NUORTEN SOPIMUSYHTEISKUNTA: 16–29-VUOTIAIDEN NÄKEMYKSET TYÖMARKKINAPOLITIIKASTA1
Valtion nuorisoneuvosto
NUORTEN SOPIMUSYHTEISKUNTA: 16–29-VUOTIAIDEN NÄKEMYKSET TYÖMARKKINAPOLITIIKASTA1
Xxxxx Xxxx (Helsingin yliopisto)
Mistä on kyse?
Raportissa tarkastellaan 16–29-vuotiaiden2 nuorten käsityksiä paikallisen sopimi- sen laajentamisesta, palkan- korotusten joustoista ja työ- aikojen pidentämisestä yritysten työllistämismahdolli- suuksien parantamiseksi sekä
työttömyyskassojen jäsenyyden muuttamisesta pakolliseksi.
1
Keskeiset tulokset
2
Nuorilla on selkeitä ja koko väestön kanssa samansuuntaisia käsityksiä sopimusyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
3
Nuorilta löytyy valmiutta palkkajoustoihin kilpailu- kyvyn edistämiseksi, mutta työajan pidentämistä vastustetaan jyrkästi.
Nuorille paikallinen sopiminen ja palkkajoustot näyttäytyvät toisistaan irrallisina asioina. Runsas puolet nuorista kannattaa työehdoista ja palkois- ta sopimista yritysten tasolla, mutta lähes yhtä suuri osa ei pidä palkkajoustoja hyvänä ratkaisu- na kilpailukyvyn parantamiseksi.
VALTION NUORISONEUVOSTO 1
Koronakriisi korostaa sopimus yhteiskunnan merkitystä
Alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronapandemia on tuonut mukanaan vaka- van talouskriisin. Monilla aloilla liiketoimintamahdollisuudet ovat tyrehtyneet ja yritysten tuotot romahtaneet, minkä seurauksena työntekijöitä on lomautettu tai irtisanottu. Siinä missä 1990-luvun alun talouslama alkoi teollisuudesta ja vienti- vetoisista aloista, palvelujen kysynnän voimakas lasku on ollut koronakriisissä eturintamassa. Kriisi ja sen vaatimat ratkaisut ovat osaltaan ilmentäneet konsen- suaalista kompromisseihin tähtäävää toimintakulttuuria, joka on ollut luonteen- omainen piirre Suomen poliittisessa järjestelmässä. Hyvinvointiyhteiskunnan mer- kitys on korostunut paitsi yksittäisten ihmisten myös talouden näkökulmasta, sillä varsinkaan monet pienyrittäjät eivät olisi selvinneet ilman hyvinvointiyhteiskun- nan tarjoamaa turvaverkkoa. Toisaalta talouskriisi on nostanut esiin myös laajem- paa tyytymättömyyttä työmarkkinoiden jäykiksi koettuja neuvottelumalleja koh- taan. Tästä konkreettisena osoituksena toimi Metsäteollisuuden lokakuun 2020 alussa ilmoittama päätös irtaantua jatkossa keskitetyistä työehtosopimuksista.
Miten kysely toteutettiin?
Analyysi perustuu ”Kansalaisuuden kuilut
ja kuplat (BIBU)” -tutkimusprojektin yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tekemään kyselyyn, jossa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä erityisesti talous- ja työllisyyspolitiikasta ja sosiaaliturvan uudistamisesta.3 Kysymysten muotoilemisen pohjaksi otettiin elokuussa 2020 julkaistu valtiovarainministeriön muistio, jossa listattiin työllisyyttä mahdollisesti kasvat- tavia uudistuksia.4 Kysely toteutettiin elo-syys- kuun vaihteessa internetpaneelissa ja siihen vastasi runsaat 2 000 16–79-vuotiasta suoma- laista. Muodostunut aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan niin, että se vastaa tilastollisesti Suomen väestöä
(virhemarginaali +- 2 %-yksikköä).5
Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten keskinäisiin neuvotteluihin perustuvan sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden osalta nuoret ovat keskeisessä roolissa. Työmarkkinoille koronakriisin keskellä siirtyvän sukupolven uranäkymät siinty- vät epävarmoina: yhä useampi työllistyy vuokratyöntekijäksi tai palkkatyön ja yrit- tämisen välimaastoon, työsuhteet ovat pirstaleisia ja työn säilymiseen liittyy mo- nenlaisia ulkoistamisen ja automatisaation kaltaisia riskejä, joiden torjumisen koros- tetaan vaativan jatkuvaa osaamisen päi- vittämistä ja uudelleenkouluttautumista.6 Nuori työntekijä saattaa kokea moninais- ten paineiden keskellä asemansa avutto- maksi ja neuvotteluvoimansa mitättö- mäksi. Näistä lähtökohdista katsottuna sopimusyhteiskunta ei välttämättä näyt- täydy aikansa eläneenä jähmeänä raken- teena vaan pikemminkin turvaverkkona globaalin talouden synnyttämässä uus- jaossa voittajiin ja häviäjiin.
On myös mahdollista, että koronakriisissä avautuu 1990-luvun alun talouslaman kaltainen taitekohta tai ”harvinainen hetki” toteuttaa perusteellisempia työmark- kinoihin kohdistuvia rakenteellisia uudistuksia.7 Nyt tehtävät valinnat ovat kriitti- siä, jotta ei toisteta aiempia virheitä: 1990-luvun laman lapset eivät päässeet edeltäjiensä lailla kiinni työelämään, monen tulevaisuudenhaaveet menivät uusiksi ja lamasta muodostui avainkokemus, joka heijastui pitkäkestoisesti yhteis- kunnallisiin asenteisiin.8 Politiikkatoimien sisältöjen suunnittelun ja toteutettavaksi valittujen ratkaisujen hyväksyttävyyden kannalta on olennaista, että nuorten näkemykset ja intressit tulevat kuulluiksi päätöksenteossa.
Kolmikantaisen sopimisen historia Suomessa
Korporatiivisella toimintamallilla on Suomessa pitkät perinteet. Siinä hallitus, työnantajat ja palkansaajat neuvottelevat keskenään työlainsäädännöstä, työeläkkeistä ja palkkasidonnaisesta sosiaaliturvasta. Tämän kolmikantaisen sopimusmallin syntyhistorian osalta viitataan usein vuonna 1940 solmittuun niin kutsuttuun tammikuun kihlaukseen, jossa työnantajajärjestöt hyväksyivät ammattiliitot työmarkkinapolitiikan neuvotteluosapuoliksi ja tunnustivat työn- tekijöiden järjestäytymisoikeuden.9 Toinen merkittävä askel suomalaisen kor- poratismin kehityksessä oli vuosina 1969–1970 aikaansaadut Liinamaa I ja II
-työmarkkinaratkaisut, joissa sovittiin muun muassa erorahajärjestelmästä ja kokoontumisoikeudesta työpaikalla. Näiden ensimmäisten tulopoliittisten
TUPO-sopimusten luontevana jatkumona järjestettiin Korpilammen konferenssi, jolla pyrittiin rakentamaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa luottamusta kolmi- kantaisen neuvottelumallin osapuolten välille.10
Aktiivisuus työmarkkinoita koskevien kokonaisratkaisujen löytämiseksi on keskittynyt nykyisin maan hallitukselle.
EU-jäsenyyden mukanaan tuoma kilpailu-, kauppa- ja rahapolitiikan siirtyminen kansallisen päätöksenteon välittömästä toimintavallasta heikensi kolmikanta- sopimisen merkitystä.11 Kun rahapolitiikkaan liittyvä keinovalikoima kapeni, eikä Suomen kilpailukykyä ollut mahdollista enää parantaa valuuttaa devalvoimalla, paine palkanmuodostuksessa tapahtuvaan joustavuuteen kasvoi. Palkansaaja- järjestöt ja elinkeinoelämän järjestöt tekivät kuitenkin jäsenyyden edellä tii- vistä yhteistyötä uuden tilanteen hahmottamiseksi, ja niiden välillä vallitsi yhteisymmärrys siitä, että työehtosopimusten vähimmäisehtoihin ei kosketa.12 Kolmikantasopimisen kannalta varsinainen päätepiste on kuitenkin paikannet- tavissa Elinkeinoelämän keskusjärjestön EK:n vuonna 2016 voimaan tullee- seen sääntömuutokseen, jonka myötä se ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia sopimuksia13. Tämän jälkeen aktiivisuus työmarkkinoita koskevien kokonais- ratkaisujen löytämiseksi on keskittynyt pitkälti maan hallitukselle, mikä näkyi etenkin Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen valmistelussa.
Nuorilta löytyy halua sopia ja joustaa
Kuviossa 1 tarkastellaan nuorten näkemyksiä neljästä työmarkkinasopimiseen nivoutuvasta kysymyksestä, joista kolme ensimmäistä ovat peräisin elokuussa 2020 julkaistusta valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän laatimasta esityk- sestä työllisyyttä edistävistä toimista. Neljäs tarkasteltava kysymys ei liity suoraan työllisyyttä edistäviin uudistuksiin vaan työntekijäosapuolen järjestäy- tymiseen.
Tuloksista nähdään ensinnäkin, että nuoret ovat lähtökohtaisesti varsin samoilla linjoilla koko väestön kanssa. Toinen yleinen havainto on nuorten halukkuus ottaa ylipäänsä kantaa työmarkkinakysymyksiin: työttömyyskassan jäsenyyttä lukuun ottamatta "ei osaa sanoa" -vastausten osuus nousee korkeimmillaankin vain viidennekseen. Tämä heijastanee osaltaan sitä, että aivan nuorimpia vastaajia lukuun ottamatta monella nuorella on jo omakohtaista kokemusta työ- elämästä. Vuoden 2017 tietojen mukaan naiset aloittavat työuransa nykyisin
19-vuotiaana ja miehet 21-vuotiaana14, ja myös osa-aikatyö on suhteessa yleisintä nuorimpien (15–24-vuotiaat) keskuudessa15.
Nuoret ovat halukkaita paikalliseen sopimiseen
Esitetyistä neljästä eri toimesta nuorilta löytyy eniten tukea sille, että palkoista ja työehdoista sovittaisiin jatkossa enemmän yrityksissä. Toisaalta kysymys myös jakaa nuoria vielä voimakkaammin kuin koko väestöä: puolet nuorista kannattaa paikallista sopimista, kun vastaava osuus kaikenikäisistä suomalaisista on 59 prosenttia. Kysymys on nuorten kannalta siinä mielessä kiinnostava, että paikal- liseen sopimiseen ei heillä sisälly samanlaista historiallista painolastia kuin vanhemmilla ikäryhmillä, jotka saattavat muistaa keskustan puheenjohtaja Xxxx Xxxx johdolla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa tekemän aloitteen työreformiksi ja etenkin SAK:n siihen kohdistaman voimakkaan kritiikin.16
Suomalaisilla on nykyisin halua sopia monenlaisista kysymyksistä suoraan työn- antajan kanssa17, mutta olennaista on huomata, että tällöin kyse on kuitenkin työ- ja virkaehtosopimuksen puitteissa tapahtuvasta sopimisesta.18 Sama on lähtö- kohta myös Xxxxx Xxxxxxx hallituksen kirjauksessa edistää paikallista sopimista työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.19 Metsäteollisuuden ilmoitus irtaantua tulevaisuudessa keskitetyistä sopimuksista, mikä annettiin tämän aineiston keräämisen jälkeen, oli tältä osin
käänteentekevä. Yli puolet (55 %)
suomalaisista oli kuitenkin lokakuussa 2020 sitä mieltä, että paikallisen sopi- misen tulee tapahtua aina ammatti- yhdistysliikkeen valvonnassa.20
Paikallinen sopiminen näyttäytyy nuorille jousta- vuuden lisääntymisenä.
Kuvio 1 Nuorten näkemykset työmarkkinasopimisesta (kaikki: n=2 106, 16–29-vuotiaat: n=356) (%).
LISÄTÄÄN TYÖEHTOJEN JA PALKKOJEN PAIKALLISTA SOPIMISTA YRITYKSISSÄ.
16–29-vuotiaat Kaikki
100
80
60
40
20
%
37 36
15 23
20 20
18
9
12
10
Kannatan erittäin paljon
Kannatan jossain määrin
En juurikaan kannata
En kannata lainkaan
En osaa sanoa
Nuorilta löytyy valmiutta palkka joustoihin
Nuorilta löytyy myös ymmärrystä kilpailijamaita maltillisimmista palkankorotuk- sista sopimiseen työllisyyden parantamiseksi, joskin selvästi vähemmän kuin väestöllä keksimäärin (32 % vs. 43 %). Tältä osin on merkillepantavaa, että kysely tehtiin heti sen jälkeen kun UPM oli ilmoittanut Kaipolan tehtaansa sulkemises- ta. Sen yhteydessä pidetyssä tiedostustilaisuudessa yhtiön johto ilmoitti peruste- luksi, että Suomen ansiotaso ei ole kilpailukykyinen kilpailijamaihin Saksaan
ja Ruotsiin verrattuna.21 Kysymyksenasettelun yleisenä taustana on kuitenkin hyvä huomata, että Suomen keskimääräiset tuntikohtaiset työvoimakustannukset ovat EU-maiden keskiarvoa korkeammat, mutta matalammat kuin esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa.22
Lisäksi Suomen hintakilpailukyky yksikkötyökustannuksilla mitattuna on parantu- nut vuoden 2020 aikana.23
Kyselyn tulosten perusteella nuoret hahmottavat paikallisen sopimisen ja palkan- korotusten hillitsemisen toisistaan irrallisina asioina: 52 prosenttia nuorista kan- nattaa työehdoista ja palkoista sopimista yritysten tasolla, mutta lähes yhtä suuri osa (49 %) ei pidä palkkajoustoja hyvänä ratkaisuna kilpailukyvyn parantamisek- si. Havainto viittaisi siihen, että paikallinen sopiminen näyttäytyy nuorille, ehkä julkisesta keskustelustakin muodostuneen kuvan pohjalta, pikemminkin jousta- vuuden lisääntymisenä kuin työehtojen tai työntekijöiden neuvotteluvoiman heikentymisen riskinä.
KOROTETAAN PALKKOJA KILPAILIJAMAITA HITAAMMIN,
JOLLOIN TYÖNANTAJILLE OLISI NYKYISTÄ EDULLISEMPAA PALKATA TYÖVOIMAA.
16–29-vuotiaat Kaikki
100
80
60
40
20
%
24
31
28 29
8
12
21
18
19
11
Kannatan erittäin paljon
Kannatan jossain määrin
En juurikaan kannata
En kannata lainkaan
En osaa sanoa
Nuorten näkemykset voivat heijastaa syvempää eriytymistä työajan jakautumisen suhteen.
Nuoret tyrmäävät työajan pidentämisen
Ehdotus työaikojen pidentämisestä herättää nuorissa voimakasta vastustusta, jopa enemmän kuin koko väestön keskuudessa (84 % vs. 78 %). Kysymys nivoutunee monen mielissä Xxxx Xxxxxxx hallituksen esittämään ja työmarkki- naosapuolten kesäkuussa 2016 hyväksymään kilpailukykysopimukseen. Kiky- sopimukseksi kutsutulla uudistuksella pyrittiin parantamaan Suomen kilpailu- kykyä Saksaan ja Ruotsiin verrattuna muun muassa työaikojen pidentämällä ja lomarahoja leikkaamalla.24 Nuorilta tuleva viesti on tältä osin selvä: työaikojen joustot eivät ole suunta, johon haluttaisiin edetä eikä ”Kiky kakkonen” -tyyppisille ratkaisuille löydy tukea. Kyse ei välttämättä ole kuitenkaan pelkästään siitä, että nuoret arvostaisivat työtä enemmän vapaa-aikaa, vaan jakautumisen tulos saattaa heijastaa työmarkkinoiden syvempää eriytymistä työajan suhteen.
Vastentahtoisten osa-aikaisten osuus on nuorten kohdalla vanhempia ikäryhmiä suurempi25 ja lisäksi niin kutsutut nollatyösopimukset ovat nuorilla muita yleisem- piä26. Myös tältä osin jännite nuorten myönteisyyteen paikallista sopimista koh- taan on ilmeinen.
PIDENNETÄÄN TYÖAIKOJA TAI MUUTETAAN NIITÄ SITEN,
ETTÄ YLITYÖSTÄ KOITUU TYÖNANTAJALLE NYKYISTÄ VÄHEMMÄN KUSTANNUKSIA.
16–29-vuotiaat Kaikki
100
80
60
40
20
%
53
49
31
29
2
4
9
14
5 4
Kannatan erittäin paljon
Kannatan jossain määrin
En juurikaan kannata
En kannata lainkaan
En osaa sanoa
Neljäs tarkasteltavissa mahdollisista toimista liittyy kokoomuksen kesällä 2020 esiin nostamaan kysymykseen työttömyysturvan epäoikeudenmukaisuudesta: pääosin kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksuja, mutta vain työttömyyskassoihin kuuluvat voivat saada ansiosidonnaisen turvan työttömäk- si jouduttuaan.27 Kyseisen epäsuhdan korjaamiseksi on esitetty erilaisia malleja maksujen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen välille. Niillä kullakin on erilaisia mahdollisia seurauksia työvoiman järjestäytymisen asteelle, mistä syystä ne myös jakavat eri poliittisia puolueita.28 BIBU-kyselyssä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa vaihtoehtoon, jossa työttömyyskassan jäsenyydestä tehtäisiin kaikille pakollinen.
Kolmannes nuorista kannattaa pakollista työttömyyskassan
jäsenyyttä
Yli joka kolmas nuorista ja joka neljäs koko väestöstä ei osannut ottaa kysy- mykseen kantaa, mikä heijastaa sen monimutkaisuutta mistä tahansa suunnas- ta lähestyttynä. Selvästi suurempi osuus molemmista ryhmistä on silti pakollisen työttömyyskassan jäsenyyden kannalla (36 % vs. 46 %). Havainto on saman- suuntainen sen kanssa, että alle 30-vuotiaiden osuus viiden suurimman työttö- myyskassojen uusista jäsenistä on kasvanut vuoden 2020 alkupuoliskolla selvästi edelliseen vuoteen verrattuna.29 Näyttäisikin siltä, että koronakriisi ja sitä seuranneet lomautukset ovat lisänneet motivaatiota suojautua kollektiivisen
vakuutuksen kautta mahdolliselta työttömyyden riskiltä. Tämä voi heijastua myös yleisempiin näkemyksiin työntekijöiden järjestäytymisen tarpeesta, joskin ver- tailuaineiston puuttuessa tätä ei voida suoraan osoittaa.
SUOMESSA TULISI TOTEUTTAA YLEINEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA SITEN, ETTÄ TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS ON KAIKILLE PAKOLLINEN.
16–29-vuotiaat Kaikki
100
80
60
40
20
%
37
24
26
30
11
14 16 16
16
10
Täysin eri mieltä
Jokseenkin eri
mieltä
En samaa enkä
eri mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä
Ikä ja ammattiliittojäsenyys eivät juurikaan yhteydessä näkemyksiin työmarkkinasopimisesta
Kuviossa 2 on verrattu nuorten näkemyksiä yhtäältä vanhempiin työikäisiin ja toisaalta eläkeläisiin. Ryhmien keskiarvot eivät juurikaan eroa toisistaan, mikä tarkoittaa, että iällä on vain heikko yhteys työmarkkinasopimiseen liittyvistä käsityksistä. Keskeisen systemaattinen ero löytyy työikäisten ja eläkeläisten välillä: jälkimmäiset suhtautuvat muita positiivisemmin työntekijäosapuoleen kohdistuvaan joustotarpeeseen.
Kuvio 2 Eri ikäryhmien näkemykset työmarkkinasopimisesta, keskiarvot (yksisuuntainen varianssianalyysi, n=2 106).
Iällä on tilastollisesti merkitsevä yhteys kuhunkin väitteeseen 95 prosentin luottamustasolla.
16–29-vuotiaat 30–64-vuotiaat 65–79-vuotiaat
en kannata lainkaan/täysin eri mieltä
en juurikaan kannata/ jokseenkin eri mieltä
en osaa sanoa/en samaa enkä eri mieltä
kannatan jossain määrin/ jokseenkin samaa mieltä
kannatan erittäin paljon/täysin
eri mieltä.
1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0
2,3
2,4
2,7
KOROTETAAN PALKKOJA KILPAILIJAMAITA HITAAMMIN,
JOLLOIN TYÖNANTAJILLE OLISI NYKYISTÄ EDULLISEMPAA PALKATA TYÖVOIMAA.
1,6
1,7
2,0
PIDENNETÄÄN TYÖAIKOJA TAI MUUTETAAN NIITÄ SITEN,
ETTÄ YLITYÖSTÄ KOITUU TYÖNANTAJALLE NYKYISTÄ VÄHEMMÄN KUSTANNUKSIA.
2,7
2,7
3,0
LISÄTÄÄN TYÖEHTOJEN JA PALKKOJEN PAIKALLISTA SOPIMISTA YRITYKSISSÄ.
2,5
2,6
2,8
SUOMESSA TULISI TOTEUTTAA YLEINEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA SITEN, ETTÄ TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS ON KAIKILLE PAKOLLINEN.
Kuviossa 3 on tarkasteltu erikseen 16–29-vuotiaiden näkemyksiä sen mukaan, kuuluvatko he ammattiliittoon tai työttömyyskassaan. Aineistossa nuoret jakautui- vat tältä osin täysin kahtia: puolet olivat jäseniä jommassakummassa ja puolet eivät kummassakaan. Jäsenyys on kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi yhtey- dessä ainoastaan paikalliseen sopimiseen, jonka kannatusta ammattiliittoon
tai työttömyyskassaan kuuluminen odotetusti vähentää. Tältä osin nuoret poik- keavat 30–64-vuotiaista työikäisistä, joiden keskuudessa järjestäytyminen syste- maattisesti vähentää työntekijäpuolen joustoihin pohjautuvia ratkaisuja ja paikalli- sen sopimisen kannatusta sekä lisää työttömyyskassan jäsenyyden kannatusta.
Kuvio 3 16–29-vuotiaiden näkemykset työmarkkinasopimisesta ammatti- liittoon tai työttömyyskassaan kuulumisen mukaan keskiarvot (yksisuuntainen varianssianalyysi, n=333). Ammattiliittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä paikalliseen sopimiseen 95 prosentin luottamustasolla.
Jäsen Ei jäsen
en kannata lainkaan/täysin eri mieltä
en juurikaan kannata/ jokseenkin eri mieltä
en osaa sanoa/en samaa enkä eri mieltä
kannatan jossain määrin/ jokseenkin samaa mieltä
kannatan erittäin paljon/täysin
eri mieltä.
1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0
2,2
2,
3
KOROTETAAN PALKKOJA KILPAILIJAMAITA HITAAMMIN,
JOLLOIN TYÖNANTAJILLE OLISI NYKYISTÄ EDULLISEMPAA PALKATA TYÖVOIMAA.
1,6
1,6
PIDENNETÄÄN TYÖAIKOJA TAI MUUTETAAN NIITÄ SITEN,
ETTÄ YLITYÖSTÄ KOITUU TYÖNANTAJALLE NYKYISTÄ VÄHEMMÄN KUSTANNUKSIA.
2,5
2,7
LISÄTÄÄN TYÖEHTOJEN JA PALKKOJEN PAIKALLISTA SOPIMISTA YRITYKSISSÄ.
2
2,5
,6
SUOMESSA TULISI TOTEUTTAA YLEINEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA SITEN, ETTÄ TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS ON KAIKILLE PAKOLLINEN.
Nuorten sopimusyhteiskunnan tulevaisuus
Vaikka varsinainen kolmikantamalli on lakannut toimimasta työmarkkinapolitiikan areenana, keskitetyllä sopimisella tunnustetaan edelleen olevan vahvuutensa yhteiskunnallisten olojen ja yritysten toimintaympäristön vakauttajana. Sillä on erityistä merkitystä nuorille, joiden oma neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikko. Tuoreiden laskelmien mukaan alle 30-vuotiaiden palkkasumma oli vuoden 2020 heinäkuussa selvästi edellisvuotta matalampi siinä missä suurten ikäluokkien kohdalla tilanne oli päinvastainen.30 Tämän raportin tuloksista käy ilmi, että nuoret arvostavat yhtäältä joustavuutta ja paikallisen sopimisen kaltaisia yksilöllisiä ratkaisuja ja ovat tarvittaessa valmiita tinkimään palkankorotuksista.
Samanaikaisesti heillä on myös vahva näkemys siitä, että työntekijöistä lähtevät joustot työaikojen pidentämisen suuntaan eivät ole ratkaisu työn tuottavuuden parantamiseksi.
Koronapandemia ja sen aiheuttama talouskriisi ovat osoittaneet, että vakaaksikin koettu asema työmarkkinoilla voi muuttua nopeasti yrityksen kannattavuuden ajauduttua syöksykierteeseen. Nuorten kohdalla tämä näkyy jo nyt aiempaa selvästi suurempana innokkuutena liittyä työttömyyskassan jäseneksi, mutta myös pidempikestoinen asennetason vaikutus on mahdollinen. Vuoden 2020 alussa 35 prosenttia suomalaisista tunsi hyvin tai melko suurta luottamusta ammattiyhdistysliikettä kohtaan, mikä on täsmälleen sama osuus kuin vuosi- kymmen aiemmin.31 Sen sijaan finanssikriisin jälkeen vuonna 2018 luottamus oli selvästi korkeammalla tasolla (42 %). Mikäli ammattiyhdistysliikkeen ja laajemmin sopimuspohjaisen toimintamallin koetaan tarjoavan mielekkäitä ratkaisuja koronan aiheuttamien talousvaurioiden paikkaamiseksi, myös nykyisestä talous- kriisistä voi muodostua ammattiyhdistysliikkeen arvostusta lisäävä taitekohta.
Nykyisestä talouskriisistä voi muodostua ammattiyhdistysliikkeen arvostusta lisäävä taitekohta
Nuorten kannalta keskeiset lähitulevaisuuden työmarkkinakysymykset liittyvät harjoittelua ja koeaikaa koskeviin pelisääntöihin, vähimmäistyöehtoihin ja yksin- yrittäjien asemaan. Harjoittelu on monelle nuorelle keskeinen väylä kartuttaa työmarkkinoilla vaadittua osaamista ja kokemusta, mutta etenkin palkattomana työharjoitteluun voi liittyä myös väärinkäytöksiä. Xxxxxxx hallitusohjelmaan onkin kirjattu tavoite täsmentää työsuhteisuuden määritelmää. Vähimmäistyöehtojen osalta työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla lakimuutos, jonka mukaan työnantajalla olisi jatkossa velvollisuus tarkastamaan vähintään 12 kuukauden välein työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.32 Lainmuutoksen tavoite on pyrkiä saamaan lisää sääntelyä nollatuntityösopimuksiin, jotka ovat yleisiä paljon nuoria työllistävillä majoitus- ja ravitsemistoimialalla sekä vähittäis- kaupassa.
Yksinyrittäjien ja alustavälitteisesti itsensä työllistävien aseman kehittymisen osalta työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työneuvoston lokakuussa 2020 antamat lausunnot ovat puolestaan keskeisiä. Niiden mukaan yritysten ruoka- lähetit tekevät työtään työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain soveltamisen piiriin.33
Nuorten näkemyksiä työmarkkinakysymyksistä ja sopimusyhteiskunnan toiminta- malleista on tärkeää seurata kaikkina aikoina, mutta erityisesti koronakriisin kaltaisissa poikkeusoloissa. Nyt tehdyillä ratkaisuilla ja politiikkatoimilla on suuri vaikutus nuorten työurien kehittymiseen. Tältä kannalta on keskeinen kysymys, miten uudelleen- tai jatkokouluttautuminen tehdään mahdollisimman helposti niille nyt lomautetuille tai irtisanotetuille nuorille, joiden osaamiselle on jatkossa vähemmän kysyntää. Jotta vältetään 1990-luvun laman kaltaiset syvät arvet, nuoret tulee nähdä näissä keskusteluissa tunnustettuna neuvotteluosapuolena.
Xxxxx Xxxx on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee työpaketin vetäjänä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeessa. Wass on tutkinut laajasti nuorten poliittista osallisuutta.
Nyt tehdyillä ratkaisuilla ja politiikkatoimilla on suuri vaikutus nuorten työurien kehittymiseen
Viitteet ja lähteet
1 Raportti on kirjoitettu yhteistyössä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)”
-tutkimushankkeen (hanke nro 312710) kanssa. Tekijä kiittää läm- pimästi Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx hyvistä kommenteista.
2 Ikäryhmä on valittu identtiseksi nuorisobarometrin (xxxxx://xxx- xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/) xxxxxxxxxxx kanssa. Talous- tutkimuksen internetpaneeli kattaa myös nuorisobarometriin si- sältyvät 15-vuotiaat, mutta heitä ei valikoitunut tässä käytössä olevan aineiston vastaajiksi.
3 ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat” eli BIBU on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoit- tama monitieteinen tutkimushanke, joka tutkii talouden rakenne- muutosten poliittisia seurauksia (ks. xxx.xxxx.xx). Valtion nuorisoneuvosto on BIBUn yhteistyökumppani.
4 Valtiovarainministeriö (2020) Muistio 14.8.2020. xxxxx://xx.xx/ documents/10623/17688657/Muistio+ty%C3%B6llisyyspake- tista.pdf/0d06bb45-3174-155b-4155-75c8e8a670e6/Muistio+- ty%C3%B6llisyyspaketista.pdf?t=1597406184092.
5 Kyselyn tulosten analyysista ks. Xxxxxxx, Xxx, Xxxxxxxxx, Xxxxx, Xxxx, Xxxx, Xxxx, Xxxxx ja Xxxx, Xxxx (2020). Kansalaiset koronakriisin kourissa: mitä poliittisia toimia kannatetaan? Hel- sinki: Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke.
6 Xxxxxxx, Xxxxx (2018). Immigrant entrepreneurship in Finland. ETLA Report No 83. xxxxx://xxx.xxxx.xx/XXXXXxxxxxxx-Xxxxxxx-00. pdf; Xxxxxxx, Xxxxx xx Xxxxxxxxxx, Xxxxx (2020). Microdynamics, granularity and populism: The Finnish case. European Journal of Political Economy 65 (December); Xxxxxxxx, Xxxxx, Xxxxxxxxx, Xxxx, Xxxxxxxx, Xxxxx ja Xxxxxxxx, Vesa (2015). Työn murros – riittääkö dynamiikka. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA; Xxxxxxx Xxxx, Xxxx, Xxxxxxxxxx, Xxxxx ja Xxxxxxxxx, Xxxx (2016). Within and between firm trends in job polarization: Role of globalization and technology. ETLA Working Papers No 41. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.
7 Xxxxxx, Xxxx (2020). Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksel- lisia mahdollisuuksia. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2020:1. Helsinki: sosiaali- ja terveysministeriö; Saari, Juho (2009). Harvi- nainen hetki – tammikuu 2009 ja suomalaisen sosiaalipolitiikan tulevaisuus. Yhteiskuntapolitiikka 74(3), 239–255.
8 Xxxxxxxx, Xxxx (2012). Xxxxxxxxxx 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti. Hyvinvointikatsaus 1/2012, 40–42; Wass, Xxxxx ja Torsti, Pilvi (2011). Limittyvät sukupolvet ja jaetut näke- mykset: suomalaiset yhteiskunnalliset sukupolvet ja sukupolvit- taiset erot poliittisessa käyttäytymisessä. Politiikka 53(3), 167– 184.
9 Xxxxxxxx, Xxxxx (2005). Sopimusyhteiskunnan synty I. Helsinki: Otava.
10 Xxxxx, Xxxx (2010). Suomalainen konsensus – Korpilammen konferenssi (1977) käännekohtana. Yhteiskuntapolitiikka 75(5), 469–487.
11 Xxxx, Xxxxxx (2019). Suomen malli murroksessa – edunvalvon- nan ja korporatismin uudet kuviot. Politiikasta. xxxxx://xxxxxxxxxx- xx.xx/xxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx- min-uudet-kuviot/.
12 Xxxxxxxx, Xxxx (2017). Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Annales Universitatis Turkuensis C 441. Turku: Turun yliopisto.
13 Elinkeinoelämän keskusliitto (2017). EK luopuu keskusjärjes- tösopimuksista, sopiminen jatkuu liittojen toimesta. xxxxx://xx.xx/ ajankohtaista/tiedotteet/ek-luopuu-keskusjarjestosopimuksis- ta-sopiminen-jatkuu-liittojen-toimesta/
14 Xxxxxxxx, Xxxxx (2020). Työurat jatkuvat aiempaa pidempään.
Työhyvinvoinnin erikoislehti TTT, xxxxx://xxxxxxxx.xx/xxxxxxx-xxxxx-
vat-aiempaa-pidempaan/.
15 Xxxxxxxxxx, Xxxxx (2018). Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleis- tyneet 2010-luvulla. Tieto&trendit, xxxx://xxx.xxxx.xx/xx- etotrendit/artikkelit/2018/vastentahtoiset-osa-aikatyot-yleis- tyneet-2010-luvulla/.
16 Yle Uutiset 12.11.1998 ”SAK tyrmää keskustan työreformin”, https:
//xxx.xx/xxxxxxx/0-0000000.
17 Xxxxxxxxx, Xxxx (2019). Paremman palkan perässä: työpaikka- kohtainen sopiminen pelottaa ja houkuttaa. Helsinki: Elinkeino- elämän valtuuskunta.
18 Työ- ja elinkeinoministeriö (2020). Paikallisen sopimisen tila ja edistämisen edellytykset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:8. Helsinki: työ- ja elinkeinoministeriö.
19 Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osal- listava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekolo- gisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki: valtioneuvosto.
20 Kuronen, Sanna (2020). Päätetään paikan päällä – puolet suo- malaisista sopisi palkoista työpaikoilla. Helsinki: Elinkeino- elämän valtuuskunta.
21 Yle Uutiset 26.8.2020. Seurasimme suorana tiedotustilaisuutta: UPM lakkauttaa Kaipolan tehtaan – pääluottamusmies: ”Tämä on suomalaisen johtamisen rimanalituspäivä”, xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx
/3-11512241.
22 Eurostat (2020). Palkat ja työvoimakustannukset, xxxxx://xx.xx- xxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxx/xxxxx.xxx?xxxxxxXxxxx_ and_labour_costs/fi#Ty.C3.B6voimakustannukset.
23 Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxx, Xxxxx, Xxxxxxxxxx, Xxxx, Xxxxxxxx, Rai- ja, Xxxxxxx, Xxxxx, Huovari, Xxxxx, Xxxxxxxx, Xxxxx ja Xxxx, Xxxxx (2020): PTT-ennuste: Kansantalous, syksy 2020. Helsinki: Xxxxxx- von taloudellinen tutkimuslaitos, xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx
/uutiset/kansantalous-syksy-2020.html
24 Yle Uutiset 14.6.2016 ”Kiky allekirjoitettiin – Sipilä antoi kattavuu- den kasvattamiselle lisäaikaa”, xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-0000000
25 Xxxxxxxxxx, Xxxxx (2018). Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleisty- neet 2010-luvulla. Tieto&trendit, xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/ artikkelit/2018/vastentahtoiset-osa-aikatyot-yleistyneet-2010- luvulla/.
26 Tilastokeskus (2015). Työvoimatutkimus 2014. Palkansaajien nollatuntisopimukset. Helsinki: Tilastokeskus, xxxx://xxx.xxxx.xx/ til/tyti/2014/13/tyti_2014_13_2015-03-05_fi.pdf.
27 Kokoomus: ansiosidonnainen työttömyysturva xxxxx://xxx.xx- xxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxx/
28 Helsingin Sanomat 14.7.2020. ”Kaikille kuuluva ansiosidonnainen saa kannatusta eduskunnassa – vasemmisto haluaisi pakollisen kassajäsenyyden, kokoomuksen Vartiainen Kela-kassan”, http- s://xxx.xx.xx/xxxxxxxxxx/xxx-0000000000000.xxxx.
29 Yle 17.8.2020. ”Suurlomautukset ja työttömyyden uhka sai kym- menet tuhannet nuoret hakemaan työttömyyskassan jäsenyyttä”, xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-00000000.
30 Kuronen, Sanna (2020). Kohtalokkaat korostukset: palkkasopi- mukset on avattava, jotta massatyöttömyydeltä vältytään. Hel- sinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta.
31 Xxxxxxxx, Xxxxx (2020). Politiikan poikkeustila: koronakriisi yhdisti suomalaiset. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta.
32 Yle 11.9.2020. ”Nollatuntisopimuksille tulossa tiukennus: Työn- antajalle velvollisuus tarkastaa toteutuneet tunnit ja tarjota työn- tekijälle lisätunteja”, xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-00000000.
33 Työ- ja elinkeinoministeriö 15.10.2020. ”Työneuvosto otti kan- taa ruokalähettien oikeudelliseen asemaan”, xxxxx://xxx.xx/-/xxx- neuvosto-otti-kantaa-ruokalahettien-oikeudelliseen-asemaan.
VALTION NUORISONEUVOSTO on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti
tärkeitä asioita sekä tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan.
Valtion nuorisoneuvosto