palvelujärjestel- mään. Pohjoisen YT-alueen hyvinvointialueet teke- vät yhteistyötä tutkimusrahoituksen saamiseksi so- siaalityön tutkimukseen.

PP-HVA:lla ja Oulun yliopistolla on yhteinen ver- kostomuotoinen tutkimusorganisaatio Medical Re- search Center Oulu (MRC Oulu), joka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäris- töjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen jul- kaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun pa- rantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen tutkimusrahoituksen lisäämi- nen kliinisessä ja terveystieteellisessä tutkimukses- sa. MRC Oulu tukee osaltaan YT-alueen tutkimus- toimintaa.

Pohjois-Suomen biopankki Borealis kerää, organi- soi ja säilyttää vapaaehtoisten luovuttajien biolo- gisia näytteitä ja niihin liittyviä tietoja. Biopankin näytemateriaali koostuu patologian arkistojen 1,8 miljoonasta näytteestä ja Finnish Maternity Cohort (FMC) seerumikokoelmasta (n. 950 000 naisesta ja

n. 1,98 miljoonasta raskaudenaikaisesta verinäyt- teestä) sekä prospektiivisesti kerättävistä näytteis- tä. Prospektiivisten näytteiden keräys perustuu biopankkilain (688/2012) mukaisesti laajaan bio- pankkisuostumukseen. Näytteiden ja tietojen käyt- tö edellyttää aina hankkeiden tieteellistä arvioin- tia. Biopankki tarjoaa tutkijoille myös infrastruktuu- ripalveluja, kuten kudosleikkeiden digitalisointia ja näytesäilytyspalvelua. Biopankin omistus jakautuu pohjoisen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, NordLabin ja Oulun yliopiston kesken. Biopankin hallinnollinen ohjausryhmä edustaa kaikkia omis- tajaosapuolia. Biopankki on mukana eurooppa- laisessa biopankkiverkostossa (BBMRI) ja Suomen biopankkien osuuskunnassa FINBB:ssä. Verkostojen yhteistyön tavoitteena on harmonisoida menette-

lytapoja ja toteuttaa tutkimusprojekteja kansalli- sen yhden luukun kautta.

Pohjoinen syöpäkeskus, FICAN North, on syövän tutkimustoiminnan, hoidon ja koulutuksen kehittä- mistä koordinoiva yksikkö, joka toimii yhdessä nel- jän muun alueellisen syöpäkeskuksen kanssa ver- kostona. Tutkimuksessa FICAN Northin tavoittee- na on edistää laadukasta, yhteistyöalueella tapah- tuvaa, syövän perus-, translationaalista- ja kliinis-

tä tutkimusta sekä osallistua valtakunnallisiin syö- vän tutkimustoiminnan kehityshankkeisiin. Syöpä- keskuksen päivittäisestä toiminnasta vastaa osa-ai- kainen johtaja, joka toimii ohjausryhmän alaisena. Lisäksi toimieliminä ovat kliininen ja tieteellinen työryhmä. Sekä ohjausryhmässä että työryhmissä ovat edustajat YT-alueen hyvinvointialueilta ja Ou- lun yliopistolta.

Kansallinen neurokeskus on neurotieteen tutki- muksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana seit- semän yliopistoa ja viisi yliopistollista sairaalaa yl- läpitävää hyvinvointialuetta. Neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston, jonka omistajina ovat Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, ta- voitteena on lisätä yhteistyötä yliopiston, sairaaloi- den ja yritysten välillä sekä tehdä tunnetuksi poh- joissuomalaista neurotieteen alan tutkimusta. Ver- kosto mahdollistaa koko yhteistyöalueen kattavat tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoamalla moni- tieteellistä osaamista muun muassa diagnostiikan ja tieto- ja viestintätekniikan alalta sekä tutkimusta tukevia rakenteita.

Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuol- lon sekä kuntoutuksen yhteistyöverkosto koos- tuu Oulun yliopiston Lääketieteen tekniikan ja ter- veystieteiden tutkimusyksikön ja YT-alueen hoi- totyön tutkijoiden ja johdon sekä alueen muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten tutkijayhteisöis- tä. Yhteistyön tavoitteena on edistää näyttöön pe- rustuvaa sote- ja kuntoutusalan perustehtävää to- teuttamalla laadukasta hoito- ja terveyshallintotie- teellistä tutkimusta ja näytön tiivistämistä niin alan omissa kuin monitieteellisissä ryhmissä. Lisäksi ta- voitteena on kehittää parhaan ajantasaisen tiedon käyttöönottoa vahvistamalla näyttöön perustuvan toiminnan tukirakenteita yhteistyössä YT-alueella. Yhteistyöverkoston kautta jaetaan tietoa ja osaa- mista sekä vahvistetaan hyviä käytänteitä merki- tyksellisen, laadukkaan ja vaikuttavan hoitotyön toiminnan tukemiseksi sekä näytön käyttöönoton ja arvioinnin tueksi. Alueellisen yhteistyön kautta

edistetään lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kus- tannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asia- kas- ja potilasturvallisuutta, palveluiden tarpeen- mukaisuutta, merkityksellisyyttä, yhdenvertaista saatavuutta sekä palveluketjujen ja palvelukoko- naisuuksien toimivuutta.

Sosiaalialan osaamiskeskukset muodostavat ko- ko maan kattavan tutkimus- ja kehittämistoimin- nan alueellisen verkoston. Osaamiskeskukset ovat sosiaalialan osaajia, tiedontuottajia, kehittäjiä se- kä vaikuttajia. Sosiaalialan osaamiskeskusten laki- sääteisiä (1239/2001) tehtäviä on kehittää ja välit- tää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta, ke- hittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaati- via erityis- ja asiantuntijapalveluja, turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys, toteuttaa tutkimus-, kokei- lu- ja kehittämistoimintaa ja ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuot- tamiseksi. Pohjoisella YT-alueella toimivat sosiaa- lialan osaamiskeskukset (Poske, SONet Botnia, ISO ja Finlandssvenska Kompetenscentret FSKC) ovat keskeisiä toimijoita YT-alueen sosiaalihuollon pal- velujen tutkimuspohjaisen kehittämistoiminnan

toimijoina ja koordinoijina. Pohjois-Suomen sosiaa- lialan osaamiskeskuksen valtakunnallisena erityis- tehtävänä on saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen (valtioneuvoston asetus 1411/2001 4§). Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuk- sen saamelaisyksikkö toimii hallinnollisesti Saame- laiskäräjien yhteydessä. Pohjoisen YT-alueen sosi- aalialan osaamiskeskusten toiminnassa hyödynne- tään osaamiskeskusten vahvuuksia. Sosiaalityön koulutusta ja tutkimusta järjestävien yliopistojen, alueen ammattikorkeakoulujen ja ammattiopisto- jen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Lapin hyvinvointialueella on järjestämislain 33§:n mukainen valtakunnallinen erityisvastuu saamen- kielisten palveluiden kehittämisen tuesta. Lapin hyvinvointialueella saamenkielisten palveluiden kehittäminen on keskitetty saamenkielisten palve- luiden kehittämisen vastuuyksikköön. Vastuuyk- sikkö koordinoi saamenkielisten palveluiden kehit- tämiseen liittyvää yhteisyötä muiden hyvinvointi- alueiden, pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden ja saamelaiskäräjien kanssa.

Terveysteknologian ja hyvinvointipalvelujen in- novaatio-, testaus- ja kehitystyötä edistetään yh- teistyössä YTA:lla olevien testausympäristöjen, ku- ten OYS Testlab ja Centria HealthLabin kanssa.

PP-HVA:n innovaatio- ja kehittämisalusta tarjoaa yhtenäisen toimintamallin ja mahdollistaa kaik- kien sidosryhmien osallistamisen innovaatioai- hioiden kuvaamiseen, arviointiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon. Malli on mahdollista laajentaa ko- ko Pohjois-Suomen YT-alueen käyttöön. Innovaa- tiotoiminnassa panostetaan toimijoiden yhdenmu- kaiseen osallisuuteen ja helppoon osallistumiseen, prosessien avoimuuteen ja vuorovaikutteisuuteen sekä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Kehittämistyön tavoitteena YTA-tason yhteis- työn näkökulmasta on varmistaa koko Pohjois-Suomen asukkaiden sote-palveluiden

mahdollisimman yhdenmukaiset, asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja kustannusvaikuttavat palvelut.

Kehittämistyössä tukeudutaan tutkimustyön kautta saatavien tulosten käytäntöön viemisen

lisäksi hyvinvointialueilta nouseviin, kaikille yhteisiin tarpeisiin ja niiden ratkaisemiseen uusilla menetelmillä, sovelluksilla ja toimintamalleilla.

Erityisenä kohteena ovat yhteistyössä hyvin- vointialueiden tietohallintopalveluiden kanssa kehitettävät ja laajennettavat digitaaliset palvelut ja niiden käytön laajentaminen (mm. Terveyskylän digihoitopolut ja muut asiakkaiden tarvitsemat ja käyttämät palvelukanavat).

Vuoden 2023 aikana aloitetaan erillisen YTA-tasoi- sen TKIO-strategian laadinta. Toimintasuunnitel- malla tuetaan koko alueen TKIO-toiminnan tavoit- teiden saavuttamista, tulosten ja hyvien käytäntei- den implementointia palvelujärjestelmään huomi- oiden toimialan valtakunnalliset tavoitteet ja edis- tetään yhteistyötä. TKIO-strategian laadintaa koor- dinoi PP-HVA.

30 Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

7.2. Yhteistyö koulutustoiminnassa

YTA-alueen koulutusyhteistyön tavoitteena on am- mattilaisten osaamisen ja saatavuuden turvaami- nen koko Pohjois-Suomen YT-alueella.

Lääketieteen koulutusohjelman käytännön ope- tuksen järjestämisestä on tehty sopimukset poh- joisen YT-alueen hyvinvointialueiden ja Oulun yli- opiston välillä, joiden perusteella osa opetuk- sesta toteutetaan ns. hajautettuna opetuksena YT-alueella. Sopimuksissa sovitaan mm. opetuk-

sen toteuttamisesta ja kustannusten jaosta. Vastuu em. sopimusten hallinnoinnista ja niihin liittyvästä rahaliikenteestä on PP-HVA:lla.

Yleislääketieteen koulutussopimukset kattavat lää- ketieteen perusopetuksen yleislääketieteen hajau- tetut koulutusjaksot ja yleislääketieteen ammatil- lisen jatkokoulutuksen. Sopimukset ovat kansalli- sia kolmikanta- tai nelikantasopimuksia riippuen palveluntuotannon tavasta. Yleislääketieteen kou- lutuksen alueellista ohjausta varten on olemassa YTA-tasoinen ohjausryhmä, joka kokoontuu puoli- vuosittain.

Alueelliset neuvottelukunnat toimivat yliopistojen yhteydessä alueellisina yhteistyöeliminä erikoislää- käri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen määräl- lisessä ja laadullisessa kehittämisessä. Lisäksi alu- eelliset neuvottelukunnat tekevät selvitykset kou- lutuspaikkojen saatavuudesta sekä antavat lau- sunnot yliopistolle koskien poikkeuspäätöstä yli- opistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulu- tusajan vaatimuksesta. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina kaikki pohjoisen YTA:n HVA:t. Yhtei- nen pyrkimys on varmistaa, ettää Oulun yliopiston lääke- ja hammaslääketieteellinen koulutus tuottaisi mahdollisimman paljon lääkäreitä ja hammaslääkäreitä Pohjois-Suomen YT-alueelle.

Pohjoisella YTA-alueella koulutetaan sote-alan am- mattilaisia terveystieteellisessä yliopistokoulutuk- sessa (Oulun yliopisto: TtK, TtM, TtT), ammattikor- keakouluissa (Lappi, Oulu, Kainuu, Kokkola: AMK- ja YAMK-tutkinnot) ja toisen asteen oppilaitoksis- sa (ammatilliset perustutkinnot). Hoito- ja terve- yshallintotieteen harjoitteluista ja muusta opetus- yhteistyöstä on tehty sopimukset Pohjoisen YT- alueen hyvinvointialueiden ja Oulun yliopiston vä- lillä. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten op- pilaitosten kanssa solmitaan harjoittelusopimuk- set hyvinvointialueiden kanssa huomioiden uudis-

tuvat organisaatiorakenteet ja alueelliset tarpeet. Koulutusorganisaatioyhteistyö on tiivistä alueellis- ta osaamisen kehittämistä jokaisella hyvinvointi- alueella ja myös YTA–tasolla. Toimintaa tarkastel- laan riittävien henkilöstö- ja osaamisvoimavarojen saavuttamiseksi sekä jatkuvan oppimisen järjestä- miseksi (esim. erikoistumiskoulutukset, täydennys- koulutus, avoimet ammattikorkeakoulun/yliopis- ton opinnot).

Pohjois-Suomen YT-alueella sosiaalityöntekijöiden maisteritason, erikoistumistason ja tohtoritason koulutusta sekä tutkimusta ja kehittämistoimin- taa tuottavat Lapin yliopisto Rovaniemellä (mais- teritason koulutusta myös Oulussa 2022 alkaen) sekä Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokes- kus Chydeniuksessa. Ne tuottavat valtakunnallisi- ne verkostoineen sosiaalihuollon ja monitieteisten palvelujen koulutus-, kehittämis- ja tutkimuspalve- luja. Useissa tapauksissa nämä linkittyvät sosiaa- lialan osaamiskeskusten toimintaan alueella ja tar- joavat esim. sosiaalityön erikoistumiskoulutusta ja täydennyskoulutuksena tarjottavia jatkuvan oppi- misen opintoja työssä oleville sosiaalityöntekijöille.

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet on sosiaalityön yliopistokoulutuksen yk- siköiden muodostama yhteistyöverkosto, jon- ka tehtävänä on järjestää sosiaalityön erikoistu- mis- ja tohtorikoulutusta sekä edistää peruskou- lutus- ja tutkimusyhteistyötä koulutusyksiköi- den välillä. Sosnetin koordinaatioyliopistona toi- mii Lapin yliopisto. Sosiaalityö pääaineena suori-

xxxxxxxxx kandidaatin ja maisterin tutkintoihin kuu- luva käytännön opetus perustuu yliopistojen ja hyvinvointialueiden keskinäisiin yhteistyösopimuk- siin. Sopimuskauden aikana pyritään kehittämään sosiaalityön käytännön opetuksen organisoitumis- ta ja rahoitusta YT-alueella.

Medieco Oy on pohjoisen YTA:n hyvinvointialuei- den omistama inhouse-yhtiö. Mediecon toimin- ta-ajatus on toteuttaa sosiaali- ja terveysalan kou- lutus-, kehittämis- ja tutkimuspalveluja. Toimin- ta perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ja moni-

puoliseen asiantuntijuuteen sekä yhteistyöhön so- siaali- ja terveyssektorin julkisten organisaatioiden, yritysten, ja järjestöjen kanssa. Toiminta keskittyy tällä hetkellä verkkokoulutusten toteuttamiseen ja kehittämiseen. Pohjoisen YTA:n HVA:t jatkavat Me- diecon palvelujen hyödyntämistä inhouse-periaat- teen mukaisesti ja yhtiön toimintaa voidaan laajen- taa omistajien tarpeiden ja päätösten mukaisesti.

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus

8 Uusien menetelmien arviointi ja käyttöönotto

Terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA) on yksi näyttöön perustuvan terveydenhuol- lon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uu-

siin tai jo käytössä oleviin menetelmiin. Pohjoisel- la YT-alueella on sovittu uusien menetelmien käyt- töönottoprosessista, joka edellyttää menetelmien tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen mini-HTA-menetelmää.

Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA toimii Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtävät on määritelty 3 §:n kohdassa

6. FinCCHTA:n tavoitteena on edistää näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä ja siten lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. FinCCHTA:n keskeisiä

tehtäviä ovat hoitoteknologioiden arviointityön koordinointi Suomessa, terveydenhuollon menetelmien arviointi ja arviointitiedon julkaiseminen, kansainvälinen HTA-yhteistyö, HTA-menetelmäkoulutuksen ja -tutkimuksen vahvistaminen ja digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja -tuotteiden arvioiminen.

FinCCHTA koordinoi kansallisesti terveydenhuol- lon menetelmien arvioinnin Suomessa. Toiminnan keskiössä on kansallinen arviointiverkosto, jonka

muodostavat FinCCHTA:n henkilöstö ja sairaaloi- den arviointiylilääkärit. FinCCHTA osallistuu aktiivi- sesti STM:n alaisuudessa toimivan terveydenhuol- lon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) toimintaan, koordinoi kansallisen lääkeneuvottelukunnan toi- mintaa ja tiedottaa kansallisen arviointiverkoston tuottamien arviointien lisäksi Xxxxxx suositusluon- noksista ja suosituksista. Arviointiylilääkärit vastaa- vat arviointien ja suositusten tiedottamisesta yh- teistoiminta-alueilla. Yhteistoiminta-alueella sitou- dutaan noudattamaan annettuja suosituksia. Vai- kuttamattomien menetelmien karsimiseksi myös käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvas-

ti osana työnjakoprosessia, josta vastaavat arvioin- tiverkoston lisäksi vastuualuejohtajat ja erikoisalo- jen ylilääkärit.

FinCCHTA tekee tiivistä yhteistyötä myös Suoma- laisen lääkäriseura Duodecimin Käypä Hoidon, Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. FinCCHTA:n ylläpitämän Ehdota aihetta –palvelun avulla voi tehdä ehdotuksen hoitosuosituksen, hoi- totyön suosituksen tai terveydenhuollon menetel- mäarvion laatimiseksi.

FinCCHTA selvittää osana Suomen kestävän kasvun ohjelman hanketta sosiaalipalveluiden menetelmi- en arviointia.

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palveluiden kehittäminen, asiakas- ja potilastietojen käyttö sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaiset velvoitteet

YTA-sopimuksessa sovitaan sosiaali- ja terveyden- huollon tiedonhallinnan ja sähköisten palveluiden kehittämisestä, asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittamisesta sekä tiedonhallintalain (eri- tyisesti 5 §) mukaisten velvoitteiden yhteensovit- tamisesta valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Yhteistyö voi koskea myös sähköisten palveluiden kehittämistä. Yhteensovittamisen tavoitteena on tukea palvelujärjestelmän tehokkuutta, vaikutta- vuutta sekä valtakunnallisten linjausten hyvinvoin- tialuetasoisten tavoitteiden eteenpäin viemistä.

Tiedonhallintalaki kokoaa yhteen sääntelyä julki- suuslaista, arkistolaista sekä tietohallintolaista. Laki velvoittaa hyvinvointialueita tiedon elinkaarenhal- linnan vaatimusten kuvaamisesta ja julkaisemises- ta yhtenäisenä kokonaisuutena. Pohjoisen YTA:n hyvinvointialueet ovat tunnistaneet asiantuntija- ja verkostoyhteistyön tarpeen tiedonhallintalakiin ja eritysesti sen 5 § liittyen. Laissa säädetään, että tiedonhallintayksikön on tehtävä tiedonhallinnan muutosvaikutusten arviointi, jos tiedonhallinnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Hyvinvointialuei- den toiminnan ja YTA-tasoisen yhteistyön kehittä- minen on kokonaisuudessaan merkittävä muutos sekä hallinnollisesti että tietojärjestelmien kannal- ta. Muutosvaikutusten arvioinnissa huomioidaan YTA-tasoinen yhteistyö. Tiedonhallintamallien yh-

teensovittamista edistetään pohjoisen YTA:n asian- tuntijaverkostotyönä.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyen kehit- tämistyössä voidaan soveltuvin osin hyödyntää Esko Systems Oy:n mahdollistamaa yhteistyötä. PP-HVA:lla on käytössä ESKO-asiakas- ja potilastie- tojärjestelmä. Lapin HVA:lla on käytössä ESKO po- tilastietojärjestelmä erikoissairaanhoidossa ja Lap-

pi on mukana ESKOn perusterveydenhuollon osion kehittämisessä ja muiden osioiden hankintayhteis- työssä. Kainuussa käytössä on yhtiön ANTTI-anes- tesiaosio, jonka käyttöönotto on menossa myös

KP-HVA:lla. Kainuun ja KP-HVA:lla on käytössä sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoi- dossa HVA:lle yhtenäinen Lifecare-ratkaisu.

Asiakastietojärjestelmien osalta KP-HVA:lla ja Kai- nuun HVA:lla on jo käytössä HVA:n yhtenäinen rat-

kaisu. Lapissa ja PP-HVA:lla on hajanainen asiakas- tietojärjestelmäkenttä ja sosiaalihuollon uuden tie- tojärjestelmän hankinnan valmistelu ja kilpailutus toteutetaan yhteistyössä Lapin HVA:n, PP-HVA:n ja Esko Systems Oy:n kanssa.

Yhteinen koko sosiaali- ja terveydenhuollon katta- va asiakas- ja potilastietojärjestelmä nähdään poh- joisella YTA:lla tavoiteltavana vaihtoehtona. Tämä tarjoaisi mahdollisuuksia myös asiakas- ja potilas- tietojärjestelmiin liittyvien ohjelmistojen yhteisel- le kehittämiselle. Yhteisen järjestelmän käyttöön- ottoa selvitetään ja pyritään edistämään sopimus- kauden aikana.

Asukkaille ja ammattilaisille suunnattujen digipal- veluiden kehittäminen on keskeinen yhteistyö- mahdollisuus pohjoisella YTA:lla. Tähän liittyen ly- hyen aikavälin yhteisiksi tavoitteiksi on tunnistettu muun muassa seuraavat kokonaisuudet:

• Asiakkaan ja potilaan palvelu- ja hoitoketjut Terveyskylässä

• Yhteistyö kansalaisen digipalveluissa ja integroimisessa

• Yhteistyö liittyen digitaitojen/-osaamisen kasvattamiseen (ammattilaiset ja asiakkaat)

• Sähköisen asiakasviestinnän kehittäminen, toimintamallien vakiointi (organisaatio- ja asiakasviestinnässä)

• Etäkonsultaatiot (erikoisalan osaajien jakaminen alueella), ammattilaisten digitaalisen asioinnin yhteistyön tavoitteet (etäkonsultaatio)

• HL7 ja openEHR-yhteistyö

• Innovaatioprosessi, yhteiskehittämisen malli (tarkemmin sopimuksen kohdassa 7.1)

Pidemmällä aikavälillä yhteistyömahdollisuudet voivat liittyä muun muassa seuraaviin kokonai- suuksiin:

• Tekoäly-/koneoppimispohjaiset ratkaisut sote-sektorilla, yhteiset hankkeet

• Hyvinvointialueen väestön osallisuutta tukevat digipalvelut

• Saavutettavuusdirektiivin mukaiset velvoitteet (potilaalla/asiakkaalla on oikeus saada kaikki asiakirjat sähköisesti)

• Kansalaisen digiasiointi/portaaliratkaisu

Pohjoisella YTA:lla on myös nähty mahdollisuuk- sia yhteisen YTA-tasoisen asiantuntijakokonaisuu- den muodostamiselle (ns. ”YTA-konttori”). Tämä tarkoittaisi erikseen sovittavien kokonaisuuksien osalta keskitetysti johdettuja ja hajautetusti toimi- via asiantuntijapalveluita. YTA-konttorin toimintoja selvitetään sopimuskauden aikana.

10 Häiriötilanteisiin ja poikkeusolosuhteisiin varautuminen

Valmiuslain (1552/2011) 12 §:ssä säädetään yleisestä varautumisvelvoitteesta, joka velvoittaa valmius- suunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toi- minnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimen- piteillä varmistamaan tehtävien mahdollisimman hyvän hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 50 § mukaisesti hyvinvointialueen tu- lee yhteistyössä alueen kuntien ja YTA:n muiden hyvinvointialueiden kanssa tehdä ennakkoon tar- vittavat valmiussuunnitelmat ja toimenpiteet, joil- la varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Edelleen 51 § mukaisesti yliopis- tosairaalaa ylläpitävää hyvinvointialuetta velvoite- taan ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon yh- teistyöalueen varautumista valtakunnallisten yh- tenäisten periaatteiden mukaisesti sekä perusta- maan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan luomis- ta, ylläpitämistä ja välittämistä varten.

Tartuntatautilain (1227/2016) tarkoituksena on eh- käistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niis- tä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja.

Tartuntatauteja on järjestelmällisesti torjuttava se- kä varauduttava terveydenhuollon häiriötilantei- siin.

PP-HVA koordinoi YT-alueen sosiaali- ja terveyden- huollon resursseja, niiden ohjaamista ja tilanteen johtamista yhden hyvinvointialueen voimavarat ylittävissä häiriö- ja poikkeusoloissa tai STM:n mää- räyksestä. Varautumisen ohjausryhmässä sovitaan mekanismi siihen, miten tällaisissa tilanteissa käy- tännössä toimitaan.

Yhteistyöalueen valmiussuunnittelun ja sosiaa-

li- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen ohjaami- seen perustetaan yhteistyöalueen varautumisen ohjausryhmä PP-HVA:n toimesta. Ohjausryhmässä on edustus kaikista YTA:n hyvinvointialueista. Va- rautumisen ohjausryhmän tehtävänä on ohjata yh- teistyöalueen valmiussuunnittelua yhtenäisten val- takunnallisten periaatteiden mukaisiksi sekä ohja- ta sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen toimintaa siten että se kykenee kokoamaan, yllä- pitämään, analysoimaan sekä välittämään tilanne- kuvaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon se- kä erikoissairaanhoidon häiriötilanteista ja niiden

uhkista sekä muodostamaan ja ylläpitämään val- miutta kuvaavaa tilannekuvaa. Lisäksi ohjausryhmä huolehtii osaltaan yhteistyöstä puolustusvoimien, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten kans- sa sekä jakaa valmiussuunnittelun hyviä käytäntöjä yhteistyöalueella.

Hyvinvointialueiden välistä yhteistoimintaa ja joh- tamista häiriötilanteissa kehitetään yhteisissä val- misharjoituksissa, joiden tavoitteena on myös ke- hittää yhteisen tilannekuvan muodostamista ja ja- kamista sekä tiedonvaihtoa sekä yhteen sovittaa ja testata valmiussuunnitelmien toimivuutta. Yhteis- harjoittelua toteutetaan sovitusti osana jonkin hy- vinvointialueen omaa valmiusharjoitusta tai moni- viranomaisharjoitusten yhteydessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen perustamiseen on myönnetty valtion rahoitusta. Valtion rahoituksen päätyttyä valmiuskeskuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan hy- vinvointialueen väkilukuihin suhteutettuna.

Materiaalinen valmius toteutetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävien sairaanhoitopiirien hankinta- yksiköiden ja Huoltovarmuuskeskuksen kesken val- takunnallisena mallina. YTA-tasoinen hankintayh- teistyö on kuvattu tarkemmin sopimuksen kohdas- sa 4.8.

11 Vaikutuksiltaan laajakantoiset ja taloudellisesti merkittävät investoinnit ja sopimukset

Hyvinvointialueiden aloittaessa 2023 Pohjois-Suo- men YT-alue tulee hallinnoimaan yhteensä n. 1,65 milj. htm²:n kiinteistökantaa. Erillisiä toimipistei- tä on yli 1000, ja ne ovat sijoittuneena maantie- teellisesti laajalle alueelle. Kiinteistöhallinnan osal- ta merkittävää on muutos, jossa pääosaa kiinteis- töistä hallinnoidaan vuokrasopimusten, ei omista- misen kautta.

Vuokrakiinteistöjen osalta niiden irtaimisto siirtyy hyvinvointialueille, joten irtaimiston ylläpito- ja uu- simiskustannukset ovat jatkossa hyvinvointialuei- den vastuulla. Kunnat ovat osin itsenäisesti käyn- nistäneet uudisrakentamiskohteita, joihin edellyte- tään irtaimiston osalta hyvinvointialueen mukaan tuloa oman vastuunsa kustannusten maksamiseen ja osin myös kilpailuttamiseen osallistumista. Irtai- mistoa ovat tilojen kalustamiset, mutta myös mo- nenlaiset toiminnan järjestämiseen liittyvät sote- ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvät laitteet, eri- tyiskalusteet ja kalusto.

11.1. Yhteistyöalueen hallinnoimat kiinteistöt

Eri hyvinvointialueiden hallinnoitavaksi 1.1.2023 alkaen tuleva kiinteistömäärä on arviolta seuraava:

• Kainuun HVA: n. 159 000 htm²

• KP-HVA: n. 206 000 htm², joista omistettuja kiin- teistöjä n. 81 500 htm² ja vuokrattavia kiinteistö- jä n. 124 100 htm²

Omistussuhde kpl Huoneistoala m2
Omistettu	127	503 295,97
Osakeomistettu	1	548,51
Vuokrattu	1396	1 161 239,97
Ei määritelty	24	10 192,98
Yhteensä (kpl)	1548	1 675 277,43

• Lapin HVA: kohteita yhteensä 496, joista omis- tettuja kohteita 64 ja vuokrattuja 431. Pinta-alaa yhteensä n. 372 000 htm², joista omien kiinteistö- jen osuus n. 132 000 htm² ja vuokrattujen osuus

n. 240 000 htm²

• PP-HVA: n. 790 000 htm², joista omistettuja kiin- teistöjä n. 240 000 htm² ja vuokrattavia kiinteis- töjä n. 550 000 htm²

Kiinteistöt sijoittuvat laajasti ympäri yhteistyö- aluetta. Kiinteistöjen määrän arvioidaan kaikilla hy- vinvointialueilla vähenevän siirtymäkauden jälkeen johtuen mm. tiukentuvasta rahoituksesta ja toi-

minnan tarkastelusta koko hyvinvointialueen laa- juisesti.

Kiinteistöinvestointien lisäksi osapuolilla on lisäk- si tarpeita toimintaa ylläpitäviin ja kehittäviin in- vestointeihin. Tällaiset investointitarpeet keskitty- vät mm. erilaisiin ICT-järjestelmiin, lääkintäteknisiin laitteisiin ja innovaatiotoimintaan.

Kiinteistöt kartalla

Pohjoisen YTA:n hyvinvointialueilla ollaan kiinteis- tökannan uudistamisessa eri vaiheissa. Kiinteistö- jen uusimisen osalta hyvinvointialuekohtaisesti ti- lanne on seuraava:

• Kainuun HVA:lla on toteutettu uuden sairaalan rakentaminen Kajaaniin. Uuden sairaalan muu- tosten yhteydessä vanhan sairaalan rakennus- kantaa on purettu pois. Tulevaisuuden merkittä- vimpiä tilatarpeita on Kainuun keskussairaalan ravintokeskuksen uusiminen. Terveysasemaverk- koon ja eri asiakasryhmien palveluasumiseen liit- tyvät investointitarpeet mietittävä yhdessä ym- päryskuntien kanssa ja eri hankkeita on jo käyn- nistettykin. Kajaanin kaupungin alueen toimiyk- siköiden tarpeet on myös kartoitettava.

• KP-HVA:lla alkaa Kokkolan sairaalanmäen kiin- teistöstrategian 2040 toimeenpano. Kiinteis- töstrategian tavoitteena on ohjata sairaalan- mäen toimitilakannan kehittymistä ja hallintaa vuoteen 2040 ja sen yli. Kiinteistöstrategian yh- tenä lähtökohtana on turvata toimivat, nykyai- kaiset ja terveelliset tilat alueen potilaille ja tilois- sa toimivalle henkilöstölle. Investointisuunnitel- makauden aikana käynnistetään Sote-keskuk- sen rakentaminen, joka perustuu nykyisen terve- yskeskuskiinteistön teknisen käyttöiän päättymi- seen. Sote-keskuksen ensimmäinen vaihe päät- tyy arviolta 2026 ja samaan aikaan aloitetaan toi- sen vaiheen suunnittelu. Ensimmäisessä vaihees- sa rakennettavaan sijoittuu pääasiassa nykyises- sä terveyskeskuskiinteistössä olevia toiminto-

ja. Kakkosvaiheeseen tulee sijoittumaan pääosin avohuollon palveluita nykyisistä vuokrakiinteis- töistä.

Samaan aikaan investointisuunnitelmakaudella on käynnissä sairaalan uudistamisen hankkeita. 1960-luvulla valmistuneen keskussairaalan pe- rusparantaminen jatkuu sekä teknillisistä tarpeis- ta johtuen linjasaneerauskohteissa, että toimin- nallisista muutoksista johtuvissa saneerauskoh- teissa. Lisäksi investointisuunnitelmaan sisältyy vuokrakohteisiin tehtäviä toiminnallisista muu- toksista johtuvia pienempiä investointeja.

• Lapin HVA:lla on käynnissä Lapin keskussairaa- lan laajennushankkeen I-vaihe (ITU), joka inves- tointisuunnitelmakaudella saatetaan päätök- seen. Laajennushankkeessa toteutuksessa ovat uudet tilat kuumalle sairaalalle, välinehuollolle ja logistiikkakeskukselle sekä psykiatrian osastoil- le. Hankkeen myötä psykiatrian toiminnot siirty-

vät Lapin keskussairaalan kampukselle. I-vaiheen kehykseksi on päätetty 170,6 milj. €. I-vaiheeseen liittyy olennaisesti vuonna 1988 rakennetun La- pin keskussairaalan vapautuvien tilojen peruspa- rannukset ja koko sairaalaa koskevat investoinnit, kuten putkiposti. Laajennushankkeen II-vaihetta koskien lasten- ja nuorten psykiatrian tilatarpeita selvitetään vielä tarkemmin.

Muita investointisuunnitelmakaudelle suunni- teltuja kiinteistöihin liittyviä investointeja tai in- vestointeja vastaavina sopimuksina on suunni- telmankauden alkuun mm. pelastuslaitoksen ja ensihoidon yhteiset tilat Rovaniemelle, 60 pal- veluasuntoa sekä lapsi- ja nuorisokoti Rovanie- melle. Lisäksi on muita pienempiä rakennusin- vestointeja eri puolille Lapin hyvinvointialueen aluetta. Näiden osalta on näkemys, että hyvin- vointialueen tiedossa ei ole kaikki investointitar- peet. Toisaalta myös toiminnan suunnittelun nä- kökulmasta tulee tarkastella, mitkä ovat sellaisia hankkeita, joihin on yleensä ottaen syytä ryhtyä.

• PP-HVA:lla on menossa v. 2018 käynnistynyt OYS 2030 -uudistamisohjelma, jossa nykyiset 70-luvun alkupuolella valmistuneet sairaalara-

kennukset korvataan uudisrakennuksilla. Samas- sa yhteydessä uudistetaan merkittävästi toimin- tatapoja. Uudistamisohjelman muutoskustan- nukset ovat yhteensä n. 1,6 mrd euroa, josta uu- disrakentamisen osuus on n. 950 miljoonaa eu- roa. Keskeisimmät rakennusosat tullaan otta- maan käyttöön vuoden 2023 lopun ja 2024 vuo- den aikana. Hyvinvointialue on joutunut hake- maan lisälainanottovaltuutta ja valtioneuvosto on tehnyt siitä 22.9.2022 päätöksen, jonka mu- kaan hyvinvointialueelle myönnetään lisälainan- ottovaltuutta 448,2 miljoonaa euroa käytettä- väksi vain välttämättömien investointien toteut- tamiseen.

11.2. Osapuolten investointisuunnitelma- luonnokset vuosille 2023-2026

Pohjoisen YT-alueen osapuolet ovat laatineet omat investointisuunnitelmaluonnoksensa vuosille 2023–2026. Rahoituksen siirtyessä valtion vastuul- le, edellytetään hyvinvointialueiden hyväksyttä- vän investointisuunnitelmansa ministeriöissä (STM,

VM, SM). Uusi investointisuunnitelma vuosille 2024- 2027 tulee laatia vuoden 2022 loppuun mennessä. Yhteistyöalueiden investointisuunnitelmaluonnos- ten mukaan (tilanne syyskuu 2022) niiden ehdote-

	0000	0000	0000	0000	YHT.
Kainuu	8,8	8,4	8,7	6,8	32,6
Keski-Pohjanmaa	16,1	31,0	29,7	30,2	107,0
Lappi	44,9	25,0	17,5	16,5	103,76
Pohjois-Pohjanmaa	256,3	129,2	50,9	23,0	459,40

tut kokonaisinvestointitarpeet (milj. €) ovat seuraa- vat:

Hyvinvointialueittain tarkasteltuna keskeiset inves- toinnit Pohjois-Suomen YTA:lla ovat:

• Kainuun HVA:n lainanottovaltuus vuodelle 2023 on 0 euroa, joten alustavaa investointisuunnitel- maa tullaan karsimaan syksyn aikana merkittä- västi ja ainoastaan pakolliset investoinnit toteu- tetaan kassavaroin. Merkittävin ja kiireellisin in- vestointitarve suunnittelukaudella kohdistuu uu- teen ravintokeskukseen sekä Kajaanin pääpe- lastusasemaan, mutta rakentamispäätöksiä tai hankkeiden korvaamista muilla toimintatavoilla ei ole tehty. Hyvinvointialueella on lisäksi erilaisia pienempiä kohteita (terveysasemat, palveluasu- minen ym.), joiden uudistaminen tai korvaami- nen on eri syistä välttämätöntä.

• KP-HVA:n keskeisin investointi on investoin- tisuunnitelmakauden aikana toteutettava So- te-keskushankkeen ensimmäinen vaihe. Lisäksi

keskeisenä jatkuu sairaalan korjausrakentamisen investoinnit. Laite- ja kalustoinvestointeja suun- nitelmassa on sekä toiminnan turvaamisen kan- nalta oleelliset korvausinvestoinnit, että toimin- nallisista muutoksista johtuvat investoinnit.

• Lapin HVA:n keskeisimpiä investointeja inves- tointisuunnitelmakauden alussa ovat Lapin kes- kussairaalan laajennushankkeen I-vaiheen (ITU) valmiiksi saattaminen ja siihen liittyvät rakenta- misinvestoinnit (vapautuvien tilojen peruskor- jaukset ja koko sairaalaa palvelevat investoinnit, kuten putkiposti). Investointisuunnitelmakaudel- le on suunniteltu useita muita rakennus-, laite-

ja kalusto- sekä ICT-investointeja, jotka suuruus- luokaltaan ovat aiemmin mainittuja pienempiä, mutta operatiivisen toiminnan turvaamisen, po- tilasturvallisuuden ja toiminnan kehittämisen nä- kökulmasta merkittäviä. Näistä esimerkkinä pe- lastuslaitoksen raskaskalusto ja muu kalusto sekä lääkintälaitteet terveyspalveluihin.

• PP-HVA:n keskeisin investointi on OYS 2030 -uu- distusohjelman toteuttaminen, jossa nykyinen kantasairaala pääosin puretaan ja tilalle raken- netaan Uusi sairaala. Valtioneuvoston syyskuus- sa tekemässä lisälainanottovaltuudessa edellyte- tään hyvinvointialueen toteuttavan ainoastaan välttämättömät investoinnit sekä uudelleen tar- kastelevan vielä käynnistämättömien Uuden sai- raalan rakennusten (ns. C- rakennus, Sykkiparkki ja Logistiikka-/tukipalvelukeskus) toteuttamisen. Muita keskeisiä tarkastelujakson investointeja ovat mm. tämän vuosikymmenen aikana Oulus- sa purettavan Kantasairaalan toiminnan varmis- tamiseksi tehtävät välttämättömät investoinnit, erilaiset hyvinvointialueen tilajärjestelyihin liitty- vät tilamuutosinvestoinnit sekä erilaiset kalusto- ja laitehankinnat mm. pelastustoimen sammutu- sautohankinnat.

Lisäksi osapuolilla on investointiluonteisia sopi- muksia, jotka liittyvät erilaisiin laite- ja kalustohan- kintoihin palvelusopimuksilla sekä erilaisia ajoneu- vojen ja laitteiden ja kalusteiden leasingsopimuk- sia. Tällaisia sopimuksia (kustannusvaikutus milj. €/ vuosi) on arviolta seuraavasti:

	0000	0000	0000	0000	YHT.
Kainuu	3,35	3,4	3,45		32,6
Keski-Pohjanmaa	0,6	1,4	1,2	0,5	107,0
Lappi	8,5	33,5	2,4	13,7	103,76
Pohjois-Pohjanmaa	49,4	2,0	3,2	2,0	459,40

• Kainuun HVA:n isoimmat investointeja vastaa- vat sopimukset ovat kunnilta vuokrattujen ti- lojen vuokrasopimukset sekä ICT –leasingsopi- mukset.

• KP-HVA:n investointeja vastaavat sopimuk- set ovat pääsääntöisesti ajoneuvojen ja laittei-

den leasing-sopimuksia. Lisäksi suunnitelmakau- den aikana alkavat seniorikohteiden vuokrasopi- mukset.

• Lapin HVA:n isoimmat investointeja vastaavat sopimukset ovat pelastuslaitoksen ja ensihoidon yhteinen pelastusasema ja 60 palveluasuntoa Ro- vaniemelle. Lisäksi mm. lapsi- ja nuorisokoti. Tä- män lisäksi toteutetaan investointeja vastaavina sopimuksina mm. ambulanssien vuotuiset han- kinnat ja kalliiden lääkintälaitteiden hankinta.

• PP-HVA:n isoimmat investointeja vastaavat so- pimukset liittyvät Uuden sairaalan rakentami- seen. Keskeiset palvelusopimukset koskevat eri- laisia uudistamisohjelman ICT –investointeja se- kä lääkintäteknisiä laite- ja kalustohankintoja.

11.3. Yhteistyön kehittäminen investoinneissa

Pohjois-Suomen YT-alue on maantieteellisesti hy- vin laaja, mikä asettaa erityiset haasteet yhteisten investointien käytännön toteutuksessa ja niiden alueellisessa hyödyntämisessä. Hyvinvointialuei- den omien investointien suunnitelmissa pääpaino- piste on euromääräisesti kiinteistöihin liittyvissä in- vestoinneissa, jolloin ne ovat hyvin paikallisesti to- teutettavia.

Vaikutuksiltaan laajakantoisissa ja taloudellisesti merkittävissä investoinneissa ja sopimuksissa näh- dään yhteistyöalueen laajuisen toteuttamisen po- tentiaalia. Yhteistyön tavoitteena tulee olla kustan- nushyötyjen ja toiminnallisen tehokkuuden saami-

nen kaikille YTA:n hyvinvointialueille.

Yhteisen potentiaalin tunnistamiseksi ensimmäi- senä vaiheena on syytä toteuttaa selvitys, jossa määritetään tarkemmin, millaisissa investoinneis- sa tai sopimuksissa yhteistyömahdollisuuksia voi- taisiin löytää. Alustavia mahdollisuuksia on tunnis- tettu erilaisissa hankinnoissa, yhteistyön tiivistämi- sessä (esim. erilaisten kehittämishankkeiden tulos- ten hyödyntäminen) sekä mahdollisissa yhteisissä investointihankkeiden kilpailuttamisissa ja ehkä to- teuttamisessakin.

Käynnistettävän selvitystyön yhteydessä on syy- tä yhteisesti määritellä myös tarkempi tahtotila osapuolten kesken. Tahtotila voi liittyä esimerkik-

si mahdollisen yhteisen investointiohjelman tai sel- laisen osan luomiseen, säännöllisen yhteistyön uu- siin toteuttamismuotoihin ym. Tahtotilan erilaiset tavoitteet tulee myös aikatauluttaa.

Ensimmäisen vaiheen selvitystyö ehdotetaan käyn- nistettäväksi vuoden 2023 alkupuolella ja sen kool- le kutsujana on PP-HVA.

Raportointi ja seuranta

Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuo- sittain Pohjoisen yhteistyöalueen arviointiryhmäs- sä, joka koostuu Pohjoisen YT-alueen hyvinvoin- tialueiden johtavista viranhaltijoista. Arviointiryh- män kokoonpanosta tekee päätöksen PP-HVA:n aluehallitus hyvinvointialueiden esityksestä. Arvi- ointiryhmän tehtävä on arvioida hyvinvointialuei- den yhteistyötä ja tarvittaessa antaa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä. Arviointi- ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa PP- HVA:n kutsumana. Arviointiryhmä raportoi sopi-

muksen toteutumisesta ja mahdollisista muutos- tarpeista aluehallituksille. Seuraavan yhteistyösopi- muksen valmistelu aloitetaan tarvittaessa, kuiten- kin viimeistään vuonna 2024.

Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeri- ön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisis- sä neuvotteluissa, johon osallistuvat myös valtiova- rainministeriö ja sisäministeriö.

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.1.2023 - 31.12.2025.

Sopimuksen muuttaminen

Yhteistyösopimusta on tarvittaessa muutettava. Muutos voi perustua yhden tai useamman hyvin- vointialueen esitykseen tai sosiaali- ja terveysmi- nisteriön aloitteeseen (612/2021, 37§). Jos hyvin-

vointialueet eivät pääse asiassa sopimukseen, val- tioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (612/2021, 38§).

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän yhteistyösopimuksen noudattamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neu- votteluilla. Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti arviointiryhmän toimesta.

Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset

sopimuksesta poikkeamiset/noudattamatta jättä- miset seuraavasti: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) ta- haton toiminta, 3) force major.

Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärryk- seen, saatetaan erimielisyys ratkaistavaksi hallin- toriitana ensiasteena Pohjois-Suomen hallinto-oi- keuteen

Sopimuksen hyväksyminen

Hyväksytty Kainuun hyvinvointialueen valtuustossa 20.12.2022 Hyväksytty Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa 19.12.2022 Hyväksytty Lapin hyvinvointialueen valtuustossa 19.12.2022

Hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa 19.12.2022

Liite 1.

Päivystyspisteet pohjoisella YTA-alueella

Lapin HVA

Kainuun HVA

Keski-Pohj. HVA

Pohjois-Pohjanmaan HVA

LKS

LPKS

KAKS

KPKS

OYS

Oulaskangas

Työpaikka- päivystys

Vapaa- muotoinen päivystys

Työpaikka- päivystys

Vapaa- muotoinen päivystys

Työpaikka- päivystys

Vapaa- muotoinen päivystys

Työpaikka- päivystys

Vapaa- muotoinen päivystys

Työpaikka- päivystys

Vapaa- muotoinen päivystys

Työpaikka- päivystys

Vapaa- muotoinen päivystys

Akuuttilääketiede

Anestesia ja teho

A+

V+

Radiologia

V+

Sisätaudit

A+

V+

Ihotaudit

KNK

Silmätaudit

Kardiologia

Hematologia

V+

Neurologia

Keuhkosairaudet

Lastentaudit

A+

V+

Lasten kirurgia

Syöpätaudit

V+

Kirurgia

A+

V+

Kirurgia "kova"

Kirurgia "pehmyt"

Suu-ja leukakirurgia

Naistentaudit

A+

YLE-päivystys

A(L)+A*

Ensihoito

A/H

Psykiatria

A8-21

V21-8

V+

Suun TH

H**

A8-22*

Sosiaalipäivystys

A8-22/9-24

V22/24-8

Laboratorio, KNF, MBL

V+

Selite:

Aktiivipäivystys sairaalassa

Vapaamuotoinen

Muu järjestely

Ulkoistettu, kilpailutettu piste Useita erikoisalan rinkejä

Hälytystyönä

Hälytystyönä yhteispäivystyksessä arki-iltaisin ja viikonloppuisin - ei yöllä

(L)

Lapset

Joissakin pisteissä on satunnaisesti, parissa enintään puolet ulkopuolisia päivystäjiä.

Joissakin pisteissä useampi lääkäri (PP-HVA yhteispäivystys 1-8)

Oulun seudun sosiaali-ja kriisipäivystys toimii väliaikaisesti xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxx 0. Kun tulevaisuuden sairaala on valmis, siirtyy toimipiste sairaalaan. Päivystys 24h/7. Koillismaan (Taivalkoski ja Kuusamo) osalta takapäivystys.

Hankintayhteistyösopimus

Liite 2.

Hankintayhteistyösopimus

1 Sopijaosapuolet

Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialue, Y‐tunnus 3221326‐2 Kainuun hyvinvointialue, Y‐tunnus 3221331‐8 Keski‐Pohjanmaan hyvinvointialue, Y‐tunnus 3221325‐4 Lapin hyvinvointialue, Y‐tunnus 3221332‐6

Yllä mainitut sopijaosapuolet muodostavat yhdessä Pohjois‐Suomen yhteistoiminta‐alueen.

2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoite

Tällä sopimuksella Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialue ja yllämainitut hyvinvointialueet (jäljempänä sopijaosapuolet) sopivat hankintayhteistyöstä ja siitä syntyvien keskinäisten kustannusten jaosta. Sopimuksen tarkoituksena on kilpailuttaa sopijaosapuolille omassa tuotannossa tarvittavia tarvikkeita, lääkintälaitteita, kalustoa, ohjelmistoja, palveluita sekä lääkkeitä. Koska lähtökohtaisesti hankintarengas tuottaa kilpailutuspalveluita hyvinvointialueiden omaan tuotantoon, voivat sopijaosapuolet olla mukana hankintarenkaassa vain niiltä osin kuin tuotteet/palvelut/laitteet käytetään omaan tuotantoon ja muille julkisille toimijoille. Tämän sopimuksen ja hankintayhteistyön tavoitteena on tuottavuuden lisääminen hankintaprosessissa, yhteishankintojen mahdollistamat edulliset hankintahinnat sekä laadukkaat ja yhtenäiset tuotteet potilaiden hoitoon koko YTA‐alueella.

Tämä sopimus astuu voimaan, kun kaikki sopijapuolet ovat allekirjoittaneet YTA‐sopimuksen.

3 Sopimuksen kohde

Kainuun hyvinvointialue, Keski‐Pohjanmaan hyvinvointialue sekä Lapin hyvinvointialue sopivat, että Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialue toimii niiden puolesta hankintarenkaan yhteishankintayksikkönä. Hankintayhteistyön ja yhteishankintayksikön toimeenpanevana elimenä toimii Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalvelut. Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalvelut huolehtivat ylläpitämässään hankintakalenterissa mainittujen tuote‐ ja palveluryhmien (tarvikkeet, laitteet, palvelut, ohjelmistot) sekä lisäksi sopijaosapuolten kesken erikseen sovittujen yksittäisten tuote‐ ja palveluhankintojen (esim. investoinnit) läpiviemisestä hankintaprosessin mukaisesti. Hankintakalenteri käydään vuosittain johtoryhmässä läpi ja katselmoidaan yhteisesti missä ryhmissä kukin hyvinvointialue on mukana. Jokainen hyvinvointialue ylläpitää itse seurantaa mihin kilpailutusryhmiin on osallistunut.

Lääkkeiden sekä lääkkeiksi luokiteltavien apteekkitarvikkeiden ja kliinisten ravintovalmisteiden kohdalla toimeenpanevana elimenä toimii Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen apteekki. Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialue apteekki huolehtii edellä mainittujen lääkeaineryhmien hankintojen läpiviemisestä hankintaprosessin mukaisesti.

4 Sopimuksen velvoitteet

Sopijaosapuolet seuraavat tuoteryhmien markkinoita, hakevat uusia ostolähteitä, vaihtoehtoisia tuotteita sekä huolehtivat kehittämis‐ ja kokeilutoiminnasta.

Tuotteiden kokeilutoimintaa koordinoi Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalvelut. Koekäyttöjen koordinoinnilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa ainoastaan koko hankintarenkaalle tehtäviä kilpailutuksia, ei sopijaosapuolten omiin hankintoihin liittyviä koekäyttöjä. Sopimuksessa tarkoitettuja koekäyttöjä tehdään joko tarjousvertailujen yhteydessä tai sopimuskauden loppupuolella seuraavaa yhteishankintaa varten. Oleellista on, että koekäyttöjen palautteet kootaan näissä tapauksissa koko alueelta yhteen, jotta tulokset palvelevat sopimuksessa tarkoitettua hankintayhteistyötä. Kokeilutoiminnasta annetaan tarvittaessa erilliset toimintaohjeet

Liite 2.

Hankintayhteistyösopimus

(koekäyttöohjeistus) sopijaosapuolille. Lääkkeiden sekä lääkkeiksi luokiteltavien apteekkitarvikkeiden ja kliinisten ravintovalmisteiden kohdalla koordinoinnista vastaa Pohjois‐ Pohjanmaan hyvinvointialueen apteekki.

Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalvelut ja apteekki huolehtivat kilpailutusprosessiin liittyvien tuotteiden nimikkeistö‐ ja kulutusmäärätietojen keräämisen kilpailutuksiin osallistuvilta sopijaosapuolilta. Sopijaosapuolet ilmoittavat nimikkeet, hankinnassa mukana olevat hankintarenkaansa yksiköt (muut kuin varastoasiakkaat) sekä arvioidut kulutusmäärät pyydetyssä aikataulussa sekä pyydetyssä muodossa. Mikäli sopijaosapuolet lisäävät kulutuskyselyyn uusia nimikkeitä, on myös niistä ilmoitettava kaikki tiedot samassa muodossa kuin muistakin.

Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalvelut ja apteekki yhdessä nimettyjen käyttäjäasiantuntijoiden kanssa huolehtivat hankintaprosessin eri vaiheista sen käynnistämisestä hankintasopimuksen laatimiseen saakka. Kilpailutuksessa mukana olevien sopijaosapuolten tulee nimetä omasta organisaatiostaan prosessiin mukaan käyttäjäasiantuntijat, jotka osallistuvat hankinnan läpiviemiseen. Tarvittaessa voidaan kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalvelut ja apteekki tekevät muiden sopijaosapuolten puolesta tämän sopimuksen tarkoittamat hankintapäätökset, lähettävät ne tiedoksi asianosaisille sekä laativat hankintasopimukset. Jokainen sopijaosapuoli voi myös niin halutessaan laatia ja allekirjoittaa itse hankintasopimuksensa. Mikäli sopijaosapuoli haluaa laatia ja allekirjoittaa itse hankintasopimuksensa, ilmoittaa se siitä tapauskohtaisesti erikseen Pohjois‐ Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalveluihin asiaa valmistelevalle hankinta‐asiantuntijalle. Jokainen hankinnassa mukana oleva sopijaosapuoli vastaa itse sopimuksen täytäntöönpanosta ja sopimusvelvoitteista sopimuskauden aikana.

Sopijaosapuolet valtuuttavat tällä sopimuksella sovittujen hankintaryhmien hankintapäätösten toimeenpano‐ ja allekirjoitusoikeuden Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapäällikölle sekä lääkkeiden ja muiden apteekkitarvikkeiden osalta Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen Lääke‐ ja potilashoidon osaamiskeskuksen palvelualuejohtajalle. Hyvinvointialueiden yhteinen hankintarengas voi olla mukana myös toisen hankintarenkaan kilpailutuksessa, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. YTA:n hankintarengas on mukana myös kansallisissa lääkehankinnoissa, mitkä toteutetaan kansallisen lääkeneuvottelukunnan ja HUS Apteekin toimesta.

Sopijaosapuolet valtuuttavat tällä sopimuksella sovittujen hankintaryhmien hankintasopimusten allekirjoitusoikeuden Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän hankintapäällikölle ja lääkkeiden ja muiden apteekkitarvikkeiden osalta Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen Lääke‐ ja potilashoidon osaamiskeskuksen palvelualuejohtajalle.

Hankintalain mukaisesti hankintaan osallistuvat sopijaosapuolet vastaavat yhdessä lain säännösten noudattamisesta, jos hankinta toteutetaan kokonaisuudessaan kaikkien hankintaan osallistuvien hankintayksiköiden nimissä ja niiden puolesta. Jos hankintamenettelyä ei toteuteta kaikkien osallistuvien hankintayksiköiden nimissä ja puolesta, osallistuvat hankintayksiköt vastaavat yhdessä tämän lain säännösten noudattamisesta siltä osin kuin ne ovat toteuttaneet hankintamenettelyn vaiheet yhdessä. Osallistuva sopijaosapuoli on yksin vastuussa hankintalain säännösten noudattamisesta niiden vaiheiden osalta, jotka se toteuttaa omissa nimissään ja omasta puolestaan.

Sopijaosapuolten omasta toiminnasta ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista vastaa jokainen osapuoli yksin ja erikseen, ei yhteisvastuuta. Se sopijaosapuoli, jonka toiminnan johdosta hankintarenkaan toiminta osoittautuu kilpailulain, kielletyn valtiontuesta

Hankintayhteistyösopimus

Liite 2.

annettujen säädösten tai xxxxxx muun lain vastaiseksi, vastaa yksin mahdollisista toiminnasta aiheutuvista vahingonkorvauksista ja hallinnollisista seuraamusmaksuista.

5 Sopimuksen aiheuttamien keskinäisten kustannusten jakaminen

Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue, Keski‐Pohjanmaan hyvinvointialue sekä Lapin hyvinvointialue sopivat yhteisesti tämän sopimuksen mukaisesta hankintayhteistyöstä maksettavasta korvauksesta. Korvauksen määrä sovitaan johtoryhmässä vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopijaosapuolikohtaisesti. Sopijaosapuolet maksavat korvauksen laskua vastaan Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapalveluille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosittain vahvistettava ja sopijaosapuolten hankintayhteistyöjohtoryhmän hyväksymä hintaliite liitetään aina täydentämään tätä liitettä. Lähtökohtana vuoden 2023 kustannuksille on (3) kolmen hankinta‐asiantuntijan henkilöstökulua (sivukuluineen) vastaava summa vuosilaskutuksena ja tämä summa jaetaan kullekin neljälle hyvinvointialueelle väestömäärän mukaisesti. Hintaa tarkistetaan vuosittain ja hinnan tarkistusindeksinä käytetään julkisten menojen hintaindeksiä.

Lääkkeiden ja apteekkitarvikkeiden hankintayhteistyöstä maksettavan korvauksen lähtökohtana vuodelle 2023 on yhden hankintaproviisorin ja yhden hankintafarmaseutin henkilöstökulua (sivukuluineen) ja tämä summa jaetaan kullekin neljälle hyvinvointialueelle lääkekustannusten mukaisessa suhteessa. Korvauksen peruste tarkistetaan hankintakausittain johtoryhmässä.

6 Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Kukin sopijaosapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen neljä

(4) kuukautta ennen kalenterivuoden loppua ja irtisanominen astuu voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta. Irtisanomista koskeva ilmoitus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksen irtisanominen ei anna osapuolille oikeutta vaatimuksiin toistensa suhteen. Osapuolet ovat velvollisia noudattamaan sopimuksen päättymisen jälkeenkin ennen irtisanomista tehtyjä hankintapäätöksiä ja voimassaolevia sopimuksia, joissa ovat mukana.

Mikäli sopijaosapuolen/sopijaosapuolten toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä ja oleellisia muutoksia, voi kyseinen osapuoli hyödyntää tämän sopimuksen mukaisia yhteishankintoja enintään 12 kuukauden ajan muutoksesta lähtien potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Muutoksista tulee ilmoittaa välittömästi Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintapäällikölle.

7 Muutokset sopimukseen

Tätä sopimusta voidaan muuttaa ilman sen irtisanomista, jos osapuolet ovat asiasta yksimielisiä. Muutokset sopimukseen on tehtävä kirjallisesti.

8 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopijaosapuolet pyrkivät ratkaisemaan sopimuksen tulkintaan liittyvät mahdolliset erimielisyydet keskinäisin neuvotteluin. Jos sopijaosapuolet eivät pääse neuvottelutulokseen, niin erimielisyyksien ratkaisemisessa toimitaan YTA‐sopimuksen ko. kohdan mukaisesti.

Liite 3.

Alueelliset kokonaisuudet

Alueelliset kokonaisuudet, yhteenveto, vastuuhenkilöt

Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialue (PP‐HVA) huolehtii työnjakoasetuksen 4 §:n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Tekstit käydään läpi vuosittain erikoisalatapaamisissa. Päivitykset tiedoksi johtajaylilääkärille ja YTA‐koordinaattorille.

1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus

Apulaisylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxxxx, OYS

Akuutin aivoverenkiertohäiriön diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus toteutetaan kaikissa keskussairaaloissa. Hoitoketju on toimiva. Liuotushoidon arvioissa ne tukeutuvat HUS:n telestroke‐ palveluun. Valtimonsisäisten toimenpiteiden arviot tehdään OYS:n neurologian takapäivystäjän kanssa ja hoidot toteutetaan OYS:ssa.

2. Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus

Harvinaissairauksien yksikön lääkärikoordinaattori, apulaisylilääkäri Xxxx Xxxxxxx, OYS

OYSin harvinaissairauksien yksikö Harvi toteuttaa harvinaissairauksien kansallisen ohjelman mukaisia tehtäviä yhteistoiminta‐alueella. Suuri osa geneettisten harvinaissairauksien diagnostiikasta, ehkäisystä ja hoitoon kuuluvasta perinnöllisyysneuvonnasta tapahtuu OYSin perinnöllisyyspoliklinikalla. Tarkempi kuvaus yhteistyösopimuksessa (kohta 4.5)

3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011) mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä

3.1 Rintasyöpä

Vs. apulaisylilääkäri radiologia Xxxxx Xxxxxx, OYS

Hyvinvointialueet järjestävät alueidensa rintasyöpäseulonnan. Kunnat ovat aiempina järjestäjinä kilpailuttaneet rintasyöpäseulontaan ja jatkotutkimuksiin liittyvät sopimukset, jotka siirtyvät hyvinvointialueille. Tulevien vuosien tavoitteena on yhteistoiminta‐alueen rintasyöpäseulontakeskuksen selvittäminen.

3.2 Kohdun kaulaosan syöpä

Erikoislääkäri Xxxxx Xxxxxxxx, OYS

Oulun alueen seulonnat on ulkoistettu. Seulonta toimii hyvin. YTA‐keskustelu käynnistetään. Selvitetään siirtymistä Papa‐selonnasta hrHPV‐testiin kuten muualla Suomessa on

tapahtumassa. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx‐jarjestaminen/

3.3 Raskaana olevat (3a‐c), vastasyntyneet (3d)

Alueelliset kokonaisuudet

Liite 3.

3.3.a. Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus

Erikoislääkäri Xxxxxx Xxxxxxxxx, OYS

3.3.b Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnalla, tai vaihtoehtoisesti toisen raskauskolmanneksen seerumiseulonnalla Erikoislääkäri Xxxxxx Xxxxxxxxx OYS ja ylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxx, OYS

3.3.c Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi

Erikoislääkäri Xxxxxx Xxxxxxxxx, OYS

Seulonta‐asetus määrää kuntien järjestettäväksi otsikossa mainitut seulontatutkimukset a – c. Mikäli tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, noudatetaan yliopistosairaalan ohjeistusta jatkotutkimuksiin ohjaamisesta. Nämä tutkimukset pyritään tarjoamaan aina kolmen työpäivän kuluessa yhteydenotosta, ja yliopistosairaalan äitiys‐ ja perinnöllisyysklinikka vastaavat niistä yhteistyössä koko sairaanhoitopiirin alueella. Vuosittaisissa yhteistyöpalavereissa kunkin sairaanhoitopiirin kanssa varmistetaan, että yhteistyö esim. tutkimusten sujuvuuden ja aikataulujen suhteen on sujunut odotetusti, tarvittavat jatkotutkimukset ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja pohditaan samalla mahdollisia muutostarpeita.

3.3.d Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä

Erikoislääkäri Xxxx Xxxxxxxx, OYS

Harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä perustuu tietyille sairauksille tyypillisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksien mittaamiseen verinäytteestä. Verinäyte otetaan 2–5 vrk:n ikäisen vastasyntyneen kantapäästä imupaperille, joka lähetetään Turussa sijaitsevaan seulontakeskukseen.

Vapaaehtoinen seulonta on käytössä kaikissa erityisvastuualueen synnytyssairaaloissa. Seulontakeskus ilmoittaa poikkeavista tuloksista synnytyssairaalan lastenlääkärille jatkotutkimuksien ja hoidon järjestämistä varten. Tällä hetkellä seulotaan 24:a vakavaa aineenvaihduntasairautta, joita voidaan hoitaa ruokavaliolla, ravintovalmisteilla, vitamiineilla tai niiden yhdistelmillä. Erityisvastuualueella vastasyntyneiden aineenvaihduntasairausepäilyissä jatkotutkimuksista ja hoidosta vastaa yliopistosairaalan lasten ja nuorten klinikka yhteistyössä perinnöllisyysklinikan, laboratorion ja alueen keskussairaaloiden kanssa.

4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis‐ ja tukikeskukset (OT‐keskukset) terveydenhuollon osalta

Hallinnollinen apulaisylilääkäri, Xxxxx Xxxx, OYS

Pohjoisen osaamis‐ ja tukikeskuksen jatkovalmistelu (OT‐keskus) on pohjoisen yhteistyöalueen yhteinen hanke. OT‐keskus on uusi palvelurakenne, joka toimii pääosin verkostomaisena kokonaisuutena toteuttaen apua ja tukea lapsille, nuorille ja perheille, joiden tilanne harvinaisuutensa, vaikeutensa tai kompleksisuutensa vuoksi tarvitsee vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista.

OT‐keskus tuottaa myös palvelujen arviointia, tutkimusta ja koulutusta. Tarkempi kuvaus yhteistyösopimuksessa (kohta 6.3)

5. Palliatiivinen keskus, vaativan ja vaativan erityistason (B/C) palliatiivinen hoito

Palliatiivisen hoidon vastuulääkäri Xxxx Xxxxx, OYS

Palliatiivisen hoidon kehittämistyö jatkuu. Palliatiivista keskusta vahvistetaan ja integroidaan osaksi hyvinvointialuetta (THL 43§ ja TJA 4§). Pohjois‐Pohjanmaan hyvinvointialueen palliatiivisen hoidon

Liite 3.

Alueelliset kokonaisuudet

suunnitteluvastuu laajenee kattamaan koko Yhteistoiminta‐aluetta (TJA 4§). YTA:lla toteutetaan Sosiaali‐ ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti palliatiivisen ja saattohoidon mukaiset palvelut, joita arvioidaan THL:n toimesta.

6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito

Apulaisylilääkäri Xxxxx Xxxxx, OYS

Terapiat etulinjaan ‐hanke on alkanut myös Pohjois‐Pohjanmaalla. Terapiat etulinjaan ‐toimintamallissa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sote‐uudistuksen tukea, ja se mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla. Etulinjan lyhytterapia ‐koulutusta on annettu perusterveydenhuoltoon ja se työ jatkuu.

Lisäksi psykoterapian laaturekisteri on otettu käyttöön ja sitä kautta saadaan vähitellen tietoa psykoterapian vaikuttavuudesta eri mielenterveyshäiriöissä. Tämä työ on kuitenkin vasta alkutekijöissä.

7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen)

Syöpäkeskuksen johtaja Xxxxx Xxxxxxxx, Fican North

Erilliset toiminta‐ ja taloussuunnitelmat sekä kuvaus sopimuksessa (kohta 7)

8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen‐ sovitus

Ylihammaslääkäri Xxx Xxxxxxxxx, OYS

OYS‐ERVA‐alueella yliopistosairaalaan on keskitetty vaativa kasvojen ja leukojen

kudosrakenteiden korjaaminen, suun ja leukojen alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoon kuuluva proteettinen kuntoutus, avoin leukanivelkirurgia sekä huuli‐ ja suulakipotilaiden hoidon suunnittelu ja hoitoon liittyvä leikkaustoiminta. Osa huuli‐suulakihalkiopotilaiden hoitoon liittyvästä ortodontiasta ja kliinisestä hammashoidosta tehdään keskussairaaloissa silloin, kun se hoidollisesti ja alueellisesti on järkevää.

Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys toteutetaan OYS:ssa, jossa yöaikainen perusterveydenhuollon päivystys sulautuu suu‐ ja leukakirurgiseen päivystykseen. LSHP järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana asetuksen mukaisesti hammaslääkäripäivystyksen ilman yöaikaista päivystystä.

Yleisanestesiaa vaativa hoito

Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326 45 §), Valtioneuvoston asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) ja Valtioneuvoston asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (24.8.2017/583, 17 §) mukaisesti yleis‐ anestesiaa vaativien potilaiden hoito on keskitetty päivystystoimintaa harjoittaviin sairaaloihin.

Alueelliset kokonaisuudet

Liite 3.

Kiireetön yhtenäinen erikoissairaanhoito

OYS‐ERVA alueella kiireettömän hoidon perusteet täyttävä erikoissairaanhoito porrastetaan (tai on porrastettu) hammas‐ ja suusairauksien klinikoille. Tällaisia suu‐ ja leukasairauksia ovat muun

muassa kirurgista hoitoa vaativien purentavirheiden hoito oikomishoitoineen, yleissairaiden potilaiden suun, leukojen, hampaiden sekä hammasimplanttien infektiopesäkkeiden hoito erityisesti osana yleissairauden hoitoa, obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan hoito , vaativat suun limakalvosairauksien ja hampaiden tukikudossairauksien hoidot, monialaista osaamista vaativat purentafysiologiset tilat, pitkäaikaissairaiden ja moniammatillista osaamista vaativien lasten suu‐ ja leukasairauksien hoito ja kasvokivun hoito osana monialaista kivunhoitoa, sekä muut kliinisen hammashoidon eri osa‐alueiden erikoissairaanhoitoa vaativat tilat (STM/ Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä; Suun terveydenhuollon yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet).

9. Kansallinen HTA‐koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä)

Arviointipäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxxx, FinCCHTA

Erilliset toiminta‐ ja taloussuunnitelmat sekä kuvaus sopimuksessa (kohta 8)

10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus

Lääkinnällisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen palvelualuejohtaja Xxxx Xxxxx, OYS (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, vaativa kuntoutustutkimus), Fysiatrian osaamiskeskuksen palvelualuejohtaja Xxxxx Xxxxxxxx, OYS (vaativa kuntoutustutkimus)

Kuntoutustutkimuksen ja toimintakykymittareiden yhtenäistäminen YTA‐alueella. YTA‐alueen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehittäminen ja palveluiden turvaaminen. Ylilääkärikokousten järjestäminen puolivuosittain. Kehitetyn AVH‐rekisterin kuntoutusosion loppuunsaattaminen käyttäjäversioon.

Digitaalisten palveluiden lisääminen YTA‐alueen konsultaatiotoiminnassa.

11.a Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. Kliininen genetiikka

Ylilääkäri, prof. Xxxxx Xxxxxxxx, perinnöllisyyslääketiede, OYS

OYS vastaa kliinisen genetiikan eli perinnöllisyyslääketieteen diagnostiikasta, hoidosta ja genetiikan hoidon porrastuksen koordinoinnista yhteistoiminta‐alueella. Tarkempi kuvaus yhteistyösopimuksessa (kohta 4.5)

11.b Eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot

Erikoislääkäri Xxxx Xxxxxxxx, Seri‐tukikeskuksen vastaava lääkäri, OYS

Liite 3.

Alueelliset kokonaisuudet

OYS Seri‐tukikeskuksessa 16‐vuotiaille tai sitä vanhemmille seksuaaliväkivallan uhreille tehdään oikeuslääketieteellisiä kliinisiä tutkimuksia ja otetaan samalla näytteitä. Alle 16‐vuotiaiden seksuaalirikokseen tai pahoinpitelyyn liittyvät oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteiden otto suoritetaan OYS:n lastenklinikan päivystyksessä.

YT‐alueen keskussairaaloissa (Kajaani, Kokkola, Kemi ja Rovaniemi), Oulaskankaan sairaalan päivystyksessä, Ivalon Tk:n päivystyksessä ja Kuusamon Tk:n päivystyksessä toimivat Seri‐tukikeskukset/‐pisteet, joissa tehdään oikeuslääketieteellisiä kliinisiä tutkimuksia ja näytteiden ottoa.

Lisäksi oikeuslääketieteellisiä kliinisiä tutkimuksia ja näytteitä otetaan myös päivystyksellisesti pahoinpitelytutkinnoissa (esim. Kirurgia ja KNK).

Työnjako erikoisaloilla

Liite 4.

Alla on kuvattu erikoisaloittain YTA‐työnjako. Hoidot on keskitetty OYS:iin. Erikseen on mainittu, mikäli tehdään myös muissa YT‐alueen sairaaloissa. Tekstit käydään läpi vuosittain erikoisalatapaamisissa.

Päivitykset tiedoksi YTA‐koordinaattorille.

Muuta huomioitavaa

Anestesia ja tehohoito (Päivitetty 10/2022)

• hoidonporrastuksen mukainen kriittisesti sairaan potilaan hoito

TYKS: Vaikea hä‐

kämyrkytys ja kaa‐

noudattaen hoitoketjua

• työjaon mukaisen operatiivisen toiminnan anestesia ja

sukuolio

HUS: pitkittynyt

postoperatiivinen hoito

• vaikea hengitysvajauspotilas, joka mahdollinen ECMO‐hoitopotilas

• vaikea pankreatiitti

• sydänkirurgista hoitoa vaativat potilaat

• vaikeimmat intra‐abdominaalisepsikset

• selkäydinvamma

• vaativa neurotehohoito

• MARS‐hoitoa tarvitsevat potilaat

• ECMO‐hoitoa tarvitsevat potilaat

• monielintukihoitoa tarvitsevat potilaat

• vaativat verisuonikanyloinnit, jotka tarvitsevat erityisosaamista (mm.

VA‐ECMO‐hoito

TJA 5§/3: HUS pa‐ lovammakeskus

angiologia, verisuonikirurgia)

• monivammapotilaat (usean eri kehonosan vammat, joista ainakin yksi

potentiaalisesti henkeä uhkaava)

• vaikea kallonsisäinen vamma

• neurokirurgista hoitoa tarvitsevat potilaat

• hematologisten maligniteettien erityistason hoito

• erityistason palliatiivinen hoito kivunhoidon osalta

Foniatria (päivitetty 10/2022)

• alle kouluikäisten ja vaikeasti tutkittavien kouluikäisten (esim. kehitysvammaiset) kuulovikaepäilyt

• alakouluikäisten ja sitä nuorempien sekä kehitysvammaisten nuorten kuulokojesovitukset ja kuntoutus

• kuntoutus lapsille ja nuorille, joilla on sisäkorvaistute

• vaikeat kielihäiriöt

• suulakihalkion jälkitilat (OYS:ssa leikatut)

• vaativa oraalimotorinen laitehoito

• teknisesti vaativien kommunikaatioapuvälineiden sovitukset

• foniatrisen työryhmän erityisasiantuntemusta edellyttävät ongelmat

• spasmoidisen dysfonian botuliinitoksiinihoidot

• vaikeiden äänihäiriöiden tutkimus ja hoito

Fysiatria (päivitetty 10/2022)

• yläraajaproteesiarviot (kosmeettiset proteesit myös Lappi (LKS))

• rTMS hoitoarviot

• takajuostesimulaattorihoidon soveltuvuuden arviot (Lappi hankkii KYS:stä)

Hammas‐ ja suusairaudet (päivitetty 10/2022)

• suun ja leukojen alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoon kuuluva

TJA 5§/4: Vaativa kasvojen ja leukojen

proteettinen kuntoutus (TJA 6§/10)

• avoin leukanivelkirurgia

• huuli‐ ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä

kudosrakenteiden

korjaaminen (HUS, TYKS)

Liite 4.

Työnjako erikoisaloilla

varhaisvaiheen leikkaushoito

• Huuli‐ja suulakihalkiopotilaiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot (YO‐ sairaala)

Ihotaudit (päivitetty 10/2022)

• virka‐ajan ulkopuolinen päivystys

• erikoislaitteistoa vaativat tutkimukset ja hoidot

• vastasyntyneiden vaikea‐asteiset perinnölliset ihosairaudet

• vaikea‐asteiset harvinaiset ihosairaudet

• vaativat ihotautien allergiaselvitykset (+Keski‐Pohjanmaa)

Korva‐, nenä‐ ja kurkkutaudit (päivitetty 10/2022)

• sisäkorva‐välikorvaistutehoito

• lasten ja aikuisten kolesteatoomien hoito

• lasten kuulonkuntoutus

• kuulonparannusleikkaukset

• korvakäytäväatresian hoito

• luuankkuroidun kuulokojeen asennus

• sisäkorvaan ja/tai kuulohermoon kohdistuvat leikkaukset

• aivolisäkekasvainten leikkaukset

• vaativa sivuontelotulehdusten kirurgia

• xxxxxxx xxxxxxxxx virheasentojen kirurgia (rinoplastiat)

• nenän ja sivuonteloiden kasvainkirurgia (benignit ja malignit)

• nenän likvorifistelit

• työperäisen nuhan diagnostiikka nenäaltistustestillä

• silmäkuopan dekompressioleikkaus

• silmäkuopan ja kallonpohjan kasvaimet

• pään ja kaulan muut laajaa poistoa vaativat hyvänlaatuiset kasvaimet

• trakean ja bronkusten tuumoreiden endoskooppinen hoito

• mediastinoskopiat

• pienten lasten laryngo‐ ja bronkoskopiat

• hygroomien hoito

• äänihuulipareesien kirurginen hoito

• totaaliparotidektomiat tai sen harkintaa edellyttävät leikkaukset

• vaativat kasvovammojen hoidot

• pään ja kaulan alueen vaativien ihotuumoreiden ja melanoomien hoito

• retrosternaalinen struuma ja lisäkilpirauhaskirurgia

• paratyreoideakirurgia

TJA 5§/4: Vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakentei‐

den korjaaminen (HUS, TYKS)

TJA 6§/10: Pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito mukaan lukien melanooma, pois lukien muut ihosyövät (YO‐sairaala)

TJA 6§/11: Kasvojen ja leukojen monimurtuma‐ ja monikudoskorjaus‐ hoito (YO‐sairaala)

TJA 7§: Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä (OYS)

Kuntoutus (päivitetty 10/2022)

• aivovamma‐ ja selkäydinvammapotilaiden erityisseurantaa

• vaativat erityistason apuvälinepalvelut

• YT‐alueen apuvälineiden kilpailutus (hankintarengas)

• vaativa erityistason työkyvyn arviointi

TJA 5§/1:

Selkäydinvammat (HUS, TAYS, OYS)

Patologia (päivitetty 10/2022)

• vaativaan syöpäkirurgiaan ja syövän hoitoon liittyvä patologian xxxx diagnostiikka, myös molekyylipatologia yksilöllistetyn syövänhoidon tarpeisiin. Joitakin molekyylipatologisia tutkimuksia tehdään myös LKS:ssa.

• digitaalisen patologian kehitystyö, jota tehdään myös LKS:ssa

• neuropatologian diagnostiikka

• vaativa erityisosaaminen useita erikoisaloja tukien, konsultaatiotoiminta (YTA ja jkv laajemminkin)

Xxxxxxxx harvemmin tarvittavia molekyylipatologisia tutkimuksia alihankintana

Työnjako erikoisaloilla

Liite 4.

• elektronimikroskopialliset tutkimukset
Perinnöllisyyslääketiede (päivitetty 10/2022) • vaativaa diagnostiikkaa edellyttävät harvinaiset perinnölliset sairaudet ja oireyhtymät • perinnöllisyysneuvonta, erityisesti silloin, kun perhesuunnittelun lisäksi käsitellään sikiödiagnostiikkaa, kantajatutkimuksia tai sairastumista ennakoivia (prediktiivisiä) geenitestejä • perinnöllistä syöpää tai kasvainalttiutta sairastavat potilaat ja perheet
Radiologia (päivitetty 10/2022) • vaativan onkologisen toimenpideradiologian toimenpiteet ‐SIRT (selective internal radiation therapy) ‐aivolymfooman BBBD‐hoidot ‐kemoembolisaatiot ‐lämpöablaatiohoidot • sarkoomatyöryhmän toimialaan kuuluva kuvantaminen ja näytteenotot • selkäortopediaan kuuluva vaativa kuvantaminen ja kuvantaohjatut hoidot ja biopsiat • magneettikuvantaohjatut toimenpiteet ja näytteenotot • verisuonimalformaatioiden endovaskulaariset hoidot • vaativat embolisaatiohoidot • TIPS (transjugulaarinen intrahepaattinen portosysteeminen shuntti) • neurointerventiot
Silmätaudit (päivitetty 10/2022) • lasiais‐ ja verkkokalvokirurgia • sarveiskalvonsiirrot • lasten glaukoomakirurgia, implanttikirurgia ja syklofotokoagulaatiot • lasten kaihileikkaukset • keskosuuteen liittyvä retinopatia • herätevastetutkimuksia (ERG, VEP) vaativa diagnostiikka • silmätautien virka‐ajan ulkopuolinen päivystys • silmämelanoomien diagnostiikka ja hoito	HUS: chorioidea‐ ja corpus ciliare‐ melanoomien hoi‐ to HUS: retinoblasto‐ man hoito HUS: päivystyksel‐ linen retina‐ ablaatiokirurgia viikonloppuisin
Syöpätaudit (päivitetty 10/2022) • sädehoito • autologiset kansasolusiirrot ja niitä edeltävät intensiivihoidot • allogeenisia kantasolusiirtoja edeltävät intensiivihoidot ja hoitojen jälkeinen seuranta (siirrot TYKS/ HYKS) • vaativien lymfoomien hoidon suunnittelu ja toteutus, osastohoitoa vaativien lymfoomien hoito, lymfoomien erityishoidot • osastohoitoa vaativat syöpälääkehoidot (mm. kemosädehoidot, sarkoomat) • vaativat immunologiset hoidot ja niiden aiheuttamien haittavaikutusten hoito • malignien ja ei‐malignien sairauksien sädehoito • vaativat maksametastaasien hoidot (mm. radioembolisaatiot) • harvinaisten syöpäsairauksien hoito • tutkimukselliset hoidot • erityistason palliatiivisen ja saattohoidon konsultaatiotuki ja tapauskohtainen hoidon toteutus (TJA 4§: suunnittelu)

Liite 4.

Työnjako erikoisaloilla

• CAR-T-soluhoidot

• metastaattisen kivessyövän hoidot

• syövän lapsena ja nuorena sairastaneet: moniammatillinen jälkiseuranta -poliklinikka

KIRURGIAN ERIKOISALAT

Gastrokirurgia (päivitetty 10/2022)

• ruokatorven puhkeaman leikkaushoito

• obesiteettikirurgia (OYS ja LKS)

• GI-syöpien leikkaushoidot (ruokatorvi, mahalaukku, haima, maksa, ohutsuoli ja peräsuoli)

• tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaukset

• TJA 7§ paksusuolisyöpä (OYS, Kainuu, Lappi (LKS, LPKS), Keski- Pohjanmaa)

TJA 5§/3: HIPEK (OYS)

Käsikirurgia (päivitetty 10/2022)

• vaativa käsikirurgia

Plastiikkakirurgia (päivitetty 10/2022)

• vaativa plastiikkakirurgia

• trombolyysiä vaativat paleltumat

• Rintasyöpä (OYS, Lappi (LKS, LPKS), Keski-Pohjanmaa, Kainuu)

Sydän- ja rintaelinkirurgia (päivitetty 10/2022)

• sydänkirurgia ja thorakaaliaortan kirurgia

• TAVI (YO-sairaala)

Verisuonikirurgia (päivitetty 10/2022)

• juxta- ja suprarenaaliset sekä thorakoabdominaaliset aneurysmat

• karotisstenttaukset

• AV-malformaatiot

• vaativat endovaskulaariset hoidot

• aorttaproteesi-infektiot

TJA 6§/13: Aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito (YO-sairaala)

Urologia (päivitetty 10/2022)

• virtsarakon poistoleikkaus

• siittimen syöpä

• virtsakivien kehonulkoinen murskaus (ESWL)

• neuromodulaatio

• inkontinenssi- ja impotenssiproteesit (myös Lappi)

• sterilisaation purku

• munuaissyöpä (OYS)

• radikaali prostatektomia (OYS)

TJA 5§ Levinneen kivessyövän leikkaushoito (soveltuvin osin OYS, vaativimmat TYKS ja HUS)

Alaonttolaskimoon palleatason yläpuolelle kasvava munu- aissyöpä (HUS)

Virtsaputken ahtauman avo- kirurgia ja vaikeat penisanomaliat (soveltuvin osin OYS,

vaativimmat HUS)

Työnjako erikoisaloilla

Liite 4.

Vaativa naisen virtsaputken kirurgia (soveltuvin osin OYS, vaativimmat HUS)

Neurokirurgia (päivitetty 10/2022)

• kaikki varsinainen neurokirurgia

TJA 6§/8: Neuroki-

rurgia

Jalkaortopedia (päivitetty 10/2022)

• vaativa jalkakirurgia (pes planovalgus- ja pes cavus -kirurgia)

• postoperatiiviset isot komplikaatiot

• syvät infektiot

Reumaortopedia (päivitetty 10/2022)

• tekonivelet kuten alla

• kaularankakirurgia

• reuman käsikirurgia

• vaativat reumajalkadeformiteetit

• isojen nivelten jäykistykset

• jännerekonstruktiot

Selkäortopedia (päivitetty 10/2022)

TJA 6§/8 OYS: Vaativat selkäleikkaukset kuten:

• selän laajat luudutusleikkaukset

• skolioosikirurgia

• tuumorikirurgia

• vaativat dekompressiot

TJA 7§: Elektiiviset selkäleikkaukset (OYS, Lappi (LKS, LPKS), Keski-Pohjanmaa, Kainuu)

TJA 5§/1: SYV (HUS, TAYS, OYS)

TJA 5§/10: Hemofi- liapotilaat (Orton)

TJA 6§/8: Vaativat selkäleikkaukset (OYS)

Tekonivelkirurgia (päivitetty 10/2022)

• erityisen vaativa primaariprotetiikka

• vaativat uusintaleikkaukset

• vaikeat periproteettiset murtumat

• vaikeat tekonivelinfektiot

• yläraajan tekonivelkirurgia

• nilkan ja jalkaterän tekonivelkirurgia

• lonkan FAI-kirurgia

• TJA 7§: Lonkan ja polven primaari-TEP (OYS, Lappi (LKS, LPKS), Keski- Pohjanmaa, Kainuu)

• Tekonivelrevisio (OYS, Lappi (LKS))

• Olkanivel-TEP (OYS)

Korkeat luksaatiot ja vaativat dysplasialonkat (Orton tai Coxa)

TJA 5§/10: Hemofi- liapotilaat (Orton)

Traumatologia (päivitetty 10/2022)

• lantio ja lonkka: lantiorenkaan instabiilit murtumat, acetabulumvammat, traumaattiset lonkkanivelen luksaatiot

• reisi, polvi ja sääri: niveleen ulottuvat pirstalemurtumat (myös Lappi), polven luksaatiot, multiligamenttivammat, murtumaluksaatiot, avomurtumat (myös Lappi)

• nilkka ja jalkaterä: pilon tibiale -murtumat (myös Lappi), avomurtumat, taluksen murtumat, kantaluun leikkausta vaativat murtumat, Chopartin niveltason murtumat, murtumaluksaatiot, Lisfrancin niveltason murtumat, murtumaluksaatiot, laajat pehmytosavammat, murskavammat

• kaula-, rinta- ja lanneranka: instabiilit murtumat (lannerangan

instabiilit murtumat myös Lappi (LKS)), selkäydinvammat

Liite 4.

Työnjako erikoisaloilla

Luutuumorit (päivitetty 10/2022)

• diagnostiikka, benignien muutosten hoito, palliaatio

TJA 5§ Primaarimalig‐ noomien leik‐ kaukset (HUS,

PSHP)

LASTENTAUTIALAT (päivitetty 10/2022)

Neonatologia

• pienten keskosten (alle 32 raskausviikolla syntyneet) alkuhoito

• Vastasyntyneen peruselintoimintojen häiriö, joka edellyttää ympärivuorokautisen neonatologisen asiantuntemuksen (esim. HIE‐ viilennyshoito, pulmonaalihypertensio)

Tehohoito

• lasten tehohoito

HUS: lasten ECMO‐ hoito

Hematologia ja onkologia

• pahanlaatuisten tautien diagnostiikka ja hoito

• vaikeiden vuotosairauksien (esim. hemofilia) diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu

Nefrologia

• elinsiirto‐ ja dialyysipotilaiden hoidon suunnittelu ja koordinointi

• vaikeiden munuaissairauksien (esim. HUS) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu

Endokrinologia

• lastenendokrinologian vaativa diagnostiikka ja hoidon suunnitte‐ lu/koordinointi (esim. APECED, aivolisäkkeen toimintahäiriöt, endokriiniset kasvaimet, synnynnäinen lisämunuaishyperplasia)

• sukupuolisen kehityksen häiriöt

Infektiotaudit

• HIV

• harvinaisten infektioiden (esim. B ja C‐hepatiitti, aktiivinen tuberkuloosi, HIV) diagnostiikka ja hoito

• immunovajavuustilojen diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu

• tehovalvontaa, tehohoitoa tai kirurgista erityisosaamista vaativat äkilliset infektiot

Keuhkosairaudet

• vaativa keuhkosairauksien (esim. kystinen fibroosi) diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu

Gastroenterologia

• vaikeiden tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu ja koordinointi

• endoskooppiset tutkimukset < 1 vuotiaille

Reumatologia

• systeemisten sidekudostautien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu (esim. SLE)

• yleisoirein alkavan reuman diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu

Kardiologia

• Komplisoidut sydänviat ja operatiivista hoitoa vaativat sydänviat

• Lastenkardiologi‐yhteistyö HUS‐OYS‐keskussairaalat

HUS: Sydän‐ ja keuhkosiirtopoti‐ laiden hoidon suunnittelu

TJA 5§: Valtakun‐ nallinen vastuu lasten sydänkirur‐

Työnjako erikoisaloilla

Liite 4.

	giasta (HUS)
Lastenkirurgia • neonataalikirurgia • vaativa ortopedia (mm. selkäkirurgia, skolioosin hoito, raajojen pidennykset, käsianomaliat, vaikeat traumat, operatiivista hoitoa vaativat synnynnäiset lonkkaluksaatiot) • lasten neurokirurgia (mukaan lukien anomaliat, hydrokefalia, meningomyeloseele, craniosynostoosit) • vaativa gastroenterologinen kirurgia (atresiat, Hirschprungin tauti, inflammatoristen suolisairauksien leikkaushoito ym.) • vaativa lasten urologia (anomaliat, rakon augmentaatio ja diversio, urodynamia jne.) • onkologinen kirurgia (pl. luumaligniteetit) • skolioosikirurgia	TJA 5§ HUS: Sydän‐ kirurgia, Sappitie‐ atresia, luudyspla‐ sian vaativa leikka‐ ushoito, malignit luutuumorit, erit‐ täin vaativat palo‐ vammat
Lastenneurologia • videotelemetriatutkimusta ja/tai 3T MRI tutkimusta edellyttävä kohtausoireiden diagnostiikka sekä vaikeaoireisen epilepsian diagnostiikka ja hoito • vaativa lihastautien diagnostiikka • vaativa metabolisten aivosairauksien diagnostiikka • aivokasvainten hoito ja (alku)seuranta • selkäydinvammapotilaiden diagnostiikka ja hoito • trakeostomia‐ ja hengityshalavuspotiladen diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu • aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka ja hoito • lastenneurologisten harvinaissairauksien diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu • vaikean spastisiteetin hoito (baklofeeni‐pumppuhoidot) ja vaikeiden liikehäiriöiden diagnostiikka ja hoito • meningomyelocele ja hydrokefaluspotilaat • vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja vaativa kuntoutustutkimus	HUS: invasiivinen epilepsian diagnos‐ tiikka ja kirurginen hoito TJA 3§: Vaikean epilepsian diagnos‐ tiikan ja hoidon koordinaatio (KYS) PäivAs 16§: Lasten‐ neurologian 24/7 telekonsultaatio käytössä (HUS)
NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET (päivitetty 10/2022)
Obstetriikka • vaativa sikiödiagnostiikka ja sikiöhoito • pienipainoisten keskosten synnytykset (alle 32 rvk OYS) • kolmossynnytykset • veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito • HIV‐positiivisten äitien raskauden aikainen hoito ja synnytys	TJA 6§/17: Uhkaava ennenaikainen synnytys (YO‐sairaala)
Gynekologia • vaativa endokriininen diagnostiikka/hoito • lapsettomuushoidon laboratoriotoiminta • gynekologisen syövän leikkaus‐ ja sädehoito ml. matalan riskin endometriumsyöpä (TJA 7§) • hankalan ja/tai uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman diagnostiikka ja leikkaushoito • vaikean endometrioosin hoito • gynekologisten elinten synnynnäisten epämuodostumien korjausleikkaukset	TJA 6§/5: Gyneko‐ logiset syövät (OYS)
PSYKIATRIAN ALAT (päivitetty 10/2022)
Aikuispsykiatria • terveydenhuollon ammattihenkilöiden psykiatriset työkykyisyyden	Niuvanniemi ja Xxxxx Xxxxx: Tutkimukseen

Liite 4.

Työnjako erikoisaloilla

arvioinnit	ja hoitoon määrättyjen oikeuspsykiatrinen tutkimus ja hoito. Erityisen vaativien ja vaarallisten potilaiden tutkimus ja hoito.
Nuorisopsykiatria • alaikäisten tahdosta riippumaton hoito OYS (paitsi Keski‐Pohjanmaa ja Kainuu) • oikeuspsykiatriset tutkimukset • vaativa neuropsykiatrinen diagnostiikka • erittäin vaativat syömishäiriöt	XXX yksiköt TAYS ja Xxxxxxxxxxx: erityisen vaativien ja vaarallisten nuorten ja lasten tutkimus ja hoito
Lastenpsykiatria • lasten oikeuspsykiatria • lastenpsykiatrian ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito (TJA 6§/20) • tahdosta riippumaton hoito (osittain) • vaativa psykoosien diagnostiikka • erittäin vaativat syömishäiriöt • erittäin vaativa neuropsykiatrinen diagnostiikka
SISÄTAUTIALAT
Endokriiniset ja metaboliset sairaudet (päivitetty 10/2022) • Ongelmallisten endokriinisten potilastapausten käsittelyn koordinointi (alueelliset yhteismeetingit) • Cushingin oireyhtymän diagnostiikka ja hoidon suunnittelu • Aivolisäkekasvainten diagnostiikka ja hoidon suunnittelu • Vaikean Basedowin taudin silmäsairauden diagnostiikka ja hoidon suunnittelu • Lisämunuaiskasvainten diagnostiikka ja hoidon suunnittelu • Suolikanavan, haiman ja kateenkorvan neuroendokriinisten kasvainten diagnostiikka ja hoidon suunnittelu • Metastasoineen kilpirauhasen medullaarisen karsinooman diagnostiikka ja hoito • Perinnöllisten endokriinisten kasvainten diagnostiikka ja hoito (mm. MEN1 ja 2, von Xxxxxx‐Xxxxxx) • perinnöllisten kertymäsairauksien diagnostiikka ja hoito (mm. Fabry, Gaucher)
Gastroenterologia (päivitetty 10/2022) • kapseliendoskopia • ruokatorven vaativat manometriat • endoskooppiset uä‐tutkimukset • vaikeiden motiliteettihäiriöpotilaiden hoitoarvio ja suoliston stimulaattorihoidon arviot ja mahdollinen asennus yhteistyössä GE‐ kirurgien kanssa
Hematologia (päivitetty 10/2022) • akuuttia leukemiaa ja MDS:ää sairastavien intensiivihoidot • aplastisen anemian antilymfosyyttiglobuliinihoidot • autologiset kantasolukeräykset ja niiden tuella annettavat intensiivihoidot • hemofiliapotilaiden hoidon ja seurannan järjestäminen	HYKS ja TYKS: allo‐ geeniset kantasolu‐ siirrot

Työnjako erikoisaloilla

Liite 4.

• CAR-T-soluhoidot
Kardiologia (päivitetty 10/2022) • sepelvaltimotoimenpiteet, kun välitön kirurginen valmius on välttämätön • rytmihäiriöiden elektrofysiologiset tutkimukset ja katetriablaatiot • harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu • monimutkaista synnynnäistä sydänvikaa sairastavien seuranta (yo- sairaala) • sydämensiirtoon menevien potilaiden valinta ja alkuvaiheen seuranta • ASD:n ja PFO:n katetrisulut • invasiiviset katetriläppätoimenpiteet (TAVI, Mitra-Clip)	TJA 6§/15: Vaati- vat transkatetriset toimenpiteet, edel- lyttää avosydänki- rurgian sairaalassa (YO-sairaala)
Infektiosairaudet (päivitetty 10/2022) • vaativa HIV-infektion hoito • vaativa immuunivajavuuden/häiriön diagnostiikka ja xxxxxx suunnittelu • epäselvien infektiotilanteiden diagnostiikka ja hoidon suunnittelu, mikäli diagnoosi ei ole selvinnyt keskussairaalan selvittelyissä • infektiot, jotka vaativat CT/MRI-ohjattua näytteiden ottoa ja ko. toimenpide ei ole toteutettavissa keskussairaalassa • infektiot, jotka vaativat neurokirurgista näytteiden ottoa • ongelmalliset vierasesineinfektiot • infektiivinen endokardiitti, jossa tarvitaan tai harkitaan leikkaushoitoa
Nefrologia (päivitetty 10/2022) • Dialyysin veriteiden sekä munaisvaltimoahtauman angiologisen hoidon koordinointi silloin, kun kyseistä hoitoa ei voida toteuttaa keskussairaalassa • Plasmanvaihdon toteuttaminen silloin, kun kyseistä hoitoa ei voida toteuttaa keskussairaalassa • Konsultaatiotuki vaikeiden, harvinaisten munuaissairauksien diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa
Keuhkosairaudet (päivitetty 10/2022) • multiresistentit tuberkuloosi-infektiot alipaineistetuissa hoitoyksiköissä (myös Lappi) • pulmonaalihypertensio, diagnostiikka ja hoitolinjaus • keuhkonsiirtopotilaat, hoitovalinta, alkuselvittelyt (myös Lappi (LKS), Keski-Pohjanmaa) • harvinaisten keuhkosairauksien diagnostiikan ja hoidon arviointi	HUS: Kroonisen tromboembolisen pulmonaalihyper- tension kirurginen hoito
Neurologia (päivitetty 10/2022) • neurologiset harvinaissairaudet diagnoosiryhmistä aivoverenkiertohäiriöt, epilepsiat, neuromuskulaaritaudit, liikehäiriöt, enkefalopatiat ja muistihäiriöt • iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden invasiivisten hoitojen harkinta	TJA 3§/5: Epilep- siakirurgia

Document Metadata

Table of Contents

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus 2023–2025

Document Metadata